Satuovien aapinen Opettajan opas näytesivut

Sa t u o v i e n

Opettajan opas

Iina Harju • Elisa Helin • Satu Ikkala

Ritva Ketonen • Jerkka Laakkonen

N-kirjain: Aatoksen läksykerhossa

Nn

Kuva

Tutkitaan kuvaa

Kysymyksiä kuvasta

• Mitä lapset tekevät kuvassa? (esim. Sofia kirjoittaa.)

• Mitä koira tekee? (nukkuu)

• Missä on pakettia kuljettava orava? (oven ja portaiden vieressä)

• Mistä voi päätellä, että Alli teki jo läksyt? (Alli syö leipää.)

• Mitä marketin luona tapahtuu? (esim. Siellä korjataan jotain.)

• Miksi Tomero vetää villasukkaa? (oppilaan oma vastaus)

Kuka kuvassa voisi sanoa tai ajatella näin? ”Tämä sukkahan on kohta valmis!” (Aatos) ”Pian meillä taitaa olla ruokatauko.” (henkilö rakennustelineillä) ”Onpa monta n-kirjainta!” (Sofia) ”Huh! En jaksa kiskoa tätä lipastolle asti!” (Tomero) Keksitään itse lisää.

Kuvan tekstit

• Mitä tekstejä löydät kuvasta? (vesi, mar [marketti], ha ha ha, nimi)

Piilokirjaimet

Kuvassa on piilossa n- ja N-kirjaimia.

• Kuinka monta löydät? Missä kirjaimet ovat piilossa? (Kuvasta löytyy kaksi n-kirjainta ja kaksi N-kirjainta.)

an on un na no nu ni nii niin ne nee nes nel nal nol nas nam nun nau nei noi nuo nui niu

u-ni nuo-lai-see nal-le nau-kuu nol-la nau-lak-ko an-nos nel-jä-tois-ta

Koi-ra nuk-kuu. Nal-le hy-myi-lee. Lau-ta-sel-la on nak-ki. Naa-mi-o roik-kuu nau-la-kos-sa. Mi-tä To-me-ro ve-tää?

Materiaalit

• Aapinen s. 48–51

• Taitojen vihko A  s. 60–65

• Lisämateriaalien liitteet

• Oppilaan digi

• Opettajan digi

Käsiteltävä tunne:

• pelko

Saalistetaan sanastoa

Sanastotehtäviä kuvasta

• Mitä Tuisku tekee kuvassa? (juo mehua ja lukee)

• Mitä Aatos tekee kuvassa? (neuloo)

• Mitä Sofia tekee kuvassa? (piirtää N-kirjaimia)

• Missä on kaksi naakkaa? (ikkunan ulkopuolella)

• Missä on nuppineuloja? (Aatoksen pöydällä)

Nimeä kuvasta  Nimeä kuvasta kolme terävää asiaa. (esim. nuppineula, puikot, haarukka)

Sukelletaan kuvaan

Pannarikioskin patsaat

• Kaksi leikkijää valitaan tekemään patsas.

• Muut leikkijät sulkevat silmänsä.

• Kaksi leikkijää esittää jotakin aapisen kuvan tilannetta ilman ääntä.

• Muut leikkijät avaavat silmänsä ja yrittävät arvata, mitä tilannetta Pannarikioskin patsas esittää.

• Patsaan hahmot voivat alkaa yhtäkkiä puhua, jos muiden leikkijöiden on vaikea arvata.

Tarinan

Uuteen tarinaan virittäytyminen

Mihin tarinamme päättyi viimeksi?

• Lilli tapasi Ulpu Unisen. Ulpu ottaa vastaan runorullia. Ulpu järkyttyi, kun Lilli oli kertonut lapsille Satusaaresta.

N-kirjain: Aatoksen läksykerhossa

Viimeksi Lilli vei runorullan Ulpu Unisen sukellusalukseen. Ulpu kertoi Lillille, että kalat auttavat häntä kuljettamalla runorullia Satusaaresta. Ulpu ei pitänyt siitä, että Lilli oli kertonut lapsille Satusaaren asioista. Oliko Lilli tehnyt suuren virheen kertoessaan ihmisille Satusaaresta?

Tuisku, Luka, Sofia ja Alli olivat käyneet koulua jo jonkin aikaa. Uudet asiat eivät enää jännittäneet Allia niin paljon. Hän oli oppinut jo monta uutta kirjainta aapisesta. Samalla hän oli saanut uusia kavereita. Lapset olivat yhdessä perustaneet Satusaaren auttajat -kerhon. Alli ja kaverukset olivat usein yhdessä Pannarikioskilla koulun jälkeen. Ossi oli laskenut kioskin katoksen seinät alas lämpimäksi teltaksi. Tänään kuten usein muulloinkin Aatos piti teltassa lapsille läksykerhoa. Lasten tehdessä läksyjä Aatos kutoi sukkia ja lapasia. Ne kaikki tulisivat myyntiin Sinisen lipaston kirjanvaihtohyllyn alle. Luka valitti toisille, että oli nähnyt kamalaa painajaista Kuona Köntistä.

– Hui! Sovitaanko, että kerromme aina toisillemme, jos pelottaa? Sofia huudahti.

Sofia kirjoitti juuri aapisen tehtäväkirjaan pitkää riviä isoja N-kirjaimia.

– Jos pelottaa tosi paljon, mennään puhumaan aikuisille, Tuisku ehdotti.

