Me nyt I: opettajan oppaan näyte

8-454-1 978-952-28 ISBN P 30.7

opettajan opas

789522

884541

i stannus.f

ku www.edu

yhteiskuntaoppi

Mennyt

9

Opettajan opas Palmqvist van den Berg Rantala

Opettajan opas Riia Palmqvist Marko van den Berg Jukka Rantala

TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010345100 koulut@kirjavalitys.fi KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2016 KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on opettajan opas, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).

Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa.

Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-952-288-454-1 Toimitus: Anni-Elina Karvonen Ulkoasu ja taitto: Minna Komppa / Taittotalo Printone Kannen kuva: Pekka Rahkonen Kansi: Kalle Nuuttila

Sisällys Alakoulun yhteiskuntaopin opettamisen lähtökohdat ......................................................4 Oppikirjan rakenne.....................................................................................................................6 Opettajan oppaan rakenne......................................................................................................8 JAKSO 1: Koulu............................................................................................................. 10 Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä: oppitunti 1.............................................. 14 Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä: oppitunti 2............................................. 16 Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä: oppitunti 1................................................ 18 Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä: oppitunti 2.............................................. 20 Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat: oppitunti 1........................................ 22 Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat: oppitunti 2...................................... 24 Vastuista on sovittava yhdessä: oppitunti 1....................................................................... 26 Vastuista on sovittava yhdessä: oppitunti 2...................................................................... 28 JAKSO 2: KOTI.............................................................................................................30 Tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti: oppitunti 1.......................................................... 34 Tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti: oppitunti 2........................................................ 36 Perheillä on erilaisia sääntöjä: oppitunti 1.......................................................................... 38 Perheillä on erilaisia sääntöjä: oppitunti 2......................................................................... 40 Aikuisten velvollisuus on suojella lasta: oppitunti 1......................................................... 42 Aikuisten velvollisuus on suojella lasta: oppitunti 2........................................................ 44 JAKSO 3: TALOUS.......................................................................................................46 Omat rahat ja yhteiset rahat: oppitunti 1............................................................................ 50 Omat rahat ja yhteiset rahat: oppitunti 2........................................................................... 52 Raha ei kasva puussa: oppitunti 1........................................................................................ 54 Raha ei kasva puussa: oppitunti 2....................................................................................... 56 Ostoksia voi suunnitella: oppitunti 1.................................................................................... 58 Ostoksia voi suunnitella: oppitunti 2................................................................................... 60 Moni harrastus maksaa: oppitunti 1..................................................................................... 62 Moni harrastus maksaa: oppitunti 2.................................................................................... 64 JAKSO 4: KULUTTAMINEN........................................................................................66 Myös lapset ovat mainonnan kohteena: oppitunti 1........................................................ 70 Myös lapset ovat mainonnan kohteena: oppitunti 2....................................................... 72 Mainokset eivät kerro kaikkea: oppitunti 1.........................................................................74 Mainokset eivät kerro kaikkea: oppitunti 2....................................................................... 76 Ostaja voi valita: oppitunti 1................................................................................................... 78 Ostaja voi valita: oppitunti 2.................................................................................................. 80 Valinnoilla on väliä: oppitunti 1.............................................................................................. 82 Valinnoilla on väliä: oppitunti 2............................................................................................. 84 Kotitehtävät ............................................................................................................................... 86

3

Alakoulun yhteiskuntaopin opettamisen lähtökohdat 978-952-288-283-7 ISBN

ko

ppi

Taitojen vih

Palmqvist van den Berg Rantala

yhteiskuntao

Yhteiskuntaoppi on uusi oppiaine alakoulussa. Jotta opiskelu tuntuisi heti alusta alkaen mielekkäältä ja innostavalta, oppilaiden on tärkeää ymmärtää oppiaineen erityisluonne. Opetussuunnitelman perusteissa tuodaan painokkaasti esille, että alaluokkien yhteiskuntaopin tulisi olla elämyksellistä, käytännönläheistä ja toiminnallista. Myös aihepiirien kytkemistä oppilaille tuttuihin lähiyhteisöihin korostetaan. Me nyt -oppikirjan sisältö perustuu näihin linjauksiin. www.edukustannus.fi

Kirjan kappaleet muodostuvat tarinallisen osion, faktatekstin ja toiminnallisten harjoitusten muodostamista kokonaisuuksista, joissa liikutaan oppilaille tutussa lähiympäristössä. Oppimateriaali on kiinteästi sidoksissa myös yhteiskuntaopin opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin sisältöalueisiin kuten aktiiviseen kansalaisuuteen ja oman elämän hallintaan.

ppi

ppi •

Palmqvist van den Berg Rantala

yhteiskuntao

me nyt • yhte iskuntao

pilaan kirjat ojen vihkot ettajan oppaat pilaan digi ettajan digi

Kansainvälisissä vertailuissa peruskoulun päättövaiheessa olevat suomalaisnuoret tietävät paljon yhteiskunnallisista asioista. Ongelmana on kuitenkin, että tietämyksestä huolimatta asenteet vaikuttamista ja osallistumista kohtaan eivät ole kovin myönteisiä: suomalaisnuoret kokevat yhteiskunnalliset asiat abstrakteiksi ja etäisiksi.

Me nyt -oppimateriaali pyrkii osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen lähestymällä yhteisiä asioita käytännönläheisesti lasten arjen kautta. Me nyt -oppikirjan yhtenä ydintavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Onnistuessaan tavoite rakentaa siltaa yläkoulun yhteiskuntaopin opiskeluun, jolloin yhteiskunnallisen toimijuuden aluetta laajennetaan. Kaikkein keskeisin tavoite on kuitenkin tarjota oppilaalle osallisuuden kokemus: tunne siitä, että oppilas voi ja osaa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Oppilaan Digi

Opettajan Digi

4

Yhteiskuntaopin opetussuunnitelma ja arviointi Me nyt -kirjasarja pohjautuu vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin. Oppaan kunkin jakson alussa kerrotaan, mihin opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin kyseinen osio liittyy. Uusi opetussuunnitelma on kokonaisuudessaan Opetushallituksen sivustolla www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Opetussuunnitelman arviointi-osuudessa tiivistyy se, mitä yhteiskuntaopin opetuksella tavoitellaan. Yhteiskuntaopissa oppimisen arvioinnilla ja palautteella oppilaita ohjataan ja kannustetaan toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännössä yhteiskunnasta oppimiaan tietoja ja taitoja.

Arvioinnissa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia toiminnan ja tuottamisen tapoja sekä kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen hallintaan.

Yhteiskuntaopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa vuosiluokan 6. lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää yhteiskuntaopin valtakunnallisia arviointikriteereitä.

5

Oppikirjan rakenne Oppikirjassa on neljä jaksoa, joista jokainen koostuu 3−4 kappaleesta. Joka jakso muodostaa oman kokonaisuutensa. Kirjassa seurataan kuvitteellisen Poutalahden koulun oppilaita sekä heidän opettajaansa Kaino Kukkosta. Henkilöhahmot on esitelty oppikirjan sivuilla 6−7.

Heidän elämäänsä seurataan koulussa, kotona ja harrastusten parissa.

Koulu

ätyö

i ryhm

Pari- ta

Keskustele parisi kanssa tai kirjoita a. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita uusi oppilas voi kokea, kun hän tulee ensimmäisen kerran vieraaseen ryhmään. b. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita ennestään ryhmässä olleet oppilaat voivat kokea, kun uusi oppilas tulee ryhmään. c. Miten ennakkokäsitykset muuttuvat tutustumisen myötä? d. Mitä mielikuvia sinulla herää, jos opettaja mainitsee, että luokan uusi oppilas on • kaupunkilainen • maaseudulta kotoisin oleva • jääkiekon harrastaja • shakin harrastaja • innokas lukija.

10

Me nyt – Koulu

Jokaisen jakson alussa on teemaan johdatteleva aloitusaukeama. Jakson aloittavaan johdattelukappaleeseen sekä siihen liittyvään toiminnalliseen osuuteen voi käyttää yhden oppitunnin tai opetustuokion. Toiminnallisten tehtävien yhteiset ohjeet ovat oppikirjan sivuilla 8−9. Opettajan oppaassa on oppikirjan tarinoita täydentäviä tekstejä (esim. oppaan sivulla 11). Näitä voi kuunnella äänitteeltä. Se on myös tekstinä opettajan oppaasta.

11

Jokainen tarinallinen kappale päättyy kysymykseen, jota voi luokassa pohtia yhdessä.

Teemojen keskeinen sisältö, johon tarinatekstit toimivat johdantona, on tiivistetty kunkin kappaleen lopun tietotekstiin.

Tietotekstit on selkokielistetty. Jokaisen kertomuksen käsittely ei ole välttämätöntä, vaan opettaja voi harkintansa mukaan keskittyä välillä pelkästään vain selkokielisiin asiateksteihin, jotka tiivistävät kappaleen asian.

6

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

– Mikä meistä tekee yhteisön? Igor kysyy katsellen ympärilleen.

– Mietipä, mikä on yhteistä: luokka, koulu ja perhe... Kaikissa on omat toimintatapansa ja pelisääntönsä! opettaja vastaa omaan kysymykseensä selvästi innostuneena.

”

– Miten kansanedustajat liittyvät yhteiskuntaan? Santeri keskeyttää.

– Yhteiskunnassa on erilaisia tasoja. Suomalaiset valitsevat

Tänään on mielenkiintoinen päivä, opettaja Kaino Kukkonen sanoo yrittäen kuumeisesti muistella tietokoneen salasanaa.

– Onko meillä jotain nettijuttuja? Santeri kysyy kiinnostuneena.

äänestämällä eduskuntaan kansanedustajat, jotka päättävät laeista ja säännöistä, opettaja jatkaa.

– Vau! Nyt minulle aukesi tosi monen rap-kappaleen sanoma! Vivian

– Voi voi, mikäs se salasana nyt olikaan…, opettaja mutisee ja vastaa

innostuu.

sitten:

– Mutta tätä koulua johtaa rehtori, Minni selvittää.

– Tänään aloitamme yhteiskuntaopin opiskelun!

– Onko rehtori sitten diktaattori, joka yksin päättää ihan kaikesta?

Luokka tuijottaa opettajaa selvästi pettyneenä.

– Onko se sitä samaa yhteiskuntaa, jota rap-musiikissa arvostellaan?

Santeri epäilee.

– No ei tietenkään ole, opettaja tuhahtaa ja jatkaa:

Vivian havahtuu pohtimaan.

– Meitä opettajia kuunnellaan monissa asioissa. Ja oppilaita myös!

– Mitä niissä kappaleissa sitten lauletaan? Tai oikeastaan lausutaan? opettaja tiedustelee.

– Jotain sellaista, että eliitti pitää valtaa, leivän köyhän suusta kavaltaa,

skoudet ajaa takaa kyttäautolla ja päättäjät on ihan pihalla…, Vivian lausuu rytmikkäästi. Väinö kääntyy yllättyneenä tuijottamaan Viviania.

– Jaaha. Ja mikä sinun mielestäsi oli tuon kappaleen sanoma? opettaja kysyy.

– Että monet yhteiset asiat on huonosti hoidettu. Ja sitten arvosteltiin vähän poliisia ja kansanedustajia. Ja sitä, että joillakin on enemmän rahaa kuin toisilla. Onko tämä kaikki sitä yhteiskuntaa? Vivian miettii kuumeisesti.

– Yhteiskunta koostuu kaikista ihmisistä sekä ihmisten muodostamista ryhmistä. Näitä ryhmiä sanotaan yhteisöiksi, opettaja jatkaa.

– Minä tiedän! Perhe on pieni yhteisö. Koululuokka on suurempi yhteisö.

Ja koulu vielä suurempi, Minni sanoo tietävästi.

12

13

Me nyt – Koulu

Yhden kappaleen käsittelyyn voi käyttää kaksi oppituntia tai opetustuokiota. Ensimmäisen oppitunnin aikana tutustutaan opiskeltavaan aiheeseen joko lukemalla tai kuuntelemalla kappaleen teemaan johdattava tarina sekä tietoteksti. Tarinoiden tavoitteena on, että oppilaat kiinnostuisivat henkilöhahmoista ja saisivat heidän kauttaan elämyksellistä tarttumapintaa käsiteltäviin asioihin. Tekstit voidaan luetuttaa joko porinalukuna, parilukuna tai muuna yhteisenä lukutapana. Opettaja voi myös itse lukea tarinan tai kuunteluttaa sen äänitteeltä. Sarjaan kuuluvasta Taitojen vihkosta löytyy runsaasti molempiin oppitunteihin liittyviä tehtäviä.

Toisen oppitunnin luonne on toiminnallinen ja oppilaita aktivoiva. Oppikirjaan on kerätty erilaisin työtavoin toteutettavia harjoituksia.

Ohjeet työtapojen käyttöön ovat oppikirjan sivuilla 8−9.

– Ei meitä kuunnella! Te aikuiset tyrmäsitte meidän suunnitteleman joulujuhlaesityksen, Minni muistuttaa, ja monet nyökkäilevät.

– Se idea siitä tonttujen laulukilpailusta oli… todella epäjouluinen, Santeri puhahtaa.

a

Draam

– Yhteiskuntaopissa opitaan yhdessä toimimisen pelisääntöjä ja tapoja, miten jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! opettaja lausuu juhlallisesti ja kysyy: – Millaisiin asioihin te haluaisitte vaikuttaa täällä koulussa?

Jokainen meistä on vastuussa monista omaa elämää koskevista päätöksistä. Kukaan ei kuitenkaan pärjää kokonaan yksin, vaan kaikki tarvitsevat muita ihmisiä tuekseen. Tarvitsemme muiden ihmisten apua esimerkiksi silloin, kun sairastumme. Joskus ehkä tunnemme olomme yksinäiseksi ja kaipaamme toisten ihmisten seuraa. Kun toimimme yhdessä, meidän täytyy ottaa huomioon toisten ihmisten näkemykset.

Meidän tulee myös miettiä, mitä vaikutuksia omalla toiminnallamme on

Koulun järjestyssäännöt Kaupunkiin perustettiin uusi Tarmovaaran koulu. Koulun järjestyssäännöt tuntuivat oppilaista epäoikeudenmukaisilta.

Kuvitelkaa olevanne Tarmovaaran koulun oppilaita. a. Käykää säännöt yksi kerrallaan läpi ja pohtikaa, onko niissä mielestänne epäoikeudenmukaisia asioita. b. Laatikaa oma ehdotuksenne oikeudenmukaisista säännöistä.

