.
-DEMOKRATEN - DEMOKRAATTI 3
-DEMOKRATEN - DEMOKRAATTI
Bo-Erik Ekholm
In memoriam
Ikäihmisten asema huolestuttaa -Eläkeläisten kurjistaminen saisi jo loppua. Etenkin pienituloisia eläkeläisiä on rokotettu kaiken aikaa. Moni ikäihminen ihmettelee, tämäkö on kiitos hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta, kun katsotaan maan hallituksen päätöksiä, joissa parempiosaiset tuppaavat olemaan saamapuolella, Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Leena Ruusunen sanoo. Hän on tehtävässä viidettä vuotta ja pitää sitä mielenkiintoisena. Piirihallituksessa on hyvä yhteistyön ilmapiiri ja kykyä toimia. Ruusunen on mielellään tekemisissä ihmisten kanssa ja arvostaa myös luottamustoimen tuomia sosiaalisia kontakteja. Keskusliiton aktiivinen toiminta eläkkeensaajien asioiden puolustajana on tuottanut tulosta. -Esimerkiksi asumistuen heikennysaikomukset peruttiin ja uskon, että EKL:n aktiivisuus on vaikuttanut moneen muuhunkin asiaan. On ollut helppo toimia ja tehdä yhteistyötä aktiivisen liiton johdolla, Ruusunen sanoo. -Koko ajan on kuitenkin oltava valppaana ja otettava kantaa erilaisiin uudistuksiin ja suunnitelmiin. On kuulunut kaikuja, että vanhuspalvelulakia oltaisiin romuttamassa.
Leena Ruusunen Pohjasta on Uudenmaan eläkkeensaajien puheenjohtaja. De finskspråkiga pensionstagarna i Nyland leds av Leena Ruusunen från Pojo. Sitä ei pitäisi missään tapauksessa tehdä, hän lisää. Vireillä on myös henkilöstömitoituksen laskeminen vanhustenhoidossa. -Se on jo nyt aika minimissä monessa paikassa, joten kuka tekee jatkossa työt ja miten kädet riittävät, Ruusunen huolestuu. Hän pelkää, että heitteillejätöt voivat olla tulevaisuudessa lähellä, koska ihmisten jaksaminen on rajallista. -Henkilöstö on ajettu aika loppuun ja jaksamisessa ollaan jo nyt äärirajoilla. Vaatimustaso on noussut jatkuvasti ja uudet asiat pitäisi oppia työn lomassa, vaikka aikaa ei ole edes työn tekemiseen hyvin. Moni työntekijä onkin todella onnellinen päästessään eläkkeelle, Ruusunen
tietää. Henkilöstömitoituksen laskeminen koskisi hänen mukaansa eniten yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole lähiomaisia, jotka huolehtisivat heidän oikeusturvastaan ja katsoisivat perään. -Mitoitus on yksi asia, mutta hoidon taso on ratkaiseva, sillä ihmisten keskimääräinen elinikä nousee jatkuvasti ja kaikki eivät pärjää kotona niin kauan kuin yhteiskunnassa haluttaisiin, Ruusunen sanoo. -Tuntuu, että nykypäättäjillä on ajatus, että heidän mallinen matkansa päättyy sisar hentovalkoisen syliin, eikä ole sitä vaippavaihetta ollenkaan, jossa ollaan muiden hoidettavana. Ja silloinkin meillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään, hän jatkaa.
