LuontoOn 3: oppilaan kirjan näyteaukeamia

Luontoon 3 kannet.indd Kaikki sivut

22.12.2015 10.35

Sisällysluettelo ...2 TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi

TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010 345100 koulut@kirjavalitys.fi

KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki © Terhi Maskonen, Elisabet Palenius, Riia Palmqvist, Sirpa Paso, Mikko Salmi, Katja Seppänen ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy

KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).

Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan.

Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia.

Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa.

Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-952-277-040-0 4. painos, 2020 Ulkoasu ja taitto: Antti Ignatius Kuvitus: Jukka Fordell,

Marjo Nygård ja Anita Polkutie Kartat: Simon Strömgård Toimitus: Susanna Messo, Anna-Reetta Sipilä Kuvatoimitus: Kalle Nuuttila

2

Elämää pihalla ja puistossa 1. Pihat ja puistot ovat viheralueita 2. Piha on valoisa kasvupaikka 3. Kasvin osilla on omat tehtävänsä 4. Kasvit lisääntyvät monin tavoin 5. Kasveilla on tuntomerkkejä

...6 ...8 ...10 ...12 ...14

6. Hyönteiset ja hämähäkit ovat selkärangattomia 7. Pihat ja puistot ovat täynnä elämää

...16 ...18

Liikutaan turvallisesti 8. Järki päässä liikenteessä ...22 9. Kävellen ja pyörällä liikenteessä ...24 10. Liikenteen sääntöjä kannattaa noudattaa...26 11. Lujat rakenteet ovat tarpeellisia ...28 12. Ääni on merkki ...30 13. Pimeällä tarvitaan valoa ...32 14. Vahinko voi sattua kenelle tahansa ...34

Ollaan kartalla 15. Kartta on pienennetty kuva kohteesta 16. Ilmansuunnat ja mittakaava näkyvät kartassa 17. Karttaa luetaan karttamerkkien avulla 18. Suomen kartan värit kuvaavat pinnanmuotoja 19. Maailma kuvattuna kartalle 20. Kartan avulla voi harrastaa

...38 ...40 ...42 ...44 ...46 ...48

Luonto talvella

Tutkitaan laitteita ja lämpöä

21. Luonto valmistautuu talveen

...52

22. Kasvit sopeutuvat kylmään

...54

23. Eläimet sopeutuvat talveen monin tavoin

...56

24. Osa linnuista muuttaa talveksi

...58

25. Talven vietto levossa

...60

26. Talvi veden äärellä

...62

27. Eläimet jättävät jälkiä

...64

...84 ...86 ...88 ...90 ...92 ...94 ...96

Suomi on pohjoinen maa

Eletään hyvää elämää 28. Yhdessä on hyvä olla 29. Vapaa-aikana kerätään voimia 30. Elämä on täynnä tunteita 31. Aikuiset osaavat auttaa 32. Ravintoa tarvitaan polttoaineeksi 33. Liikunta, puhtaus ja lepo kuuluvat päivään 34. Opiskelutaidot ovat tärkeitä elämää varten

35. Tietoa saadaan tutkimalla 36. Pyörä helpottaa siirtämistä 37. Jousi on kimmoisa 38. Vipu on hyvä apuväline 39. Kotona tarvitaan lämpöä 40. Lämpö siirtyy kolmella tavalla 41. Tutkin ympäristöä

...68 ...70 ...72 ...74 ...76 ...78 ...80

42. Suomi on osa Eurooppaa ...100 43. Suomi on tasavalta ...102 44. Helsinki on Suomen pääkaupunki ...104 45. Suomalaisia on yli viisi miljoonaa ...106 46. Sijainti vaikuttaa ilmastoon ja kasvillisuuteen ...108 47. Suomessa on monenlaisia maisemia ...110 48. Ihmiset työskentelevät eri ammateissa ...112 49. Kulttuuri on ihmisen luomaa ...114

Suomen kartta Hakemisto Valokuvalähteet

...116 ...118 ...119

3

Elämää pihalla ja puistoissa Pohditaan yhdessä • Mitä eroa on pihalla ja puistolla?

