YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
Vain Etelä-Uusimaa ilmestyy yli 22.000 talouteen ossa! ik vi aa rt ke i ks ka on ko an H Inkoosta
Uutuus! Inbody-mittaus Salaattipöytä arkisin 1100-1430
myös take away!
25 € 590/ 890
ti, ke ja to myös 1600-2000
Kuntosalikortti Ratakatu 63, Karjaa
044 744 3390
35 €/kk
bea@boostgym.fi
Nro 11 Sunnuntaina helmikuun 9. pnä 2020
.
Kuntatalouden kriisi jatkuu, vuodesta 2020 odotetaan helpompaa
Läntisen Uudenmaan kolmen kunnan alijäämät yhteensä 7,8 miljoonaa euroa Raaseporin kaupunki tekee viime vuodelta uutta alijäämää 6,5 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaan tilikauden tuloksen piti olla 1,4 miljoonaa euroa plussalla. Vuosi 2019 kasvatti asukaskohtaista talouden alijäämää 236 eurolla. Alijäämää on yhteensä 11,5 miljoonaa euroa ja noin 417 euroa asukasta kohti. Ennakkotietojen mukaan Raaseporissa oli viime vuoden lopussa 27.554 asukasta. Alijäämän kattamisvelvollisuus tuli voimaan viisi vuotta sitten, ja määräaika päättyy ensimmäisen kerran vuoden 2020 lopussa. Kunnilla, joilla oli alijäämää vuoden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohti, määräaikaa on vuoden 2022 loppuun. Raaseporin talouden kertynyt alijäämä oli viisi vuotta sitten 14,2 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti silloisella asukasluvulla (28.407) melko tarkalleen 500 euron alijäämää asukasta kohti. Vuonna 2018 Raaseporin tilinpäätös oli 2,7 miljoonaa euroa miinuksella, kun talousarviossa ennakoitiin 3,7 miljoonaa euroa parempaa tulosta. Talouden kertynyt alijäämä oli tuolloin viisi miljoonaa euroa. Vuonna 2017 Raaseporin tilinpäätös oli peräti 9,4 miljoonaa euroa plussalla ja vuonna 2016 niin ikään 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Hanko ja Inkoo vielä plussalla Hangossa vuoden 2019 alijäämä tulee olemaan alustavien tilinpäätöstietojen
pääekonomisti Minna Punakallio toteaa. -Ikääntyvä väestö ja muuttoliike edellyttää kunnilta mittavia sopeutustoimia. Väestörakenteen muutokset näkyvät vuosi vuodelta enemmän kuntien talousluvuissa, kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen muistuttaa.
Alijäämää 200 miljoonaa
Kaikki kolme läntisen Uudenmaan kuntaa tekevät viime vuodelta miinusmerkkisen tuloksen. Raasepori on kuitenkin niistä ainoa, jolla on talouden kertynyttä alijäämää. mukaan noin 370.000 euroa, kun alkuperäinen talousarvio perustui noin 470.000 euron ylijäämään ennen muutoksia. Aiemmin syksyllä luvut ennakoivat pahimmillaan jopa yli miljoonan euron alijäämää, joten tulosta pidetään Hangossa jopa hyvänä. Vuoden 2019 alijäämä oli vain 44 euroa asukasta kohti. Taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää edelleen runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Ylijäämäisiä tuloksia vuosikaudet tehneessä Inkoossa miinusmerkki tulee olemaan viime vuodelta 955.000 euroa. Vuoden 2019 talousarvio perustui muutaman tuhannen euron ylijäämään.
Inkoossa viime vuoden alijäämä on 177 euroa asukasta kohti. Ennakkotietojen mukaan väkiluku oli vuoden lopussa 5.391 asukasta. Viime vuoden alijäämästä huolimatta Inkoossa on kertynyttä ylijäämää vielä useita miljoonia euroja.
Helpotusta vuonna 2020? Läntisen Uudenmaankin kunnissa verotulojen kasvua hidasti verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin käyttöönoton aiheuttama tilitysvaje. Verotulojen tilitysvajeen vuoksi kunnilta jäi saamatta arvion mukaan jopa 400 miljoonaa euroa verotuloja, Kuntaliitto
Tilanne selviää kesällä
Kriisikuntia tulossa lisää Valtiovarainministeriö voi käynnistää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja jos ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet säädetyt raja-arvot. Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen toteaa Hangon olleen kriisikuntia koskevassa ministeriön arviointimenettelyssä kahdesti aiemmin. -Tällä hetkellä Hanko ei sellaisessa ole, mutta mikäli näin tapahtuisi kolmannen kerran, asiaa pitäisi miettiä
tarkemmin, koska se kertoisi siitä että toimenpidesuunnitelmat eivät ole toimineet. Raaseporin talous ei ole kovin hyvissä kantimissa ja kaupunki saattaa olla kulkemassa kriisikuntakriteereitä kohti, Lappalainen muotoilee. Ministeriö tarkastelee tilannetta seuraavan kerran kesällä kuntien vuoden 2019 tilinpäätöstiedot saatuaan. Kriisikuntien määrän odotetaan lisääntyvän, kun kuntalain velvoite kunnan taseeseen kertyneiden alijäämien kattamisesta täyttyy tänä vuonna ensimmäisen kerran. Kunnat voivat kattaa alijäämiään voitollisten vuosien ylijäämillä. -Kuntien pakkoliitoksia koskeva pykälä on edelleen
kuntarakennelaissa, joten valtioneuvosto voi sellaisesta päättää. Hallitusohjelman tavoitteissa on vain kirjaus, että pakkoliitoksia pyritään välttämään, Lappalainen kertoo. Entisen liittymisavustuksen ja myös Raaseporin aikanaan saaman nk. porkkanarahan tilalle kunnille on tullut harkinnanvarainen yhdistymisavustus. -Valtioneuvosto voi myöntää sellaisen harkintansa mukaan arviointimenettelyssä olevalle kunnalle tai kunnalle, joka täyttää osittain kriisikuntakriteerit tai on lähellä niitä, Lappalainen sanoo. Harkinnanvaraista yhdistymisavustusta on varattu tälle vuodelle 10 miljoonaa euroa. Sellaista ei ole maksettu vielä kertaakaan.
