LuontoOn 5: oppilaan kirjan näyteaukeamia

Page 1


Mennään metsään TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi

1. Eliöt ovat erilaisia

...6

2. Puut jaetaan havu- ja lehtipuihin

...8

3. Metsät ovat erilaisia

...10

Lajintunnistussivu

...12

TILAUKSET

4. Metsän kasvit lisääntyvät eri tavoin

...14

Kirjavälitys Oy 010 345100 koulut@kirjavalitys.fi

5. Metsä on sienten valtakunta

...16

Lajintunnistussivu

...18

KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki © Terhi Maskonen, Elisabet Palenius, Riia Palmqvist, Sirpa Paso, Mikko Salmi, Katja Seppänen ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2017 2. painos, 2018

KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan.

6. Metsän kasvit ja eläimet tarvitsevat toisiaan ...20 7. Ihminen hyödyntää metsiä

...22

8. Näin tunnistat kasveja

...24

Kohti Eurooppaa 9. Kartta kuvaa aluetta

...28

10. Koordinaatit kertovat paikan sijainnin

...30

11. Maailma kuvataan kartalle

...32

12. Olemme osa Eurooppaa

...35

13. Maapallon asutus on epätasaista

...37

14. Kulttuuri näkyy ihmisten elämässä

...39

15. Ihminen hyödyntää luonnonvaroja

...41

16. Euroopassa on monenlaisia elinkeinoja

...44

Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-952-277-139-1 Ulkoasu ja taitto: Antti Ignatius Kuvitus: Jukka Fordell, Anita Polkutie ja Lauri Voutilainen Kartat: Simon Strömgård Toimitus: Anni-Elina Karvonen Kuvatoimitus: Hans Nordman

2

Maapallon aineita 17. Tutkimalla saat tietoa

...48

18. Ohjeet luovat turvallisuutta

...51

19. Aineet muodostuvat atomeista

...54

20. Atomit voivat liittyä toisiinsa

...56

21. Aineet muuttuvat yhdistyessään

...58

22. Elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä

...60

23. Kallioperä sisältää arvokkaita aineita

...62


Raaka-aineesta elintarvikkeeksi

Euroopan alueita

24. Elintarvikkeet ovat syötäviä aineita

...66

47. Euroopassa on viisi ilmastotyyppiä

...118

25. Elintarvikepakkaukset antavat tietoa

...68

48. Ilmasto vaikuttaa kasvillisuuteen

...121

26. Elintarvikkeet säilytetään oikein

...70

27. Ruokaa voidaan tuottaa kestävästi

...72

49. Eläimet ovat sopeutuneet erilaisiin ilmastoihin

...124

28. Ruokavalinnat vaikuttavat ympäristöön

...74

29. Kalaa saadaan vesistöistä ja merestä

...76

50. Länsi-Euroopassa on hyvät liikenneyhteydet

...126

51. Keski-Eurooppa on teollisuuden moottori

...128

30. Riistaa metsästetään ravinnoksi

...78

52. Etelä-Eurooppa kiehtoo matkailijoita

...130

53. Itä-Euroopassa on maataloutta ja luonnonrikkauksia ...132 54. Kuulumme Euroopan unioniin

Tutustutaan avaruuteen

...134

31. Maapallo on osa avaruutta

...82

32. Aurinko on lähin tähti

...84

33. Aurinkokunnan keskus on Aurinko

...86

34. Kuu seuraa Maata

...88

55. Ilma koostuu kaasuista

...138

35. Aikaa lasketaan Maan ja Kuun liikkeistä

...90

56. Ilmalla on ominaisuuksia

...140

36. Maapallo on muuttuva planeetta

...92

57. Ilmakehä suojelee elämää

...142

37. Ihminen valloittaa avaruutta

...94

58. Ilmaa voidaan suojella

...144

59. Sää vaihtelee

...146

60. Ilmasta on hyötyä

...148

61. Tutkitaan ilmaa

...150

Euroopan kartta

...152

Hakemisto

...154

Valokuvalähteet

...156

Ihmeellinen ihminen 38. Ihminen on kokonaisuus

...98

39. Kehon muoto tulee luista ja lihaksista

...100

40. Happi ja hiilidioksidi kulkevat kehossa

...102

41. Sydän ja verisuonet muodostavat verenkiertoelimistön

...104

42. Ravinto pilkkoutuu elimistössä

...106

43. Tieto kulkee hermostossa

...108

44. Aistit välittävät tietoa ympäristöstä

...110

45. Murrosikä tuo muutoksia

...112

46. Lapsi on hedelmöityksen tulos

...114

Tutkitaan ilmaa

3


Mennään metsään Pohditaan yhdessä • Millainen on lähimetsäsi? • Mitä teit viimeksi metsässä? • Mitä hyötyä metsästä on?

Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3−4 hengen ryhmiä. • Menkää koulun lähimetsään. • Mitatkaa metri × metri kokoinen alue ja merkitkää se. • Kirjoittakaa ylös kaikki tunnistamanne kasvilajit. • Ottakaa kuvat niistä kasvilajeista, joita ette tunnista. • Palatkaa luokkaan ja selvittäkää tunnistamatta jääneet kasvilajit.

4


5


1

Eliöt ovat erilaisia

Hirvi, kantarelli ja metsätähti ovat kaikki erilaisia. Mikä sinun mielestäsi yhdistää niitä?

Metsässä elää monia eliöitä.

Eliö koostuu soluista

Kasvisolu

Sinä ja kaikki muut elävät olennot olette eliöitä. Kaikilla eliöillä on joitain yhteisiä piirteitä. Ne syntyvät, kasvavat, lisääntyvät ja kuolevat. Lisäksi ne tarvitsevat ravintoa elääkseen. Useimmat eliöt tarvitsevat myös happea. Kaikki eliöt muodostuvat soluista. Solu on eliön pienin rakenneyksikkö. Kaikissa eliöissä on soluja. Jokainen kasvisolu rakentuu samoista osista.

