Astalo 1/2021

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORTEN JÄSENLEHTI 1/2021

ASTALO

KUNTAVAALIT 2021

SISÄLLYS LUETTELO

3 4

PÄÄKIRJOITUS

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

6

ÄÄNESTÄ TAI KUOLE SUKUPUUTTOON

9 15 17 19

EHDOKKAAT ESITTELYSSÄ

UPP TILL KAMP

VAALITYÖ KORONAN AIKAAN

TULEVIA TAPAHTUMIA

/// Päätoimittaja: Pinja Vuorinen /// Taitto: Pinja Vuorinen /// Julkaisija: Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry. ///

2

TEKSTI: PINJA VUORINEN /// KUVA: MIKAEL KINANEN

PÄÄKIRJOITUS POIKKEUSTEN AIKAKAUSI Vaikka tartuntatilanne oli elänyt jo pidempään, tuli vaalien siirto silti jokseenkin puskista. Monet kritisoi­ vat sitä, että päätös tehtiin niin vähän ennen vaaleja, kun taas toiset uskoivat sen olleen välttämätöntä.

Oli siirrosta mitä mieltä tahansa, on selvää, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Kriisit eivät kuitenkaan ole alkaneet vuonna 2020 leviämään al­ kaneesta pandemiasta, eivätkä ne tule loppumaan siihen. Ilmaston­ muutos ja luontokato ovat olleet osin aiheuttamassa pandemiaa eläinteo­ llisuuden ohella, ja äärioikeiston nousu on johtanut terveyttä edistävien toimenpiteiden vastustamiseen, kun maski- ja rokotekriittiset jalkautuvat kadulle.

kakaudeksi. Äänestäminen ei ole ainut, eikä riittävä teko ehkäisemään kriisien pahimpia seurauksia. Se on kuitenkin yksi keino työkalupakissa, joihin kuuluu myös järjestäytyminen työ- ja opiskelupaikoilla sekä kaduilla toimiminen.

Toivottavasti poikkeusvaalit poikke­ usaikana edistävät ymmärystä siitä, että vain toiminnalla voimme ehkäistä vastaavan tulevaisuudessa – tapahtui toiminta sitten kaduilla tai kabineteis­ sa.

Niin ilmastokriisi kuin äärioikeiston nousu ovat olleet jo pidempään tie­ dossa olleita ilmiöitä, ja ne eivät ole katoamassa, jos niille ei tehdä mitään.

Tämän vuoden kuntavaalit tulevat tuskin olemaan ainoat poikkeuksel­ liset vaalit tulevina vuosikymmen­ inä, joita on jo nimitetty kriisien ai­

Kirjoittaja on Astalon päätoimittaja.

3

TEKSTI: WALTTERI NUMMELIN

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS PUNAINEN VIIVA Kun kunnallisvaalit lähestyvät kohinalla 13.6. on syytä muistaa kunnallisvaalien superpositio; niiden yhtäaikainen tärkeys sekä epätärkeys, yhtäaikainen vaikuttavuus ja vaikuttamattomuus. Voitaneen leikkisesti sanailla kyseessä olevan Schrödingerin kunnallisvaalit.

Kuten historiassa lähes poikke­ uksetta, myös kuntavaaleissa il­ meni ennen yleisen ja yhtäläisen äänestysoikeuden saavuttamista vuonna 1917, oikeiston pyrkimyk­ set rajoittaa ja hallita muita ih­ misiä, heidän sukupuolensa, ikänsä tai luokkataustansa perusteella, koplaten itsellensä päätäntävallan kunnissa. Puhuttiin niin kutsutusta sahaparonien ajasta. Vasta ’kom­ munistilakien’ kumouduttua toisen maailmansodan jälkeen työväestön

edustus kunnissa muuttui merkit­ täväksi voimaksi edistämään hyvinvointia, sekä työväestön sivistämistä.

Vasemmistolaisuudessa on aina ollut kyse tavallisen ihmisen, työläisen, vanhan tahi nuoren yhteiskunnallisesta kuulemisesta ja heidän asemansa edistämistä.

Vasemmistolaiseen tapakulttuuriin on lukeutunut myös paikallis- sekä lähidemokratian edistäminen, 4

jotta valta ja vallankäyttö olisivat mahdollisimman lähellä ihmistä.

