1/19
Äänettömyys tappaa demokratian
Sisällys: PÄÄKIRJOITUS 3 PUHEENJOHTAJA HAASTATTELUSSA 4 Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Milla Knuuti avaa ajatuksiaan vaikuttamisesta järjestötoiminnassa ILMASTOLAKKO - HYVINKÄÄ Vaatimukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuuluivat 15.3. myös Hyvinkäällä, kirjoittaa Erika Nieminen
6
TEKNOKRAATTI EI OLE DEMOKRAATTI Aatteet ja arvot ovat politiikan ydintä tietojen ja taitojen ohella, toteaa Minna Majaniemi analyysissaan
8
EHDOKKAAT HAASTATELTAVANA Kuuluuko ananas pizzaan ja muita tärkeitä kysymyksiä Astalon nuorten ehdokkaiden haastattelussa
13
KOLMEN SUORA 16 Ennakkoäänestyspaikka kulttuurikohteena? Antti Kylmänen listasi Helsingin äänestyspaikoista parhaat PÄIVÄN RANT 17 Politiikassa riittää ränttäämistä - Mikael Kinanen koosti ehdokkaiden Ajak Majokin ja Tuomas Suihkosen ajatuksia nuorten äänestysaktiivisuudesta Päätoimittaja: Minna Majaniemi Taitto ja kansi: Valtteri Harakka Byrokraatti: Mikael Kinanen Julkaisija: Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry. ©2019 -2-
PÄÄKIRJOITUS Kun hyppäsin tänä keväänä Astalon päätoimittajan paikalle, huomasin tulleeni keskelle taistelutannerta. Vastakkain olivat lehden vanhan nimen puolustajat ja toisaalta uudistushaluiset tuulettajat. Järjestimme siis nimikilpailun ja äänestyksen. Astalon nimeen vannoneet voittivat, kuten kannesta näkyy. Lehden sisältö on kuitenkin saanut uutta pontta. Astalo sai aikoinaan nimensä vuoden 2014 vappumarssilla käyneestä tapahtumasarjasta, jonka lopputulemana poliisi takavarikoi ja rikkoi vasemmistonuorten lipputangot tulkittuaan niiden olleen astaloita. Astalo on esine, jota ei ole valmistettu aseeksi mutta jota voi tilapäisesti käyttää lyömäaseen tavoin. Ai että mikä määritelmä! Vaikka historianopiskelija olenkin, jouduin googlaamaan sanan tarkan merkityksen. Lukemisen myötä ymmärrän, miksi nimi on niin osuva tälle lehdelle: käytämme sanoja aseina ja lehteä kättä pidempänä, jotta tulemme kuulluksi. Kun tarkemmin miettii, niin jokainen politiikassa mukana toimiva käyttää sanoja astaloina. Tänä keväänä jäsenistöllä onkin ollut paljon sanottavaa. Tämä on näkynyt osallistujamääränä mielenosoituksissa, tapahtumissa ja kaikista konkreettisimmin vaalityönä. Vaalikevät onkin ihmisen parasta aikaa, kuten kansanedustajaehdokas Waltteri Nummelin totesi ESVN:n omien ehdokkaiden haastattelussa sivulla 16. Olemmekin toimituksessa halunneet antaa tilaa enemmän itse järjestötyölle, sillä politiikkaa ei ole ilman tekijöitä. Astalo ei olisi kuitenkaan astalo ilman perinteisiä poliittisia kannanottoja. Tulemme jatkossakin pysymään jäsenten äänitorvena, sillä äänettömyys tappaa demokratian. Siihen on syy, miksi annamme vaaleissa kirjaimellisesti ääniä. Keskustelurikasta vaalikevättä toivottaen Minna Majaniemi, päätoimittaja -3-