6

solukalvo

tuma solulima

viherhiukkanen soluseinä

Mikroskoopilla saa kasvin solun osat hyvin näkyviin.


vin

Puolukka lisääntyy siemenestä.

Viherhiukkaset valmistavat ravintoa kasville Kasvin soluissa on viherhiukkasia. Ne antavat kasville vihreän värin, vaikka et näekään hiukkasia paljain silmin. Viherhiukkasten avulla kasvit pystyvät valmistamaan oman ravintonsa. Siksi kasveja sanotaan omavaraisiksi eliöiksi.

Itiöt kehittyvät kallioimarteen lehden alapinnalle. Hyönteiset ovat suurin selkärangattomien eläinryhmä. Puistokiitäjäisen tunnistaa metallinhohtoisesta väristä.

Voit jakaa kasvit siemenkasveihin ja itiökasveihin. Siemenkasveja ovat puut, pensaat, ruohovartiset kasvit ja varvut. Niiden kukat tuottavat siemeniä, joista kasvit lisääntyvät. Sammalet ja sanikkaiset taas ovat itiökasveja. Ne lisääntyvät itiöistä.

Sienet saavat ravintonsa muilta Sienet ovat rakenteeltaan erilaisia kuin kasvit. Sieni muodostuu sienirihmastosta, joka on kuin hyvin ohutta lankaa. Sienten soluissa ei ole viherhiukkasia. Siksi ne eivät voi tuottaa itse ravintoa, vaan tarvitsevat sitä toisilta eliöiltä. Sienet ovat siis toisenvaraisia eliöitä.

Eläimet ovat toisenvaraisia eliöitä Eläinlajeja on miljoonia. Kaikkia lajeja ei vielä edes tunneta. Lajit eroavat toisistaan sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan. Eläimet voidaan jakaa tukirangan perusteella selkärankaisiin ja selkärangattomiin. Kaikki eläimet ovat toisenvaraisia eliöitä eli ne eivät kykene itse tuottamaan ravintoaan.

tiivistelmä • Eliön pienin rakenneosa on solu. • Kasvit ovat omavaraisia eliöitä. • Sienet ja eläimet ovat toisenvaraisia eliöitä.

tehtävät 1 Mitä eliöt tarvitsevat elääkseen? 2 Piirrä kasvisolu ja nimeä sen osat. 3 Luettele kymmenen toisenvaraista eliötä lähiympäristöstäsi.

7


2

Puut jaetaan havu- ja lehtipuihin Lähimetsässäsi puut voivat kasvaa hyvin tiheässä. Puiden taimet alkavat kasvaa, kun niillä on riittävästi tilaa ja valoa. Mistä puu saa ravinnon kasvuunsa?

Vanhat metsät tarjoavat suojaa ja ravintoa monille eläimille.

Mänty ja kuusi ovat havupuita Tiedät, millaisia suomalaiset metsät ovat. Niissä kasvaa suurimmaksi osaksi havupuita. Maaperä vaikuttaa siihen, millaisia puita metsässä kasvaa. Mänty kasvaa parhaiten kuivassa maaperässä, ja se tarvitsee runsaasti valoa. Sillä on laaja juuristo ja vahva pääjuuri, joka ulottuu syvälle maahan. Pääjuuren avulla mänty saa vettä ja pysyy pystyssä myös kovassa tuulessa. Kuusi tarvitsee runsaasti vettä. Siksi se kasvaa parhaiten kosteilla alueilla. Kuusi kasvaa yleensä varjoisessa paikassa. Se myös itse varjostaa ympäristöään. Kuusen juuret ovat laajalla alueella ja lähellä maanpintaa.

8

kuusi

mänty

Siemenet kehittyvät kävyn sisällä ja putoavat hangelle kevättalvella.

Havupuiden lehdet eli neulaset ovat ainavihreitä. Tämä tarkoittaa, että ne ovat vihreitä vuoden ympäri. Neulaset ovat kapeita, ja niiden pinta on vahamainen. Näiden ominaisuuksien ansiosta ne kestävät pakkasta ja kuivuutta. Havupuut eivät pudota neulasiaan talveksi, vaan neulaset uusiutuvat vähitellen muutaman vuoden kuluessa.


Havumetsässä kasvaa myös lehtipuita Havumetsissä olet ehkä nähnyt myös koivuja, haapoja, leppiä ja pihlajia. Ne ovat lehtipuita, joista yleisin on koivu. Lehtipuut pudottavat lehtensä maahan talveksi. Sitä ennen lehtien viherhiukkaset varastoituvat puun oksiin ja runkoon. Maassa lehdet hajoavat vähitellen. Samalla niiden ravinteet vapautuvat maaperään muiden eliöiden käyttöön.

auringonvalo

happi

sokeri

Kasvit valmistavat ravintonsa itse

hiilidioksidi

Puut ja kaikki muut vihreät kasvit valmistavat ravintonsa yhteyttämällä. Yhteyttäminen tapahtuu kasvisolujen viherhiukkasissa. Yhteyttämiseen kasvi tarvitsee vettä, hiilidioksidia ja auringonvaloa. Kasvi imee juurillaan vettä maasta. Hiilidioksidia se saa ilmasta lehtien ilmarakojen kautta. Vesi ja hiilidioksidi yhdistyvät viherhiukkasessa auringonvalon avulla. Näin syntyy sokeria. Samalla ilmaan vapautuu happea. Sokeri on kasvin ravintoa. Kasvi tarvitsee sitä kasvamiseen ja siementen tuottamiseen.

vesi

Yhteyttäminen on tapahtumasarja, jossa kasvi valmistaa Auringon valon avulla sokeria ravinnokseen.

tiivistelmä • Havupuiden neulaset ovat ainavihreitä. • Lehtipuiden lehtien viherhiukkaset varastoituvat talveksi oksiin ja runkoon. • Kasvi tarvitsee yhteyttämiseen auringonvaloa, hiilidioksidia ja vettä.

tehtävät 1

Useat hyönteiset ja niiden toukat käyttävät haapaa ravintonaan. Haapa on myös tärkeä kolopuu, jossa monet linnut pesivät.