Myös koulussa tarvitaan yhteistyötä, jotta arki sujuisi. Oppilaat ja opettajat tekevät yhteistyötä luokassa. Siistijöillä ja keittiön henkilökunnalla on koulussa omat tärkeät tehtävänsä. Kaikki koulussa työskentelevät muodostavat yhdessä kouluyhteisön. Yhteisö tarkoittaa joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin yhteinen asia. Yhteisöllä on usein myös yhteinen päämäärä sekä säännöt, joiden mukaan toimitaan.

Joukko ihmisiä saattaa pitää samanlaisesta musiikista. He eivät kuitenkaan välttämättä muodosta yhteisöä. Sen sijaan perhe ja koululuokka ovat yhteisöjä. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan, miten erilaisissa yhteisöissä toimitaan ja miten niissä vaikutetaan asioihin.

14

Me nyt – Koulu

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Kaikki syövät koulussa samaa ruokaa, koska erityisruokavalioiden huomioiminen on hankalaa ja työlästä. Jos oppilas ei syö koulun tarjoamaa ruokaa, hänen tulee tuoda mukanaan omat eväät.

muihin ihmisiin.

jeet aaman oh Lukekaa dr Valitkaa sivulta 9. äntö, sä n eräine yksi alkup sen sisältö ja esittäkää e ull mu ina pantomiin t, ut arvaava luokalle. Mu nöstä on mistä sään Esittäkää kysymys. iimi, n pantom sitten toine töä utatte sään mu johon ksi. reilumma

2. Koulussa aikuiset päättävät ajan säästämiseksi kaikista asioista.

3. Koska rehtori pitää klassisesta musiikista, kaikissa koulun juhlissa ja tilaisuuksissa tulee soittaa klassista musiikkia.

4. Oppilaiden pitää kerrata välitunneilla läksyjä tai tehdä jotain muuta hyödyllistä.

5. Ruokalassa ei saa pitää lippalakkia tai pipoa päässä.

6. Nämä säännöt eivät koske luokkien parhaita oppilaita.

15

7

Opettajan oppaan rakenne 1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä Oppitunti 1 1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

– Ei meitä kuunnella! Te aikuiset tyrmäsitte meidän suunnitteleman

– Mikä meistä tekee yhteisön? Igor kysyy katsellen ympärilleen.

joulujuhlaesityksen, Minni muistuttaa, ja monet nyökkäilevät.

– Mietipä, mikä on yhteistä: luokka, koulu ja perhe... Kaikissa on omat

– Se idea siitä tonttujen laulukilpailusta oli… todella epäjouluinen,

toimintatapansa ja pelisääntönsä! opettaja vastaa omaan kysymykseensä

Santeri puhahtaa.

selvästi innostuneena.

Ydinkysymys Ydinkysymys kertoo lyhyesti, mikä on oppitunnissa kaikkein keskeisintä. Sen voi kirjoittaa näkyville tunnin alussa tai sanoa ääneen luokalle.

Ydinkysymyksen lisäksi teemaan voi johdatella myös jollakin ajankohtaisella mediassa näkyvällä tai oppilaan omaan elinpiiriin liittyvällä asialla.

Tavoitteet Opettajan oppaassa esitellään, millaisia tavoitteita kullekin kappaleelle on asetettu.

Käsitteet Opetuksen suunnittelun helpottamiseksi tarinoissa ja tietoteksteissä esiintyvät uudet käsitteet on avattu oppilaille ymmärrettävällä kielellä.

Niiden kautta myös syvennetään tietämystä asiasta.

”

– Yhteiskuntaopissa opitaan yhdessä toimimisen pelisääntöjä ja tapoja,

– Miten kansanedustajat liittyvät yhteiskuntaan? Santeri keskeyttää.

Tänään on mielenkiintoinen päivä, opettaja Kaino Kukkonen sanoo

miten jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! opettaja lausuu juhlallisesti ja

– Yhteiskunnassa on erilaisia tasoja. Suomalaiset valitsevat

kysyy:

äänestämällä eduskuntaan kansanedustajat, jotka päättävät laeista ja

yrittäen kuumeisesti muistella tietokoneen salasanaa.

– Millaisiin asioihin te haluaisitte vaikuttaa täällä koulussa?

säännöistä, opettaja jatkaa.

– Onko meillä jotain nettijuttuja? Santeri kysyy kiinnostuneena.

– Voi voi, mikäs se salasana nyt olikaan…, opettaja mutisee ja vastaa

– Vau! Nyt minulle aukesi tosi monen rap-kappaleen sanoma! Vivian innostuu.

sitten:

– Tänään aloitamme yhteiskuntaopin opiskelun!

Luokka tuijottaa opettajaa selvästi pettyneenä.

– Onko se sitä samaa yhteiskuntaa, jota rap-musiikissa arvostellaan?

Vivian havahtuu pohtimaan.

– Mitä niissä kappaleissa sitten lauletaan? Tai oikeastaan lausutaan?

– Mutta tätä koulua johtaa rehtori, Minni selvittää.

Jokainen meistä on vastuussa monista omaa elämää koskevista

– Onko rehtori sitten diktaattori, joka yksin päättää ihan kaikesta?

päätöksistä. Kukaan ei kuitenkaan pärjää kokonaan yksin, vaan kaikki

Santeri epäilee.

tarvitsevat muita ihmisiä tuekseen. Tarvitsemme muiden ihmisten apua

– No ei tietenkään ole, opettaja tuhahtaa ja jatkaa:

esimerkiksi silloin, kun sairastumme. Joskus ehkä tunnemme olomme

– Meitä opettajia kuunnellaan monissa asioissa. Ja oppilaita myös!

yksinäiseksi ja kaipaamme toisten ihmisten seuraa. Kun toimimme

opettaja tiedustelee.

yhdessä, meidän täytyy ottaa huomioon toisten ihmisten näkemykset.

– Jotain sellaista, että eliitti pitää valtaa, leivän köyhän suusta kavaltaa,

Meidän tulee myös miettiä, mitä vaikutuksia omalla toiminnallamme on

skoudet ajaa takaa kyttäautolla ja päättäjät on ihan pihalla…, Vivian lausuu

muihin ihmisiin.

rytmikkäästi. Väinö kääntyy yllättyneenä tuijottamaan Viviania.

– Jaaha. Ja mikä sinun mielestäsi oli tuon kappaleen sanoma? opettaja

Myös koulussa tarvitaan yhteistyötä, jotta arki sujuisi. Oppilaat

kysyy.

ja opettajat tekevät yhteistyötä luokassa. Siistijöillä ja keittiön

– Että monet yhteiset asiat on huonosti hoidettu. Ja sitten arvosteltiin

henkilökunnalla on koulussa omat tärkeät tehtävänsä. Kaikki koulussa

vähän poliisia ja kansanedustajia. Ja sitä, että joillakin on enemmän

työskentelevät muodostavat yhdessä kouluyhteisön. Yhteisö tarkoittaa

rahaa kuin toisilla. Onko tämä kaikki sitä yhteiskuntaa? Vivian miettii

joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin yhteinen asia. Yhteisöllä on usein myös

kuumeisesti.

yhteinen päämäärä sekä säännöt, joiden mukaan toimitaan.

– Yhteiskunta koostuu kaikista ihmisistä sekä ihmisten muodostamista ryhmistä. Näitä ryhmiä sanotaan yhteisöiksi, opettaja jatkaa.

Joukko ihmisiä saattaa pitää samanlaisesta musiikista. He eivät kuitenkaan

– Minä tiedän! Perhe on pieni yhteisö. Koululuokka on suurempi yhteisö.

välttämättä muodosta yhteisöä. Sen sijaan perhe ja koululuokka ovat

Ja koulu vielä suurempi, Minni sanoo tietävästi.

yhteisöjä. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan, miten erilaisissa yhteisöissä toimitaan ja miten niissä vaikutetaan asioihin.

12

13

Me nyt – Koulu

YdinkYsYmYs

14

Me nyt – Koulu

Eduskunta säätää suomalaisia koskevat lait ja päättää valtion asioista.

Mikä on yhteisö?

TavoiTTeeT

Kansanedustaja on vaaleilla valittu eduskunnan jäsen. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa.

Oppilas ymmärtää, mitä yhteisön käsite tarkoittaa. tunnistaa yhteisölle tunnusomaisia piirteitä. ymmärtää, miksi ihmiset tarvitsevat toisiaan selvi­ täkseen arjessa.

Diktaattori on yksinvaltias, joka päättää yksin kaikista asioista.

• • •

käsiTTeeT Yhteisö on ryhmä, jonka jäsenillä on jokin yhdistävä tekijä. Yksittäinen yhdistä asia ei kuitenkaan vielä merkitse, että kyseessä olisi yhteisö. Tarvitaan myös yhteisiä päämääriä ja sääntöjä.

Tunnin kulku Oppikirjan tarinateksti s. 12−14, tietoteksti s. 14 Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppikirjan s. 13 Toiminta Taitojen vihko s. 6−7

Yhteiskuntaoppi on oppiaine, jossa harjoitellaan yhteisöissä toimimista. Koska kaikki ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin, on tärkeää, että niissä osataan toimia ja vaikuttaa.

14

Tunnin kulku Halutessaan opettaja voi käyttää opettajan oppaassa ehdotettua jäsennystä oppituntien toteuttamisessa.

8

PohdiTaan Yhdessä

ToiminTa

• Millaisia asioita yhteiskunta­ opissa opiskellaan?

• Mitä tarkoitetaan käsitteellä yhteisö?

• Millaisiin yhteisöihin sinä kuulut?

• Keitä kouluyhteisöönne

Kuka kouluyhteisön jäsen olen? Valitaan koulussa toimiva kaikille tuttu henkilö. Kaksi oppilasta kuvailee häntä.

Muut yrittävät arvata kenestä on kysymys.

Oppilaat kuvailevat henkilöä seuraavasti: Ensimmäinen kertoo, miltä henkilö näyttää.

Toinen kertoo, mitä henkilö tekee.

Kuvailtavat henkilöt voivat olla esimerkiksi terveydenhoitaja, keittäjä, rehtori, kouluisäntä, siistijä, englannin opettaja tai koulun­ käyntiavustaja.

kuuluu?

kuvakYsYmYkseT Oppikirjan s. 13 Miksi opettaja Kaino Kukkonen on tuskastunut?

Miten oppilaat voisivat auttaa häntä?

Mitä samaa Poutalahden kou­ lun luokkahuoneessa on sinun luokkaasi verrattuna?

• • •

Pohditaan yhdessä Pohditaan yhdessäkysymyksiä voi käydä läpi sen jälkeen, kun on tutustuttu tarinaan ja tietotekstiin.

Niiden tarkoitus on nostaa esille tekstin yksityiskohtia sekä auttaa oppilasta liittämään opiskeltavat asiat omaan elämismaailmaansa.

• •

Oppilaat jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmän jäsenet merkitään esimer­ kiksi tietyn värisellä Post it ­lapulla He liikkuvat luokassa rauhallisesti ja täysin äänettömästi. Sovitusta merkistä oppilaat muodostavat parit, joista toinen on A ja toinen B. Opettaja on asettanut lattialle tai tasoil­ le A4­kokoisia tyhjiä papereita ja lyijykyniä. Parit menevät yhdessä paperin luokse. Oppilas A piirtää heikommalla kädellään (usein vasen) kasvokuvan paristaan. Kuvia ei saa nimetä! Aikaa on vain 20 sekuntia.

Tämän jälkeen liikutaan taas, muodostetaan uudet A+B ­parit, ja tällä kertaa oppilas B piirtää kasvokuvan paristaan, aikaa edelleen vain 20 sekuntia. Kuvat kootaan taululle. Lopuksi yritetään arvata, kuka missä­ kin kuvassa on.

Toiminta Toimintaa on useampi eri vaihtoehto. Niitä voi käyttää tunnin alussa tai lopussa.

Niillä voi myös korvata oppikirjan toiminnallisen harjoituksen.

Ohjeet on pyritty tekemään mahdollisimman lyhyiksi ja selkeiksi.

koTiTehTäväT Tehtävä 2 Taitojen vihkon s. 80.

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

Oppitun ti 1

4.

Haastattele koulun henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Kysy esimerkiksi: a. Mikä on tehtäväsi kouluyhteisössä?

oppilaan oma vastaus Opi tuomaan esille oma mielipiteesi. Harjoittele myös toisten mielipiteiden kuuntelemista.

1.

b. Millaisissa asioissa teet yhteistyötä muiden kanssa?

Mitä tarkoittaa yhteisö?

oppilaan oma vastaus

esim. Yhteisö tarkoittaa sellaisten ihmisten joukkoa, jotka kuuluvat ryhmään, jolla on yhteiset säännöt.

2.

Lue oppilaan kirjan sivulta 14 yhteisön määritelmä. Mitkä alla olevista muodostavat yhteisön?

Merkitse

X.

c. Millaiset asiat ovat mielestäsi tärkeitä, kun toimitaan yhdessä?

oppilaan oma vastaus koulun liikuntakerho jalkapallosta pitävät ihmiset lenkkitossuja käyttävät nuoret

d. Mitä mieltä olet väittämästä: ”Yhteistyö muiden kanssa on tärkeä osa työtäni.”

partiolaiset

oppilaan oma vastaus

Miksi rastilla merkitsemäsi kohdat ovat yhteisöjä?

esim. Yhteisöllä on säännöt, joiden mukaan toimitaan. Siksi liikuntakerho ja partio ovat yhteisöjä.

5.

3.

Millaisiin yhteisöihin sinä kuulut? Kirjoita ja piirrä.

Lue alla olevat väittämät. Oletko samaa mieltä? Merkitse Perustele.

S = samaa mieltä tai E = eri mieltä.

a. Yhdessä toimiminen on yleensä hauskempaa kuin yksin tekeminen.

oppilaan oma vastaus b. Yhteinen tuotos, esimerkiksi tarina, on monesti parempi kuin yksin tehty tuotos.

en, rheese im. pe okkaani. aus, es lu a vast en, omaan an om oppila lojoukkueese al jalkap

oppilaan oma vastaus c. Kaikille kuuluu kunnia yhdessä tehdystä tuotoksesta.

oppilaan oma vastaus d. Yhteistyötä on se, että yksi tekee ja muut katselevat.

oppilaan oma vastaus e. Yhdessä työskennellessä ei tarvitse tehdä niin paljon kuin yksin työskennellessä.

oppilaan oma vastaus f. Yksi henkilö voi määrätä ryhmätyössä, mitä muut tekevät.

oppilaan oma vastaus 6

Koulu

2.

7

15

Taitojen vihkossa eritasoisia tehtäviä, joita voi tarvittaessa käyttää myös eriyttämiseen.

