Vilske Lukukirja Taitojen vihko A by Edukustannus

Taitojen vihko

Vilsk

e e ss Ă¤ m u k a n a

Edukustannus 1

AAVEMAINEN JALKAPALLO 1. Täydennä sar-ja-ku-va. Kirjoita, piirrä ja väritä.

2. Mitä teit kesällä? 1. Valitse väittämä. Kysy luok-ka-to-ve-ril-ta-si.

Kävitkö ongella?

2. Jos väittämä sopii luok-ka-to-ve-riin, hän kirjoittaa nimensä ruutuun. 3. Valitse uusi väittämä ja luok-ka-to-ve-ri. Jatka kunnes jo-kai-ses-sa lo-ke-ros-sa on nimi. Pyri saamaan mah-dol-li-sim-man monta eri nimeä.

Kävin ongella.

Luin kirjan.

Söin jää-te-lö-ä.

Pelasin jal-ka-pal-lo-a.

Olin mökillä.

Kävin uimassa.

Söin o-me-noi-ta.

Lennätin leijaa.

Ajoin pol-ku-pyö-räl-lä.

Olin yö-ky-läs-sä.

Pelasin lau-ta-pe-li-ä.

Sain uuden ystävän.

Matkustin junalla.

Näin joutsenen.

Pelasin pe-sä-pal-lo-a.

Söin man-si-koi-ta.

UUSI POIKA PUODISSA 1. Täydennä sar-ja-ku-va. Kirjoita, piirrä ja väritä.

2. Rastita kuusi (6) mie-les-tä-si tärkeintä etsivän o-mi-nai-suut-ta. iloisuus

lu-ku-tai-to

luo-tet-ta-vuus

nopeat jalat

tarkat korvat

tarkat silmät

ys-tä-väl-li-syys

vas-tuul-li-suus

kir-joi-tus-tai-to

ys-tä-väl-li-syys

naa-mi-oi-tu-mis-ky-ky

tarkkuus

muu, mikä?

3. Jos pe-rus-tai-sit oman et-si-vä-toi-mis-ton, minkä nimen antaisit sille? Kirjoita et-si-vä-toi-mis-tol-le-si säännöt.

et-si-vä-toi-mis-ton nimi

PAMAUKSENA PAIKALLE 1. Täydennä sar-ja-ku-va. Kirjoita, piirrä ja väritä.

2. Rastita et-si-väl-le tar-peel-li-si-a vä-li-nei-tä.

3. Mikä vä-li-neis-tä on mie-les-tä-si tärkein? Miksi? Kirjoita.

KUNINGATTAREN KULTA-AARTEEN TAPAUS 1. Täydennä sar-ja-ku-va. Kirjoita, piirrä ja väritä.

LEENAN KARTTA 1. Tavuta sana ja etsi sille oikea paikka. Kirjoita.

apua

kuningatar pian tulppa

toimittaja

a-p u-a -

äkkiä televisiossa 2. Erota sanat. Kirjoita virke.

Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki.

ällikkinäyttilapsillevanhaakarttaa

onkovilskeessäollutkuningatar

nyt apuanne

3. Rikasta virkettä. Keksi ja kirjoita aina yksi sana lisää. Paju lukee. Mitä?

Paju lukee kirjaa.

Millaista? Paju lukee kiin-nos-ta-vaa kirjaa. Missä?

Paju lukee kiin-nos-ta-vaa kirjaa kir-jas-tos-sa.

Aino kirjoittaa. Mitä?

– Leenalla on kartta Vilskeen v – Hän voi varmaan lainata sen Kartan avulla voisimme etsiä a – Ja-kau-du-taan! Mei ehdotti. Aino ja Antero voisivat lähteä Minä käyn vaarini Puuhisen lu me-tal-lin-pal-jas-tin sekä ste-t jolla voi kuunnella puiden sisä

Millaista? Missä?

Lintu lentää.

Millainen? Missä? Minne?

Kala ui. Millainen? Missä? Milloin?

