Vilske: Lukukirjan opettajan oppaan näyte by Edukustannus

Myllyntausta Okkonen-Sotka Paavola Kirkkopelto NiemelĂ¤

Opettajan opas

Edukustannus 1

Tiedustelut Edukustannus www.edukustannus.fi info@edukustannus.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 kvtilaus@kirjavälitys.fi

Kustantaja Edukustannus, Helsinki 1. painos, 2017 © Katri Kirkkopelto, Sirkku Myllyntausta, Päivi Okkonen-Sotka, Heini Paavola ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2017 Toimitus: Reija Jousjärvi Kuvitus: Katri Kirkkopelto, Anita Polkutie Graafinen ulkoasu ja taitto: Tuija Siekkinen Liitteet taitto: Tuija Siekkinen ja Eija Haukka Sadut: Reetta Niemelä Selkoversiot tarinaaukeamien teksteihin: Marja Simola

Kopiointiehdot Tämä teos on opettajan opas, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-952-288-624-8

Sisällys Lukukirjan rakenne Taitojen vihkot E-Taitojen vihkot Opettajan oppaan rakenne Lukupassi ja lukudiplomi Kirjoittaminen Kohti sujuvaa lukutaitoa Arviointi Alkuarviointi 1. Kuullun ymmärtäminen 2. Lukutarkkuus ja -nopeus, sanalistan lukeminen 3. Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen 4. Luetun ymmärtäminen 5. Kirjoittaminen, oikeinkirjoitus

4 6 6 7 8 8 9 9 10 10 13 16 20 25

Aloitustarinat

• Aavemainen jalkapallo • Uusi poika puodissa • Pamauksena paikalla!

28 30 32

Kuningattaren kulta-aarteen tapaus • Aloitustarina • Leenan kartta • Paju kirjastossa • Mei ja Puuhisen pesäpuu • Pörriäisen kauppakassit • Etsivät kokoontuvat • Johtolangat yhtyvät • Jaksoarviointi • Liitteet • Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä

34 35 37 40 44 48 52 56 60 65 65

Mestarietsivän käsikirja 1 • Aloitustarina • Liitteet

• Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä

82 82 88 93

Hillitön hikkapomppu • Aloitustarina • TV-auto saapuu rikospaikalle • Lapset uutisankkureina • Skandaali ja petos • Kataluutta kuvissa • Kurkkilurkkiluolassa • Jaksoarviointi • Liitteet

• Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä

96 97 98 102 106 110 114 118 123 128

Mestarietsivän käsikirja 2 • Liitteet

136 140 • Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä 144

Ihmeellisen peilin tapaus • Aloitustarina • Voiko peilejä korjata liimalla? • Irma Inkivääri on pulassa • Valkoinen sulka • Sen pituinen se • Jaksoarviointi • Liitteet

148 149 150 154 158 164 170 175 • Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä 193

Puhipiipparin tapaus • Aloitustarina • Puhipiipparin vihlaiseva viesti • Iltapalaksi perunankuoria • Pipotin ikävä

200 201 202 206 210 214 • Suloinen kuin sammal sadesäällä 218 • Jaksoarviointi 223 • Liitteet • Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä 234

Mestarietsivän käsikirja 3 • Aloitustarina • Liitteet

136 241 250 • Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä 252

Ulvovan ullakon tapaus • Aloitustarina • Voihan tyynyliina! • Varo kummituksenhalaajia • Kiljuntaa • Juhlavalmisteluja • Pihajuhlat

256 257 258 264 268 272 276

• Jaksoarviointi 280 285 • Liitteet • Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä 289

Runollinen tapaus • Aloitustarina • Soihtuja vai sointuja? • Lausuntaesitys lipastolla • Pajulla leikkaa • Ylösalaisin, nurinkurin • Runoaukeama • Riemu • Jaksoarviointi • Liitteet

298 299 300 304 308 312 318 320 324 329 • Selkoversiot tarina-aukeaman teksteistä 336

Mestarietsivän käsikirja 4 • Aloitustarina

342 343

Väliarviointi

348

• Lukutaito 1. Lukutarkkuus ja -nopeus, sanalistan lukeminen 2. Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen 3. Tekstin ymmärtäminen

348

• Kirjoitustaito 1. Sanelu (oikeinkirjoitus) 2. Toistokirjoitus 3. Luova kirjoittaminen 4. Itsearviointi

354

Kevätarviointi • Lukutaito 1. Lukutarkkuus ja -nopeus, sanalistan lukeminen 2. Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen 3. Tekstin ymmärtäminen

363 363

• Kirjoitustaito 1. Sanelu (oikeinkirjoitus) 2. Toistokirjoitus 3. Luova kirjoittaminen 4. Itsearviointi

369

Pipotin ja Nyyterön lukumaistiaiset

374

Lukudiplomin tehtävät

382 3

LUKUKIRJAN RAKENNE Vilskeen lukukirja on matka lukemisen, kirjoittamisen, mielikuvituksen, satujen, runojen ja seikkailujen maailmaan. Lukukirjan tekstit ovat kuudessa jaksossa. Niissä seurataan Vilskeen lasten perustaman etsivätoimisto Pamauksen tapahtumia ja erilaisten tapausten, mysteerien ratkomista. Tapauksissa on myös voimakkaasti esillä opetussuunnitelman monilukutaidon tavoitteet. Lukukirjassa eletään satumaailmassa, mutta tapauksissa käsitellään tapahtumia ja tunteita, jotka voivat olla jokaiselle lapselle totta. Jaksot alkavat aloitussivulla ja päättyvät Loppu hyvin kaikki hyvin -sivuun ja neljän jakson lopussa lauluun. Varsinaisten jaksojen väliin on sijoitettu neljä Mestarietsivän käsikirja -jaksoa, joiden sisällöt vaihtelevat. Opettaja voi edetä kirjaa missä tahansa järjestyksessä oman vuosisuunnitelmansa mukaisesti. Jokainen tapaus, samoin kuin Mestarietsivän käsikirjat, ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joiden sisältöjä harjoitellaan ja syvennellään Taitojen vihkoissa

Aloitussivu

Tarina 1 1

Lin-nun-pe-sän voi löytää puun oksalta tai sen kolosta. Yleensä linnut munivat pesään ja hautovat siellä munansa. Linnunpesä voi olla myös maassa tai jopa maan alla. Monet linnut pesivät niitä varten ra-ken-ne-tuis-sa pöntöissä.

Mei ja Puuhisen pesäpuu

Puu-tar-hu-ri Puu-hi-nen penkoi verstaan hyl-ly-jä. Hän etsi me-tal-lin-pal-jas-tin-ta ja puu-ste-tos-koop-pi-a. Mei kat-se-li ym-pä-ril-leen. Miksi Puu-hi-nen oli po-ran-nut pölkyt ja palkit täyteen rei-ki-ä? Nuo tu-le-vat pe-sä-puu-hun. Pe-sä-puu oli puiston tärkein puu. Se oli täynnä e-ri-lais-ten o-len-to-jen pe-si-ä. Puu-tar-hu-ri Puu-hi-nen huo-leh-ti, että pesät py-syi-vät kun-nos-sa.

Ke-ko-muu-ra-hai-set ra-ken-ta-vat suuret pesänsä pääosin ha-vun-neu-la-sis-ta ja oksien pätkistä. Maan päällä näkyvä keko on yleensä vain pieni osa pesää. Suurin osa käy-tä-vis-tä ja kam-mi-ois-ta on maan alla.

– Nämä pölkyt ovat me-si-pis-ti-äis-ho-tel-le-ja, Puuhinen kertoi. – Me-si-pis-ti-äi-nen, pis-ti-äi-nen, pistin, Mei sanoi miet-teis-sään. Sanat liittyivät johonkin asiaan heidän sa-la-po-lii-si-ju-tus-saan. Mei ei vain muistanut, mihin. Hänen pitäisi mennä kysymään Ainolta ja Anterolta. He olivat varmaan in-nos-tu-nei-ta kuulemaan myös pe-sä-puus-ta. Sehän saattoi olla aarrepuu!

Puuhinen antoi Meille me-tal-lin-pal-jas-ti-men ja ste-tos-koo-pin. Mei kö-röt-te-li niiden kanssa junalla kohti Ra-ta-puo-ti-a. Samassa hän huomasi, että ta-va-ra-hyl-lyl-tä pilkisti jotakin. Se oli Leenan kartta! Jos Leena oli u-noh-ta-nut kartan junaan, se ei voinut olla Anterolla ja Ainolla. Missä ihmeessä he oikein olivat?

1. Tutki kuvaa sivulla 16. Mitä Mei ih-met-te-lee? 2. Miksi pesäpuu oli tärkeä? 3. Mistä Leenan kartta löytyi? 4. Lukekaa parin kanssa sivun 17 ku-va-teks-tit. a) Etsikää tietoa oravan pesästä. b) Kir-joit-ta-kaa siitä ku-va-teks-ti. c) Lukekaa teks-tin-ne toi-sil-le.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 16

9.1.2017 15.22

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 17

9.1.2017 15.22

Tekstiaukeamalla teksti on erotettu hamsteriviivalla kahteen osaan. Vielä hitaasti lukevat oppilaat voivat lukea vain tarinan alkuosan. Hamsteriviivan yläpuolisessa tarinan alkuosassa on tavutettu kolme- ja neljätavuiset sanat, mutta hamsteriviivan alapuolella vain neljätavuiset ja sitä pidemmät sanat. Tärkeätä on kuitenkin jakaa koko tarina yhdessä, joten opettaja tai sujuvasti lukevat oppilaat voivat lukea tarinan loppuosan ääneen, jotta siitä voidaan keskustella ja tehdä siihen liittyviä tehtäviä.

Lukukirjan tapaukset 1. Kuningattaren kulta-aarteen tapauksessa opetellaan lukemaan ja tuottamaan tietotekstiä. 2. Hillitön hikkapomppu on mediajakso, jossa tulee tutuksi uutisten toimittaminen. Jaksossa pohdis- kellaan myös uutisten eettisyyttä, kilpailutilantei- den reiluutta ja suhtautumista häviämiseen.

Et-si-vä-toi-mis-to Pa-mauk-sen et-si-vi-ä tarvitaan jälleen! Täh-ti-re-port-te-ri Äl-lik-ki Äk-ki-vää-rä aikoo selvittää, pi-tä-vät-kö Vilskeen vanhat sadut paikkansa. E-rääs-sä sadussa kerrotaan ku-nin-gat-ta-ren kul-ta-aar-tees-ta. Kau-pun-gin a-suk-kaat ovat et-si-neet aarretta niin kauan kuin jaksavat muistaa, mutta kukaan ei ole löytänyt sitä. Äl-lik-ki pyytää et-si-vi-ä tutkimaan mys-tee-ri-ä. Saavatko lapset selville, mikä kulta-aarteen ta-pauk-ses-sa on totta ja mikä tarua?

3. Ihmeellisen peilin tapaus on satujakso, jossa luetaan satuja ja tuotetaan niitä. 4. Puhipiipparin tapauksessa harjoitellaan myönteistä vuorovaikutusta ja opitaan tunnetaitoja.

Ta-pah-tu-ma-paik-ka: Vilskeen kaupunki, e-ri-tyi-ses-ti vanhat puut. Arvoitus: Onko tarina kultaa var-ti-oi-vas-ta ku-nin-gat-ta-res-ta totta vai tarua? Onko aarre o-le-mas-sa? Mer-kil-lis-tä: Kukaan ei ole koskaan on-nis-tu-nut löytämään aarretta.

5. Ulvovan ullakon tapaus painottaa draamaa. 6. Runollisessa tapauksessa luetaan ja tuotetaan runoja.

Monilukutaitoteksti 2

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 11

9.1.2017 15.22

Jakson aloitussivun ääneen luettava tarina (opas tai opettajan digimateriaali) virittävät oppilaat jakson mysteeriin. Mestarietsivän käsikirja -luvuissa ei ole aloitussivua, mutta jaksoihin liittyy kuunneltava aloitustarina. 4

Tekstiaukeaman oikealla puolella on monilukutaitoteksti. Monilukutaitotekstien sisältö ja tavoite vaihtuvat jakson teema huomioiden. Sisältöinä ovat mm. tietotekstit, kuvan lukeminen, näytelmän kohtaukset, sadun rakenne ja runon kirjoittaminen. Monilukutaitotekstiä harjoitellaan ja sovelletaan tekstiaukeaman tehtävissä, Taitojen vihkossa ja monilukutaitoosuutta syvennetään myös opettajan oppaan ohjeilla. Monilukutaitotekstejä on on tarkoitus lukea ääneen ja keskustella niistä.

Tehtävät 3

Pipotin ja Nyyterön lukumaistiaiset

Tekstiaukeamalla on 4-5 tehtävää. Niistä ensimmäiset käsittelevät yleensä kuvaa ja tekstin sisältöä. Lisäksi on kielitietoa, vuorovaikutusta, tunnetaitoja ja draamaa kehittäviä tehtäviä. Tehtävien painotus vaihtelee hieman jakson tavoitteiden mukaan.

Kirjan lopussa on kirjallisuusjakso, Pipotin ja Nyyterön lukumaistiaiset. Se sisältää neljä lastenkirjallisuuskatkelmaa, jotka kaikki käsittelevät eri tavoin sitä, että olemme kaikki erilaisia, mutta silti yhtä arvokkaita.

Loppu hyvin kaikki hyvin

Laulut

VIN, U HY LOPP HYVIN KI KAIK

Lukukirjassa on neljän jakson lopussa jaksojen teemoihin liittyvät laulut, joita voidaan kuunnella opettajan digimateriaalista.

Riimiruno

VIN, U HY LOPP HYVIN KI KAIK

asukkaat ovat etsineet Vuo-si-kau-si-en ajan Vilskeen vanhassa sa-tu-kir-jas-sa. kul-ta-aar-ret-ta, josta kerrotaan Sadun arvoitus on viimein selvinnyt. Et-si-vä-toi-mis-to Pa-mauk-sen löy-ty-mi-seen. ripeät toimet johtivat aarteen den Vilskeen kaupungin men-nei-syytut-ki-mi-ses-sa on tapahtunut mer-kit-tä-vä mys-tee-ri lä-pi-mur-to. Kuningattaren kulta-aarteen onnistui on selvinnyt. Etsivätoimisto Pamaus että tarina Selvisi, . ar-voi-tuk-sen rat-kai-se-maan -neen on ra-ta-in-si-nöö-ri Leenan ku-nin-gat-ta-res-ta kul-ta-aar-tei kai-siin kyllästyi aikoinaan hu-na-ja-vari-so-tä-din keksimä pila. I-so-tä-ti pe-lot-te-lu-mie-les-sä. me-hi-läis-pe -sil-lään ja keksi tarinan

Tee rii-mi-ru-no parin kanssa.

TARVITAAN pe-li-mer-kit noppa pa-pe-ri-lap-pu-ja • kir-joi-tus-pa-pe-ri • vä-ri-ky-nät

LÄHTÖ MAALI

kukka

sello

pala

suu

sauva

-sä mysteerin Pamauksen etsivät kertovat käyt-tä-neen sa-la-po-lii-si-tai-to-ja. sel-vit-tä-mi-seen mo-nen-lai-si-a niityllä”, kertoo etsivä Antero. ”Me va-lo-ku-va-sim-me Ainon kanssa mitä.” ”Va-lo-ku-vis-ta paljastui vaikka l-jas-ti-men, me-tal-lin-pa vaarilta Puuhisen hain “Minä n”, Mei selittää. ”Sen sijaan löysin mutta sitä ei sitten tar-vit-tu-kaa itse u-noh-ta-nut sen junaan.” kadonneen kartan. Leena oli ihan

kummi pesä

PELIOHJE

saari

kuori

Etsivä Paju luottaa kirjoihin. Kysy minulta mitä vain ”Minä etsin kir-jas-tos-ta tietoa. Vilskeen his-to-ri-as-ta! on ra-ken-net-tu Tiesittekö e-si-mer-kik-si, että Vilskeeseen moot-to-ri-tie? maailman en-sim-mäi-nen matojen on nimi. puulla jo-kai-sel-la Vilskeen että Ja . Ne löytyvät suuresta Puu-kir-jas-ta on Aulis.” Suih-ku-läh-teen aukion puun nimi historian tut-ki-mi-nen Näin tuli jälleen to-det-tu-a, että on to-del-lis-ta sa-la-po-lii-si-työ-tä. aikoo selvittää, Seu-raa-vak-si Tie-de-sa-no-mat onko kuu tehty juustosta.

turkki

Heitä noppaa ja etene sil-mä-lu-vun mukaan. Kirjoita ym-py-räs-sä oleva sana pa-pe-ri-la-pul-le. Kirjoita omille la-puil-leen kaikki sanat, jotka saat kierroksen aikana. Keksi ja kirjoita jo-kai-sel-le sanalle rii-mi-pa-ri. kummi mummi Keksikää ja kir-joit-ta-kaa parin kanssa rii-mi-ru-no. Käyttäkää pelissä kir-joi-tet-tu-ja rii-mi-sa-no-ja.

tori

pappi

Mestarietsivän laulu

sana

Sanoja saa lisätä ja taivuttaa.

silta

Kir-joit-ta-kaa ja ku-vit-ta-kaa runonne e-ril-li-sel-le pa-pe-ril-le.

pamppu

1. Mistä tiedät, että kyse on uutisesta?

1. Olen mestari hiipimään, mestari, mestari. Olen mestari kii-pe-ä-mään, mestari, mestari.

nuppi

tossu

2. Mistä uutinen kertoo? 3. Mitä uutisessa kerrotaan sa-la-po-lii-si-en me-ne-tel-mis-tä?

pinna

4. Mitä uutta tietoa sait Vilskeen puista? 24

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 24

yö

keli

luu

taulu

hiili

102

9.1.2017 15.22

89-102_LK_Runollinen_090117.indd 102

9.1.2017 16.27

Jakson teema eli mysteeri kertautuu Loppu hyvin kaikki hyvin -sivulla. Sivun rakenne ja muoto vaihtelevat jakson mukaan. Kertaussivu voi olla esimerkiksi sanomalehtijuttu, peli, vihjeitä viestittelyyn, ohje sadun kirjoittamiseen jne.

Mestarietsivän käsikirja Vilskeen lukukirja sisältää neljä mestarietsivän käsi kirja -osuutta. Ensimmäinen käsittelee kielitietoa, toinen ohjaa kokonaisteoksen tai kokonaisen sadun lukemiseen, kolmannessa ohjataan oman pienen tutkimuksen tekemiseen ja neljännessä ratkaistaan itse mysteeri tekstissä annettujen vihjeiden perusteella. Mestarietsivän käsikirja 1 kertaa ensimmäisellä luokalla opeteltuja kielitietosisältöjä. Siinä kerrataan oikeinkirjoitusta.

Sa-la-po-lii-si, a-gent-ti, mes-ta-ri-et-si-vä, sankari. Ryömii, loikkii, kiipeilee, hiipii, juoksee, pakenee. Joskus joukkoon sulautuu, luullaan, onkin joku muu. 2. Olen mestari tarkkailun, mestari, mestari. Olen mestari, naa-mi-oi-dun, mestari mestari. Salapoliisi, agentti, mes-ta-ri-et-si-vä, sankari… 3. Olen mestari heittämään, mestari, mestari. Mestari jälkeni peittämään! mestari, mestari. Salapoliisi, agentti, mes-ta-ri-et-si-vä, sankari…

25_30_LK_Mestariets_1_090117.indd 25

9.1.2017 15.48

Mestarietsivän käsikirja 2:ssa oppilas lukee parin kanssa kokonaisteoksen tai sadun ja tekee siihen liittyvät tehtävät. Mestarietsivän käsikirjassa 3 toteutetaan ryhmässä tutkimus jostakin yhdessä sovitusta aihepiiristä. Tutkimuksen voi integroida eri oppiaineisiin, esimerkiksi ympäristöoppiin ja menetelmää voi hyödyntää myös erilaisissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Mestarietsivän käsikirjassa 4 ollaan Mysteerin jäljillä ja oppilaat ratkaisevat itse mysteerin tekstissä annettujen vihjeiden perusteella.

TAITOJEN VIHKOT Leenan kartta

Pian Aino ja Antero jo hyp-pä-si-vät ulos junasta lähellä Leenan kotia. Leena oli ra-ta-in-si-nöö-ri. Hän huolehti Vilskeen ju-na-lii-ken-tees-tä. Leenan luona oli hurjan viihtyisää. Kikiru-kana te-pas-te-li vapaasti sisään ja ulos. Asunnon seinillä oli kuvia vanhoista su-ku-lai-sis-ta ja e-ri-lai-sis-ta junista.

Jokaiseen lukukappaleeseen on laadittu 1-5 Taitojen vihko -aukeamaa tehtäviä. Tehtävät liittyvät lukukappaleen sisältöön, ja niihin on sisällytetty kielenhuoltoa ja kielitietoisuutta sekä kirjallisuutta ja monilukutaitoa kehittäviä osioita. Lisäksi tehtävät sisältävät myös luetun ymmärtämisen tehtäviä ja luovan kirjoittamisen harjoituksia.

Äl-lik-ki Äk-ki-vää-rä poistui ulos sa-tee-seen.

LEENAN KARTTA

Lapset poh-ti-vat kul-ta-aar-teen ar-voi-tus-ta. Läh-de-tään kir-jas-toon!

1. Tavuta sana ja etsi sille oikea paikka. Kirjoita.

apua kuningatar pian

toimittaja

Missä?

joku ehtii löytää sen aarteen.

sa-la-po-lii-si-teh-tä-vän rat-kai-se-mi-seen.

g Lintu lentää. Millainen?

Missä?

– Leenalla on kartta Vilskeen vanhoista puista! Aino muisti. – Hän voi varmaan lainata sen meille. Kartan avulla voisimme etsiä aar-re-puu-ta. – Ja-kau-du-taan! Mei ehdotti. – Mene sinä Paju kirjastoon. Aino ja Antero voisivat lähteä tapaamaan Leenaa. Minä käyn vaarini Puuhisen luona. Hänellä on me-tal-lin-pal-jas-tin sekä ste-tos-koop-pi, jolla voi kuunnella puiden sisältä kuuluvia ääniä.

Minne?

Millainen?

onkovilskeessäollutkuningatar

Milloin?

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 10

Millainen Leenan koti on? Miksi lapset päättivät lähteä kirjastoon? Miksi lapset menivät Leenan luokse? Suun-nit-te-le ja piirrä kartta, johon merkitset aar-re-puun paikan. Etsi ja kirjoita tekstistä kaikki hen-ki-löi-den nimet.

Taitojen vihkot on pyritty rakentamaan niin, että ne palvelisivat portfolionomaisesti sekä formatiivista arviointia että oppilaiden itsearviointia ja vertais-ja ryhmäarviointia. Niiden avulla voi tarkastella myös oppilaiden edistymistä huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa. 13

Missä? 5. Valitse kuvasta kuusi asiaa, joita voisit käyttää ker-to-muk-ses-sa. Kirjoita.

1. 2. 3. 4. 5.

Kala ui.

Hyvin menee!

Samassa Antero muisti, miksi he olivat tulleet. – Sai-sim-me-ko lainata puu-kart-taa-si? hän kysyi Leenalta. – Saatte toki, mutta se on ikävä kyllä kadonnut, Leena sanoi. Aino ja Antero vil-kai-si-vat toisiaan. Etsikö joku muukin aarretta? Kuka olisi niin röyh-ke-ä, että käh-vel-täi-si kartan itselleen?

O-lem-me tar-vin-neet kir-jo-ja jo-kai-sen

Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki.

ällikkinäyttilapsillevanhaakarttaa

Antero, nyt sinä u-noh-dat tär-ke-än a-si-an.

Missä?

Kartan voisimme etsiä aar-re-puu-ta. Lapset avulla poh-ti-vat kul-ta-aar-teen ar-voi-tus-ta. – Ja-kau-du-taan! Mei ehdotti. – Mene sinä Paju kirjastoon. kir-jas-toon! Aino ja Läh-de-tään Antero voisivat lähteä tapaamaan Leenaa. Lai-na-taan kaikki vanhat Minä käyn vaarini Puuhisen luona.kirjat, Hänellä on me-tal-lin-pal-jas-tin sekäVilskeen ste-tos-koop-pi, jotka ker-to-vat his-to-ri-as-ta. jolla voi kuunnella puiden sisältä kuuluvia ääniä. Tylsää. Sillä aikaa kun me lu-em-me kir-jo-ja,

Millaista?

2. Erota sanat. Kirjoita virke.

sa-la-po-lii-si-teh-tä-vän rat-kai-se-mi-seen.

– Leenalla on kartta Vilskeen vanhoista puista! Aino muisti. poistui sa-tee-seen. –Äl-lik-ki Hän voiÄk-ki-vää-rä varmaan lainata senulos meille.

Mitä?

televisiossa

O-lem-me tar-vin-neet kir-jo-ja jo-kai-sen

Paju lukee kiin-nos-ta-vaa kirjaa kir-jas-tos-sa.

Aino kirjoittaa.

o ä

Antero, nyt sinä u-noh-dat tär-ke-än a-si-an.

Paju lukee kirjaa.

Millaista? Paju lukee kiin-nos-ta-vaa kirjaa.

a pu a -

äkkiä

4. Etsi kartasta kir-jai-mil-la nyt alkavat asiat. Kirjoita.

Mitä?

Leenan kartta

LEENAN KARTTA tulppa apuanne

joku ehtii löytää sen aarteen.

Paju lukee.

jotka ker-to-vat Vilskeen his-to-ri-as-ta.

Tylsää. Sillä aikaa kun me lu-em-me kir-jo-ja,

Lai-na-taan kaikki vanhat kirjat,

3. Rikasta virkettä. Keksi ja kirjoita aina yksi sana lisää.

7.6.2017 23.09

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 11

7.6.2017 23.09

ETSIVÄT KOKOONTUVAT

E-läin-e-si-tel-mä

2. Val-mis-tau-du e-sit-tä-mään. • Päätä, missä jär-jes-tyk-ses-sä kerrot asiat. • Har-joit-te-le ker-to-mis-ta Pipotin ohjeen mukaan.

1. a. Valitse eläin, josta etsit tietoa.

2. b. Tee miel-le-kart-ta. • Kirjoita keskelle eläimen nimi. Piirrä kuva. • Etsi tietoa in-ter-ne-tis-tä, kirjoista tai lehdistä. • Kirjoita tiedot miel-le-kart-taan. 7.6.2017 23.09 8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 12

Tun-to-mer-kit

3. E-sit-te-le e-läi-me-si miel-le-kar-tan avulla. • Näytä e-läi-mes-tä-si myös kuva tai kuvia. • Pyydä y-lei-sö-ä lopuksi e-sit-tä-mään ky-sy-myk-si-ä.

Projekti

7.6.2017 23.09

Jokaiseen jaksoon sisältyy projekti, joka ohjeistetaan oppilaille Taitojen vihkossa.

Ravinto E-sit-tä-jä Keskity. Puhu kuu-lu-vas-ti ja rau-hal-li-ses-ti. Katso välillä yleisöön. Anna yleisön esittää lopuksi ky-sy-myk-si-ä. Kiitä y-lei-sö-ä.

