Mennyt I: Taitojen vihkon näyteaukeamia

978-952-288-446-6 ISBN P 90

789522

884466

Taitojen vihko

9

historia

Mennyt

www.edukustannus.fi

Taitojen vihko Rantala Palmqvist van den Berg

Taitojen vihko Jukka Rantala - Riia Palmqvist - Marko van den Berg

nimi

Dokumentin tutkiminen LUE dokumentti ja selvitä vaikeat sanat.

TUNNISTA mikä dokumentti on kyseessä.

Onko se esimerkiksi henkilökohtainen kirje tai hallitsijan kansalle antama määräys?

SELVITÄ kuka on tehnyt dokumentin.

ARVIOI miksi dokumentti on tehty.

SIJOITA. Mihin tapahtumiin dokumentti liittyy?

PÄÄTTELE millaisia tulkintoja dokumentista voi tehdä.

PÄÄTÄ vaikuttaako dokumentti luotettavalta lähteeltä.

TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010345100 koulut@kirjavalitys.fi KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki © Jukka Rantala, Riia Palmqvist, Marko van den Berg ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2018 2. painos KOPIOINTIEHDOT Tämä kirja on työkirja / harjoituskirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).

Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö ja muuntelu on kokonaan kielletty.

Kopioston kopiointiluvat eivät koske työ- ja harjoituskirjoja.

Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi ISBN 978-952-288-278-3 Toimitus: Anna-Reetta Sipilä Ulkoasu ja taitto: Anna Polkutie Kuvitus: Mats Minnhagen, Anna Polkutie Kuvatoimitus: Anna-Reetta Sipilä Kannen kuva: Jordi Ballonga Kansi: Kalle Nuuttila

SISÄLLYS Mitä historia on?

Historian opiskelu alkaa ……….……….……….……….……….……….……….……….……….… 4 1 Miksi historiaa opiskellaan? ……….……….……….……….……….……….……….……….…… 8 2 Ötzi – Alppien jäämies ……….……….……….……….……….……….……….……….……….… 10 3 Ötzin kuoleman syy selviää ……….……….……….……….……….……….……….……….…… 12 Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta - Kivikausi ……….……….……….……….… 16

Egypti - eli kuinka maanviljely muutti maailman 4 Maanviljely alkaa ilmaston muuttuessa ……….……….……….……….……….……….… 20 5 Kaupungit syntyvät maanviljelyn seurauksena……….……….……….……….……….… 22 6 Faraon valtakunnassa jokaisella on oma tehtävänsä ……….……….……….……… 24 7 Uskonto näkyy kaikessa……….……….……….……….……….……….……….……….……….… 32 8 Tiede kehittyy korkeakulttuurissa ……….……….……….……….……….……….……….… 36 Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta - Egypti ……….……….……….……….……… 38 Egypti-jakson koonti ……….……….……….……….……….……….……….……….……….……….… 42

Kreikka - eli miten Ateenassa päätettiin asioista yhdessä 9 Sivistyksemme juuret ovat antiikin Kreikassa ……….……….……….……….……….… 44 10 Kansalaiset päättävät Ateenan asioista ……….……….……….……….……….……….… 48 11 Rikkaiden ja köyhien kansalaisten elämä poikkeaa toisistaan ……….……….… 52 12 Naiset vastaavat kodista ja tyttöjen kasvatuksesta ……….……….……….……… 58 13 Metoikit ovat muualta Ateenaan muuttaneita……….……….……….……….……….… 60 14 Ateena ei tule toimeen ilman orjia……….……….……….……….……….……….……….… 62 Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta - Kreikka ……….……….……….……….…… 64 Kreikka-jakson koonti ……….……….……….……….……….……….……….……….……….……… 66 Kotitehtävät ……….……….……….……….……….……….……….……….……….……….……….…… 70

Historian opiskelu alkaa 1. Totta vai tulkintaa?

Taksi ja henkilöauto kolaroivat risteyksessä maanantaina 15. syyskuuta.

Tapahtumalla oli useita silminnäkijöitä.

Yhteentörmäys on fakta eli tosiasia. Sitä ei voi kyseenalaistaa.