Vasemmistonuorien takavuosien slogan ”kaduilla ja kabineteissa” on ikääntynyt mielestäni arvok­ kaasti. Vaaleihin osallistuminen niin ehdolle asettuen, äänestäen ja vaalilautakuntiin osallistuen on tärkeää, mutta vaalien merki­ tys tulee olemaan häviävän pieni, ellei kunnianhimoisella aktivis­ milla pidetä huolta muutoksen toiveiden äänen kuuluvuudesta.

Tämän takia kuntavaalit lukeutu­ vat merkittävyydeltään tärkeimpi­ in vaaleihin. Siitä huolimatta kuntavaalien äänestysaktiivisuus on pelottavan alhainen, etenkin kun sitä verrataan merkitykseltään vain vähäisiin presidentinvaalei­ hin. Presidenttiys muutenkin on symboliarvoltaan lähinnä val­ lan keskittymistä ja henkilöpal­ vontaa edistävä instituutio.

Sata vuotta sitten vaaleissa ve­ dettiin punamusteisella kynällä äänestyslappuun punainen viiva äänestäjälle mieluisimman eh­ dokkaan kohdalle. Metaforallisesti kannustan teitä arvon to­ verit täyttämään äänestyslo­ makkeet punaisilla viivoilla! Täten olisimme taas yhden asekeleen lähempänä päämääriämme.

Vallankäyttäjänä kunnanvaltuusto on vasemmistolaisesti ajateltuna oiva instituutio, mutta ne tavoit­ teet, jotka olemme asettaneet muu­ tokselle edustuksellisessa demokra­ tiassa ovat vesittyneet monesti.

Kykenemme havaitsemaan histo­ riasta ne päätökset, jotka edesaut­ toivat meitä yhteiskunnassa, mutta tarkasteltaessa vaikkapa eduskun­ nan nykyistä hallitusyhteistyötä suhteessa translainsäädännön uudistamiseen, saattaa epätoivo val­ lata sisimmän. Vastaus on ilmeinen: aktivismi! Historian kirjallisista lähteistä nimittäin usein jää säilöön ainoastaan valtaan ylhäältäpäin kohdistuvat päätökset, alhaal­ tapäin kumpuavan vallankäytön jäädessä usein lähdeaineistotta.

Kirjoittaja on Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja.

5

TEKSTI: MIKA LEMINEN //// KUVAT: PINJA VUORINEN

ÄÄNESTÄ TAI KUOLE SUKUPUUTTOON South Parkissa oli 2000-luvun alussa hassunhauska jakso, jossa yhdysvaltalainen räppärimoguli PuffDaddy teki ”äänestä tai kuole” kampanjan, jolla hän pelotteli lapsia äänestämään kusi­ laarin ja paskaleivän välillä. Vitsi oli mie­ lestäni osuva Yhdys­ valtojen silloiseen poliittiseen tilantee­ seen, jossa USA:n presidenttivaaleissa ehdolla oli aina kak­ si huonoa ehdokasta joka vaaleissa.

alueen puisto näyttää tai mihin aikoihin just sun käyttämä bussil­ inja kulkee. Lisäksi kuntatasolla päätetään monista paikallisista asi­ oista, kuten paikallisten koulujen ja päiväkotien asioista, kaupunkisuunnittelus­ ta ja ympäristöasi­ oista. Sillä on mer­ kitystä, kuka näistä asioista päättää, koska kenelläkään päättä­ jällä ei ole kaikesta tietoa, puolueilla on arvoeroja ja useimmat päätökset ovat poli­ ittisia arvovalintoja.

Hakataanko metsiä vai eikö? Pidetäänkö yllä kovaa talouskuria, vai prio­ risoidaanko kuntalaisten hyvin­ vointia? Panostetaanko julkiseen liikenteeseen ja pyöräilyyn vai yk­ sityisautoiluun?

Suomessa meillä on kuitenkin parempia vaihtoehtoja. Älä äänestä paskaleipää, Aku Ank­ kaa tai riistoporvaria, vaan äänestä vasemmistolaista toveria kun­ tavaaleissa. Ylipäätään äänestä.