Kuun-te-li-ja Keskity. Katso e-siin-ty-jää. Kysy kysymys e-si-tyk-sen lopussa, jos joku asia jäi e-ri-tyi-ses-ti kiin-nos-ta-maan sinua. Kiitä e-si-tyk-ses-tä.

Pelit Li-sään-ty-mi-nen

E-lin-ym-pä-ris-tö

Miten esitys sujui?

Taitojen vihkot ja opettajan opas sisältävät runsaasti pelejä ja pelinomaisia harjoituksia. Tehtävien avulla harjoitellaan jaksossa painotettuja sisältöjä, useimmiten pareittain tai pienissä ryhmissä.

Ka-ve-ri-pa-lau-te

E-si-tys-tä oli mukava tehdä.

E-si-tyk-sen aihe oli mie-len-kiin-toi-nen.

Löysin helposti tietoa. Esitys oli selkeä.

Muuta kiin-nos-ta-vaa E-si-tyk-se-ni oli selkeä.

kaverin al-le-kir-joi-tus 28

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 28

7.6.2017 23.09

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 29

7.6.2017 23.09

E-TAITOJEN VIHKOT Leenan kartta

Lapset poh-ti-vat kul-ta-aar-teen ar-voi-tus-ta. Läh-de-tään kir-jas-toon!

1. Tavuta sana ja etsi sille oikea paikka. Kirjoita.

Lai-na-taan kaikki vanhat kirjat,

3. Rikasta virkettä. Keksi ja kirjoita aina yksi sana lisää.

jotka ker-to-vat Vilskeen his-to-ri-as-ta.

Tylsää. Sillä aikaa kun me lu-em-me kir-jo-ja, joku ehtii löytää sen aarteen.

apua

nyt

a pu a -

toimittaja äkkiä

Mitä?

Paju lukee kirjaa.

Missä?

Paju lukee kirjaa kir-jas-tos-sa.

tulppa

Aino kirjoittaa. Mitä?

O-lem-me tar-vin-neet kir-jo-ja jo-kai-sen

sa-la-po-lii-si-teh-tä-vän rat-kai-se-mi-seen.

Missä?

1. 2. 3. 4. 5.

2. Erota sanat. Kirjoita virke.

ällikilläolikartta

Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki.

Lintu lentää.

Minne?

Millainen?

Missä?

Millainen?

Kala ui. olikovilskeessäkuningatar

Antero, nyt sinä u-noh-dat tär-ke-än a-si-an.

Paju lukee.

kuningatar pian

E-Taitojen vihkoihin on tiivistetty perusluku- ja kirjoitustaidon tehtäviä sekä käsitevarastoa kartuttavia tehtäviä. Aukeamat muistuttavat perus-Taitojen vihkoja. Tehtäviä on yksinkertaistettu ja tehtävien määrää vähennetty. Kuhunkin jaksoon on sijoitettu käsitevarastoa kartuttavia tehtäviä, joita voidaan erityisesti ohjata suomea toisena kielenä opetteleville oppilaille, mikäli se on tarpeellista.

Äl-lik-ki Äk-ki-vää-rä poistui ulos sa-tee-seen.

LEENAN KARTTA

OPETTAJAN OPPAAN RAKENNE Opas sisältää runsaasti vihjeitä opetuksen tueksi. Tekstiaukeaman ohjeet on koottu pääsääntöisesti kahdelle aukeamalle. Oppaassa esitellään myös kuhunkin jaksoon liittyvä oma toiminnallinen projekti. Opettajan oppaan tehtävät ennakoivat ja pohjustavat Taitojen vihkon tehtäviä, mikä auttaa itsenäiseen työskentelyyn ryhtymistä. Aukeamakohtaiset vihjeet sisältävät seuraavia osa-alueita:

Tarinan ennakointi kuvan ja tekstin avulla Jokaisen tekstiaukeaman kuvan avulla ennakoidaan tarinan sisältöä ja tulkitaan aukeaman kuvia. Tekstiä silmäillään ja tehdään havaintoja tekstin rakenteesta.

Lukeminen Tekstin haltuun ottamisessa on tärkeää, että jokainen saa kokonaiskuvan tekstin sisällöstä. Opettaja tai hyvin lukeva oppilas voi ensiksi lukea tarinan, minkä jälkeen eritasoiset lukijat harjoittelevat lukemista opettajan ohjeiden mukaisesti.

Kirjallisuus Kirjallisuus kulkee lukukappaleiden käsittelyvihjeissä mukana. Monessa jaksossa on kirjallisuuskatkelma. Kirjallisuuskatkelmat täydentävät tai sivuavat jakson teemaa. Oppaassa on myös vihjeet lukukirjan lopun kirjallisuusjakson, Pipotin ja Nyyterön lukumaistiaiset, käsittelyyn.

Draama Oppaan vihjeissä on myös draamaharjoituksia, jotka liittyvät käsiteltäviin aihepiireihin. Ajatuksena on, että erilaiset draamaharjoitukset ovat luonteva ja leikinomainen osa oppitunteja. Jakso Ulvovan ullakon tapaus on draamajakso ja Taitojen vihkossa b ohjeistetaan kokonainen draamaprojekti. PIHAJUHLAT 4. Lue tarina.

Tehdään draamaa! Muo-dos-ta-kaa ryhmät.

Kirjoitustehtävät lukukirjassa, Taitojen vihkossa ja oppaassa sisältävät oikeinkirjoitusharjoituksia sekä tuottavan kirjoittamisen osuuden. Sanelut ovat sana- ja virkesaneluita, mutta kirjoitusharjoituksena oppaassa tuodaan esille myös toistokirjoitus. Toistokirjoituksen tarkoitus on kehittää oppilaan kykyä tuottaa tarina omin sanoin ja hieman eri tavalla kuin alkuperäinen teksti. Lisäksi oppilaan tuottamasta tekstistä voidaan helposti selvittää, millaisia asioita oppilas jo osaa ja mitä tulisi vielä harjoitella. Näin toistokirjoitus palvelee sekä oikeinkirjoitusharjoituksena että tuottavan kirjoittamisen harjoituksena.

Teatterin te-ke-mi-ses-sä tarvitaan yh-teis-työ-tä. On tärkeää kuunnella toisten a-ja-tuk-si-a.

Ää-ni-mai-se-ma Tehkää ta-ri-nas-ta ää-ni-mai-se-ma. Keksikää

Kun raollaan olevan oven ohi kulki, näki vain lä-pi-tun-ke-ma-ton-ta pimeyttä, tunsi nilkoissaan jäätävän il-ma-vir-ran ja kuuli outoa karmivaa kuis-kai-lu-a.

pe-lot-ta-vi-a ääniä, joita kuuluu ullakon oven takaa.

Eräänä päivänä o-pet-ta-ja sanoi: “Per-jan-tai-na meillä on yökoulu. Muistakaa pyytää van-hem-mil-ta al-le-kir-joi-tus tähän lappuun, joka kertoo meidän yö-kou-lus-tam-me.”

Hui-pen-ta-kaa ää-ni-mai-se-ma kirkaisuun ja jy-säh-dyk-siin.

Lisätkää ääniin o-pet-ta-ji-en kuis-kai-lu-ja ul-la-kol-la a-su-vas-ta kum-mi-tuk-ses-ta.

Vä-li-tun-nil-la lapset hö-ris-te-li-vät korviaan. Sanoiko heidän opensa tosiaan toiselle o-pet-ta-jal-le: “Saa nähdä, kuinka moni lapsi selviää yö-kou-lus-ta.”

Ullakon la-vas-ta-mi-nen

Per-jan-tai-il-ta-päi-vä-nä lapset eivät lähteneet kotiin, vaan jäivät kouluun o-pet-ta-jan-sa kanssa. Rehtori sulki jälleen kerran ullakon oven. Koulu au-ti-oi-tui. Valot oli sam-mu-tet-tu kaik-ki-al-ta muualta paitsi to-ka-luok-ka-lais-ten luokasta. Käy-tä-vil-lä oli hiljaista. O-pet-ta-ja oli auttanut kaikkia saamaan ma-kuu-pus-sin-sa nuk-ku-ma-kun-toon. Il-ta-sa-duk-si hän alkoi lukea jän-nit-tä-vää kirjaa.

Ra-ken-ta-kaa ke-hoil-lan-ne ullakko ja siellä olevat esineet ja huo-ne-ka-lut! Jokainen asettuu vuorollaan osaksi ul-lak-ko-ti-laa ja kertoo, mikä tai kuka ja millainen on. Esim. Yksi istuu tuolille, heijaa var-ta-lo-aan e-des-ta-kai-sin ja sanoo: ”Olen kei-nu-tuo-li, joka narisee.”

Lapset kuun-te-li-vat hiiren hiljaa. Äkkiä ul-la-kol-ta kuului jysähdys. Joku kirkaisi. Sitten toinen jysäys. Ja kolmas. O-pet-ta-ja avasi luokan oven ja osoitti tas-ku-lam-pul-la kohti ullakonPIHAJUHLAT ovea. Se oli raollaan… 54

34_57_Taitov_B_Ulvova_140617.indd

Kirjoittaminen

näytelmän kohtaus.

To-ka-luok-ka-lais-ten luokka sijaitsi koulun y-lim-mäs-sä ker-rok-ses-sa. Ullakon ovi oli samalla käy-tä-väl-lä to-ka-luo-kan luok-ka-huo-neen kanssa. Joka päivä rehtori kävi sul-ke-mas-sa ullakon oven ja joka aamu, kun lapset tulivat kouluun, ovi oli raollaan. Se oli yön aikana auennut kuin itsestään. O-pet-ta-jat tuntuivat kuiskivan toisilleen koulun kum-mi-tuk-ses-ta, joka asui ul-la-kol-la. He kai ku-vit-te-li-vat, että lapset eivät kuulisi, mutta lapsilla on tun-ne-tus-ti tarkka kuulo.

Kielitietoisuus Jokaisessa jaksossa keskitytään yhteen tai kahteen kielitietoisuutta kehittävään osa-alueeseen. Harjoitus on usein hyvä aloittaa yhteisesti, jotta oppilaat kykenisivät jatkamaan itsenäistä harjoittelua Taitojen vihkossa.

Teh-tä-vä-nän-ne on rakentaa ta-ri-nas-ta yksi

Kerron teille nyt tarinan, joka tapahtui eräässä koulussa aivan tässä lähellä.

Still-ku-va tarkoittaa 54 py-säh-ty-nyt-tä kuvaa.

Jatkuu...

Juonen e-sit-tä-mi-nen still-ku-vi-en avulla Suun-ni-tel-kaa ta-ri-nal-le loppu.

14.6.2017 16.19

Kohtauksen näyt-te-le-mi-nen

34_57_Taitov_B_Ulvova_140617.indd 55

Suun-ni-tel-kaa ryhmässä roo-li-hen-ki-löil-le vuo-ro-sa-nat.

Jakakaa roolit.

Har-joi-tel-kaa kohtaus alusta loppuun.

Muo-dos-ta-kaa juonen eri vaiheista still-kuvat:

Muistakaa e-läy-ty-ä tarinaan äänillä ja keholla.

1. Miten kohtaus alkaa?

Hä-mär-tä-kää tila ja näytelkää kohtaus tas-ku-lam-pun

2. Miten jännitys tiivistyy?

14.6.2017 16.19

valossa muulle luokalle!

3. Miten jännitys laukeaa ja salaisuus selviää? Mikä on ullakon salaisuus ja miten se selviää?

Sama kohtaus eri tyy-li-la-jeis-sa

A-ja-tus-ää-ni-ä

Näytelkää koh-tauk-sen-ne uudestaan • hi-das-tet-tu-na

Näyttäkää har-joit-te-le-man-ne still-kuvat muulle luokalle.

• no-peu-tet-tu-na

Ku-va vaihtuu, kun o-pet-ta-ja lyö kätensä yhteen.

• myk-kä-e-lo-ku-va-na • oop-pe-ra-na!

Roo-li-hen-ki-löi-den suun-nit-te-le-mi-nen

Missä on-nis-tuim-me?

Mil-lai-si-a roo-li-hen-ki-löi-tä ta-ri-nas-san-ne on? Keksikää tarinan o-pet-ta-jal-le ja jo-kai-sel-le op-pi-laal-le

A-set-tu-kaa ryhmissä piiriin.

yksi piirre, kuten ”innokas Iida” tai ”pelokas Oskari”.

Kes-kus-tel-kaa, missä a-si-ois-sa on-nis-tuit-te tämän

Leikkikää seuraa johtajaa -leikkiä niin, että jokaisen

draa-ma-pro-jek-tin aikana.

roo-li-hen-ki-lön tapaa liikkua har-joi-tel-laan.

Jokainen saa vuorollaan pu-heen-vuo-ron. Pu-heen-vuo-ro

Miten liikutaan pe-lok-kaas-ti? Entä in-nok-kaas-ti?

alkaa si-sään-hen-gi-tyk-sel-lä ja saa kestää niin kauan kuin ilmaa keuhkoissa riittää. Toisella kier-rok-sel-la saa kertoa, missä olisi vielä pa-ran-ta-mi-sen varaa. Miten yhteistyö sujui? Miten toisten eh-do-tuk-si-a kuunneltiin? Mikä teki juonesta ja roo-li-hen-ki-löis-tä kiin-nos-ta-vi-a? Mikä pro-jek-tis-sa oli hauskaa?

34_57_Taitov_B_Ulvova_140617.indd 56

14.6.2017 16.20

34_57_Taitov_B_Ulvova_140617.indd 57

14.6.2017 16.20

Taitojen vihkossa ja oppaassa painottuu tarinoiden kirjoitus. Oppilaat, joilla on vaikeuksia kirjoittaa tarinaa, voivat kirjoittaa sanoja tai virkkeitä.

LUKUPASSI JA LUKUDIPLOMI Ohjeet 1. Oppilas lukee yhdeksän kirjaa, yhden jokaisesta kirjaryhmästä. Kirjaryhmät ovat • Tietokirja • Äänikirja • Sadut ja kertomukset • Runokirja • Kuvakirja • Sarjakuvakirja • Kirja, jonka kannessa on erisnimi • Kirja, jossa selvitetään rikos • Kirja, jonka luet yhdessä kaverin kanssa. 2. Oppilas merkitsee valitsemansa kirjan ja sen sivumäärän Taitojen vihko a:n s. 106 Lukupassiin. Opettaja hyväksyy luettavan kirjan allekirjoituksel laan.

3. Kirjan luettuaan oppilas valitsee ja tekee kirjaan liittyvän tehtävän (opettajan opas, liite 136, s. 382). Tehtävät valitaan kunkin kirjaryhmän tehtävälistasta. Kolmen viimeisen kirjaryhmän tehtävät voi valita minkä tahansa muun ryhmän tehtävistä. Tehtävät tehdään joko Taitojen vihkon lukudiplomisivuille tai erilliselle paperille. Oppilaalla voi olla tehtäviä varten myös erillinen lukudiplomivihko. Opettaja allekirjoittaa hyväksytyn suorituksen. 4. Kun kaikki kirjat on luettu ja tehtävät tehty, opettaja allekirjoittaa Lukudiplomin. (Taitojen vihko a, s. 112) Taitojen vihkon e-versiossa on lukupassi, joka sisältää hieman vähemmän kirjaryhmiä. Lukupassi toimii samalla tavalla kuin Taitojen vihko a:ssa, mutta niihin liittyviä tehtäviä ei e-versiossa ole. Lukudiplomi voidaan kuitenkin allekirjoittaa oppilaalle, kun hän on lukenut lukutasolleen soveltuvan määrän kirjoja.

KIRJOITTAMINEN Perusopetuksen opetussuunnitelman (POPS 2014) tavoitteina tekstien tuottamisessa vuosiluokilla 1–2 on:

Samalla niiden tulisi olla riittävän haasteellisia, jotta kirjoitustaito kehittyisi.

• rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla • ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kertovia, kuvaavia ja muita tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä • opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsin kirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia. Kirjoitustaidon kehittyminen vaatii paljon harjoittelua. Sitä tulisikin harjoitella yhtä usein kuin lukemista. Lukuharrastuksella on havaittu olevan yhteyksiä hyvään kirjoitustaitoon. Kun tarinoiden maailma on tullut tutuksi kuuntelemalla tai lukemalla tarinoita, on ehkä luontevampaa ilmaista itseään myös kirjoittamalla.

Kirjoittamisen harjoittelua on eriytettävä oppilaan taitotason mukaisesti. Taitojen vihkoissa on jokaisen tapauksen tehtävissä kielitiedon ja oikeinkirjoituksen harjoituksia ja lisätehtäviä Taitojen vihkojen lopussa. Mestarietsivän käsikirja 1 keskittyy erikseen vielä kielitiedon ja oikeinkirjoituksen vahvistamiseen.

On tärkeää selvittää oppilaan taidot, että häntä voisi tukea parhaalla mahdollisella tavalla ja ylläpitää ja kehittää hänen kirjoittamismotivaatiotaan. Kirjoitustehtävien tulisi olla motivaatiota ruokkivia ja sellaisia, jotka antavat onnistumisen kokemuksia. 8

Oppaassa on runsaasti sekä sanatason että virke tason kirjoitusharjoituksia sekä toistokirjoituksia, joiden avulla voidaan harjoitella tuottavaa kirjoittamista turvaa antavan mallin avulla. Saneluista voi valita luokalle sopivat ja niitä voi käyttää myös tukiopetuksessa. Sanelut ja toistokirjoitukset harjoittavat myös tarkkaa kuuntelemista ja huomion suuntaamista. Oppilaan digiaineistossa on lisää kielenhuoltoon liittyviä tehtäviä. Luovan kirjoituksen harjoittelua on jokaisessa jaksossa. Sen apuna toimivat monet Taitojen vihkojen valmiit tai puolivalmiit kuvasarjat. Luovan kirjoittamisen ei pidä olla yksin puurtamista. Kirjoittamisen harjoittelussa on keskeistä

• tarinoiden kuuntelu ja niiden kertominen suullisesti • kielellä leikkiminen • yhdessä ideoiminen ja kirjoittaminen ja • erilaisiin teksteihin tutustuminen.

Näppäintaitojen harjoittelu on käsin kirjoittamisen ohella tärkeää. Siksi monet kirjoitustehtävistä voidaan toteuttaa myös tietokoneella kirjoittaen. On hyvä muistaa opetuksessa myös oppilaita kiinnostavat sosiaalisen median tekstilajit ja teknologian, esimerkiksi oppilaiden omien älypuhelinten hyödyntäminen.

KOHTI SUJUVAA LUKUTAITOA Lukutaidon kehittymisen edellytys on automatisoitunut äänteiden ja tavujen yhdistämisen ja tunnistamisen taito. Tämä antaa mahdollisuuden tunnistaa kokonaisia sanahahmoja. Sujuvassa lukemisessa hallitaan samanaikaisesti sanojen tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen. Lukutaitoa pitää harjoitella jatkuvasti. Lukemisen määrä sovelletaan lukutaidon tason mukaan. Harjoitteleville lukijoille tarjotaan lyhyempiä tekstejä, joita he voivat lukea useampia kertoja. Näin teksti tulee oppilaalle oppilaalle tutuksi, ja tekstissä olevien sanojen tunnistaminen automatisoituu, mikä on oppilaalle hyvin palkitsevaa. Sujuvia lukijoita kannustetaan lukemaan monipuolista kirjallisuutta lukukirjan tekstien ohella. Kun sujuva lukutaito on saavutettu, voidaan huomio suunnata tekstin ymmärtämiseen. Lukijan motivaatio lukemista kohtaa kasvaa, kun hän voi nauttia tekstien lumosta.

Ääneen lukemisen harjoittelua tarvitsevat vielä kaikki oppilaat. Ääneen lukeminen tukee mm. sanojen ja tekstin oikeaa rytmitystä ja tauotusta. Keskeinen tavoite on ohjata lasta lukijaksi ja lukemisen harrastajaksi. Siksi opettajan tulisi jatkuvasti tarjota oppilaille hyvää lastenkirjallisuutta tutustuttavaksi ja luettavaksi. Ääneen lukemisessa voi myös harjoitella eläytyvää lukemista ja esimerkiksi erilaisten tunnetilojen ilmaisua.

Sujuva lukeminen on – – – – –

sanatarkkaa lukemista sanojen nopeaa tunnistamista luetun oikea rytmittämistä ja tauottamista luetun ymmärtämistä ilmeikästä lukemista.

ARVIOINTI Lukukirjan arviointipaketti sisältää seuraavat osiot: 1. Alkuarviointi • kuullun ymmärtäminen • lukutarkkuus ja -nopeus (sanalista, teksti) • luetun ymmärtäminen • kirjoittaminen (oikeinkirjoitus)

2. Jaksoarvioinnit (6) • kielitieto • luetun ymmärtäminen

3. Väliarviointi • lukutarkkuus ja -nopeus (sanalista, teksti) • luetun ymmärtäminen • kirjoittaminen (sanasanelu, virkesanelu, toistokirjoitus, tuottava kirjoittaminen)

4. Kevätarviointi • lukutarkkuus ja -nopeus (sanalista, teksti) • luetun ymmärtäminen • kirjoittaminen (sanasanelu, toistokirjoitus, tuottava kirjoittaminen) Arviointilomakkeissa on mukana itsearviointilomake, jota opettaja voi käyttää harkintansa mukaan lukuvuoden eri vaiheissa. 9

Alkuarviointi, opettajan ohjeet 1. Kuullun ymmärtäminen Kopioi oppilaille sivun 12 vastauslomake. Lue oppilaille sivun 11 teksti kaksi kertaa. Mikäli joku oppilaista ei kykene vastaamaan kirjallisesti avoimiin kysymyksiin, voidaan tehtävät tehdä yksilötehtävänä, jolloin opettaja kirjaa oppilaan vastauksen ylös.

Oikeat vastaukset: 1. e 2. e 3. s 4. e 5. e 6. e 7. e 8. s 9. Kettu ja jänis halusivat tietää, kumpi niistä oli pelottavampi. 10. Lampaat huomasivat ketun, jota ne luulivat sudeksi.

10 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävän 1 ohjeet

1/3

LIITE 1A • Kuullun ymmärtäminen • Teksti

Kettu ja jänis Olipa kerran kettu ja jänis, jotka aina kisailivat keskenään. Kerran kettu sanoi jänikselle: - Sinua ei pelkää kukaan. Jänis kysyi: - Kukas sinua pelkää? Kettu sanoi: - Kaikki pelkäävät minua. Minulla on pitkä häntä, niin että kaikki luulevat minua sudeksi ja juoksevat karkuun. Jänis sanoi: - Lyödään vetoa. Minä näytän sinulle, että minua pelätään. Niin kettu ja jänis löivät vetoa. Kettu ja jänis lähtivät kävelemään ja jänis huomasi lammaslauman makaavan aidan sivussa. Juuri, kun lampaat huomasivat ketun, jänis hyppäsi keskelle lammaslaumaa. Lampaat pelästyivät ja karkasivat toinen sinne toinen tänne. Jänis rupesi nauramaan siitä ilosta, että oli vedon voittanut, ja nauroi niin, että suu repesi ristiin halki. Ja siitä lähtien on kaikkien jänisten suu ollut ristiin halki.

Kansansadun mukaan

2/3

VILSKE lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 1 • 11

LIITE 1B • Kuullun ymmärtäminen Nimi:

Päiväys:

Sopiiko virke tekstiin?

s=sopii s

e=ei sovi e

1. Kettu ja jänis e-le-li-vät sovussa.

2. Kettu pelkäsi jänistä.

3. Kettua luultiin joskus sudeksi.

4. Kettu ja jänis löivät vetoa siitä, kumpaa susi pelkäisi.

5. Lampaat olivat karanneet.

6. Lampaat pe-läs-tyi-vät jänistä.

7. Kettu juoksi jänistä pakoon.

8. Jänis nauroi suu ristissä.

9. Mistä kettu ja jänis löivät vetoa?

10. Miksi lampaat säi-käh-ti-vät?

12 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 1

3/3

Alkuarviointi, opettajan ohjeet 2. Lukutarkkuus ja -nopeus, sanalistan lukeminen • Kopioi oppilaille sivun 14 sanalista ja itsellesi sivun 15 seurantalomake. • Tehtävä on yksilötehtävä. Oppilas voi valita tavutetut tai tavuttamattomat sanat

luettavakseen. Seuraa oppilaan lukemista ja kirjaa huomiosi seurantalomakkeeseen.

• Merkitse lomakkeeseen myös oppilaan käyttämä aika. Mikäli lukeminen kestää yli

kolme (3) minuuttia, voi lukemisen keskeyttää. Merkitse tuolloin seurantalomakkeeseen viimeinen luettu sana.

• Tehtävä voidaan tarvittaessa tehdä uudelleen väli- ja kevätarvioinnin yhteydessä, jolloin

1/3

voidaan seurata oppilaan lukutarkkuuden ja -nopeuden kehittymistä.

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävän 2 ohjeet • 13

LIITE 2A • Lukutarkkuus ja -nopeus, sanalista Sanalista

1. ka-tu

1. katu

2. juu-rak-ko

2. juurakko

3. rau-ta-tie

3. rautatie

4. mar-su

4. marsu

5. tan-ko

5. tanko

6. pyyn-ti

6. pyynti

7. loih-ti-a

7. loihtia

8. kelk-ka

8. kelkka

9. pärs-käh-tää

9. pärskähtää

10. o-soi-te-kylt-ti

10. osoitekyltti

11. as-tel-la

11. astella

12. ais-ti-mus

12. aistimus

13. aal-lok-ko

13. aallokko

14. yrt-ti

14. yrtti

15. ank-ka-tar-ha

15. ankkatarha

16. hyön-tei-nen

16. hyönteinen

17. del-fii-ni

17. delfiini

18. han-gel-la

18. hangella

19. ter-veh-ti-ä

19. tervehtiä

20. has-su-tel-les-saan

20. hassutellessaan

14 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 2

2/3

LIITE 2B • Lukutarkkuus ja -nopeus, sanalista Nimi:

Alkuarviointi

Väliarviointi

Päiväys:

Kevätarviointi

Päiväys:

1. ka-tu 2. juu-rak-ko 3. rau-ta-tie 4. mar-su 5. tan-ko 6. pyyn-ti 7. loih-ti-a 8. kelk-ka 9. pärs-käh-tää 10. o-soi-te-kylt-ti 11. as-tel-la 12. ais-ti-mus 13. aal-lok-ko 14. yrt-ti 15. ank-ka-tar-ha 16. hyön-tei-nen 17. del-fii-ni 18. han-gel-la 19. ter-veh-ti-ä 20. has-su-tel-les-saan tavutettu Lukuaika: Lukutarkkuus:

3/3

tavuttamaton

tavutettu

tavuttamaton

tavutettu

Lukuaika:

/20 Lukutarkkuus:

tavuttamaton

/20

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 2, seurantalomake 15

Alkuarviointi, opettajan ohjeet 3. Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen • Kopioi oppilaalle sivun 17 tai 18 teksti ja itsellesi sivun 19 seurantalomake.

Oppilas voi valita tavutetun tai tavuttamattoman tekstin luettavakseen.

• Seuraa oppilaan lukemista ja kirjaa huomiosi seurantalomakkeeseen. • Kun oppilas on lukenut tekstiä kahden minuutin ajan, merkitse seurantalomakkeeseen

viimeinen luettu sana.

