UUTUUS! SHOCKWAVE
YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
usimaa Vain Etelä-U en .000 taloute 2 2 li y y y t s ilme nkoon Inkoosta Ha viikossa! kaksi kertaa
Tehokas paineaaltohoito Fullständig begravningsservice sedan 1912
KARIS
Köpmansg. 18, 044 509 1817
HANgö
Boulevarden 9, 044 509 1819
ekenäs
Gustav Wasas g. 14, 044 509 1818
ingå, sjundeå 044 509 1817
DEJOUR 24 h 0400 473 391
Tvärminnen tiedeasema sai uuden työkalun
Rehevöityminen ja lämpeneminen yhdessä saattavat tehdä Itämerestä hiilen lähteen hiilinielun sijaan, tutkijat varoittelevat. Meriä, jäätä ja lumipeitettä koskevan kansainvälisen IPCC-raportin mukaan ilmastonmuutos nostaa selvästi merten lämpötilaa. Pieni ja melko matala Itämeri lämpenee keskimäärin vielä valtameriäkin no-
3 kerran hoito (voimassa vuoden loppuun) VARAA AIKA: auron.fi/karjaa puh. 050 593 5943
49
€
norm. 105 €
Keskuskatu 98, Karjaa
17 kameraa Raaseporista Somerolle
Uusi katamaraani auttaa kansainvälisen huipputason merentutkimusta
Lämpeneminen uhka Itämerelle
AVAUSTARJOUKSENA
Nro 85 Sunnuntaina marraskuun 3. pnä 2019
.
(Hanko) Hangossa sijaitseva Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema on saanut uuden tutkimusaluksen. Alusta tarvitaan korkeatasoista rannikonläheistä merentutkimusta varten. Uusi alus on 18-metrinen katamaraani, joka soveltuu erityisesti rannikonläheiseen merentutkimukseen. Alus on hankittu lahjoitusten ja valtion vastinrahaohjelman avulla, ja se on rakennettu Kokkolassa. Alumiininen katamaraani pystyy kulkemaan matalissa vesissä ja soveltuu siksi rannikonläheiseen Itämeri-tutkimukseen. Katamaraani on varustettu tarkoituksenmukaisilla nostimilla ja vinsseillä ja nykyaikaisella näytteenottovälineistöllä. Lisäksi aluksella on tilaa 30 hengen kurssi- ja tutkimusryhmille sekä miehistölle. Katamaraani kulkee yli 20 solmun nopeudella. -On elintärkeää Tvärminnen tutkimustoiminnan kannalta, että meillä on hyvin varusteltu alus korkealaatuista ja nykyaikaista, rannikonläheistä merentutkimusta varten. Alus tulee parantamaan merkittävästi Tvärminnen mahdollisuuksia toimia yhtenä pohjoisen Itämeren alueen tärkeimmistä tutkimusyksiköistä, tutkimusasemalla työskentelevä Itämeri-ekologian professori Alf Norkko sanoo. -Uusi alus kasvattaa myös Suomen kapasiteettia rannikonläheisessä Itämeren tutkimuksessa ja merentutkimuksessa kansanvälisellä huipputasolla. Alus tulee myös olemaan tärkeä osa yhä tiiviimpää Baltic Bridge -yhteistyötämme Tukholman yliopiston Itämerikeskuksen kanssa, Norkko jatkaa.