Mitä puita kasvaa suomalaisissa havuja lehtimetsissä? 2 Mitä yhteyttämisessä tapahtuu? 3 Mitä puita lähimetsässäsi kasvaa? Tee diagrammi.

9


3

Metsät ovat erilaisia Metsissä kasvaa monia kasvilajeja. Millaisesta metsästä sinä lähtisit etsimään mustikoita?

puukerros

pensaskerros

kenttäkerros

pohjakerros

Erikokoisiksi kasvavat kasvit muodostavat metsän kerrokset.

Metsiä luokitellaan kasvilajien perusteella

Tuoreessa kangasmetsässä kasvaa kuusia

Kun kuljet metsässä, huomaat, että kasvit muodostavat erilaisia kerroksia. Ne ovat puukerros, pensaskerros, kenttäkerros ja pohjakerros. Metsiä luokitellaan sen mukaan, millaisia kasveja kasvaa eri kerroksissa. Suomessa on kolme metsätyyppiä: tuore kangasmetsä, kuiva kangasmetsä ja lehto.

Tuoreen kangasmetsän maaperä on kosteaa moreenia, jossa on runsaasti ravinteita. Moreeni on maalaji, joka koostuu savesta, hiekasta ja erikokoisista kivistä. Tuoreessa kangasmetsässä kuusi on puukerroksen yleisin puu. Myös koivu ja mänty ovat tuoreen kangasmetsän puita. Pensaskerroksessa kasvaa ainoastaan puiden taimia. Kenttäkerroksen kasvilajeja ovat esimerkiksi mustikka, metsätähti, oravanmarja ja vanamo. Pohjakerros on varjoisa ja kostea, ja sitä peittää tuuhea sammal. Yleisin sammal on seinäsammal.

Erityisesti nuoressa metsässä sinun voi olla joskus hankala määrittää metsätyyppiä. Tämä johtuu siitä, että metsän lajisto kehittyy vähitellen, kun puut kasvavat. Kun määrität metsätyyppiä, kiinnitä huomio kasvilajeihin ja niiden määrään.

10


Mustikoita löytyy tuoreesta kangasmetsästä.

Hiekkaisilla harjuilla kasvaa kuivan kangasmetsän lajeja.

Kotkansiipi on saniainen, joka viihtyy hyvin puronvarsilehdoissa.

Kuiva kangasmetsä on valoisa

Lehto on kostea

Kuivan kangasmetsän kasvit tarvitsevat runsaasti valoa ja kestävät hyvin kuivuutta. Maaperä on soraa tai hiekkaa, jonka läpi vesi pääsee helposti. Siksi sateen jälkeen maa kuivuu nopeasti.

Lehdossa maaperä on multaa, joka sitoo hyvin kosteutta. Multa sisältää myös runsaasti ravinteita. Multa muodostuu lehtipuiden lehdistä, jotka putoavat maahan ja lahoavat. Maaperän lierot ja muut pieneliöt pitävät mullan kuohkeana.

Kuivan kangasmetsän puusto on harvaa. Yleisin puulaji on mänty. Siellä täällä pensaskerroksessa voi kasvaa katajia. Valo pääsee kenttäkerrokseen, jossa on matalia puuvartisia kasveja, varpuja. Yleisimpiä ovat puolukka, variksenmarja ja kanerva. Niiden lehdet ovat pieniä ja vahapintaisia. Pohjakerroksessa kasvaa jäkälää ja jonkin verran sammalta. Ne estävät maaperää kulumasta.

Lehto on runsaslajisin metsätyyppi. Yleisimpiä puita ovat koivu, haapa, tuomi sekä jalot lehtipuut, kuten tammi, lehmus ja vaahtera. Lehto eroaa muista metsätyypeistä siten, että sen pensaskerroksessa kasvaa runsaasti kasveja, mutta pohjakerroksessa kasveja on vain vähän. Pensaskerroksessa kasvavat koiranheisi, pähkinäpensas, näsiä ja vadelma. Kenttäkerroksen tyypillisiä kasveja ovat valkovuokko, ketunleipä, metsäorvokki, sananjalka ja kotkansiipi. Monet pensas- ja kenttäkerroksen kasvit kukkivat varhain keväällä. Silloin puissa ei ole vielä lehtiä ja valo pääsee alempiin kerroksiin.

tiivistelmä • Tuoreen kangasmetsän maaperä on moreenia, ja yleisin puulaji siellä on kuusi. • Kuivan kangasmetsän maaperä on hiekkaa, ja siellä kasvaa mäntyjä. • Lehdon maaperä on multaa, ja siellä kasvaa lehtipuita.

tehtävät 1

Millä perusteella metsät luokitellaan eri metsätyyppeihin? 2 Valitse yksi metsätyyppi ja kuvaile sitä. 3 Tutki lähimetsääsi. Mitä kasveja kasvaa a. puukerroksessa, b. kenttäkerroksessa?