• Mikäli lukeminen kestää yli kolme (3) minuuttia, voi keskeyttää. Merkitse tuolloin

seurantalomakkeeseen viimeinen luettu sana.

• Tehtävä voidaan tarvittaessa tehdä uudelleen väli- ja kevätarvioinnin yhteydessä,

jolloin voidaan seurata oppilaan lukutarkkuuden ja -nopeuden kehittymistä.

16 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävän 3 ohjeet

1/4

LIITE 3A • Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen

Karhun, ketun ja suden puu-ro-jau-hot Kerran, kun Karhu Me-si-käm-men, Susi Hukkanen ja Kettu Re-po-lai-nen olivat saaneet viljansa kor-ja-tuk-si riiheen, kettu alkoi e-ro-tel-la olkia yhteen kasaan, ruu-me-ni-a yhteen kasaan ja jyviä yhteen kasaan. Karhu kysyi ketulta: - Miten me jaamme viljat? Kettu sanoi: - Isompi i-som-mal-le, pienempi pie-nem-mäl-le. - Hyväpä hyvä, tuumivat Karhu Me-si-käm-men ja Susi Hukkanen. Niin sai karhu oljet ja susi ruumenet, mutta kettupa sai jyvät. No, lähdettiin myllylle viljoja jau-hat-ta-maan. Karhu Me-si-käm-me-nen ja Susi Hukkasen jau-hin-ki-vet sanovat: tissis tassis, tissis tassis, mutta Kettu Re-po-lai-sen jau-hin-ki-vet sanovat: jyrin järin, jyrin järin. - Miksi sinun kivesi sanovat jyrin järin? ih-met-te-le-vät Karhu Me-si-käm-men ja Susi Hukkanen. Lo-pul-ta viljat saadaan jau-het-tu-a. Karhu Me-si-käm-men ja Susi Huk-ka-nen ky-se-le-vät Kettu Re-po-lai-sel-ta: - Minkä tähden sinun jauhosi ovat niin val-koi-si-a ja meillä niin mustia? - Minä virutin jauhot koskessa, sanoo Kettu Re-po-lai-nen. Karhu Me-si-käm-men ja Susi Hukkanen alkavat myös viruttaa jauhojaan koskessa, mutta melkein kaikki jauhot pu-to-a-vat koskeen. Sitten alettiin keittämään puuroa. Karhu Me-si-käm-men ja Susi Hukkanen ky-se-le-vät: - Minkä tähden sinun puurosi on niin valkoista ja meidän niin mustaa? - Menin sa-vu-pii-pun nenään ja sulatin hän-näs-tä-ni rasvaa ja tiputin puuroon, sanoo Kettu Re-po-lai-nen. Karhu Me-si-käm-men ja Susi Hukkanen menivät sa-vu-pii-pun nenään. Savu nousi sa-vu-pii-pus-ta ja Karhu Me-si-käm-men ja Susi Hukkanen tulivat aivan mustiksi. Ne ai-vas-ti-vat ja juoksivat alas maahan. Sitten ne ottivat Kettu Re-po-lai-sen kiinni ja antoivat tälle tuk-ka-pöl-ly-ä ja sel-kä-sau-nan.

Martti Haavion mukaan

2/4

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 3 • 17

LIITE 3B • Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen

Karhun, ketun ja suden puurojauhot Kerran, kun Karhu Mesikämmen, Susi Hukkanen ja Kettu Repolainen olivat saaneet viljansa korjatuksi riiheen, kettu alkoi erottelemaan oljet yhteen kasaan, ruumenet yhteen kasaan ja jyvät yhteen kasaan. Karhu kysyi ketulta: - Miten me jaamme viljat? Kettu sanoi: - Isompi isommalle, pienempi pienemmälle. - Hyväpä hyvä, tuumivat Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen. Niin sai karhu oljet ja susi ruumenet, mutta kettupa sai jyvät. No, lähdettiin myllylle viljoja jauhattamaan. Karhu Mesikämmenen ja Susi Hukkasen jauhinkivet sanovat: tissis tassis, tissis tassis, mutta Kettu Repolaisen jauhinkivet sanovat: jyrin järin, jyrin järin. - Miksi sinun kivesi sanovat jyrin järin? ihmettelevät Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen. Lopulta viljat saadaan jauhettua. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen kyselevät Kettu Repolaiselta: - Minkä tähden sinun jauhosi ovat niin valkoisia ja meillä niin mustia? - Minä virutin jauhot koskes-a, sanoo Kettu Repolainen. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen alkavat myös viruttaa jauhojaan koskessa, mutta melkein kaikki jauhot putoavat koskeen. Sitten alettiin keit-tää puuroa. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen kyselevät: - Minkä tähden sinun puurosi on niin valkoista ja meidän niin mustaa? - Menin savupiipun nenään ja sulatin hännästäni rasvaa ja tiputin puuroon, sanoo Kettu Repolainen. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen menivät savupiipun nenään. Savu nousi savupiipusta ja Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen tulivat aivan mustiksi. Ne aivastivat ja juoksivat alas maahan. Sitten ne ottivat Kettu Repolaisen kiinni ja antoivat tälle tukkapöllyä ja selkäsaunan.

Martti Haavion mukaan

18 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 3

3/4

LIITE 3C • Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen Nimi:

Karhun, ketun ja suden puurojauhot Kerran, kun Karhu Mesikämmen, Susi Hukkanen ja Kettu Repolainen olivat saaneet viljansa korjatuksi riiheen, kettu alkoi erottelemaan oljet yhteen kasaan, ruumenet yhteen kasaan ja jyvät yhteen kasaan. Karhu kysyi ketulta: - Miten me jaamme viljat? Kettu sanoi: -Isompi isommalle, pienempi pienemmälle. -Hyväpä hyvä, tuumivat Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen. Niin sai karhu oljet ja susi ruumenet, mutta kettupa sai jyvät. No, lähdettiin myllylle viljoja jauhattamaan. Karhu Mesikämmenen ja Susi Hukkasen jauhinkivet sanovat: tissis tassis, tissis tassis, mutta Kettu Repolaisen jauhinkivet sanovat: jyrin järin, jyrin järin. -Miksi sinun kivesi sanovat jyrin järin? ihmettelevät Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen. Lopulta viljat saadaan jauhettua. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen kyselevät Kettu Repolaiselta: - Minkä tähden sinun jauhosi ovat niin valkoisia ja meillä niin mustia? - Minä virutin jauhot koskes-a, sanoo Kettu Repolainen. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen alkavat myös viruttaa jauhojaan koskessa, mutta melkein kaikki jauhot putoavat koskeen. Sitten alettiin keittää puuroa. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen kyselevät: - Minkä tähden sinun puurosi on niin valkoista ja meidän niin mustaa? - Menin savupiipun nenään ja sulatin hännästäni rasvaa ja tiputin puuroon, sanoo Kettu Repolainen. Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen menivät savupiipun nenään. Savu nousi savupiipusta ja Karhu Mesikämmen ja Susi Hukkanen tulivat aivan mustiksi. Ne aivastivat ja juoksivat alas maahan. Sitten ne ottivat Kettu Repolaisen kiinni ja antoivat tälle tukkapöllyä ja selkäsaunan.

Martti Haavion mukaan

Alkudiagnoosi

Väliarviointi

Kevätarviointi

Päiväys:

Lukuaika Teksti:

4/4

tavutettu

sanaa/min.

Lukuaika

tavuttamaton

Teksti:

tavutettu

sanaa/min.

Lukuaika

tavuttamaton

Teksti:

sanaa/min. tavutettu

tavuttamaton

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 3, seurantalomake • 19

Alkuarviointi, opettajan ohjeet 4. Luetun ymmärtäminen • Kopioi oppilaille sivun 21 tai 22 teksti. Oppilas voi valita tavutetun tai tavuttamattoman

tekstin luettavakseen.

• Kopioi itsellesi jokaista oppilasta varten sivulta 24 yksi seurantalomake. • Seuraa oppilaan lukemista ja kirjaa huomiosi seurantalomakkeeseen. • Oppilaat voivat pitää tekstipaperin esillä vastatessaan kysymyksiin. Auta oppilasta

tarvittaessa kysymysten lukemisessa.

Oikeat vastaukset: 1. b 2. c 3. c 4. d 5. c 6. a 7. c 8. d

20 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävän 4 ohjeet

1/5

LIITE 4A • Alkuarviointi, luetun ymmärtäminen

Setä ja juustot

Joka päivä juus-ton-myy-jä meni aikaisin aamulla ulos myymään juustoja. Hän kulki kärrynsä kanssa huutaen: ”Juustoja, juustoja. Ostakaa hyviä juustoja!” Setä Jänis, joka oli hyvin viisas ja ovela, katseli juus-ton-myy-jää ja mietti: ”Mmmm... Miten minä saisin nuo juustot?” Sitten hän keksi, mitä tehdä. Seu-raa-va-na aamuna kun juus-ton-myy-jä tuli, setä Jänis makasi keskellä katua ja näytti melkein kuolleelta. Kun juus-ton-myy-jä näki jäniksen, hän sanoi: ”Oi joi joi, pieni sairas jä-nis-par-ka. Minäpä nostan sen kärryyni.” Ja sitten hän jatkoi juustojen myymistä. Kun juus-ton-myy-jä sitten jatkoi matkaansa, setä Jänis heitteli kaikki juustot kadulle, hyppäsi itse perään ja vei juustot kotiinsa. Setä Jänis söi koko päivän i-ha-ni-a juustoja kuin porsas. Myöhemmin täti Kettu, joka oli aika kelju kaveri, tuli käymään ja näki kaikki ihanat juustot. Hän uteli heti, mistä setä Jänis oli saanut juustot. Setä jänis kertoi. ”Sinun kannattaa varmasti tehdä samalla tavalla”, setä Jänis kertoi. Seu-raa-va-na aamuna täti Kettu meni makaamaan kadulle ja tekeytyi melkein kuo-li-aak-si. Kun juus-ton-myy-jä näki ketun, hän sanoi: ”Ahaa, eilen jänis varasti juustot, ja nyt tuo ruma kettu yrittää tehdä saman tempun.” Niinpä juus-ton-myy-jä ajoi ketun päälle, ja täti Kettu melkein kuoli. Setä Jänis kuoli myös melkein, mutta nauruun. Ja niin elämä jatkuu ta-val-li-seen tapaan, ja setä Jänis tekee taas jotain kamalaa niin kuin aina.

Costaricalainen satu

2/5

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 4 • 21

LIITE 4B • Alkuarviointi, luetun ymmärtäminen

Setä ja juustot

Joka päivä juustonmyyjä meni aikaisin aamulla ulos myymään juustoja. Hän kulki kärrynsä kanssa huutaen: ”Juustoja, juustoja. Ostakaa hyviä juustoja!” Setä Jänis, joka oli hyvin viisas ja ovela, katseli juustonmyyjää ja mietti: ”Mmmm... Miten minä saisin nuo juustot?” Sitten hän keksi, mitä tehdä. Seuraavana aamuna kun juustonmyyjä tuli, setä Jänis makasi keskellä katua ja näytti melkein kuolleelta. Kun juustonmyyjä näki jäniksen, hän sanoi: ”Oi joi joi, pieni sairas jänisparka. Minäpä nostan sen kärryyni.” Ja sitten hän jatkoi juustojen myymistä. Kun juustonmyyjä sitten jatkoi matkaansa, setä Jänis heitteli kaikki juustot kadulle, hyppäsi itse perään ja vei juustot kotiinsa. Setä Jänis söi koko päivän ihania juustoja kuin porsas. Myöhemmin täti Kettu, joka oli aika kelju kaveri, tuli käymään ja näki kaikki ihanat juustot. Hän uteli heti, mistä setä Jänis oli saanut juustot. Setä jänis kertoi. ”Sinun kannattaa varmasti tehdä samalla tavalla”, setä Jänis kertoi. Seuraavana aamuna täti Kettu meni makaamaan kadulle ja tekeytyi melkein kuoliaaksi. Kun juustonmyyjä näki ketun, hän sanoi: ”Ahaa, eilen jänis varasti juustot, ja nyt tuo ruma kettu yrittää tehdä saman tempun.” Niinpä juustonmyyjä ajoi ketun päälle, ja täti Kettu melkein kuoli. Setä Jänis kuoli myös melkein, mutta nauruun. Ja niin elämän jatkuu tavalliseen tapaan, ja setä Jänis tekee taas jotain kamalaa niin kuin aina.

Eteläamerikkalaisen sadun mukaan

22 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 4

3/5

LIITE 4C • Lukutarkkuus ja -nopeus, tekstin lukeminen Nimi:

Päiväys:

Ympyröi oikea vaihtoehto. 1. Juustonmyyjä

5. Setä Jänis

a) möi juustoja vii-kon-lop-pu-aa-mui-na.

a) myi kärrystä juustoja.

b) heitteli juustot täti Ketulle.

c) heitteli juustot kadulle.

b) möi juustoja joka aamu.

c) möi juustoja päivisin.

d) möi juustoja tar-vit-ta-es-sa.

d) söi kärryssä mahansa täyteen juustoja.

2. Setä Jänis

6. Täti kettu

a) ei välittänyt juustoista.

a) ei ollut setä Jäniksen hyvä kaveri.

b) ei pitänyt juus-ton-myy-jäs-tä.

b) oli setä Jäniksen paras kaveri.

c) halusi saada itselleen juustot.

c) auttoi aina setä Jänistä.

d) melkein kuoli syötyään juustoa.

d) pyrki aina karttamaan setä Jänistä.

3. Setä Jänis

7. Setä Jänis

a) kysyi täti Ketulta ohjetta, miten saisi juustot.

a) antoi juustoa täti Ketulle.

b) vei juustot piiloon täti Ketulta.

b) meni ostamaan juustoa.

c) kehitti ovelan suun-ni-tel-man, miten saisi juustot.

d) ei halunnut juustoa.

4. Juustonmyyjä

c) ei halunnut, että täti Kettu saisi juustoa.

d) halusi huijata täti Kettua.

8. Juustonmyyjä

a) säikähti nähdessään täti Ketun a) ei välittänyt maassa ma-kaa-vas-ta makaavan kadulla. setä Jä-nik-ses-tä. b) antoi juustoa täti Ketulle. b) katseli kummissaan maassa c) aiheutti setä Jäniksen kuoleman. makaavaa setä Jänistä. d) ajoi täti Ketun päälle. c) pyysi apua ky-lä-läi-sil-tä sairaalle setä Jänikselle. d) nosti maassa makaavan setä Jäniksen kärryynsä.

4/5

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 4 • 23

LIITE 4D • Alkuarviointi • Opettajan seurantalomake Luetun ymmärtäminen Nimi:

Alkuarviointi Muita huomioita: Päiväys:

Pisteet:

Väliarviointi Muita huomioita: Päiväys:

Pisteet:

Kevätarviointi Muita huomioita: Päiväys:

Pisteet:

24 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 4, seurantalomake

5/5

Alkuarviointi, opettajan ohjeet 5. Kirjoittaminen, oikeinkirjoitus Kopioi jokaiselle oppilaalle sivun 26 vastauslomake ja itsellesi jokaista oppilasta varten sivulta 27 yksi seurantalomake. Kymmenen ensimmäistä tehtävää muodostaa sanasanelun, jossa oppilas kirjoittaa sanat tavuittain. Tehtävässä 11 ja 12 oppilas kirjoittaa kokonaisen virkkeen. Pisteytys Sanat:

Jokaisesta oikein kirjoitetusta sanasta saa yhden pisteen. Yhteensä 10 pistettä.

Virkkeet: Jokaisesta isosta alkukirjaimesta, lopetusmerkistä, sanavälistä ja oikein kirjoitusta sanasta saa kustakin yhden pisteen. Yhteensä 18 pistettä.

Koko tehtävästä voi saada 10 + 9 + 9 = 28 pistettä.

Sanasanelu: Sano yksi sana kerrallaan ja toista se. Sanat:

Arvioitavat kohdat:

vaari

pitkä vokaali vaa-ri

2. huilu

diftongi hui-lu

3. katto

geminaatta kat-to

4. laakso

nelikirjaiminen tavu, laak-so pitkä vokaali

5. purkki

nelikirjaiminen tavu, purk-ki geminaatta

6. tehdas

h tavun lopussa, d teh-das

7. proomu

kaksi konsonanttia proo-mu sanan alussa, pitkä vokaali

8. kenkä

nk ken-kä

ng ku-nin-gas

kuningas

10. leiripaikka

yhdyssana lei-ri-paik-ka diftongi, geminaatta

Virkesanelu: Sano ensi koko virke ja toista se. 11. Sudenkorento lentää järven yläpuolella. (max. 9 pistettä) 12. Asuuko metsässä kammottava peikko? (max. 9 pistettä) 1/3

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävän 5 ohjeet • 25

LIITE 5A • Alkuarviointi • Kirjoittaminen, oikeinkirjoitus Nimi:

Päiväys:

1. 2. 3.

4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

11. 12.

26 • VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 5

2/3

LIITE 5B • Alkuarviointi • Opettajan seurantalomake Kirjoittaminen, oikeinkirjoitus Nimi:

Alkuarviointi Päiväys: Pisteet:

Väliarviointi /28

Päiväys: Pisteet:

Kevätarviointi /37

Päiväys: Pisteet:

/37

Sanoissa pitkä vokaali diftongi geminaatta nelikirjaiminen tavu (KVVK) nelikirjaiminen tavu (KVKK) h tavun lopussa d sanassa kaksi konsonanttia sanan alussa nk ng yhdyssana

Virkkeissä iso alkukirjain lopetusmerkki sanaväli K = konsonantti V = vokaali 3/3

VILSKE Lukukirja • Alkuarviointi, tehtävä 5, seurantalomake • 27

AAVEMAINEN JALKAPALLO Aavemainen jalkapallo Hei, kenen pallo tuo on? Muis-tat-te-ko, kun o-lim-me Onnin kanssa kyl-py-läs-sä?

Tylsää kun Onni muutti sa-de-met-sään. Tuolla se tyyppi taas on! Mi-nul-la on i-kä-vä Onnia.

Se on tark-kail-lut meitä jo pitkään.

0-10_Lukukirja_alkusivut_090117P.indd 4

Materiaalit • Lukukirja s. 4–5 • Taitojen vihko a, s. 2–3 • E-taitojen vihko a, s. 2–3

9.1.2017 15.16

0-10_Lukukirja_alkusivut_090117P.indd 5

9.1.2017 15.16

VIRITTÄYTYMINEN Mikä esine on sinulle tärkeä? Oppilas kertoo esineestä, joka on hänelle tärkeä. – Mikä se on? – Miten se tuli oppilaan elämään? – Miksi se tärkeä? – Mitä tapahtuisi, jos esine hukkuisi?

TARINA

Opettaja lukee tarinan Aavemainen jalkapallo tai se kuunnellaan sähköisestä materiaalista.

Jakson aloitustarina:

AAVEMAINEN JALKAPALLO

Kiemuraisella, kapealla kujalla Vilskeen kaupungissa sijaitsi Ratapuoti. Se oli ollut Mein, Pajun, Ainon ja Onnin leikkipaikka koko ekaluokan ajan. Nyt kaikki oli kuitenkin muuttunut. Koulun alettua Onni oli kertonut toisille, että lähtisi vuodeksi vanhempiensa kanssa Etelä-Amerikkaan. Onnin vanhemmat olivat sademetsätutkijoita. Mei, Aino ja Paju olivat jälleen matkalla Ratapuotiin, tällä kertaa ilman Onnia. – Eikö Onnin täydy käydä koulua? Mei mietti. – Saako hän vain seikkailla sademetsässä? – Eikö Onni saa käydä koulua? Paju kauhistui. Hän rakasti läksyjä ja koulukirjoja. – Kyllä Onnin pitää tehdä läksyjä, vaikka hän ei asukaan Suomessa. Onni sanoi, että hänen äitinsä ja isänsä opettavat häntä siellä sademetsässä. Aino näytti hiukan surkealta ja nieleskeli muutaman kerran. Hänellä oli ikävä Onnia. Oli kurjaa, kun Onni ei enää käynyt Ratapuodissa leikkimässä. Tuntui, että ilman häntä toiset eivät keksineet mitään hauskaa tekemistä. Mitä ihmettä oli tapahtunut seikkailuille? Koko viime vuosi oli ollut yhtä seikkailua. Lapset olivat yhdessä ratkaisseet monta arvoitusta ja suojelleet satuolentoja joutumasta vankilaan. Nyt satujuna puksutti ja satolennot elivät ja olivat kuten muutkin, ihan tavanomaisesti. Kaupungin järjestyksenvalvojalla, Nysä Nörtillä oli nykyisin aika vähän valvojan puuhaa, sillä kaikki sujui kaupungissa omaa, tasaista tahtiaan. Nysä Nörtti oli vielä viime vuonna vastustanut satuolentoja, mutta nyt hän oli niiden puolella. Rakkaan mielikuvitusystävänsä Pikkiriin kanssa Nysä suojeli pikkuväkeä ja kaikkea muitakin pieniä olentoja. Missä ikinä hänet näkikään, hän rakenteli Pikkiriin kanssa otuksille piiloja ja pesäpaikkoja. Ratapuodin omat satuasukkaat Pipotti ja Nyyterö keräsivät tätä nykyä ahkerasti talvivarastoja. Viime vuonna sekin oli ollut jännää, mutta nyt talvivarastojen keruu tuntui ikävältä puurtamiselta. Mei, Aino ja Paju vain valittivat yhteen ääneen, kuinka tylsää heillä koko ajan oli. Tuon tuostakin joku heistä puhkesi muistelemaan: Muistatteko silloin kerran, kun

olimme Onnin kanssa kylpylässä? Tai: Eikö teistäkin ollut kivaa, kun kävimme lainaamassa kirjoja Onnin kanssa? Ja niin edelleen. – Tuolla se tyyppi taas on! Aino kiljaisi äkkiä. Aino tuijotti ikkunasta ulos. Lapset olivat jo pidemmän aikaa huomanneet, että joku vakoili heitä. Joku, joka oli kokonsa puolesta suunnilleen heidän ikäisensä. Joku, joka oli vetänyt hupparin hupun kasvojensa eteen. Joku, jolla oli kyky kadota jäljettömiin. Mei meinasi haljeta raivosta joka kerran, kun ei pystynyt saamaan mokomaa vakoilijaa kiinni. Huppupäinen hahmo vain vilahti jossain kadunkulmassa, ja kun lapset ryntäsivät tavoittamaan häntä, hän oli poissa. Toisinaan lapset näkivät vain jalkapallon, joka hiljaa kieri kadulla. Salaperäinen henkilö ja jalkapallo näyttivät olevan erottamattomat. Lapsista siis tuntui koko ajan, että joku tarkkaili heitä. Sitä paitsi puodissakin tuntui tapahtuvan kummia. Tavarat siirtyilivät siellä paikasta toiseen kuin itsekseen. Aivan kuin joku kävisi penkomassa puotia vaivautumatta peittelemään jälkiään. Nyyterö ja Pipotti olivat niin väsyneitä talviruuan keräämisestä, että nukkuivat kuin naatit nauriitta, kuten pikkuväen tunnettu sanonta kuuluu. Ne eivät olisi päivisin heränneet, vaikka puotiin olisi saapunut kuuluisa satusirkus. Pipotti ja Nyyterö, kuten suuri osa Vilskeen pikkuväestä, olivat yöväkeä. Ne elivät öisin ja nukkuivat päivisin. Pipotti ja Nyyterö uinuivat Ratapuodissa vanhassa uunissa. Eräänä päivänä Mei saapui puodille hiukan aikaisemmin kuin yleensä. Hän nielaisi. Puodin ovi oli auki. Se narahteli tuulessa. Mei oli vuorenvarma, että he olivat sulkeneet oven edellisenä päivänä lähtiessään. Puoti ei koskaan ollut lukossa, sillä satujuna kulki öin ja päivin, ja satuväki kulki sisään ja ulos puodista. Mutta kaikki sentään sulkivat oven mennessään. Mei huomasi toivovansa, että toiset olisivat jo tulleet paikalle. Hän astui hämärään puotiin ja pidätti hengitystään. Keskellä lattiaa oli jalkapallo. Se näytti kovin aavemaiselta siinä yksinään. Missä oli jalkapallon omistaja?

Tarinan kuuntelun jälkeen

Tarinan pääkohdat

Keskustelua tarinasta

Luetaan sarjakuva kuva kerrallaan ja vastataan kysymyksiin. – Kuva 1: Mikä lapsia harmittaa? – Kuva 2: Mitä lapset näkevät? – Kuva 3: Mitä Mei löytää?

• Miksi Ratapuoti on lapsille tärkeä paikka? • Miksi Onni ei ollut muiden mukana? • Mitä lasten elämässä oli tapahtunut viime vuonna? • Mitä Pipotille ja Nyyterölle kuului? • Mitä lapset olivat jo pidemmän aikaa huomanneet? • Mitä Mei löysi eräänä päivä, kun hän tuli Ratapuotiin? • Mitä Mei löysi Ratapuodin lattialta?

Kuvataidevinkki: Kortti Onnille Tarvitaan: Taitettu A4-paperi ja tussit tai puuvärit Oppilaat piirtävät Onnille kortin. Kortin toiselle puolelle kirjoitetaan, mitä Ratapuodissa on tapahtunut. 29

UUSI POIKA PUODISSA Uusi poika puodissa

Paju ja Ai-no-kin tu-li-vat puotiin. Sa-mas-sa he huo-ma-si-vat vieraan pojan.

Lapset miet-ti-vät, voiko uuteen poikaan luottaa.

Älä karkaa! Aion pe-rus-taa et-si-vä-toi-mis-ton. Me ha-lu-am-me myös olla et-si-vi-ä.

Kuka olet? Miksi hii-vis-ke-let täällä?

O-lem-me hy-vi-ä rat-ko-maan mys-tee-rei-tä.

Meidän pitää laa-ti-a et-si-vä-toi-mis-ton säännöt. So-pii-ko?

Olen An-te-ro. Muutin Vils-kee-seen, kun koulu alkoi. Mikä paikka tämä on?

Sopii! Haen a-gent-ti-salk-ku-ni. Sitten me voimme a-loit-taa!

0-10_Lukukirja_alkusivut_090117P.indd 6

Materiaalit • Lukukirja s. 6-7 • Taitojen vihko a, s. 4–5 • E-taitojen vihko a, s. 4–5

9.1.2017 15.16

0-10_Lukukirja_alkusivut_090117P.indd 7

9.1.2017 15.16

VIRITTÄYTYMINEN

Opettaja kirjoittaa tauluun kirjaimet: AKAJLAPOLL – Mikä sana kirjaimista muodostuu, kun ne järjestetään oikein? – Miten sana JALKAPALLO liittyy lukukirjan kertomukseen? Ennustetaan, miten tarina jatkuu. – Mistä jalkapallo on mahtanut ilmestyä Ratapuotiin? – Kenelle se mahtaa kuulua?

TARINA

Opettaja lukee tarinan Uusi poika puodissa tai se kuunnellaan sähköisestä materiaalista.