esim. tenniskyynärpään, kipeän kantapään, olkapään tai lonkan kiputilan hoitoon
Tvärminnen eläintieteellinen asema on saanut uuden tutkimusaluksen. Alusta tarvitaan korkeatasoista rannikonläheistä merentutkimusta varten. (Kuva: Jesper Häggblom) peammin. Poikkeukselliset tilanteet, kuten kesän 2018 helleaalto, jonka päätteeksi Itämeren rannikoiden pohja-alueiden veden lämpötilaksi mitattiin jopa 21 astetta, korkein lukema sitten vuoden 1926, eivät ehkä kohta ole erikoistapauksia. Veden lämpeneminen on vain osa tapahtumavyyhteä. -Rehevöityminen ja lämpeneminen kasvattavat yhdessä hapenkulututusta, mikä puolestaan johtaa pahempaan happikatoon ja laajempiin, hapettomiin pohja-alueisiin, professori Norkko summaa. Raportin mukaan valtamerien kerrostuneisuus on voimistunut. Tämä tarkoittaa, että lämpötilaltaan erilaisten vyöhykkeiden lämpötila- ja tiheyserot ovat kasvaneet. Pintakerroksen lämmin vesi on aiempaa kevyempää, joten tiheysero sen ja syvän veden välillä kasvaa. Tiheydeltään kovin erilaiset vesimassat eivät sekoitu helposti. -Kerrostuneisuuden voimistuminen näkyy myös Itämeressä, vaikka sen syvyyttä ei lasketakaan valtamerien tapaan kilometreissä. Pintaveden lämpeneminen pahentaa pohjaveden happitilannetta, kun pintakerroksen happiri-
kasta vettä ei pääse sekoittumaan pohjakerrokseen, Norkko sanoo. Happitilanne ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen. Toisaalta ilmaston lämpeneminen vähentää lumipeitettä, mikä puolestaan ruokkii talvimyrskyjä. Myrskyt sekoittavat vesikerroksia, jolloin happea päätyy myös pohjan tuntumaan. -Sekoittuminen kuitenkin vapauttaa samalla hiilidioksidia ja metaania ilmakehään. Ilmaston ja veden lämmetessä Itämerestä todennäköisesti tuleekin hiilen lähde sen sijaan, että se sitoisi hiilidioksidia eli toimisi hiilinieluna, Norkko toteaa.
Tvärminnen aseman uusi tutkimusalus sai nimekseen Augusta Helsingissä hiljakkoin järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Aluksen luovuttivat Tvärminnen tutkimusasemalle Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä ja vuorineuvos Stig Gustavson. Aluksen kastoi aluksen kummi, rouva Maryelle Lindholm Gustavson. Tutkimuskatamaraani on hankittu lahjoituksen ja valtion vastinrahaohjelman tur-
vin. Täyttäessään 70 vuotta vuorineuvos Gustavson toivoi, että tervehdykset ohjattaisiin rahastoon, joka tukee Itämeren tutkimusta Helsingin yliopistolla. 800.000 euron lahjoituksen ja valtion vastinrahaohjelman avulla saatiin hankittua noin 1,9 miljoonan euron arvoinen tutkimuskatamaraani. -Yliopistomaailman mittavia leikkauksia ajatellen tämä lahjoitus, sekä muut uudet yhteistyömuodot yksityisten lahjoittajien, säätiöiden ja elinkeinoelämän kanssa ovat erittäin arvokkaita, Norkko kiittelee. Tvärminnen eläintieteellinen asema kuuluu Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan. Merentutkimukseen soveltuva asema perustettiin Hankoniemelle jo vuonna 1902. Sen pitkä historia tarjoaa hyvää taustatietoa pitkäaikaisten ympäristömuutosten tutkimiseen. Merentutkimus asemalla keskittyy Itämeren monimuotoisuuden ja ekosysteemin toiminnan välisiin yhteyksiin, sekä ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin, kuten rehevöitymiseen ja ilmastonmuutokseen.
valtionavustusten saamiseksi kaupunki varaa tarvittavan omarahoitusosuuden vuosille 20212022. Tämä tarkoittaa 30.000 euron vuotuista määrärahaa. Jokilaakson laajalla alueella
tarvitaan edelleen monenlaisia toimenpiteitä. Pelkästään peltopinta-alaa, jolla voitaisiin käyttää maanparannusaineita, on hankealueella vielä reilusti yli tuhat hehtaaria.