Tulkinta taas on jonkun näkemys tapahtuman kulusta. Sen voi kyseenalaistaa.

Lue alla oleva uutinen kolarista. Tutustu lähteisiin ja vastaa kysymyksiin.

lähde 2 Silminnäkijä lähde 1 Sanomalehtiuutinen, julkaistu 16. syyskuuta

Kolari aiheutti ruuhkaa tiistaina 15. syyskuuta Taksi ja henkilöauto kolaroivat eilen Siltakadun ja Valtatien risteyksessä.

Iltayhdeksältä tapahtuneessa onnettomuudessa ei syntynyt henkilövahinkoja, mutta autot romuttuivat pahoin. Liikenne oli kolarin vuoksi pysähdyksissä kaksi tuntia.

lähde 4 Taksinkuljettaja Pysäytin Valtatien ja Siltakadun risteykseen. Näin risteyksessä koiraa ulkoiluttavan naisen. Kun autoja ei näyttänyt tulevan, kiihdytin varovasti risteykseen. En ehtinyt tehdä mitään, kun kyljessä rysähti. Kolarin aiheuttanut henkilöauto ajoi varmasti ylinopeutta.

4

Oppitunti 1

Olin juuri astumassa suojatielle, kun kuulin nopeasti lähestyvän auton äänen. Onneksi jähmetyin paikalleni, koska auto vilahti sekunnissa ohitseni. Kuulin jarrutusäänen.

Kuljettaja ei kuitenkaan saanut autoa pysähtymään, vaan se törmäsi risteyksessä olleeseen taksiin. Ihme, ettei niin kovassa rytinässä kukaan kuollut.

lähde 3 Taksin kyydissä ollut matkustaja Minulla oli raskas työpäivä takanani, joten yritin torkkua taksin takapenkillä.

Heräsin kuitenkin kauheaan pamaukseen ja sinkouduin ovea vasten. Onneksi minulla oli turvavyö kiinnitettynä. Kuljettaja kertoi myöhemmin, että meihin törmäsi toinen auto. Sen kuljettaja oli kuulemma kaahannut hullun lailla.

lähde 5 Henkilöauton kuljettaja Ajoin rauhallista vauhtia Valtakatua kohti keskustaa. Nopeutta oli tuskin 40 kilometriä tunnissa. Yhtäkkiä eteeni ilmestyi kolmion takaa risteyksessä taksi. On se kumma, ettei taksiautoilija osaa noudattaa liikennesääntöjä. Minä sentään tulin etuajooikeutettua tietä, ja liikennesääntöjen mukaan hänen olisi pitänyt väistää.

a) Kuka aiheutti kolarin? Etsi lähteistä vähintään kaksi tulkintaa.

b) Miksi kolarista on erilaisia kertomuksia?

c) Mikä lähde on mielestäsi luotettavin? Perustele.

d) Mikä lähde on mielestäsi epäluotettavin? Perustele.

e) Mikä sinun mielestäsi aiheutti kolarin? Perustele.

1.

5

2. Tulevaisuuden historiantutkijan lähteet Lähteet jaetaan kirjallisiin lähteisiin ja esineellisiin lähteisiin. Historian tutkimuksen kannalta merkittäviä kirjallisia lähteitä säilytetään pääasiassa arkistoissa ja esineitä museoissa. Myös me jätämme jälkeemme koko ajan uusia lähteitä.

Alle on koottu mahdollisia lähteitä tulevaisuuden historiantutkijalle. Ne kertovat tämän päivän nuorten elämästä. Piirrä neliö kirjallisten lähteiden ympärille ja ympyröi esinelähteet. Huomaa, että osa lähteistä voi kuulua kumpaankin ryhmään.

6

Oppitunti 2

3. Elämäsi lähteet Historiantutkijat tutkivat sinun elämääsi 50 vuoden kuluttua.

Vastaa kysymyksiin.

a) Millaisia lähteitä sinun elämästäsi voi löytyä varhaislapsuudesta, eli 0–2 vuoden iästä?

viidennen luokan ajalta?

b) Millaiset lähteet

ovat todennäköisesti tuhoutuneet 50 vuoden päästä?

saattavat säilyä jopa 200 vuotta?

c) Mitkä asiat vaikuttavat lähteiden säilymiseen?