Kuntavaalit ovat se kaikkein konk­ reettisin vaali, ja kunnanvaltuus­ tossa päätetään monista just sun asioista, kuten miltä joku sun lähi­

Älä usko heppoisiin vaalilupauk­ siin. Niitä on helppo tehdä ja rik­ koa. Kysele ehdokkailta asioita 6

ja näkemyksiä sua askarruttaviin asioihin. Jos vaibaat jonkun eh­ dokkaan kanssa, hän ei silti vält­ tämättä ole sun arvoja parhaiten edustava ehdokas. Voi olla, että hän on vain sosiaalinen tyyppi tai hyvä ”myyjätyyppi”.

löydä sun kuntasi parasta ehdokas­ ta television vaalitenteistä. Toki jos äänestäjä on epävarma puouees­ taan, vaalitenteistä on hieman e­nemmän apua, mutta itse tutkisin ja vertailisin ennemmin puoluei­ den poliittisia ohjelmia kuin televi­ sion yksinkertaistavaa viestintää ja niin sanottua hutkimista.

Vaalikoneet voivat kiireiselle äänestäjälle olla hyviä tapoja löytää sopivia ehdokkaita. Ne kuitenkin vääristävät aina jonkin verran.

Eräissä vaaleissa tein itse niin, että vastasin vaalikoneeseen ja otin sieltä viisi mielestäni sopivinta ehdokasta, joiden poliitikko-Face­ book sivuille lähetin viestejä, joissa kysyin tarkemmin itselleni tärkeitä ja vaaleihin liittyviä kysymyksiä.

Näin sain tarkemman kuvan ehdokkaista.

Tarkastele myös useamman kau­ den valtuutettujen äänestyshistoriaa valtuustossa, jos sui­ nkin ehdit. Äänestys­ historioiden lukemi­ nen on joskus kuivaa, mutta siten saat konk­ reettisen käsityksen sii­ tä, mitä ehdokas oikeasti ajaa politiikas­ sa. Myös valtuutetun tekemät aloitteet kan­ nattaa lukaista läpi. Äänestä puoluetta tai listaa kun­ tavaaleissa. Kuntavaalit eivät ole henkilövaalit tai pormestarivaalit, vaan listavaalit. Jokainen annet­ tu ääni menee jollekin listalle ja auttaa kyseisen listan parhaita eh­ dokkaita pääsemään valtuustoon.

Siksi jos äänestät esimerkiksi puna­ virheää ehdokasta Vihreiden listal­ ta, äänesi saattaa todellisuudessa

Itse en katsoisi ollenkaan television poliittisia vaalitenttejä kuntavaa­ lien alla. Ne ovat yleensä seka­ vasti juonnettuja ja niissä poliitti­ sta liturgiaansa laukovat lähinnä eduskuntapuolueiden puheen­ johtajat, ministerit ja muut näiden puolueiden isot kihot. Et luultavasti 7

auttaa sinivihreää Vihreiden eh­ dokasta pääsemään valtuustoon.

Suosittelen siis äänestämään kau­ ttaaltaan punavihreän puolueen, eli esimerkiksi Vasemmistoliiton, ehdokasta.

sestäänselvyys, sillä esimerkiksi nai­ set saivat äänioikeuden vain vähän yli sata vuotta sitten Suomessa.

Ehdokkaiden läpimeno kuntavaa­ leissa voi etenkin olla muutamasta äänestä kiinni monissa kunnis­ sa. Siksi annetulla äänellä on iso merkitys. Vaalien jälkeen kunnal­ lisvaltuustoissa niillä puolueilla, joilla on enemmän läpimenneitä valtuutettuja, on myöskin enem­ män neuvotteluvaltaa päätöksen­ teossa.

Ilmastonmuutos ja fasismin yö ovat jo täällä ja molempien vai­ kutukset pitää estää. Hyvisten äänestäminen vaaleissa on eräs keino estää molempia. Ääni hyvis­ listalle on aina ääni pois fasistien listalta. Parhaassa tapauksessa just sun ääni auttaa toveria valtuus­ toon ja jättää fasistiehdokkaan ruikuttamaan rannalle. Eten­ kin pienissä kunnissa yhdelläkin äänellä on paljon mer­ kitystä. Äänestäminen ei ole todellakaan ainoa tai edes tehokkain tapa te­ hdä aktivismia tai politiikkaa, ja sinulle jokin muu aktivismin mu­ oto voi olla kiinnostavampi, mutta tämä ei ole mielestäni riittävä syy jättää kyseistä keinoa käyttämättä. Äänestäminen on oman kokemuk­ seni mukaan Suomessa varsin no­ peaa ja helppoa, kunhan pääsee äänestyspaikalle. Äänestäminen on demokraattista ja jos joku jät­ tää äänestämättä, hän antaa muiden ihmisten, joilla on eri intressit, päättää puolestaan. Äänestysoike­ us vaaleissa ei ole myöskään it­