Tutkimusta jo lähes 120 vuotta
Automaattinen nopeusvalvonta laajenee kantatielle 52 (Raasepori) Kantatielle 52 välille Raasepori-Somero rakennetaan uudella tekniikalla varustettuja ajonopeuksien automaattivalvontapisteitä. Tiellä tapahtuu keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia, joissa päätekijänä on todettu olleen ylinopeus, Varsinais-Suomen ely-keskus tiedottaa. Rakentaminen alkoi kuun vaihteessa sähkötöillä ja huoltolevikkeiden rakentamisella. Kameratolpat asennetaan myöhemmin syksyllä. Rakennustöiden on suunniteltu valmistuvan joulukuussa. Valvonta aiotaan aloittaa huhtikuussa 2020. Hankkeen kustannukset ovat noin 184.000 euroa. Raaseporin ja Someron väliselle tieosuudelle sijoitetaan 17 valvontapistettä molemmin puolin tietä. Ely-keskuksen mukaan kameroita ei aseteta mielellään yllättäviin tienkohtiin, kuten alamäkiin ja mutkiin. Valvontapisteiden sijoittumiseen vaikuttaa myös huoltolevikkeen rakentamismahdollisuudet.
Uudella tekniikalla Valvontakamerat tulevat 80 km/h tai sitä alemmille nopeusrajoitusalueille. Valvontapisteiden lisäksi asennetaan tiedotustauluja ja toistomerkkejä. Lisäksi valvontapisteitä edeltäviä nopeusrajoitusten laskukohtia luvataan tarkentaa ja niiden havaittavuutta parannetaan. Uudet kamerapylväät on varustettu tutkatekniikalla, joilla ajonopeuksia saadaan mitattua jopa 150 metrin etäisyydeltä. Kamera voi seurata samanaikaisesti useamman
ajoneuvon nopeuksia eri ajokaistoilta. Tutkatekniikkaan perustuville uusille kameroille ei tarvita ajoradalle asennettavia induktiosilmukoita. Uusiin kameroihin voidaan myös määrittää pitkille ajoneuvoille omat nopeusrajoitukset. Automaattivalvonnan avulla voidaan määrätä kesästä lähtien liikennevirhemaksun ylinopeuden lisäksi mm. turvavyön käyttämättä jättämisestä ja matkapuhelimen käytöstä ajon aikana tarkempien kuvien ansiosta.
Ylinopeus osasyy Vuosien 2014-2018 aikana kantatiellä 52 välillä Raasepori-Somero on tapahtunut 223 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä kaksi johti kuolemaan ja 35 loukkaantumiseen. Suurin osa onnettomuuksista on eläin- ja yksittäisonnettomuuksia, joissa osasyynä on viranomaisten mukaan ylinopeus. Lisäksi kantatiellä 52 tapahtuu runsaasti raskaan kaluston suistumisonnettomuuksia, jotka eivät tule poliisin tietoon. Kantatien 52 keskimääräinen vuorokausiliikenne on 2.400-7.850 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus on noin 10 prosenttia. Tie Raaseporista Somerolle on pääosin hyvälaatuista kaksikaistaista tietä, mutta Perniön ja Salon välillä tie on liikennemääriin nähden kapeahko. Uudet valvontapisteet on suunniteltu Lounais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ely-keskusten ja Intelligent Traffic Management Finland-viraston kanssa.
Jokihankkeelle halutaan jatkoa (Raasepori) Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää, että Raaseporinjoki-hanketta jatketaan kahdella vuodella vuoden 2022 loppuun asti. Lautakunta päätti hakea ely-keskukselta
vuosille 2021-2022 vesiensuojelun tehostamisrahaa. Hankkeelle voidaan tarvittaessa hakea muitakin soveltuvia valtionavustuksia. Lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
Automaattinen nopeusvalvonta laajenee läntisellä Uudellamaalla. Kameroita on ollut jo aiemmin valtatiellä 25 ja kantatiellä 51.