2.

7

1

MiKSI HISTORIAA OPISKELLAAN? 1. Suureen suomalaiseen kohdistuva väite Italiassa tehdyissä mielipidemittauksissa Kolumbus on sijoittunut suurimpien italialaisten joukkoon. Monet italialaiset ovat hermostuneet, kun Kolumbuksen syntyperää on epäilty. Myös me saattaisimme ärsyyntyä, jos esimerkiksi Jean Sibeliuksen tai Jari Litmasen väitettäisiin syntyneen Ruotsissa.

Vastaa kysymyksiin.

8

a) Kuka on mielestäsi suurin suomalainen kautta aikojen?

b) Millainen väite hänestä ärsyttäisi sinua?

c) Kuka saattaisi väittää tällaista?

d) Miksi hän väittäisi tällaista?

e) Miten tai mistä voisit tarkistaa, onko väite totta?

Oppitunti 3

2. Miltä Kolumbus näytti?

Kolumbus eli vuosina 1451–1506. Kolumbuksesta maalattiin muotokuvia vasta hänen kuolemansa jälkeen. Siksi emme voi tarkkaan tietää, miltä hän näytti. Vuonna 1893 koottiin näyttely, johon kerättiin Kolumbuksesta maalatut muotokuvat. Maalauksia kertyi kaikkiaan 71, ja kaikkia niitä väitettiin todenmukaisiksi.

Ohessa kolme kuvausta Kolumbuksen ulkonäöstä. Tutustu lähteisiin ja vastaa kysymyksiin.

Angelo lähde 1 Kolumbuksen ystävä llan lähettilään sihteeri Trevisani, Venetsian tasava Espanjassa vuonna 1501

lähde 2 Gonzalo Fe rnandez de Oviedo y Valdes, paasipoika (ruhtinaiden palvelijapoika) Espa njan hovissa 1493 Kolumbus on tervee n ja vilpittömän näköinen mies, joka on keskimittaa pite mpi; jäsenet ovat voimak asrakenteiset, silmät eloisat ja kasvojen muut osat sopusuht aiset.

Hänellä on hyvin pu naiset hiukset ja punakat, ahavoitune et kasvot.

mies, jolla oli punaiKolumbus oli pitkä ja kookas omaiset kasvot. nen tukka, terävä äly ja pitkän

lähde 3 Kolumbuksen

Italialainen taiteilija maalasi Kolumbuksesta muotokuvan tämän kuoleman jälkeen vuonna 1519. Yllä oleva kuva on ehkä tunnetuin muotokuva Kolumbuksesta.

poika Fernando

ruumiinrakenteeltaan Amiraali (Kolumbus) oli skimittaa pidempi hyvin muodostunut, ke nomaiset ja poskimies. Kasvot olivat pitkä ut lihava sen parempäät korkeat. Hän ei oll nellä oli kotkannenä min kuin laihakaan. Hä äri vaihteli valkeasta ja hailakat silmät, ihonv Nuoruudessa hänen hehkuvan punaiseen. tta saavutettuaan 30 tukkansa oli vaalea, mu ensa muuttuivat vuoden iän hänen hiuks kokonaan valkoisiksi.

a) Mikä lähteiden kuvauksista vastaa parhaiten maalausta? Merkitse x.

lähde 1

lähde 2

lähde 3

b) Miten Kolumbuksen pojan kuvaus isästään poikkeaa kahdesta muusta kuvauksesta?

c) Kenen kuvaus on mielestäsi uskottavin? Perustele.

3.

9

2

ÖTZI – ALPPIEN JÄÄMIES 1. TAVAROIDEN IKÄ Arkeologit tutkivat entisajan ihmisiä ja heidän jättämiään jälkiä. He päättelevät esineiden iän arvioimalla esimerkiksi tavaroiden valmistustapaa ja -materiaaleja.

Tutki alla olevia kuvia ja vastaa kysymyksiin.

10

a) Mistä tiedät, että kuvan esineet ovat vanhoja?

b) Kuinka vanhoja ne mielestäsi ovat?

