Astalo 2/2021

Page 1

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORTEN JÄSENLEHTI 2/2021

ASTALO

HOIVA


SISÄLLYS LUETTELO

3

PÄÄKIRJOITUS

4

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

6

KIRJAIMELLISESTI ELINTÄRKEÄT VAALIT

9

HOIVA ON POLIITTISTA

13

VAMMAISTA POLITIIKKAA

17

KOLMEN SUORA

18

LIVE, LAUGH, LOVE :)

19

JÄRJESTÖSIVUT

/// Päätoimittaja: Pinja Vuorinen /// Taitto: Pinja Vuorinen /// Julkaisija: Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry. ///

2


TEKSTI: PINJA VUORINEN /// KUVA: MIKAEL KINANEN

PÄÄKIRJOITUS ARVOA HOIVALLE Kun aloitin Astalon päätoimittajana keväällä 2021, pääsin heti tekemään vaalilehteä kuntavaaleihin. Nyt toiset vaalit koputtelevat jo ovella, kun aluevaaleihin on enää kuukausi aikaa. Vaalit ovat valitettavasti jääneet pienelle huomiolle, ja pelko äänestysprosentin jääminen alhaiseksi on todellinen. Se on sääli, sillä kyseessä ovat arjen tärkeimpiin asioihin – sosiaalija terveyspalveluihin – keskittyvät vaalit. Sotepolitiikka jää usein muiden teemojen jalkoihin, vaikka kyse on meihin kaikkiin vaikuttavista asioista aina perustervey­ denhuollosta pelastuspalveluihin.

otetaan usein annettuna. Hoiva on myös vahvasti sukupuolittunutta, mikä näkyy muun muassa sotealan palkoissa ja näkymättömänä työnä jota naisilta odotetaan. Tahdonkin tässä lehdessä nostaa hoivan ja sen tärkeyden ihmisille keskiöön, sillä kaikki meistä tarvitsevat sitä. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyy keskeisesti hoivan käsite. Hoiva ylläpitää monella tavoin yhteiskuntaa, sillä ihminen on luonnostaan vaivainen olento. Hoiva on läsnä elämässämme syntymästä kuo­ lemaan, mutta se

Kirjoittaja on Astalon päätoimittaja

3


TEKSTI: ADELE KOTSALO

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Etelä-Suomen Vasemmistonuorten tuore puheenjohtaja Adele Kotsalo tervehtii jäsenistöä ja katsoo tulevaan.

ESVN:llä on uusi puheenjohtaja? Jokavuotisia uutisia. Olen Adele Kotsalo, 20-vuotias filosofian opiskelija ja kaupunginvaltuutettu Porvoosta. Olen pyörinyt ESVN:n hallituksessa jo useamman vuoden ja nyt hyppäsin puheenjohtajan tehtävään. Meillä on hallituksessa monipuolinen porukka niin iän, aluerepresentaation, kuin osaamisalueidenkin puolesta. Uskon, että tulemme saamaan paljon hyviä asioita aikaan ja onkin ol-

lut ilo päästä aloittamaan hallituskausi innokkaalla porukalla! Korona on tuonut toimintaan viime vuosina paljon haasteita, mutta olemme toiveikkaina suunnitelleet vuodelle 2022 paljon uusia ja kiinnostavia asioita. Toivottavasti pääsemme järjestämään lähitapaamisia, sillä itse ainakin olen etäilyelämään jo kyllästynyt. Aiomme kuitenkin jatkaa ensi vuonna myös aiemmin käytössä 4


olleita jäsenistön etätapaamisia, eli seurailkaa infokanavia näistä!

Aluevaalit ovat kaikille yhtä uusi juttu, joten tämä on myös oivallinen tilaisuus päästä harjoittelemaan vaalityötä. Mukaan vaan siis, jos yhtään kiinnostaa!

On kuitenkin tärkeää muistaa, että ESVN ei ole ensisijaisesti toiminnan järjestäjä, vaan mahdollistaja. Tällä kaudella haluankin korostaa paikallistoiminnan ja -aktiivien tärkeyttä. Meillä on ESVN:ssä monta hienoa paikallisosastoa ja vielä enem­män kaupunkeja, joista löytyy potentiaalia hienoon toimintaan.

Hyvää talvea kaikille ja toivottavasti päästään pian näkemään! Kirjoittaja on Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Tavoitteeni on, että saamme edistettyä keinoja aktiiveille toteuttaa toimintaa omassa kaupungissaan. Tähän liittyen olemmekin jo suunnitelleet asioita ensi vuodelle. Muistutan myös, että kaikissa toimintaan, sen aloittamiseen tai muihinkin asioihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä hallitukseen tai työntekijäämme. Autamme mielellämme!