11


Lajintunnistus

12

vanamo

levinneisyysalue

variksenmarja

levinneisyysalue

metsätähti

valkovuokko

levinneisyysalue

levinneisyysalue


levinneisyysalue

metsäorvokki

metsäkerrossammal

levinneisyysalue

palleroporonjäkälä

seinäsammal

levinneisyysalue

tiivistelmä

kivikynsisammal

levinneisyysalue

levinneisyysalue

13


4

Metsän kasvit lisääntyvät eri tavoin Keväällä kasvit kukkivat lähimetsässäsi. Voit nähdä niiden ympärillä erilaisia hyönteisiä, jotka etsivät mettä. Hyönteiset eivät liiku, jos sataa, tuulee tai on kylmää. Miten se vaikuttaa kasveihin?

Puolukka ja mustikka lisääntyvät siemenistä Puolukka ja mustikka ovat monivuotisia varpuja. Löydät niitä samoilta kasvupaikoilta vuodesta toiseen. Mustikka kukkii toukokesäkuussa. Sen kukat ovat kellomaisia ja punertavia. Puolukka kukkii kesäkuussa, ja sen kukat ovat valkoisia kelloja.

Sää vaikuttaa ratkaisevasti mustikkasatoon. Mustikat kukkivat alkukesästä. Jos silloin on kylmää, pölyttäjät eivät liiku.

14

Puolukka ja mustikka ovat hyönteispölytteisiä. Niiden tärkein pölyttäjä on kimalainen. Se imee kukasta mettä. Samalla sen vartaloon tarttuu siitepölyä kukan heteistä. Siitepöly kulkeutuu kimalaisen mukana saman kasvilajin kukan emiin ja hedelmöittää sen. Emistä muodostuu kasvin hedelmä, jonka sisällä kehittyvät sen siemenet. Tätä lisääntymistapaa kutsutaan suvulliseksi lisääntymiseksi. Marjasato riippuu kasvukauden sääoloista sekä pölyttäjien määrästä ja liikkumisesta alkukesällä. Mustikan ja puolukan marjat ovat monien lintujen ja nisäkkäiden ravintoa. Marjojen siemenet kulkeutuvat eläimen ruoansulatuselimistön läpi ja päätyvät ulosteen mukana uusille kasvupaikoille. Mikäli kasvuolosuhteet ovat hyvät, siemenestä kasvaa uusi kasvi.


Metsätähti lisääntyy maarönsyn avulla.

maarönsy Seinäsammalen itiöpesäkkeeseen kehittyy mikroskooppisen pieniä itiöitä. Tuuli kuljettaa itiöitä uusille kasvupaikoille.

Kasvi voi lisääntyä kasvinosasta

Sammalet lisääntyvät itiöistä

Suvullisen lisääntymisen lisäksi kasvilajeilla voi olla myös muita lisääntymistapoja. Suvuton lisääntyminen tarkoittaa, että kasvin omasta kasvinosasta kasvaa uusi yksilö. Tällaisia kasvinosia ovat rönsy, juurivesa ja maajuuri.

Sammalet kasvavat laajoina kasvustoina. Niillä on lehdet ja varsi, mutta ei juuria. Sammalet imevät vettä varrellaan ja lehdillään. Kasvi kuivuu, jos ei sada. Se palautuu kuitenkin ennalleen, kun se saa kosteutta.

Kasvit, joilla on suvuton lisääntymistapa, leviävät yleensä tehokkaasti. Esimerkiksi metsätähti ja oravanmarja lisääntyvät rönsyjen avulla. Niiden rönsyt ovat maarönsyjä, jotka kasvavat vaakasuoraan maan alla. Siitä kasvi kasvattaa uuden yksilön. Maarönsyt kasvavat nopeasti ja voivat olla useiden metrien pituisia. Metsämansikalla taas on pintarönsyjä, jotka kasvavat maan päällä.

Sammalet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöt kehittyvät itiöpesäkkeissä, jotka sijaitsevat ohuen varren päässä kasvin yläosassa. Itiöt kulkeutuvat veden tai tuulen mukana uusille paikoille, missä niistä kehittyy uusia kasvustoja.

tiivistelmä • Suvullisessa lisääntymisessä kasviin kehittyy siemeniä. • Suvuttomassa lisääntymisessä kasvi lisääntyy omista kasvinosista. • Sammalet lisääntyvät itiöistä, jotka kehittyvät itiöpesäkkeissä.

tehtävät 1 Miten pölytys tapahtuu? 2 Miten metsämansikka voi lisääntyä? 3 Miten haapa lisääntyy juurivesasta? Ota selvää.

15


Metsä on sienten valtakunta

5

Lämpimällä ja kostealla säällä metsään kasvaa monenlaisia sieniä. Syksyllä voit kaivaa esiin sienikorin ja -kirjan. Mitä sienilajeja sinä tunnet?

lakki

itiöemä

jalka

Sienillä on maanalainen rihmasto Sieni elää ympäri vuoden vaaleana rihmastona maan alla. Syksyisin voit löytää sienen maanpäällisen osan, itiöemän. Se on kasvanut rihmastosta. Itiöemän osia ovat jalka ja lakki. Lakin alaosassa on heltat, pillit tai piikit. Niihin kehittyvät itiöt, joiden avulla sieni lisääntyy.

rihmasto

Haaparouskun lakin alaosassa on heltat, joihin kehittyy itiöitä. Voitatin ja lampaankäävän lakissa on pillit. haaparousku

16

voitatti

lampaankääpä


Kasvit hyötyvät sienistä Koska sienet eivät pysty yhteyttämään, ne hankkivat ravintonsa muulla tavalla. Useat sienet ovat hajottajia. Ne saavat ravintonsa hajottamalla kuolleita eliöitä kuten neulasia, lehtiä ja muita kasvinosia. Tämän tuloksena ravinteet vapautuvat maaperään ja kasvit voivat käyttää ne uudestaan.

Ukonsieni saa ravintonsa hajottamalla neulasia ja muita kasvin osia.