Oppitunti 4

2. Harvinainen löytö Vuonna 1991 vuorikiipeilijät tekivät Alppien vuoristosta harvinaisen löydön: jään alta paljastui muumioitunut ruumis. He hälyttivät paikalle poliisin. Myöhemmin muumiolle annettiin nimeksi Ötzi. Vielä tänäkään päivänä emme tiedä kaikkea Ötzin kuolemaan johtaneista tapahtumista.

Lue alla olevat sanomalehtiuutiset ja vastaa kysymykseen.

07

Helsingin Sanomat 7.6.20

ies Esihistoriallinen jääm kuoli nuoleen

Ötzi

olinsyy on umion, jäämies Ötzin ku mu tyn de löy n ma im nh Va ä Ötzin ilmoitti keskiviikkona, ett varmistunut. Tutkijaryhmä a, mm va ään lähelle kohdistunut kuoleman aiheutti olkap n, aa zi kuoli pian vamman saatu jonka teki nuolenkärki. Öt 1991. löydettiin Italian Alpeilta tutkijaryhmä päätteli. Ötzi vanha.

Ruumis on 5 000 vuotta

Helsingin

Sanomat

10

.2.2009 Ötziä my ös mätkä

istiin l

oppuhet Alppimuu killä mio Ötzin murhasta uusia kää Alpeilla on nteit yli 5 300 v jäämuumio ä. Patologit ja lääk uotta, ja y äri ta. Se lepä hä paljastu ä kylmiöss t ovat tutkineet taas lähellä Ita u lian Alppe ä Bolzano ta rk a sti Ötzin n argeolo ja. Uuden Ötzin olka gisessa m tutkimuks päässä oli use en valoss hänen keh on, että hä a n äyttää siltä ossa o s n sai myö s a a n v ain muuta , s selkääns ennen kuo mia tunteja että nuoli ä iskun ty lemaansa .

V lp armaa ä . s Ö tä hieman va tzin kädes esineestä nhempia. tä löytyne v a in h ie m Ö et haavat tzin kimpp anatomian ovat puole an uun on vu professori staan orilla hyök An tutkia muu ätty kahde miota. Tutk dreas Nerlich, jonk sti, pohtii a ryhmä s ijat käyttiv miten keh ai viimeks ät nyt uus on i luvan ia menete nuolen ke immuunipuolustus lmiä, joilla muuttui, k hoonsa. voi jäljittää un Ötzi sa , i haavans a ja iskuja ja

Miten uutisten tiedot Ötzin kuolemasta eroavat toisistaan?

4.

11

3

Ötzin kuoleman syy selviää 1. Ötzi - heimonsa johtaja Ötzi oli ilmeisesti oman heimonsa johtaja, joka jostain syystä syrjäytettiin. Heimon johtajaksi valikoitui henkilö, joka pystyi parhaiten huolehtimaan ruoan saannista ja suojelemaan heimon jäseniä vaaroilta.

a) Millainen heimon johtajan piti olla kivikaudella? Lue vaihtoehdot. Sijoita mielestäsi tärkeimmät ominaisuudet oikealle ja vähemmän tärkeät vasemmalle.

A taitavin riistan jäljittäjä B heimon jäsenistä voimakkain C taitavin aseiden valmistaja D taitavin tulen sytyttäjä E paras keräilijä

vähemmän tärkeä

tärkein

b) Mikä oli mielestäsi tärkein ominaisuus? Entä vähiten tärkein? Perustele.

tärkein:

vähiten tärkein:

12

c) Puuttuuko listasta jokin mielestäsi tärkeä ominaisuus? Mikä? Mihin tätä ominaisuutta tarvittiin?

Oppitunti 5

2. Miksi Ötzi murhattiin?

Mikä alla olevista selittää Ötzin surmaamisen parhaiten? Merkitse.

kateus Ötzin kuparikirveestä

halu päästä heimon johtajaksi

pyrkimys kostaa aiemmassa tappelussa kokema tappio

jokin muu syy, mikä?

5.

13

3. Mitä oli jo Ötzin aikana? Ötzin aikakaudelta, eli esihistorialliselta ajalta, ei ole olemassa kirjoitettuja lähteitä.

Ihmiset metsästivät ja keräilivät ruokansa luonnosta.