LEENAN KARTTA 4. Etsi kartasta kir-jai-mil-la alkavat asiat. Kirjoita.

a i o Ă¤

Hyvin menee!

v g e u

5. Valitse kuvasta kuusi asiaa, joita voisit käyttää ker-to-muk-ses-sa. Kirjoita.

LEENAN KARTTA 6. Keksi ja kirjoita kertomus. Käytä sivulle 13 va-lit-se-mi-a-si sanoja. Sanoja saa taivuttaa.

Aloita tarina.

Mitä hauskaa, jän-nit-tä-vää tai yl-lät-tä-vää tapahtuu?

Keksi ta-ri-nal-le-si hauska, on-nel-li-nen tai yl-lät-tä-vä loppu.

Miten kirjoittaminen sujui?

Kaveripalaute

Tarinaa oli mukava kirjoittaa.

Ta-ri-nas-sa parasta oli

Muistin isot al-ku-kir-jai-met. Muistin lo-pe-tus-mer-kit. Kä-si-a-la-ni on selkeää.

kaverin nimi: 15

LEENAN KARTTA 7. Luo-kit-te-le sanat. Kirjoita oikean otsikon alle. Tarkista al-ku-kir-jain.

puuhinen

maanantai

sa-la-po-lii-si vilske

talvi

muusanen e-ris-ni-met

y-leis-ni-met

ällikki

muu-mi-peik-ko joulu

tanska

kis-san-kel-lo

E-ris-ni-mi-ä ovat: • ihmisten ja eläinten nimet (Nysä Nörtti, Kikiru) • val-ti-oi-den ja kau-pun-ki-en nimet (Suomi, Oulu) • kirjojen ja pelien nimet (Puluboi, Monopoli). Nämä kir-joi-te-taan isolla al-kukir-jai-mel-la.

Y-leis-ni-mi-ä ovat: • vii-kon-päi-vät, kuukaudet ja vuo-den-a-jat (lauantai, kesäkuu, kevät) • juhlat (juhannus, pää-si-äi-nen) • eläimet ja kasvit (koira, voikukka) • kielet ja asukkaat (ranskan kieli, ou-lu-lai-nen). Nämä kir-joi-te-taan pienellä al-kukir-jai-mel-la.

8. Vie kirjain oikeaan kohtaan. Kirjoita virke.

v e s t t i i mä i oo t sms aupa i s ah v t ä e t än

9. Lisää isot kirjaimet ja lo-pe-tus-mer-kit. Kirjoita virke.

vilskeen kirjasto on auki sun-nun-tai-sin kir-jai-li-ja virtanen kirjoittaa kirjaa kanoista

leena ja kikiru asuvat ra-ta-ka-dul-la

PAJU KIRJASTOSSA 1. Lue tekstit. Nimeä teks-ti-la-jit. Kirjoita.

uutinen

tie-to-teks-ti

satu

ohje

haas-tat-te-lu

runo

En-sim-mäi-nen leikkijä sanoo yh-dys-sa-nan. Seuraava jatkaa kek-si-mäl-lä uuden yh-dys-sa-nan, jonka en-sim-mäi-nen osa muodostuu e-del-li-sen sanan jäl-ki-o-sas-ta. E-si-mer-kik-si: ke-sä-lo-ma lo-ma-mat-ka mat-ka-lauk-ku…

Olipa kerran kotilo ja kas-te-ma-to. Ne kiis-te-li-vät siitä, kumpi on no-pe-am-pi. Voittaja olisi se, joka en-sim-mäi-se-nä saapuisi o-me-na-puun luo…

Eläimet li-sään-ty-vät eli saavat poi-ka-si-a. Poikaset syntyvät usein keväällä. Monet eläimet ra-ken-ta-vat pesän, jossa poikaset saavat rauhassa kasvaa.

– Miltä nyt tuntuu? – Kiitos, todella hienolta. Kilpailu oli todella tiukka. – Miten aiotte juhlia voit-to-an-ne? – Ensin menen saunaan ja sen jälkeen uimaan. 18

Vilskeen kau-pun-gis-sa nähtiin eilen outo va-loil-mi-ö. Tapaus herätti kau-pun-ki-lai-sis-sa suurta u-te-li-ai-suut-ta. Lopulta selvisi, että voimakas valo oli peräisin ra-ta-in-si-nöö-ri Leenan ot-sa-lam-pus-ta, joka oli pudonnut metsään.