Kuvakysymykset Kuvakysymysten avulla asetutaan tarinan henkilöiden asemaan tai kartoitetaan, millaisia tietoja ja taitoja oppilailla jo on käsiteltävästä teemasta. Välillä niiden kautta johdatellaan pohtimaan, millaisia keskusteluja kuvituksen hahmot voisivat käydä.

Kotitehtävät Kotitehtävät ovat Taitojen vihkon loppuosassa.

9

KOULU Koulu

ätyö

i ryhm

Pari- ta

Keskustele parisi kanssa tai kirjoita a. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita uusi oppilas voi kokea, kun hän tulee ensimmäisen kerran vieraaseen ryhmään. b. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita ennestään ryhmässä olleet oppilaat voivat kokea, kun uusi oppilas tulee ryhmään. c. Miten ennakkokäsitykset muuttuvat tutustumisen myötä? d. Mitä mielikuvia sinulla herää, jos opettaja mainitsee, että luokan uusi oppilas on • kaupunkilainen • maaseudulta kotoisin oleva • jääkiekon harrastaja • shakin harrastaja • innokas lukija.

10

11

Me nyt – Koulu

Avainsisällöt ja yhteys opetussuunnitelman perusteisiin:

Tavoitteena on, että jakson lopussa oppilas

S2 Demokraattinen yhteiskunta: Perehdytään erilaisiin oppilasta lähellä oleviin yhteisöihin, niiden jäsenten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, sekä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa. Opetuksessa tarkastellaan demokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta.

on saanut kuvan siitä, mitä yhteiskuntaoppi on ja millaisia aihepiirejä siinä käsitellään.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä esimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekä taloudellisessa toiminnassa.

Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön toimijoiden kanssa.

ymmärtää, että yhteisöissä toimimiseen tarvitaan demokratian pohjalle rakentuvia pelisääntöjä.

T1: ohjata oppilasta kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja yhteiskuntaopista tiedonalana.

T3: ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan oikeusjärjestelmän periaatteita.

T5: ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon merkityksen lähiyhteisössään.

T7: kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä.

10

ymmärtää yhteisön käsitteen ja osaa hahmottaa itsensä erilaisten yhteisöjen jäseneksi.

omaksuu harjoittelun kautta demokraattisissa yhteisöissä toimimisessa tarvittavia taitoja, kuten omien näkemysten muotoileminen ja perusteleminen, toisten kuunteleminen ja kompromissien tekeminen. hahmottaa, miten pienimuotoinen tapahtuma voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa. tietää erilaisia tapoja erimielisyyksien rakentavaan ratkaisemiseen.

Taitojen vihkossa on kunkin jakson lopussa itsearviointi-osio. Sen avulla oppilas voi arvioida, kuinka hyvin hän on saavuttanut jaksolle asetettuja tavoitteita.

Uusi oppilas - Huomenta! Toivottavasti kesäloma sujui mukavasti, opettaja Kaino Kukkonen sanoo reippaasti.

Samassa luokan ovi aukeaa. Ovella seisoo silmälasipäinen poika. Opettaja ei hämmästy keskeytyksestä vaan jatkaa: - Sinä taidat olla uusi oppilas, Väinö Ristiluoto, opettaja sanoo ja kävelee ovelle ruskeahiuksista poikaa vastaan. Poika ei sano mitään, katselee vain silmälasiensa takaa ensin opettajaa ja sitten koko luokkaa.

- Tervetuloa Poutalahden kouluun. Minä olen tämän luokan opettaja Kaino Kukkonen.

Mene Väinö istumaan, opettaja jatkaa ja viittilöi samalla kohti vapaata pulpettia.

Väinö menee istumaan ja katsoo tiukasti edelleen opettajaa.

- Jokainen voisi esitellä itsensä Väinölle. Aloitetaan sinusta Igor.

- Hei, minä olen Igor, pitkä hoikka poika sanoo ja heilauttaa samalla kättään tervehdykseksi.

Väinö vilkaisee nopeasti Igoria.

- Minä olen Fatima. Moi Väinö! tumma tyttö hihkaisee reippaasti.

Väinö katsoo tiukasti opettajaa.

- Seuraava, opettaja opastaa.

- Minä olen Minni, lettipäinen tyttö sanoo ja jatkaa: - Minulla oli vain yhden kerran viime vuonna läksyt tekemättä. Ja sekin johtui siitä, että olin ollut sairaana ja tuo Vivian, jolta kysyin läksyt, muisti väärin, ja siksi tein väärät tehtävät, Minni sanoo ja osoittaa sormellaan vieressään istuvaa pitkähiuksista tyttöä.

- Kiitos, Minni! Eikös tämä asia ole jo puhuttu moneen kertaan selväksi, opettaja kiirehtii jatkamaan: - Sitten seuraava…

Pitkätukkainen tyttö kääntyy Väinöön päin: - Mun nimi on PinkkiPoni. Täällä koulussa mua kuitenkin kutsutaan Vivianiksi. Olin viime vuonna mukana kahdessakin sellaisessa lapsille, tai oikeastaan nuorille tarkoitetussa laulukilpailussa. Satutko muistamaan? Saatan näyttää TV:stä tutulta?

Opettaja kiirehtii jatkamaan esittelyä: - Tässä on Santeri. Sinä Santeri voisitkin olla Väinön kummioppilas tänään. Huomenna on sitten vaikkapa Igorin vuoro, sopiiko? opettaja kysyy.

- Näytän sinulle missä on ruokala ja liikuntasali ja muut sellaiset paikat, jotka täytyy tietää…, vaalea poika sanoo reippaasti Väinölle ja hymyilee.

Väinö vilkaisee Santeria ja nyökkää lähes huomaamattomasti.

- Miten muuten voimme huomioida luokkaan tulevan uuden oppilaan? opettaja kysyy.

11

POHDITAAN YHDESSÄ

• Miten uusi oppilas otettiin huo• • • •

mioon luokassa? (Esimerkiksi: Kaveria pyydettiin neuvomaan häntä.)

Kuinka monella on kokemuksia uuteen ryhmään tulemisesta?

Millaiset asiat ovat jännittäneet?

Onko luokallenne tai kouluunne tullut tänä syksynä uusia oppilaita? Keitä he ovat?

Miltä heistä on tuntunut tulla uuteen ryhmään?

KUVAKYSYMYKSET Oppikirjan s. 10−11 Valitse jokin kuvan hahmoista. Kuvittele, millainen henkilö hän voisi olla. Voit esimerkiksi pohtia: Millainen henkilö on luonteeltaan?

Mistä hän pitää?

Mitä valitsemasi hahmo teki kesälomalla?

• • •

OPPIKIRJAN HARJOITUS S. 11.

Harjoituksen tarkoituksena on pohtia tunteita, joita uusien asioiden ja ihmisten kohtaaminen herättää. Harjoituksen voi tehdä itsenäisesti, pareittain tai pienessä ryhmässä. Vastauksista kannattaa keskustella yhdessä.

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 1 Taitojen vihkon s. 80.

YDINKYSYMYS

TOIMINTA

Miltä uudet asiat tuntuvat?

Jokaiselle heitetään vuorollaan pehmeä pallo tai pieni pehmoeläin.

Kopin saanut kertoo esimerkiksi: Mitä sanoisi luokan uudelle oppilaalle ensimmäisenä koulupäivänä.

Mitä haluaisi kysyä uudelta oppilaalta.

Mitä haluaisi kertoa itsestään uudelle oppilaalle.

TAVOITTEET

• Oppilas tutustuu uuteen oppiaineeseen.

• Oppilas tutustuu oppi•

materiaalissa esiintyviin henkilöihin.

Oppilas pohtii, miltä tuntuu tulla uuteen ryhmään.

TUNNIN KULKU Opettajan oppaan teksti Uusi oppilas Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppi­kirjan s. 10−11 Oppikirjan harjoitus s. 11 tai Toiminta Taitojen vihko s. 4−5

12

• • •

Yhtäläisyydet. Oppilaat kiertelevät ja etsivät luokkatoveria, jolla on esimerkiksi samanvärinen paita, sama lemmikkieläin, sama harrastus, yhtä monta kirjainta etu- tai sukunimessä. Jokaisesta yhtäläisyydestä saa yhden pisteen, ja jokaiselta luokkatoverilta on mahdollisuus saada vain yksi piste.

Kirjoitusharjoitus. Oppilaat kirjoittavat opettajan ohjauksessa. Kirjoitetaan yksi kappale kerrallaan. Sen kirjoittamiseen on aikaa noin viisi minuuttia aikaa. Uuteen siirrytään opettajan ohjauksesta. Kappaleet ovat: 1. Lähdet kävelemään kotoa uuteen kouluun. Millaisia ajatuksia sinulla on? Mitä näet matkalla?

2. Olet uuden koulusi pihalla. Millaista siellä on? Keitä tapaat siellä?

3. Olet uudessa luokassasi. Millainen opettaja sinulla on?

Millainen on luokkahuoneesi?

4. Ensimmäinen koulupäivä on päättynyt. Mitä opit?

Miltä sinusta tuntuu?

5. Kirjoita tarina loppuun. Lopuksi tarinat voidaan lukea.

Koulu

ätyö

i ryhm

Pari- ta

Keskustele parisi kanssa tai kirjoita a. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita uusi oppilas voi kokea, kun hän tulee ensimmäisen kerran vieraaseen ryhmään. b. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita ennestään ryhmässä olleet oppilaat voivat kokea, kun uusi oppilas tulee ryhmään. c. Miten ennakkokäsitykset muuttuvat tutustumisen myötä? d. Mitä mielikuvia sinulla herää, jos opettaja mainitsee, että luokan uusi oppilas on • kaupunkilainen • maaseudulta kotoisin oleva • jääkiekon harrastaja • shakin harrastaja • innokas lukija.

10

11

Me nyt – Koulu

KOULU

3. a. Täydennä lauseet.

Me ihmiset olemme monella tapaa erilaisia, mutta toisaalta meissä on myös paljon yhteistä.

1.

Vapaa-ajallani pidän

Minulla on hauskoja muistoja

oppilaan oma vastaus

oppilaan oma vastaus

.

Kulje rauhallisesti ympäri luokkaa. Pyydä luokkatoveriasi valitsemaan yksi taulukon väittämä, joka sopii häneen. Kirjoita oppilaan nimi ruutuun. Kun olet saanut vaaka- tai pystyrivin täyteen, huuda BINGO! Voit jatkaa ruudukon täyttämistä bingon jälkeen.

Koulussa usein

Olen matkustanut lentokoneella.

Pidän lukemisesta.

Minulla on kissa.

Matematiikka on suosikkiaineeni.

Pidän jalkapallosta.

Harrastan musiikkia.

Pidän jäätelöstä.

Syntymäpäiväni on marraskuussa.

Etunimessäni on neljä kirjainta.

Minulla ei ole sisaruksia.

Pidän uimisesta.

Minulla on valkoiset sukat jalassani.

VAPAA VALINTA (jokin itse keksimäsi väittämä)

Lempivärini on vihreä.

Sukunimessäni on enemmän kuin viisi kirjainta.

Minulla on sisaruksia.

Pidän sarjakuvien lukemisesta.

Minulla on koira.

Koululaukkuni on väriltään musta.

Minulla on kirjavat sukat jalassani.

Osaan iskeä silmää.

Osaan viheltää.

Syntymäpäiväni on huhtikuussa.

Pidän luonnossa liikkumisesta.

Syön mielelläni vihanneksia.

oppilaan oma vastaus

Haluaisin tulla paremmaksi

oppilaan oma vastaus

Olen käynyt

oppilaan oma vastaus

Lempiruokaani on

oppilaan oma vastaus

Kerran pelästyin

oppilaan oma vastaus

Lempivärini on

oppilaan oma vastaus

Olen taitava

oppilaan oma vastaus

b. Tutkikaa toistenne vastauksia. Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja löydätte?

oppilaan oma vastaus

2.

Millaisen kuvan lähettäisit valokuvakilpailuun, jonka aiheena olisi

#Kaver it on parast a

? Piirrä.

1.

4

Koulu

5

13

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä Oppitunti 1 1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

– Ei meitä kuunnella! Te aikuiset tyrmäsitte meidän suunnitteleman

– Mikä meistä tekee yhteisön? Igor kysyy katsellen ympärilleen.

joulujuhlaesityksen, Minni muistuttaa, ja monet nyökkäilevät.

– Mietipä, mikä on yhteistä: luokka, koulu ja perhe... Kaikissa on omat

– Se idea siitä tonttujen laulukilpailusta oli… todella epäjouluinen,

toimintatapansa ja pelisääntönsä! opettaja vastaa omaan kysymykseensä

Santeri puhahtaa.

selvästi innostuneena.

”

Tänään on mielenkiintoinen päivä, opettaja Kaino Kukkonen sanoo yrittäen kuumeisesti muistella tietokoneen salasanaa.

– Onko meillä jotain nettijuttuja? Santeri kysyy kiinnostuneena.

– Voi voi, mikäs se salasana nyt olikaan…, opettaja mutisee ja vastaa

sitten:

– Tänään aloitamme yhteiskuntaopin opiskelun!

Luokka tuijottaa opettajaa selvästi pettyneenä.

– Onko se sitä samaa yhteiskuntaa, jota rap-musiikissa arvostellaan?

Vivian havahtuu pohtimaan.

– Mitä niissä kappaleissa sitten lauletaan? Tai oikeastaan lausutaan?

– Yhteiskuntaopissa opitaan yhdessä toimimisen pelisääntöjä ja tapoja,

– Miten kansanedustajat liittyvät yhteiskuntaan? Santeri keskeyttää.

miten jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! opettaja lausuu juhlallisesti ja

– Yhteiskunnassa on erilaisia tasoja. Suomalaiset valitsevat

kysyy:

äänestämällä eduskuntaan kansanedustajat, jotka päättävät laeista ja

– Millaisiin asioihin te haluaisitte vaikuttaa täällä koulussa?

säännöistä, opettaja jatkaa.

– Vau! Nyt minulle aukesi tosi monen rap-kappaleen sanoma! Vivian innostuu.

– Mutta tätä koulua johtaa rehtori, Minni selvittää.