On kuitenkin tärkeää muistaa, että ESVN ei ole ensisijaisesti toiminnan järjestäjä, vaan mahdollistaja. Tällä kaudella haluankin korostaa paikallistoiminnan ja -aktiivien tärkeyttä.

Tammikuun iso aihe on toki a­ luevaalit, vaikka ne eivät helsinkiläisiä koskekaan. Uudet vaalit voivat tuntua epäselviltä, mutta aihe on erittäin tärkeä. Tulemme tukemaan ehdokkaitamme parhaamme mukaan ja moni ehdokas ottaa varmasti mielellään innokkaita tyyppejä myös tukitiimiinsä. 5


TEKSTI: NATALIA OKSANEN

KIRJAIMELLISESTI ELINTÄRKEÄT VAALIT Tammikuussa 2022 käydään Suomessa aivan uudet vaalit. Aluevaalessa, jotka tunnetaan myös nimellä sotevaalit, valitaan aluevaltuustot, jotka päättävät 21 hyvinvointialueen palveluiden järjestämisestä. Natalia Oksanen kirjoittaa vaalien tärkeydestä. Suomen historian ensimmäiset aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia. 23.1.2022 käytävissä vaaleissa päätetään hyvinvointialueiden valtuustojen kokoonpanosta. Vaaleissa valittavat aluevaltuutetut tulevat päättämään siitä, miten ja kuka tuottaa alueen perus- ja erikoissairaanhoidon, suun-, mie­ len- ja kouluterveydenhuollon. Sen lisäksi ne päättävät neuvo­ lapalveluista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, vammais- ja ikäihmisten palveluista sekä pelastustoimesta. Vasemmistoliitto tituleeraakin vaaleja sotevaaleiksi. Ensimmäinen valtuustokausi on erityisen tärkeä, sillä ensimmäiset valtuutetut pääsevät rakentamaan tyhjästä tulevan hyvinvointialueen toimintatavat ja rakenteet.

lon tila “vakaaksi” koronan jäljiltä. Teho-osastojen ja sairaaloiden täyttyessä piti siirtää myöhemmäksi kaikki ei-niin-kiireelliset terveydelliset toimenpiteet, joka saattoi tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä, joiden viivyttämisen seurauksena potilas ei välittömästi kuole. Lisäksi korona on ollut hyvin rasittavaa sairaanhoitajille ja muulle hoitohenkilöstölle, jonka seurauksena monet heistä ovat vaihtaneet uraansa. Korona-aika on myös lisännyt kotiväkivaltaa ja vaikeuttanut sosiaalIalan työtä, mikä on pidentänyt sosiaalityön ruuhkaa. Korona siis pahensi sosiaalija terveydenhuollon jo olemassa olevia ongelmia: pitkiä jonoja ja työvoimapulaa. Erityisesti, kun omikron-muunnoksen ilmaantuessa ja sairaaloiden täyttyessä korona-aika ei näytä loppuvan, koro-

Hyvinvointialueilla on suuri työ palauttaa sosiaali- ja terveydenhuol6


nan jälkisotkujen selvittely siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi. Pitkät jonot ja hoitajapula ovat oireita alirahoitetusta ja huonosti johdetusta terveydenhuoltojärjestelmästä.

sillä yksityisen yrityksen tehdessä säästöjä suurin osa niistä menee vain yrityksen voitoksi, koska yri­ tyksen pääasiallinen tehtävä on teh­dä voittoa. Jonot ovat myös sietämättömät mielenterveydenhuollossa, varsin­ kin nuorten mielenterveyden­ huollossa. Kouluilta puuttuu koulupsykologeja, jotka ovat lasten ja nuorten ensisijaisia tukihenkilöitä, ja erilaisista julkisen puolen yksiköistä puuttuu vakituisia psykiatreja. Korona on lisännyt ihmisten ahdistusta, masennusta ja muita mielenterveysongelmia.

Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla jonot kiireettömään hoitoon ennen koronaa pyörivät usein kymmenissä päivissä, eikä korona ole todellakaan parantanut tilannetta. Nostamalla terveydenhoitoalan palkkoja ja parantamalla työoloja saataisiin pidettyä hoitohenkilöstöä alalla pidempään, jolloin heitä olisi töissä enemmän, jolloin saataisiin lyhennettyä terveydenhuollon kestämättömän pitkiä jonoja. Espoo on myös törkeästi poistanut perussairaanhoidon takaisinsoittopalveluiden jonot jättäen tuhannet ilman minkäänlaista ilmoitusta, mikä vaaransi heidän terveytensä.

