Page 8

8 - Nro 13 Sunnuntaina helmikuun 18. pnä 2018 .

Hangon kulttuuripalkittu Mi Grönlund haluaa kaikille mahdollisuuden luovuuteen (Hanko) Monet aikuiset tuntevat Mi Grönlundin entisistä elokuva- ja teatterirooleista, mutta lukuisat hankolaiset lapset ja nuoret tuntevat hänet aivan livenä. Hän on käynyt Hangon kouluissa yli vuoden ajan viikottain pitämässä lapsille ja nuorille ilmaisutaidon työpajoja, avannut kanavia ja antanut työkaluja, jotta jokainen lapsi ja nuori saisi piilevän luovuutensa käyttöön ja lisäksi järjestänyt vuodesta 2015 matalan kynnyksen taidetapahtumia ja työpajatoimintaa Hangossa. Lasten lisäksi hän toimii mielenterveyspotilaiden, työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten, maahanmuuttaneiden ja joidenkin muidenkin hyvinvointiin tähtäävien ryhmien kanssa. Mi Grönlund on kotoisin Uudestakaupungista, Ukista. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän piti välivuoden ja työskenteli vuoden erityiskoulussa, sen jälkeen hankki vuoden verran kielitaitoa maailmalla, hakeutui sitten Turkuun ja aloitti fysioterapian opinnot ja opiskeli samalla tanssia. Fysioterapeutiksi hän ei koskaan valmistunut, mutta opiskeli kuitenkin niin pitkälle, että ihmisen anatomia tuli hänelle tutuksi. Teatterikorkeakoulu lienee kuitenkin siintänyt tulevaisuuden unelmana, sillä Mi haki sinne sinnikkäästi ja neljännellä kerralla hänet hyväksyttiin opiskelijaksi. Ennen teatterikoulua hän näytteli Helsingissä Ylioppilasteatterissa ja oli avustamassa teatteri Jurkassa, mutta valmistuttuaan neljän vuoden opintojen jälkeen hän sai vakituisen paikan Kansallisteatterista. Siellä hän viihtyi lähes 11 vuotta. Jotkut muistavat hänet elokuvasta ”Levottomat”, toiset taas joistakin tv-kanavilla

Hangon kaupungin kulttuuripalkinnon saanut Mi Grönlund haaveilee ympäri vuoden toimivasta kulttuuritalosta. pyörineistä sarjoista. Kansallisteatterissa hän näytteli hienoja rooleja laidasta laitaan. Mutta sitten tuli aika perheellistyä ja kun lapset olivat syntyneet, Mi koki näyttelijän ja äidin roolien yhdistämisen hankalaksi ja tunsi itsensä

riittämättömäksi äitinä. (Kuten kai jokainen työssä käyvä äiti ajoittain ainakin tuntee). Viimeisen kimmokkeen antoi Kansallisteatterin kiertuenäyttämö hänen viimeisenä kansallisteatterin työvuotenaan. Mi totesi, että elämää

Uusimaa vaatii pelastusalan ammattikoulutusta Sisäministeriö on pyytänyt maakuntien liitoilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan muutettaviksi pelastuslakia, pelastusopistosta annettua lakia, palosuojelurahastolakia ja eräitä muita lakeja. Lakien on määrä ovat tarkoitetut tulla voimaan joko vuonna 2019 tai 2020. Koska hallituksen esityksen pohjalta on tarkoitus tehdä muutoksia myös pelastusopistosta annettuun lakiin, Uudenmaan liitto esittää lakiin erinäisiä täydennyksiä. Maakunnan suuri väestömäärä ja pääkaupungin sijainti huomioiden Uudellamaalla on sen mukaan välttämätöntä järjestää tulevaisuudessa pelastusalan ammattikoulutusta paikalliset erityisolosuhteet huomioiden. Lisäksi koulutuksen volyymin tulee olla riittävää, jotta voidaan varmistaa työvoiman saatavuus, johon puolestaan