Jokainen meistä on vastuussa monista omaa elämää koskevista

– Onko rehtori sitten diktaattori, joka yksin päättää ihan kaikesta?

päätöksistä. Kukaan ei kuitenkaan pärjää kokonaan yksin, vaan kaikki

Santeri epäilee.

tarvitsevat muita ihmisiä tuekseen. Tarvitsemme muiden ihmisten apua

– No ei tietenkään ole, opettaja tuhahtaa ja jatkaa:

esimerkiksi silloin, kun sairastumme. Joskus ehkä tunnemme olomme

– Meitä opettajia kuunnellaan monissa asioissa. Ja oppilaita myös!

yksinäiseksi ja kaipaamme toisten ihmisten seuraa. Kun toimimme

opettaja tiedustelee.

yhdessä, meidän täytyy ottaa huomioon toisten ihmisten näkemykset.

– Jotain sellaista, että eliitti pitää valtaa, leivän köyhän suusta kavaltaa,

Meidän tulee myös miettiä, mitä vaikutuksia omalla toiminnallamme on

skoudet ajaa takaa kyttäautolla ja päättäjät on ihan pihalla…, Vivian lausuu

muihin ihmisiin.

rytmikkäästi. Väinö kääntyy yllättyneenä tuijottamaan Viviania.

– Jaaha. Ja mikä sinun mielestäsi oli tuon kappaleen sanoma? opettaja

Myös koulussa tarvitaan yhteistyötä, jotta arki sujuisi. Oppilaat

kysyy.

ja opettajat tekevät yhteistyötä luokassa. Siistijöillä ja keittiön

– Että monet yhteiset asiat on huonosti hoidettu. Ja sitten arvosteltiin

henkilökunnalla on koulussa omat tärkeät tehtävänsä. Kaikki koulussa

vähän poliisia ja kansanedustajia. Ja sitä, että joillakin on enemmän

työskentelevät muodostavat yhdessä kouluyhteisön. Yhteisö tarkoittaa

rahaa kuin toisilla. Onko tämä kaikki sitä yhteiskuntaa? Vivian miettii

joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin yhteinen asia. Yhteisöllä on usein myös

kuumeisesti.

yhteinen päämäärä sekä säännöt, joiden mukaan toimitaan.

– Yhteiskunta koostuu kaikista ihmisistä sekä ihmisten muodostamista ryhmistä. Näitä ryhmiä sanotaan yhteisöiksi, opettaja jatkaa.

Joukko ihmisiä saattaa pitää samanlaisesta musiikista. He eivät kuitenkaan

– Minä tiedän! Perhe on pieni yhteisö. Koululuokka on suurempi yhteisö.

välttämättä muodosta yhteisöä. Sen sijaan perhe ja koululuokka ovat

Ja koulu vielä suurempi, Minni sanoo tietävästi.

yhteisöjä. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan, miten erilaisissa yhteisöissä toimitaan ja miten niissä vaikutetaan asioihin.

12

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS Mikä on yhteisö?

TAVOITTEET Oppilas ymmärtää, mitä yhteisön käsite tarkoittaa. tunnistaa yhteisölle tunnusomaisia piirteitä. ymmärtää, miksi ihmiset tarvitsevat toisiaan selvitäkseen arjessa.

• • •

KÄSITTEET Yhteisö on ryhmä, jonka jäsenillä on jokin yhdistävä tekijä. Yksittäinen yhdistä asia ei kuitenkaan vielä merkitse, että kyseessä olisi yhteisö. Tarvitaan myös yhteisiä päämääriä ja sääntöjä.

Yhteiskuntaoppi on oppiaine, jossa harjoitellaan yhteisöissä toimimista. Koska kaikki ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin, on tärkeää, että niissä osataan toimia ja vaikuttaa.

14

13

14

Me nyt – Koulu

Eduskunta säätää suomalaisia koskevat lait ja päättää valtion asioista.

Kansanedustaja on vaaleilla valittu eduskunnan jäsen. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa.

Diktaattori on yksinvaltias, joka päättää yksin kaikista asioista.

TUNNIN KULKU Oppikirjan tarinateksti s. 12−14, tietoteksti s. 14 Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppikirjan s. 13 Toiminta Taitojen vihko s. 6−7

POHDITAAN YHDESSÄ

• Millaisia asioita yhteiskuntaopissa opiskellaan?

• Mitä tarkoitetaan käsitteellä yhteisö?

• Millaisiin yhteisöihin sinä kuulut?

• Keitä kouluyhteisöönne kuuluu?

KUVAKYSYMYKSET Oppikirjan s. 13 Miksi opettaja Kaino Kukkonen on tuskastunut?

Miten oppilaat voisivat auttaa häntä?

Mitä samaa Poutalahden koulun luokkahuoneessa on sinun luokkaasi verrattuna?

• • •

TOIMINTA Kuka kouluyhteisön jäsen olen? Valitaan koulussa toimiva kaikille tuttu henkilö. Kaksi oppilasta kuvailee häntä.

Muut yrittävät arvata kenestä on kysymys.

Oppilaat kuvailevat henkilöä seuraavasti: Ensimmäinen kertoo, miltä henkilö näyttää.

Toinen kertoo, mitä henkilö tekee.

Kuvailtavat henkilöt voivat olla esimerkiksi terveydenhoitaja, keittäjä, rehtori, kouluisäntä, siistijä, englannin opettaja tai koulun­ käyntiavustaja.

• •

Oppilaat jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmän jäsenet merkitään esimerkiksi tietyn värisellä Post it -lapulla He liikkuvat luokassa rauhallisesti ja täysin äänettömästi. Sovitusta merkistä oppilaat muodostavat parit, joista toinen on A ja toinen B. Opettaja on asettanut lattialle tai tasoille A4-kokoisia tyhjiä papereita ja lyijykyniä. Parit menevät yhdessä paperin luokse. Oppilas A piirtää heikommalla kädellään (usein vasen) kasvokuvan paristaan. Kuvia ei saa nimetä! Aikaa on vain 20 sekuntia.

Tämän jälkeen liikutaan taas, muodostetaan uudet A+B -parit, ja tällä kertaa oppilas B piirtää kasvokuvan paristaan, aikaa edelleen vain 20 sekuntia. Kuvat kootaan taululle. Lopuksi yritetään arvata, kuka missäkin kuvassa on.

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 2 Taitojen vihkon s. 80.

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

Oppitun ti 1

4.

Haastattele koulun henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Kysy esimerkiksi: a. Mikä on tehtäväsi kouluyhteisössä?

oppilaan oma vastaus Opi tuomaan esille oma mielipiteesi. Harjoittele myös toisten mielipiteiden kuuntelemista.

1.

b. Millaisissa asioissa teet yhteistyötä muiden kanssa?

Mitä tarkoittaa yhteisö?

oppilaan oma vastaus

esim. Yhteisö tarkoittaa sellaisten ihmisten joukkoa, jotka kuuluvat ryhmään, jolla on yhteiset säännöt.

2.

Lue oppilaan kirjan sivulta 14 yhteisön määritelmä. Mitkä alla olevista muodostavat yhteisön?

Merkitse

X.

c. Millaiset asiat ovat mielestäsi tärkeitä, kun toimitaan yhdessä?

oppilaan oma vastaus koulun liikuntakerho jalkapallosta pitävät ihmiset lenkkitossuja käyttävät nuoret

d. Mitä mieltä olet väittämästä: ”Yhteistyö muiden kanssa on tärkeä osa työtäni.”

partiolaiset

oppilaan oma vastaus

Miksi rastilla merkitsemäsi kohdat ovat yhteisöjä?

esim. Yhteisöllä on säännöt, joiden mukaan toimitaan. Siksi liikuntakerho ja partio ovat yhteisöjä.

5.

3.

Millaisiin yhteisöihin sinä kuulut? Kirjoita ja piirrä.

Lue alla olevat väittämät. Oletko samaa mieltä? Merkitse Perustele.

S = samaa mieltä tai E = eri mieltä.

a. Yhdessä toimiminen on yleensä hauskempaa kuin yksin tekeminen.

oppilaan oma vastaus b. Yhteinen tuotos, esimerkiksi tarina, on monesti parempi kuin yksin tehty tuotos.

seen, perhee ani. esim. ka staus, maan luok va a en, o an om oppila ojoukkueese all jalkap

oppilaan oma vastaus c. Kaikille kuuluu kunnia yhdessä tehdystä tuotoksesta.

oppilaan oma vastaus d. Yhteistyötä on se, että yksi tekee ja muut katselevat.

oppilaan oma vastaus e. Yhdessä työskennellessä ei tarvitse tehdä niin paljon kuin yksin työskennellessä.

oppilaan oma vastaus f. Yksi henkilö voi määrätä ryhmätyössä, mitä muut tekevät.

oppilaan oma vastaus 6

Koulu

2.

7

15

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä Oppitunti 2 – Ei meitä kuunnella! Te aikuiset tyrmäsitte meidän suunnitteleman joulujuhlaesityksen, Minni muistuttaa, ja monet nyökkäilevät.

– Se idea siitä tonttujen laulukilpailusta oli… todella epäjouluinen, Santeri puhahtaa.

a

Draam

– Yhteiskuntaopissa opitaan yhdessä toimimisen pelisääntöjä ja tapoja, miten jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! opettaja lausuu juhlallisesti ja kysyy: – Millaisiin asioihin te haluaisitte vaikuttaa täällä koulussa?

Jokainen meistä on vastuussa monista omaa elämää koskevista päätöksistä. Kukaan ei kuitenkaan pärjää kokonaan yksin, vaan kaikki tarvitsevat muita ihmisiä tuekseen. Tarvitsemme muiden ihmisten apua esimerkiksi silloin, kun sairastumme. Joskus ehkä tunnemme olomme yksinäiseksi ja kaipaamme toisten ihmisten seuraa. Kun toimimme yhdessä, meidän täytyy ottaa huomioon toisten ihmisten näkemykset.

Meidän tulee myös miettiä, mitä vaikutuksia omalla toiminnallamme on

Koulun järjestyssäännöt Kaupunkiin perustettiin uusi Tarmovaaran koulu. Koulun järjestyssäännöt tuntuivat oppilaista epäoikeudenmukaisilta.

Kuvitelkaa olevanne Tarmovaaran koulun oppilaita. a. Käykää säännöt yksi kerrallaan läpi ja pohtikaa, onko niissä mielestänne epäoikeudenmukaisia asioita. b. Laatikaa oma ehdotuksenne oikeudenmukaisista säännöistä.

Myös koulussa tarvitaan yhteistyötä, jotta arki sujuisi. Oppilaat ja opettajat tekevät yhteistyötä luokassa. Siistijöillä ja keittiön henkilökunnalla on koulussa omat tärkeät tehtävänsä. Kaikki koulussa työskentelevät muodostavat yhdessä kouluyhteisön. Yhteisö tarkoittaa joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin yhteinen asia. Yhteisöllä on usein myös yhteinen päämäärä sekä säännöt, joiden mukaan toimitaan.

Joukko ihmisiä saattaa pitää samanlaisesta musiikista. He eivät kuitenkaan välttämättä muodosta yhteisöä. Sen sijaan perhe ja koululuokka ovat yhteisöjä. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan, miten erilaisissa yhteisöissä toimitaan ja miten niissä vaikutetaan asioihin.

14

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Kaikki syövät koulussa samaa ruokaa, koska erityisruokavalioiden huomioiminen on hankalaa ja työlästä. Jos oppilas ei syö koulun tarjoamaa ruokaa, hänen tulee tuoda mukanaan omat eväät.

muihin ihmisiin.

jeet aaman oh Lukekaa dr Valitkaa sivulta 9. äntö, eräinen sä yksi alkup sen sisältö ja esittäkää ina muulle pantomiin at, uut arvaav luokalle. M nöstä on mistä sään Esittäkää kysymys. iimi, n pantom sitten toine töä utatte sään johon mu si. reilummak

2. Koulussa aikuiset päättävät ajan säästämiseksi kaikista asioista.

3. Koska rehtori pitää klassisesta musiikista, kaikissa koulun juhlissa ja tilaisuuksissa tulee soittaa klassista musiikkia.

4. Oppilaiden pitää kerrata välitunneilla läksyjä tai tehdä jotain muuta hyödyllistä.

5. Ruokalassa ei saa pitää lippalakkia tai pipoa päässä.

6. Nämä säännöt eivät koske luokkien parhaita oppilaita.

15

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS

KÄSITTEET

Mihin sääntöjä tarvitaan?

Säännöt ovat yhteistä toimintaa ohjaavia asioita, jotka ovat kaikkien tiedossa.

TAVOITTEET Oppilas ymmärtää, miksi yhteisiä sääntöjä tarvitaan. pohtii, miten yhteisiä sääntöjä laaditaan. harjoittelee yhdessä toimimisen taitoja.

• • •

16

TUNNIN KULKU

Oppikirjan tietoteksti s. 14 Pohditaan yhdessä Oppikirjan harjoitus s. 15 tai Toiminta Taitojen vihko s. 8−9

POHDITAAN YHDESSÄ

TOIMINTA

• Millä perusteella voidaan sanoa, • •

Järjestäkää väittely. Tutustukaa yhdessä väittelyn ohjeisiin, oppikirja s. 8.

että yhteistyö muiden kanssa on meille kaikille välttämätöntä?

Miksi yhteisiä sääntöjä tarvitaan?

Millaista olisi elää ilman muita ihmisiä?

Väittelyn aiheet: Oppilaiden/opettajien pitäisi saada yksin päättää koulun järjestyssäännöistä.

Koulun pitäisi tarjota / ei pitäisi tarjota välipaloja oppituntien välissä.

Oppilaiden pitäisi saada / ei pitäisi saada itse valita luokkatoverinsa.

Koulupäivien pitäisi olla lyhyempiä/pidempiä.

• • • •

OPPIKIRJAN HARJOITUS S. 15 Oppikirjan harjoituksen avulla oppilaat eläytyvät Tarmovaaran oppilaiden elämään koulussa. Ensiksi käydään yhdessä läpi Tarmovaaran koulun säännöt. Oppilaat jakaantuvat ohjeiden mukaisesti pareiksi tai pienryhmiin. Ryhmät ohjeistetaan käymään säännöt yksi kerrallaan läpi ja pohtimaan, onko niissä oppilaiden mielestä epäoikeudenmukaisia asioita. Lisäksi ryhmät laativat oman ehdotuksensa oikeudenmukaisemmista säännöistä. Kun säännöt on käyty läpi, valitaan yksi alkuperäinen sääntö.

Ryhmä esittää säännön pantomiimina muulle luokalle. Muut arvaavat, mistä säännöstä on kysymys. Tämän jälkeen toinen ryhmä esittää saman säännön pantomiimina niin, että sääntöä on muutettu reilummaksi.