• Mitä eläimiä olet nähnyt pihalla tai puistossa?

• Millaisen puiston haluaisit rakentaa?

Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3–4 hengen ryhmiä.

• Etsi ryhmäsi kanssa sopiva paikka koulun pihasta.

• Sulje silmäsi, ja kuuntele ympäristön ääniä kaksi minuuttia.

• Kerro ryhmällesi, mitä ja millaisia ääniä kuulit.

• Sulje taas silmäsi, ja kuuntele, erotatko uusia ääniä.

• Valmista ryhmäsi kanssa äänimaisema kuulemistanne äänistä.

• Esittäkää äänimaisemanne muille.

4

5

1

Pihat ja puistot ovat viheralueita Vietämme mielellämme aikaa pihassa tai puistossa.

Mikä sinusta on mukavaa tekemistä ulkona?

Pihat ja puistot on tarkoitettu viihtymiseen Pihat ja puistot ovat viheralueita, jotka antavat vaihtelua ja tarjoavat luonnonläheisyyttä. Viheralueet ovat hoidettuja alueita, joilla kasvaa puita, pensaita ja kukkia. Useimmissa pihoissa tai puistoissa on myös ruohikkoa.

Sinullakin on varmaan ulkona lempipaikka, jossa leikit, retkeilet tai vietät muuten aikaasi.

Puistojen kasvit, varsinkin lehtipuut, puhdistavat ilmaa. Samalla ne tuottavat hengitysilmaan happea. Puistot ovat erityisesti kaupungeissa tärkeitä virkistäytymisalueita. Niissä voit liikkua, leikkiä ja retkeillä.

6

Monet puistot tarjoavat mahdollisuuksia ulkoiluun.

Yhdessä saa paljon aikaiseksi ja on mukava toimia.

Puisto on hoidettu viheralue Puutarhurit ja puistotyöntekijät istuttavat puistoihin puita, pensaita ja koriste­ kasveja. He hoitavat puistoa kastelemalla, leikkaamalla ja suojaamalla kasveja.

Puistoihin on istutettu sellaisiakin kasvi­ lajeja, jotka eivät Suomen luonnossa muuten menestyisi. Esimerkiksi orapihlaja kasvaa yleisesti puistoissa, mutta ei juurikaan luonnossa.

Siisti puisto on viihtyisä Pihoista ja puistoista on pidettävä huolta, jotta ne pysyvät viihtyisinä. Puistoalueilla on roska-astioita, joihin voi laittaa roskat ja koiran jätökset.

Asukkaat voivat huolehtia talojen piha-alueista esimerkiksi järjestämällä pihatalkoot. Ehkä sinäkin olet ollut tällaisissa mukana. Talkoissa asukkaat siistivät piha-alueita ja viettävät aikaa yhdessä.

tehtävät 1 Miksi Miksipuistot puistotovat ovattärkeitä? tärkeitä? ➊ Mitenpihoista pihoistaja japuistoista puistoista pidetään huolta? ➋2 Miten pidetään huolta? jokin lähiympäristösi viheralue. ➂ Valitse Valitsehoitaisit jokin lähiympäristösi viheralue.

3 Miten ja kehittäisit sitä?

Miten hoitaisit ja kehittäisit sitä?

7

2

Piha on valoisa kasvupaikka Pihallasi kasvaa nurmikkoa ja muita istutuksia.

Siellä kasvaa myös lajeja, joita sinne ei ole istutettu. Mitä sellaisia kasveja sinä tiedät?

Kasvi tarvitsee valoa, lämpöä, vettä ja ravinteita Voit löytää kalliolta kasveja, jotka kasvavat vain siellä. Jotkut kasvit ovat levittäytyneet monenlaisiin kasvupaikkoihin. Jotta kasvi menestyisi, se tarvitsee sopivan lämpötilan, riittävästi valoa, vettä ja ravinteita.