Tarinan kuuntelun jälkeen Keskustelua tarinasta • Kenen jalkapallo oli? • Miksi Antero oli tullut Ratapuotiin? • Miten lapset aluksi suhtautuivat Anteroon? Miksi? • Mitä Antero suunnitteli? • Miten lapset aluksi suhtautuivat Anteron suunnitelmaan perustaa Ratapuotiin etsivätoimisto? • Mitä Mei ehdotti ratkaisuksi? • Miten tarina päättyi?

Jakson aloitustarina:

UUSI POIKA PUODISSA

Mei tuijotti jalkapalloa keskellä lattiaa. Hänen ihokarvansa nousivat pystyyn. Hän tunsi selkäpiissään, ettei ollut yksin. Äkkiä huppupäinen hahmo syöksähti lipaston nurkalta esille, nappasi pallon ja ryntäsi ulos. – Älä karkaa! Mei kiljaisi. Paju ja Aino saapuivat pian paikalle, ja Mei sai kertoa moneen kertaan, miten oli yllättänyt tunkeilijan. – Rakennetaan langoista ja kelloista hälytyslaite! Paju keksi. – Minä olen paras rakentamaan hälytyslaitteita, kuului ääni ovelta. Se oli huppupäinen poika, tällä kertaa ilman huppua. Miten ihmeessä poika oli päässyt hiipimään ovensuuhun niin äänettömästi? Hän oli riisunut huppunsa. – Mikä paikka tämä on? poika kysyi, kun kukaan lapsista ei sanonut mitään. Aino avasi suunsa selittääkseen, mutta Mei vaiensi hänet. – Kuka itse olet? Ja miksi olet käynyt täällä hiiviskelemässä? – Minä olen Antero. Muutin tänne kun koulu alkoi. Nyt on teidän vuoronne. Onko tämä joku asema vai? Papupata Aino ei voinut vastustaa haluaan kertoa puodista enemmän. Paju yritti tökkäistä Ainoa, kun tämä alkoi kertoa Pipotista ja Nyyteröstä. Oliko varma, että poikaan saattoi luottaa? Mutta Antero katseli ympärilleen sen näköisenä kuin kävisi joka päivä tutkailemassa merkillisiä satujuna-asemia. – Täytyypä vähän miettiä, Antero sanoi harkiten ja pompautti palloaan. – Olen nimittäin aikeissa perustaa etsivätoimiston, ja tämä paikka vaikuttaisi oikein sopivalta toimistolleni.

Etsivätoimisto! Mein sydän sykähti samalla, kun häntä ärsytti suunnattomasti Anteron röyhkeys. Tämä oli heidän puotinsa, ei tänne noin vain tultu perustelemaan mitään toimistoja. Samalla Mein oli tunnustettava että hän tunsi samanlaista kihelmöintiä kuin aina seikkailun edellä. Etsivänä oleminen ja oikeiden mysteerien selvittäminen kuulosti huimalta! – Me selvitimme viime vuonna kadonneen mielikuvitusolennon mysteerin, Aino lipsautti innostuneena. Paju huokasi. Ainon seurassa mikään ei jäänyt salaisuudeksi. Mein aivoissa raksutti. – Meidän pitää hiukan neuvotella, hän sanoi Anterolle. Mei Paju ja Aino supisivat nurkassa hetken. – Jos toimisto perustetaan, me haluamme myös tulla kanssasi etsiviksi. Meidän pitää laatia etsivätoimiston säännöt, joita kaikki noudattavat. Sopiiko se sinulle? Antero nyökkäsi innokkaammin, kuin ehkä olisi halunnut näyttää. – Minä haen agenttisalkkuni, ja sitten me voimme aloittaa! Antero jalkapalloineen livahti ovesta nopeasti kuin salama. Toiset lapset jäivät jännityksellä pohtimaan mitä oli tekeillä. He olivat perustamassa ihka oikeaa etsivätoimistoa. Nyt ratkeaisivat kaikki Vilskeen rikokset! Yksikään voro ei jäisi näiltä etsiviltä huomaamatta. Äkkiä Mei tunsi pienen piston sydämessään. – Meidän pitää kirjoittaa Onnille. Hän haluaa varmasti tietää mitä me puuhaamme!

Tarinan pääkohdat

Kuvataidevihje: oman etsivätoimiston nimikyltti

Luetaan sarjakuva kuva kerrallaan ja vastataan kysymyksiin. – Kuva 1: Mitä Mei huutaa Anterolle? – Kuva 2: Miksi Mei näyttää vihaiselta? – Kuva 3: Mitä lapset pohtivat kolmannessa kuvassa? – Kuva 4: Mitä Antero lähtee hakemaan?

Etsivän ominaisuuksia Oppilaat pohtivat pareittain, millaisia ominaisuuksia hyvältä etsivältä vaaditaan ja kirjoittavat niitä paperille. Parit esittelevät luokalle ajatuksensa.

Tarvitaan: – puolikas A4-paperista – tussit tai puuvärit Työohje: Tehtävän 3 tekemisen jälkeen oppilaspari suunnittelee omalle etsivätoimistolleen nimikyltin. Oman etsivätoimiston nimi sommitellaan nimikylttiin ja kirjaimet väritetään. Nimikyltti voidaan liimata hiukan suuremmalle värilliselle paperille, jolloin siihen saadaan värilliset kehykset.

Tehtävät Tehdään Taitojen vihkon s. 4–5 tehtävät. Tehtävä 3, oman etsivätoimiston sääntöjen laatiminen sopii hyvin pari-tai ryhmätyöksi.

PAMAUKSENA PAIKALLA! Pamauksena paikalla!

Nimi voisi olla An-te-ro ja a-pu-rit? Minä voisin olla pää-et-si-vä.

Lei-voim-me teille vo-ro-muf-fins-se-ja!

Niiden a-vul-la ai-von-ne toi-mi-vat pa-rem-min!

Ei, kun kek-si-tään nimi meidän ni-mi-en al-ku-kir-jai-mis-ta.

Hmm... Pik-ku-vä-en lei-po-muk-set ovat e-päi-lyt-tä-vi-ä.

Pi-pot-ti ja Nyy-te-rö in-nos-tui-vat et-si-vä-toi-mis-tos-ta.

Et-si-vä-toi-mis-tol-lan-ne pitää olla nimi!

MAAP... ei kun AMPA... No ei. PAMA...

Voi-si-ko nimi olla Pa-maus?

Et-si-vä-toi-mis-ton ni-mek-si tuli Pa-maus. Kaik-kien mie-les-tä nimi oli lois-ta-va.

Me tar-vit-sem-me sa-la-po-lii-si-lait-tei-ta.

Selvä se!

Ra-ken-ne-taan sa-lai-nen a-gent-ti-la-bo-ra-to-ri-o!

Nyy-te-rö voisi ra-ken-taa meille sel-lai-si-a! 8

0-10_Lukukirja_alkusivut_090117P.indd 8

9.1.2017 15.16

Materiaalit • Lukukirja s. 8–9 • Taitojen vihko a, s. 6–7 • E-taitojen vihko a, s. 6–7

VIRITTÄYTYMINEN

• Mitä uusia sanoja saadaan sanasta etsivätoimisto? (etsivä, toimisto, toimi, tosi, missi) • Mitä uusia sanoja saadaan sanasta salapoliisi? (sala, poliisi, Liisi, lasi, Liisa)

Laulu Etsivätoimisto Pamaus, Lukukirja s. 10. Äänite, opettajan digi. • kuunnellaan laulu • luetaan sanat ja mietitään, mistä ne kertovat • lauletaan laulu

0-10_Lukukirja_alkusivut_090117P.indd 9

9.1.2017 16.35

TARINA

Opettaja lukee tarinan Pamauksena paikalla tai se kuunnellaan sähköisestä materiaalista.

Sopiiko virke kuviin? • Pipotilla on banaaninkuoret päässään. (e) • Antero ihmettelee Pipotin ja Nyyterön leivonnaisia. (s) • Nyyterö remontoi kenkäautoaan. (s) • Kenkäauto näyttää kukkaruukulta. (e) • Työkalupakissa on vasara. (s) • Nyyteröllä on ilmapalloja kädessään. (e)

Kuvataidevihje: Mainos etsivätoimistolle

Tarvitaan: – A4-kokoinen piirustuspaperi – puuvärikynät Työohje: – Mietitään pareittain sopivia mainoslauseita tai iskusanoja. – Suunnitellaan, mihin teksti asetellaan A4-arkilla. – Kirjoitetaan teksti. – Piirretään mainokseen sopivat kuvat/kuviot.

Jakson aloitustarina:

PAMAUKSENA PAIKALLA!

Pipotti ja Nyyterö pitivät Anterosta heti. He innostuivat kovin, kun kuulivat Etsivätoimistosta. – Tarvitsette voromuffinsseja! Voimme leipoa niitä teille. Niiden avulla aivonne kykenevät ajattelemaan samalla tavoin kuin epäilyttävät henkilöt ajattelevat, Nyyterö selitti. – Ja se jos mikä on etsivälle tärkeä taito, Pipotti ilmoitti, nappasi esiliinan ja marssi keittiöön. Lapset vilkaisivat toisiaan. Pikkuväen leipomukset olivat varsin epäilyttäviä, sillä pikkuväellä oli aivan erilainen maku kuin ihmisillä. Mutta kun Pipotti palasi hetken päästä, hän kantoi pellillistä aivan tavallisia herkullisia suklaamuffinsseja. – Muffinssit ovat ainoa ihmisten ruoka, josta me pidämme, Pipotti selitti. Syömme sisuksen ja käytämme kuorta sadelakkina. – Teidän toimistollanne pitää olla nimi, Nyyterö tuumi, – muuten rikosten uhrit eivät löydä teitä! Lapset näkivät Nyyteröstä vain jalat. Loppuosa Nyyteröstä oli piilossa mitä merkillisimmän, vanhasta luistimesta tehdyn ajoneuvon alla. Se oli Nyyterön kenkäauto. Nyyterö käytti kaiken vapaa-aikansa kenkäautonsa rakentamiseen. Hän aikoi osallistua pikkuväen jokasyksyiseen kenkäautojen ajokilpailuun. Palkinnoksi sai pähkinöitä koko talveksi. – Miten olisi Antero ja apurit? Minä ajattelin, että olisin pääetsivä. Minähän aloitin tämän leikin. Paju näytti pöyristyneeltä. Hän ei meinannut ollenkaan pysyä Anteron vauhdissa. Onneksi hänellä välähti. – Keksitään toimiston nimi meidän kaikkien etunimien ensimmäisistä kirjaimista, Paju ehdotti. Kaikkien mielestä Pajun ehdotus oli hyvä – yllättäen myös Anteron mielestä. Paju oli tyytyväinen ollessaan jälleen huomion keskipisteenä. – Maap. Eiku Ampa. No ei. Pama… Mei maisteli kirjaimia suussaan. – Miten olisi Pamaus? Aino ehdotti äkkiä. Mei pani merkille, että Aino näytti hyvin onnelliselta, kun Antero nosti peukkunsa pystyyn ja hymyili. Mei oli itsekin tyytyväinen Ainon ehdotukseen, ja

Pajukin näytti innostuneelta. – Ajattelin, että nimen olisi hyvä olla sellainen, joka kertoo, miten nopeasti me ratkomme rikokset, Aino sanoi ujosti. – Pamauksena siellä, missä rikos tapahtuu! Mei iloitsi. – Vilskeen nopein etsivätoimisto Pamaus! Antero nauroi. Paju ei sanonut mitään, sillä hän oli jo syventynyt lukemaan opusta nimeltä Mestarietsivän käsikirja. Anteron hiipimis-, vakoilu- ja jalkapalloilutaitoja ei ehkä voinut päihittää kukaan. Mutta Paju oli kaikkein paras tiedon etsijä. Lukemalla hän saisi tietää kaiken etsivän työstä. Hän laittaisi viestin ystävälleen Sinille, joka oli yhtä kirjahullu kuin hänkin. Sini oli muuttanut maalle, mutta Paju viestitteli hänen kanssaan melkein päivittäin. He olivat kumpikin kirjahulluja. Sini auttaisi häntä varmasti löytämään kaikki salapoliisija etsivä- ja agenttikirjat, jotka kirjastosta löytyi. Äkkiä Paju tuli ajatelleeksi jotain. – Me tarvitsemme erilaisia salapoliisilaitteita, jotka on naamioitu ihan muuksi kuin mitä ne oikeasti ovat! Esimerkiksi silmälasit, joilla näkee pimeässä. – Nyyteröhän voisi rakentaa meille sellaisia! Mei keksi. – Tuttu juttu! Nyyterö ilmoitti. – Aikanaan minä olinkin töissä pikkuväen salaisten agenttien päämajassa. Rakentelin laitteita sankariagentti Jenni Ponnille. – Laitetaan pystyyn salainen agenttilaboratorio! Antero innostui. Sovittiin, että lapset auttaisivat Nyyteröä kenkäauton rakentamisessa ja Nyyterö alkaisi rakentaa heille salapoliisilaitteita. Puodin komero sopi hyvin salaiseksi laboratorioksi, sillä sen oven sai lukkoon. Pipotti ja Nyyterö alkoivat muokata komerosta salaista laboratoriota. Lapset keskittyivät piirtämään mainoksia Etsivätoimisto Pamaukselle. – Meidän täytyy kiinnittää näitä kaikkialle! Mei riemuitsi.

Tarinan kuuntelun jälkeen

Kuvat ja teksti s. 8–9

Keskustelua tarinasta

Kerrataan tarinan pääkohdat lukemalla sarjakuva kuva kerrallaan. • Kuva 1: Mitä Pipotti ja Nyyterö esittelevät Pajulle? • Kuva 2: Mitä Nyyterö touhuaa • Kuva 3: Mistä lapset keskustelevat kolmannessa kuvassa? • Kuva 4: Miksi Nyyterö kuljettaa erilaisia tavaroita?

• Miten lapset keksivät etsivätoimistolleen nimen? • Miksi Pamaus oli sopiva nimi etsivätoimistolle? • Mikä etua etsivät saivat voromuffinsien syömisestä? • Miksi Nyyterö oli hyvä rakentelemaan salapoliisilaitteita? • Mitä muita nimityksiä etsivistä voi käyttää? (agentti, salapoliisi)

KUNINGATTAREN KULTA-AARTEEN TAPAUS Mestarietsivän laulu 1. Olen mestari hiipimään, mestari, mestari. Olen mestari kii-pe-ä-mään, mestari, mestari. Et-si-vä-toi-mis-to Pa-mauk-sen et-si-vi-ä tarvitaan jälleen! Täh-ti-re-port-te-ri Äl-lik-ki Äk-ki-vää-rä aikoo selvittää, pi-tä-vät-kö Vilskeen vanhat sadut paikkansa. E-rääs-sä sadussa kerrotaan ku-nin-gat-ta-ren kul-ta-aar-tees-ta. Kau-pun-gin a-suk-kaat ovat et-si-neet aarretta niin kauan kuin jaksavat muistaa, mutta kukaan ei ole löytänyt sitä. Äl-lik-ki pyytää et-si-vi-ä tutkimaan mys-tee-ri-ä. Saavatko lapset selville, mikä kulta-aarteen ta-pauk-ses-sa on totta ja mikä tarua?

Salapoliisi, agentti, mes-ta-ri-et-si-vä, sankari… 3. Olen mestari heittämään, mestari, mestari. Mestari jälkeni peittämään! mestari, mestari. Salapoliisi, agentti, mes-ta-ri-et-si-vä, sankari…

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 11

9.1.2017 15.22

25_30_LK_Mestariets_1_090117.indd 25

9.1.2017 15.48

Kuningattaren kulta-aarteen tapauksessa opetellaan lukemaan ja tuottamaan tietotekstiä. Kielitiedossa harjoitellaan yleis- ja erisnimiä, vahvistetaan sanojen oikeinkirjoittamista sekä virkerakennetta.

Materiaalit

Kuva ja teksti

• Lukukirja s. 31 • Taitojen vihko a, s. 8–9 • E-Taitojen vihko a, s. 8–9 • Jakson aloitustarina, opettajan opas s. 35 tai opettajan sähköinen materiaali

Tutkitaan kuvaa, s. 11

Laulu

• Millaista tapausta etsivät alkavat selvittää? • Miltä tapaus kuulostaa? • Voisiko se tapahtua oikeasti? • Kuka on mukana tapauksen selvittämisessä?

Mestarietsivän laulu lukukirjan s. 25 (äänite, opettajan digi) • kuunnellaan laulu • lauletaan laulua.

Mitä asioita s. 11 kuvassa on? (aarrearkku, kruunu, helminauha, linna, puu, kulta- ja hopearahoja) Mitä esineistä tulee mieleen?

Luetaan teksti, s. 11

Jakson aloitustarina Opettaja lukee tai kuunnellaan sähköisestä materiaalista jakson aloitustarina.

Projektit Jaksossa on kaksi projektia. Taitojen vihkossa tehdään eläinesitelmä. Opettajan oppaan projektissa tututustaan omaa kotipaikkaan lastenkirjallisuuden ja omien tutkimusten kautta.

Jakson digivinkki ThingLink-työkalulla tehdään interaktiivisia kuvia. Kuvaan voidaan tuoda tekstiä, ääntä, kuvia, videoita ja linkkejä. ThingLink-työkalua voi käyttää mm. tiedon rakentamiseen, nimeämiseen, dokumentointiin ja arviointiin. ThingLinkin käyttö opetuksessa tukee monilukutaitoa sekä tietoja viestintäteknologisen osaamisen kehittämistä. 34

Jakson aloitustarina:

KUNINGATTAREN KULTA-AARRE

Harmaa sadeilma laahusti Vilskeen katujen yllä. Jopa Vilskeen hauska pikku satujuna-asema Ratapuoteineen kyhjötti synkeänä sateessa. Koko iltana junarataa pitkin ei ollut puksuttanut yhtään junaa. Pamauksen etsivätoimistossa vallitsi miltei unelias tunnelma. Asiakkaita ei ollut käynyt pitkiin, pitkiin aikoihin. Antero haukotteli niin, että leuat naksuivat. Mei tuijotti leuka käsiin nojaten ikkunaa, josta heijastui hänen oma kuvajaisensa. Aino räpläsi kännykkää. Ainut, joka ei näyttänyt lainkaan pitkästyneeltä, oli tiiliskiven paksuiseen kirjaan uppoutunut Paju. Kirjan nimi näytti olevan Mainiot mestarikonnat. Mei huokasi. Eikö Vilskeessä muka tapahtunut enää mitään rikoksia? Eikö kukaan edes halunnut selvittää arvoituksia? Eikö mitään ollut kadoksissa? Lapset melkein säikähtivät, kun Ratapuodin ulkoovi äkkiä kävi ja sisään astui pitkä hahmo mustassa sadetakissa. Hahmo ravisteli vettä valuvaa sateenvarjoa, ja samalla sen alta paljastuivat tulipunaisen kiharapehkon reunustavat vilkkaat kasvot. Lapset olivat usein nähneet nämä kasvot Vilskeen Sanomissa ja Ajankohtainen Makkonen -ohjelmassa televisiossa. Kasvot kuuluivat terävääkin terävämmälle tähti reportteri Ällikki Äkkiväärälle. Mikä ihme toi hänet Etsivätoimisto Pamaukseen? – Peremmälle, Mei sanoi pystyyn sännäten. – Olkaa hyvä ja istukaa! Aina yhtä huomaavainen Antero ojensi toimittajalle tuolin. – Kuinka voimme auttaa? Aino kysyi, ja Pajukin liittyi seuraan uteliaana. – Niin, tuota, minä olen toimittaja Äkkiväärä. Kirjoitan välkkyjä juttuja lehtiin ja teen reportaaseja televisioon. Minua kiinnostaa vain totuus.

Lapset nyökyttelivät innokkaasti. He tiesivät kaiken tämän. – Nyt olen tekemässä suosittuun ohjelmaani Ajankohtaiseen Makkoseen juttusarjaa nimeltä Totta toinen puoli. Siinä me selvitämme, onko Vilskeessä kerrotuissa vanhoissa tarinoissa mitään perää. Ällikki Äkkiväärä kertoi seuranneensa, miten upeasti Etsivätoimiston lapset selvittivät hankaliakin arvoituksia. Nyt hän tarvitsi apua uusimman Totta toinen puoli -ohjelman tekemisessä. – Haluamme saada selville, onko kaupungissa tosiaan kulta-aarre, jota vartioivat keihäin varustetut hyönteiset. Sellainen tarina löytyy Vilskeen vanhat sadut -kirjasta. Ällikki Äkkiväärä levitti lasten eteen kopion piirroksesta, jossa näkyi suuria kiukkuisia hyönteisiä, joilla oli keihäät kädessään. Ne vartioivat selvästi jotakin puun sisällä olevaa. Kuvassa näkyi ihmisiä ja eläimiä, jotka juoksivat karkuun vihaisia ötököitä. Kuvassa luki vanhanajan koukeroisin kirjaimin ”Eläköön kuningatar”. – Kuningatar, Aino henkäisi. – Onko Vilskeessä ollut kuningatar? – Sitä me juuri yritämme selvittää, Ällikki sanoi. – Kaupungissa näet huhutaan yhä aika ajoin, että hyönteiseksi lumottu kuningatar sotureineen piilottelee suunnatonta aarretta jossakin Vilskeen vanhoista puunrungoista. Toistaiseksi kukaan ei ole onnistunut löytämään sitä. Oliko Vilskeessä yhä kuningattaren kulta-aarteen kätkö? Oliko koko juttu pelkkää satua? Vai oliko tarussa totta toinen puoli?

Tarinan kuuntelun jälkeen Kysymyksiä tarinasta • Miksi Pamauksen etsivätoimistossa oli unelias tunnelma? • Mitä kirjaa Paju luki? • Mitä Mei ihmetteli? • Kuka tuli Ratapuotiin? • Millaiselta tulija näytti? • Miksi Ällikki Äkkiväärä tuli Ratapuotiin? • Mitä Ällikki näytti lapsille?

Tarinan kertaaminen Taitojen vihkon s. 8–9 avulla.

LEENAN KARTTA Leenan kartta

Materiaalit

Äl-lik-ki Äk-ki-vää-rä poistui ulos sa-tee-seen. Lapset poh-ti-vat kul-ta-aar-teen ar-voi-tus-ta.

• Lukukirja s. 12–13 • Taitojen vihko a, s. 10–17 • E-taitojen vihko a, s. 10–17 • Selkoversio tekstistä (liite 16) • Liite 9, Kuinka monta sanaa virkkeessä on? • Liite 10, Yleisnimi-erisnimi-kortit • Liite 11, Parisanelu

Läh-de-tään kir-jas-toon! Lai-na-taan kaikki vanhat kirjat, jotka ker-to-vat Vilskeen his-to-ri-as-ta. Tylsää. Sillä aikaa kun me lu-em-me kir-jo-ja, joku ehtii löytää aarteen. Antero, nyt sinä u-noh-dat tär-ke-än a-si-an. Sa-la-po-lii-sit ovat aina tar-vin-neet kir-jo-ja ar-voi-tus-ten rat-kai-se-mi-seen.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 12

VIRITTÄYTYMINEN

Oppilaspari keksii ja kirjoittaa sanan PUUKARTTA kirjaimista muodostuvia sanoja. Kutakin kirjainta saa käyttää yhden kerran. Keksimistä voidaan rajata ajalla, esim. viisi minuuttia. (Esim. puu, kartta, pata, rata, rapa, karu, kuu, kuura, parta, rapu, kurttu)

KUVA Kysymyksiä kuvasta, s. 12 • Mitä kuvassa tapahtuu? • Mitä Mei voisi sanoa muille lapsille? • Mitä Aino voisi sanoa Meille? • Miksi Paju hymyilee? • Kuka kuvan nainen voisi olla?

Kysymyksiä kuvasta, s. 13 • Mitä s. 12 ja 13 kuvien välillä on ehkä tapahtunut? • Millainen ilme Leenalla on? • Mitä Leena voisi sanoa lapsille? • Millainen ilme Ainolla on? Miksi? • Millainen ilme Anterolla on? Miksi? • Mitä Kikiru tekee? Miksi? • Mitä seuraavaksi voisi tapahtua?

TEKSTI Tekstin silmäily • Luetaan otsikko. • Pohditaan, mitä se voisi tarkoittaa. • Ennustetaan otsikon ja kuvien perusteella, mistä teksti voisi kertoa. • Ketkä puhuvat hamsteriviivan yläpuolella olevassa tekstissä?

Sanaston/ilmaisujen tarkastelu • Kirjoitetaan sanat/sanonnat näkyviin. Vilskeen historia, arvoitus, aarrepuu, jakautua, metallinpaljastin, stetoskooppi, olla viihtyisää, tepastella vapaasti, sukulainen, puukartta, olla röyhkeä, kähveltää • Luetaan ja tavutetaan sanat/sanonnat. • Pohditaan, mitä sanat/sanonnat tarkoittavat. • Millaisia arvoituksia oppilaat tietävät? Esim. Pankki ryöstettiin perjantaina klo 14.50. Ryöstäjä meni pyöreään taloon. Seuraavana päivänä poliisi kuulusteli talon asukkaita. Täti: ”Paistoin lettuja”. Setä: ”Olin pankissa”. Siivooja: ”Siivosin talon nurkkia”. Lapset: ”Olimme uimahallissa”. Kuka on syyllinen? (Siivooja, koska pyöreässä talossa ei ole nurkkia.)

9.1.2017 15.22

Pian Aino ja Antero jo hyp-pä-si-vät ulos junasta lähellä Leenan kotia. Leena oli ra-ta-in-si-nöö-ri. Hän huolehti Vilskeen ju-na-lii-ken-tees-tä. Leenan luona oli viihtyisää. Kikiru-kana te-pas-te-li vapaasti sisään ja ulos. Asunnon seinillä oli kuvia vanhoista su-ku-lai-sis-ta ja e-ri-lai-sis-ta junista.

Sujuva lukija - lukee koko tekstin - tekee s. 13 tehtävät 1–4.

KIELITIETOISUUS Kuinka monta tavua sanassa on? • poistua (3) • ulos (2) • historia (4) • salapoliisi (5) • aarretta (3) • metalli (3) Tavutetaan sanat. Oppilaat voivat myös kirjoittaa sanat tavuittain.

Kuinka monta sanaa virkkeessä on?

1. Tutki kuvaa. Millainen Leenan koti on? 2. Miksi lapset päättivät lähteä kirjastoon? 3. Miksi lapset menivät Leenan luokse? 4. Suun-ni-tel-kaa ja piirtäkää parin kanssa kartta. Mer-kit-kää karttaan aar-re-puun paikka. 5. Etsi ja kirjoita teks-tis-tä kaikki e-ris-ni-met.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 13

9.1.2017 15.22

Tekstin lukeminen/kuunteleminen Opettaja lukee tekstin tai se kuunnellaan sähköisestä materiaalista.

Jatka virkettä tarinan mukaan • Lapset päättivät lähteä kirjastoon… (lainaamaan kirjoja Vilskeen historiasta). • Salapoliisit tarvitsevat… (kirjoja arvoitusten ratkaisemiseen). • Leenalla on kartta… (Vilskeen vanhoista puista). • Lapset halusivat löytää… (aarrepuun). • Lapset halusivat lainata Leenalta… (puukartan). • Puukartta oli… (kadonnut). • Lapsilla heräsi epäily siitä, että joku toinenkin… (etsi aarretta).