Mielenterveyspalveluita on siirretty etäpalveluiksi koronan ollessa pahimmillaan, pudottaen osan hoitoa tarvitsevista pois. Pääsy tera­piaan on hidasta, sillä siihen pitää hakea tukea kelalta, koska terapiaa ei juurikaan julkisella puolella ole. Nuorisopsykiatrian tilanne on todella huono. Ylen uutisoidessa aiheesta huhtikuussa vain HUS luonnehti tilannettaan isoista sairaanhoitopiireistä kohtuulliseksi. Esimerkiksi Oulussa 22-paikkaisella osastolla oli 35 potilasta. Nämä ongelmat ratkeavat vain käyttämällä mielenterveyspalveluihin enemmän rahaa.

Eikä perusterveydenhuollon palveluiden yksityistäminen ole ratkaisu, vaikkakin jonot ovat lyhyemmät yksityistetyillä terveysasemilla. Yksityistämistä perustellaan yksityisten terveysasemien tehokkuudella ja “innovoinnilla” eli paremmalla johtamisella. Sen voisi ottaa haltuun julkisella puolella ilman yksityistämistä halvemmalla, 7


Myös vammaispalveluiden tilanne Suomessa on kestämättömän huono. Useimmiten vammaiset joutuvat taistelemaan kunnan tarjoamista palveluista, joihin he ovat laissa oikeutettuja. Vammaispalvelut ovat elintärkeitä niiden käyttäjille. Koska vammaiset ovat niin marginalisoitu ihmisryhmä, heidän äänensä jää usein huomiotta.

Onkin äärettömän tärkeää käyttää äänioikeuttasi aluevaaleissa, jos haluat parantaa alueesi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita tai edes ylläpitää nykyi­ stä palvelutasoa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisissä koronan jäljiltä ja sinun äänesi ratkaisee kuinka hyvin ne palautuvat. Kirjoittaja on Etelä-Suomen ja Helsingin Vasemmistonuorten hallitusten jäsen

MOT paljasti marraskuussa törkeää kaltoinkohtelua hoitoko­ deissa, mikä kertoi vammaispalveluiden tuottajien surkeasta valvonnasta, joka puolestaan kertoo päättäjien piittaamattomuudesta vammaisten oikeuksiin ja mieli­ piteisiin. Vasemmistonuorten vammaispoliittinen kampanja onkin kuluneen syksyn aikana kiin­nittänyt huomiota juuri näihin ongelmiin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisissä koronan jäljiltä ja sinun äänesi ratkaisee kuinka hyvin ne palautuvat.

Törkeää on myös se, että valtio on viestinyt aluevaalien tärkeydestä todella vähän. Vasemmistonuo­ ret tekikin asiasta kannanoton ja herätti paljon tarvittua kes­ kustelua. Suuri osa äänestäjistä ei tiedä, mistä vaaleissa päätetään, ja pelkäänkin äänestysprosentin alhaisuutta aluevaaleissa. 8


TEKSTI : PINJA VUORINEN /// KUVITUS: PINJA VUORINEN

HOIVA ON POLIITTISTA

Hoivan rooli yhteiskunnassa ja taloudessa

Koronaviruspandemia on tuonut tapetille hoivan tärkeyden yhteiskunnassa uudella tapaa. Astalon päätoimittaja Pinja Vuorinen analysoi hoivan roolia yhteiskunnassa ja taloudessa, ja miksi tämä elintärkeä aspekti elämästämme jää niin usein huomiotta. Hoiva on viime vuosina tullut terminä tutuksi yhteiskuntatieteiden kentällä, kun feminismi on vahvistanut jalansijaansa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se, että sanaa on alettu käyttää ei kuitenkaan vielä tarkoita, että se saa ansaitsemaansa arvostusta. Koronapandemian aika on todistanut tämän. Palkankorotuksien sijaan ihmishenkiä pelastavat hoitajat saavat kiitokseksi valaistun Finlandia-talon ja itse tulostettavat kiitoskortit.

si pyörimässä. Hoitamattomuus tarkoittaisi joko ikuisuuteen jatkuvia sulkutiloja, tai huomattavasti vakavampia kuolintilastoja.