PUHEENJOHTAJA HAASTATTELUSSA Minna Majaniemi
Milla Knuuti, ESVN:n puheenjohtaja, kertoo olevansa alun perin kotoisin Lapista. Nykyisin Espoossa asuva puheenjohtajamme liittyi Vasemmistonuoriin vuonna 2014 yleisen maailmantuskan saattelemana. ”Halusin tavata samanhenkisiä ihmisiä ja kokea muuttavani maailmaa”, Knuuti kertoo. Vaikuttamaan hän onkin päässyt monessa paikassa liittymisensä jälkeen, sillä ESVN:n puheenjohtajuuden lisäksi hän toimii myös Pohjoismaiden Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Pohjoismaisuus onkin Knuutille tärkeä poliittinen aihe. Hän kertoo erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen olevan myös lähellä sydäntä. -4-
”Olen haaveillut feministisen valtaillan järjestämisestä, eli tapahtumasta, jossa pohdittaisiin sukupuolirooleja, vallan jakautumista ja käytännöllisiä keinoja ottaa tilaa haltuun. Toivottavasti tästä tulee vaalien jälkeen todellisuutta!” Knuuti toteaa. Vaalit ovatkin työstäneet hallitusta viime aikoina paljon, mutta aikaa on löytynyt myös matalan kynnyksen tapahtumien järjestämiselle ja järjestön viestinnän kehittämiselle. Kysyttäessä, että millaisena Knuuti näkee roolinsa puheenjohtajana, hän kertookin haluavansa olla uudistaja. ”Tykkään ideoida enemmän tai vähemmän toteuttamiskelpoisia asioita”, hän sanoo. Ideoinnin lisäksi järjestötoiminnassa parasta hänen mukaansa on ”solidaarisuus, hyväksyvä ja kunnioittava ilmapiiri. Pitkät keskustelut milloin mistäkin aiheesta sekä ne odottamattomat onnistumisen hetket! Tai se, kun on sattumalta pohjoismaiden konservatiivisimpien poliitikkojen ympäröimänä ja päättää kertoa vähän juttuja Jäämeren ratahankkeesta tai aborttioikeuksista. Voin suositella!” Vasemmistonuorilla on tulossa marraskuussa liittokokous, jossa jäsenistö pääsee äänestämään muun muassa poliittisen ohjelmamme sisällöstä, valtakunnallisista kampanjoista ja uudesta puheenjohtajistosta. ESVN:n rooli Vanun piirijärjestönä tarkoittaakin ruohonjuuritason vaikuttamista kattojärjestön politiikkaan. Maasta se pienikin ponnistaa, vai mitä? ”Kyllä. Samapalkkalaki, translain uudistaminen, kolmannen sukupuolen tunnustaminen, pakolaiskiintiön kasvattaminen ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantaminen, maksuton toinen aste, Suostumus2018 -aloite ja vammaispalveluiden kilpailuttamislainsäädännön parantaminen näin alkuun lähtevät kaikki ihan vain yksittäisten ihmisten halusta muuttaa maailmaa”, Knuuti pohtii. Niin. Ja kun moni samanhenkinen ihminen lyö päänsä yhteen, maailma muuttuu. ”ESVN:ssa yhdessä tekeminen on kaikessa läsnä”, Knuuti toteaa toiveikas pilke silmäkulmassaan.