Keskustelua tekstistä • Miksi kertomuksen otsikko on Leenan kartta? • Miksi Paju meni kirjastoon? • Miksi Aino ja Antero menivät Leenan luokse? • Miksi Mei meni puutarhuri Puuhisen luokse? • Miksi Leenan kodin seinällä oli kuvia junista? • Miksi Leenan ei voinut antaa puukarttaa Ainolle ja Anterolle?

Tekstin lukeminen Harjoitteleva lukija - lukee tekstin selkoversion tai osan tekstistä esim. hamsteriviivaan saakka - tekee s. 13 tehtävät 1–4 opettajan ohjeistuksen mukaan.

Liitteessä 9 on lisäharjoitusta. • Puuhisella on metallinpaljastin. (3) • Etsivätoimisto saa uuden tehtävän. (4) • Puukartta on ikävä kyllä kadonnut. (5) • Leena huolehtii Vilskeen junaliikenteestä. (4) • Etsikö joku muukin aarretta? (4) • Aino ja Antero menivät junalla Leenan kotiin. (7)

Erisnimi – yleisnimi Luokitellaan sanoja (liite 10) Oppilaspari saa liitteen 10 sanakortit: yleis- ja erisnimet. Pari luokittelee sanat ensin oman valintansa mukaan. Oppilaat perustelevat luokittelunsa.

Tutkitaan sanoja Huomataan, että osa korttien sanoista on kirjoitettu isolla alkukirjaimella ja osa pienellä. Jaetaan sanakortit alkukirjaimen koon mukaan kahteen ryhmään.

Tutkitaan, millaisia sanoja ryhmissä on?

Tehtävät Tehdään Lukukirjan s. 13 tehtävä 5. Tehdään Taitojen vihkon s. 16–17.

Rikasta virkettä Keksitään aina yksi sana lisää.

Koira juoksee. - Millainen? (Esim. Suuri koira juoksee.) - Miten? (Esim. Suuri koira juoksee nopeasti.) - Missä? (Esim. Suuri koira juoksee nopeasti pellolla.)

Kissa naukuu. - Millainen? - Milloin? - Missä?

Tehtävät Tehdään Taitojen vihkon s. 10–11.

LEENAN KARTTA

Leenan kartta

Äl-lik-ki Äk-ki-vää-rä poistui ulos sa-tee-s

LEENAN KARTTA

Lapset poh-ti-vat kul-ta-aar-teen ar-voi-tu Läh-de-tään kir-jas-toon!

1. Tavuta sana ja etsi sille oikea paikka. Kirjoita.

apua

kuningatar pian tulppa

apuanne toimittaja

Mitä?

Missä?

televisiossa

O-lem-me tar-vin-neet kir-jo-ja jo-

sa-la-po-lii-si-teh-tä-vän rat-kai-se-m

Paju lukee kiin-nos-ta-vaa kirjaa kir-jas-tos-sa.

Mitä?

Millaista? Missä?

Paju lukee kirjaa.

Aino kirjoittaa.

a-p u-a

äkkiä

Antero, nyt sinä u-noh-dat tär-ke-

Millaista? Paju lukee kiin-nos-ta-vaa kirjaa.

nyt

joku ehtii löytää sen aarteen.

Paju lukee.

jotka ker-to-vat Vilskeen his-to-ri-a

Tylsää. Sillä aikaa kun me lu-em-m

Lai-na-taan kaikki vanhat kirjat,

3. Rikasta virkettä. Keksi ja kirjoita aina yksi sana lisää.

Lintu lentää.

Millainen? 2. Erota sanat. Kirjoita virke.

Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki.

Missä?

ällikkinäyttilapsillevanhaakarttaa

Minne?

Kala ui. Millainen?

onkovilskeessäollutkuningatar

Missä? Milloin?

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 10

KIRJOITTAMINEN Sanasanelu (useampitavuiset sanat) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa) Kirjoitetaan sanat tavuittain. 1. puu-kart-ta 2. et-si-vä-toi-mis-to 3. ju-na-lii-ken-ne 4. huo-leh-ti-a 5. ka-do-ta 6. me-tal-lin-pal-jas-tin

Sanasanelu (erisnimet) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa) Kirjoita erisnimet isolla alkukirjaimella. 1. Ällikki 2. vaari 3. Vilske 4. kirjasto 5. Puuhinen 6. Kikiru

Sanasanelu yleis- ja erisnimet (liite 11) Liitteen 11 sanat laitetaan pinoon teksti alassuin. Toinen parista nostaa yhden sanalapun ja sanelee sen parille, joka kirjoittaa sanan. Pari tarkistaa sanan. Vuoro vaihtuu.

7.6.2017 23.09

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 11

7.6.2017 23.09

Virkesanelu Muista iso alkukirjain, erisnimet isolla ja lopetusmerkki. 1. Leena huolehtii Vilskeen junaliikenteestä. 2. Aino ja Antero tapasivat Leenan. 3. Puuhinen on Mein vaari.

Parisanelu Parisanelussa parit saavat omat sanelukorttinsa (liite 11). Paperissa on vasemmalla puolella parille saneltavat sanat ja oikealla puolella kirjoitustila parin sanelemille sanoille.

Luova kirjoittaminen Katso Lukukirjan s. 13. Keksi ja kirjoita. 1. Minne puukartta on hävinnyt? 2. Mistä Kikiru-kana on tulossa? 3. Ketkä ovat lipaston päällä olevissa valokuvissa?

Luova kirjoittaminen Tehdään taitojen vihkon s. 12–15.

Leenan kartta

Äl-lik-ki Äk-ki-vää-rä poistui ulos sa-tee-

LEENAN KARTTA

Lapset poh-ti-vat kul-ta-aar-teen ar-voi-t Läh-de-tään kir-jas-toon! Lai-na-taan kaikki vanhat kirjat,

4. Etsi kartasta kir-jai-mil-la alkavat asiat. Kirjoita.

jotka ker-to-vat Vilskeen his-to-ri-

Tylsää. Sillä aikaa kun me lu-emjoku ehtii löytää sen aarteen.

Antero, nyt sinä u-noh-dat tär-ke

O-lem-me tar-vin-neet kir-jo-ja jo

sa-la-po-lii-si-teh-tä-vän rat-kai-se-

Hyvin menee! 12

5. Valitse kuvasta kuusi asiaa, joita voisit käyttää ker-to-muk-ses-sa. Kirjoita.

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 12

7.6.2017 23.09

PROJEKTI Oma kotipaikka Kasper, Jesper ja Joonatan, kolme iloista rosvoa Opettaja lukee katkelman.

Kardemumma on ihan pieni kaupunki, ja se on niin kaukana, että tuskin kukaan siitä tietää. Varmaan vain sinä ja minä ja jokunen muu. Kardemumma on aika merkillinen kaupunki, ja siellä tapahtuu paljon sellaista, mitä ei muualla tapahdu. Siellä kulkee aaseja ja kameleita kadulla, ja tallustelee siellä elefanttikin tai pari, kun niin sattuu. Kaupungissa asuu vanha Topias, se pitkäpartainen, ja makkaramestari ja raitiovaununkuljettaja Jytkynen ja parturi Listi – ja Remo ja Tommi ja Sohvi-täti ja pikku Kamomilla. Ja asuu siellä poliisimestari Paavalikin, joka ei koskaan haluaisi ottaa ketään vangiksi. Kun hän kulkee kaupungilla pientä kierrostaan, hän tervehtii ystävällisesti joka puolelle ja valvoo, että kaikkien on hyvä olla. (--) Keskellä Kardemumman kaupunkia on korkea pyöreä talo. Se on vanhan Topiaan tornitalo. Hän on kaikkien viisain koko pienessä kaupungissa, ja se johtuu siitä, että hänellä on pitkä parta. (--) Vanhalla Topiaalla on pieni ystävä. Tämän nimi on Remo. Ja pikku Remo ja hänen koiransa, jonka nimi on Popi, istuvat usein tornissa Topiaan luona katsomassa pilviä ja tähystämässä tähtiä. (--)

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 13

7.6.2017 23.09

Autoja ei Kardemummassa ole, mutta raitiovaunu siellä on, yksi ainoa raitiovaunu.

Pantomiimi Oppilaspari valitsee kuulemastaan yhden asian tai hahmon, jonka esittää muille pantomiimilla. Muut arvaavat, mistä on kyse.

Keskustellaan katkelmasta – Millainen kaupunki Kardemumma mielestäsi on? Miksi? – Mikä kaupunkiin liittyvä asia tuntui sinusta mukavalta? Miksi? – Onko Kardemumman kaupungissa jotain samaa kuin sinun kotipaikassasi? Mitä? – Minkä Kardemumman kaupunkiin liittyvän asian haluaisit siirtää omalle kotipaikallesi? Miksi?

Oman asuinpaikan kartta

Tarvikkeet: oman asuinpaikan kartta, joka voidaan suurentaa, jos mahdollista. Karttaan/kartan ympärille kerätään projektin aikana oppilaiden tuotoksia. • Oppilaspari tutustuu oman asuinpaikkansa karttaan. - Kartasta etsitään ja nimetään tuttuja paikkoja esim. kirjasto, uimahalli, koulu, kauppa, leikkipuisto, nuorisotalo, linja-autoasema, rautatieasema, elokuvateatteri, teatteri jne. - Oppilas valitsee kartasta yhden paikan. - Piirretään kuva valitusta paikasta (kuvan koko määräytyy kartan koon mukaan) ja tehdään kuvaan nimilappu. - Kootaan oppilaiden valitsemat paikat luokan yhteiseen karttaan. (Jos karttaa ei ole mahdollista suurentaa, vedetään paikoista langat kuvaan.) 39

PAJU KIRJASTOSSA Paju kirjastossa

Materiaalit

Paju ko-ko-si kir-jas-ton pöy-däl-le sa-tu-ja ja his-to-ri-an-kir-jo-ja. E-rääs-tä kir-jas-ta löytyi satu ku-nin-gat-ta-ren kul-ta-aar-tees-ta.

• Lukukirja s. 14–15 • Taitojen vihko a, s. 18–21 • E-taitojen vihko a, s. 18–21 • Selkoversio tekstistä (liite 17 ja 18) • Liite 10, Yleisnimi-erisnimi-kortit • Liite 12, Kysymyssanat

Paju luki sen huo-lel-la. Hän se-la-si myös muita kir-jo-ja ja tutki si-säl-lys-lu-et-te-loi-ta. Löy-tyi-si-kö jostain lisää tie-to-a ku-nin-gat-ta-res-ta?

VIRITTÄYTYMINEN Sana-arvoitus Piirretään sana-arvoitus näkyville. Oppilaat ehdottavat kirjaimia. Jos kirjain sopii sanaan, se kirjoitetaan oikeaan kohtaan. (Jos samaa kirjainta on useampi, ne kirjoitetaan samalla kertaa.) Jos kirjain ei sovi sanaan, opettaja piirtää yhden muurahaisen osan paikoilleen.

Missään ei kui-ten-kaan mai-nit-tu, että Vils-kees-sä olisi koskaan ollut ku-nin-ga-tar. Vilskeen en-sim-mäi-set a-suk-kaat olivat ni-mit-tä-neet kaupunkiin jär-jes-tyk-sen-val-vo-jan. Hänen teh-tä-vän-sä oli auttaa a-suk-kai-ta.

Paju istui kir-jas-tos-sa i-kui-suu-del-ta tuntuvan ajan. Lopulta hän laahusti pet-ty-nee-nä pa-laut-ta-maan kirjoja. Entä jos Antero oli oi-ke-as-sa eikä vastaus löy-tyi-si-kään kirjoista? Läh-ti-es-sään Paju vilkaisi vielä kerran kir-ja-hyl-ly-jä. Sil-loin ik-ku-nas-ta pil-kis-tä-vä au-rin-gon-sä-de osui johonkin kultaiseen. Yhden kirjan sel-kä-myk-ses-sä oli kruunun kuva. Paju pidätti hen-gi-tys-tään ja luki kirjan nimen: Hyön-teis-ten sa-lai-suu-det. Paju vilkaisi hyllyä ja tajusi. Luon-non-tie-de ja hyönteiset, niistähän sadussa juuri puhuttiin. Paju oli tutkinut vääriä kirjoja. Nyt pitäisi kiireesti löytää toiset etsivät! 14

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 14

Sanaston/ilmaisujen tarkastelu

(Viesti on: Muurahainen on hyönteinen.)

––––––––––– –– ––––––––––. Keskustellaan siitä, mistä voimme löytää tietoa muurahaisista.

KUVA Kysymyksiä kuvasta, s. 14

• Kirjoitetaan sanat/sanonnat näkyviin. ikuisuudelta tuntuva aika, laahustaa pettyneenä, ikkunasta pilkistävä auringonsäde, kirjan selkämys, pidättää hengitystä, luonnontiede, selkärangattomat, perhosen muodonmuutos, sisällysluettelo • Luetaan ja tavutetaan sanat/sanonnat. • Pohditaan, mitä sanat/sanonnat tarkoittavat. • Tutkitaan yhdessä kirjojen sisällysluetteloita. • Milloin kannattaa käyttää sisällysluetteloa? • Missä kohdassa kirjaa sisällysluettelo yleensä on? • Mitä asioita sisällysluettelosta selviää?

Tekstin lukeminen/kuunteleminen Opettaja lukee tekstin tai se kuunnellaan sähköisestä materiaalista.

• Mitä kuvassa tapahtuu? • Kuka kuvassa voisi ajatella tai sanoa näin? 1. Mitä kirjaa tuo poikaa mahtaa lukea? 2. Löysin tänään hyviä kirjoja. 3. Onpa mielenkiintoista tietoa. 4. Tiedän yhden hyvän vitsikirjan. Tule niin näytän sen sinulle. 5. Mikä sinua naurattaa?

Jatka virkettä tarinan mukaan

TEKSTI

Keskustelua tekstistä

Tekstin silmäily • Luetaan otsikko. • Muistellaan, miksi Paju meni kirjastoon. (Etsimään tietoa kulta-aarteesta.) 40

• Paju löysi eräästä kirjasta sadun, joka kertoi… (kuningattaren kulta-aarteesta). • Vilskeen ensimmäiset asukkaat olivat nimittäneet kaupunkiin…(järjestyksenvalvojan). • Auringonsäde osui johonkin… (kultaiseen). • Yhden kirjan selkämyksessä oli … (kruunun kuva). • Pajun löytämä kirja oli nimeltään… (Hyönteisten salaisuudet). • Miksi Paju oli kirjastossa? • Mikä auttoi Pajua selvittämään, mistä asioista kirjoissa kerrottiin? • Millaisista kirjoita Paju etsi tietoa? • Miksi yhden kirjan selkämys välkkyi?

9.1.2017 15.22

n-teis i-nen hyö o -ni-puo -l

a -maa-il-m mis kes-ki-ruu-

pää

Keksi vastaukseen kysymys

mis

ta-ka-ruu-

(Käytetään edellisen tehtävän kysymyssanoja apuna.)

-mer-k it

-pi-pa-ri-a. u-mis. ja kaksi sii ja ta-k a-ru usi jalk aa . i-ruu-mis il-lä on ku o-ri-ai-siin pää, kes-k : ku aa aos -v Hyön-tei-s e ko kolm kuuluu hossa on -tei-sis-tä ul-li-si-a, ön l-k hy pi Niiden ke at an ut ov olet maailm i-si-a. Jotk M elkein pu mo-nen-la ri-ai-si-a on sarvet. Ko -va-kuoillak in on jo ja -a al-li-si jotkut rai-d

Hyön-tei-s

en tun-to

1. Minä menen kirjastoon. 2. Lähden mummolaan tiistaina. 3. Minä olen Mein luokkatoveri. 4. Söin aamulla kaurapuuroa. 5. Anterolla on kaksi suurennuslasia. 6. Lapset ovat Leenan luona.

teinen

hyön i-nen on teisiin. uvat hyön -to -a ai-set kuul -h vat ra-vin -ra uu m eli hank ki sa M yös is-n un ssä. -dys-k de yh yh ji. ät än äv tä Ne el -ra-hais-lae-läi-sisti-vat jäl-k suurin muu ja huo-lehon Suomen en -n ai -h uu-ra -ä. He -vos-m un. il-li-met-ri -vi-ä puuh on 6–18 m vat käy-tä Sen pituus ntoihin. ai-set kaiva -h ka -ra en uu id n pu He -vos-m sänsä usei -ta-vat pe Ne ra-ken

Muu-ra-ha

Tehtävät Tehdään taitojen vihkon s. 19–21.

Näin luen tietotekstiä

Luen • Luen tekstin. Silmäilen • Kes-kus-te-len tekstistä. • Mikä on pää-ot-sik-ko? – Mitkä asiat olivat tuttuja? • Mitä tiedän aiheesta e-tu-kä-teen? – Mitkä asiat olivat uusia? • Mitkä ovat vä-li-ot-si-kot? • Etsin tärkeät sanat. • Mitä tietoa saan kuvista?

Pohdin • E-tu-kä-teen tiesin, että… • Opin, että… • Ha-lu-ai-sin vielä tietää…

Mikä tekstilaji? Kirjoitetaan näkyviin tekstilajit: tietoteksti, ohje, uutinen Opettaja lukee tekstilajinäytteet.

1. Tutki kuvaa. Mitä kirjoja Paju tutkii? 2. Miten Paju löysi oikean kirjan? 3. Lue sivun 15 teksti. Jatka virkkeitä. a) E-tu-kä-teen tiesin, että… b) Opin, että… c) Ha-lu-ai-sin vielä tietää… 4. Valitkaa parin kanssa hyön-tei-nen. a) Etsikää siitä tietoa. Piirtäkää kuva. b) E-si-tel-kää hyön-tei-sen-ne.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 15

MONILUKUTAITO

9.1.2017 15.22

• Mistä kirja, jonka selkämyksessä oli kruunu, kertoi? • Miksi Paju ei ollut aiemmin löytänyt vastausta etsimäänsä kysymykseen?

Tekstin lukeminen Harjoitteleva lukija - lukee tekstin selkoversion tai osan tekstistä esim. hamsteriviivaan saakka - tekee s. 14 tehtävät 1–2 opettajan ohjeistuksen mukaan.

Sujuva lukija - lukee koko tekstin - tekee s. 14 tehtävät 1–2.

KIELITIETOISUUS Mikä kysymyssana kysymyksiin tulee? Kirjoitetaan näkyviin kysymyssanat tai leikataan ne liitteestä 12. Kuka?, Mikä?, Missä?, Milloin?, Miksi?, Mitä?, Minne?, Kuinka monta? 1. _ Paju tekee? (Mitä) 2. _ koulu alkaa? (Milloin) 3. _ lähtee ulos? (Kuka) 4. _ sinä et halua syödä porkkanoita? (Miksi) 5. _ päivä tänään on? (Mikä) 6. _ Aino hävisi? (Minne)

Pulpetille asetellaan esineitä. Yksi oppilaista ottaa pois yhden esineen. Toiset katsovat sillä aika muualle. Se oppilaista, joka keksii puuttuvan esineen, saa ottaa seuraavaksi pois yhden esineen. (ohje) • Mikä tekstilaji? • Mihin ohjeita tarvitaan? • Millaisia ohjeita oppilaat ovat lukeneet? Vilskeen kirjastossa vieraili tänään lastenkirjailija Asta Lintunen. Hän esitteli uutta kirjaansa, joka kertoo mielikuvitusystävänsä kadottaneesta Niilosta. Kirjailija Lintusta oli saapunut kuuntelemaan monta kiinnostunutta lasta ja aikuista. (uutinen) • Mikä tekstilaji? • Mikä on uutinen? • Mistä uusia voi lukea, kuunnella, katsoa? Selkärangattomilla eläimillä ei ole sisäistä tukirankaa, selkärankaa. Selkärangattomilla voi olla kova kuori, kuten ravulla tai simpukalla. Hyönteisillä on kova kuori. (tietoteksti) • Mikä tekstilaji? • Mihin tietotekstejä tarvitaan? • Ovatko tietotekstit aina totta? • Kuka voi kirjoittaa tietotekstiä?

Tehtävät Tehdään Taitojen vihkon s. 18.

Miten luen tietotekstiä Tutustutaan Lukukirjassa s. 15 oleviin tietotekstin lukuohjeisiin.

Tekstin lukeminen • Luetaan teksti Monipuolinen hyönteismaailma seuraamalla tietotekstin lukuohjeita: silmäilen, luen. • Tehdään lukukirjan s. 15 tehtävät 3 ja 4.

Luetaan tietotekstejä Tehdään retki kirjastoon tai pyydetään oppilaita tuomaan kotoa tietokirjoja. Oppilaat voivat tutkia eläinaiheisia tieto kirjoja, joita he tarvitsevat myöhemmin, kun aloittavat Taitojen vihkossa s. 28 olevan projektin. 41

PAJU KIRJASTOSSA PAJU KIRJASTOSSA 2. Lisää ky-sy-myk-siin ky-sy-mys-sa-na.

1. Lue tekstit. Nimeä teks-ti-la-jit. Kirjoita.

uutinen

tie-to-teks-ti

satu

ohje

haas-tat-te-lu

mikä

runo

missä

milloin

mitä

kuinka

Paju on? En-sim-mäi-nen leikkijä sanoo yh-dys-sa-nan. Seuraava jatkaa kek-si-mäl-lä uuden yh-dys-sa-nan, jonka en-sim-mäi-nen osa muodostuu e-del-li-sen sanan jäl-ki-o-sas-ta. E-si-mer-kik-si: ke-sä-lo-ma lo-ma-mat-ka mat-ka-lauk-ku…

Muista iso al-ku-kir-jain!

Onni tulee? on sinun lem-pi-kir-ja-si? tietoa saan kuvasta? monta kirjaa voimme lainata?

Olipa kerran kotilo ja kas-te-ma-to. Ne kiis-te-li-vät siitä, kumpi on no-pe-am-pi. Voittaja olisi se, joka en-sim-mäi-se-nä saapuisi o-me-na-puun luo…

Eläimet li-sään-ty-vät eli saavat poi-ka-si-a. Poikaset syntyvät usein keväällä. Monet eläimet ra-ken-ta-vat pesän, jossa poikaset saavat rauhassa kasvaa.

Vilskeen kau-pun-gis-sa nähtiin eilen outo va-loil-mi-ö. Tapaus herätti kau-pun-ki-lai-sis-sa suurta u-te-li-ai-suut-ta. Lopulta selvisi, että voimakas valo oli peräisin ra-ta-in-si-nöö-ri Leenan ot-sa-lam-pus-ta, joka oli pudonnut metsään.

3. Kirjoita vastaukseen sopiva kysymys. Kysy al-le-vii-vat-tu-a sanaa.

minne

mistä

mikä

kuinka monta

Hyön-tei-sil-lä on kuusi jalkaa.

Kirjan kannessa on kruunu.

– Miltä nyt tuntuu? – Kiitos, todella hienolta. Kilpailu oli todella tiukka. – Miten aiotte juhlia voit-to-an-ne? – Ensin menen saunaan ja sen jälkeen uimaan.

Jos on kevät taikka talvi, taikka synkkä syys, aina olkoon vä-lil-läm-me lämmin ystävyys.

Kirja kertoi hyön-tei-sis-tä.

Miten satu päättyy? Keksi ja kirjoita.

Paju lähti Leenan kotiin. 19

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 18

7.6.2017 23.09

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 19

7.6.2017 23.09

KIRJOITTAMINEN

Keksi vastauksiin sopiva kysymys. Kirjoita.

Sanasanelu (useampi tavuiset sanat) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa)

Muista iso alkukirjain, erisnimet isolla ja lopetusmerkki.

Kirjoita sanat tavuittain. 1. pöy-däl-le 2. en-sim-mäi-nen 3. huo-lel-la 4. oi-ke-as-sa 5. sa-lai-suu-det 6. luon-non-tie-de

Sanasanelu (erisnimet) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa) Kirjoita erisnimet isolla alkukirjaimella. 1. hyönteinen 2. Vilske 3. kuningatar 4. kirjasto 5. Puuhinen 6. Kikiru

Sanasanelu yleis- ja erisnimet (liite 10) Liitteen 10 sanat laitetaan pinoon teksti alassuin. Toinen parista nostaa yhden sanalapun ja sanelee sen parille, joka kirjoittaa sanan. Pari tarkistaa sanan. Vuoro vaihtuu.

1. Paju luki kirjaa. (Mitä Paju luki?) 2. Menen kirjastoon huomenna. (Milloin menet kirjastoon?) 3. Kirjan kannessa oli kruunun kuva. (Mikä kuva kirjan kannessa oli?)

Luova kirjoittaminen

Kirjastossa Paju luki löytämäänsä kirjaa, Hyönteisten salaisuudet, innokkaasti. Hän ei huomannut, että suuren kirjahyllyn takana seisoi tummaan sadetakkiin pukeutunut henkilö, joka katseli tarkasti, mitä Paju teki. Kuka tuo tummaan sadetakkiin pukeutunut henkilö on? Miksi hän tarkkailee Pajua? Keksi ja kirjoita tarina.

PAJU KIRJASTOSSA 4. Lue teksti. Al-le-vii-vaa tekstistä e-ris-ni-met. Kirjoita ne oikein. Kirjoita sama sana vain kerran.

5. Isolla vai pienellä al-ku-kir-jai-mel-la? Täydennä.

E-ris-ni-mis-sä iso al-ku-kir-jain!

Ota selvää, jos et tiedä!

Minun e-tu-ni-me-ni on

Ys-tä-vä-ni ville omistaa koiran nimeltä roosa.

Minun su-ku-ni-me-ni on

Viime jouluna roosa sai neljä pentua. Pentujen nimiksi

Minun ko-ti-o-soit-tee-ni on

Minun ko-ti-kau-pun-ki-ni on

tulivat roope, reino, rusina ja rebekka. roosa menee

. kieltä.

Puhun

ke-sä-kuus-sa koi-ra-näyt-te-lyyn. Näyttely pidetään

Helsinki on

ah-ve-nan-maal-la. ville odottaa kovasti

Suomessa asuu

näyt-te-ly-mat-kaa. Hänen serkkunsa niilo asuu

Suomessa on kaksi kan-sal-lis-kiel-tä,

pää-kau-pun-ki.

maa-ri-an-ha-mi-nas-sa kes-kus-ka-dul-la. Serkukset aikovat vierailla kas-tel-hol-man linnassa. Eniten ville odottaa vie-rai-lu-a mu-se-o-lai-va pom-mer-nis-sa.

Vii-kon-päi-vi-ä on seitsemän. Tänään on

Vuo-den-ai-ko-ja on neljä. Nyt on

Kuu-kau-si-a on 12. Nyt on

Juhla, jolloin juodaan simaa ja syödään munkkeja, on nimeltään Suomen naa-pu-ri-val-ti-ot ovat

, ja

. , . ja Norjassa

Ruotsissa puhutaan . Suomen kan-sal-lis-ee-pos on nimeltään

Talo, jossa kan-san-e-dus-ta-jat työs-ken-te-le-vät, on nimeltään . Eläin, jolla on pitkä tuuhea häntä, on Suo-sik-ki-koi-ra-ro-tu-ni on 20

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 20

. . 21

7.6.2017 23.09

PROJEKTI Oma kotipaikka Veera Salmi Puluboin ja Ponin kirja (Otava, 2012) Opettaja lukee katkelman.