”Äänestä tai kuole sukupuuttoon” voisi siis olla 2020-luvun satiiri­ sarjan kampanjalle osuva nimi. Il­ mastonmuutos, lajikato ja tiettyjen maapallon alueiden muuttumin­ en asuinkelvottomiksi ovat suuria uhkia ihmiskunnalle ja fasistit, il­ mastodenialistit sekä muut hörhöt kunnallisvaltuustoissa kiihdyttävät entisestään näitä prosesseja. Siksi on väliä, ketä valtuustoihin äänestetään.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Tuusulasta, ESVN:n aktiivi ja tekee kantaaottavaa rap-musiikkia nimellä MC Cepari.

8

TEKSTI JA KUVAT: EHDOKKAAT

ESITTELYSSÄ ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORTEN KUNTAVAALIEHDOKKAAT TOMMI BÄCKSTRÖM VANTAA

Nuorten, opiskelijoiden, pätkätyöläisten ja työttömien asialla.

Palkan pitää riittää elämiseen - osa-aikatyöläiselläkin. Kunno­ lliset, kunnalliset mielenterveyspalvelut niitä tarvitseville. Lisää kaupungin vuokra-asuntoja ja kohtuulliset vuokrat!

CARLO EUGENIO COLANERI

HELSINKI

Helsingin Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Italialais-suoma­ lainen ehdokas Harjun kulmilta. Teologian ylioppilas, fillar­ ikommari ja kirjastososialisti.

9

FUNDA DEMIRI VANTAA

Haluan nuorena naisena vaikuttaa päätöksenteossa ja ennen kaikkea tuoda nuorten äänet kuuluviin. Vihapuhe ja rasismi pitää kitkeä pois jonka takia olen valmis tekemään töitä. Ha­ luan monikulttuurisen ja feministisen Vantaan jossa ketään ei syrjäytetä.

JAKOV GERCHMAN HELSINKI

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin!

TAAVI HEIKKILÄ HELSINKI

Asuminen on perusoikeus, ei pelkkä markkinahyödyke voitonteon alttarilla. Uskalletaan kaavoittaa kaikesta uudesta asuntotuotannosta kohtuuhintaista.

TITTA HILTUNEN

HELSINKI

Kontulalainen feministi ja opiskelija. Unelmieni Helsingissä kaikilla on oma hyvä kämppä, ilmastokriisi hoidetaan ja mielenterveysongelmiin saa apua.

10

AHMAD HOSSEINI

HELSINKI

Parempi Helsinki kaikille eroista huolimatta!

Syrjintää vähentämällä, ehkäiseviä palveluja lisäämällä ja kestävällä kuntataloudella parempi Helsinki meille kaikille!

LAURA KOLEHMAINEN HELSINKI

Otetaan tulevaisuus takaisin! Ekokriisi hillitään ryhtymällä yhteiskunnan ekologiseen jälleenrakentamiseen. Arjen pitää olla lähtökohtaisen kestävää ja tämä tehdään politiikalla.

JANNIINA LEINONEN

PORVOO

20-vuotias viittä vaille ylioppilas, intersektionaalinen feministi ja ekososialisti. Pääteemani ovat nuorten hyvinvointi, soli­ daarisuus ja ekologisuus.

MINNA MAJANIEMI HELSINKI

Olen punavihreä feministi ja antirasisti. Ajan feminis­ miä kuntatalouteen, yhdenvertaista hoivaa kaikille ja ympäristökriisin hidastamista.

11

WALTTERI NUMMELIN

HYVINKÄÄ

Oon Waltteri Nummelin, 23 vuotias Hyvinkääläinen & to­ imin ESVN:än puheenjohtajana. Vaaliteemoinani ovat mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluiden parantaminen.

PETRUS PALOMURTO HELSINKI

Porvarivallan aika on ohi, Helsingistä pitää löytyä jokaiselle koti!