HOIVAN SUKUPUO­ LITTUNEET RAKENTEET

Hoiva pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Tämä koskee niin palkallista hoivatyötä, mutta myös sitä hoivaa, joka useimmiten jää pal­katta. Tällaista on kotona tehty työ, kuten lasten hoito, ruuanlaitto, ja kodin puhtaanapito. Toki osa saa tästä työstä myös palkkaa, mutta useimmiten se jää jaetussa kodissa naisen harteille.

Pandemia-aika on myös näyttänyt, mikä merkitys hoivalla on yhteiskunnalle. Jos tautia ei terveysalan toimesta pidettäisi kurissa testauksen, rokotusten, ja hoidon avulla, ei talouskaan pysyi­ 9

Tämä koskee lähes kaikkea hoivaa. Valtaosan siitä tekee tai sen odo-


tetaan tekevän naisten, naisiksi oletettujen, ja feminiinisten ihmisten. Tämä selittää myös osaltaan hoivan vähäistä arvostusta. Hoiva on jotain, jota naiset tekevät ”luonnostaan”. He vain syntyvät hoivavietin kanssa, ja työn tekemi­ nen ilmaiseksi on vain tämän vietin toteuttamista.

istuneet keskeisillä vallanpaikoilla suurimman osan historiasta, ja jossa maskuliiniset piirteet ja teot nähdään feminiinisiä ylempiarvoisina, nähdään hoiva usein talouden ulkopuolisena.

HOIVA UUSINTAVANA TYÖNÄ

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta selittää osaltaan hoivatyön alhaista arvostusta. Kun se nähdään luonnollisena osana toimintaa, on se helppo ottaa myös otettuna. Tästä esimerkki on se, kun hoiva-alan työntekijät menevät lakkoon, ovat vastalauseet aina samoja: ”kuinka voitte jättää hoidettavat oman onnensa nojaan?”. Sen sijaan harvemmin kysytään, miksei näin arvokkaasta työstä makseta riittävää korvausta.

Hoiva on kuitenkin talouden ytimessä. Y h t e i s k u n t at i e ­ teissä sitä kutsutaan uusintavaksi työksi. Uusintava työ viittaa etenkin kodissa tehtävään, palkkasuhtei­ den ulkopuolelle jäävään työhön. Termillä ’uusintava’ viitataan siihen, kuinka esi­ merkiksi ruuanlaitto, siivoaminen ja muu huolenpito mahdollistaa palkkatyössä jaksamisen ja pärjäämi­ sen.

Yhteiskunta, jossa miehet ovat 10

Työtä tekevä luokka myy työvoi­ maansa omistavalle luokalle eli kapitalisteille. Uusintava työ on se,


joka mahdollistaa sen, sillä ilman kotia, jossa levätä, ilman ruokaa, jota syödä – ilman hoivaa – ei ihmisellä ole työvoimaa myytäväksi.

Valitettavasti hoivan välttämättömyys yhteiskunnalle ajaa alan ahtaalle. Verrattuna moniin muihin aloihin, täyttä yleislakkoa on käytännössä mahdoton pitää, kun kyse on ihmishengistä. Niin­ pä myös muiden on seistävä hoivaavaa työtä tekevien rinnalla, ja vaadittava työstä sen ansaitsema korvaus.

Sama pätee myös palkalliseen hoivatyöhön. Jos ei ihmisen fyysisiä ja henkisiä vaivoja korjata, ei työtäkään voi samalla tapaa tehdä. Etenkin tämän vuoksi sosiaali- ja terveysalasta ja niiden palveluista puhuminen kuluerinä ennemmin kuin välttämättömyyksinä on paitsi loukkaavaa, myös lyhytnäköistä.

Yksi mahdollisuus tähän tulee alue­ vaalien merkeissä. Hoiva tulee olemaan keskeinen – kaikkein keskeisin – teema myös tulevissa aluevaaleissa. Vaaleissa valitut valtuustot tulevat päättämään sosiaali- ja terveyspalvelui­den järjestämisestä hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet tulevat olemaan myös suurimpia työnantajia sotealalla. Niinpä yksi tapa antaa arvoa hoivalle on äänestää puo­ luetta ja ehdokasta, joka valtuustotyössään tulee pitämään työläisten puolia.

Nykyinen talousmalli, jossa hoivan rahoituksesta jatkuvasti leikataan, ja alan työntekijöiden oloja huo­ nonnetaan, tulee johtamaan tilanteeseen, jossa hoivaa tarvitaan entistä enemmän. Kyse on siis suoraan ristiriitaisesta ja haitalli­ sesta politiikasta. 11


A N T I K A P I TA L I S T I ­ NEN HOIVA

paa ympäristöömme myrkkyjä, jotka tuhoavat ympäristön lisäksi meidät.