-5-
ILMASTOLAKKOHYVINKÄÄ Teksti: ERIKA NIEMINEN KUVA: IIDA TUKEVA
-6-
Valmistautuminen perjantain 15.3. kansainväliseen ilmastolakkoon alkoi Hyvinkäällä jo edeltävänä keskiviikkona, jolloin järjestimme Hyvinkään seudun vasemmistonuorten kanssa työpajan mielenosoitukylttien valmistamiseksi. Ilmastolakkoon Hyvinkäällä oli odotettavissa n. 200 lasta ja nuorta vaatimaan elinkelpoista tulevaisuutta planeetallemme. Lakko oli onnistunut, eikä sosiaalisessa mediassa öyhöttäviä häirikköjä paikan päällä näkynyt, vaikka kovasti netissä jaksoivatkin puhua. Hyvinkään ilmastolakkoon osallistui n. 180 ihmistä ja tapahtuma oli Hyvinkäällä 2000-luvulla järjestetyistä mielenosoituksista todennäköisesti suurin. Maailmalla lakkoiltiin oli yli 1900 paikkakunnalla. Eiköhän sekin kerro tarpeeksi asian tärkeydestä. Teimme selväksi, että vaadimme päättäjiltä tiukkaa ilmastopolitiikkaa ja emme suostu katsomaan sivusta, kun maapallo tuhoutuu. Twitter -keskusteluissa ja muissa sosiaalisissa medioissa ilmastoskeptikkojen päättömät kehotukset puiden istuttamisesta ja “ei ne Kiinassakaan” -argumentit saivat monen taistelutahdon yhä korkeammalle ja menettämään uskonsa lopullisesti setämiehiin. Eniten keskusteluissa ärsytti se, että lakon tärkeyttä vähäteltiin ja sanottiin, että äänestämällä pystyy vaikuttamaan parhaiten. Toki äänestäminen on tärkeää, mutta nuorimmat ilmastolakkoilijat, minä mukaan lukien, ovat alaikäisiä ja näin eivät äänioikeutettuja. Mikä olisikaan meille parempi tapa vaikuttaa kuin järjestää kansainvälinen paljon keskustelua herättävä ilmastolakko? Niinpä, ei oikeastaan mikään. Me olemme niitä, jotka elävät täällä vielä 50 vuoden päästä (jos maapallo siis ei ole täysin tuhoutunut). Vaikuttaminen lakkoilemalla ei ole turhaa, sillä voimme vielä ratkaista tilanteen. Me emme odota. Ilmastotekoja tarvitaan nyt. Nuorille on sanomattakin selvää, että näistä on pakko tehdä ilmastovaalit. Päättäjille ei. Siksi lakkoilemme. Pidämme ääntä niin kauan, kunnes sanomamme menee läpi. -7-
Teknokraatti ei ole demokraatti Teksti: Minna majaniemi KUVAT: ARTO LEINONEN
Politiikka on ajattelumalleja, jotka kumpuavat erilaisista arvoista ja tavoista nähdä maailma. Ajattelumalli voi tuntua hassulta sanalta. Synonyymeja sille ovat esimerkiksi ideologia tai aate. Näillä jotakuinkin samaa tarkoittavilla sanoilla on kuitenkin eronsa. Ajattelumalli tuntuu neutraalilta, mutta ideologian ja aatteen makustelu jättää suuhun negatiivisen sivumaun. Sanat, käsitteet ja kieli muuttuvat ajassa. Erilaisiin käsitteisiin liittyvät merkityskokonaisuudet päämerkityksineen ja sivumerkityksineen peilaavat omaa kontekstiaan. Muutosta voidaan tehdä tietoisesti, mutta usein käyttämämme kieli muuttuu kuin huomaamatta. Esimerkiksi vielä 15 vuotta sitten moikka sanottiin vain lähtiessä. Nyt sama sana on täysin hyväksytty tervehdys. -8-
Kieli on siis keskeinen vaikutin siihen, miten toimimme ja miksi. Sanat ja niihin liittyvät merkityskokonaisuudet ohjaavat sitä, mitä ajattelemme maailmasta. Kieleen vaikuttaminen on siis politiikan kovaa ydintä. Tänä päivänä yksi demokratian toteutumisen kompastuskivistä on kansalaisten poliittisen aktiivisuuden lasku. Julkisessa keskustelussa kuulee vähän väliä näkemyksiä siitä, miten politiikka on rikki. Politiikka on tosiaan rikkoutumassa, sillä jotkut poliittiset ajattelumallit nakertavat demokraattisen ajattelun pohjaa. Nämä ajattelumallit perustuvat tehokkuuden arvostamiseen, minkä juuret kumpuavat liukuhihnatehtaiden keksimisestä 1900-luvun alkupuolella. Julkisen hallinnon kehittämisen puolelle tehokkuusajattelu jalkautui 1950-luvulla ja poliittisessa kulttuurissa mentaliteetti löi läpi 1980-luvulla. Tuolloin alkanut uusliberalismin hegemonia jatkuu