Se oli hyvä ehdotus. Kunpa vain Lilli Läppä kertoisi lapsille enemmän Kuona Köntistä. Silloin olisi helpompi tietää, miten toimia. Mutta Lilli väitti, että Satusaaren asiat olivat

Tutkitaan tarinaa

Kysymyksiä tarinasta

• Mitä lapset tekivät Pannarikioskilla? (läksyjä)

• Mitä marketilla tapahtui? (Valokirjaimia vaihdettiin.)

• Miksi Lillin piti saada nopeasti koti? (Säätiedotus oli luvannut myrskyä.)

• Mistä Luka oli nähnyt painajaista? (Kuona Köntistä)

• Mitä lapset päättivät tehdä, jos jotain pelottavaa tapahtuu? (esim. kertoa aikuiselle)

• Mitä teet, jos olet peloissasi? Mikä sinua silloin auttaa? (oppilaan oma vastaus)

Kerrotaan tarina omin sanoin

• Muistellaan juonisarjakuvan (Liite 54, s. 213) avulla, mitä tapahtui tarinan alussa, keskellä ja lopussa.

• Vaihtoehtoisesti opettaja voi kirjoittaa tai piirtää näkyviin sanat läksykerho, Satusaari ja marketti.

Tutkitaan tarinan otsikkoa

• Opettaja kirjoittaa taululle sanan läk-sy-ker-ho – Mitä läksykerhossa tehdään? – Miksi Aatos pitää läksykerhoa?

salaisia. Satusaaren auttajien pitäisi vain etsiä paikka Lillin uutistoimistolle. Lilli vakuutteli voivansa asustella teltassa vielä hetken.

– Siihen asti kunnes ilma kylmenee lisää, Lilli totesi.

Lilli oli kertonut lapsille sen verran, että Satusaaren mailla oli aina ennen ollut kesä. Kuona Köntti oli kuitenkin kaatanut puita, mikä oli sotkenut sään. Nykyään Satusaaressa myrskysi ja satoi usein vettä. Ja Kiemuran viikko viikolta kylmenevä ilma tuntui viileytenä myös satuoven takana Lillin teltan luona. Sitä Lilli ei kertonut, että se oli salaa raahannut telttaan yhden Aatoksen kutoman lapasen. Lilli ryömi lapaseen nukkumaan kuin makuupussiin. Kun Tomero käpertyi kiinni Lillin kylkeen, toveruksia ei paleltanut niin kovasti.

Lapset jatkoivat jutustelua samalla kun tekivät läksyjään. Luka oli helpottunut, kun oli uskaltanut puhua muille pelottavasta unesta. Nyt hän puhua papatti enemmän kuin muutamaan päivään yhteensä.

– Minun äitini sanoi, että säätiedotus lupaa viikonlopuksi tännekin myrskyä! Luka kertoi.

– Sittenhän Lillin on pakko päästä jo tänään suojaan! Sofia huudahti. Hän vaikeni äkisti ja alkoi tuijottaa Marketin suuntaan.

– Katsokaa! Mitä Marketin katolla tapahtuu? Sofia kysyi.

Toiset katsoivat Sofian osoittamaan suuntaan.

Kaupan eteen oli pystytetty korkeat telineet. Telineillä seisova henkilö kiinnitti jättiläismäistä I-kirjainta kaupan oven ylle. Marketti oli saamassa uudet valokirjaimet! Seuraavaksi kyltin asentaja alkoi heitellä vanhoja Markettisanan kirjaimia alas roskalavalle. Pian enää yksi kirjain, R, oli jäljellä.

Sanasto

• Mitä sanat ja sanonnat tarkoittavat? toverukset (kaverit, ystävät) puhua papattaa (puhua paljon, koko ajan) äkisti (äkkiä, nopeasti)

• Esitetään liikkein, äänin ja ilmein: raahata, käpertyä, vaikeni äkisti Sukelletaan tarinaan

Kuona Köntti kaataa puita

• Valitaan yksi leikkijöistä Kuona Köntiksi.

• Muut leikkijät esittävät puita eri puolilla luokkaa.

• Kuona kiertää metsässä. Jos Kuona koskettaa puuta, puu pudottaa lehtensä ja menee maahan makaamaan.

• Puut yrittävät nousta takaisin pystyyn niin, ettei Kuona huomaa. Jos Kuona huomaa puun liikkuvan, puu kaatuu takaisin maahan.

• Vaihdetaan välillä eri leikkijä Kuona Köntiksi.

Nn

Tutustutaan äänteeseen

• Opettaja arvuuttelee oppilailta: Mitä kuvan asiaa ajattelen?

Se on pitkulainen. Se on kaareva. Sillä on kaksi päätä. Sen voi paloitella. Se on syötävää. (nakki)

• Tavutetaan sana. (nak-ki)

• Opettaja kirjoittaa sanan tavuittain taululle.

• Millä äänteellä sana alkaa? (n) Jätetään suuhun n-äänne.

• Maistellaan äännettä. Miltä oma tai luokkakaverin suu näyttää, kun sanomme n-äänteen?

• Alkaako sana n-äänteellä? Jos sanan alussa on n, hyppää ilmaan. (nalle, eno, norppa, naula, annos, uni, nolla, nukke)

• Kuuluuko sanan keskellä n vai nn? Tavuta. Jos kuulet lyhyen äänteen, nosta yksi käsi ilmaan. Jos kuulet pitkän äänteen, nosta kaksi kättä ilmaan. (an-nos, an-taa, an-sa, on-ni, an-ten-ni, lin-na, len-nok-ki, u-ni, An-ni)

• Kuuluuko sanan lopussa n? Jos kuulet n-äänteen, seiso suorana. Jos et kuule, mene kyykkyyn. (laidun, iloinen, niistää, lautanen, naulakko, sininen, nenä, samoin)

Etsitään äännettä

• Etsitään luokasta asioita, joiden alussa on n. Sanat voidaan kirjoittaa näkyviin, kerätä pöydälle n-alkuisia esineitä tai valokuvata n-alkuisia asioita.