tiedottaa. Verorahoituksen muutos ei riittänyt toimintakulujen kasvuun, joka näkyi mm. vuosikatteen voimakkaana heikkenemisenä. Tilinpäätösarvioiden mukaan peräti 56:ssa kunnassa päädyttiin negatiiviseen vuosikatteeseen. Kuntatalouteen odotetaan kuitenkin helpotusta kuluvana vuonna kasvavien verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Verorahoituksen kasvu tasapainottaa käyttötaloutta vuoden 2020 aikana. -Vanhat alijäämät on kuitenkin katettava ja sopeuttamistoimia on siten jatkettava systemaattisesti, Kuntaliiton
Kuntaliiton mukaan Suomen kuntatalous näyttää vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden valossa edelleen synkältä. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, yhteensä 225 kuntaa, teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia. Tilinpäätösarviot näyttävät uudella tavalla kahtia jakautuneen kuntakentän. Helsinki teki lähes 400 miljoonan euron tuloksen, kun taas muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle. -Suomi näyttää jakautuneen kahtia linjassa Helsinki ja muu Suomi. Tilanne on kokonaisuuden kannalta kestämätön, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa tilinpäätösarviotiedoista. Heikkojen tulosten taustalla on myös toimintamenojen kasvu. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 3,9 prosenttia, verotulot 2,6 prosenttia ja valtionosuudet 2,1 prosenttia. Kuntatalouden tilanne ei ole kuitenkaan niin paha, kuin vielä viime syksynä ennustettiin. Tilikauden tulos jäi yhteensä 200 miljoonaa euroa
miinukselle, vaikka negatiivisen tuloksen pelättiin painuvan jopa 900 miljoonaan euroon. -Tulos sisältää kuitenkin merkittäviä kertaluonteisia tuottoja, kuten yhtiöiden myynnistä saatuja myyntivoittoja ja kiky-leikkauksen kompensoinnin aikaistamiseen liittyvät valtionosuudet. Nämä antavat kuntatalouden tilasta tilapäisesti paremman kuvan, kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen toteaa. Ilman satunnaisia tuottoja tulos olisi ollut miinuksella useita satoja miljoonia ja sillä olisi päädytty lähelle 2000-luvun heikointa tulosta. Investoinnit kasvoivat edellisvuodesta 8,7 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät investoivat viime vuonna yhteensä 5,25 miljardilla eurolla, joka on yli 400 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Kuntien investoinneista reilu kolmannes tehtiin Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla. 20 suurimman kaupungin osuus kaikista kuntainvestoinneista oli peräti 60 prosenttia. Kuntayhtymien investoinneista valtaosa liittyi sairaanhoitopiirien hankkeisiin, mutta myös kuntayhtymien investoinnit olivat viime vuonna kasvussa. Investointimenot hoidettiin pääosin lainarahalla. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat viime vuonna lisälainaa 2,4 miljardia euroa. Verotulojen tilitysvajeen aiheuttama verotulojen maksun viivästymä lisäsi myös tuntuvasti lyhytaikaista lainakantaa.
Lausunto erillisratkaisusta:
Sote-rahoitukseen kiinnitettävä huomiota (Raasepori) Kaupunginhallitus vie kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Raaseporin lausunnon suunnitteilla olevasta Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisusta. Lausunto menee sosiaali- ja terveysministeriöön. Ehdotuksen pohjana oli sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto, jota kaupunginhallitus täydensi lukuisilla ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseen ja huomioimiseen liittyvillä maininnoilla. Kaupunginhallitus haluaa esimerkiksi, että tulevan itsehallintoalueen nimen on toimittava sekä suomeksi että ruotsiksi. Suunnitteilla olevassa sote-erillisratkaisussa on Raaseporin mukaan keskeistä se,
miten ja millaisella mallilla palvelu jatkossa rahoitetaan, ja miten se vaikuttaa kunnan muuhun toimintaan. Sote-uudistusta koskevan Uudenmaan erillisratkaisun suunnittelun rinnalla tulee valmistella rahoitusratkaisuja myös hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljän itsehallinnollisen alueen ja Helsingin kaupungin toimesta. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. HUS:n toissijaisesta järjestämisvastuusta säädettäisiin lailla. Raaseporin mukaan raportissa esitetty malli ottaa pääosin
riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa. Sen katsotaan mahdollistavan myös pääsyn tarpeen mukaisten ja riittävien sote-palvelujen piiriin paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Lausuntoehdotuksen mukaan erillisratkaisu mahdollistaa pääosin myös erikoistason palvelujen paremman toteutumisen alueella, samoin perusja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisen integraation. Esitettyä ratkaisua pidetään toteuttamiskelpoisena. Sen katsotaan pääosin turvaavan sote-palvelujen järjestämisen alueella ja myös riittävän kantokykyiset alueet.