Hoivaa ei kuitenkaan tule katsoa vain kapitalististen linssien läpi. Se on itseisarvoista ihmisten hyvinvoinnin vuoksi, ei vain yksilöiden pitämiseksi tuottavina ja työkykyisinä. Nykyinen talousjärjestelmä on monin tavoin syyllinen kohtaamaamme hoivavajeeseen.

Niinpä keskeinen osa hoivaa on myös tämän järjestelmän kyseena­ laistaminen ja sitä vastaan taisteleminen. Tapoja tähän on monia. Tärkeimpiä niistä on ymmärtää, että yksin emme voi järjestelmää muuttaa. Terapiasta ja muista yksilöllisistä hoivan muodoista voi olla apua, mutta ne eivät ole ratkaisu. Niinpä meidän on seistävä toistemme rinnalla ja tuettava toisiamme kamppailussa epäinhimillistä talousjärjestelmää kohtaan.

Kapitalismi pakottaa meidät jatkuvasti tehokkaammaksi, suorittamaan paremmin ja enemmän. Samaan aikaan palkat junnaavat paikallaan, opinto- ja muita tukia supistetaan ja vuokrat ja muut perustarpeet kallistuvat kallistumistaan.

Jotta tätä jaksaa, on pyrittävä luomaan yhteisöjä, joissa voim­ me hoivata toisiamme, muun yhteiskunnan normien ja vaatimusten ulkopuolella. Hoiva on kes­keinen osa taloutta, ja yhtä lailla se on keskeinen osa antikapita­ listista kamppailua.

Masennus ja ahdistus ovat aivan luonnollisia reaktioita siihen, että ihminen on ajettu ahtaalle taloudellisesti ja sosiaalisesti. Samalla kuulemme myös jatkuvasti huonompia uutisia maailmalta, vailla merkkiä, että päättävissä asemissa istuvat haluavat korjata mitään.

Hoiva on poliittista, ja on aika alkaa nähdä se sellaisena.

Kapitalismi on ankara myös ruumiillisesti. Työt voivat olla fyy­sisesti raskaita, tai niitä voi yksinkertaisesti olla liikaa. Fossiili­ siin perustuva kasvutalous pump12


TEKSTI: PINJA VUORINEN JA MIKKO HIETALA

VAMMAISTA POLITIIKKAA

Vammaispoliittisen kampanjan työryhmän puheenjohtajan haastattelu

Vasemmistonuoret järjesti syksyllä 2022 vammaispolitiikkaa koskevan Vammaista politiikkaa -kampanjan. Astalon päätoimittaja Pinja Vuorinen haastatteli kampanjatyöryhmän puheenjohtajaa Mikko Hietalaa kampanjasta ja vammaispolitiikasta. Moi Mikko! Kuka olet ja miksi päätit lähteä mukaan vasem­ mistonuorten toimintaan ja etenkin vammaispoliittiseen työryhmään?

ta. Siten päädyin puheenjohtamaan myös vammaispoliittista työryhmää. Toimit vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä on toteuttanut vam­ maispoliittista kampanjaa sekä kirjoittanut vammaispoliittisen ohjelman. Mikä kampanjassa on sinun mielestäsi kaikkein tärkeintä? Millaista sitä on ollut tehdä?

Olen 28-vuotias, alun perin Lahdesta kotoisin Joensuulaistunut Vasemmistonuorten aktiivi. Liityin Vasemmistonuoriin 2018 Joensuussa, kun päädyin toimintaan ISYY:n edustajistovaalien myötä. Puheenjohdin Itä-Suomen Vasemmistonuoria vuodesta 2018 pari vuotta, ja istuin järjestön liittohallituksessa tällä kaudella. Vammaispolitiikka kiinnostaa minua, sillä olen itse CP-vammai­ nen. Vammaisten edunvalvonta on minulle tärkeä asia, ja siten myös vammaispoliittiikka vastuualueena liittohallituksessa tuntui luonteval-

Kampanjan tärkein tavoite oli nostaa esiin vammaispolitiikkaa. Vammaispoliittisia kampanjoita on todella vähän, ja oikein kukaan muu kuin vammaispoliittiset järjestöt eivät tee vammaispolitiikkaan liittyviä ulostuloja. Kampanja esitti myös konkreettisia politiikkaehdotuksia kirjoittamas­ 13


saan vammaispoliittisessa ohjelmassa. Omasta mielestäni ohjelma on ollut kampanjan tärkein saavutus, sillä sellaista ei Vasemmistonuorilla ole ennen ollut.

parantamista. Se kuitenkin sisältää myös uhkakuvan siitä, että se syrjäyttäisi subjektiivisia palveluita ja asettaisi ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan. On hyvä, että vasemmisto ei ole lähtenyt mukaan ”suojatyöpaikkojen” luomiseen, jota taas oikeisto on ajanut esi­ merkiksi EU-tasolla. Nämä usein matalapalk­ kaiset työpaikat eivät luo yhdenvertaisuutta.