Jos on kevät taikka talvi, taikka synkkä syys, aina olkoon vä-lil-läm-me lämmin ystävyys.

Miten satu päättyy? Keksi ja kirjoita.

2. Lisää ky-sy-myk-siin ky-sy-mys-sa-na.

mikä

missä

milloin

mitä

kuinka

Paju on?

Muista iso al-ku-kir-jain!

Onni tulee? on sinun lem-pi-kir-ja-si? tietoa saan kuvasta? monta kirjaa voimme lainata?

3. Kirjoita vastaukseen sopiva kysymys. Kysy al-le-vii-vat-tu-a sanaa.

minne

mistä

mikä

kuinka monta

Hyön-tei-sil-lä on kuusi jalkaa.

Kirjan kannessa on kruunu.

Kirja kertoi hyön-tei-sis-tä.

Paju lähti Leenan kotiin. 19

PAJU KIRJASTOSSA 4. Lue teksti. Al-le-vii-vaa tekstistä e-ris-ni-met. Kirjoita ne oikein. Kirjoita sama sana vain kerran.

E-ris-ni-mis-sä iso al-ku-kir-jain!

Ys-tä-vä-ni ville omistaa koiran nimeltä roosa. Viime jouluna roosa sai neljä pentua. Pentujen nimiksi tulivat roope, reino, rusina ja rebekka. roosa menee ke-sä-kuus-sa koi-ra-näyt-te-lyyn. Näyttely pidetään ah-ve-nan-maal-la. ville odottaa kovasti näyt-te-ly-mat-kaa. Hänen serkkunsa niilo asuu maa-ri-an-ha-mi-nas-sa kes-kus-ka-dul-la. Serkukset aikovat vierailla kas-tel-hol-man linnassa. Eniten ville odottaa vie-rai-lu-a mu-se-o-lai-va pom-mer-nis-sa.

5. Isolla vai pienellä al-ku-kir-jai-mel-la? Täydennä.

Ota selvää, jos et tiedä!

Minun e-tu-ni-me-ni on

Minun su-ku-ni-me-ni on

Minun ko-ti-o-soit-tee-ni on

Minun ko-ti-kau-pun-ki-ni on

. kieltä.

Puhun

pää-kau-pun-ki.

Helsinki on Suomessa asuu

Suomessa on kaksi kan-sal-lis-kiel-tä,

ja .

Vii-kon-päi-vi-ä on seitsemän. Tänään on

Vuo-den-ai-ko-ja on neljä. Nyt on

Kuu-kau-si-a on 12. Nyt on

Juhla, jolloin juodaan simaa ja syödään munkkeja, on nimeltään

Suomen naa-pu-ri-val-ti-ot ovat

, ja

, . ja Norjassa

Ruotsissa puhutaan . Suomen kan-sal-lis-ee-pos on nimeltään

Talo, jossa kan-san-e-dus-ta-jat työs-ken-te-le-vät, on nimeltään . Eläin, jolla on pitkä tuuhea häntä, on

Suo-sik-ki-koi-ra-ro-tu-ni on

. 21

MEI JA PUUHISEN PESÄPUU 1. a. Lue tie-to-teks-ti.

Majava Kaksi lajia Suomessa esiintyy kaksi ma-ja-va-la-ji-a: eu-roo-pan-ma-ja-va (Castor fiber) ja a-me-ri-kan-ma-ja-va eli ka-na-dan-ma-ja-va (Castor canadensis). Lajit erottaa toisistaan ai-no-as-taan suomuisen hännän koon ja muodon pe-rus-teel-la. Majavat käyttävät häntää apunaan pesiä ja patoja ra-ken-ta-es-saan. Lisäksi majavat va-roit-ta-vat la-ji-kump-pa-nei-taan uh-kaa-vis-ta vaaroista läis-käyt-tä-mäl-lä hännällään ve-den-pin-taa. Majava voi sukeltaa hen-git-tä-mät-tä jopa 15 mi-nuut-ti-a.