Petri Kajander:
”Uudet työpaikat talouden pelastus” Kaupunginvaltuutettu Petri Kajanderin resepti Raaseporin talousongelmien selättämiseen on työpaikkojen lisääminen uusien verotulojen saamiseksi. -Tänä vuonna lautakunnat ovat pysyneet budjeteissaan hyvin, mutta verotulot ovat jäämässä arvioitua pienemmiksi. Alueelle tarvittaisiin etenkin suurehkoja yrityksiä, jotka työllistäisivät muutamista kymmenistä jopa satoihin ihmisiin. Meillä on liian vähän tällaisia toimijoita, Kajander sanoo. -Alueellamme on potentiaalia vaikka mi-
hin ja logistiset asiat ovat kohdallaan. Saamme kuitenkin tapella koko ajan tiukemmin muiden kuntien kanssa yritysten houkuttelemiseksi, kun kapuloita on lyöty rattaisiin useita vuosikymmeniä ja kiinnostuneille on sanottu ei. Tässä on kyse aidosta poliittisesta tahdosta, enkä ole aivan vakuuttunut siitä, että kaikki päättäjät ovat ymmärtäneet asiantilaa vieläkään, Kajander lisää. Alueen näivettyminen on estettävä kaikin keinoin ja hän miettii, mikä riittää ennen kuin tähän oikeasti herätään. -Sote-uudistus ja
maakuntamalliin siirtyminen saattaa antaa meille jotain anteeksi. Hyvä asia on myös se, että kaupungin johto yrittää tosissaan kehittää Raaseporia ja tekee töitä esimerkiksi yritystonttitarjonnan lisäämiseksi, Kajander sanoo. Uudella kaupunginjohtajalla on kuitenkin vielä hieman totuttelemista kunnalliseen päätöksentekoon Raaseporissa. -Tom Simola yrittää paljon, mutta asiat eivät välttämättä aina suju kunnassa niin nopeasti kuin haluaisi. Meidän pitäisi päättää
Sote-uudistuksessa on selvitettävä tarkasti, mistä ollaan päättämässä, sillä terveydenhoito ei ole sama asia kuin lääkärivastaanotto. Koko uudistus on Ruususen mielestä edelleen melkoinen sekamelska. -On kaikkien etu ja tulevaisuuden kannalta tärkeää säilyttää yhteiskunnan turvaverkot elinvoimaisina kohtuullisilla kustannuksilla, hän painottaa. Uusi laki määrää kuntien vanhusneuvostoista. Lain mukaan neuvosto on otettava mukaan laatimaan ja suunnittelemaan ikääntyneen väestön sosiaalija terveyspalveluja. -Neuvostoissa on nähdäkseni vielä kehittämistä. Mikäli neuvostot toimivat kuten laki edellyttää, niillä on mahdollisuuksia vaikuttaa. Toinen asia on toki se, kuullaanko näissä vanhusneuvostojen mielipiteitä, Ruusunen sanoo. Hän oli aikoinaan Pohjan kunnanvaltuuston jäsen 34 vuotta, siinä vaiheessa puolet eliniästään. 1990-luvun lamavuodet ovat vielä elävästi muistissa politiikasta. -Silloinkin oli vaikeaa, mutta ei mielestäni sentään aivan tällaista. Pohjassa oltiin perusturvassa tavallaan edelläkävijöitä, palveluja kehitettiin ja niistä pidettiin kiinni, Ruusunen sanoo.
Tekniker Bo-Erik Ekholm har avlidit i en ålder av 72 år. Han var född i Hangö, men utförde det mesta av sin livsgärning med utgångspunkt i Ekenäs, Hans arbetsområde omfattade i stort sett hela västra Nyland. I lokalpolitiken äger ett växelspel ofta rum mellan partigruppen i ortens fullmäktige och den lokala politiska organisationen. I denna skärningspunkt var Bo-Erik Ekholm en socialdemokratisk påverkare med inflytande över det politiska livets substans. Vittnesmålen över Bo-Eriks plikttrogenhet är många och från alla epoker i hans arbetsdryga liv. Ännu i början av sommaren uppfyllde han de förtroendeuppdrag som han hade kvar, när han började svikta under en mångårig kamp mot cancer. Lojalitet och plikt var ledstjärnor i Bo-Erik Ekholms verksamhet. Han växte upp under karga sociala villkor. Hos sin morbror i Tenala stiftade han redan som nioårig bekantskap med SDP:s svenskspråkiga tidning Arbetarbladet. När han dimitterades från medborgarskolan hade han fått den kringskurna utbildning, som med tjugo år föregick grundskolan. Han fick ställa sig i det talrika ledet av outbildad arbetskraft i västra Nyland. De första arbetsuppdragen var ströjobb, men den tekniskt och matematiskt begåvade