• Etsitään kuvasta n-sanoja.

Äänne ja kirjain N n

Piirretään kirjain

– Keksi kuvasta sanoja, joiden alussa on n. (esim. nalle, neuloo, nenä, nokka, nakki, naru)

– Keksi kuvasta sanoja, jotka alkavat tavulla neu. Tavuta. (esim. neu-loo, neu-la )

– Keksi kuvasta sanoja, joiden lopussa on n. (esim. eläin, kirjain)

• Tutkitaan pikkukuvaa. Keksitään pikkukuvasta sanoja, joissa on n.

– Mitä kuvassa on? (esim. nenämyssy nenässä)

Leikitään äänteellä

• Tehdään aapisen kuvasta n-arvoituksia pareittain tai ryhmässä. Esim.

Siinä on kaksi reikää. Se on pyöreä. (nappi)

Se on soikea. Se on numero. (nolla)

• Tutkitaan yhdessä, kenen luokkamme oppilaan nimestä löytyy n-kirjain. Kirjoitetaan nimet näkyville ja tutkitaan, missä kohdassa nimeä n-kirjain on.

• Leikitään Laiva on lastattu tavaroilla, joiden alussa on n.

• Opettaja kirjoittaa näkyviin ison ja pienen n-kirjaimen. On tärkeää muistaa, että pieni n-kirjain piirretään yhdellä vedolla. Huomataan, että kirjaimet ovat erinäköisiä. Opettaja kertoo, että kirjaimen nimi on n. Kun sanomme kirjaimen ääneen, siitä lähtee ääni /n/.

• Muotoillaan N- ja n-kirjaimia omasta kehosta, langasta, muovailuvahasta tai kivistä.

N-kirjain

Ohje: Aloita keittiön lattiasta. Piirrä vino viiva ullakon kattoon. Jatka vinosti takaisin keittiön lattiaan ja vinosti ylös ullakon kattoon.

n-kirjain

Ohje: Piirrä kirjain yhdellä vedolla. Aloita keittiön katosta. Piirrä suora viiva lattiaan, nouse takaisin ylös ja kaarra keittiön kautta takaisin alas keittiön lattiaan.

• Piirretään yhdessä erikokoisia N- ja n-kirjaimia opettajan mallin mukaan ensin sormella tai eri kehonosilla ilmaan. Tämän jälkeen piirretään kirjaimia esimerkiksi sormella pulpetin kanteen, kaverin selkään, omaan kämmenselkään tai reiteen, tussilla isolle paperille tai taululle ja tyhjälle paperille eri väreillä.

• Harjoitellaan kirjaimen piirtämistä Taitojen vihkoon.

Kirjainloru

Katosta pikku n aloittaa, selän suoran ensin saa. Piirrän vielä kauniin kaaren, muistuttaa se siltaa saaren.

an on un na no nu ni nii niin ne nee nes nel nal nol nas nam nun nau nei noi nuo nui niu

u-ni nuo-lai-see nal-le nau-kuu nol-la nau-lak-ko an-nos nel-jä-tois-ta

Koi-ra nuk-kuu. Nal-le hy-myi-lee. Lau-ta-sel-la on nak-ki. Naa-mi-o roik-kuu nau-la-kos-sa. Mi-tä To-me-ro ve-tää?

49

Lukeminen

Luetaan tavutaulu

Vinkkejä aloittelevan lukijan kanssa tehtäväksi

• Harjoitellaan lukemaan n.

• Otetaan esille tutut vokaalit a, o ja u kirjainkortteina tai kirjoitetaan ne taululle.

• Liitetään n vokaalien perään (an, on, un). Käytetään liu’uttamisen apuna tavuliukumäkeä.

• Liitetään n tuttuihin vokaaleihin (na, no, nu, ni, ne)

• Lihotetaan tavujen vokaalit pitkiksi (naa, noo, nuu, nii, nee)

• Lihotetaan tuttuja tavuja lisäämällä niihin n (esim. ni, nii, niin, nu, nun)

• Nimetään tavutaulun yläpuolella olevat kuvat. Tavutetaan sanat ja kuunnellaan sanojen alkutavuja. Luetaan sanan alkutavu ylimmältä, siniseltä riviltä. Luetaan ylin tavurivi.

• Luetaan tavutaulua värillinen rivi kerrallaan. Opettaja näyttää tavun ja lukee sen malliksi. Oppilaat toistavat.

Tutkitaan tavutaulua tarkemmin

• Mikä on sinisen rivin ensimmäinen tavu? (an)

• Mikä on keltaisen rivin viimeinen tavu? (nun)

• Mikä on vihreän rivin ensimmäinen tavu? (ni)

• Mikä tavu on ongen alapuolella? (on)

• Keksitään yhdessä lisää.

Vinkkejä sanatasoisen lukijan kanssa tehtäväksi  Aloittelevan lukijan tehtävien lisäksi:

• Luetaan tavutaulua parin kanssa vaakarivi kerrallaan.

• Luetaan parille vaaka- tai pystyriviä. Toinen päättelee, minkä väristä riviä tai minkä kuvan alapuolelta pari luki.