Osa sienistä elää yhteydessä puiden tai varpukasvien kanssa. Tällöin sienirihmasto on kietoutunut kasvin juurien ympärille. Sieni imee maasta tehokkaasti vettä ja ravinteita, jolloin osa vedestä ja ravinteista kulkeutuu kasvin juuriin. Sieni saa puolestaan ravinnokseen sokeria, joka on varastoitunut kasvin juuriin. Tämä yhteiselo on nimeltään symbioosi, ja kumpikin eliö hyötyy siitä. Jotkut sienilajit ottavat ravinnon suoraan elävästä puusta. Sen seurauksena puu vahingoittuu. Nämä sienet ovat loisia. Niitä ovat esimerkiksi puiden rungoilla kasvavat käävät.

Poimi vain tuttuja sieniä Karvarousku elää symbioosissa koivun kanssa.

Taulakääpä on yleinen kääpälaji. Sitä on aikanaan käytetty sytykkeenä tulen tekemiseen.

tiivistelmä • Itiöemän osia ovat lakki ja jalka. • Sienet saavat ravintonsa hajottamalla kuolleita eliöitä. • Symbioosissa puu saa sienen avulla vettä ja ravinteita, sieni puulta sokeria.

Useita sieniä voi syödä. Tällaisia ovat monet tatit, haperot ja rouskut. Tatit ovat suurikokoisia sieniä, joilla on paksu jalka. Tatin lakin alapinnalla on yleensä pillistö. Haperot ja rouskut ovat helttasieniä. Haperoiden lakit ovat yleensä kirkkaanvärisiä. Niiden jalka ja lakki murtuvat helposti eli hapertuvat, mistä ne ovat saaneet nimensäkin. Rouskut on helppo tunnistaa. Niistä tihkuu valkoista maitiaisnestettä, kun taittaa sientä. Kerää vain sellaisia sieniä, jotka tunnet varmasti. Tietyt sienilajit sisältävät myrkyllisiä aineita. Ne ovat ihmiselle vaarallisia, jos niitä syö. Esimerkiksi valkokärpässienen myrkky on tappavaa.

tehtävät 1 Mikä on itiöemä? 2 Piirrä sieni ja nimeä sen osat. 3 Etsi kaksi sientä, jotka kasvavat eri paikoissa. Kuvaile tarkasti niitä ja niiden kasvuympäristöä.

17


Lajintunnistus *** erinomainen ruokasieni ** hyvä ruokasieni * syötävä ruokasieni O keitettävä ennen syömistä lievästi myrkyllinen myrkyllinen tappavan myrkyllinen

herkkutatti

***

kangasrousku O*

18

lampaankääpä

***

voitatti

karvarousku O**

***


haaparousku O**

kantarelli

***

punakärpässieni

suppilovahvero

vaaleaorakas

***

**

valkokärpässieni

19


6

Metsän kasvit ja eläimet tarvitsevat toisiaan Huomaat, kun metsämyyrä pysähtyy syömään maasta vadelmia. Samassa se kuulee risahduksen, havaitsee kärpän ja häviää pieneen koloon. Miksi myyrä pakenee kärppää?

Kasvit tuottavat ja eläimet kuluttavat

Sienet ja bakteerit ovat hajottajia

Vihreät kasvit tuottavat oman ravintonsa auringon avulla. Tästä syystä kasveja kutsutaan tuottajiksi. Eläimet käyttävät ravintonaan kasveja tai toisia eläimiä. Eläimet ovat kuluttajia.

Olet varmasti löytänyt maasta kasveja tai eläimiä, jotka ovat osittain hajonneet. Ne hajoavat vähitellen kokonaan, kun maaperässä elävät hajottajat käyttävät niitä ravintonaan. Tärkeimpiä hajottajia ovat sienet ja bakteerit. Hajottamiseen osallistuu myös osa eläimistä, kuten eräät kovakuoriaislajit, hyppyhäntäiset ja madot.

Jotkut eläimet ovat kasvinsyöjiä, jotka käyttävät ravintonaan vain kasveja. Tällainen eläin on metsämyyrä. Sen ravintoa ovat lehdet, juuret, kasvien kuoret ja marjat. Osa eläimistä on petoja. Ne syövät kasvinsyöjiä tai toisia petoja ja saavat niistä energiaa. Esimerkiksi kärppä on peto, joka syö muita eläimiä, kuten myyriä, pikkulintuja ja sammakoita. Sekä kasvinsyöjät että pedot ovat riippuvaisia energiasta, jonka kasvit tuottavat. On myös sellaisia eläimiä, kuten oravat, jotka syövät sekä kasveja että muita eläimiä. Metsämyyrä on metsän runsaslukuisin nisäkäs.

20

Ravintoketju on mal miten energia liikku

Turkkilo on hajottaja, jonka ravintoa ovat kuolleet eläimet. Se munii munansa raadon läheisyyteen. Kun toukat kuoriutuvat, ne käyttävät raatoa ravintonaan.

Turkkilo aistii nuijamaisilla tuntosarvillaan raadon hajun.


peto kasvi

Energia liikkuu ravintoketjussa

oketju on malli siitä, nergia liikkuu.