edelleen, sillä uusliberalistisesti ajattelevien ihmisten retoriset keinot ovat tehokkaita. Demokratian kannalta tämä on kuitenkin ongelma. Jos arvottaa tehokkuutta ylitse muiden arvojen, kansanvaltaisuus kärsii. Uusliberalistien retoriikan tehokkuus perustuukin epäpolitisointiin, sillä retoriikassaan he pyrkivät poistamaan politiikan politiikasta. Demokratiassa politiikka on eri ajatusmallien kamppailua, eli hidasta ja epätehokasta. Kansanvallan arvostaminen tarkoittaakin käytännössä hitauden hyväksymistä. Epäpoliittista poliittista ajattelumallia kutsutaan teknokraattiseksi. Teknokratialla tarkoitetaan sellaista yhteiskuntaa, jonka toiminnan perustana on asioiden neutraali hallinnointi eli toisin sanoen päätösten tekeminen ”järkiperusteisesti”. Ajattelumallissa tiedot ja taidot ovat jotenkin eri asia, kuin arvot ja aatteet. Demokratiassa arvovapaa eli neutraali politiikka ei kuitenkaan ole mahdollista. Poliittiset päätökset perustuvat aina asioiden arvottamiselle, vaikka ne tehtäisiinkin tutkitun tiedon pohjalta. Esimerkiksi toisen asteen koulutuksen muuttaminen maksuttomaksi kaikille on arvovalinta, joka arvottaa tasa-arvon toteutumisen tehokkuuden edelle. -9-
Yhteiskunnan rakenteet, kuten koulutus, ovat politiikan konkreettisia lopputulemia. Perustuslaissa valtiomuotomme perustaviksi arvoiksi on määritelty muun muassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Poliitikkojen tulisi siis pyrkiä rakentamaan rakenteita, jotka kohtelevat kaikkia kansalaisia samalla tavalla. Tämä näkyy esimerkiksi perusopetuslaissa siten, että ko. lainsäädännön mukaan perusopetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus sivistyksen ja elämiseen tarvittavien taitojen hankkimiseen koko maassa. Yleissivistävän koulutuksen tulee siis olla samalla lailla kaikille tavoitettavissa riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, asuinpaikasta tai ostovoimasta. Teknokraatti argumentoisi toisen asteen maksuttomuutta vastaan sillä, että maksuttomuus ei olisi järkevää rahankäyttöä. Miksi tarjota maksutonta opetusta ihmisille, joilla on jo muutenkin varaa maksaa koulutuksestaan? Tehokasta rahankäyttöä olisi tukien kohdentaminen erikseen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Argumentoinnin pohjana ihmiset eri luokkiin arvottava ajattelumalli. Jos rakenne kohtelee kansalaisia eri tavalla ostovoiman perusteella, on se eriarvoistava. Teknokraattinen ideologia siis ei ole neutraali ja epäpoliittinen, vaan tausta-arvona on esimerkiksi ostovoimaan perustuva hierarkia. Pelkällä peruskoululla ei pärjää tämän päivän yhteiskunnassa, joten toisen asteen koulutus rinnastuu peruskoulutukseen. Universalistisesti ajattelevalle ihmiselle maksuttoman toiseen asteen koulutuksen puoltaminen onkin itsestäänselvyys. Demokratian kehityksen kannalta tällainen poliittinen keskustelu on ongelmallista, sillä teknokraatti pitää itseään myös tasa-arvon kannattajana. Käsitteen tasa-arvo merkityssisältö onkin poliittisen kamppailun kohde. Teknokraatti käsittää tasa-arvoisen lopputuleman olevan prosessia tärkeämpi, kun universalisti taas ymmärtää tasaarvoisen yhteiskunnan rakentamisen lähtevän jo itse prosessista. Tasa-arvo saavutetaan kuitenkin vain elämällä niin kuin saarnataankin, eli ajattelemalla aidosti muiden ihmisten olevan ihan yhtä arvokkaita kuin itsekin. Prosessi itsessään on osa yhteiskuntaa. Me elämme politiikan lopputulemaa joka päivä, tässä ja nyt. Yhteiskunnan muuttaminen komentotaloudelliseksi liukuhihnatehtaaksi estetäänkin vain politisoimalla poliittinen prosessi uudelleen kielen avulla. Terveessä demokratiassa arvojen tunnustaminen on normaalia. Ei niiden häivyttäminen. - 10 -
- 11 -
Jäsenemme Valpuri Alasen näkemys VANUn vaaliohjelmasta.