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

Laatikaa väärinpäin-ohjeita. Kirjoittakaa tuttuun leikkiin (esimerkiksi rosvo ja poliisi) tai peliin (esimerkiksi Afrikan tähti) väärinpäin-leikkiohjeet. Esimerkiksi väärinpäin-ohjeita voivat olla rosvo ja poliisi -leikissä sellaiset, että rosvot ottavat poliiseja kiinni. Leikkikää tai pelatkaa uusilla säännöillä. Pohtikaa sitten, millä tavoin uudet säännöt muuttivat leikkiä tai peliä. Oliko kaikkien helppo muistaa uudet säännöt? Aiheuttivatko uudet säännöt epäselvyyksiä?

Olivatko vanhat vai uudet säännöt toimivammat?

Kuinka tärkeitä säännöt ovat leikin tai pelin onnistumisen kannalta?

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 3 Taitojen vihkon s. 81.

Oppitun ti 2

5.

Valitse kolme vaihtoehtoa, jotka mielestäsi pitäisi merkitä kaikkien koulujen järjestyssääntöihin. a.

Yhteisten sääntöjen tarkoituksena on luoda kaikille mukava ja turvallinen ympäristö.

Säännöt koskevat kaikkia. Tutustukaa koulunne järjestyssääntöihin.

Merkitse valintasi.

Huolehdin kotitehtävistäni.

Noudatan koulun sääntöjä.

1.

Miksi koulussa tarvitaan järjestyssääntöjä?

Olen ystävällinen kaikille.

oppilaan oma vastaus, esim. Siksi, että kaikki tietävät, miten täytyy käyttäytyä koulussa, ja jotta huolehditaan oppilaiden turvallisuudesta.

Olen hyvä luokkakaveri.

Noudatan hyviä ruokailutapoja kouluruokalassa.

Pesen kädet ennen ruokailua.

Millaisista asioista on mainittu koulusi järjestyssäännöissä? Merkitse X.

2.

Tulen ajoissa kouluun.

Annan muille työrauhan oppitunneilla.

koulualueen rajoista

Noudatan koulun aikuisten antamia ohjeita.

vaatteiden säilyttämisestä

Kohtelen kaikkia luokkatovereitani tasapuolisesti.

kännykän käyttämisestä kouluruokailusta

b.

Perustele valintasi.

ohjeiden noudattamisesta koulumatkoista polkupyörien käyttämisestä epäasiallisesta kielenkäytöstä kiusaamisesta kotitehtävien tekemisestä työrauhasta oppitunneilla

3.

Valitse edellisen tehtävän luettelosta mielestäsi tärkein järjestyssääntö. Miksi se on tärkein?

Perustele.

oppilaan oma vastaus

4.

Onko koulun järjestyssäännöissä kohtia, joita haluaisit muuttaa? Miten? Perustele.

oppilaan oma vastaus

3.

8

Koulu

9

17

2. Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä Oppitunti 1 2. Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä

– Niin, ja kaikkien mielipiteet ovat tasa-arvoisia. Kenenkään

– Saadaanko mennä heti kysymään? Santeri innostuu.

mielipide ei ole tärkeämpi tai parempi kuin toisen, Vivian sanoo ja

– No menkää, opettaja hymähtää. Saman tien pojat katoavat luokan

katsoo Minniä tietävästi.

ovesta, ja muut tuijottavat opettajaa jännittyneenä.

– Sanoisin vielä, että myöskään kovaäänisimpien mielipiteet

”

Miten me voisimme harjoitella yhteisten asioiden hoitamista?

– Millaisia muita tapoja on ratkaista erimielisyyksiä kuin äänestäminen?

eivät ole tärkeämpiä kuin hiljaisten, Santeri toteaa ja vilkaisee

Kun yhteisistä asioista päätetään, on tärkeää, että jokainen

nopeasti pulpetin kantta tuijottavaa Väinöä.

opettaja Kaino Kukkosen ääni hiljentää luokan.

– Oma mielipide kannattaa tuoda rohkeasti esille. Yhteisiin

– Mitä tarkoitetaan yhteisillä asioilla? Fatima kysyy.

asioihin voi olla mukana vaikuttamassa, opettaja kannustaa ja

rohkeutta, mutta se kannattaa: silloin pääsee vaikuttamaan asioihin. Myös

– Olet käskenyt jokaisen pitää huolta omista asioistaan, Minni aloittaa.

jatkaa:

toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen on tärkeää.

– Pidetäänpä kokous. Näin toteutetaan

Opettaja kiirehti jatkamaan:

demokratiaa, lapset! Jokainen toimii

– On olemassa omia asioita, kuten omista läksyistä huolehtiminen ja

kannattaa harjoitella. Voit miettiä, miksi jokin asia on mielestäsi tärkeä.

Minnin vuoro.

siisteys ja yhteiset tapahtumat.

Miksi jokin asia kannattaisi tehdä sillä tavalla kuin ehdotat?

– Kenen vuoro on olla sihteerinä, ope?

– Voisimmeko järjestää juhlat täällä koululla? Santeri kysyy

Vivian huolehtii.

innostuneena.

Yhdessä toimimiseen kuuluu myös, että välillä asioista ollaan eri mieltä.

– Juhlat! Bileet! Minni kiljahtaa saman tien.

– Jaaha, katsotaanpa… Santeri.

– Minä voin esiintyä, Vivian sanoo ja alkaa

On tärkeää, että kirjaamme muistiin,

riimittelemään:

Tällöin yksi tapa ratkaista asia on kompromissi. Kompromissi on yhdessä tehty päätös, jossa kaikki luopuvat jostain tavoitteesta. Silloin kaikki saavat osan tavoitteistaan hyväksytyksi. Kompromissi edellyttää, että

mitä yhdessä sovitaan.

– Mä voin tarttuu mikkii ja alkaa heittää settii, sä voit – No, maltapa vielä hetki Vivian. Millaiset juhlat?

On tärkeää, että omat mielipiteet perustellaan. Mielipiteiden perustelemista

vuorotellen puheenjohtajana. Tänään on

vaikkapa oman pulpetin siisteys. Sitten on yhteisiä asioita, kuten luokan

tulla messii ja alkaa vaikka tanssii…

voi sanoa mielipiteensä. Oman mielipiteen sanominen vaatii joskus

osapuolet kuuntelevat toisiaan ja haluavat sopia erimielisyyden. Asioista

– Lisäksi tarvitaan ääntenlaskijat. Fatima ja

voidaan päättää myös äänestämällä, jolloin enemmistön kanta voittaa.

Igor, laskekaa, kuinka monta kättä on ylhäällä, kun luettelen ehdotukset, Minni sanoo ja aloittaa:

opettaja toppuuttelee.

– Disco! Ja tanssikilpailu! Minni ehdottaa.

– Eli millaiset juhlat järjestetään? Disco? Kauhujuhla?

Oikeus sanoa mielipiteensä, kompromissien tekeminen ja äänestäminen

Lemmikkieläinnäyttely? Naamiaiset?

kuuluvat demokratiaan. Demokratia tarkoittaa, että kaikki osallistuvat

– Me ei haluta tanssia, Santeri puhahtaa.

Väinön silmissä välähtää kauhistus. Igor nyökkäilee hyväksyvästi Minnin ehdotukselle, mutta huomattuaan Väinön ilmeen sanoo: – Yritetään saada jonkinlainen kompromissi aikaiseksi.

– Jokaisella oppilaalla on oikeus omaan mielipiteeseensä, opettaja muistuttaa.

Igor ja Fatima laskevat ääniä.

yhteisistä asioista päättämiseen. Sana demokratia on peräisin antiikin

– Äänestyksen tulos on selvillä. Me järjestämme

Kreikasta ja tarkoittaa kansanvaltaa.

naamiaiset! Minni hihkaisee.

– Koulun ruokala on paras paikka juhlille!

Vaikka demokratiassa kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, täysi-ikäiset

Vivian sanoo.

tekevät yleensä lopulliset päätökset tärkeimmistä asioista. Suomessakin

– Siihen täytyy kysyä rehtorilta lupa,

tehdään päätöksiä ja valintoja, joista vain täysi-ikäisillä kansalaisilla on

opettaja täsmentää.

oikeus äänestää. Esimerkiksi kansanedustajia ja presidenttiä valittaessa ainoastaan yli 18-vuotiailla on oikeus äänestää.

16

Me nyt – Koulu

17

18

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS

TUNNIN KULKU

Miten yhteisistä asioista päätetään demokratian pelisääntöjen mukaisesti?

Oppikirjan tarinateksti s. 16−17.

Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppikirjan s. 16 Toiminta Taitojen vihko s. 10−11

TAVOITTEET Oppilas ymmärtää, mitä yhteiset asiat tarkoittavat. ymmärtää, mitä on äänestäminen ja hahmottaa sen yhtenä päätöksenteon vaihtoehtona. pohtii demokraattisen vaikuttamisen perusteita.

• • •

KÄSITTEET Kompromissi tarkoittaa, että kaikki luopuvat jostain saadakseen osan tavoitteistaan toteutetuksi.

Yhteiset asiat ovat asioita, jotka vaikuttavat moniin ihmisiin. Koulussa sellainen on esimerkikisi koulun siisteydestä huolehtiminen. Äänestäminen on yksi tapa päättää yhteisistä asioista. Äänestyksissä on valittavana eri vaihtoehtoja, joista eniten ääniä saanut voittaa.

18

POHDITAAN YHDESSÄ

• Miten omassa lähipiirissä (kaveripiiri, perhe) yleensä päätetään asioista?

• Miten voitaisiin päästä yhteiseen ratkaisuun, jos asioista ollaan eri mieltä.

• Millaisista asioista opettaja voisi antaa oppilaiden mielipiteiden vaikuttaa siihen, miten toimitaan a. liikuntatunnilla b. äidinkielen tunnilla c. yhteiskuntaopin tunnilla?

KUVAKYSYMYKSET Oppikirjan s. 16 Keksi kuvan hahmoille vuorosanat.

Millainen olisi viihtyisä ja innostava tila yhteisistä asioista päättämiseen?

Olisiko omassa koulussa mahdollista ainakin toisinaan päättää yhteisistä asioista tilassa, jossa kaikkien ei tarvitsisi istua työpöydän äärellä?

• • •

TOIMINTA Äänestetään. Harjoitelkaa ryhmissä äänestämisen käyttämistä ratkaisemaan asioita. Jaa oppilaat viiden tai kolmen hengen ryhmiin (tärkeää on, että luku on pariton, etteivät äänestykset pääty tasan).

Jokainen ryhmän jäsen äänestää jommankumman vaihtoehdon puolesta, enemmistön kanta voittaa.

1. Kuvittele, että ryhmänne miettii, mitä tehdään yhdessä koulun jälkeen: mennään kirjastoon mennään pelaamaan tietokoneella.

• •

2. Kuvittele, että ryhmänne miettii, mitä luokka voisi tehdä koulun liikuntapäivänä: pelataan jalkapalloa pelataan sählyä

• •

3. Kuvittele, että ryhmänne pohtii, mitä uutta ruokalajia ehdottaa koulun seuraavan kevään ruokalistalle: lihapullia kalapuikkoja.

• •

Ryhmät äänestävät asioista ja kertovat äänestyksen tuloksen. Pohtikaa yhdessä, onko äänestäminen hyvä tapa päättää asioista. Seuraavaksi ryhmät valitsevat yhden edellä mainituista asioista ja kehittävät siitä kompromissin, niin että kaikki saavat tavoitteitaan läpi.

Pohtikaa yhdessä, mitä etua on kompromissin käytöstä asioiden ratkaisemisessa.

Kompromississä voidaan esimerkiksi sopia,

• että toimitaan enemmistön kannan mukaan, mutta • •

seuraavalla kerralla kokeillaan häviölle jääneiden ehdotusta. että oppilaat saisivat valita mieltymystensä mukaan muutamasta vaihtoehdosta. että vuorokerroin kokeillaan kumpaakin vaihtoehtoa.

Tehkää pienoisnäytelmä. Jaa oppilaat muutaman hengen ryhmiin. Näytelmän aiheena on jokin tilanne, jossa asioista ollaan erimielisiä. Erimielisyydet yritetään ratkaista oppikirjan kappaleessa kuvattujen yhdessä toimimisen pelisääntöjen mukaisesti.

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 4 Taitojen vihkon s. 82.

2. Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä

Oppitun ti 1

2.

Selitä. b. demokra tia

issi

prom

m a. ko

ki ä kaik a, ett osan oitta n si tark aadaksee is m s ro i. komp at jostain teutetuks v luopu istaan to te tavoit

Aina ei voi tehdä niin kuin itse toivoo. Silloin kompromissi on usein hyvä ratkaisu.

1.

Oman mielipiteen perustelua kannattaa harjoitella.

Mitä mieltä olet alla olevista väittämistä? Väritä Perustele mielipiteesi.

väite

a.

Oppilaiden pitäisi saada vaikuttaa koulun ruokalistaan.

, jos olet samaa mieltä ja

mielipide

demokratia tarkoittaa, ett ä kaikki osallistuvat yh päättämiseen. teisistä asioista

, jos olet eri mieltä. c. äänestäminen

Asioista voi päättää äänestämällä.

Eniten ääniä saanut ehdotus voittaa.

perustelu

oppilaan oma vastaus

3.

Mitä kompromissi edellyttää?

Kompromissi edellyttää, että osapuolet kuuntelevat toisiaan ja haluavat sopia erimielisyyden.

b.

Oppilaiden pitäisi saada vaikuttaa siihen, mitä koulun kirjastoon hankitaan.

oppilaan oma vastaus

4.

Millaisessa tilanteessa sinä olet tehnyt kompromissin?

oppilaan oma vastaus, esim. Kun sisareni halusi katsoa toista TV-kanavaa kuin minä, ja katsoimme vuorotellen. c.

Koulussa voitaisiin järjestää teemapäivä, jolloin oppilaat tuovat kouluun omia lelujaan ja pelejään.

oppilaan oma vastaus

4.

10

Koulu

11

19

2. Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä Oppitunti 2 – Saadaanko mennä heti kysymään? Santeri innostuu.

– No menkää, opettaja hymähtää. Saman tien pojat katoavat luokan ovesta, ja muut tuijottavat opettajaa jännittyneenä.

ätyö

i ryhm

Pari- ta

– Millaisia muita tapoja on ratkaista erimielisyyksiä kuin äänestäminen?

Kun yhteisistä asioista päätetään, on tärkeää, että jokainen voi sanoa mielipiteensä. Oman mielipiteen sanominen vaatii joskus rohkeutta, mutta se kannattaa: silloin pääsee vaikuttamaan asioihin. Myös toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen on tärkeää.