Ra-ken-nus-mes-ta-ri Majavat ra-ken-ta-vat puista, oksista ja mudasta padon. Apunaan ne käyttävät talt-ta-ham-pai-taan, joilla ne jyrsivät poikki pak-su-ja-kin puita. Padon ansiosta puron ve-den-pin-ta nousee niin, että padon taakse muodostuu lampi. Lammen keskelle majavat ra-ken-ta-vat pesän, johon ne pääsevät su-kel-ta-mal-la. Majavan pesä on hieno tai-don-näy-te, sillä pesässä on useita huoneita. Pesän a-la-ker-ras-sa ruo-kail-laan. Y-lä-ker-ta on o-les-ke-lu-a ja le-pää-mis-tä varten. Jos ihminen purkaa majavan pesän, se rakentaa sen yhdessä yössä uudestaan.

b. Sopiiko väittämä tekstiin? Sopii

s . Ei sovi e .

1. Suomessa tavataan kolme ma-ja-va-la-ji-a. 2. Ma-ja-va-la-jit voi erottaa toisistaan hännän pe-rus-teel-la. 3. Majavat il-moit-ta-vat hännällään uh-kaa-vas-ta vaarasta. 4. Majava katkaisee puun hännällään. 5. Majavan pesässä on monta huonetta. 6. Majava pääsee pesäänsä su-kel-ta-mal-la. 7. Jos majavan pesä tuhoutuu, se rakentaa uuden no-pe-as-ti. 22

2. Merkitse oikea lo-pe-tus-merk-ki.

Paju kirjoitti viestin Apua, joku tulee Löysitkö tietoa ku-nin-gat-ta-res-ta Minne sinä menet Onneksi olkoon Voi, kuinka kaunis Milloin lähdemme Mei on iloinen Muu-ra-hai-nen on hyönteinen

Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki.

3. Järjestä sanat virkkeeksi. Kirjoita.

paljon

puussa

pe-sä-puus-sa

junasta

kartan

oliko

kartan

Leena

pesiä

onko

löysi

junaan

aarre

Mei

u-noh-ta-nut

PÖRRIÄISEN KAUPPAKASSIT 1. a. Lue satu.

Joka sään asunto Kun kaikkein en-sim-mäi-nen muu-ra-hai-nen eräänä aamuna lähti kä-ve-lyl-le, löysi se e-rin-o-mai-sen pe-sä-pai-kan. Se oli peh-me-äs-sä sam-ma-li-kos-sa kahden rehevän sa-ni-ai-sen välissä. Muu-ra-hai-nen siivosi ri-pe-äs-ti pois hiekan ja muut roskat ja ripusti lopuksi kotiinsa ko-ris-teek-si kauniit hä-mä-hä-kin-seit-ti-ver-hot. Yl-pe-ä-nä se katseli uutta kotiaan. Silloin se tunsi sa-de-pi-sa-ran. Pian vettä satoi taivaan täydeltä, ja kohta uuden kodin paikalla lainehti järvi. Tuuli oli kaatanut sa-ni-ai-set kumoon, ja kauniit verhot olivat rie-ka-lei-na. Mutta muu-ra-hai-nen ei jäänyt sitä suremaan. Se ymmärsi, että sen oli ra-ken-net-ta-va talo, joka kestäisi säässä kuin säässä. Koska se ei ollut ai-no-as-taan viisas, vaan myös ahkera, se ryhtyi heti keräämään oksia ja ha-vun-neu-la-si-a. Monen päivän a-her-ruk-sen jälkeen koti oli valmis. Siinä oli maan-a-lai-si-a käy-tä-vi-ä ra-ju-il-mo-jen varalta ja korkeita nä-kö-tor-ne-ja au-rin-koi-si-a päiviä varten. Näin syntyi en-sim-mäi-nen muu-ra-hais-ke-ko, ja sa-man-lai-sel-ta näyttävät muu-ra-hais-ke-ot vielä tänäkin päivänä. b. Vastaa ky-sy-myk-siin ko-ko-nai-sil-la virkkeillä. 1. Mitä muu-ra-hai-nen löysi eräänä aamuna?