- 12 -
NUORET EHDOKKAAT HAASTATTELUSSA! Teksti: Minna Majaniemi ja tyrni rankka Jäsenistöstä löytyy kokonaiset kuusi kansanedustajaehdokasta, jotka pyrkivät edistämään oikeudenmukaisen maailman rakentamista päivittäin. Täällä toimituksessa tuumasimme, että poliitikotkin ovat aina ensisijaisesti ihmisiä, joilla on hyvät ja huonot puolensa, lempibändinsä ja näkemyksensä siitä, kuuluuko ananas pitsaan vai ei. Vaikka politiikka on vakavaa, niin muun elämän ei tarvitse sitä olla. Millaisia tyyppejä ehdokkuuden takaa löytyy? Astalo kysyi, ehdokkaat vastasivat! Huom! Juttu on tehty pieni pilke silmäkulmassa. Jos nuorten ajama politiikka kiinnostaa, niin Astalo suosittelee jalkautumaan someen. Elämmehän hektistä internet-aikaa, joten parhaiten ajan tasalla pysyt seuraamalla ehdokkaiden sometilejä!
CHAU NGUYEN: TOP 3 kolme parasta työväenlaulua? Bella Ciao, Kansainvälinen ja Työväen marssi. Paras vegaaniruoka? Nyhtökaurahampurilainen. Mitä uutta haluaisit oppia? Soittamaan kitaraa! Kun olin pieni… olin toivoton romantikko. Kiinalaisissa horoskoopeissa käärme. Mikä muu eläin olisit, jos saisit valita? Leijona. Kerro vahvuuksistasi? Vahvuuksiani ovat empatia, ystävällisyys ja avuliaisuus. Olen myös hyvä kuuntelemaan ja neuvomaan. Entä heikkoutesi? Epävarmuus ja uimataidottomuus. Missä viihdyt parhaiten? Ystävien seurassa. Mitä musiikkia olet hiljattain kuunnellut? Khalid - Location. Paras vuodenaika? Kevätkesä Helsinki vai Tampere? Stadi! Kuuluuko ananas pizzaan? Kuuluuko chili kiisseliin... Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? Kattoa netflixiä, kun on aikaa. Kuvaile unelmiesi yhteiskuntaa kolmella sanalla Jokainen voi hyvin. - 13 -
SULDAAN SAID AHMED: TOP 3 kolme parasta työväenlaulua? Palefacen ”Emme suostu pelkäämään” perinteisten sortoa vastaan kannustavien laulujen lisäksi. Paras vegaaniruoka? Falafelit! Rakastan hummusta. Mitä uutta haluaisit oppia? Uimaan. Kun olin pieni… pelkäsin, etten saavuttaisi tavoitteitani uudessa maassa. Mikä muu eläin olisit, jos saisit valita? Voimaeläin leijona. Kerro vahvuuksistasi? Olen sosiaalinen ja periksiantamaton arvojeni suhteen. Entä heikkoutesi? En osaa huolehtia omasta jaksamisestani tarpeeksi. Missä viihdyt parhaiten? Kotona, saunassa, perheen ja ystävien parissa. Mitä musiikkia olet hiljattain kuunnellut? Voimabiisejä, kuten Antti Kleemolan ”Sun puolella”. Paras vuodenaika? Kesä, kun ehtii nähdä ystäviä. Helsinki vai Tampere? Helsinki on täynnä salaisia helmiä! Kuuluuko ananas pizzaan? Kyllä, ananas tuo tulisiin pitsoihin raikkautta. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? Tykkään katsoa leffoja ja syödä herkkuja. Äidin tekemä ruoka on maailman parasta. Kuvaile unelmiesi yhteiskuntaa kolmella sanalla. Syrjinnästä ja eriarvoisuudesta vapaa.