14

a) Ympyröi asiat, jotka eivät kuulu esihistorialliselle ajalle.

b) Ympyröi asiat, jotka eivät kuulu kivikauteen.

c) Ympyröi ravintoaineet, jotka kuuluivat Ötzin (metsästäjä-keräilijän) ruokavalioon.

Oppitunti 6

4. Vaatteiden valmistaminen kivikaudella Ötzillä ei ollut kankaista kutomalla tehtyjä vaatteita. Hänen vaatteensa oli pääosin tehty turkiksista (karhunkarvalakki, turkistakki) ja nahasta (kengänpohjat ja kenkien ulkoreunat, säärystimet, lannevaate, vyölaukku). Ne liitettiin toisiinsa eläimenjänteistä tehdyillä langoilla tai ruohonaruilla. Ompelemiseen käytettiin luusta tehtyä neulaa. Ruohosta punottu viitta suojasi Ötziä sateelta. Kenkien lämmikkeenä käytettiin heinää. Ruohosta tehty verkko piti kengät koossa. Naiset koristivat kivikaudella vaatteitaan ompelemalla niihin eläinten hampaista tehtyjä koristenauhoja.

a) Alla olevassa kuvassa on vihjeitä materiaaleista, joista kivikauden ihminen teki vaatteensa ja korunsa. Piirrä alla oleville ihmishahmoille kivikautiset vaatteet. Apua vaatteiden suunnitteluun saat yllä olevasta tekstistä, jossa kerrotaan Ötzin vaatetuksesta.

b) Tee lista materiaaleista, joita käytit vaatettamiseen.

6.

15

Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta – kivikausi 1. Aikakäsitteen oppiminen

a) Ötzi eli noin 5 000 vuotta sitten. Sijoita alla olevat tapahtumat aikajanalle.

Käytä oppilaan kirjaa apunasi. Huomaa, että yksi kohta jää tyhjäksi.

A meneillään oleva vuosi B kivikausi päättyi Euroopassa C Ötzi kuoli noin 5 000 vuotta sitten D kivikausi päättyi Suomessa

3000 eaa.

2000 eaa.

1000 eaa.

1 jaa.

b) Merkitse X, jos väite pitää paikkansa.

Kivikausi on saanut nimensä siitä, että ihminen käytti pääasiassa kiveä työkalujen ja aseiden valmistamiseen.

Kivikausi päättyi, kun pronssin käyttö yleistyi.

Kivikausi kesti kaikkialla yhtä pitkään.

Suomessa kivikausi kesti Etelä-Eurooppaa pidempään, koska Suomessa ei tarvittu pronssisia työkaluja ja aseita.

Merkinnät eKr. ja eaa. tarkoittavat samaa asiaa.

16

Oppitunti 7

2000 jaa.

2. Kivikauden esineet Yhdistä kivikautiset esineet nykyisiin vastineisiinsa.

7.

17

3. Kivikautisen nuolen valmistaminen

1.

Kuori oksa. Oksa voi olla esimerkiksi

villaheisistä, pajusta, pihlajasta tai tuomesta.

2.

Etsi sopiva kivi tai iske nuolenkärki

irti pii- tai liuskekivestä sopivalla

työkalulla. Kivikaudella kivi iskettin irti sarvenpalalla.

3.

Kivikaudella märän koivun tuohesta

kerättiin koivupikeä, joka toimi liimana.

Sinä voit käyttää kosteudenkestävää puuliimaa.

4.

Sivele nuolenpään takaosa liimalla.

5.

Kiedo varren ympärille nuolenkärjen

liitoskohtaan ohutta lankaa.

Kivikaudella lankana käytettiin eläimenjänteitä.

18

Oppitunti 8

6.

Tee varren takaosaan kolme, noin 10 cm pitkää viiltoa.

7.

Halkaise kaksi linnunsulanruotoa, jolloin saat neljä sulanpuolikasta.

Sinä voit leikata sulat kartongista.

8.

Liimaa kolme sulanpuolikasta viiltoihin (yksi sulanpuolikas jää yli).

9.

Kieritä sulanpuolikkaiden juuriin liimaan

kostutettua villa- tai pellavalankaa.

Kivikaudella käytettiin kasveista tehtyä narua.

8.

19