Vammaispoliittisessa työryhmässä toimiminen on ollut tärkeää ja mielekästä. Se on kuitenkin ollut myös ajoin raskasta, sillä jäseniä on vähän, ja monilla on ollut jotain toimintaan liittyviä rajoitteita, joka on vaikuttanut toimintaan. Kynnys osallistumiseen on haluttu pitää matalana, ja Vasemmisto­ nuorten kesäleiriltä lähtikin lisää jengiä toimintaan mukaan.

On tärkeää muistaa, että vammaiset ovat hyvin heterogeeninen joukko, ja heitä löytyy kaikista puo­ lueista. Lisäksi vammaispoliittisia linjauksia löytyy kaikilta puoleilta, eikä se ole vain vasemmiston juttu. Valitettavasti usein käy kuitenkin niin, että kaikki ajavat vammaisten etuja, mutta kukaan ei sano sitä ääneen.

Miten näet yleisesti vammais­ politiikan vasemmistolaisessa liikkeessä? Missä liike on on­ nistunut ja/tai epäonnistunut vammaisten tilanteen edistämi­ sessä?

Jos katsotaan vammaispolitiik­ kaa vielä vasemmistoa laa­ jemmin, mitkä ovat kaikkein keskeisimpiä epäkohtia? Mikä tällä hetkellä olisi kaikkein kriit­tisin politiikkatoimi tehdä vammaisten oikeuksien suh­ teen?

Vasemmistoryhmät ovat ainoa porukka, joka ajaa vammaispoliittisia asioita edes suunnilleen oikein. Silti toiminta on yhä lapsen kengissä. Vammaispolitiikka jää usein syrjään, ja vain vammaisten ajettavaksi. Kun puhutaan vasemmistolaisista politiikkatavoitteista, on perustulo tärkeä osa vammaispolitiikan

Suomessa on yleinen ajattelumalli, että hyvinvointivaltiossa ei saa valittaa palveluista, vaan ”jos ei kelpaa, maksa itse”. Tämä näkyy 14


etenkin vammaispolitiikasta. Vammaisia kannustetaan individualis­ miin, mutta kun vammaiset tarvitsevat tukea siihen, apua ei tule vaan se jää perheiden ja läheisten harteille. Alueelliset erot palveluissa ovat myös merkittäviä.

ka ei siis ole varsinaisesti vähemmistöpolitiikkaa. Lehden teema on hoiva. Miten näet hoivan roolin vammais­ politiikassa?

Olisi hyvä kiinnittää huomiota etenkin palveluasumiseen ja tuet­ tuun asumiseen. Lisäksi myös nuorten vammaisten hyvinvointia ja identiteetin rakentumista olisi tuettava. Esimerkiksi laadukas esiopetus, jossa huomioidaan e­ri­ tyistarpeet on tässä keskeisessä roolissa. Pakollista inkluusiota tulisi välttää, ja yksilöiden tarpeet tulisi huomioida niin hoivassa kuin kasvatuksessa. Kaikkien ei tarvitse ikinä edes kyetä itsenäiseen toimintaan, mutta elämä voi silti olla laadukasta.

Vammaispolitiikka ja -palvelut ovat yksi isoimpia asioita, joissa Suomessa voi rikkoa lakia. On vaikea kuvitella, minkä muiden palveluiden suhteen lakia voi rikkoa niin räikeästi ilman seurauksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka ei yleensä ole sosiaalipalveluiden mallimaa, tulee seurauksia, jos lakia rikotaan esimerkiksi työsyrjinnän puitteissa. Aluevaalit lähestyvät. Miten ne vaikuttavat vammaispolitiik­ kaan?

Ei ole aivan selkeää, mitkä vammaispalvelut jäävät kunnalle ja mitkä hyvinvointialueilla. Vammaisten terveydenhuolto ei voi jäädä kaiken muun jalkoihin, vaan esimerkiksi erikoissairaanhoitoa tarvittaisiin enemmän. Ihmiset eivät ymmärrä, kuinka monta ihmistä vammaispolitiikka koskettaa. Suomessakin on arvioiden mukaan 500,000–1,000,000 vammaista ihmisitä. Vammaispolitiik-

Onko sinulla terveisiä lukijoil­ lemme?