TUOMAS SUIHKONEN: TOP 3 kolme parasta työväenlaulua? Kolme pikku miestä, Balladi toveri Viljasesta ja Oppimisen ylistys. Paras vegaaniruoka? Avokadopasta chilillä. Mitä uutta haluaisit oppia? Positivismia. Kun olin pieni… toivoin, että pienet tulevat vielä voittamaan. Mikä muu eläin olisit, jos saisit valita? Laika! Kerro vahvuuksistasi? Yhteinen rintama. Ilman sitä ei ole taistelua. Entä heikkoutesi? Heikkouksia on vähän, mutta sanotaan nyt vaikka Karhu. Missä viihdyt parhaiten? Vantaalla. Mitä musiikkia olet hiljattain kuunnellut? Itä-Hollolan Installaatiota. Paras vuodenaika? Vappu. Ei liian hiki, mutta sopivan lämmin. Helsinki vai Tampere? Vantaa! Kuuluuko ananas pizzaan? Tulisi ennemmin keskustella siitä, että kuuluuko pizza ananakseen? Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? Agitoida. Kuvaile unelmiesi yhteiskuntaa kolmella sanalla. Talouskasvun jälkeinen hyvinvointivaltio. - 14 -
LAURI LINNA: TOP 3 kolme parasta työväenlaulua? Kenen joukoissa seisot, oppimisen ylistys ja dialektiikan ylistys. Paras vegaaniruoka? Avokadopasta. Mitä uutta haluaisit oppia? Saksan kieltä. Kun olin pieni… tykkäsin rakentaa hiekkalinnoja. Mikä muu eläin olisit, jos saisit valita? Delfiini. Kerro lyhyesti vahvuuksistasi? Olen hyvä ajamaan neuvotteluissa arvojani ja tavoitteitani sekä ymmärtämään erilaisia näkemyksiä. Entä heikkoutesi? Olen joissain tilanteissa turhan herkkä ja monissa käytännön asioissa hieman tohelo. Missä viihdyt parhaiten? Saunassa tai kalliolla meren äärellä. Mitä musiikkia olet hiljattain kuunnellut? Lasten hautausmaata ja Maustetyttöjä. Paras vuodenaika? Kevät. Helsinki vai Tampere? Helsinki, vaikka Tampere on heti toiseksi paras kaupunki mitä on. Kuuluuko ananas pizzaan? Ehdottomasti - miksi pitäytyä perinteissä, jos muutos maistuu näin hyvältä? Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? Lukea ja viettää aikaa ystävien kanssa. Kuvaile unelmiesi yhteiskuntaa kolmella sanalla. Feministinen, oikeudenmukainen ja ekologinen.