Telve taas. Töttölöö ja pienet vappupölinät päälle, plööt! Minä kellon nyt minun pelheestäni ja siitä, miten kaikki alkoi. Kun minä kuoliuduin munasta, meidän kotimme oli kolkealla vanhan tiilitalon katon lajassa. Talon nimi on Hakaniemen Halli. Se on hyvin vanha talo. Siellä käy joka päivä paljon ihmisiä ostamassa kuolleita kaloja ja makkaloita. Meidän kotimme oli hieno. Meillä oli yksi huone. Se sijaitsi talon ilmastointikanavassa. Ihmiset eivät olleet alun pelin lakentaneet sitä pulujen kodiksi. Minä en tiedä, miksi se oli lakennettu. Jos minä olisin opiskellut ilmastointitieteellisessä kolkeakoulussa, niin voisin selittää teille kaiken ilmastoinnista ja putkistoista, mutta minä en ole käynyt kolkeita kouluja, enkä siksi ymmällä putkiloinneista mitään. Me olemme sisustaneet kotimme oksilla ja kiiltävillä papeleilla, joita ihmiset heittävät maahan. Kotimme oli keskellä kaupunkia ja siellä oli aina valtavasti hulinaa ja vilinää. (--) Meidän metsäselkkumme asuivat metsässä, ja he olivat aivan innoissaan, kun pääsivät meille kylään. He tuijottivat yöt pitkät autoja, jotka kiisivät kotimme ohi, ja he sanoivat, etteivät mene nukkumaan ennen kuin autot loppuvat. ”Autot eivät lopu”, sanoi siihen isä, mutta ei silti yhtään kaljunut selkuille, vaan antoi heidän olla. (--)

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 21

7.6.2017 23.09

Meidän piha oli toli. Ihmiset pölläävät tolillakin kuin ampiaiset ja ostavat kuolleita kaloja. Tolilla oli myös Kahvisiskot. Kahvisiskoilla on lämpöinen teltta, jossa ihmiset istuksivat ja hölppivät kuumaa kahvia ja ottavat puuloa ja bullaa. Minä ja siskoni kuljeskelemme aina Kahvisiskojen kahvilan tuolien välissä ja etsimme bullaa. Ihmiset pudottivat sitä syödessään ja me siivosimme muluset suihimme. Se on meidän elämäntapamme, sillä me pulut syömme bullaa. Siksi me olemme pulleita. Bulla on hyvää. Bullassa on paaaljon sokelia.

Keskustellaan katkelmasta • Missä Puluboin koti oli? • Miksi Puluboin koti oli hieno? • Miten koti oli sisustettu? • Miksi metsäserkut pitivät Puluboin kodista? • Millainen piha Puluboilla oli? • Miksi Kahvisiskojen kahvila oli Puluboin mielestä hyvä paikka? • Miksi pulut ovat pulleita?

Oma koti • Piirretään kuva omasta kotitalosta ja väritetään se tai käydään ottamassa valokuva. • Lisätään kuvat karttaan ja kirjoitetaan kuvaan, kenen kodista on kyse. • Lisätään kuvat karttaan ja kirjoitetaan kuvaan, kenen koti on.

MEI JA PUUHISEN PESÄPUU Materiaalit • Lukukirja s. 16–17 • Taitojen vihko a, s. 22–23 • E-taitojen vihko a, s. 22–23 • Selkoversio tekstistä (liite 19)

Mei ja Puuhisen pesäpuu Puu-tar-hu-ri Puu-hi-nen penkoi verstaan hyl-ly-jä. Hän etsi me-tal-lin-pal-jas-tin-ta ja puu-ste-tos-koop-pi-a. Mei kat-se-li ym-pä-ril-leen. Miksi Puu-hi-nen oli po-ran-nut pölkyt ja palkit täyteen rei-ki-ä? Nuo tu-le-vat pe-sä-puu-hun. Pe-sä-puu oli puiston tärkein puu. Se oli täynnä e-ri-lais-ten o-len-to-jen pe-si-ä. Puu-tar-hu-ri Puu-hi-nen huo-leh-ti, että pesät py-syi-vät kun-nos-sa.

VIRITTÄYTYMINEN Aarrepuu (leikki) Oppilaat jaetaan 3–4 oppilaan ryhmiin. Ryhmät keksivät, millainen olisi heidän aarrepuunsa. Keksittyään he esittävät puunsa still-kuvana. Keskustellaan siitä, onko aarrepuita olemassa. Jos on, millaisia ne ovat? Jos ei, miksi ei?

Aarrepuu (kuvataide)

Tarvitaan: – musta tai tummansininen A3-piirustuspaperi – vahaliidut – pullovärejä Suunnittelu: – Oppilas suunnittelee suunnittelupaperille oman aarrepuunsa muodon ja värit. Työohje: – Hahmotellaan paperille oman aarrepuu. – Väritetään puu pulloväreillä niin, että oppilas töpöttelee värin sormellaan koko puun alueelle. – Väritetään puun mahdollinen runko ja muut yksityiskohdat liituväreillä. – Jokainen tekee omaan aarrepuuhunsa omia aarteita. Aarteet voidaan tehdä samoilla välineillä tai ne voivat olla esim. luonnonmateriaalia.

KUVA Kysymyksiä kuvasta, s. 16 • Millainen tunnelma kuvassa on? Miksi? • Mitä Puuhinen tekee? • Mitä Mei tekee? • Mistä Mei ja Puuhinen voisivat keskustella? • Mitä Kikiru tekee? • Mitä pöydällä olevat esineet voisivat olla? 44

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 16

TEKSTI Tekstin silmäily • Luetaan otsikko. • Pohditaan, mitä se voisi tarkoittaa. • Ennustetaan otsikon ja kuvien perusteella, mistä teksti voisi kertoa.

Sanaston/ilmaisujen tarkastelu • Kirjoitetaan sanat/sanonnat näkyviin. penkoa verstaan hyllyjä, puustetoskooppi, porata, pölkky, palkki, mesipistiäinen, körötellä, tavarahylly esim. junassa, mesipistiäishotelli • Luetaan ja tavutetaan sanat/sanonnat. • Pohditaan, mitä sanat/sanonnat tarkoittavat.

Tutustutaan yhdessä sanaan mesipistiäishotelli Opettaja lukee tekstin.

Ihmiset voivat auttaa mesipistiäisiä rakentamalla niille asuntoja. Tällaisia asuntoja kutsutaan hyönteishotelleiksi. Yksinkertaisimmat hotellit voi tehdä puupölkystä, johon porataan reikiä. Pölkky voidaan ripustaa seinälle niin korkealle, että muut eläimet eivät niihin yllä. Hyönteishotelleita voivat hyödyntää myös esimerkiksi leppäkertut ja päiväperhoset. Katsotaan kuva hyönteishotellista esim. kirjasta: Niemelä, Pelliccioni, Rönkä: Nähdään majalla, pörriäisagentit, Sammakko 2016

Mesipistiäishotelli (kuvataide) Suunnittele ja piirrä oma mesipistiäishotelli. Työhön tarvitaan piirustuspaperia, pehmeä lyijykynä ja puuvärit.

9.1.2017 15.22

KIELITIETOISUUS Mikä lopetusmerkki virkkeeseen tulee? Piste (.), kysymysmerkki (?), huutomerkki (!) 1. Mei meni Puuhisen luokse (.) 2. Hei, tule tänne (!) 3. Pesäpuu on tärkeä puu (.) 4. Mistä Leenan kartta löytyi (?) 5. Katso, ihana perhonen (!) 6. Missä Aino ja Antero olivat (?)

Järjestä sanat virkkeeksi 1. oravan Aino näki (Aino näki oravan.) 2. on puun kolossa pesä linnun 2. Miksi pesäpuu oli tärkeä? (Puun kolossa on linnun pesä.) 3. Mistä Leenan kartta löytyi? 4. Lukekaa parin kanssa sivun 17 ku-va-teks-tit. 3. on muurahainen hyönteinen a) Etsikää tietoa oravan pesästä. (Muurahainen on hyönteinen.) b) Kir-joit-ta-kaa siitä ku-va-teks-ti. c) Lukekaa teks-tin-ne toi-sil-le. 4. kuusi on hyönteisillä jalkaa (Hyönteisillä on kuusi jalkaa.) 5. juna milloin asemalle saapuu (Milloin juna saapuu asemalle?) Tekstin lukeminen/kuunteleminen 6. oli Kikiru metsästä löytänyt kepin Opettaja lukee tekstin tai se kuunnellaan sähköisestä (Kikiru oli löytänyt metsästä kepin.) materiaalista. 1. Tutki kuvaa sivulla 16. Mitä Mei ih-met-te-lee?

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 17

9.1.2017 15.22

Jatka virkettä tarinan mukaan. • Puuhinen penkoi verstaan…(hyllyjä). • Puuhinen oli porannut reikiä… (pölkkyihin ja palkkeihin). • Pesäpuu oli puiston … (tärkein puu). • Pesäpuu saattoi olla… (aarrepuu). • Mei matkusti junalla koti (Ratapuotia).

Keskustelua tekstistä • Miksi Puuhinen penkoi vertaan hyllyjä? • Miksi Puuhinen oli porannut pölkyt ja palkit täyteen reikiä? • Mistä Puuhinen piti huolen? • Mitä Mei ei muistanut? • Mihin Mei tarvitsi stetoskooppia?

Tekstin lukeminen Harjoitteleva lukija - lukee tekstin selkoversion tai osan tekstistä esim. hamsteriviivaan saakka - tekee s. 16 tehtävät 1–3 opettajan ohjeistuksen mukaan. Sujuva lukija - lukee koko tekstin - tekee s. 16 tehtävät 1–3.

Tehtävät

Tehdään Taitojen vihkon s. 23.

MONILUKUTAITO Kysymyksiä kuvasta, s. 17. • Mikä kuvaan liittyvä? 1. Se rakentaa pesänsä puuhun. Se on taitava kiipeilijä. Sen turkki on kesällä ruskea ja talvella harmaa. Se syö siemeniä. (orava) 2. Sen ruumis on kolmiosainen kuten muillakin hyönteisillä. Sillä on kuusi jalkaa. Sillä on verkko silmät. Sen leuat ovat vahvat. (muurahainen) • Mitä tietoa kuvastaa saa?

Luetaan tekstit linnun- ja muurahaispesästä. • Minne linnut tekevät pesiä? • Miten ihminen voi auttaa lintujen pesimistä? • Mitä kekomuurahaiset käyttävät pesänsä rakennusaineena? • Mistä osista muurahaispesä muodostuu? Pohditaan Mitä tiesin asiasta etukäteen, mitä opin ja mitä haluaisin vielä tietää?

Tehtävät Tehdään lukukirjan s. 17 tehtävä 4. Tehdään Taitojen vihkon s. 22. 45

MEI JA PUUHISEN PESÄPUU MEI JA PUUHISEN PESÄPUU 1. a. Lue tie-to-teks-ti.

Majava Kaksi lajia Suomessa esiintyy kaksi ma-ja-va-la-ji-a: eu-roo-pan-ma-ja-va (Castor fiber) ja a-me-ri-kan-ma-ja-va eli ka-na-dan-ma-ja-va (Castor canadensis). Lajit erottaa toisistaan ai-no-as-taan suomuisen hännän koon ja muodon pe-rus-teel-la. Majavat käyttävät häntää apunaan pesiä ja patoja ra-ken-ta-es-saan. Lisäksi majavat va-roit-ta-vat la-ji-kump-pa-nei-taan uh-kaa-vis-ta vaaroista läis-käyt-tä-mäl-lä hännällään ve-den-pin-taa. Majava voi sukeltaa hen-git-tä-mät-tä jopa 15 mi-nuut-ti-a.

Ra-ken-nus-mes-ta-ri Majavat ra-ken-ta-vat puista, oksista ja mudasta padon. Apunaan ne käyttävät talt-ta-ham-pai-taan, joilla ne jyrsivät poikki pak-su-ja-kin puita. Padon ansiosta puron ve-den-pin-ta nousee niin, että padon taakse muodostuu lampi. Lammen keskelle majavat ra-ken-ta-vat pesän, johon ne pääsevät su-kel-ta-mal-la. Majavan pesä on hieno tai-don-näy-te, sillä pesässä on useita huoneita. Pesän a-la-ker-ras-sa ruo-kail-laan. Y-lä-ker-ta on o-les-ke-lu-a ja le-pää-mis-tä varten. Jos ihminen purkaa majavan pesän, se rakentaa sen yhdessä yössä uudestaan.

b. Sopiiko väittämä tekstiin? Sopii

s . Ei sovi e .

1. Suomessa tavataan kolme ma-ja-va-la-ji-a. 2. Ma-ja-va-la-jit voi erottaa toisistaan hännän pe-rus-teel-la. 3. Majavat il-moit-ta-vat hännällään uh-kaa-vas-ta vaarasta. 4. Majava katkaisee puun hännällään. 5. Majavan pesässä on monta huonetta. 6. Majava pääsee pesäänsä su-kel-ta-mal-la. 7. Jos majavan pesä tuhoutuu, se rakentaa uuden no-pe-as-ti. 22

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 22

KIRJOITTAMINEN Sanasanelu (useampitavuiset sanat) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa) Kirjoita sanat tavuittain. 1. ym-pä-ril-leen 2. in-nos-tu-nei-ta 3. pe-sä-puus-ta 4. e-ri-lais-ten 5. ta-va-ra-hyl-lyl-lä 6. ke-ko-muu-ra-hai-nen

Virke Muista iso alkukirjain, erisnimet isolla alkukirjaimella ja lopetusmerkki. 1. Antero löysi muurahaispesän. 2. Missä Kikiru on? 3. Puuhinen ja Mei korjasivat linnunpesiä.

Virketehdas (leikki) Pelataan 2–3 oppilaan ryhmässä. Heitetään noppaa vuorotellen. Nopan silmäluku määrää virkkeen sanojen määrän. Esimerkiksi silmäluvulla 4 pitää keksiä nelisanainen virke. Oppilaat voivat myös pelin alussa sopia, tehdäänkö virkkeistä yhtenäinen tarina vai vain erillistä virkkeitä. Oppilaat voivat kirjoittaa keksimänsä virkkeet.

Luova kirjoittaminen Eräänä päivänä Mei, Paju, Aino ja Antero löytävät puistosta Pesäpuun juurelta suuren laatikon. Keksi ja kirjoita, mitä laatikossa on? Miten laatikko on joutunut puistoon? Mitä laatikosta paljastuu? Mitä sen sisällölle tapahtuu?

Luova kirjoittaminen Mesipistiäishotelli Keksi ja kirjoita tarina, jossa kerrot – kuka/ketkä asuvat hotellissa – mitä eräänä päivä tapahtuu – miten asia ratkeaa. Liitä tarina piirtämääsi kuvaan mesipistiäishotellista (ohje s. 13) esim. liimaalla tarina kuvaan.

PROJEKTI Oma kotipaikka Opettaja lukee tekstin.

Eräänä päivänä kun Riitta ja Anna ja minä ajoimme heinäkuormaa Ylätalon rengin kanssa, löysimme mansikkapaikan kiviröykkiöstä. Siellä kasvoi niin paljon mansikoita, etten eläissäni ole nähnyt sellaista mansikkamäärää. Päätimme, ettemme milloinkaan, milloinkaan, milloinkaan kerro mansikkapaikastamme pojille tai kenellekään muulle. Me poimimme marjat ja pujotimme ne heinänkorteen. Saimme kolmetoista kortta täyteen. Illalla söimme marjat sokerin ja kerman kera. Saku ja naku ja Olli saivat

7.6.2017 23.09

Monet linnut pesivät niitä varten ra-ken-ne-tuis-sa pöntöissä.

Puu-tar-hu-ri Puu-hi-nen penkoi verstaan hyl-ly-jä. Hän etsi me-tal-lin-pal-jas-tin-ta ja puu-ste-tos-koop-pi-a. Mei kat-se-li ym-pä-ril-leen. Miksi Puuhinen oli po-ran-nut pölkyt ja palkit täyteen rei-ki-ä? Nuo tu-le-vat pe-sä-puu-hun. Pe-sä-puu oli puiston tärkein puu. Se oli täynnä e-ri-lais-ten o-len-to-jen pe-si-ä. Puu-tar-hu-ri Puu-hi-nen huo-leh-ti, että pesät py-syi-vät kun-nos-sa.

2. Merkitse oikea lo-pe-tus-merk-ki.

Paju kirjoitti viestin

Apua, joku tulee Löysitkö tietoa ku-nin-gat-ta-res-ta Minne sinä menet Onneksi olkoon Voi, kuinka kaunis

Ke-ko-muu-ra-hai-set rakentavat suuret pesänsä pääosin ha-vun-neu-la-sis-ta ja oksien pätkistä. Maan päällä näkyvä keko on yleensä vain pieni osa pesää. Suurin osa käy-tä-vis-tä ja kam-mi-ois-ta on maan alla.

Orava rakentaa risuista pal-lo-pe-sän, jonka se vuoraa läm-pi-mäk-si sam-ma-lil-la ja jä-kä-lil-lä. Oravanpesä voi olla myös lin-nun-pön-tös-sä tai luon-non-ko-los-sa.

Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki. me-tal-lin-pal-jas-ti-men ja ste-tos-koo-pin kanssa

1. 2. 3. 4.

Mitä Mei ihmetteli? Miksi pesäpuu oli tärkeä? Mistä Leenan kartta löytyi? Mitkä eläimet tekevät pesänsä a) puun oksille? b) puun runkoon? c) maan alle? 5. Etsi tietoa oravan pesästä. Kirjoita.

Mei kö-röt-te-li Milloin lähdemme junalla kohti Ratapuotia. Samassa hän huomasi, että ta-va-ra-hyl-lyl-tä pilkisti jotakin. Se oli Leenan kartta! Mei on iloinen Jos Leena oli unohtanut kartan junaan, se ei voinut olla Anterolla ja Ainolla. Missä ihmeessä he oikein olivat? Muu-ra-hai-nen on hyönteinen 16

3. Järjestä sanat virkkeeksi. Kirjoita.

paljon

puussa

pe-sä-puus-sa

junasta

kartan

oliko

kartan

Leena

pesiä

onko

aarre

löysi

junaan

Mei

u-noh-ta-nut

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 23

7.6.2017 23.09

maistaa muutaman, mutta kun he tahtoivat tietää, mistä olimme mansikat poimineet, me sanoimme vain: – Sitä emme sano ikinä, sillä se on salaisuus! (--) Eräänä päivänä olimme löytäneet hyvin paljon mansikoita ja sanoimme pojille, että nyt meillä on seitsemän mansikkapaikkaa, joista emme koskaan aikoneet puhua, sillä ne olivat salaisuuksia. Silloin Olli sanoi: – Hahaa, kehno salaisuus! Meillä on paljon parempi! – Mikä salaisuus teillä on? kysyi Riitta. – Älä sano, Saku, sanoi Olli. Mutta Saku sanoi: – Sanon kuin sanonkin. (--) – Me olemme tehneet heiniin yhdeksän luolaa, jos tahdotte tietää, sanoi Saku. – Mutta emme sano minne, sanoi Naku ja hyppeli yhdellä jalalla. (--) Te ette löydä niitä koskaan! Ensiksikin koska niitä ei voi löytää ilman karttaa ja toiseksi koska ette löydä karttaa, johon ne on merkitty. – Mikä se kartta on? sanoimme me. – Se on kartta, jonka me olemme tehneet, sanoi Saku. – Mutta me olemme piilottaneet sen. (--) Seuraavana päivänä minun piti kysyä Ollilta, saisinko häneltä lainata kirjaa ”Tuhat ja yksi yötä”. Oli sade ja tahdoin olla sisällä ja lukea. Saku ja Naku olivat ulkona, ja minä menin heidän huoneeseensa kiivetäkseni jalavaa myöten Ollin luo. Jalavassa oli aikaisemmin asunut pikkulintu, ja rungossa oli kolo, missä sen pesä oli ollut. Nyt se ei enää asunut siellä. Mutta kun kiipesin pesän ohi, näin kolosta pistävän esiin nuoran. – Mihin ihmeeseen lintu on nuoraa tarvinnut, minä ajattelin ja vedin sen ulos. Ja kas, siinä oli kartta! (--)

Juoksin Riitan ja Annan luo minkä käpälistäni pääsin. (--) Voi, miten Riitta ja Anna ilostuivat. Meille tuli kiire juosta heinäparvelle, eikä kestänytkään kauan, ennen kuin olimme löytäneet kaikki luolat. (Astrid Lindgren: Melukylän lapset, WSOY, 1973)

Keskustelua katkelmasta – – – – –

Mikä oli tyttöjen lempipaikka? Mikä oli poikien lempipaikka? Miksi pojat tekivät kartan? Mitä pojat tekivät kartalle? Miten tytöt löysivät poikien lempipaikan?

Oma lempipaikka • Jokainen oppilas nimeää lempipaikkansa (jokin muu kuin koulu tai koti) omalta asuinpaikkakunnaltaan. • Lempipaikka etsitään kartalta. • Käydään ottamassa kuva lempipaikasta tai piirretään siitä kuva. • Oppilas kirjoittaa kuvaan kuvatekstin, jossa hän kertoo – mikä paikka on – miksi se on hänen lempipakkansa. • Lisätään kuvat kuvateksteineen karttaan.

PÖRRIÄISEN KAUPPAKASSIT Pörriäisen kauppakassit

Materiaalit • Lukukirja s. 18–19 • Taitojen vihko a, s. 24–25 • E-taitojen vihko a, s. 24–25 • Selkoversio tekstistä (liite 20) • Liite 13, Kysymyskortit

Meidän pitäisi löytää Leenan kartta. Mistä ih-mees-tä me löy-däm-me sen? Leena oli an-ta-nut Ainolle ja Anterolle lai-nak-si ka-me-ran-sa. Hän oli pyy-tä-nyt heitä ku-vaa-maan van-ho-ja puita. Aino ja Antero eivät kui-ten-kaan päässeet kuk-ka-niit-ty-ä kau-em-mak-si. Niitty oli täynnä kau-nii-ta kuk-ki-a, per-ho-si-a, he-po-kat-te-ja ja pör-röi-si-ä kel-ta-rai-tai-si-a pö-ri-si-jöi-tä. Antero ja Aino räp-si-vät ku-vi-a in-nois-saan.

– Katsotaan välillä kuvia! Antero ehdotti. He is-tah-ti-vat kannolle ja alkoivat katsella o-tok-si-aan. – Onkohan noilla ö-tö-köil-lä-kin koti jossain? Antero mietti otsa kurtussa. – Ne selvästi hakevat kukista jotain. Varmaan ne myös vievät sen ha-ke-man-sa jonnekin. Katso nyt tuotakin pör-ri-äis-tä, sillä on keltaiset kan-ta-muk-set jaloissa. Ihan kuin kaup-pa-kas-sit! Aino katseli kuvia miet-ti-väi-se-nä. Yht-äk-ki-ä hän muisti jotain. – Muistatko, meidänhän piti juuri etsiä hyön-tei-si-ä! Niin siinä sadussa sanottiin! Ko-e-te-taan seurata pör-ri-äi-si-ä. Katsotaan, minne ne menevät.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 18

VIRITTÄYTYMINEN

KUVA

Sana-arvoitus

Silmäillään s. 18 kuvaa

Piirretään sana-arvoitus näkyville. Oppilaat ehdottavat kirjaimia. Jos kirjain sopii sanaan, se kirjoitetaan oikeaan kohtaan. (Jos samaa kirjainta on useampi, ne kirjoitetaan samalla kertaa.) Jos kirjain ei sovi sanaan, opettaja piirtää yhden pörriäisen osan paikoilleen.

Mikä kuvassa oleva alkaa tavulla? – per- (perhonen) – ka- (kamera, kaveri) – me- (mehiläinen) – au- (auringonkukka) – kan- (kanto) – he- (hepokatti) – hei (heinä)

Kysymyksiä kuvasta, s. 18 • Missä Aino ja Antero ovat? • Mikä vuodenaika kuvassa on? Mistä sen voi päätellä? • Millaisia kuvia Aino on voinut ottaa kamerallaan? • Oletko sinä kuvannut kameralla? Mitä?

TEKSTI Tekstin silmäily

(Viesti on: Pörriäisen kauppakassi) __________

___________

Keskustellaan siitä, mitä pörriäisen kauppakassi voisi olla.

• Luetaan otsikko. • Pohditaan, mitä se voisi tarkoittaa. • Ennustetaan otsikon ja kuvien perusteella, mistä teksti voisi kertoa.

Sanaston/ilmaisujen tarkastelu • Kirjoitetaan sanat/sanonnat näkyviin. hepokatti, pörisijä, räpsiä kuvia, otos, miettiä otsa kurtussa, pörriäinen, katsella kuvia miettiväisenä

9.1.2017 15.22

kimalainen ”pyyhkii itsensä”, se saa kerättyä siitepölyn jalkojen taskuihinsa.

Am-pi-ai-nen, me-hi-läi-nen ja ki-ma-lai-nen Am-pi-ai-nen, me-hi-läi-nen ja ki-ma-lai-nen kuuluvat pis-ti-äi-siin. Me-hi-läi-nen ja ki-ma-lai-nen kuuluvat me-si-pis-ti-äi-siin. Kaikilla on myrk-ky-pii-kit. hoikka, vä-hä-kar-vai-nen kel-ta-mus-ta väritys

Tekstin lukeminen

Am-pi-ai-nen Am-pi-ai-sen pesä on pa-pe-ri-mai-nen ja usein harmaa. Pesän sisällä on kennosto, jossa kasvaa uusia jäl-ke-läi-si-ä. Pesässä saattaa asua satoja am-pi-ai-si-a. Am-pi-ai-sen pistos voi aiheuttaa al-ler-gi-si-a oireita, kuten ihon pu-noi-tus-ta.

Me-hi-läi-nen Me-hi-läi-nen muistuttaa am-pi-ais-ta. Tunnetuin me-hi-läis-la-ji on tar-ha-me-hi-läi-nen. Se elää parvissa. Sitä pidetään ko-ti-e-läi-me-nä hunajan takia. Ihminen rakentaa tar-hame-hi-läi-sel-le pesän. Me-hi-läi-set ra-ken-ta-vat pesään vahasta kennoja. Kennoissa kehittyy hunajaa ja uusia jäl-ke-läi-si-ä. pullea, tuu-he-a-kar-va-nen kel-ta-mus-ta väritys

Ki-ma-lai-nen tekee pesänsä vahasta. Pesä muistuttaa harmaata ka-nan-mu-na-ken-nos-to-a. Pesä on paljon pienempi kuin me-hi-läis-pe-sä, sillä ki-ma-lai-nen ei varastoi hunajaa. Turkkinsa an-si-os-ta ki-ma-lai-set ovat e-rin-o-mai-si-a pö-lyt-tä-ji-ä.

- lukee koko tekstin - tekee s. 19 tehtävät 1–2.

KIELITIETOISUUS Mikä lopetusmerkki virkkeeseen tulee?