2. Mitä muu-ra-hai-sen uudelle kodille tapahtui?

3. Minkä asian muu-ra-hai-nen oppi?

2. Ratkaise virke. Kirjoita. Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki.

Onnin

lapset

karttaa

kadonnut

lentää

Puu-hi-sel-ta

Leenan

etsiikö

ha-lu-a-vat

aarretta

Paju

hän

juoksevat

joku

Mei

pyytävät

missä

kartta

Aino

keltainen

me-hi-läi-nen

Antero

lainata

kirja

apua

onko

ym-pä-ril-lä

muukin

B5 D4 F2 A4 C5

D1 A2 D5

B5 E3 B1 F5

F3 A2 C1

B4 C3 F1 C5

Keksi omia virkkeitä. Anna parin ratkaista ja kirjoittaa.

ETSIVÄT KOKOONTUVAT 1. Lisää isot kirjaimet ja lo-pe-tus-mer-kit. Kirjoita.

aino lukee kirjaa nimeltä me-hi-läis-ku-nin-ga-tar

minne leena ja paju ovat menossa

et-si-vä-toi-mis-to pamaus kokoontuu ra-ta-puo-dis-sa

2. Keksi ja kirjoita al-ku-kir-jai-mis-ta virke.

A pm . L ks. M k u i.

Keksi itse kirjaimet. Anna parin kirjoittaa.

Ansh. Aino näki suuren hyönteisen.

3. Keksi ja kirjoita virke, jossa käytät an-net-tu-a sanaa. Pidä sana an-ne-tus-sa muodossa. Mei näki ku-nin-gat-ta-ren lentävän. Esim. ku-nin-gat-ta-ren

me-hi-läi-sen me-hi-läi-sel-le me-hi-läi-set me-hi-läi-si-ä ku-nin-ga-tar ku-nin-gat-ta-rel-la ku-nin-gat-ta-ren ku-nin-ga-tar-ta

ETSIVÄT KOKOONTUVAT E-läin-e-si-tel-mä 1. a. Valitse eläin, josta etsit tietoa. 2. b. Tee miel-le-kart-ta. • Kirjoita keskelle eläimen nimi. Piirrä kuva. • Etsi tietoa in-ter-ne-tis-tä, kirjoista tai lehdistä. • Kirjoita tiedot miel-le-kart-taan. Tun-to-mer-kit

Ravinto

Li-sään-ty-mi-nen

E-lin-ym-pä-ris-tö

Muuta kiin-nos-ta-vaa

2. Val-mis-tau-du e-sit-tä-mään. • Päätä, missä jär-jes-tyk-ses-sä kerrot asiat. • Har-joit-te-le ker-to-mis-ta Pipotin ohjeen mukaan. 3. E-sit-te-le e-läi-me-si miel-le-kar-tan avulla. • Näytä e-läi-mes-tä-si myös kuva tai kuvia. • Pyydä y-lei-sö-ä lopuksi e-sit-tä-mään ky-sy-myk-si-ä.

E-sit-tä-jä Keskity. Puhu kuu-lu-vas-ti ja rau-hal-li-ses-ti. Katso välillä yleisöön. Anna yleisön esittää lopuksi ky-sy-myk-si-ä. Kiitä y-lei-sö-ä.

Miten esitys sujui? E-si-tys-tä oli mukava tehdä.

Kuun-te-li-ja Keskity. Katso e-siin-ty-jää. Kysy kysymys e-si-tyk-sen lopussa, jos joku asia jäi e-ri-tyi-ses-ti kiin-nos-ta-maan sinua. Kiitä e-si-tyk-ses-tä.

Ka-ve-ri-pa-lau-te E-si-tyk-sen aihe oli mie-len-kiin-toi-nen.

Löysin helposti tietoa. Esitys oli selkeä. E-si-tyk-se-ni oli selkeä. kaverin al-le-kir-joi-tus 29

JOHTOLANGAT YHTYVÄT 1. a. Lue satu.