Autio saari Kuvitelkaa, että joudutte viettämään vuoden autiolla saarella. Mukaan saatte pakata tarvikkeita vain vieressä olevasta listasta.

Tutustukaa listaan ja vastatkaa kysymyksiin.

On tärkeää, että omat mielipiteet perustellaan. Mielipiteiden perustelemista kannattaa harjoitella. Voit miettiä, miksi jokin asia on mielestäsi tärkeä.

Miksi jokin asia kannattaisi tehdä sillä tavalla kuin ehdotat?

Yhdessä toimimiseen kuuluu myös, että välillä asioista ollaan eri mieltä.

Tällöin yksi tapa ratkaista asia on kompromissi. Kompromissi on yhdessä tehty päätös, jossa kaikki luopuvat jostain tavoitteesta. Silloin kaikki saavat osan tavoitteistaan hyväksytyksi. Kompromissi edellyttää, että osapuolet kuuntelevat toisiaan ja haluavat sopia erimielisyyden. Asioista voidaan päättää myös äänestämällä, jolloin enemmistön kanta voittaa.

Oikeus sanoa mielipiteensä, kompromissien tekeminen ja äänestäminen kuuluvat demokratiaan. Demokratia tarkoittaa, että kaikki osallistuvat

a. Valitse listasta viisi tarviketta, jotka ottaisit mukaan autiolle saarelle. b. Valitkaa 3–5 oppilaan ryhmässä viisi tarviketta, jotka ottaisitte mukaan.

taskulamppu, tulitik kura sia, teltta, makuupussi , puukk o, haaruk ka, paistinpannu, kirves, kivääri, laa tik ollinen panoksia (2 0 kpl), sa rjakuvaleh ensiapulaukk tiä, u, paristoilla toimiva ra onki, säilyk dio, etölkin av aaja, kitara sakset, au , rinkovarjo , keittok tynnyri, sai irja, ppua, hamm asharja, te hätärakett ippirulla, i, köysi, ko rt tipak ka älypuhelin, , kynä, työh an sk at, lapio, aurinkolasit.

c. Pohtikaa, miten teitte ryhmän yhteisen listan. d. Vertailkaa, millä tavoin yhteinen lista eroaa jokaisen omasta listasta. e. Pohtikaa, miksi yhteisen listan luominen saattaa olla vaikeaa. Miten te ratkaisitte ristiriitatilanteet? f. Jakakaa kokemuksenne listan kokoamisesta muiden ryhmien kanssa.

yhteisistä asioista päättämiseen. Sana demokratia on peräisin antiikin Kreikasta ja tarkoittaa kansanvaltaa.

Vaikka demokratiassa kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, täysi-ikäiset tekevät yleensä lopulliset päätökset tärkeimmistä asioista. Suomessakin tehdään päätöksiä ja valintoja, joista vain täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus äänestää. Esimerkiksi kansanedustajia ja presidenttiä valittaessa ainoastaan yli 18-vuotiailla on oikeus äänestää.

18

19

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS

KÄSITTEET

Miten asioista päätetään niin, että kaikkien mielipide tulee otetuksi huomioon?

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Hallintomuoto perustuu yhteisön jäsenten tahdon noudattamiseen. Demokratiassa toimitaan yleensä enemmistön tahdon mukaisesti. Demokratian perusperiaatteisiin kuuluu myös vähemmistöön jääneiden oikeuksien kunnioittaminen.

TAVOITTEET Oppilas tietää, että asioihin pääsee vaikuttamaan tehokkaimmin, kun osaa tuoda esille omat mielipiteensä ja perustella ne. tietää erilaisia tapoja päättää yhteisistä asioista. ymmärtää, mitä demokratia tarkoittaa.

• • •

Kansanedustaja on täysi-ikäisten suomalaisten äänestämällä eduskuntaan valitsema henkilö, jonka tehtävänä on päättää yhteisistä asioita. Kansanedustajien tärkein tehtävä on osallistua lakien säätämiseen.

Täysi-ikäisyys tarkoittaa ikää, jonka saavutettuaan yhteisön jäsenellä on lakien täysi-ikäiselle määräämät oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi Suomessa saa äänestää eduskuntavaaleissa vasta täysi-ikäisenä eli 18-vuotiaana.

TUNNIN KULKU Oppikirjan tietoteksti s. 18 Pohditaan yhdessä Oppikirjan harjoitus s. 19 tai Toiminta Taitojen vihko s. 12−13

20

POHDITAAN YHDESSÄ

TOIMINTA

Keksikää tilanteita, joissa äänestäminen tai kompromissi voisi olla paras päätöksentekotapa.

Miksi oman mielipiteen ilmaiseminen on tärkeää, kun yhteisistä asioista päätetään?

Millaisia taitoja tarvitaan, kun kertoo oman mielipiteensä?

Miksi vain täysi-ikäisillä on äänioikeus presidentinvaaleissa?

Mitä demokratia tarkoittaa?

Keskusteluharjoitus. Oppilaat keskustelevat pienissä ryhmissä seuraavista aiheista: Pitäisikö koulun ruokailutaukoa pidentää 5−10 minuutilla, jotta kenellekään ei tulisi syömisessä kiire?

Pitäisikö oppilaiden saada tuoda esimerkiksi kerran vuodessa omia lemmikkejään oppitunneille?

Pitäisikö oppilaiden saada itse laatia koulun ruokalista?

Ensin jokainen miettii hetken kantaansa asiaan. Sitten kertoo näkemyksensä muille ja perustelee sen. Lopuksi pohditaan, voisiko asiassa tehdä kompromissin, jos ryhmässä ei olla yksimielisiä.

• • •

• • • •

OPPIKIRJAN HARJOITUS S. 19

Puolesta ja vastaan. Keksikää pareittain perustelu puolesta ja vastaan seuraaville mielipiteille.

Harjoituksen tarkoituksena on syventää ja harjoitella yhdessä toimimisen taitoja. Taidot voidaan vielä palauttaa mieleen kappaleen tietotekstin avulla. Harjoitusta voi syventää pohtimalla, miten ryhmien ehdotuksista voitaisiin koota koko luokan näkemys siitä, mitkä viisi esinettä tulisi ottaa mukaan. Onko äänestäminen paras tapa ratkaista asia? Mitä muita tapoja voisi olla? Voisivatko ryhmät esimerkiksi laittaa valitsemansa esineet tärkeysjärjestykseen? Alustava ratkaisu tehdään sen pohjalta, kuinka monta pistettä kukin esine on saanut: esimerkiksi 1. sija = 5p., 2. sija = 4p. jne.

2. Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä

a. Koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin, jotta myös aamu-uniset oppilaat saisivat varmasti riittävästi unta. Vastaavasti koulupäivä jatkuisi pidempään iltapäivällä. b. Koulupukuja käytetään yleisesti esimerkiksi Britanniassa. Olisi hyvä, jos myös Suomen koululaiset käyttäisivät kaikille samanlaisia koulupukuja. c. Oppilaiden pitäisi saada päättää itse, käyttävätkö he matkapuhelimiaan oppitunneilla.

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 5 Taitojen vihkon s. 83.

Oppitun ti 2

4.

Kuvitellaan, että saat tehtäväksi valmistaa videoesittelyn kansainväliseen laulukilpailuun.

Tehtäväsi on kertoa, mitä Suomi ja suomalaisuus ovat tänä päivänä. Saat käyttää videossasi vain kolmea henkilöä. a. Ketkä kolme valitsisit videoosi? Merkitse X. Perustele valintasi.

Kannattaa rohkeasti kertoa, jos on eri mieltä.

Asioista pitää voida keskustella rakentavasti.

pääministeri suosittu laulaja

1.

Suomessa syntynyt maahanmuuttajataustainen nuori

Milloin olet tehnyt viimeksi yhteistyötä muiden kanssa?

esim. Pystytimme eilen illalla partiokokouksessa teltan.

suomalaisista kirjan tehnyt englantilaistoimittaja arvalla valittu, kuka tahansa meistä

2.

oppilaan oma vastaus

Eduskunta- ja kuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet.

Seurakuntavaaleissa äänestämään pääsevät jo 16-vuotiaat. a. Miksi alle 18-vuotiaat eivät saa äänestää eduskunta- ja kuntavaaleissa?

esim. 16-vuotias on alaikäinen eikä vielä riittävästi perehtynyt asioihin. b. Ketä valitsisit listan ulkopuolelta? Perustele valintasi.

oppilaan oma vastaus b. Mitä hyviä puolia siinä mielestäsi olisi, että 16-vuotiaille annettaisiin äänioikeus eduskunta- ja kuntavaaleissa?

oppilaan oma vastaus, esim. Nuoret oppivat äänestämään vanhempien esimerkin myötä kotona asuessaan ja jatkavat äänestämistä muutettuaan omilleen.

5.

Tee videoesittelyllesi kuvakäsikirjoitus. Mitä videossasi tapahtuu? Kirjoita.

c. Millaisiin äänestyksiin olet itse osallistunut?

oppilaan vastaus, esim. Koulussa äänestettiin oppilaskuntaan valittavasta luokan edustajasta.

3.

Millaisista yhteisistä asioista sinä haluaisit olla mukana päättämässä a. koulussa b. kotona

oppilaan oma vastaus oppilaan oma vastaus

c. harrastusyhteisössä?

oppilaan oma vastaus

5.

12

Koulu

13

21

3. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat Oppitunti 1 3. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat

Koulun toiminnasta ovat vastuussa rehtori ja

– Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Kyllähän me ollaan tästä puhuttu, Fatima muistelee.

koulun johtoryhmä. Myös oppilaat voivat vaikuttaa siihen, mitä

– Meidän koulun kotisivuilla lukee, että oppilaskunta parantaa

koulussa tapahtuu. Monissa kouluissa kysytään oppilaiden

oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Sen tehtävä on edistää koulun

mielipidettä ennen kuin tehdään päätöksiä. Oppilaiden

oppilaiden yhteistä toimintaa. Mitä se tarkoittaa? Vivian sanoo tihrustaen

mielipiteet ovat tärkeitä, sillä he ovat asiantuntijoita heitä

puhelimensa näyttöä.

itseään koskevissa asioissa. Oppilailla on yleensä hyviä ajatuksia

– Viime vuonna oppilaskunta sai päättää, millaisia kiipeilytelineitä koulun

vaikkapa siitä, miten luokat saadaan viihtyisiksi tai millaisia

pihalle hankittiin. Muistatteko? Minni kysyy ja osoittaa samalla ikkunasta

liikuntavälineitä koulun pihalla voisi olla.

uusia kiipeilytelineitä.

Oppilaat voivat tuoda mielipiteitään

– Onhan meidänkin luokassa äänestetty joka vuosi joku oppilaskunnan hallitukseen. Santeri on siinä tänä vuonna, Fatiman ilme kirkastuu.

esille esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen

– Oppilaat ovat valinneet jokaisesta luokasta yhden edustajan

avulla. Oppilaskunnan hallitus edustaa

hallitukseen. Hallituksen jäsenet edustavat kokouksissa kaikkia koulun

oppilaskuntaa eli kaikkia koulun oppilaita.

oppilaita. Näin meille ainakin on sanottu, Santeri toteaa tärkeänä. – Ja

Usein oppilaskunnan hallitus valitaan siten,

sitten keväällä me saamme viimeisessä kokouksessa jäätelöt!

että oppilaat äänestävät siihen edustajan

– Se oli varmaan ainoa syy, jonka takia halusit hallitukseen, Minni

jokaiselta luokalta. Ennen äänestystä

mutisee itsekseen. Hän muistaa vieläkin tappionsa edellisessä

luokassa voidaan keskustella siitä, ketkä

äänestyksessä.

olisivat sopivia edustajia.

– Jos kaikki Poutalahden koulun oppilaat järjestäisivät naamiaisia ja juhlia tuosta vaan, siitä tulisi melkoinen sekamelska, Minni sanoo ja

Oppilaskunta voi olla mukana vaikuttamassa

pyörittelee silmiään teatraalisesti. – Siksi meidän täytyy laittaa ehdotus

myös, kun koulussa päätetään esimerkiksi

oppilaskunnan hallituksen kautta. Miten se tehdään?

koulun ruokalistasta. Lisäksi oppilaskunta

– Minä ehdotan seuraavassa oppilaskunnan hallituksen kokouksessa,

”

voi järjestää erilaisia tapahtumia, kuten

että me pidämme naamiaiset! Santeri hihkuu iloisena. – Minun täytyy

liikuntapäiviä tai juhlia.

Rehtori sanoi, että kaikki juhlat järjestetään Poutalahden koulussa

toimittaa ehdotuksemme kokouksen asialistalle. Se on sellainen lista,

yhteistyössä oppilaskunnan kanssa. Mikä se sellainen oppilaskunta

johon kerätään kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat etukäteen, Santeri

Vanhemmat voivat puolestaan vaikuttaa

sanoo nopeasti ja katsoo opettajaa, joka nyökkää tyytyväisenä.

koulun asioihin vanhempainyhdistyksen

on? Minni osoittaa kysymyksensä opettaja Kaino Kukkosen suuntaan.

– Jokaisessa koulussa on oppilaskunta, Igor tietää. Väinö nyökkäilee

Igorille.

– Mitä muuta tiedätte oppilaskunnan toiminnasta? opettaja kysyy.

– Sitten me järjestetään naamiaiset yhdessä oppilaskunnan kanssa!

kautta. Vanhempainyhdistyksessä on

Jippii! luokka riemuitsee.

mukana oppilaiden vanhempia, jotka haluavat

Tuskin kukaan kuulee, kun opettaja kysyy:

osallistua koulun toimintaan.

– Mihin asioihin koulun oppilaskunta voi vaikuttaa?

20

21

Me nyt – Koulu

22

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS

KÄSITTEET

Miten oppilaskunta voi vaikuttaa koulun asioihin?

Oppilaskunta on koulun oppilaiden muodostama yhteisö.

TAVOITTEET Oppilas tutustuu oppilaskunnan kokoonpanoon ja toimintaan. tutustuu siihen, miten asioihin voi vaikuttaa oppilaskunnan kautta.

• •

Oppilaskunnan hallitus koostuu oppilaiden keskuudestaan valitsemista henkilöistä, jotka edustavat koko oppilaskuntaa.

Edustaja on henkilö, jonka ryhmän muut jäsenet ovat valtuuttaneet ajamaan asiaansa. Äänestäminen on tapa päättää asioista. Eniten kannatusta eli ääniä saanut ehdotus voittaa.

TUNNIN KULKU Tarinateksti oppikirjan s. 20−21, tietoteksti s. 22 Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppikirjan s. 20 ja 22 Toiminta Taitojen vihko s. 14−15

22

POHDITAAN YHDESSÄ

• Millaisiin kokouksiin olet osallistunut?