JONNAMAARIT PIRINEN-LEPISTÖ

KERAVA

Yhdistysaktiivi, sydäntä ovat lähellä sosiaali- ja terveyspalve­ lut, lapsiperheiden palvelut, varhaiskasvatus ja esteettömyys.

Haluan olla erityisesti nuorten lapsiperheiden ääni.

SULDAAN SAID AHMED HELSINKI

Haluan jatkaa työtä, jota olen tehnyt Helsingin kaupungin­ valtuustossa. Lupaan tehdä parhaani sen eteen, että Hels­ ingistä tulee yhä parempi paikka kasvaa, elää ja tehdä työtä.

12

SINI SALMINEN HYVINKÄÄ

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat minulle tärkeimpiä asioita elämässä. Mm. nämä arvot ohjaisivat työskentelyäni valtuus­ tossa Hyvinkääläisten puolesta.

SAANA SIMONEN

HELSINKI

28-vuotias sosionomiopintoja viimeistelevä sinkkuäiti. Tavoit­ teena Stadi, jossa jokainen voi tavoitella unelmiaan. Seuraa: @saanasimonen #stadinsaana

TUOMAS SUIHKONEN VANTAA

Hyvän Vantaan reseptini: mielenterveyspalvelut kuntoon, harrastusmahdollisuudet kaikille ja joukkoliikenne toimivak­ si.

RASMUS TILLANDER

ESPOO

Vähemmän oikeistopolitiikkaa, enemmän vapautta.

13

SALLA VIITANEN

HELSINKI

Ympäristö, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Äänestämin­ en on ilmastoteko.

FENIKS WILLAMO HELSINKI

Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja elävän kaupunkikult­ tuurin edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ja vihapuheen vastainen taistelu on minulle tärkeää.

JAN ÖSTERBERG

HELSINKI

Kämppä, liksa ja Stadi. #Österberg2021

14

TEKSTI: AUGUST ROSENDAHL //// KUVA: PINJA VUORINEN

UPP TILL KAMP

Varför blir de finlandssvenska arbetarnas röst inte hörd?

Vad kan vi göra för att nå de finlandssvenska arbetarna och få dem att gå upp till kamp? Vad är viktigt för den finlandssvenska arbetaren och hur kan vi som organisation se till att åstadkomma detta? År 2019 höll dåvarande 18-åriga vänsteraktivisten Ava Dahlvik ett passionerat tal om finlandssvens­ kars och tvåspråkigas roll i väns­ tern i Finland på Vänsterungas årskongress. Hon sade ungefär så här: “Det finns många vänsterrik­ tade ungdomar som skulle gärna engagera sig i politisk verksamhet, men kan inte på grund av språk­ barriären. Det finns brist på sven­ skspråkig verksamhet åt såna, och vi borde ge det! Vi i Vänsterunga borde alltså göra vårt allt, för att också helt svenskspråkiga unga kan känna sig välkomna här.“.

Efter detta tal så diskuterades det intensivt bland med en grupp av människor som pratade svenska och resultatet blev att man star­ tade det Svenskspråkiga utskottet i Vänsterunga. De upplevde att

svenskans roll i Vänsterunga var icke-existerande. Jag håller full­ ständigt med dem.

Jag upplever att det existerar några orsaker varför svenskspråkiga unga arbetare inte röstar på Vänsterför­ bundet eller är aktiva inom väns­ terinriktade organisationer. Num­ mer ett, det finns en stor brist på svenskspråkig material och det är speciellt inom Vänsterunga. Hur kan vi nå dessa ungdomar om den språkbarriären, som Dahlvik ta­ lade om, får fortsätta att existera?

Vi måste alltså se till att det finns tillräckligt bra material tillgängligt, på svenska. Nummer två, vi är så fästa vid att alltid rösta på ett parti som inte kämpar för oss fin­ landssvenska arbetare. Vi är rädda att det partiet är det enda partiet 15

som kämpar för våra rättigheter på svenska. Med denna rädsla och osäkerhet håller de oss kvar.

med översättning av diverse politis­ ka texter på våra sidor. Huvudsty­ relsen har beviljat oss möjligheten att anställa en översättningsfirma som kommer att översätta Väns­ terungas politiska program till svenska. Detta är väldigt trevliga nyheter och en bra inledning för oss svenskspråkiga unga att kom­ ma i kontakt med vänsterpolitiken i Finland. Hjärta till vänster samt plånboken till vänster, det är så vi för en politik som tjänar arbetare.