• Keksitään parin kanssa sanoja, jotka alkavat tavutaulun tavuilla.

Vinkkejä sujuvan lukijan kanssa tehtäväksi  Sanatasoisen lukijan tehtävien lisäksi:

• Pari keksii sanan, joka alkaa tavutaulun jollain tavulla (esim. ne-nä). Toinen etsii sanan alkutavun. Tavutetaan yhdessä keksitty sana.

• Pari valitsee tavutaulusta sanan alkutavun. Toinen keksii alkutavuun sopivan lopputavun tai -tavut (esim. nel-jä) Lopputavua tai -tavuja ei tarvitse keksiä tavutaulusta. Tavutetaan yhdessä keksitty sana. Vaihdetaan rooleja. Lisävinkkejä tavutaulujen käsittelyyn on Opettajan oppaan alussa ja Opettajan digissä.

Luetaan sanat  Vinkkejä aloittelevan lukijan kanssa tehtäväksi

• Nimetään kuvat.

• Aloitteleva lukija voi tunnistaa sanahahmon kuvan avulla.

• Opettaja lukee sanan. Oppilaat toistavat perässä.

• Tavutetaan sanat.

• Etsitään sanat aapisen kuvasta.

• Mitä sanaa ei löydy aapisen kuvasta? (nuolaisee)

Tutkitaan sanoja tarkemmin

• Missä sanassa on eniten tavuja? (nel-jä-tois-ta)

• Missä sanassa on vähiten kirjaimia? (u-ni)

• Mitkä sanat alkavat nau-tavulla? (nau-kuu, nau-lak-ko)

• Missä sanassa on kaksi tavua? (u-ni, nal-le, nol-la, an-nos, nau-kuu)

• Missä sanassa on kaksi n-kirjainta? (an-nos)

Vinkkejä sanatasoisen ja sujuvan lukijan kanssa tehtäväksi  Aloittelevan lukijan tehtävien lisäksi:

• Luetaan sanoja parin kanssa ääneen.

• Harjoitellaan lukemaan sanat sujuvasti.

• Pari sanoo sanan, toinen etsii sen.

• Pari sanoo sanan alkutavun, toinen etsii oikean sanan.

• Pari sanoo sanan lopputavun, toinen etsii oikean sanan.

Luetaan virkkeet  Vinkkejä sujuvan lukijan kanssa tehtäväksi

• Luetaan virkkeet parin kanssa.

• Harjoitellaan lukemaan virkkeet sujuvasti.

• Etsitään virkkeen asia aapisen kuvasta.

• Vastataan kysymykseen. – Mitä Tomero vetää? (Tomero vetää sukkaa.)

Luetaan vuoropuhelu

Vuoropuhelussa on sinistä ja mustaa tekstiä. Musta teksti on aloittelevan lukijan tekstiä. Siinä on vain opeteltuja kirjaimia. Sinisessä tekstissä on käytetty kaikkia kirjaimia.

• Tutkitaan vuoropuhelun vieressä olevaa kuvaa. Mitä kuvassa on? (lankakeriä ja nenämyssyjä)

• Tutkitaan, keitä vuoropuhelussa on mukana. (Sofia, Lilli ja Luka)

• Kuinka monta vuorosanaa Lillillä on? (2)

• Tutkitaan, millaisia lopetusmerkkejä vuorosanoissa on. Huomataan, että huudahdusten lopussa on huutomerkki.

Harjoitellaan teknisen lukemisen taitoa

• Aikuinen lukee yhden vuorosanan kerrallaan ja oppilaat toistavat perässä. Vuoropuhelu voidaan kuunnella myös Opettajan digistä.

• Jaetaan vuorosanat oppilaiden kesken. Aloittelevat lukijat voivat lukea tässä vuoropuhelussa Lukan ja Lillin vuorosanoja, jotka on merkitty mustalla.

• Oppilaat lukevat vuoropuhelua pienissä ryhmissä useita kertoja. Vaihdetaan rooleja.

Harjoitellaan eläytymistä

• Vuoropuhelun alussa Sofia ja Lilli puhuvat Lillin kipeästä nenästä. Millä tavalla ja millaisella äänenpainolla nämä vuorosanat voisi lukea?

• Harjoitellaan lukemaan Lillin vuorosanat erilaisilla äänenpainoilla.

• Luetaan koko vuoropuhelu erilaisilla tunnetiloilla, esimerkiksi iloisesti, surullisesti ja pelokkaasti.

Esitetään vuoropuhelu

• Oppilaat harjoittelevat esittämään vuoropuhelun pienissä ryhmissä muulle luokalle. Vuoropuhelun voi esittää esimerkiksi näytellen tai hahmoilla (Liite 14, s. 50).

• Vuoropuhelun voi myös äänittää tai videoida.

Luetaan lisätavut

Vinkkejä aloittelevan lukijan kanssa tehtäväksi

• Harjoitellaan lukemaan lisätavut sujuvasti.

• Pari lukee tavun. Jos sen alussa on n, toinen koskettaa nenäänsä. Jos sen lopussa on n, toinen koskettaa napaansa. Vaihdetaan vuoroja.

Vinkkejä sanatasoisen ja sujuvan lukijan kanssa tehtäväksi  Aloittelevan lukijan tehtävien lisäksi:

• Pari keksii sanan, joka alkaa jollain lisätavulla (esim. lentää). Toinen etsii sanan alkutavun. Tavutetaan yhdessä keksitty sana.

• Pari lukee tavun. Toinen yrittää löytää sen ja osoittaa sitä mahdollisimman nopeasti.