vaikuttaa merkittävästi muun muassa korkeat asumisen kustannukset Uudellamaalla, maakuntaliitto lausuu sisäministeriölle. Pelastajien ammattikoulutuksen ohella koulutuksen sisällöissä tulisi olla myös vähintään terveydenhuollon lähihoitajakoulutus, jotta pelastustoimen henkilöstö voi jatkossakin toimia kiireellisissä ensihoito- ja ensivastetehtävissä. Lisäksi pelastajien ammattikoulutus tulee voida rakentaa Uudellamaalla vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti siten, että ammattikoulutus ja pelastustoiminta voivat tukea toisiaan esimerkiksi työharjoittelun ja lomasijaisuuksien järjestämisessä, maakuntaliitto toteaa. ”Edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen voidaan taata siten, että pelastajien ammattikoulutusta järjeste-

tään Uudellamaalla osana maakunnan tulevan pelastuslaitoksen toimintaa”, Uudenmaan liitto lausuu. Vaihtoehtoisesti koulutus voitaisiin järjestää Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Pelastusopiston välisellä yhteistyösopimuksella, mutta tässäkin tapauksessa edellytetään koulutuksen järjestämistä nimenomaan Uudellamaalla, vaikka vastuullinen järjestäjä olisikin Pelastusopisto. Uudenmaan liiton mukaan pelastajien ammattikoulutuksen järjestämisen perusteista on myös säädettävä lain tasolla. Maakuntaliitto toteaa myös, että vain Uudellamaalla annettavalla koulutuksella voidaan turvata asianmukaiset pelastustoimen järjestämisen ja toteuttamisen edellytykset tulevassa Uudenmaan maakunnassa, jossa on erityisolosuhteet, ja vastaavia ei ole muualla maassa.

on myös teatterirakennuksen ulkopuolella. -Ja jotenkin näyttelemisestä teatterissa oli kadonnut ilo ja taiteilijana halusin uusiutua. Mi ja hänen miehensä pohtivat eri vaihtoehtoja elä-

mänsä järjestämiseksi, horjuivat hetken Suomenlinnasta tarjotun asunnon ja Hangon välillä, mutta päätyivät sitten Hankoon. Perhe muutti Helsingistä Hankoon ja Mi otti askelen epävarmaan tuntemattomaan ja sanoutui irti Kansallisteatterin palkkalistoilta. Nyt hän on perheineen (mies kuvanveistäjä-taiteilija Jori Tapio Kalliola ja 2 tytärtä, 2 kissaa ja koiranpentu) asunut Hangossa neljä täyttä vuotta ja viides on alkamassa. Monet hankolaiset tietävät hänet siitä, että hän on tuonut Hankoon kansainvälisen monitaidefestivaalin, Le Petite Festivalin jo kolmena kesänä. Ja tuo ensi kesänä jälleen. Mi Katselee Hankoa edelleen ulkopuolisen silmin ja on havainnut muun muassa, että Hangossa ihmiset toimivat pienissä soluissa, kaupungin väestön eri osien välissä on runsaasti erilaisia raja-aitoja. Pienessä kaupungissa on myös paljon eriarvoisuutta, joka koskee jo lapsiakin. Varakkaiden perheiden lapset voivat harrastaa sellaisia asioita, joista huonosti toimeentulevien perheiden lapset voivat vain uneksia. Ja se on jotain, johon Mi haluasi muutoksen. Ja muutos siis on jo alkanut niin hankolaisissa kouluissa kuin joidenkin muiden ryhmien keskuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Mille apurahan vuoden toimintaa varten hankolaiskouluissa. Nyt apurahakausi on loppunut, mutta Hangon kaupunki näki ilmeisesti toiminnan hyödyt ja jatkoi Min sopimusta. -On vaikea laskea taiteen ja luovan toiminnan tuottamaa hyötyä, kun siinä mikään tavara ei vaihda omistajaa. Mutta aivan varmasti sillä on suuri vaikutus, esimerkiksi mielenterveysongelmien vä-

henemisenä, ihmisten välisten raja-aitojen kaatumisena ja hyvinvoinnin paranemisena, sanoo Mi.