Ku-nin-ga-tar Melissa Olipa kerran ku-nin-ga-tar Melissa. Hän ei kuitenkaan pitänyt ku-nin-gat-ta-re-na o-le-mi-ses-ta. Linnan holvissa olevaa kul-ta-aar-ret-ta piti var-ti-oi-da tarkasti, joten linnassa ei koskaan ta-pah-tu-nut mitään hauskaa. Lisäksi linnassa oli pimeää, koska auringon valo ei yltänyt huoneisiin. Joskus Melissa hiipikin salaa metsään seu-ra-tak-seen eläinten puuhia ja naut-ti-ak-seen auringon paisteesta. Melissa ei kuitenkaan tiennyt, että joukko us-kol-li-si-a ho-vi-nai-si-a seurasi häntä metsään. He var-ti-oi-vat, että rakas ku-nin-ga-tar olisi turvassa. Eräänä päivänä ku-nin-ga-tar löysi metsästä lähteen. Hän istahti sen ääreen ja katseli kuvaansa. Posket olivat punaiset raikkaasta tuulesta. – Näytänpäs minä hyvältä! Melissa huokasi raskaasti. – Voi kun saisin elää aina näin, vapaana metsässä! Melissa oli tie-tä-mät-tään is-tah-ta-nut toi-vo-mus-läh-teel-le. Sil-män-rä-päyk-ses-sä ku-nin-ga-tar ja us-kol-li-set ho-vi-nai-set muuttuivat me-hi-läi-sik-si ja ku-nin-gat-ta-ren kul-ta-aar-re linnassa muuttui ma-ke-ak-si hu-na-jak-si. Ho-vi-nai-set, jotka olivat muuttuneet työ-me-hi-läi-sik-si, saivat teh-tä-väk-seen suojella ja var-ti-oi-da hunajaa. Siitä päivästä lähtien ku-nin-ga-tar ja ho-vi-nai-set e-le-li-vät kauniissa metsässä au-rin-gos-ta ja ul-ko-il-mas-ta nauttien on-nel-li-si-na e-lä-män-sä loppuun asti!

b. Sopiiko väittämä satuun? Sopii

s . Ei sovi e .

1. Linnassa oli pimeää. 2. Melissa viihtyi linnassa. 3. Melissa meni metsään yksin. 4. Melissa löysi metsästä lähteen. 5. Melissa näki lähteestä eläimen kuvan. 6. Lähde oli ta-val-li-nen lähde. 7. Melissa muuttui me-hi-läis-ku-nin-gat-ta-rek-si. 8. Kulta-aarre muuttui so-ke-rik-si. 30

2. Katso kuvia. Keksi ja kirjoita oma tarina. Piirr채 puuttuvat kuvat.

Miten kir-joit-ta-mi-nen sujui? Tarinaa oli mukava kirjoittaa. Muistin isot al-ku-kir-jai-met. Muistin lo-pe-tus-mer-kit. K채-si-a-la-ni on selke채채. 31

Tark k ana tekstin k anssa!

1. a. Pipotin kirjeestä puuttuvat isot al-ku-kir-jai-met (14). Korjaa kirje.

hei nyyterö! eilen tapahtui outo juttu. menin kirjastoon lainaamaan kirjaa nimeltä pik-ku-vä-en pul-la-vin-kit. sen on kir-joit-ta-nut seija sapuska. kir-jas-ton-hoi-ta-ja neuvoi, että kirja löytyy hyllystä, jonka päädyssä on s-kirjain. en ym-mär-tä-nyt sitä. kirjan nimihän alkaa p-kir-jai-mel-la. osaatko neuvoa minua? terveisin pipotti 1. b. Miten Pipotti löytää kirjan? Kirjoita ohje.

2. a. Täydennä Pipotin käskyt ja huu-dah-duk-set laatikon sanoilla.

hampaat syn-ty-mä-päi-vil-le-ni kadun yli nur-mik-ko-a

Muista huu-to-merk-ki, kun kir-joi-tat huu-dah-duk-sen, käskyn tai pai-nok-kaan lau-sah-duk-sen.

Älä tallaa Muista pestä Ter-ve-tu-lo-a Kävele reippaasti b. Täydennä käskyt. Keksi ja kirjoita.

Muista Tule Älä

Huhhuh, aika paljon käskyjä!

Lopeta Varo 33

1. Kirjoita kuvasta ky-sy-myk-si-ä. Aloita laatikon sanoilla.

Mikä?

Missä?

2. Merkitse oikea lo-pe-tus-merk-ki.

Millainen?

Mitä?