.

kasvinsyöjä

Eläimet tarvitsevat kasvamiseen ja liikkumiseen energiaa sekä muita ravintoaineita. Kaikki energia on lähtöisin auringosta. Kaikki aineet taas kiertävät maaperästä kasveihin, niistä eläimiin ja takaisin maaperään. Ravintoketju on malli siitä, miten energia ja aineet siirtyvät eliöstä toiseen. Ravintoketju alkaa aina tuottajasta eli kasvista. Kasvinsyöjä syö kasvin. Tällöin kasvin energia ja ravintoaineet siirtyvät kasvinsyöjään. Sitten kasvinsyöjä joutuu pedon saaliiksi. Nyt sen energia ja ravintoaineet siirtyvät petoon. Lopulta kasvinsyöjä tai peto kuolee, ja hajottajat pilkkovat sen. Samalla sen ravintoaineet vapautuvat maahan, ja kasvit voivat käyttää ne uudelleen.

tiivistelmä • Kasvit ovat tuottajia ja eläimet ovat kuluttajia. • Sienet ja bakteerit ovat tärkeitä hajottajia. • Ravintoketjussa energia ja aineet siirtyvät eliöstä toiseen.

hajottaja

Ravintoketju on malli siitä, miten energia liikkuu.

peto

tehtävät 1 Minkä avulla kasvit tuottavat oman ravintonsa? 2 Mistä saa ravintonsa a. kasvinsyöjä, b. peto, c. hajottaja? 3 Suunnittele ravintoketju, jossa on vähintään kolme eliötä. Kirjoita ja piirrä.

21


7

Ihminen hyödyntää metsiä Sanomme, että metsä on Suomen vihreää kultaa. Mihin vihreää kultaa käytetään?

Puu on monipuolinen materiaali Suomen pinta-alasta yli puolet on metsää. Puu on tärkein raaka-aine, jota metsästä saadaan. Sitä käytetään lämmitykseen ja rakentamiseen sekä esineiden valmistukseen. Puulla on paljon hyviä ominaisuuksia. Materiaalina se on lujaa, kevyttä ja helppoa työstää.

Suuri osa Suomen metsistä on talousmetsiä. Talousmetsä on metsä, jota hoidetaan siten, että puista saadaan taloudellisesti suuri hyöty. Metsänhoidossa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että metsien tulisi säilyä mahdollisimman monen eläin- ja kasvilajin elinympäristönä.

Talousmetsän kehitysvaiheita 1 Kun puut on hakattu pois, metsään

istutetaan puiden taimia tai kylvetään siemeniä. Ensimmäisinä vuosina taimikossa pitää torjua heinää, jotta taimet pääsevät kasvamaan.

4 Kun puut ovat riittävän kokoisia,

22

metsässä tehdään uudistushakkuu. Se tarkoittaa, että puut kaadetaan ja kuljetetaan teollisuuden raaka-aineeksi.

2 Metsä harvennetaan, kun istutettujen

puiden korkeus on noin 15 metriä.

3 Noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua

talousmetsä harvennetaan uudestaan.


Jokamiehenoikeudet Sinulla on oikeus liikkua luonnossa kävellen, hiihtäen tai pyöräillen. leiriytyä tilapäisesti siellä, missä liikkuminenkin on sallittua. kerätä luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia. uida, veneillä ja liikkua jäällä. onkia ja pilkkiä.

Et saa roskata. Marjastus kuuluu jokamiehenoikeuksiin.

Metsäteollisuus jalostaa puita Puut ovat metsäteollisuuden raakaainetta. Niistä sahataan lautoja ja lankkuja, jotka jalostetaan rakennusmateriaaleiksi tai esimerkiksi huonekaluiksi. Puista valmistetaan myös massaa, kuten sellua. Sitä käytetään paperin ja kartongin valmistuksessa. Sellun sivutuotteena koivusta saadaan ksylitoli-nimistä makeutusainetta. Männyn käsittelystä jää öljyä, jota käytetään maalin ja liiman valmistuksessa. Mäntyöljystä jalostetaan myös biopolttoaineita.

Luonnossa saa liikkua Suomen luonnossa saa retkeillä ja liikkua melko vapaasti, mutta luontoa ei saa vahingoittaa. Jokamiehenoikeudet antavat sinulle oikeuden kulkea ja oleskella luonnossa ilman maanomistajan lupaa. Saat liikkua muilla välineillä kuin moottoriajoneuvoilla sellaisilla alueilla, jotka ovat luonnontilassa. Voit myös kerätä luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia pihapiirien ulkopuolelta. Muista välttää liikkumista pihoilla, pelloilla ja istutuksilla.

vahingoittaa kasveja. häiritä lintujen pesintää tai poikasia. ottaa sammalta, kiviä ja jäkälää tai poimia rauhoitettuja kasveja. tehdä avotulta ilman lupaa. kalastaa tai metsästää ilman lupaa.

tiivistelmä • Talousmetsissä kasvatetaan puita myyntiä varten. • Metsäteollisuus valmistaa sahatavaraa, sellua, paperia ja kartonkia. • Jokamiehenoikeudet antavat vapauden liikkua luonnossa.

tehtävät 1 Mihin puuta käytetään? 2 Mitä luonnossa saa tehdä jokamiehenoikeuksien mukaan? 3 Kuvittele, että huoneestasi poistetaan kaikki rakenteet ja esineet, jotka on valmistettu puusta. Mitä sinne jää?

23


8

Näin tunnistat kasveja Kielon lehdet nousevat keväällä maasta rullalle kiertyneenä. Pian voit haistaa, kun kielo kukkii. Miltä kielo näyttää syksyllä?

hede

terälehti

Kasvuympäristö vaikuttaa ulkonäköön

Kiinnitä huomiota kokonaisuuteen

Aloita tunnistaminen kasveista, jotka kukkivat. Tarkkaile lähiympäristön kasveja niin huomaat muutokset, joita kasveissa tapahtuu vuoden aikana. Kasvien tunnistamisessa sinua auttaa tieto siitä, milloin kasvi kukkii.

Kasvilajeilla on verholehti ominaisuuksia, jotka liittyvät Kukan osat ovat aina niiden ulkonäköön, tuoksuun ja tuntumaan. Kiinnitä samoilla paikoilla. huomio kasvin osiin, kun tunnistat kasveja. Tutki varresta väri, karvaisuus ja haarautuvuus. Etsi lehtien tuntomerkkejä, joita ovat muoto, koko, määrä, väri sekä lehden laita ja suonitus. Tutki kukasta tai kukinnosta niiden muotoa, väriä, määrää ja sijaintia. Kun kukat ovat kuihtuneet, kasviin kehittyy hedelmä.