AJAK MAJOK: TOP 3 kolme parasta työväenlaulua? Paleface “Helsinki-Shangri-La” ja “Laulu sisällissodasta” sekä “Internationale”. Paras vegaaniruoka? Linssikeitto! Mitä uutta haluaisit oppia? Soittamaan pianoa tai viulua. Kun olin pieni… olin koko kroppa naarmuilla koko ajan, koska urheilin niin paljon. Mikä muu eläin olisit, jos saisit valita? Lehmä Intiassa. Kerro lyhyesti vahvuuksistasi? Olen optimisti. Uskon, että me pystytään parempaan. Entä heikkoutesi? Oon temperamenttinen. Missä viihdyt parhaiten? Veden äärellä, perheen lähellä, meidän kämpän olohuoneessa. Mitä musiikkia olet hiljattain kuunnellut? K’Naan Wavin’ flag Paras vuodenaika? Kesä. Helsinki vai Tampere? Hki. Kuuluuko ananas pizzaan? Ketä kiinnostaa mitä muut laittaa pizzaansa? Joku laittaa ja joku toinen ei, eikä kenenkään muun tarvitse sitä sulattaa tai olla sulattamatta. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? Tanssia ja lukea. Kuvaile unelmiesi yhteiskuntaa kolmella sanalla Moninainen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ekologinen. - 15 -
WALTTERI NUMMELIN: TOP 3 kolme parasta työväenlaulua? Agit-Prop ”Kivinen laulu” , KOM-Teatteri ”Torpeedo” ja Kirsi Neuvonen ”Liisa Mäkinen”. Paras vegaaniruoka? Munakoisopihvilliset itsekootut hampurilaiset. Mitä uutta haluaisit oppia? Twitterin tehokkaan käyttämisen. Kun olin pieni… minulla oli ”yhdistys”, jonka alaisuudessa keräsimme ja lajittelimme roskia luonnosta. Mikä muu eläin olisit, jos saisit valita? Hylje, tuo merten koira! Kerro lyhyesti vahvuuksistasi? Vahvuuteni liityvät ihmisten kanssa käytävään kanssakäymiseen, keskusteluun ja turhan musiikkiin liittyvän trivian hallitsemiseen. Entä heikkoutesi? Asioiden tiivistäminen ja kronologinen asioiden läpikäyminen tuottavat haasteita. Missä viihdyt parhaiten? Etelä-Savossa! Mitä musiikkia olet hiljattain kuunnellut? Avain, Merzbow... Paras vuodenaika? Kevät! Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa, vai miten se menikään. Helsinki vai Tampere? Savonlinna! Kuuluuko ananas pizzaan? Hmm.. pitänee vastata, että ananas kuuluu pitsaan tuoreeltaan, ei jääkaapitettuna. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? Nykyään nukkuminen on tärkein harrastukseni. Kuvaile unelmiesi yhteiskuntaa kolmella sanalla. Epävaltahierarkinen kulttuuriintellektuaalinen avaruushomokommunismi.
Valokuvaajat: Chau: Celia Mai Suldaan: Tiina Palm Tuomas: Oona Markkanen Lauri: Noon Kollektiivi Ajak: Mikael Kinanen Waltteri: Paula Virta
KOLMEN SUORA Teksti: Antti kylmänen KUVITUS: Minna MAJANIEMI Vaikka itse olisi kuinka valveutunut ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen, voi kaveripiiristä löytyä joku, joka ei koe niin suurta paloa suunnata vaaliuurnille. Vaalitutkimuksien mukaan nuorten äänestysprosentti on aiempina vuosina jäänyt huomattavasti vanhempia ikäryhmiä alhaisemmaksi niin kunta- kuin eduskuntavaaleissa. Jos kovista suostutteluista huolimatta kaverisi ei halua lähteä äänestämään, kokeilepa uutta taktiikkaa: markkinoi äänestyspaikkaa kulttuurikohteena! Listaamani ennakkoäänestyspaikat sijoittuvat Helsingin vaalipiirin alueelle, mutta kannustan kaikkia muitakin paikallistamaan oman vaalipiirinsä parhaat kohteet!
1. Helsingin kaupunginkirjasto Kauppatorin kupeessa sijaitseva kaupungintalo on osa Helsingin historiallista empirekeskusta, joka itsessään jo tekee rakennuksesta tutustumisen arvoisen. Äänestämisen jälkeen tekee hyvää suunnata torille nauttimaan vaalikahvit merimaisemissa.
2. ARABIANRANNAN KIRJASTO Arabian vanhasta keramiikkatehtaasta paljastuu äänestyskoppien ja laajan kirjavalikoiman lisäksi esimerkiksi design-museo, jossa pääsee sukeltamaan suoraan suomalaisen muotoilun historiaan.