Luetaan sanalaatikoiden sanat  keltainen laatikko: lyhyet sanat vihreä laatikko: sanassa geminaatta sininen laatikko: sanassa diftongi violetti laatikko: pidemmät -nen-päätteiset sanat Huom! Kaikki sanalaatikoiden sanat ovat tutuilla kirjaimilla.

Lil-lin ne-nä on ki-pe-ä.

O-lo-ni on su-me-a.

Lil-li tar-vit-see ne-nä-mys-syn!

Neu-lon sen Lil-lil-le.

Aa-tos voi-si aut-taa neu-lo-maan.

Si-ni-nen o-li-si su-loi-nen.

Oi, o-len niin on-nel-li-nen!

in lin en len nen nin niin niis suon soin nuol sain nais nils lins moin

ni-mi na-mi mu-na an-sa en-sin

on-ni nol-la Nel-li lin-na an-nos

nau-la nuo-li lai-na lai-ne nai-nen

i-loi-nen ei-li-nen li-mai-nen sel-lai-nen neu-la-nen

50

Vinkkejä aloittelevan lukijan kanssa tehtäväksi  • Tutkitaan sanoja yhdessä:  – Kuinka monen sanan alussa on pieni tai iso n-kirjain? (8) – Mitkä keltaisen laatikon sanat alkavat n-kirjaimella? (ni-mi, na-mi) – Minkä vihreän laatikon sanojen keskellä on kaksi n-kirjainta? (on-ni, lin-na, an-nos) – Mikä vihreän laatikon sana alkaa isolla N-kirjaimella? (Nel-li) – Miksi? (Se on nimi.) – Mitkä sinisen laatikon sanat alkavat tavulla lai? (lai-na, lai-ne) – Mikä tavu on kaikissa violetin laatikon sanoissa? (nen) – Missä sanoissa on tavu li? (Nel-li, nuo-li, ei-li-nen) – Missä sanassa on eniten n-kirjaimia? (Sanoissa nai-nen ja neu-la-nen, molemmissa on 3.)

Vinkkejä sanatasoisen lukijan kanssa tehtäväksi  Aloittelevan lukijan tehtävien lisäksi:

• Pari valitsee sanan ja sanoo siitä yhden tavun. Toinen etsii sopivan sanan sanalaatikosta ja lukee sen.

• Pari lukee laatikon sanat sekalaisessa järjestyksessä. Toinen tutkii, minkä laatikon sanat pari luki.

• Harjoitellaan lukemaan sanoja sujuvasti ja tarkasti laatikko kerrallaan.

Vinkkejä sujuvan lukijan kanssa tehtäväksi  Aloittelevan ja sanatasoisen lukijan tehtävien lisäksi:

• Harjoitellaan lukemaan jokaisen sanalaatikon sanat sujuvasti ja tarkasti.

• Keksitään virke, jossa on jonkin sanalistan sana. (Esim. linna: Kuningas ja kuningatar asuvat linnassa.)

Hei!

Kuun-te-let Lok-ki-ra-di-o-ta. Mi-nä o-len Los-si-Ta-ne. Tä-mä on sää-tie-do-tus. Tai-vas on si-ni-nen. Au-rin-ko pais-taa. Tä-nään on nät-ti il-ma! Tai-vaal-la on myös pil-vi-ä. Ne o-vat kuin un-tu-vaa.

okkiradio kuuluukaikil

Lok-ki-ra-di-o va-roit-taa kau-pun-ki-lai-si-a. Syys-myrs-ky lä-hes-tyy! E-läi-met et-si-vät suo-ja-paik-ko-ja. Ih-mi-set pu-ke-vat sa-de-ta-kin ja saap-paat. Jal-ko-jen kas-tu-mi-ses-ta voi saa-da nu-han. Pi-dät-kö si-nä myrs-kyis-tä? Mi-nä pi-dän tuu-li-sis-ta päi-vis-tä!

Pi-dä Lok-ki-ra-di-o au-ki!

1. Mi-tä tai-vaal-la on?

2. Mik-si e-läi-met et-si-vät suo-ja-paik-ko-ja?

Kol-men päi-vän sää

Tä-nään Huo-men-na Y-li-huo-men-na

Sää-tie-do-tus

51

Luetaan Lokkiradio

Lokkiradion alkuosan teksti on helppolukuisempaa. Se on kirjoitettu suuremmalla fontilla. Virkkeet ovat lyhyempiä.

Vinkkejä aloittelevan lukijan kanssa tehtäväksi

• Tutkitaan Lossi-Tanen kuvaa. Mikä n:llä alkava tavara Lossi-Tanella on? (naamio, nuottiavain)

• Aikuinen lukee tekstin ääneen tai se kuunnellaan Opettajan digistä.

• Vastataan kysymyksiin. – Mitä taivaalla on? (Taivaalla on pilviä. Aurinko paistaa.) – Miksi eläimet etsivät suojapaikkoja? (Eläimet etsivät suojaa, koska syysmyrsky lähestyy.)

Vinkkejä sanatasoisen lukijan kanssa tehtäväksi  Aloittelevan lukijan vinkkien lisäksi:

• Oppilas lukee tekstin alusta suuremmalla fontilla olevia virkkeitä.

Vinkkejä sujuvan lukijan kanssa tehtäväksi

• Oppilas lukee tekstin yksin tai parin kanssa.

• Vastataan kysymyksiin.

• Harjoitellaan tunnistamaan virkkeen lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki, huutomerkki). Lukuvuoro vaihtuu aina lopetusmerkin kohdalla.