Jag förstår att vi med varsam takt går till valurnorna och röstar på ett parti som talar samma språk men inte förstår vår vardag. Alltså vi röstar med tveksamma tankar på ett borgerligt parti som enbart står för de rika finlandssvenskarna som existerar i våra samhällen. Vi röstar på ett parti som inte förstår hur illa det känns i oss när vi upp­ lever stereotyper om hur rika vi är och sedan går hem för att räkna centar.

Författaren är ordförande för det svenskspråkiga utskottet i Vänsterunga samt medlem av ESVN:s styrelse.

Arbetare, jag förstår att ni är tröt­ ta samt att era kroppar värker. Jag förstår att det är tungt att aktive­ ra sig politiskt. Här måste vi som redan är politiskt aktiva komma emot och försöka göra det enklare att komma med i våra evenem­ mang och tillställningar. Vi i väns­ tern vill ge en möjlighet till de fin­ landssvenska arbetarna att vara med och påverka vårt land samt politik. Den möjligheten existerar inte nu.

I skrivande stund så har vi i Svensk­ språkiga utskottet i Vänsterunga bett av huvudstyrelsen om hjälp 16

TEKSTI: SONJA TURUNEN JA PINJA VUORINEN

VAALITYÖ KORONAN AIKAAN Aktiivin haastattelu

Astalon päätoimittaja Pinja Vuorinen haastatteli Etelä-Suomen Vasemmistonuorten hallituksen ja Vasemmistonuorten valtakunnallisen kuntavaalityöryhmän jäsentä Sonja Turusta kuntavaalikampanjoinnista koronaviruspandemian aikaan.

Moi Sonja! Kuka olet ja kuinka olet päätynyt lähteä mukaan vasemmistonuoriin?

Ehdolle lähteminen ja kampan­ jointi voi olla ehdokkaalle todel­ la raskasta ja kuluttavaa, etenkin poikkeusoloissa. Vaalivoittoa ei saavuteta ilman yhteistyötä ja so­ lidaarisuutta. Lähdin mukaan vaalityöryhmään toivoen, että panokseni auttaisi ehdokkaita matkallaan kohti kuntavallan­ kumousta. Samalla saan tun­ nusteltua, josko ehdokkuus olisi tulevaisuudessa vaihtoehto myös minulle.

Moi! Olen 26-vuotias duunari ja ESVN:n hallituksen jäsen Hel­ singistä. Liityin Vasemmisto­ nuoriin kesällä 2020 ja pääsin nopeasti mukaan toimintaan.

Henkisesti olen ollut vasemmis­ tonuori pidempään, ja skene oli jo tullut tutuksi. Kaipasin kuitenkin uutta sisältöä elämääni ja halusin kantaa korteni kekoon toimivam­ man yhteiskunnan puolesta. Joten aloitin virallisesti vasemmistonuo­ ruuteni!

Tänä keväänä käytävät kuntavaalit ovat erityisen poikkeukselliset koronapandemian vuoksi. Miten korona-aika on näkynyt vaalityöskentelyssä? Millaisin eri keinoin poikkeusolojen vallitessa voi kampanjoida?

Vaikka ehdokkaat ovatkin vaaleissa näkyvimpiä henkilöitä, ei vaalityö onnistuisi ilman taustajoukkoja. Miksi päätit lähteä mukaan tekemään vaalityötä?

Sosiaalinen media on ollut kas­ vavassa osassa vaalikampanjointia 17

jo pitkään, mutta näissä vaaleissa some-näkyvyys saa aivan uuden merkityksen.

Itselleni ehdokkaan löytämisessä on ollut aina tärkeässä osassa kaduilla ja toreilla tapaami­ nen, mikä ei tällä kertaa ole mah­ dollista. Onneksi esimerkiksi vaali­ työryhmässä ideoitu vaali-podcast auttaa tutustumaan ehdokkaisi­ in vähän henkilökohtaisemmin.

I­ lahduin myös suuresti meemien käytöstä vaalityössä. Tähän asti olen nähnyt hauskoja, samaistut­ tavia ja silti asiasisältöisiä meeme­ jä, joissa on valtava potentiaali sa­ noman levittämiseksi.

Etätyö on tullut monille tutuksi tämän vuoden aikana.