grabben började studera radio- och TV-teknik vid brevinstitutet Hermods. Han kunde ta steget till Helkamas radiooch TV-fabrik i Hangö. Efter att ha flyttat till Ekenäs fick Bo-Erik Ekholm jobb vid YLEs Radio Västnyland som tekniker år 1970 och som studiochef 1993 fram till pensioneringen år 2007. Radion utgjorde en utmärkt plattform att iaktta samhället och reagera vid behov. I tjugo år var Bo-Erik Ekholm en engagerad medlem i ungdomsnämnden i Ekenäs och nästan lika länge i nykterhetsnämnden. Med sin insats i ungdomsrörelsen Unga Örnar hämtade Bo-Erik med sig både en moralisk övertygelse och en idealistisk glöd. Förteckningen av förtroendeuppdrag vittnar om Bo-Erik Ekholms arbete och inflytande. Ekenäs elverk, senare Ekenäs Energi fick i Ekholm en samvetsgrann förtroendeman. Senare offrade han krafter på Intern service i Ekenäs. Bo-Erik Ekholm var sammanlagt i elva år ordförande för Ekenäs socialdemokrater (1993 – 2001 och 2010 – 2013). Föreningens hedersordförande blev han 2014. Bo-Erik Ekholm hann vara medlem av SDP i femtio år. Arbetarrörelsens slitna fanor sänks i salut för en medlem, som utfört ett gediget och hängivet livsverk för samhället. Ralf Friberg
asioista myös demokraattisesti yhdessä ja toisiamme kuunnellen, ja tässä johtajalla on parantamista, Kajander sanoo. -Voidaan kysyä myös, onko esimerkiksi asioiden valmistelu aina valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista ja onko kaupunginjohtaja ymmärtänyt valtuuston tahdon, hän jatkaa keskinäisestä luottamuksesta. Sitä nakertaa mm. se, että Simola on liputtanut jo Varsinais-Suomen suuntaan tulevaisuuden yhteistyössä. -Tämä on iso asia ja luo turhia jännitteitä, ei voida ajaa kaksilla rattailla. Esimerkiksi sote-asioissa suuntamme on Lohja ja Helsinki, meidän pitäisi ehdottomasti keskittyä asemiemme vahvistamiseen siellä, Kajander linjaa.
Koulujen lakkauttamisella ei ole Kajanderin mukaan mitään tekemistä kaupungin talouden tervehdyttämisen kanssa. Ne voidaan perustella ainoastaan oppilasmäärien laskulla ja sillä, että oppilaat eivät saisi riittävää opetusta liian pienissä yksiköissä. Säästöistä puhuminen on tässä yhteydessä Kajanderin mielestä pelkkää palturia. Hän kiinnittää samalla huomion suureen epäkohtaan Raaseporin hallinnossa. Se liittyy oikeasti toimivaan kaksikielisyyteen. -Lautakunnissa on ihmisiä, jotka ovat pelkästään suomenkielisiä. Tästä huolimatta kokouksissa puhutaan usein vain ruotsia, mikä on monelle todella hankalaa. Kieliasia koskee puheenjohtajia ja
viranhaltijoitakin. Heitä on jopa pyydetty puhmaan suomea, koska kaikki eivät ymmärrä ruotsia, mutta turhaan, Kajander sanoo. -Näin ei voi olla, tässä kulttuurin on muututtava. Muutamat ovat vastanneet jo nyt, että eivät halua lähteä mukaan päättämään yhteisistä asioista, koska eivät osaa tarpeeksi hyvin ruotsia, hän jatkaa. Kajanderia huolestuttaa näkymä tuleviin kuntavaaleihin. Paikallisen valtapuolueen valta saattaa kasvaa, mikäli sosialidemokraatit eivät saa politiikkansa päälinjoja kuntoon. Tässä on Kajanderin mukaan parantamista. Hän toimi kaksi kautta Pohjan kunnanvaltuustossa ja on toista nelivuotiskauttaan Raaseporin kaupunginvaltuustossa.