• Oliko kokouksessa puheen-

johtaja? Sihteeri? Pöytäkirjantarkastaja? Ääntenlaskija?

Millaisista asioista kokouksessa päätettiin?

Kuka vastaa siitä, että yhdessä päätetyt asiat toteutuvat?

Onko meidän koulussamme vanhempainyhdistys?

Miksi vanhemmat ovat kiinnostuneita koulun toiminnasta?

Mitä tiedämme vanhempainyhdistyksen toiminnasta?

Oletko osallistunut vanhempainyhdistyksen järjestämiin tapahtumiin?

Tutustukaa oman koulun vanhempainyhdistyksen toimintaan. Pyytäkää esimerkiksi vanhempainyhdistyksen yhdyshenkilö tai opettajajäsen vierailulle luokkaan tai etäpalaveriin. Haastatelkaa henkilöä etukäteen mietittyjen kysymysten avulla.

• • • • • •

KUVAKYSYMYKSET Oppikirjan s. 20 ja 22 Mitä koulun pihalla voi tehdä välituntisin?

Miten teidän koulunne piha eroaa Poutalahden koulun pihasta?

Mitä toivoisit lisää oman koulusi pihalle?

Miten muuttaisit koulusi välituntialuetta?

Mitä Väinöllä on kädessään? Kuka voisi käyttää vastaavaa esinettä kokouksessa?

• • • • •

TOIMINTA Tehkää pienoisnäytelmiä. Aiheena voi olla esimerkiksi kouluruoka, lukujärjestys tai siivoustalkoot. Esityksen pitää päättyä sanaan äänestetään.

Kolme kulmaa. Merkitse luokkatilaan kolme eri paikkaa, esimerkiksi huoneen kolme kulmaa. Niissä lukee “samaa mieltä“, “eri mieltä“ ja “en osaa sanoa“.

Opettaja lukee väittämiä, ja oppilaat siirtyvät paikasta toiseen sen mukaan, mitä mieltä he ovat väittämästä. Jokaisen väittämän jälkeen kysytään henkilöiden perusteluja (esimerkiksi: miksi olet samaa mieltä / eri mieltä). Heiltä, jotka eivät osaa sanoa, kysytään, miksi päättäminen tuntuu vaikealta.

Väittämiä voivat olla esimerkiksi: 1. Oppilaskunnassa (tai esimerkiksi Lasten parlamentissa) toimiminen on minulle tuttua.

2. En ollut aikaisemmin kuullut, että koulussamme toimii oppilaskunta.

3. Oppilaskunta on hyvä tapa tuoda oppilaiden ajatuksia esille.

4. Olen osallistunut oppilaskunnan järjestämään toimintaan.

5. Olisin kiinnostunut toimimaan luokkani edustajana oppilaskunnassa.

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 6 Taitojen vihkon s. 83.

3. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat

Oppitun ti 1

2.

Millaisia kokemuksia sinulla on koulusi oppilaskunnan toiminnasta? Merkitse X. Olen ollut mukana oppilaskunnan järjestämässä tapahtumassa.

Olen nähnyt oppilaskunnan tiedotteita, esimerkiksi mainoksia tapahtumista.

Oppilaskunnassa harjoitellaan päätöksentekoa ja vaikutetaan yhteisiin asioihin.

Olen edustanut luokkaani oppilaskunnan hallituksessa.

Olen tehnyt ehdotuksia oppilaskunnalle.

1.

Vastaa kysymyksiin.

Olen ollut valitsemassa luokan edustajaa oppilaskuntaan.

a. Kuka on sinun luokkasi edustaja oppilaskunnan hallituksessa? Täydennä. b. Kuka on koulusi oppilaskuntaa ohjaava opettaja? Täydennä.

3.

Mihin asiaan oppilaskunnan pitäisi mielestäsi koulussasi puuttua? Perustele.

oppilaan vastaus NIMI:

oppilaskunnan hallitus

NIMI:

ohjaava opettaja

4.

Miten voit oppilaskuntatyön lisäksi vaikuttaa koulusi asioihin? Perustele.

oppilaan vastaus

c. Mitä tiedät oppilaskunnan hallituksen toiminnasta?

oppilaan vastaus

d. Millaisia ominaisuuksia oppilaskunnan hallituksen jäsenellä pitää olla? Perustele.

oppilaan vastaus

6.

14

Koulu

15

23

3. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat Oppitunti 2 Koulun toiminnasta ovat vastuussa rehtori ja koulun johtoryhmä. Myös oppilaat voivat vaikuttaa siihen, mitä koulussa tapahtuu. Monissa kouluissa kysytään oppilaiden mielipidettä ennen kuin tehdään päätöksiä. Oppilaiden

ätyö

i ryhm

Pari- ta

EN NEN KOKO USTA

Lähetä ajoissa kokouskutsu, jossa kerrot missä ja milloin kokous pidetään.

a

Draam

mielipiteet ovat tärkeitä, sillä he ovat asiantuntijoita heitä

Kerro kutsussa myös, millaisia asioita kokouksessa käsitellään ja keitä sinne on kutsuttu.

itseään koskevissa asioissa. Oppilailla on yleensä hyviä ajatuksia vaikkapa siitä, miten luokat saadaan viihtyisiksi tai millaisia liikuntavälineitä koulun pihalla voisi olla.

Oppilaat voivat tuoda mielipiteitään esille esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen avulla. Oppilaskunnan hallitus edustaa oppilaskuntaa eli kaikkia koulun oppilaita.

Usein oppilaskunnan hallitus valitaan siten, että oppilaat äänestävät siihen edustajan jokaiselta luokalta. Ennen äänestystä luokassa voidaan keskustella siitä, ketkä olisivat sopivia edustajia.

Oppilaskunta voi olla mukana vaikuttamassa myös, kun koulussa päätetään esimerkiksi

Kokouksissa päätetään yhteisistä asioista

KOKO UKSE SSA

Harjoitelkaa 4 tai 5 oppilaan ryhmissä kokouksen pitämistä.

Kokouksen aluksi valitaan puheenjohtaja ja ja sihteeri. Puheenjohtaja vetää kokousta sihteeri kirjaa ylös päätökset.

a. Valitkaa kokouksen aiheet alla olevasta listasta tai keksikää omia ajankohtaisia aiheitanne. Jokainen ryhmän jäsen ehdottaa yhtä aihetta asialistaan.

Kirjatkaa aiheet asialistalle paperille tai tabletille.

Kokouksen lopuksi puheenjohtaja voi kerrata, mistä on sovittu. Samalla voidaan sopia, milloin pidetään seuraava kokous.

b. Tehkää kokouskutsu. c. Valitkaa kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Puheenjohtaja avaa kokouksen ja johtaa keskustelua. d. Käykää asialista läpi aihe aiheelta niin, että kaikilla on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä. Asioista päätetään keskustelemalla tai tarvittaessa äänestämällä.

Ehdotuksia kokouksen asialistalle •

istumajärjestyksen tekeminen luokalle

•

biojätteen määrän vähentäminen kouluruokailussa

•

luokan teemapäivän aihe

•

koko luokan herkkulakon organisointi

koulun asioihin vanhempainyhdistyksen

•

välituntitoiminnan suunnittelu koko luokalle

kautta. Vanhempainyhdistyksessä on

•

kirjojen ja pelien kierrätyspäivän järjestäminen

•

kykykilpailun järjestäminen

•

oma ajankohtainen aihe

koulun ruokalistasta. Lisäksi oppilaskunta voi järjestää erilaisia tapahtumia, kuten liikuntapäiviä tai juhlia.

Vanhemmat voivat puolestaan vaikuttaa

e. Esitelkää kokouksen pöytäkirja päätöksineen muille ryhmille.

mukana oppilaiden vanhempia, jotka haluavat osallistua koulun toimintaan.

22

23

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS

KÄSITTEET

Miten kokous järjestetään?

Kokouksen puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja kokouksessa.

TAVOITTEET Oppilas tietää, miten kokouksissa toimitaan. osaa nimetä erilaisia kokouksen osallistujien rooleja ja harjoittelee niissä toimimista. tietää, mitä tarkoitetaan kokouksen muistiin­ panoilla.

• • •

Kokouksen sihteeri kirjaa muistiin, keitä kokouksessa on mukana, mitä siellä tapahtuu ja mitä päätetään.

Kokouskutsussa kerrotaan, missä ja milloin kokous järjestetään.

TUNNIN KULKU Oppikirjan tietoteksti s. 22 Pohditaan yhdessä Oppikirjan harjoitus s. 23 tai Toiminta Taitojen vihko s. 16−17

24

POHDITAAN YHDESSÄ

• Millainen on viihtyisä ja mukava kokoustila?

• Millaisia asioita tarvitaan onnistuneeseen kokoukseen?

• Millaiset asiat ovat kokouksen osallistujille tärkeitä?

• Millainen on hyvä puheenjohtaja?

• Millaisia taitoja sihteeri tarvitsee?

OPPIKIRJAN HARJOITUS S. 23 Tehtävänä on harjoitella 4−5 oppilaan ryhmissä kokouksen pitämistä. Jos ryhmät tarvitsevat paljon ohjausta, voi ennen kokouksen pitämistä tiedustella, mitkä aiheet ryhmät ovat valinneet.

Harjoituksen päätteeksi tiedustellaan kaikilta ryhmiltä: Mikä rooli kokouksessa kullakin oli (puheenjohtaja, sihteeri)?

Millä tavoin rooleissa onnistuttiin?

Saiko jokainen olla mieleisessä roolissa? Miten rooleista päätettiin?

Mitä aiheita oli asialistalla?

Millaisia päätöksiä tehtiin?

TOIMINTA Kokous. Jaa oppilaat ryhmiin. 3−4 hengen ryhmässä yksi on puheenjohtaja, muut ovat kokouksen osallistujia. Kokouksessa saa käyttää vain kolmen sanan puheenvuoroja. Puheenjohtaja kysyy aluksi: ”Mitä on asialistalla?” Kokouksen osallistujat vastaavat vuorotellen mahdollisimman nopeasti kolmella sanalla, esimerkiksi ”keskustellaan huvipuistoon menemisestä” tai ”asialistalla on päätöksiä”. Jos puheenvuoron keksiminen kestää liian kauan tai puheenvuoro ei ole kolmen sanan mittainen, osallistujasta tulee puheenjohtaja. Tehtävää voi helpotta niin, että ryhmä sopii yhdessä kokouksen aiheet etukäteen (esimerkiksi kouluruoka, välituntileikit tai oppiaineet).

Populisti-kävely. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella suullista ilmaisua ja eläytymistä. Jokainen valitsee itselleen mieleisen sanan, joka liittyy luokan yhteiseen toimintaan (esimerkiksi yhteiskuntaoppi, välitunti). Sanaa ei vielä paljasteta muille. Lähdetään kävelemään rauhallisesti ympäri luokkaa, ja sovitusta merkistä aloitetaan toistaa omaa sanaa. Samalla kuunnellaan, mitä muut sanovat. Jos kuullaan vielä omaakin sanaa mieleisempi sana, lopetetaan oman sanan toistaminen. Sitten siirrytään seuraamaan mieleisempää sanaa toistavaa henkilöä ja toistetaan hänen sanaansa.

Harjoitus voidaan mennä läpi useamman kerran.

• • • •

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 7 Taitojen vihkon s. 84.

3. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat

Oppitun ti 2

3.

Keiden kanssa voisit tehdä yhteistyötä seuraavissa asioissa? Perustele. a. kokeisiin valmistautuminen

oppilaan vastaus

Yhteistyö on voimaa! Se tarkoittaa, että yhteistyöllä monet asiat sujuvat helpommin kuin yksin.

1.

Valitse yksi alla olevista sanonnoista. Ympyröi. Mitä sinulle tulee sanonnasta mieleen? Piirrä. b. vapaa-ajan vietto

a!

oima on v istyö Yhte

Yksi kaikkien,

ja kaikki yhd

en puolesta!

Yh

mme dessä ole

vahvoja!

oppilaan vastaus

c. luokkaretken järjestäminen

oppilaan vastaus

d. kadonneen lemmikin etsiminen

oppilaan vastaus 2.

Luokkasi päättää järjestää myyjäiset. Millaista yhteistyötä voisitte tehdä a. muiden luokkien

oppilaan vastaus b. koulun keittiöhenkilökunnan

oppilaan vastaus

e. luokkajuhlan järjestäminen

oppilaan vastaus

c. vahtimestarin / kouluisännän

oppilaan vastaus d. vanhempien kanssa?

oppilaan vastaus 16

Koulu

7.

17

25

4. Vastuista on sovittava yhdessä Oppitunti 1 4. Vastuista on sovittava yhdessä

Kun koulussa järjestetään jokin tapahtuma, siihen

– Ei, vaan ensi kerralla me sovimme tarkemmin, ketkä ovat vastuussa siivouksesta.

liittyvistä tehtävistä ja vastuista on hyvä sopia yhdessä

– Mutta kun kukaan ei alunperinkään halunnut siivota, Santeri

etukäteen. Myös ikäviltä tuntuvat tehtävät täytyy varautua

puolustautuu.

”

hoitamaan. Esimerkiksi siivoaminen juhlien jälkeen saattaa

– Juhlien järjestäminen on kokonaisuus, johon kuuluu niin mukavat kuin

Meillä oli hauskat naamiaiset, vai mitä? opettaja Kaino Kukkonen

vähän ikävämmätkin asiat. Juhlia ei voi järjestää niin, että ottaa rusinat

aloittaa. Oppilaat nyökkäilevät iloisina. – Kerro nyt vieressäsi

pullasta. Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan, opettaja sanoo vakavana.

istuvalle kaksi asiaa, joissa onnistuimme järjestäessämme juhlia.

Iloinen puheensorina täyttää luokan.

– Haluaisiko joku pari kertoa omat mukavat asiansa kaikille? opettaja

kysyy hetken kuluttua.

– Esitykset olivat todella hyviä ja onnistuneita! Vivian kiljaisee odottamatta vuoroaan.

tuntua raskaalta. Se pitää kuitenkin tehdä, jotta mukavia tapahtumia voidaan järjestää jatkossakin.

Tapahtumasta on myös hyvä kerätä palautetta.

– Meidän olisi pitänyt sopia tarkemmin, kuka vastaa siivouksesta. Ihan niin kuin muistakin järjestelyistä sovittiin, Minni tiivistää.

Mitkä asiat onnistuivat hyvin ja mitkä olisi voinut tehdä toisin?