1. Tutki kuvia sivulla 18. Nimeä sinulle tutut kasvit ja hyön-tei-set. 2. Minkä tehtävän Leena oli antanut Ainolle ja An-te-rol-le? 3. Lue sivun 19 tie-to-teks-tit. Keksi ja kirjoita niistä kolme ky-sy-mys-tä. Kysy parilta.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 19

- lukee tekstin selkoversion tai osan tekstistä esim. hamsteriviivaan saakka - tekee s. 19 tehtävät 1–2 opettajan ohjeistuksen mukaan.

Sujuva lukija vä-hä-kar-vai-nen kel-lan-rus-ke-a väritys

Ki-ma-lai-nen

4. Ottakaa parin kanssa kuvia jostakin hyön-tei-ses-tä. a) Ni-met-kää hyön-tei-nen. b) Etsikää siitä tietoa. c) E-si-tel-kää hyön-tei-sen-ne.

Harjoitteleva lukija

9.1.2017 15.22

• Luetaan ja tavutetaan sanat/sanonnat. • Pohditaan, mitä sanat/sanonnat tarkoittavat. • Näytellään pantomiimina räpsiä kuvia, miettiä otsa kurtussa, katsella kuvia miettiväisenä.

Tekstin lukeminen/kuunteleminen Opettaja lukee tekstin tai se kuunnellaan sähköisestä materiaalista.

Sopiiko väittämä tekstiin? • Aino ja Antero etsivät Leenan karttaa. (s) • Aino otti kuvia omalla kamerallaan. (e) • Leena pyysi kuvia vanhoista puista. (s) • Aino ja Antero ottivat kuvia puista. (e) • Pörriäisellä oli kauppakassit jaloissaan. (e) • Lapset päättivät seurata pörriäisiä. (s)

Keskustelua tekstistä • Mitä Leena antoi lapsille? • Miksi Aino ja Antero jäivät kukkaniitylle? • Mitä ötökät hakivat kukista? • Mitä pörriäisillä oli jaloissaan? • Mitä Aino muisti?

Tiedoksi: Käytyään kukissa imemässä mettä, pörriäisen takajalkoihin muodostuu pieniä siitepölypaketteja. Mitä isommat pallukat takajaloissa on, sen enemmän työtä se on tehnyt ja sitä pikemmin se on menossa pesälleen tyhjentämään ne. Jos pallukoita ei näy, se on varmaan juuri tullut pesältä. Siitepölypallukat ovat erivärisiä riippuen siitä, mitä kukkia se on pölyttänyt. Siitepöly tarttuu kimalaisen karvoihin kuin sähkömagneettiin ja kun

Piste (.), kysymysmerkki (?), huutomerkki (!) 1. Mistä löydämme kartan (?) 2. Aino ja Antero ottivat valokuvia (.) 3. Varo kiveä (!) 4. Minne menemme seuraavaksi (?) 5. Tule äkkiä tänne (!) 6. Aino katseli kuvia tyytyväisenä (.)

Tehtävät Tehdään Taitojen vihkon s. 25.

Erisnimi-peli (pelipohja Taitojen vihkon takakansi ja kysymyskortit liite 12) Peliä pelataan 2–4 oppilaan ryhmässä. Pelilaudalla edetään noppaa heittämällä. TÄHTI-ruudussa vastapelaaja nostaa kysymyskortin ja kysyy kysymyksen. Jos pelaaja vastaa oikein, pelivuoro siirtyy seuraavalle. Jos pelaaja vastaa väärin, hänen pitää peruuttaa yksi askel ja pelivuoro siirtyy seuraavalle. SYDÄN-ruudussa pelaaja joutuu odottamaan yhden heittovuoron. NUOLI-ruudussa pelaaja saa uuden heittovuoron. Pelin voittaa se, joka ehtii ensimmäisenä maaliin. Maaliin ei tarvitse päästä tasaluvulla.

MONILUKUTAITO Silmäillään s. 19 kuvaa Mitä yhteistä sivun eläimillä on? (esim. kolme paria jalkoja, kolmiosainen ruumis, hyönteisiä)

Luetaan teksti Ampiainen, mehiläinen ja kimalainen Tehtävät Tehdään Lukukirjan s. 19 tehtävät 3–4. Tehdään Taitojen vihkon s. 24. 49

PÖRRIÄISEN KAUPPAKASSIT PÖRRIÄISEN KAUPPAKASSIT 1. a. Lue satu.

Joka sään asunto Kun kaikkein en-sim-mäi-nen muu-ra-hai-nen eräänä aamuna lähti kä-ve-lyl-le, löysi se e-rin-o-mai-sen pe-sä-pai-kan. Se oli peh-me-äs-sä sam-ma-li-kos-sa kahden rehevän sa-ni-ai-sen välissä. Muu-ra-hai-nen siivosi ri-pe-äs-ti pois hiekan ja muut roskat ja ripusti lopuksi kotiinsa ko-ris-teek-si kauniit hä-mä-hä-kin-seit-ti-ver-hot. Yl-pe-ä-nä se katseli uutta kotiaan. Silloin se tunsi sa-de-pi-sa-ran. Pian vettä satoi taivaan täydeltä, ja kohta uuden kodin paikalla lainehti järvi. Tuuli oli kaatanut sa-ni-ai-set kumoon, ja kauniit verhot olivat rie-ka-lei-na. Mutta muu-ra-hai-nen ei jäänyt sitä suremaan. Se ymmärsi, että sen oli ra-ken-net-ta-va talo, joka kestäisi säässä kuin säässä. Koska se ei ollut ai-no-as-taan viisas, vaan myös ahkera, se ryhtyi heti keräämään oksia ja ha-vun-neu-la-si-a. Monen päivän a-her-ruk-sen jälkeen koti oli valmis. Siinä oli maan-a-lai-si-a käy-tä-vi-ä ra-ju-il-mo-jen varalta ja korkeita nä-kö-tor-ne-ja au-rin-koi-si-a päiviä varten. Näin syntyi en-sim-mäi-nen muu-ra-hais-ke-ko, ja sa-man-lai-sel-ta näyttävät muu-ra-hais-ke-ot vielä tänäkin päivänä. b. Vastaa ky-sy-myk-siin ko-ko-nai-sil-la virkkeillä. 1. Mitä muu-ra-hai-nen löysi eräänä aamuna?

2. Mitä muu-ra-hai-sen uudelle kodille tapahtui?

3. Minkä asian muu-ra-hai-nen oppi?

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 24

KIRJOITTAMINEN

Luova kirjoittaminen

Sanasanelu (useampitavuiset sanat) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa)

Luova kirjoittaminen

Kirjoitetaan sanat tavuittain. 1. kuk-ka-niit-ty 2. kel-ta-rai-tai-nen 3. me-si-pis-ti-äi-nen 4. tar-ha-me-hi-läi-nen 5. mu-na-ken-no 6. e-rin-o-mai-nen

Virke Kirjoita virke. Muista iso alkukirjain ja lopetusmerkki. 1. Pistiäiset ovat taitavia lentäviä hyönteisiä. 2. Niillä on yleensä pieni piikkimäinen pistin takaruumiissaan. 3. Kaikilla mesipistiäisillä on keltamusta väritys ja raitakuvio.

Virketehdas (leikki) Pelataan 2–3 oppilaan ryhmässä. Heitetään noppaa vuorotellen. Nopan silmäluku määrää virkkeen sanojen määrän. Esimerkiksi silmäluvulla 4 pitää keksiä nelisanainen virke. Oppilaat voivat myös pelin alussa sopia, tehdäänkö virkkeistä yhtenäinen tarina vai erillistä virkkeitä. Oppilaat voivat myös kirjoittaa muodostamansa virkkeet.

Kaksi mehiläistä tapaa lennolla. He pysähtyvät keskustelemaan. Keksi ja kirjoita mehiläisten keskustelu. Kaukana seitsemän meren takana asuu kuningas. Kuninkaalla on kaunis puutarha, jossa hän hoitaa mehiläisiään. Puutarhassa on kolme mehiläispesää, joissa mehiläiset viihtyivät. Eräänä aamuna kuningas huomaa, että yksi pesistä on kadonnut. Mitä on tapahtunut? Keksi ja kirjoita.

PROJEKTI Oma kotipaikka Opettaja lukee tekstin.

Kevätlaulu Tyynenä ja pilvettömänä iltana huhtikuun loppupuolella Nuuskamuikkunen tuli niin kauas pohjoiseen, että varjonpuoleisilla rinteillä oli vielä lumiläikkiä. Hän oli vaeltanut kaiken päivää halki koskemattomien seutujen ja kuullut koko ajan muuttolintujen huutelevan päänsä yläpuolella. (--) Puro oli mainio. Ruskeana ja kirkkaana se tanssi menneenvuotisten lehtikasojen yli ja viimeisten unohtuneiden jäätunnelien lävitse, pyörähti sammalikkoon ja syöksyi suin päin pieneen vesiputoukseen, jossa oli valkoinen hiekkapohja. Väliin se lauloi duurissa kuin hyttynen ja väliin se yritti vaikuttaa suurelta ja uhkaavalta. Sitten se kurlasi kurkkuaan lumiveden tilkkasella ja nauroi kaikille. (--)

7.6.2017 23.09

2. Ratkaise virke. Kirjoita. Muista iso al-ku-kir-jain ja lo-pe-tus-merk-ki.

Onnin

lapset

karttaa

kadonnut

lentää

Puu-hi-sel-ta

Leenan

etsiikö

ha-lu-a-vat

aarretta

Paju

hän

juoksevat

joku

Mei

pyytävät

missä

kartta

Aino

keltainen

me-hi-läi-nen

Antero

lainata

kirja

apua

onko

ym-pä-ril-lä

muukin

B5 D4 F2 A4 C5

D1 A2 D5

B5 E3 B1 F5

F3 A2 C1

B4 C3 F1 C5

Keksi omia virkkeitä. Anna parin ratkaista ja kirjoittaa.

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 25

7.6.2017 23.09

Nuuskamuikkunen otti esiin vanhan kattilansa ja täytti sen vesiputouksen alla. Sitten hän meni kuusien alle etsimään sytykkeitä. Sulava lumi ja kevätsade olivat kastelleet metsän, ja Nuuskamuikkunen sai tunkeutua tiheän tuulenkaadon alle löytääkseen kuivia puita. Hän ojensi käpälänsä – juuri silloin joku parkaisi ja livisti kuusien alle, ja kauan aikaa kuului pientä kirkunaa, joka loittoni metsään päin. (Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, WSOY 1962)

Keskustelua kuullusta - Millaisia ääniä Nuuskamuikkunen kuuli? - Millaisia paikkoja sadussa oli?

Tutkimus Valitaan omalta kotipaikkakunnalta kolme paikkaa. Pysähdytään kuhunkin paikkaan tekemään tehtävät. Kirjataan ylös havainnot siten, että toinen parista on kirjaaja ja toinen välittää vaikutelmansa. Vaihdetaan rooleja. a) Tunnistetaan äänenlaadut ja merkitään niiden esiintyminen tukkimiehen kirjanpidolla ympyrän oikeaan sarakkeeseen 30 sekunnin välein neljä kertaa. b) K irjoitetaan äänimaisemalautaseen, miltä paikka näyttää ja tuntuu. c) Otetaan pakoista valokuva. d) Haastatellaan ohikulkijoita.

Äänimaisema Tarvitaan kolme paperilautasta tai kartongista tehty ympyrää, kynä ja sekuntikello. Jaetaan ympyrä kuuteen yhtä suureen osaan. Kirjoitetaan sektoreihin otsikot: – Liikenteen äänet (autot, junat, laivat...) – Ihmisen äänet (puhe, askeleet...) – Työn- ja työkoneiden äänet – Luonnon äänet (lintujen laulu, tuulen humina, veden äänet...) – Muut äänet – Äänettömät jaksot

Visuaalinen ilme – Miltä paikka näyttää ja tuntuu? (kaunis, ruma, meluisa, hiljainen, siisti, likainen, turvallinen, vaarallinen, ...)

Valokuva – Otetaan paikasta valokuva ja/tai videokuvaa.

Haastattelu Haastatellaan valituissa kolmessa paikassa ohikulkijoita. – Tehdään kysymykset ennen retkeä. – Valitaan haastattelijat. – Valitaan kuvaajat, jotka kuvaavat haastattelun.

Kootaan saatu materiaali – Liitetään kuvat ja äänimaisemat seinällä olevaan karttaan. – Tehdään haastatteluista yhteenvedot ja liitetään ne seinällä olevaan karttaan. 51

ETSIVÄT KOKOONTUVAT Materiaalit Etsivät kokoontuvat

• Lukukirja s. 20–21 • Taitojen vihko a, s. 26–29 • E-taitojen vihko a, s. 26–29 • Selkoversio tekstistä (liite 21 ja 22) • Liite 14, Parisanelu • Liite 15, Satu Mauno Mehiläisestä

Et-si-vä-toi-mis-ton vies-ti-tik-ka-rin näyttöön il-mes-tyi-vät sanat: Pa-maus-lai-set hoi! Ta-va-taan puis-tos-sa. Mi-nul-la on näy-tet-tä-vää! T: Paju. Sa-mas-sa Mei näki junan ik-ku-nas-ta Anteron ja Ainon. He juok-sen-te-li-vat nii-tyl-lä sinne tänne. Loik-ki-vat-ko he joh-to-lan-gan pe-räs-sä? Mei hyp-pä-si ju-nas-ta seu-raa-val-la py-sä-kil-lä. Hän ryn-tä-si Ainon ja Anteron perään. Paju tup-sah-ti pyö-räl-lä puistoon reppu täynnä kir-jo-ja.

Aluksi kaikki puhuivat yhteen ääneen. Lopulta he rau-hoit-tui-vat niin, että pystyivät puhumaan vuo-ro-tel-len. Pajun tuomat hyön-teis-kir-jat le-vi-tet-tiin nur-mi-kol-le. – Kuunnelkaa! Me-hi-läi-sil-lä, am-pi-ai-sil-la ja ki-ma-lai-sil-la on pesässään emo eli ku-nin-ga-tar! – Katsokaa tätä kuvaa, Mei henkäisi. – Nyt minä käsitän. Näillä hyön-tei-sil-lä on pistin! – Se on kuin keihäs! Aino henkäisi. – Arvoitus alkaa ratketa, Antero kiljaisi. Jos vanhan sadun keihäin va-rus-tet-tu joukko olikin pör-ri-äi-si-ä, mitä ihmeen aarretta ne var-ti-oi-vat ja missä? Liittyikö vanha kartta tapaukseen? Et-si-vä-toi-mis-to Pa-mauk-sel-la oli vielä paljon sel-vi-tet-tä-vää.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 20

VIRITTÄYTYMINEN

KUVA

Viestitikkari

Silmäillään hetki s. 20 kuvaa. Laitetaan kirjat pois.

– Mikä on Viestitikkari? Oppilaat miettivät hetken pienissä ryhmissä. Oppilaat kertovat omia ehdotuksiaan.

Opettaja kertoo oppilaille salaisuuden (se paljastetaan vain salapoliiseille) Viestitikkari on tunnetun keksijän Nyyterön salapoliisiverstaan hienoimpia keksintöjä. Sen avulla salapoliisit voivat viestiä toisilleen helposti ja huomaamattomasti. Ohikulkijasta näyttää kuin kadulla maleksisi tikkaria nuoleskeleva lapsi. Todellisuudessa lapsella on luultavasti meneillään tärkeä keskustelu salapoliisien seuraavasta siirrosta rosmon tavoittamiseksi. Viestitikkarissa on kaksi puolikasta. Vihreää puolta nuolaisemalla avaat yhteyden, jolloin voit puhua toverisi kanssa. Punaista puolikasta nuolaisemalla suljet yhteyden. Kaiken lisäksi Viestitikkari todella maistuu mainiolle.

Mitä kuvassa olevaa tarkoitan? • Mikä oli auki? (Mein kädessä oleva kirja) • Mitkä olivat valkoisia? (pilvet taivaalla) • Kuka oli miettiväisen näköinen? (Antero) • Mikä kulkuväline kuvassa näkyi? (polkupyörä) • Kuka ajoi polkupyörällä? (Paju)

9.1.2017 15.22

Muo-don-muu-tos

Me-hi-läis-pe-sä

Tekstin lukeminen Harjoitteleva lukija

1. muna

- lukee tekstin selkoversion tai osan tekstistä esim. hamsteriviivaan saakka - tekee s. 20 tehtävät 1–3 opettajan ohjeistuksen mukaan.

2. toukka

Me-hi-läis-pe-sä on yleensä ihmisen ra-ken-ta-ma puinen laatikko. Me-hi-läi-set ra-ken-ta-vat vahasta kennoja puisiin kehiin.

3. kotelo 4. aikuinen

Sujuva lukija - lukee koko tekstin - tekee s. 20 tehtävät 1–3.

Me-hi-läi-nen Apis mellifica Yh-dys-kun-ta

KIELITIETOISUUS Ku-nin-ga-tar eli emo on kooltaan muita suurempi munii uusia jäl-ke-läi-si-ä.

Työ-me-hi-läi-nen tekee pesän työt ruokkii ja vartioi kerää sii-te-pö-ly-ä, mettä ja vettä.

Keksitään virkkeitä

Kuhnuri eli koiras he-del-möit-tää ku-nin-gat-ta-ren hää-len-nol-la.

Keksi virkkeen sanojen alkukirjaimista virke. 1. Lol. 2. Mop. 3. Mtks? 4. Mamv?

1. Tutki kuvia sivulla 20. Mitä kuvissa tapahtuu? 2. Miten Paju viestitti toisille ta-paa-mi-ses-ta? 3. Mitä lapset oi-val-si-vat, kun he lukivat Pajun tuomia hyön-teis-kir-jo-ja? 4. Tutkikaa parin kanssa sivun 21 miel-le-kart-taa. a) Valitkaa mie-les-tän-ne kiin-nos-ta-vin tieto. b) Sel-vit-tä-kää, mihin hunajaa voi käyttää. c) Tehkää hu-na-jas-ta miel-le-kart-ta.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 21

9.1.2017 15.22

TEKSTI Tekstin silmäily • Luetaan otsikko. • Pohditaan, mitä se voisi tarkoittaa. • Ennustetaan otsikon ja kuvien perusteella, mistä teksti voisi kertoa.

Sanaston/ilmaisujen tarkastelu

Sanasta virke Keksi virke, jossa käytät annettuja sanoja. 1. kirjastossa (Esim. Paju oli kirjastossa.) 2. kirjastoon 3. kirjastosta 4. kirjasto 5. kirjaston

Tehtävät Tehdään Taitojen vihkon s. 26–27.

MONILUKUTAITO

• Kirjoitetaan sanat/sanonnat näkyviin. juoksennella, loikkia, tupsahtaa, hypätä, rynnätä, puhua yhteen ääneen, henkäistä, kiljaista, vartioida Silmäillään s. 21 kuvaa • Luetaan ja tavutetaan sanat/sanonnat. Esitetään • Mistä eläimestä sivulla kerrotaan? sanat. • Mitä tiedät mehiläisistä etukäteen? • Pohditaan, mitä sanat/sanonnat tarkoittavat. • Mitä tietoa saat kuvista?

Tekstin lukeminen/kuunteleminen

Luetaan miellekartan tekstit

Opettaja lukee tekstin tai se kuunnellaan sähköisestä • Mitkä asiat olivat tuttuja? materiaalista. • Mitkä asiat olivat uusia?

Sopiiko väittämä tekstiin

• Paju pyysi pamauslaiset kirjastoon. (e) • Aino ja Antero loikkivat niityllä. (s) • Mei matkusti junalla. (s) • Pajulla oli repussaan hyönteisiä. (e) • Mehiläispesässä asuu kuningatar. (s) • Hyönteisillä on pistin. (s)

Keskustelua tekstistä • Miksi Paju lähetti viestin toisille? • Mistä Paju oli tulossa? Mistä sen voi tietää? • Millaisia kirjoja Paju oli lainannut? • Mitä tietoa lapset saivat kirjasta?

Pohditaan • Mitä uutta opin mehiläisestä? • Mitä haluaisin vielä tietää?

Tehdään Lukukirjan s. 21 tehtävä 4 Eläinesitelmä Aloitetaan Taitojen vihkossa s. 28–29 ohjeistettu projekti. Oppilaat voivat tehdä esitelmän joko yksin tai ryhmässä.

ETSIVÄT KOKOONTUVAT ETSIVÄT KOKOONTUVAT 3. Keksi ja kirjoita virke, jossa käytät an-net-tu-a sanaa. Pidä sana an-ne-tus-sa muodossa. Mei näki ku-nin-gat-ta-ren lentävän. Esim. ku-nin-gat-ta-ren

1. Lisää isot kirjaimet ja lo-pe-tus-mer-kit. Kirjoita.

aino lukee kirjaa nimeltä me-hi-läis-ku-nin-ga-tar

me-hi-läi-sen

minne leena ja paju ovat menossa

me-hi-läi-sel-le

et-si-vä-toi-mis-to pamaus kokoontuu ra-ta-puo-dis-sa

me-hi-läi-set me-hi-läi-si-ä

2. Keksi ja kirjoita al-ku-kir-jai-mis-ta virke.

Ansh. Aino näki suuren hyönteisen.

ku-nin-ga-tar

Apm. ku-nin-gat-ta-rel-la L ks. ku-nin-gat-ta-ren Mkui. ku-nin-ga-tar-ta Keksi itse kirjaimet. Anna parin kirjoittaa.

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 26

7.6.2017 23.09

KIRJOITTAMINEN Sanasanelu (äng-äänne) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa) Kirjoitetaan sanat tavuittain. 1. joh-to-lan-ka 2. joh-to-lan-gat 3. ku-nin-ga-tar 4. ku-nin-gat-ta-ret 5. au-rin-ko 6. au-rin-got

Virke Kirjoita virke. Muista iso alkukirjain ja lopetusmerkki. 1. Työläiset tekevät mehiläispesän työt. 2. Ne keräävät siitepölyä ja mettä. 3. Työläisten tehtäviin kuuluu myös pesän vartiointi.

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 27

7.6.2017 23.09

PROJEKTI Oma kotipaikka Mauno Mehiläisen matka maailman ääriin (liite 15) Mehiläisen surina (keskittymisleikki) Oppilaat istuvat piirissä. Harjoitellaan aluksi surisemista yhteen ääneen. Aloitetaan leikki. Opettaja alkaa surista. Suristuaan hetken hän koskettaa oikealla puolella istuvaa oppilasta olkapäähän. Oppilas alkaa surista, ja opettaja hiljenee samalla hetkellä, kun hän koskettaa oppilasta. Näin edetään, kunnes kaikki piirissä olevat ovat surisseet. Opettaja lukee katkelman.

Parisanelussa parit saavat omat sanelukorttinsa (liite 14). Paperissa on vasemmalla puolella parille saneltavat sanat ja oikealla puolella kirjoitustila parin sanelemille sanoille.

Mauno Mehiläinen asui suurella niityllä. Niityn takana häämötti etäinen metsänreuna. - Mitähän tuolla kaukana on? Mauno Mehiläinen mietti. – Minäpä lennän ottamaan siitä selvän. - Et sinä sinne asti jaksa lentää, toiset mehiläiset varoittivat. – Kyllä minä jaksan. Jaksan lentää vaikka maailman ääriin, ja sinne minä lennänkin, sanoi Mauno Mehiläinen ja lähti matkaan.

Luova kirjoittaminen

Minkä eläimen Mauno tapaa? (leikki)

Parisanelu

Aino ja Antero saavat Viestitikkariin oudon viestin. Keksi ja kirjoita, miten tarina jatkuu.

Hei pamauslaiset! Olemme tarkkailleet autiotaloa jo viikon verran. Joka ilta kello kuusi talon ikkunoista näkyy valoa. Kuka siellä on? Mitä siellä tapahtuu? Tarvitsemme teidän apuanne. Tulkaa illalla kello kuusi autiotalon vieressä olevaan puistoon. 54

Oppilaat päättävät mielessään, minkä hahmon (hahmo ja sille liike) valitsevat esitettäväksi. Opettaja laittaa musiikin soimaan. Oppilaat lähtevät lentämään mehiläisinä luokassa tai salissa. Kun musiikki lakkaa, oppilaat pysähtyvät. Yksi oppilas esittää hahmonsa liikkeen avulla (esim. käärme matelee, jänis hyppelee). Muut oppilaat matkivat esittäjän liikettä ja

ETSIVÄT KOKOONTUVAT E-läin-e-si-tel-mä

2. Val-mis-tau-du e-sit-tä-mään. • Päätä, missä jär-jes-tyk-ses-sä kerrot asiat. • Har-joit-te-le ker-to-mis-ta Pipotin ohjeen mukaan.

1. a. Valitse eläin, josta etsit tietoa. 2. b. Tee miel-le-kart-ta. • Kirjoita keskelle eläimen nimi. Piirrä kuva. • Etsi tietoa in-ter-ne-tis-tä, kirjoista tai lehdistä. • Kirjoita tiedot miel-le-kart-taan. Tun-to-mer-kit

3. E-sit-te-le e-läi-me-si miel-le-kar-tan avulla. • Näytä e-läi-mes-tä-si myös kuva tai kuvia. • Pyydä y-lei-sö-ä lopuksi e-sit-tä-mään ky-sy-myk-si-ä.

Ravinto Kuun-te-li-ja

E-sit-tä-jä Keskity. Puhu kuu-lu-vas-ti ja rau-hal-li-ses-ti. Katso välillä yleisöön.

Keskity. Katso e-siin-ty-jää. Kysy kysymys e-si-tyk-sen lopussa, jos joku asia jäi e-ri-tyi-ses-ti kiin-nos-ta-maan sinua.

Anna yleisön esittää lopuksi ky-sy-myk-si-ä. Kiitä y-lei-sö-ä.

Li-sään-ty-mi-nen

E-lin-ym-pä-ris-tö

Miten esitys sujui?

Kiitä e-si-tyk-ses-tä.

Ka-ve-ri-pa-lau-te

E-si-tys-tä oli mukava tehdä.

E-si-tyk-sen aihe oli mie-len-kiin-toi-nen.

Löysin helposti tietoa. Esitys oli selkeä.

Muuta kiin-nos-ta-vaa E-si-tyk-se-ni oli selkeä.

kaverin al-le-kir-joi-tus 28

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 28

7.6.2017 23.09

sanovat ”Hauska tavata käärme/jänis!”. Laitetaan musiikki soimaan ja jatketaan niin kauan, kunnes kaikki ovat esittäneet. Opettaja jatkaa lukemista.

Metsän reunassa Mauno Mehiläinen tapasi ketun. – Onko tästä vielä pitkä matka maailman ääriin? se kysyi. – Eiköhän maailma pääty tämän metsän toiseen laitaan, arveli kettu. –Oletko sinä käynyt siellä? –En ole. Ei sinne kukaan jaksa kulkea. –Minä kyllä jaksan, Mauno Mehiläinen kehaisi ja lensi eteenpäin. Mauno Mehiläinen lensi metsän halki ja tuli meren rantaan. – Ei maailma loppunutkaan metsän laitaan, se hämmästeli.