Huomioi myös kasvin kasvuympäristö. Kasvilajit elävät ympäristöissä, joihin ne ovat sopeutuneet. Esimerkiksi valkoapila kasvaa niityillä ja pihoilla, mutta ei havumetsissä. Vaikka kasvilajeilla on tietyt tuntomerkit, voivat saman lajin yksilöt näyttää erilaisilta. Kissankello, joka kasvaa kuivassa ja karussa paikassa, on pienikokoinen. Jos se taas kasvaa kosteassa ja ravinteikkaassa maassa, se on isokokoinen.

Kielon esiin työntyvä lehti kätkee valkoisen kukan sisäänsä.

24

emi

Valkoapila kukkii lähes koko kesän.

Kiinnitä huomiota myös kasvin tuoksuun ja tuntumaan. Kielon tuoksu tulee sen kukasta, kun taas koko pihasaunion verso tuoksuu. Kun kosketat kasvia, tunnet lehtien ja varren karheuden, vahapinnan tai mehevyyden.

Oravanmarjan kukinto on valkoinen ja siihen kehittyy punaiset, myrkylliset marjat.


aina

lehtiruoti lehtikanta

lehtilaita

lehtilapa Koivun lehtilaita on sahalaitainen. Lehden ohuet suonet erottuvat selkeästi.

lehtisuonia

Opettele tekemään kasvio Kasvio on kasvikokoelma, jossa on tiettyjä kasvilajeja. Voit koota kasvion keräämällä tai kuvaamalla. Jos keräät kasveja, valitse sellaisia, jotka kukkivat ja näyttävät hyviltä. Pienikokoiset kasvit voit kerätä juurineen, mutta ota suurikokoisista kasveista esimerkiksi kukka, lehti ja pala vartta. Asettele kasvit sanomalehtien väliin ja purista ne ohueksi kasviprässissä tai pane lehtien päälle painavia kirjoja. Digikasvio voi olla esimerkiksi digitaalinen tallenne, jonka kuvat olet ottanut kännykällä. Valokuvaa kasvi lähietäisyydeltä ja useasta suunnasta niin, että sen eri osat erottuvat selvästi. Kuvaa lisäksi kasvupaikka. Voit ottaa kuvia samasta kasvista kasvukauden eri aikoina. Kun otat kuvan, kirjoita muistiin kuvausaika ja -paikka.

tiivistelmä • Kasvilajien ulkonäkö vaihtelee eri kasvuympäristöissä. • Kasvin tunnistaa katsoen, haistaen ja tunnustellen. • Kasvion voi tehdä prässäämällä tai kuvaamalla kasveja.

Kasvio Vanamo Linnea borealis

KUVA PUUTTUU!

• Kasvupaikka: kuusimetsä

LR

• Kuvauspaikkakunta: Lammi • Kuvauspäivä: 19.7.2016 • Kuvaaja: Lina Leppänen

tehtävät 1 Miten kasvuympäristö vaikuttaa kasvin kokoon? 2 Piirrä kasvi ja nimeä sen osat. 3 Kerää kolme erilaista lehteä. Kuvaile tarkkaan niiden muotoa, väriä ja tuntumaa. Käytä lehden osien nimiä.

25


Kohti Eurooppaa Pohditaan yhdessä • Missä Euroopan maissa olet matkustanut? • Minkä nimisiä valtioita on Euroopassa? • Millaista olisi asua maapallon eri osissa?

Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3−4 hengen ryhmiä. • Tutkikaa sanomalehteä. • Leikatkaa irti uutiset, joissa mainitaan jokin valtio. • Luokitelkaa uutisleikkeet maanosien mukaan. • Käyttäkää apuna maailmankarttaa. • Vertailkaa eri maanosista kertovien uutisten määrää. • Esittäkää tulokset luokalle.

26


27


9

Kartta kuvaa aluetta Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Myös kartta on kuva ja tapa viestiä. Millaisia karttoja sinä tiedät?

Kartan valmistaminen Voit piirtää kartan pienentämällä ja yksinkertaistamalla kuvaa tietystä alueesta. Kartta on siis kuva kohteesta. Eri tarkoituksiin on erilaisia karttoja, esimerkiksi tiekartta, matkailukartta tai suunnistuskartta. Kartan valmistuksessa käytetään ilmakuvia tai satelliittikuvia. Ilmakuvat otetaan keväällä ennen kuin lehdet puhkeavat puihin ja estävät näkyvyyttä. Samasta ilmakuvasta voidaan

llmakuvia voidaan ottaa eri korkeuksilta, esimerkiksi helikopterista.

28

Kyyjärven kartta on piirretty alueen ilmakuvasta.

valmistaa karttoja erilaisiin tarkoituksiin. Tällöin kartantekijä piirtää ilmakuvasta ne asiat, jotka halutaan esittää juuri siinä kartassa. Ilmakuvista ei voi nähdä kaikkea, joten asioita täytyy tarkistaa myös maastossa.

Karttatietoja tallennetaan sähköisesti Suomessa karttojen tiedot on tallennettu Maastotietokantaan. Se on sähköisessä muodossa, ja siitä voidaan tulostaa kartta mistä päin Suomea tahansa. Myös internetissä on useita karttapalveluja, joista voit etsiä oman kotipaikkasi.


Mittakaavan suhdeluku on 1:1, eli kohde luonnossa ja karttapiirros ovat samankokoisia. 1 cm kuvassa on 1 cm todellisuudessa.

Mittakaavan suhdeluku on 1: 100, eli 1 cm kartalla on 100 cm eli metri luonnossa.