Lähdetkö kanssani uimaan Ulkona on kaunis sää Muista sammuttaa valot Tulitko junalla Kuuntele tarkasti Kirjassa oli kauniit kannet 34

. ? !

3. a. Tavuta teksti.

Pipotti ja Nyyterö lähtevät metsään etsimään koristeita Mein syntymäpäiväjuhliin. Matkalla vastaan tulee Mei. – Äkkiä piiloon, Pipotti, kuiskaa Nyyterö. He loikkaavat nopeasti kuusen juurelle. – Juhlat ovat yllätys. Meidän pitää toimia salaa niin kuin salapoliisit. 3. b. Etsi ja kirjoita tekstistä sana, jossa on:

ää

4. Mitkä kaksi samaa kirjainta sanasta puuttuvat? Kirjoita.

ää

öö

-vi

s-to

ap-t

k-ki

-rä

t-ta

ka-n

t-ti

t-to-ri

po-l

-si

kä-ri

5. Kirjoita sanat.

1. MitkĂ¤ kaksi samaa kirjainta sanasta puuttuvat? Kirjoita.

k-k l-l m-m n-n p-p r-r s-s t-t

pĂ¤

lam

ton

2. Kirjoita sanat.

3. Keksi sanoja, joissa on:

k-k

p-p

l-l

r-r

m-m

s-s

n-n

t-t

4. a. Täydennä tarinan sanoihin n-k tai n-g. b. Keksi tarinalle otsikko.

Pipotti ja Nyyterö päättivät lähteä o

i-maan. Pipotin o

i oli koivun oksa a.

ja siimana toimi vil-la-la Nyyterön o sa

a. O

en-va-pa oli sil-mä-la-sin i-mis-paik-ka-na oli

Leenan sa

o. Ensin tärppäsi Pi-po-til-la.

– Mikä vo

a-le, hän kiljui ja nosti

os-ta leik-ki-au-ton re

aan.

Sitten tärppäsi Nyy-te-röl-lä: – Vau, sain uudet ke

ät.

c. Mitä muuta Pipotti ja Nyyterö onkivat? Kirjoita.

1. Sa-na-pe-li

PA-RI-PE-LI

TARVITAAN pe-li-mer-kit nop-pa

pa-li-koi-ta

PE-LI-OH-JE 1. Heitä noppaa. Etene. 2. Etsi kuvista sana, jossa on sama tavu tai samat kirjaimet. 3. Kirjoita sana sivulle 39. 4. Peitä kuva. 5. Peli loppuu, kun kaikki kuvat on peitetty. 6. Eniten kuvia peittänyt voittaa.

L Ä H TÖ

k-k

ää

m-m

l-l

t-t

p-p uu

s-s

n-n

PELAAJA A

2. Kirjoita sanoja, joissa on kirjaimet

PELAAJA B

ie ei au uo รถy eu

laukku

1. Yhdistä kuvat. Kirjoita yh-dys-sa-nat.

2. Etsi tekstistä yh-dys-sa-nat (8). Al-le-vii-vaa ja kirjoita.

Nysä Nörtti oli lo-pet-ta-nut sa-tu-o-len-to-jen jah-taa-mi-sen. Hän ajeli ko-me-al-la pa-ket-ti-au-tol-la kohti puutarhaa. Puuhinen oli pyytänyt auttamaan rik-ka-ruo-ho-jen kit-ke-mi-ses-sä ja o-me-na-pui-den leik-kaa-mi-ses-sa. Matkalla Nysä korjasi myös leik-ki-puis-ton keinut ja rik-kou-tu-neen puis-ton-pen-kin. Nysä oli nyt kaikkien ra-kas-ta-ma jär-jes-tyk-sen-val-vo-ja.

Mitä osaan? Osaan käyttää isoa al-ku-kir-jain-ta.

Osaan käyttää huu-to-merk-ki-ä.

Osaan käyttää ky-sy-mys-merk-ki-ä.

Osaan tavuttaa sanat.

Osaan kirjoittaa yh-dys-sa-nan.

Tiedän, milloin kir-joi-te-taan n-k ja n-g.

Tätä minun pitää vielä har-joi-tel-la:

Har-joit-te-lu kannattaa!