Etätyö mahdollistaa valtakunnal­ lisen vaalityöryhmän, jossa toverit ympäri suomen voivat vaihdel­ la ideoita. Etätyöskentely on toki myös haastavaa, ja mielikuvituk­ sen käyttäminen on välttämätöntä.

Uskon, että opimme näistä vaaleis­ ta valtavan paljon hyödyllisiä asioi­ ta tulevia vaaleja ja kampanjoita varten.

muutoksia punavihreän ja oike­ udenmukaisen suomen puolesta.

Nuorten ääni on saatava kuuluviin ilmastohätätilassa. Äänestäessäsi vasemmistonuorta, annat äänesi ekologiselle, feministiselle ja prog­ ressiiviselle kunnalle.

Poliittinen toiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin vaaleja.

Kuinka kannustaisit muita nuoria lähtemään mukaan poliittiseen toimintaan?

Tule mukaan, jos tunnet pien­ intäkään paloa sydämessäsi! Ol­ isinpa itse lähtenyt aikaisemmin.

Sinun ei tarvitse osata tai tietää mitään ennestään, vaan poliittinen toiminta voi olla myös oppimista ja kasvamista.

Vasemmistonuoret ovat suuri ja moninainen joukko mitä ihanimpia tovereita, jotka auttavat ja rohkaisevat. Saat mahdollisuuk­ sia ja taitoja, jotka hyödyttävät myös opinnoissa ja työelämässä.

Ja kaiken tämän lisäksi pääset pitämään hauskaa ja solmimaan ystävyyksiä.

Sinä voit puuttua epäoike­ udenmukaisuuteen. Sinä voit vai­ kuttaa ilmastokriisiin. Sinä voit muuttaa maailmaa, liity Vasem­ mistonuoriin!

Miksi näissä vaaleissa kannattaisi äänestää juuri vasemmistonuorta?

Vasemmistonuorilla on uusia ide­ oita ja uskallusta tehdä tarvittavia 18

TULEVIA TAPAHTUMIA “KERRO LISÄÄ!” 4. & 5.5.2021

Kuntavaaliohjelma ehdokkaiden silmin. Keskustelua kuntavaaliteemoista Instagramissa eh­ dokkaiden kuntavaalitileillä. Ma 4.5.: “Ekologinen kunta on oikeudenmukainen” sekä “Hyvinvoiva kunta on punainen”. Ti 5.5.: “Nuorten opiskeiljoiden hyvinvoinnissa lepää tulevaisuus”

MUKAAN VAALITYÖHÖN 6.5.2021

Tietoa tukitiimiläisenä toimimisesta. Tule kysymään vaalityöstä tai kertomaan omista kokemuksistasi! Keskustelu tapahtuu Instagramissa ESVN:n kokeneiden vaalityönteki­ jöiden tileillä.

TUKITIIMIIN! 10.5.2021

“Speed dating” -keskustelutapahtuma. Tapahtuma järjestetään speed dating -hengessä Zoom­ issa. Tapahtumassa kuntavaaliehdokkaat ja vaalityöstä kiinnostuneet pääsevät keskuste­ lemaan keskenään sekä muodostamaan vaalityöryhmiä.

Kuntavaaliehdokkaiden ilmoittautumiset 3.5. mennessä osoitteeseen vaalikoordinaat­ tori@esvn.fi otsikolla “Speed dating: kuntavaaliehdokas”. Vaalityöstä kiinnostuneiden ESVN:n jäsenten ilmoittautumiset 7.5. mennessä osoitteeseen vaalikoordinaattori@ esvn.fi otsikolla “Speed dating: jäsen”.

STRESSINKÄSITTELYKOULUTUS 12.5.2021

Vaalikoordinaattori järjestää Zoomissa koulutuksen stressinkäsittelystä. Tapahtuma on avoin kaikille vasemmistonuorille.

VUOSIKOKOUKSIA

Helsingin Vasemmistonuoret ry:n sääntömääräinen syyskokous lauantaina 4.9.2021 kello 12:00 Vantaan Vasemmistonuoret ry:n sääntömääräinen vuosikokous lauantaina 11.9.2021 kello 12:00 Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:n sääntömääräinen vuosikokous lauantaina 18.9.2021 kello 12:00

19

MUISTA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI KUNTAVAALEISSA 13.6.2021!