Kiinnittäkää arjessanne huomiota pieniin yhdenvertaisuustekoihin – älkää esimerkiksi jumalauta jättäkö niitä sähköskuutteja keskelle katua!

15

Jokainen meistä kuitenkin epäonnistuu joskus, ja toimii ableistisesti. Sitä tulisi välttää, mutta mokiin on hyvä suhtautua huumorilla.


TEKSTI: MIKA LEMINEN

KOLMEN SUORA

Hoivabiisit

Astalon perinteinen kolmen suora -palsta palaa lehteen. Palstalla järjestön jäse­ net listaavat kolme tietyn teeman alle linkittyvää asiaa.Tällä kertaa lehden teeman mukaisesti Mika Leminen listaa kolme hoivaan liittyvää kappaletta. Minusta hyvän hoivabiisin voi tehdä monenlaisella tavalla. Tähän kolmen suoraan valitsin kappaleet, jotka ovat vuosien varrella antaneet hoivaavaa vaikutusta kuunnellessani niitä. Va­ litsin kappaleet eri periaattein, koska halusin näyttää hoivabiisien moni­ puolisuuden Tämä ei siis ole paremmuuslista, vaan kolme poimintaa kappaleista joihin itse olen tykästynyt.

nostamaan bändejä supertähteyteen. MGK:hon nämä kaikki kriteerit taas osuvat; biisit ovat erittäin hyviä ja MGK on todella karismaattinen – vaikkakin kyseenalai­ nen – keulahamo, joka on uuden levyn jälkeen noussut mainstream-tunnettuuteen. Drunk face -laulu on soundeiltaan ja melodioiltaan tyylipuhdasta poppunkia ja mielestäni levyn paras biisi. Valitsin laulun lähinnä soundimaailman ja tarttuvien melodiakoukkujen takia tähän kolmen suoraan. Biisin sanoissa kuuluu vanhenemisen tuskaa sekä sydänsurun ja addiktion kuvailua. Vuonna 1995 syntyneenä kyseinen soundimaailma vie minut paikkaan, jossa tuntui että kaikki oli paremmin. Kun olin huoleton, onnellinen ja vahtasin jatkuvasti siskoni kanssa TV:n musiikkivideokanavaa, josta soi Blinkiä, Avrilia ja Green Day:ta. Uskon, että MGK osuu levyl­ lään juuri minun ikäpolveeni nostalgian takia.

Machine Gun Kelly - drunk face Paluu lapsuuden tuttuihin soundimaisemiin voi olla todella hoivaavaa, kuten yhdysvaltalaisen räppäri/laulaja Machine Gun Kellyn (Colson Baker) viimeaikaiset pop-punk -laulut ovat itselleni osoittaneet. Sanon nyt suoraan: Tickets to My Downfall on mielestäni vuoden 2020 paras levy ja MGK oli juuri sitä mitä genren uusi tuleminen tarvitsi. Pop-punk kärsi 2010-luvulla keskivertoisesta lauluntekijyydestä, isojen skenebändien lopettamisesta ja siitä, ettei uusien bändien keulahahmojen karisma riittänyt

16


Your Favorite Martian - Alien

suomiräppiin. Yeboyahin eli räppäri Rebekka Kuukkan odotettu debyyttialbumi Perhosefekti putosi viimein tämän vuoden syyskuussa. Olisin voinut valita levyltä muutamankin hoiva-biisin tähän kolmen suoraan, mutta valitsin kappaleen “Omaa lomaa”, joka kertoo yksinolosta, le­ vosta ja chillaamisesta. Yhteiskunnan normeissa ei aina tykätä ei-tuottavasta yksinolosta, mutta se normi on oikeasti pelkkä kapitalistien juoni. Kaikilla tulee olla oikeus ei-tuottavaan vapaa-aikaan, lepoon ja yksin rauhoittumiseen. Kuten Yeboyah laulussa sanookin: “nyt oon yksin mutten yksinäinen” ja “luovuus kukkii tylsyydes”.