• Harjoitellaan silmäilevää lukemista. Pari lukee sanan, toinen etsii sen silmäilemällä tekstiä.

Monilukutaito

Taustatietoa opettajalle

Monilukutaidon tehtävissä tutustutaan säätiedotukseen. Säätiedotuksen tunnusmerkit ovat:

• ytimekäs ja selkeä

• lyhyt

• sisältää vakiintuneita kuvasymboleita

Tutkitaan säätiedotusta

• Tutkitaan kuvaa yhdessä:  – Mitä kuvassa on? (tekstiä, numeroita ja kuvioita)

– Mitä kuvioita tiedotuksessa on? (aurinko, poutapilvi, sade-ja ukkospilvi, nuolia)

• Opettaja lukee säätiedotuksen sanat ääneen yksi kerrallaan. Oppilaat toistavat.

• Tavutetaan sääennusteessa olevat sanat.

– Missä sanassa on eniten tavuja? (y-li-huo-men-na, 5 tavua)

– Missä tiedotuksen sanoissa on na-tavu? (huo-men-na, y-li-huo-men-na)

• Tutkitaan säätiedotusta yhdessä.

– Mitä kaikkea tiedotuksessa on kirjoituksen lisäksi? (säätilaa symboloivia kuvia, lämpöasteita ilmaisevia numeroita sekä tuulensuuntaa ilmaisevia nuolia ja tuulen voimakkuutta ilmaisevia numeroita)

– Kuinka monta sanaa säätiedotuksessa on? (6) – Opettaja lukee säätiedotuksen päivä kerrallaan. – Keskustellaan, millainen sää on tiedotuksen mukaan tänään, huomenna ja ylihuomenna.

• Tehdään Taitojen vihkosta Satusaaren sää -tehtävä (t. 6, sivu 63)

Säätila tänään -video (kamerakynä)

• Keskustellaan yhdessä säästä.  – Millaista säätä on ennustettu täksi päiväksi ? (oppilaan oma vastaus)

– Millainen sää ulkona on? (oppilaan oma vastaus)

• Kuvataan pareittain Säätila tänään -video.

– Toinen parista kertoo päivän säästä tai kuvitteellisesta päivästä. Toinen kuvaa.

– Vaihdetaan rooleja.

– Jos videoiden lopputulos ei miellytä, kuvataan video uudelleen.

– Videot katsotaan luokan kanssa yhdessä tai pienissä ryhmissä.

Kirjoittaminen

Sanelu

• Oppilas tarvitsee tehtävää varten kaksi a-kirjainta, u-kirjaimen, o-kirjaimen, n-kirjaimen ja l-kirjaimen. Tehtävän voi tehdä myös pareittain tai oppilaan Taitojen vihkon takasivujen saneluviivastolle (s. 94–95).

• Opettaja sanoo sanan. Tavutetaan yhdessä. Oppilas muodostaa kirjainkorteilla oikean alkutavun.  1. nu-me-ro

an-sa

naa-mi-o

nau-la

nuo-li

nal-le

• Opettaja kirjoittaa tavuittain sanan taululle. Oppilas tarkistaa oman alkutavunsa.

Tuottava kirjoittaminen

• Kerro tai kirjoita: Nenämyssy auttaa Lillin nenää paranemaan. Mitä muita hassuja tapoja Satusaaren asukkailla on selvitä nuhasta?

Sanasto

Tavoitteet: Nimetään vuodenajat. Nimetään sääilmiöitä. Harjoitellaan vuodenaikoihin liittyviä verbejä ja adjektiiveja. Harjoitellaan passiivin käyttöä sääilmiöiden yhteydessä sekä arjen puhetilanteissa.

Materiaalit: Taitojen vihko s. 65, Sanastokortit: Vuodenajat ja sää (Liite 46, s. 175)

Tutkitaan ja nimetään  Keskustellaan

Materiaalit: Sanastokortit: Vuodenajat ja sää (Liite 46, s. 175)

• Tiedätkö, mikä on vuodenaika? Nimetään yhdessä neljä vuodenaikaa. Opettaja näyttää vuodenaikakortin, kun oppilaat nimeävät vuodenajan.

• Keskustellaan yhdessä vuodenajoista. Mikä vuodenaika nyt on? Mistä vuodenajasta pidät? Miksi? jne.

• Harjoitellaan passiivin käyttöä sääilmiöistä puhuttaessa.

• Opettaja näyttää kuvakortteja ja sanoo virkkeen alun. Oppilaat sanovat virkkeen lopun. Esim. ”Aurinko paistaa. Lunta sataa. Jää sulaa.”

Liikutaan

• Opettaja kiinnittää luokan nurkkiin sanastokortteja (Liite 46, s. 175): syksy, talvi, kevät ja kesä. Oppilaat lähtevät liikkumaan ympäri luokkaa. Opettaja laittaa musiikin soimaan. Musiikin pysähtyessä opettaja nimeää jonkin vuodenajan. Oppilaat valitsevat vuodenaikaan sopivan tavan liikkua, liikkuvat mahdollisimman nopeasti oikeaan nurkkaan ja toistavat opettajan sanomaa vuodenaikaa. Kesällä voidaan esimerkiksi soutaa ja talvella hiihtää.

Tutkitaan kuvaa

Tutkitaan Taitojen vihkon sivun 65 kuvaa. Keskustellaan kuvasta.

• Näytä, missä kuvassa on kesä.

• Mistä tiesit, että kuvassa on kesä? (esim. Aurinko paistaa.)