Ympärivuotista taidetoimintaa Millä on myös suuri haave; hän haluaisi Hankoon kulttuuritalon ja lisää ympärivuotista taidetoimintaa. Ja toimintaa kaikille ja kaikenikäisille. Ajatuksena on, että jokaisessa ihmisessä on luovuutta, pitää vain löytää oikea kanava sen ilmaisemiseen. Toisille se voi olla musiikki, toisille tanssi, näytteleminen tai maalaaminen. Tai mikä tahansa ilmaisumuoto. Millä on yhdistys, Presence ry, jonka kautta hän voisi tuoda Hankoon eri alojen osaajia; taiteilijoita, valokuvaajia, luovan kirjoittamisen opettajia, elokuvaihmisiä, tanssijoita, etc. Kulttuuritalossa voisi sitten vuoden ympäri tehdä ja kokea taidetta opettajien ja vetäjien avustuksella. -Ja sen pitäisi olla niin halpaa, ettei maksusta muodostuisi yhdellekään ihmiselle kynnystä osallistumiseen. Äitinä tiedän, että lasten harrastaminen voi tulla hyvin kalliiksi. -Rahaa kyllä on maailmalla. Se pitää vain löytää ja sitä pitää anoa. Mutta paikka pitäisi löytyä ja sen pitäisi olla lähellä keskustaa, että kaikki pääsisivät sinne helposti, hän sanoi. Tänään ajatus Hangon kulttuuritalosta voi tuntua utopialta, mutta kun olen kuullut samantapaisia kaikuja useiltakin eri ihmisiltä, alkaa hiljalleen tuntua siltä, että se voisi toteutuakin. Ja voi jopa olla, ettei siihen mene kauankaan. Ja jos näin käy, Hanko on jälleen hieman rikkaampi ja kiinnostavampi. -kn-

”Pikku-Luckan” avaa maaliskuussa

Raaseporissa kehitetään lastenkulttuuria (Raasepori) Tiedotus- ja kulttuurikeskus Luckan Raseborg kehittää lastenkulttuuripalveluja avaamalla nk. LillaLuckan -tilan Karjaalla Fokuksen kiinteistössä maaliskuun lopussa yhteistyössä Raaseporin kaupungin ja kirjaston kanssa. Lastenkulttuuripalvelujen kehittämisen ohella pyritään lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja tuomaan esiin lasten oikeuksia. -Myös Luckan työskentelee lasten suuremman osallistamisen puolesta ja luo yhdessä kaupungin kanssa avoimen tilan lastenkulttuurille, Raaseporin Luckanin lastenkulttuurikoordinaattori Pamela Andersson tiivistää. Hän toivottaa samalla

kaikki tervetulleeksi pääsiäisen alla tutustumaan Raaseporin LillaLuckan -monitoimitilaan Karjaalle. Avajaisia vietetään torstaina 29. maaliskuuta kello 10-14. Luckan-verkosto ilmoittaa kehittäneensä viime vuosina lasten kulttuurikeskuksiin liittyvää toimintaa muun toimintansa ohella. Luckan-toimipisteitä on 12 rannikkopaikkakunnalla Oulusta Porvooseen. Raaseporissa Luckan on tuottanut ammattimaista lastenkulttuuria päiväkoteihin ja koululaisille ja järjestänyt kaikille avoimia lastenkulttuuritapahtumia yhdessä muiden kulttuuritoimijoiden ja kaupungin kanssa. Nyt palveluja halutaan kehittää edelleen ja tavoitteena on Anderssonin

mukaan myös luoda toimintaan vakautta ja jatkuvuutta. Ensimmäinen LillaLuckan avattiin pari vuotta sitten Helsinkiin. Anderssonin mukaan konsepti oli onnistunut ja se on päätetty laajentaa myös muille paikkakunnille. -Lastenkulttuurille tarkoitettu avoin tila pyrkii saattamaan mahdollisimman monet yhdistykset ja järjestöt yhteen ja tuottamaan kulttuuritoimintaa alle 12-vuotiaille lapsille, Andersson selvittää. LillaLuckan tarjoaa myös alan ammattilaisille paikan täydennyskoulutukseen ja verkostoitumiseen. Raaseporissa järjestetään mm. tulevana syksynä luento tasa-arvosta ja kiusaamisen vastaisesta työstä lasten parissa työskenteleville.

Profile for Etelä-Uusimaa

EU 13 / 18.2.2018  

EU 13 / 18.2.2018  

Profile for etela