Your Favorite Martian oli yhdysvaltalaisen komediatubettaja Ray Wil­ liam Johnsonin perustama virtuaalibändi, jonka YouTube-kanavalla julkaistiin vuosina 2011–2012 viikottain uusi biisi ja musiikkivideo. Löysin kanavan kun kävin lukiota, ja silloin juuri se hetki oli viikkoni kohokohta, kun uusi musavideo tippui kyseiselle kanavalle. Alien-kappale kertoo koulukiusaamisesta vihaiseen sävyyn ja aggressiivisella ilmaisulla. Samaistuttava tunne musiikkikappaleessa voi toimia hoivaavana elementtinä, ja siksi va­ litsin tämän biisin hoiva-kappaleeksi. Olin yläasteella rankasti kiusattu ja palaan edelleen välillä tämän kappaleen pariin, kun kiusausmuistot palaavat mieleen. Alien on hyvä kappale siksi, että se ei ole lälly, toisin kuin monet koulukiusaamiskappaleet ovat. Laulussa ei silti mennä liian synkkiin teemoihin vaan sanotaan juurikin, että “väkivalta ei ole ratkaisu vaikka kipu on sietämätöntä”. Mielestäni kappale toimii, koska siinä ollaan selvästi kiusatun puolella ja käsitellään kiusatun vihan tunnetta, mutta samalla kuulijaa tsempataan positiivisella sanomalla.

Positiivinen yksinolo on joskus hankalaa, jos on tottunut ajatukseen, että ympärillä on oltava jatkuvasti ihmisiä. Yksinäisyyden tunne, häpeä ja pakottava tarve tuottavaan tekemiseen voivat olla voimakkaita. Yksinolemiseen ja rauhoittumiseen kannattaa kuitenkin panostaa, koska parhaimmillaan se tukee mielenterveyttä, parantaa omakuvaa ja antaa tilaa ajatuksille ja itsereflektointiin. Lepo on antikapitalismia parhaimmillaan ja joskus on hyvä ottaa sitä omaa lomaa. Kirjoittaja tekee räppiä artistinimellä MC Cepari ja on ESVN:n hallituksen jäsen

Yeboyah - Omaa lomaa Palaan

lopuksi

nykyaikaan

ja

17


RUNO: JONNA RAJALA /// KUVITUS: PINJA VUORINEN

live, laugh, love :) mietin uusliberalismia psykpolin odotusaulas taas anomas apuu, lakki kouras käyny jo läpi kaikki terapiaryhmät jois opin miten nousen sängyst miten tiskaan miten upotan pään kylmään veteen ku ongelmii koko ajan sattuu eteen ne sanoo älä vaadi liikaa ittelt mä sanon no miten vittu sitte muut kumminki tekee sen mun puolest ettei vaan kapitalismi kuole samal lääkärit sanoo sul on vastuu muuta hei ajatteluu elämä ei oo mustaa eikä valkost mut jotku tääl pärjää, jotku tippuu kelkast täs me nyt ollaan, polarisaation helmas valinta on sun koita nähdä hyvää mä vaan kuulen sulje silmäs, hyväksy tää hegemonia on pyhää kapitalismi masentaa tääl vaa voittajat voittaa, kaikille ei riitä ees terapiaa elämä on yht kilpailuu mut toveri hei, sitä ei tarvii hyväksyy

18


JÄRJESTÖSIVUT UUSI TOIMINNANJOHTAJA VALITTU

Helsingin Vasemmistonuoret on valinnut uudeksi toiminnanjohtajakseen 30-vuotiaan Jasu Setälän. Setälä on koulutukseltaan ylioppilas ja ulkoasuntuottaja, sekä Vasemmistonuorten aktiivi kymmenen vuoden ajalta. Hän aloittaa työssään tammikuussa 2022.

TUKEA ALUEVAALEIHIN

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret tukee ehdokkaitaan aluevaaleissa! Ole tuen tiimoilta yhteydessä toiminnanjohtajaan. Liity myös Vanukeskustelussa aluevaaliehdokkaiden kanavalle. Jos et ole ehdolla vaaleissa, mutta haluat olla mukana vaalikampanjoinnissa, voit liittyä Vasemmistonuorten valtakunnalliseen aluevaali-työryhmään. Liity Vanukeskustelussa kanavalle Aluevaalityöryhmä tai ole yhteydessä keskustoimistoon mika@vasemmistonuoret.fi

ASTALON PÄÄTOIMITTAJA VAIHTUU

Astalon päätoimittaja Pinja Vuorinen aloittaa Vasemmistonuorten puheenjohtajana tammikuussa 2022, ja jättäytyy siksi pois päätoimittajan roolista. Uuden päätoimittajan rekry alkaa vuoden alkupuolella, pitäkää silmät auki!

19


MUISTA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI ALUEVAALEISSA 23.1.2022!