3. KESKUSKIRJASTO OODI Sanomatalon rinnalla kohoava kurvikas ilmestys tarjoaa ainutlaatuisen arkkitehtuurinsa lisäksi lukuisia virikkeitä. Kaikille avoin tila luo puitteet muun muassa taidenäyttelyille, keskustelutilaisuuksille ja työpajoille. Lisäksi Oodista on suora näköyhteys Arkadianmäellä pönöttävään, valtiomme keskeisimpään hallinnolliseen elimeen. Vaalien vaikutuksien luulisi siis pysyvän hyvin mielessä. - 17 -
PÄIVÄN RANT Teksti: MIkAEL KINANEN Kuvitus: Minna Majaniemi “Aina puhutaan siitä, että nuoria pitää saada ehdolle ja mukaan politiikkaan. Mutta sitten kun ollaan mukana, niin suhtautuminen on tasoa “kiva kun ootte mukana” ja käytännössä me ei päästä niihin oikeisiin pöytiin keskustelemaan. Ainoat asiat, joista meillä ajatellaan olevan mielipiteitä, ovat nuorten asiat. Ikään kuin nuori äänestäjä voisi äänestää vain nuorta ehdokasta. On se nyt ******* kun esitetään että kuunnellaan, mutta oikeasti ei oteta tosissaan. Varmaan otettais enemmän tosissaan, jos oltaisiin voimalla enemmän mukana.” Tuomas Suihkonen vaalipinssejä askarrellessaan Vasemmistonuorten keskustoimistolla 22.3.2019 ”Ensimmäistä kertaa koko Suomen historiassa meillä on vähemmän alle 25-vuotiaita äänestysikäisiä kuin yli 65-vuotiaita. Mä en tiedä mitä te aattelette siitä, mutta se tarkoittaa sitä et oo yhtään utopistista tai dystooppista, että 8 vuoden päästä on joku eläkeläisten puolue, joka jyrää kaikki meidän halut, mitä me halutaan saavuttaa tässä. Syy, miksi koulutuksesta on voinut niin helposti leikata menemään on, että me ei äänestetä. Se koskettaa meitä, mutta me ei äänestetä. Syy miksi ilmastonmuutoksen suhteen nää sedät on ollu toimettomia: me ei äänestetä. Me eletään silloin vasta meidän varhaisaikuisikää kun nää radikaalit muutokset tapahtuu meidän arjessa, mutta ketään ei kiinnosta, koska nää äijät on jo silloin lähes toinen jalka haudassa. Jos me halutaan vaikuttaa siihen, miltä meidän elämä näyttää, niin sanokaa teidän frendeille, tulkaa puolitiehen vastaan, ei oo mitään muuta tärkeempää 14.4. kuin mennä sinne vaaliuurnille, jos on äänestysikäinen. Pistäkää sana leviämään.” Ajak Majok äänestysiän laskusta puhuttaessa Mäkelänrinteen lukion vaalipaneelissa 13.3.2019
- 18 -
TULEVAT TAPAHTUMAT ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: UUDENMAAN NUORTEN ILMASTOPANEELI 25.3 Uudenmaan nuorten yhteinen ilmastopaneeli kello 16.30-19.30. Paikka: Robert’s Coffee Sello, Leppävaarankatu 3-6, Espoo UUSIEN ILTA 24.4 Etelä-Suomen ja Helsingin Vasemmistonuorten ilta kello 1819:30 keskustoimistolla. Paikka: Lintulahdenkatu 10. HELSINGIN VASEMMISTONUORET: KEVÄTKOKOUS 29.4 Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous klo 18:00 alkaen. Kokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös ja toimintakertomus. Paikka: keskustoimisto, Lintulahdenkatu 10. HELSINGIN TYÖVÄEN VAPPU 1.5 Marssin ja juhlan ajankohdat varmistuvat myöhemmin, mutta juhlan pääesiintyjäksi on huhuttu aika kovaa nimeä. Pysykää kuulolla! Illalla järjestetään myös perinteinen HelVanun vappusauna.
Hallitus kaatui, vasemmistonuoruus ei. Tuu messiin!
Käytä ääntäsi 14.4.