Kartassa on aina mittakaava Mittakaava ilmoittaa kartan ja todellisuuden välisen suhteen. Se siis kertoo, kuinka pitkä jokin matka kartalla on maastossa. Se myös määrittää, minkä kokoisina asiat näkyvät kartassa. Kun tiedät mittakaavan, voit ymmärtää paikkojen välisiä etäisyyksiä. Mittakaava löytyy kartan reunasta suhdelukuna tai mittakaavaa kuvaavana janana.

tiivistelmä • Kartta on pienennetty kuva jostain alueesta. • Kartta valmistetaan ilma- tai satelliittikuvista. • Mittakaava ilmoittaa, kuinka paljon karttaa on pienennetty todellisuuteen verrattuna.

Mittakaavan suhdeluku on 1:10 000. Se tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 10 000 cm eli 100 m todellisuudessa.

Voit käyttää janamittakaavaa apuna, kun arvioit paikkojen välisiä etäisyyksiä. Oma mitta on helppo tehdä paperisuikaleesta, johon jäljennät janamittakaavan. Tällaisella mitalla sinun on hyvä mitata välimatkoja kartasta.

tehtävät 1 Mikä on kartta? 2 Miksi kartassa on mittakaava? 3 Tutki erilaisia karttoja. a. Millaisia mittakaavoja niissä on käytetty? b. Mihin tarkoitukseen tutkimasi kartat on tehty?

29


10

Koordinaatit kertovat paikan sijainnin Jokainen paikka maapallolla voidaan ilmaista numeroilla. Paikan sijainnin voi ilmoittaa myös useilla muilla tavoilla. Mitä tapoja sinä tiedät?

Pituuspiirit on merkitty tähän karttaan 30 asteen välein.

Leveyspiirien asteluvut kasvavat päiväntasaajalta pohjoiseen ja etelään.

Asteverkko helpottaa paikantamista Karttapalloon ja moniin karttoihin on piirretty verkko, joka muodostuu vaakasuorista ja pystysuorista viivoista. Sitä kutsutaan asteverkoksi eli koordinaatistoksi. Pystysuorat viivat ovat pituuspiirejä ja vaakasuorat viivat leveyspiirejä. Asteverkko ei näy luonnossa, koska se on vain ihmisten kehittämä tapa hahmottaa maapalloa. Asteverkon avulla voit ilmoittaa, missä jokin paikka tarkasti sijaitsee.

30

Kravun ja Kauriin kääntöpiirit ovat leveyspiirejä, jotka sijaitsevat 23,5 astetta päiväntasaajasta pohjoiseen ja etelään. Ne ovat pohjoisin ja eteläisin leveyspiiri, johon aurinko paistaa kohtisuoraan.

Pituuspiirit merkitään kartoissa navalta toiselle. Pituuspiiri 0 kulkee Lontoossa sijaitsevan Greenwichin kautta. Asteluvut kasvavat nollapituuspiiristä kumpaankin suuntaan, itään ja länteen. Pituuspiirit ilmoitetaan asteina välillä 0–180. Maapallo on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Niiden välissä, maapallon leveimmässä kohdassa, sijaitsee päiväntasaaja. Sen asteluku on 0. Leveyspiirit ovat yhdensuuntaisia päiväntasaajan kanssa. Niiden asteluvut kasvavat päiväntasaajalta pohjoiseen ja etelään. Leveyspiirit ilmoitetaan asteina välillä 0–90.


N

north

W

E

west

east

S

south

Koordinaattipisteillä on kirjainlyhenteet. Ne tulevat englanninkielisistä sanoista.

Koordinaatti kertoo paikan leveys- ja pituusasteen Kun katsot karttaa, löydät Jyväskylän pohjoiselta pallonpuoliskolta leveyspiiriltä 62. Itäinen pituuspiiri 25 kulkee myös Jyväskylän kohdalta. Jokaisesta paikasta täytyy ilmoittaa aina, sijaitseeko se pohjoisella vai eteläisellä pallonpuoliskolla. Pohjoisen leveyden merkki on N-kirjain ja eteläisen leveyden merkki S-kirjain. Samoin täytyy ilmoittaa, sijaitseeko paikka itäisellä vai läntisellä pallonpuoliskolla Greenwichiin verrattuna. Itäinen pituus on E ja läntinen W. Kohta, jossa leveys- ja pituuspiirit leikkaavat toisensa, on koordinaattipiste. Jyväskylä sijaitsee siis koordinaattipisteessä, joka on 62 pohjoista leveyttä, N, ja 25 itäistä pituutta, E. Suomen valtio taas sijaitsee koordinaattien 60N ja 70N sekä 20E ja 31E välissä.

tiivistelmä • Maapallo on jaettu leveys- ja pituuspiireihin. • Pituuspiiri 0 kulkee Lontoon Greenwichin kautta. • Päiväntasaaja on leveyspiiri 0. • Koordinaattipiste on leveys- ja pituuspiirien leikkauskohta.

Ateena sijaitsee maapallolla kohdassa 38 astetta pohjoista (N) leveyttä ja 24 astetta itäistä (E) pituutta.

Kaikilla paikoilla on koordinaatit Kaikilla asunnoilla, kesämökeillä, uimarannoilla ja retkeilyalueilla on nykyään tarkka osoite. Internetissä on myös karttapalveluita, joiden avulla voit selvittää paikan koordinaattipisteen. Hätätilanteessa voit ilmoittaa hätäkeskukseen osoitteen sijasta koordinaattipisteen, jolloin apu tulee oikeaan paikkaan.

tehtävät 1 Mikä on asteverkko? 2 Missä sijaitsee päiväntasaaja? 3 Selvitä a. oman kotipaikkakuntasi koordinaattipiste. b. koordinaatit, joiden väliin Eurooppa sijoittuu.

31


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.