• Mitä kesällä voi tehdä? (esim. uida, nukkua ulkona)

• Näytä, missä kuvassa on talvi.

• Mistä tiesit, että kuvassa on talvi? (esim. Meri on jäässä.)

• Mitä talvella voi tehdä? (esim. laskea mäkeä, luistella)

• Näytä, missä kuvassa on kevät.

• Mistä tiesit, että kuvassa on kevät? (esim. Lintu rakentaa pesää.)

• Mitä keväällä voi tehdä? (esim. pyöräillä, istuttaa kasveja)

• Näytä, missä kuvassa on syksy.

• Mistä tiesit, että kuvassa on syksy? (esim. Puiden lehdet ovat värikkäitä.)

• Mitä syksyllä voi tehdä? (esim. poimia sieniä ja marjoja)

Leikitään sanoilla

Arvaa mikä sana? (Alias) vuodenajat ja sää

Materiaalit: Sanastokortit: Vuodenajat ja sää (Liite 46, s. 175)

• Kuvakortit asetetaan pöydälle.

• Nimetään korteissa olevat asiat.

• Asetetaan kuvakortit pinoon kuvapuoli alaspäin.

• Arvuuttaja nostaa kortin pinosta näyttämättä kuvaa muille.

• Arvuuttaja kuvailee ja selittää kortissa olevaa asiaa, mutta ei sano itse sanaa.

• Muut yrittävät arvata kortissa olevan sanan.

• Oikein arvannut saa kortin. Selitysvuoro vaihtuu.

Samaa mieltä! passiivin käyttö arjen puhetilanteissa, kysymysten tekeminen

• Asetutaan piiriin.

• Yksi leikkijä asettuu piirin keskelle. Leikkijä pyörii silmät kiinni ja pysähtyessään osoittaa jotakuta piirissä olijaa.

• Keskellä olija kysyy: ”Mistä vuodenajasta sinä pidät?”

• Piirissä olija vastaa esimerkiksi: ”Minä pidän syksystä. Mennään hyppimään kuralätäkköön.” Samalla hän alkaa esittää lätäkössä hyppimistä ilman ääntä.

• Kaikki, jotka pitävät samasta asiasta, alkavat esittää asiaa samalla tavalla.

• Vaihdetaan piirin keskelle toinen leikkijä.

Vuodenaikavaeltaja kysymysten tekeminen Materiaalit: Sanastokorteista (Liite 46, s. 175) tarvitaan syksy, talvi, kevät ja kesä (kaikille oppilaille jokin vuodenaikakortti).

• Oppilaan selkään teipataan yksi vuodenaikakortti.

• Oppilaat muuttuvat vuodenaikavaeltajiksi, joilla on selässään kuviteltu vuodenaikareppu.

• Oppilaat vaeltavat vapaasti tilassa. Kun kaksi vaeltajaa kohtaa, he pysähtyvät, katsovat silmiin ja tervehtivät. Esim. ”Hei! Kiva nähdä!” / ”Samoin!”

• Yritetään selvittää kysymällä, mikä vuodenaika kukin vaeltaja on. Esim. ”Sataako repussani lunta?” / ”Kasvaako repussani kukkia?”

• Kysymyksiin saa vastata vain kyllä tai ei.

• Matka jatkuu, kun molemmat ovat kysyneet ja vastanneet.

• Kun vaeltaja arvaa vuodenaikansa, hän kertoo arvauksensa opettajalle.

• Leikkiä voidaan leikkiä monta kierrosta.

Mihin vuodenaikaan matkustit? vuodenajat, kysymysten tekeminen

• Istutaan piiriin.

• Yksi leikkijä menee oven ulkopuolelle.

• Muut valitsevat vuodenajan, jota esitetään pantomiimina. Esim. talvi: Jotkut rakentavat lumiukkoa. Jotkut hiihtävät.

• Leikkijä kutsutaan takaisin luokkaan ja pantomiimi alkaa.

• Arvaaja saa liikkua luokassa. Kun arvaaja kertoo, mihin vuodenaikaan epäilee tulleensa, muut alkavat puhua toisilleen. Esim. ”Missä porkkana on?” / ”Voi ei, sauva putosi!”

• Jatketaan leikkiä valitsemalla uusi vuodenaika.

Kerrataan opittua

• Tehdään taitojen vihkon s. 65 tehtävä 9 yhdessä.

• Tehdään taitojen vihkon s. 65 tehtävä 10. Nimetään sanoja oppilaiden osaamilla kielillä. Opettajan digissä on lisää tulostettavaa materiaalia sanaston ja kielen rakenteiden harjoitteluun. S2-materiaali on kokonaisuudessaan tulostettavissa Opettajan digistä.

Vuodenajat ja sää

syk-sy kyl-mä pa-le-lee Sa-taa vet-tä. LIITE • Sanastokortit:

ke-sä jää Sa-taa lun-ta. Tuu-lee.

tal-vi kuu-ma hi-koi-lee Au-rin-ko pais-taa.

n n n n n n n n n n n n N N N N N N N N N N

N

n n n n N N N n n n n N N N n n l-le

na ni

nau

nuo

neu na

ni neu

n i n u l i on n i - N i n n i - N i - -

n l-le n u l i o- e - e o- on n i nu na nau nuo

n n n n n n n N N N N n i n i n i n i n i n i n i n i n n n n o- n u l i n u l i n l-le n l-le n n i N i n n i N i

4. Ta-vu-ta. Kir-joi-ta puut-tu-va ta-vu. ni no nau nol nen 6. Sa-tu-saa-ren sää

• Tut-ki Sa-tu-saa-ren sää-tä.

no nen nen

-la -raa -ja-tuo-li -laa

• Tee sää-tie-do-tus val-miik-si.

na nau nau

nal

-le

• Käy-tä a-pu-na-si val-mii-ta sää-merk-ke-jä tai kek-si it-se.