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 29

7.6.2017 23.09

Työohje: – Harjoitellaan ketun muotoa ja asentoa suunnittelupaperille. – Hahmotellaan ketun ääriviivat paperille. – Väritetään työ: väritetään pinta, levitetään väri sormella. – Vahvistetaan ääriviivat – Kirjoitetaan nimi valmiiseen työhön. Opettaja suihkuttaa fixatiivin valmiisiin töihin. Opettaja jatkaa lukemista.

• Mikä voisi olla maailman ääri? • Miten satu voisi päättyä? Miksi?

Kaislikossa uiskenteli iso hauki. Mauno Mehiläinen kysyi siltä: - Onko tästä vielä pitkä matka maailman ääriin? – Eiköhän maailma lopu tämän meren takana, hauki arveli. – Oletko sinä käynyt siellä? – En ole. Ei sinne kukaan jaksa kulkea. – Minä kyllä jaksan, Mauno Mehiläinen kehaisi ja lensi eteenpäin.

Kettu (kuvataidetyö)

Paikkakunnat (sanapeli)

Pohdintaa kuullusta

Muistellaan satuja, joissa seikkailee kettu. (esim. Korppi ja kettu, Kettu ja jänis, Ketun kalansaalis, kettu ja haikara) • Minkälainen kettu on saduissa? • Katsotaan kuvaa ketusta. • Tutkitaan sen muotoa, hännän pituutta suhteessa muuhun vartaloon, korvia, kuonoa ja väriä. • Tehdään kettu

Tarvitaan: – musta paperi – pölypastelliliidut – fixatiiivi

Oppilaat pelaavat peliä 3–4 oppilaan ryhmässä. Jokainen oppilas kirjoittaa paperille viiden minuutin ajan Suomen paikkakuntia. Kun aika loppuu, jokainen ryhmäläinen sanoo vuorotellen yhden paikkakunnan. Jos paikkakunta on jonkun toisenkin ryhmäläisen paperissa, pyyhitään paikkakunta yli. Oppilas, jolla on lopuksi eniten paikkakuntia, joita ei ole ollut muilla, voittaa.

Pohdintaa kuullusta • Mikä voisi olla maailman ääri? • Miten satu voisi päättyä? Miksi? 55

JOHTOLANGET YHTYVÄT Materiaalit • Lukukirja s. 22–23 • Taitojen vihko a, s. 30–31 • E-taitojen vihko a, s. 30–31 • Selkoversio tekstistä (liite 23 ja 24) • Liite 10, Yleisnimi-erisnimi-kortit • Liite 15, Satu Mauno Mehiläisestä

Johtolangat yhtyvät Lapset kiin-nit-ti-vät Ra-ta-puo-din sei-näl-le kaiken ma-te-ri-aa-lin, joka liittyi kul-ta-aar-teen ta-pauk-seen. Mei tui-jot-ti vanhaa karttaa. Kat-so-kaa! Tässä Leenan pihan koh-dal-la näkyy him-me-ä pu-nai-nen rasti. Onko Leena koskaan ker-to-nut, mistä kartta on pe-räi-sin? Paras kysyä hä-nel-tä it-sel-tään.

Etsivät kii-ruh-ti-vat Leenan luo, tällä kertaa koko konk-ka-ronk-ka. Leena tarjosi kaa-ka-o-ta ja paah-to-lei-pää. Hän oli selvästi i-lah-tu-nut saadessaan taas vieraita. Leivän päälle lapset saivat levittää pak-sul-ti suussa sulavaa hunajaa. Leena katseli vanhaa karttaa hellästi. – Kartta on i-so-tä-ti-ni piirtämä. Hän oli suuri puiden ystävä. – Näyttääkö tämä tutulta? Mei kysyi ja nosti pöydälle sa-tu-kir-jan kuvan kiuk-kui-sis-ta hyön-tei-sis-tä keihäät tanassa.

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 22

VIRITTÄYTYMINEN

Oppilaspari keksii ja kirjoittaa sanan JOHTOLANKA kirjaimista muodostuvia sanoja. Kutakin kirjainta saa käyttää yhden kerran. Keksimistä voidaan rajata ajalla: Mikä pari keksii eniten sanoja viidessä minuutissa. (esim. johto, lanka, jono, kana, lato, kala, jana, honka, lanta, olka)

KUVA Kysymyksiä kuvasta, s. 22–23 • Missä lapset ovat? Miksi? • Mitä Leena tekee? • Mitä Antero syö? • Mitä Mei voisi sanoa muille lapsille? • Mitä Aino voisi miettiä? • Millainen ilme Pajulla on? Miksi? • Mitä seuraavaksi voisi tapahtua?

TEKSTI Tekstin silmäily • Luetaan otsikko. • Pohditaan, mitä se voisi tarkoittaa. • Ennustetaan otsikon ja kuvien perusteella, mistä teksti voisi kertoa. Millaisia johtolankoja lapset ovat tähän mennessä löytäneet? 56

Sanaston/ilmaisujen tarkastelu • Kirjoitetaan sanat/sanonnat näkyviin. konkkaronkka, suussa sulavaa, isotäti, sepittää tarina, lumottu kuningatar, makeanhimoinen, ryöväri, mesiapaja, hykerrellä, kallisarvoinen aarre, metallinpaljastin, • Luetaan ja tavutetaan sanat/sanonnat. • Pohditaan, mitä sanat/sanonnat tarkoittavat.

Tekstin lukeminen/kuunteleminen Opettaja lukee tekstin tai se kuunnellaan sähköisestä materiaalista.

Kerrataan kuunneltu kertomus Kirjoitetaan näkyville virkkeiden sanojen ensimmäinen tavu. 1. Mei tui- van- kart- . (Mei tuijotti vanhaa karttaa.) 2. Kar- o- pu- ras- . (Kartassa oli punainen rasti.) 3. Kart- o- Lee- i- piir- . (Kartta oli Leenan isotädin piirtämä.) 4. Lee- pi- o- me- . (Leenan pihalla oli mehiläispesiä.) 5. Me- var- hu- . (Mehiläiset vartioivat hunajaa.)

9.1.2017 15.22

Lasten häm-mäs-tyk-sek-si Leena alkoi nauraa. – Mistä ihmeestä te olette saaneet tuon kuvan? Se on i-so-tä-ti-ni piirtämä. Hän halusi var-ti-oi-da hu-na-jaan-sa. Siksi hän sepitti tarinan lu-mo-tus-ta ku-nin-gat-ta-res-ta ja sen hurjista var-ti-jois-ta. Tarinan oli tarkoitus pe-lo-tel-la ma-ke-an-hi-moi-si-a ryö-vä-rei-tä. Oletteko huomanneet nuo pikku talot tuolla minun ta-ka-pi-hal-la-ni pesäpuun alla? Ne ovat me-hi-läis-pe-si-ä. Olen perinyt ne i-so-tä-dil-tä. Katselen usein me-hi-läis-ten tanssia. Tanssin avulla ne il-moit-ta-vat toisilleen, missä parhaat me-si-a-pa-jat ovat. – Minä ihan tunnen, miten joh-to-lan-gat kiertyvät yhteen, Paju hy-ker-te-li. Hunaja oli siis se kal-lis-ar-voi-nen aarre, jota me-hi-läi-set var-ti-oi-vat. – Minä olisin kyllä halunnut löytää kul-ta-ra-ho-ja ja ja-lo-ki-vi-ä, Aino tuumi, – ja helmiä ja ho-pe-a-miek-ko-ja ja sen semmoista. – Läh-de-tään-kö etsimään? Mei kysyi. – Meillähän on nyt me-tal-lin-pal-jas-tin-kin! Vilskeen maan pinnan a-la-puo-lel-la on varmasti vaikka mitä sa-lai-suuk-si-a! 1. Tutki kuvaa. Millä mielellä lapset ovat? Mistä sen voi päätellä? 2. Mitä lapset huo-ma-si-vat Leenan kartassa? 3. Miksi i-so-tä-ti oli keksinyt tarinan lu-mo-tus-ta ku-nin-gat-ta-res-ta? 4. Mikä oli lasten etsimä aarre? 5. Keksikää ja kir-joit-ta-kaa parin kanssa, millaisen sa-lai-suu-den lapset voisivat löytää maan alta. 23

11-24_Lukukirja_KuningattarenKulta_090117.indd 23

9.1.2017 15.22

Tekstin lukeminen Harjoitteleva lukija - lukee tekstin selkoversion tai osan tekstistä esim. hamsteriviivaan saakka - tekee s. 23 tehtävät 1–4 opettajan ohjeistuksen mukaan.

Sujuva lukija - lukee koko tekstin - tekee s. 23 tehtävät 1–4.

Keskustellaan luetusta Selviääkö asia kuvasta, tekstistä vai molemmista? 1. Kartassa näkyy punainen rasti. (tekstistä) 2. Lapset syövät paahtoleipää. (molemmista) 3. Pöytäliina on ruudullinen. (kuvasta) 4. Kartan oli piirtänyt Leenan isotäti. (tekstistä) 5. Leenan katselee karttaa. (molemmista) 6. Leenan pihalla on mehiläispesiä. (tekstistä) 7. Paju juo kaakaota. (kuvasta)

MONILUKUTAITO Tehtävät Tehdään Taitojen vihkon s. 30

KIELITIETOISUUS Erisnimi-peli (pelipohja Taitojen vihkon takakansi ja kysymyskortit liite 10) Peliä pelataan 2–4 oppilaan ryhmässä. Pelilaudalla edetään noppaa heittämällä. TÄHTI-ruudussa vastapelaaja nostaa kysymyskortin ja kysyy kysymyksen. Jos pelaaja vastaa oikein, pelivuoro siirtyy seuraavalle. Jos pelaaja vastaa väärin, hänen pitää peruuttaa yksi askel ja pelivuoro siirtyy seuraavalle. SYDÄN-ruudussa pelaaja joutuu odottamaan yhden heittovuoron. NUOLI-ruudussa pelaaja saa uuden heittovuoron. Pelin voittaa se, joka ehtii ensimmäisenä maaliin. Maaliin ei tarvitse päästä tasaluvulla.

JOHTOLANGET YHTYVÄT JOHTOLANGAT YHTYVÄT 1. a. Lue satu.

Ku-nin-ga-tar Melissa Olipa kerran ku-nin-ga-tar Melissa. Hän ei kuitenkaan pitänyt ku-nin-gat-ta-re-na o-le-mi-ses-ta. Linnan holvissa olevaa kul-ta-aar-ret-ta piti var-ti-oi-da tarkasti, joten linnassa ei koskaan ta-pah-tu-nut mitään hauskaa. Lisäksi linnassa oli pimeää, koska auringon valo ei yltänyt huoneisiin. Joskus Melissa hiipikin salaa metsään seu-ra-tak-seen eläinten puuhia ja naut-ti-ak-seen auringon paisteesta. Melissa ei kuitenkaan tiennyt, että joukko us-kol-li-si-a ho-vi-nai-si-a seurasi häntä metsään. He var-ti-oi-vat, että rakas ku-nin-ga-tar olisi turvassa. Eräänä päivänä ku-nin-ga-tar löysi metsästä lähteen. Hän istahti sen ääreen ja katseli kuvaansa. Posket olivat punaiset raikkaasta tuulesta. – Näytänpäs minä hyvältä! Melissa huokasi raskaasti. – Voi kun saisin elää aina näin, vapaana metsässä! Melissa oli tie-tä-mät-tään is-tah-ta-nut toi-vo-mus-läh-teel-le. Sil-män-rä-päyk-ses-sä ku-nin-ga-tar ja us-kol-li-set ho-vi-nai-set muuttuivat me-hi-läi-sik-si ja ku-nin-gat-ta-ren kul-ta-aar-re linnassa muuttui ma-ke-ak-si hu-na-jak-si. Ho-vi-nai-set, jotka olivat muuttuneet työ-me-hi-läi-sik-si, saivat teh-tä-väk-seen suojella ja var-ti-oi-da hunajaa. Siitä päivästä lähtien ku-nin-ga-tar ja ho-vi-nai-set e-le-li-vät kauniissa metsässä au-rin-gos-ta ja ul-ko-il-mas-ta nauttien on-nel-li-si-na e-lä-män-sä loppuun asti!

b. Sopiiko väittämä satuun? Sopii

s . Ei sovi e .

1. Linnassa oli pimeää. 2. Melissa viihtyi linnassa. 3. Melissa meni metsään yksin. 4. Melissa löysi metsästä lähteen. 5. Melissa näki lähteestä eläimen kuvan. 6. Lähde oli ta-val-li-nen lähde. 7. Melissa muuttui me-hi-läis-ku-nin-gat-ta-rek-si. 8. Kulta-aarre muuttui so-ke-rik-si. 30

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 30

KIRJOITTAMINEN Sanasanelu (yhdyssanat) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa) Kirjoitetaan sanat tavuittain. 1. i-so-äi-ti 2. paah-to-lei-pä 3. kal-lis-ar-voi-nen 4. kul-ta-ra-ha 5. ta-ka-pi-ha 6. pe-sä-puu

Sanasanelu (erisnimet) (kuuntele, toista, tavuta, kirjoita, lue, korjaa) Kirjoita erisnimet isolla alkukirjaimella. 1. salapoliisi 2. Hämeenlinna 3. kesäkuu 4. koivu 5. Maukka ja Väykkä 6. Peppi Pitkätossu

Virkesanelu Muista iso alkukirjain, erisnimet isolla ja lopetusmerkki. 1. Mehiläiset kertovat toisilleen parhaat mesiapajat tanssimalla. 2. Näin mehiläinen tietää tarkan lentosuunnan lähtiessään lennolle. 3. Mehiläisten ei tarvitse lennellä turhaan mettä etsimässä. 58

Toistokirjoitus Toistokirjoitusta voi käyttää oikeinkirjoituksen arvioin nissa. Opettaja lukee tekstin ääneen kaksi kertaa, jonka jälkeen oppilaat kirjoittavat tekstin sellaisena kuin sen muistavat.

Olipa kerran eukko, joka oli tavattoman saita. Hän ei koskaan ostanut rahoillaan mitään, vaan ompeli kaikki rahat patjansa sisään. Nälän yllättäessä hän pyysi ruokaa naapureilta. Lopulta ihmiset kuitenkin saivat selville, miten rikas hän oikeastaan oli, eivätkä suostuneet enää antamaan eukolle ruokaa. Eukko laihtui laihtumistaan, mutta ei suostunut ratkomaan patjaansa auki ja ottamaan sieltä rahaa. Eräänä päivänä eukon poika tuli katsomaan äitiään. Nähdessään miten surkeaan kuntoon äiti oli joutunut, hän säikähti ja sanoi: – Äitihän on laiha kuin hyttynen! Siinä samassa eukko muuttui hyttyseksi. Vielä tänäkään päivänä eukko ei suostu hankkimaan ruokaansa itse, vaan lentää ihmisestä toiseen verta imemässä. Kukaties hän kuvittelee muuttuvansa veren voimasta taas ihmiseksi.

Luova kirjoittaminen Oppilaat tekevät Lukukirjan s. 23 tehtävä 5.

Luova kirjoittaminen Oppilaat kirjoittavat Taitojen vihkon s. 31 tarinan.

7.6.2017 23.09

Johtolangat yhtyvät

Lasten häm-mäs-tyk-sek-si Leena alkoi nauraa. – Mistä ihmeestä te olette saaneet tuon kuvan? Se on i-so-tä-ti-ni piirtämä. Hän halusi var-ti-oi-da hunajaansa. Siksi hän sepitti tarinan lumotusta ku-nin-gat-ta-res-ta ja sen hurjista vartijoista. Tarinan oli tarkoitus pelotella ma-ke-an-hi-moi-si-a ryö-vä-rei-tä. Oletteko huomanneet nuo pikku talot tuolla minun ta-ka-pi-hal-la-ni pesäpuun alla? Ne ovat mehiläispesiä. Olen perinyt ne isotädiltä. Katselen usein mehiläisten tanssia. Tanssin avulla ne ilmoittavat toisilleen, missä parhaat me-si-a-pa-jat ovat. – Minä ihan tunnen, miten joh-to-lan-gat kiertyvät yhteen, Paju hy-ker-te-li.

Lapset kiin-nit-ti-vät Ra-ta-puo-din sei-näl-le kaiken ma-te-ri-aa-lin, joka liittyi kul-ta-aar-teen ta-pauk-seen. Mei tuijotti vanhaa karttaa. Kat-so-kaa! Tässä Leenan pihan koh-dal-la näkyy him-me-ä pu-nai-nen rasti. Onko Leena koskaan ker-to-nut, mistä kartta on pe-räi-sin? Paras kysyä hä-nel-tä it-sel-tään.

Hunaja oli siis se kal-lis-ar-voi-nen aarre, jota mehiläiset vartioivat. – Minä olisin kyllä toivonut, että olisimme löytäneet kul-ta-ra-ho-ja ja ja-lo-ki-vi-ä, Aino tuumi, – ja helmiä ja ho-pe-a-miek-ko-ja ja sen semmoista. – Läh-de-tään-kö etsimään? Mei kysyi. – Meillähän on nyt me-tal-lin-pal-jas-tin-kin! Vilskeen maan pinnan alapuolella on varmasti vaikka mitä salaisuuksia!

Etsivät kii-ruh-ti-vat Leenan luo, tällä kertaa koko konk-ka-ronk-ka. Leena tarjosi kaakaota ja paah-to-lei-pää. Hän oli selvästi ilahtunut saadessaan taas vieraita. Leivän päälle lapset saivat levittää pak-sul-ti suussa sulavaa hunajaa.

2. Katso kuvia. Keksi ja kirjoita oma tarina. Piirrä puuttuvat kuvat. Leena katseli vanhaa karttaa hellästi. – Kartta on i-so-tä-ti-ni piirtämä. Hän oli suuri puiden ystävä. – Näyttääkö tämä tutulta? Mei kysyi ja nosti pöydälle satukirjan kuvan kiuk-kui-sis-ta hyön-tei-sis-tä keihäät tanassa.

1. Mitä lapset huomasivat Leenan kartassa? 2. Kuka oli piirtänyt kartan? 3. Miksi isotäti oli keksinyt tarinan lumotusta kuningattaresta? 4. Mitä pesäpuun alla oli? 5. Millainen on lasten etsimä aarre? 22

Miten kir-joit-ta-mi-nen sujui? Tarinaa oli mukava kirjoittaa. Muistin isot al-ku-kir-jai-met. Muistin lo-pe-tus-mer-kit. Kä-si-a-la-ni on selkeää. 31

8_31_TaitovA_Kuning_060617.indd 31

7.6.2017 23.10

PROJEKTI Oma kotipaikka Opettaja lukee s. 54 alkaneen sadun loppuun.

Mauno Mehiläinen lensi meren yli, mutta ei tullut vieläkään maailman ääriin. Meren takana oli vuoria ja niiden takana oli kaupunkeja ja peltoja ja metsiä. Mauno Mehiläinen lensi lentämistään. Viimein se laskeutui lopen uupuneena suurelle niitylle. Niityllä se tapasi mehiläisen. – Onko tästä vielä pitkä matka maailman ääriin? – Emme me tiedä, mehiläiset vastasivat. – Mauno Mehiläinen kyllä tietäisi, mutta hän ei asu enää täällä. Hän lähti ajat sitten matkalle maailman ääriin. (Mervi Wäre & Markku Töllinen, Iloisen aapisen opettajan kirja 1, Kevät, WSOY 2001)

– Väritetään vahvoilla väreillä, myös taustan värittämiseen kiinnitetään huomiota. – Lopuksi oppilas kirjoittaa erilliselle paperille oman tekstinpätkänsä niin kuin sen muistaa. – Kirjoitettu teksti liimataan kuvaan. – Sadun osat laitetaan seinälle sadun mukaisessa järjestyksessä. Koska luokasta tulee useampi sama satu, voidaan sadut jakaa esim. toisiin luokkiin, joissa satuja voidaan lukea.

Oma maailman ääri (kuvataide) Jokainen oppilas mietti, mikä olisi ollut mieluinen maailman ääri, jos olisi ollut Mauno Mehiläinen. Tarvitaan: – A4-kokoinen valkoinen piirustuspaperi

Työohje: – Tehdään samalla tekniikalla kuin sarjakuvatyö. – Oppilaat esittelevät työnsä muille.

• Minne Mauno oli tullut?

Sarjakuva (liite 15) (kuvataide) Oppilaat jaetaan neljän oppilaan ryhmiin. Liitteessä 15 on satu Mauno Mehiläisestä. Se on jaettu neljään osaan. Jokainen ryhmän oppilas saa yhden osan. Oppilas lukee oman tekstipätkänsä. Tarvitaan: – A4-kokoinen valkoinen piirustuspaperi – vahaliidut

Työohje: – Oppilas valitsee omasta tekstinpätkästään sadun kannalta oleellisen kohdan. – Hahmotellaan valittu kohta paperille. 59

JAKSOARVIOINTI, Kuningattaren kulta-aarre, Lukukirja s. 11-24 Tässä jaksossa arvioidaan • tavun hahmottamista • sanan hahmottamista • virkkeen hahmottamista • sanojen oikeinkirjoitusta. Arvioinnin (s. 61) ensimmäinen tehtävä on sanelu ja se tehdään yhdessä. Lausu selvästi kuunneltavat sanat ja toista ne. Tarvittaessa oppilaita voi pyytää tavuttamaan sanat. Muut tehtävät tehdään itsenäisesti, jolloin opettajalla on aikaa tehdä havaintoja oppilaiden osaamisesta.

Kirjoita sana. 1. haarukka 3. mielikuva 5. seitsemän 2. kynttilä 4. asiallinen 6. vaahtopää

Tavuta sana. pu-nai-nen

saip-pu-a pyrs-töl-lään

nar-sis-si

sa-tu-o-len-to lii-ken-ne-merk-ki

Korjaa virhe. Kirjoita sana oikein.

1. kork-ki 2. soit-taa

3. on-net-to-muus 4. mit-ta-nau-ha

5. tark-kail-la 6. häm-mäs-ty-ä

Erota sanat. Kirjoita virke.

1. Antero muutti Vilskeen kaupunkiin.

2. Lapset perustivat etsivätoimisto Pamauksen.

3. He ratkaisivat jatkuvasti visaisia arvoituksia.

Kirjoita kuvasta tarina tai vähintään kolme virkettä.

Luetun ymmärtäminen 1 vastaukset : a)o, b)v, c)v, d)o, e)v, f)v, g)v, h)o, i)v, j)o

60 • VILSKE Lukukirja • Jaksoarvioinnin ohjeet • Kuningattaren kulta-aarre

1/5

LIITE 6 • Jaksoarviointi • Kuningattaren kulta-aarre Nimi:

Päiväys:

Kirjoita sana. 1.

Tavuta sana.

punainen saippua pyrstöllään narsissi

satuolento liikennemerkki

Korjaa virhe. Kirjoita sana oikein. 1. k o r k i

4. m i t a n a u h h a

2. s o i t a a

5. t a r k a i l a

3. o n n e t o m u s

6. h ä m ä s t y ä

2/5

VILSKE Lukukirja • Jaksoarviointi • Kuningattaren kulta-aarre • 61

LIITE 7 • Jaksoarviointi • Kuningattaren kulta-aarre Erota sanat. Kirjoita virke. 1. A n t e r o m u u tt i V i l s k e e n k a u p u n k i i n .

2. L a p s e t p e r u s t i v a t e t s i v ä t o i m i s t o Pa m a u k s e n .

3. H e r a t k a i s i v a t j a t k u v a s t i v i s a i s i a a r v o i t u k s i a .

Kirjoita kuvasta tarina tai vähintään kolme virkettä.

62 • VILSKE Lukukirja • Jaksoarviointi • Kuningattaren kulta-aarre

3/5

LIITE 8A • Jaksoarviointi • Luetun ymmärtäminen 1 Lemmikki ja Lemmitty Synkän metsän keskellä oli linna. Linnassa asui vanha nainen, joka oli paha noita. Päivällä hän muuttui kissaksi tai huuh-ka-jak-si, mutta illalla hän oli ihminen. Jos joku tuli liian lähelle linnaa, noita taikoi hänet paikalleen. Jos lähelle tuli tyttö, noita muutti hänet linnuksi. Noidalla oli linnassaan seit-se-män-tu-hat-ta lintua kukin omassa häkissään. Lemmikki-niminen kaunis tyttö eksyi kerran metsään Lemmitty-nimisen pojan kanssa. He pe-läs-tyi-vät, kun huo-ma-si-vat linnan lähellään. Yht-äk-ki-ä Lemmikki muuttui linnuksi ja Lemmitty ei pystynyt liikkumaan. Hetken kuluttua ilmestyi vanha noita-akka, joka vei Lemmikki-linnun mukanaan. Kohta akka palasi Lemmityn luokse ja päästi hänet taiasta. Nyt Lemmitty pystyi jälleen liikkumaan. Lemmitty pyysi noidalta, että hän antaisi Lemmikin takaisin, mutta akka ei suostunut. Lemmitty lähti kie-te-le-mään lähellä olevaan kylään ja mietti, miten saisi Lemmikin pois linnasta. Yöllä hän näki unta, että löysi ve-ren-pu-nai-sen kukan, jonka keskellä oli kaunis helmi. Kaikki, mihin hän kosketti kukalla, pääsi taiasta. Lemmitty lähti etsimään kukkaa ja hän löysi kukan. Nyt Lemmitty lähti kohti linnaa. Hän kosketti kukalla linnan porttia ja portti aukeni. Lemmitty kuunteli, mistä kuulisi lintujen laulua ja kulki kohti lintujen ääniä. Noita suuttui huo-ma-tes-saan Lemmityn, mutta noidan taika ei enää tehonnut Lemmittyyn. Noita yritti piilottaa Lemmikin häkin, mutta Lemmitty huomasi sen ja kosketti kukallaan häkkiä ja noita-akkaa. Lemmikki muuttui takaisin kauniiksi tytöksi ja akka menetti tai-ka-voi-man-sa. Lemmitty taikoi myös kaikki muut linnut takaisin tytöiksi. Sitten Lemmikki ja Lemmitty lähtivät kotiinsa ja elivät on-nel-li-si-na e-lä-män-sä loppuun saakka. Grimmin satua mukaillen

4/5

VILSKE Lukukirja • Luetun ymmärtäminen 1 • 63

LIITE 8B • Jaksoarviointi • Luetun ymmärtäminen 1 Nimi:

Päiväys:

1. Merkitse oikein (O) tai väärin (V). a. Noita oli päivällä kissa tai lintu ja illalla ihminen. b. Noita muutti kaikki ihmiset linnuiksi. c. Lemmikki ja Lemmitty menivät metsään etsimään linnaa. d. Noita noitui Lemmikin linnuksi. e. Lemmitty jäi iäksi paikoilleen. f. Lemmitty kuuli kylässä, miten voisi pelastaa Lemmikin. g. Kukka, jonka keskellä oli timantti, auttoi va-pau-tu-maan taiasta. h. Noita suuttui huo-ma-tes-saan Lemmityn tulevan

pe-las-ta-maan Lemmikkiä.

i. Lemmitty pelasti vain Lemmikin. j. Noita menetti tai-ka-voi-man-sa.

2. Vastaa kokonaisilla virkkeillä. Millainen tai-ka-voi-ma noidalla oli?

Miten Lemmitty vapautti Lemmikin tai-ka-voi-mas-ta?

64 • VILSKE Lukukirja • Luetun ymmärtäminen 1

5/5