– Tässä vasta opiskellaan yhteisten asioiden hoitoa. Naamiaisethan

Oliko työt jaettu oikeudenmukaisesti? Myös onnistuneista

sujuivat hienosti, kun otetaan huomioon, kuinka kokemattomia juhlien

asioista kannattaa puhua yhdessä. Se antaa hyvän mielen ja

järjestäjiä olette! opettaja sanoo rohkaisevasti.

kannustaa tekemään asioita yhdessä jatkossakin.

– Miten tehtävien jakamisesta voidaan sopia yhdessä?

– Musiikki oli todella laadukasta! Santeri sanoo ja vinkkaa silmää

Ennen palautteen antamista kannattaa keskustella, millaista

Väinölle, joka näyttää hetken siltä, että hymyilisi.

on hyvä palaute ja miten palaute annetaan. Luokka voi sopia,

– Ja me saimme arpajaisilla sen verran rahaa kasaan, että meidän täytyy

että jokainen saa sanoa mielipiteensä. Toisten toimintaa voi

seuraavaksi miettiä, mitä niillä tehdään! Minni hihkuu.

arvostella, mutta hyvässä hengessä. Tavoite on, että ongelmat

– Hyvä. Kerro kaksi asiaa, jotka olisimme voineet tehdä paremmin tai eri

ratkaistaan yhdessä, jotta jatkossa voitaisiin toimia paremmin.

tavalla, opettaja jatkaa. Luokasta kuuluu vain hiljaista mutinaa.

On myös tärkeää antaa myönteistä palautetta. Muiden

Lopulta Fatima nostaa kätensä ylös.

henkilökohtaisia ominaisuuksia ei pidä arvostella.

– Siivouksen kanssa oli vähän ongelmia, Fatima sanoo nolona.

– Vaikka me olimme sopineet, että kaikki siivoavat, niin lopulta vanhempainyhdistyksen porukka ja opettajat joutuivat siivoamaan, Minni jatkaa.

– Ja arvaa oliko meidän äiti raivona? Vivian kiljaisee. – Se vihaa siivoamista!

– Näin tosiaan kävi, opettaja sanoo hieman alakuloisesti. – Ja mitähän tästä seuraa?

– Me ei saada enää ikinä järjestää juhlia, Igor sanoo surullisena.

Opettaja katsoo Igoria hieman yllättyneenä.

24

25

Me nyt – Koulu

26

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS

KÄSITTEET

Miksi palaute on tärkeää?

Palaute on arvio siitä, miten jokin asia onnistunut.

Palautteessa voidaan tuoda esille toiminnan onnistuneet puolet ja se, mitä olisi voitu tehdä toisin.

TAVOITTEET Oppilas ymmärtää, että palautteen antaminen on tärkeä osa yhdessä toimimista. ymmärtää, että palaute mahdollistaa asioiden kehittämisen.

• •

26

TUNNIN KULKU Oppikirjan tarinateksti s. 24−25, tietoteksti s. 26 Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppikirjan s. 25 Toiminta Taitojen vihko s. 18−19

POHDITAAN YHDESSÄ

• Onko tarinassa kuvattu palautteen antaminen • •

asiallista ja sellaista, ettei kenellekään tule siitä paha mieli?

Nostetaanko tarinan palautetilanteessa esille sekä onnistuneita että epäonnistuneita asioita?

Millaiset asiat ovat tärkeitä, kun luokassa, kaveriporukassa tai perheessä arvioidaan jotakin yhdessä tehtyä asiaa?

Pohtikaa myös, miksi palautteen antaminen on tärkeä osa yhteisön toimintaa. Palaute on tärkeää koska se auttaa osallistujia arvioimaan omaa toimintaansa. mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja tekemisen jatkossa entistä paremmin. kannustaa ja innostaa osallistujia, kun myös myönteisiä asioita nostetaan esille.

• • •

KUVAKYSYMYKSET Oppikirjan s. 25.

Kuvittele, millaisesta asiasta opettaja antaa palautetta kahdelle oppilaalleen.

Millainen tilanteen tunnelma on? Kuvaile tunnelmaa muutamalla sanalla.

Keksi, mitä kukin hahmo voisi sanoa tai ajatella.

• • •

4. Vastuista on sovittava yhdessä

TOIMINTA Arvioikaa pareittain tai pienissä ryhmissä jotain koulun arkipäiväiseen toimintaan liittyvää asiaa. Se voi olla esimerkiksi ruokailu, välituntien vietto tai oppilaiden työskentely jonkin aineen oppitunnilla. Arvioikaa, mikä toiminnassa on onnistunutta ja mikä kaipaisi korjaamista. Oppilaat voi ohjeistaa antamaan palautetta rakentavassa hengessä. Harjoitus kannattaa tehdä sen jälkeen, kun on tutustuttu kappaleen tarinaan.

Muistelkaa tilanteita, joissa olette saaneet palautetta jostain yhdessä tehdystä toiminnasta koulussa tai perheessä.

Millainen tunnelma palautteenannossa oli?

Nostettiinko palautteessa esille myös myönteisiä asioita?

Saivatko osallistujat halutessaan sanoa mieli­ piteensä?

Tapahtuiko toiminnassa parannuksia palautteen antamisen jälkeen?

• • • •

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 8 Taitojen vihkon s. 84.

Oppitun ti 1

c. Luokka harjoittelee esitystä koulun juhlaan. Kaksi oppilasta pelleilee eivätkä harjoittele. Kirjoita keskustelu.

oppilaan vastaus

Virheistä kannattaa ottaa opikseen. Seuraavalla kerralla asian osaa paremmin!

1.

Kirjoita vuorosanat seuraaviin tilanteisiin. Anna palautetta rakentavasti.

oppilaan vastaus

a. Oppilas yrittää keskittyä työskentelyyn. Luokkatoveri häiritsee häntä toistuvasti. Kirjoita keskustelu.

oppilaan vastaus

oppilaan vastaus

oppilaan vastaus

2.

oppilaan vastaus

Kirjoita rakentava palaute seuraaviin tilanteisiin. Mitä sanot? Kirjoita. a. Luokkatoverisi esitelmässä oli vääriä tietoja. Esitelmä oli siitä huolimatta mielestäsi todella mielenkiintoinen.

oppilaan vastaus

b. Luokkatoveri on potkaissut oppilaan pallon varaston katolle. Kirjoita keskustelu.

b. Luokkatoverisi muistutti sinua seuraavana päivänä olevasta matematiikan kokeesta, vaikka olisit muistanut sen muutenkin.

oppilaan vastaus

oppilaan vastaus

c. Luokkatoverisi siivosi myös sinun paikkasi maalaamisen jälkeen mutta heitti samalla pois sinulle tärkeän luonnoksen.

oppilaan vastaus

oppilaan vastaus

oppilaan vastaus

8.

18

Koulu

19

27

4. Vastuista on sovittava yhdessä Oppitunti 2 Kun koulussa järjestetään jokin tapahtuma, siihen

Rakentava palaute

liittyvistä tehtävistä ja vastuista on hyvä sopia yhdessä

Lukekaa Pop Up! -kahvilakeskustelun ohjeet sivulta 8.

Kahvilan jokaisen pöydän aiheena on luokkatilan viihtyisyys.

etukäteen. Myös ikäviltä tuntuvat tehtävät täytyy varautua hoitamaan. Esimerkiksi siivoaminen juhlien jälkeen saattaa tuntua raskaalta. Se pitää kuitenkin tehdä, jotta mukavia

ila

kahv PopUp-

a. Pohtikaa toimintaryhmissä, miten oma luokkahuoneenne saataisiin viihtyisämmäksi. Voitte kirjata ajatuksianne esimerkiksi tabletin muistioon tai suurelle paperille.

tapahtumia voidaan järjestää jatkossakin.

Tapahtumasta on myös hyvä kerätä palautetta.

Mitkä asiat onnistuivat hyvin ja mitkä olisi voinut tehdä toisin?

b. Vaihtakaa kahvilaa muutaman kerran. Näin kuulette erilaisia mielipiteitä.

Oliko työt jaettu oikeudenmukaisesti? Myös onnistuneista

c. Antakaa toistenne ehdotuksista rakentavaa palautetta:

asioista kannattaa puhua yhdessä. Se antaa hyvän mielen ja

• Mikä ehdotuksissa on hyvää?

kannustaa tekemään asioita yhdessä jatkossakin.

• Miksi jokin ehdotus ei ole hyvä?

Ennen palautteen antamista kannattaa keskustella, millaista on hyvä palaute ja miten palaute annetaan. Luokka voi sopia,

d. Kootkaa viimeisessä pöydässä parhaat ehdotukset siitä, miten luokkatilanne saataisiin viihtyisämmäksi. e. Arvioikaa lopuksi työskentelytapaa ja sen tuloksia.

että jokainen saa sanoa mielipiteensä. Toisten toimintaa voi arvostella, mutta hyvässä hengessä. Tavoite on, että ongelmat ratkaistaan yhdessä, jotta jatkossa voitaisiin toimia paremmin.

On myös tärkeää antaa myönteistä palautetta. Muiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ei pidä arvostella.

26

YDINKYSYMYS Millaista on rakentava palaute?

TAVOITTEET Oppilas osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta.

•

KÄSITTEET Rakentava palaute Palaute voi olla kriittistäkin, mutta siinä ei loukata toisia tai arvostella osallistujien henkilökohtaisia ominaisuuksia. Rakentavassa palautteessa tuodaan esille myös onnistuneita asioita.

TUNNIN KULKU Oppikirjan tietoteksti s. 26 Pohditaan yhdessä Oppikirjan harjoitus s. 27 tai Toiminta Taitojen vihko s. 20−21

28

27

Me nyt – Koulu

POHDITAAN YHDESSÄ

• Millaisessa tilanteessa olet saanut mielestäsi kannustavaa palautetta?

• Millaisesta palautteesta tulee hyvä tai paha mieli?

• Millaista on rakentava palaute?

Rakentavalle palautteelle on tyypillistä:

• Toimintaa arvioidaan rehellisesti, mutta ketään ei loukata menemällä henkilökohtaisuuksiin.

• Palautteessa arvioidaan osallistujien toimintaa,

• •

mutta ei heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Osallistujille voidaan esimerkiksi antaa palautetta siitä, että kaikki eivät hoitaneet sovittuja tehtäviään. Sen sijaan tehtäviään hoitamatta jättäneiden moittiminen laiskoiksi ja saamattomiksi ei ole rakentavaa.

Kaikki osallistujat saavat sanoa mielipiteensä.

Palautteessa kiinnitetään huomiota myös onnistuneisiin asioihin.

OPPIKIRJAN HARJOITUS S. 27

TOIMINTA

Harjoituksen tavoitteena on syventää rakentavan palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä taitoja. Tutustutaan pop up -kahvilan toimintaohjeisiin. Pöydät järjestetään niin, että jokaiseen mahtuu 2−4 osallistujaa. Jokainen pöytäryhmä miettii, millä tavoin luokkatila saadaan viihtyisämmäksi. Oppilaat kiertävät pöydissä.

Ajatukset kirjataan papereille. Lopuksi paperit esitellään yhteisesti.

Selvitetään, mitkä ovat kolme eniten kannatettua ideaa. Jos niistä ei päästä yksimielisyyteen, ehdotukset voidaan ratkaista esimerkiksi äänestämällä tai arpomalla. Lopuksi voidaan pohtia, miten työtapa toimia ja saivatko kaikki osallistua tasapuolisesti ideoimiseen.

Oppilaat pohtivat pareittain tai muuta­man hengen ryhmissä, miten he antaisivat rakentavaa palautetta seuraavissa tilanteissa A ja B. Palaute voidaan jakaa kolmeen osaan: 1. Mikä toiminnassa on hyvää ja myönteistä?

2. Mitä pitää korjata?

3. Ehdotus uudenlaiseksi toimintatavaksi.

A. Luokka on innokas keskustelemaan erilaisista asioista oppitunneilla.

Esimerkiksi edellisellä äidinkielen tunnilla keskusteltiin innokkaasti oppilaiden lempilukemisesta. Monet luokan oppilaat ovat ahkeria lukijoita. Ongelmana kuitenkin on, että jotkut oppilaat eivät malta kuunnella toistensa puheenvuoroja loppuun vaan puhuvat toisten päälle. Joidenkin oppilaiden mielestä luokassa on keskustelujen aikaan liian rauhatonta ja meluisaa. Opettaja pohtii palautteen antamista oppilaille.

B. Monet oppilaat ovat innokkaita koripallon pelaajia. Ongelmana on, että viime aikoina oppilaat ovat pelanneet välituntisin koripalloa niin innokkaasti, että ovat myöhästyneet oppitunneilta. Pelaajat ovat selittäneet, etteivät he ole huomanneet ajan kulumista. Heidän mielestään ongelmana on myös se, että välituntikello soi liian hiljaa. Opettaja miettii, miten hän saisi korjauksen asiaan.

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 9 Taitojen vihkon s. 84.

4. Vastuista on sovittava yhdessä

Oppitun ti 2

3.

Millaisessa tilassa on mukava opiskella? Valitse kolme ominaisuutta. Merkitse X.

Tehtävät kannattaa jakaa muiden kanssa reilusti. Silloin jokaiselle jää mukava olo.

1.

Työtehtäviä jaetaan eri tavoin. Mitä

ja

puolia alla olevissa tavoissa on?

a. arvonta

oppilaan vastaus oppilaan vastaus b. äänestäminen

valoisa

taustamusiikkia

rauhallinen

läpinäkyvät seinät

värikäs

mahdollisuus liikkua

paljon ääniä

ei tuoleja eikä työpöytiä

hämärä

väliseiniä

paljon ikkunoita

viherkasveja

hyvät työpöydät

ikkunasta kaunis näköala

hyvät työtuolit

erilaisia istuimia

ei ikkunoita

oppilaan vastaus oppilaan vastaus c. tapa, jossa opettaja jakaa tehtävät

4.

Miten koulusi luokkatiloja tulisi kehittää? Kirjoita mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ehdotus.

Selvitä, kuka vastaa luokkatilojen sisustuksesta. Osoita tekstisi hänelle.

oppilaan vastaus

oppilaan vastaus oppilaan vastaus d. tapa, jossa jokainen saa valita itselleen mieluisan tehtävän

oppilaan vastaus oppilaan vastaus 2.

Piirrä pohjakuva luokkahuoneestasi alla olevaan ruutuun. Piirrä sitten toiveittesi luokkahuone sivulla 21 olevaan ruutuun.

oppilaan vastaus

20

Koulu

9. oppilaan vastaus

21

29