Sää-merk-ke-jä

au-rin-kois-ta sa-de-kuu-ro-ja uk-kos-kuu-ro-ja lu-mi-sa-det-ta

sa-teen-kaa-ri-a ja aar-tei-ta ru-no-rul-lapuus-ki-a jää-te-lön su-la-mi-nen voi-ma-kas-ta Lil na si li nal ni-nen lii mi-o naa le

Lil-li

Sa-tu-saa-ren sää Tä-nään Huo-men-na Y-li-huo-men-na sää läm-pö-ti-la 18 °C va-roi-tus tai suo-si-tus

kasu-rul-lii-loimoni

5. Yh-dis-tä ta-vut sa-noik-si. Kir-joi-ta sa-nat.

nol nau nau no lii-na si-ni-nen naa-mi-o nal-le

op-pi-laan o-ma vas-taus op-pi-laan o-ma vas-taus

op-pi-laan o-ma vas-taus op-pi-laan o-ma vas-taus op-pi-laan o-ma vas-taus op-pi-laan o-ma vas-taus

7 Löy-tyy-kö ku-vas-ta? Mer-kit-se ras-ti.

N a-na-nas mu-na nal-le lii-na

8 Piir-rä ja vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan. Vä-ri-tä ruu-tu, kun o-let val-mis.

sa-det-ta ja tuul-ta

si-ni-nen sie-ni naa-mi-o nuo-lee n

har-maat pil-vet vä-ri-käs sa-teen-var-jo kel-tai-nen sa-de-tak-ki

har-maat pil-vet

Tai-vaal-la on pil-vi-ä.

Pil-vet o-vat har-mai-ta.

Lil-lil-lä on sa-teen-var-jo.

Sa-teen-var-jo on vä-ri-käs.

Ul-ko-na sa-taa ja tuu-lee. Lil-lin sa-de-tak-ki on kel-tai-nen.

Tuu-li on len-nät-tä-nyt Lil-lin ha-tun ve-si-lä-täk-köön.

hat-tu ve-si-lä-tä-kös-sä

Peliohjeet

Tavuista sanoiksi!

Materiaalit: Tavukortit NRÄD (Liite 59, s. 218), joista valitaan mukaan tavut on, ne, nal, nau, nei, nuo sekä Tavukortit MEUL (Liite 44, s. 162)

• Muodostetaan noin viiden oppilaan jonoja.

• Jonon ensimmäisellä oppilaalla on kynä ja paperia.

• Viimeiselle oppilaalle annetaan nurinpäin yhtä monta tavukorttia kuin jonossa on oppilaita.

• Pelissä jonon viimeinen kääntää kortin ja kirjoittaa tavun seuraavan oppilaan selkään. Tämä oppilas kirjoittaa saman tavun taas jonon seuraavan selkään. Jonon ensimmäinen oppilas kirjoittaa tavun paperille ja siirtyy jonon viimeiseksi.

• Viimeiseksi siirtynyt oppilas kääntää seuraavan tavukortin ja kirjoittaa tavun edessään olevan selkään.

• Leikki jatkuu, kunnes jokainen on kirjoittanut yhden tavun paperille.

• Lopuksi tarkistetaan, että kaikki tavut ovat oikein ja keksitään jokaisesta tavusta yhdessä sana, joka sisältää kyseisen tavun. Nopeimmin tavut oikein kirjoittanut ja sanat keksinyt joukkue voittaa.

Syk-sy pa-le-lee

Tal-vi

Tuu-lee. Sa-taa vet-tä. Sa-taa lun-ta.

lu-mi

jää

Ke-vät Ke-sä

9 Yh-dis-tä ku-vat ja vuo-den-a-jat.

tal-vi ke-sä syk-sy ke-vät

Au-rin-ko pais-taa. hi-koi-lee

10 O-saat-ko näi-tä sa-no-ja o-mal-la äi-din-kie-lel-lä-si? Al-le-vii-vaa sa-nat, jot-ka o-saat.

kuu-ma

pak-ka-nen kyl-mä kas-vaa Lu-mi su-laa.

65 64

Tavumuistipeli Materiaalit: Tavukortit NRÄD (Liite 59, s. 218), joista valitaan mukaan tavut on, ne, nal, nau, nei, nuo sekä Tavukortit MEUL (Liite 44, s. 162). Tavukortteja tarvitaan jokaiseen ryhmään kahdet kutakin.

• Peliä pelataan pareittain tai pienessä ryhmässä.

• Tarkistetaan, että kaikille pelissä oleville tavukorteille löytyy pari. Luetaan tavut.

• Kortit sekoitetaan ja levitetään pöydälle tekstipuoli pöytää vasten.

• Pelaajat kääntävät kaksi korttia esiin ja lukevat ne ääneen.

• Jos pelaaja löytää parin, hän nostaa kortit itselleen ja kääntää kaksi uutta korttia.

• Mikäli paria ei löydy, kortit käännetään takaisin tekstipuoli alaspäin ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle.

• Peliä pelataan, kunnes kaikki parit ovat löytyneet. Pelin voittaa eniten pareja löytänyt pelaaja.

Vuo-den-a-jat ja sää