Ravinteet ovat aineita, joita kasvi tarvitsee kasvuunsa. Niitä se saa maaperästä.

valoa

°C 25 20 15 10 5

lämpöä

0 -5

vettä

-10 -15

ravinteita

-20 -25

8

0

Voikukka ja piharatamo ovat selviytyjiä Pihoilla kasvaa sellaisiakin kasveja, joita ei ole istutettu. Vaikka niitä ei hoideta, ne pystyvät kasvamaan ja leviämään.

Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi voikukka ja piharatamo.

Pihat ovat usein hyvin valoisia ja niukkaravinteisia kasvupaikkoja. Silti voikukka ja piharatamo selviävät hyvin pihan oloissa. Ne kasvavat matalina, joten esimerkiksi ruohonleikkurin terät leikkaavat vain kasvien ylimmät osat.

Ne menestyvät myös ahtaissa ja kuivissa paikoissa, joissa ne saattavat jäädä pienikokoisiksi. Pihan kasvit kestävät hyvin tallomista. Siksi piharatamoa kutsutaan myös rautalehdeksi.

Voikukan siemenet ovat kovakuorisen pähkylän sisällä. Pähkylään on kiinnittynyt sateenvarjomainen höytyvä, jonka avulla siemenet leviävät tuulen mukana.

Piharatamo tuottaa tahmeita siemeniä, jotka kulkeutuvat esimerkiksi ihmisten ja eläinten mukana uusille kasvupaikoille.

tehtävät 1 Mitä ovat ravinteet?

2 Miksi voikukka ja piharatamo menestyvät pihassa?

3 Etsi pihasta voikukka tai piharatamo. Kuvaile kasvia ja sen kasvupaikkaa mahdollisimman tarkasti. Vertailkaa tuloksia luokassa.

9

3

Kasvin osilla on omat tehtävänsä Huomaat, että joillain kasveilla on suuri kukka ja pitkä varsi. Toisilla taas ei näy kukkaa, mutta on isot lehdet. Mihin kasvi tarvitsee eri osia?

Kasvilajit näyttävät erilaisilta Kun kuljet luonnossa, näet mitä erilaisimpia kasveja. Osa on pieniä, toiset suuria, jotkut värikkäitä, toiset väriltään vaatimattomia. Tunnistat ne kaikki kuitenkin kasveiksi, joilla on juuret, varsi, lehdet ja kukka.

Varsi Ravinteet ja vesi kulkevat vartta pitkin juurista lehtiin. Varsi myös nostaa kukan kohti valoa. Varsia on erilaisia.

Puilla, pensailla ja varvuilla on kova puumainen varsi eli puuvarsi. Muilla kasveilla on vihreä ruohovarsi. Se ei kestä talven kylmyyttä ja kuolee. Esimerkiksi niittyleinikillä on ruohovarsi.

Lehti Lehdet kasvavat kasvin varressa. Kasvin tarvitsema ravinto valmistuu vihreissä lehdissä. Useimmilla kasveilla on vihreät lehdet, jotka pyrkivät kääntymään valoa kohti.

10

niittyleinikki

Kanerva on puuvartinen kasvi.

Koiranputki on ruohovartinen kasvi. Sen varsi on ontto.

Siankärsämöllä on kukinto, jossa kukat kasvavat tiheinä ryhminä.

Kukka Kasvin kukkaan muodostuu siemeniä, joista kehittyy uusia kasveja. Kukan tehtävänä onkin huolehtia kasvin lisääntymisestä. Kasvilajeilla on erilaiset kukat. Terälehdet ovat usein kukan osista suurimmat ja värikkäimmät. Joidenkin kukkien terälehdet ovat kuitenkin pieniä ja huomaamattomia.

Terälehtien alapuolella sijaitsevia kukan osia kutsutaan verholehdiksi. Ne ovat usein vihreitä. Verholehtien tehtävänä on suojata kukkaa, kun se on nupussa.

Niittyleinikillä on keltainen kukka.

Monilla muilla kasveilla on kukinto.

Siinä on monta kukkaa lähekkäin.

Juuri

tehtävät 1 Piirrä kasvi ja nimeä sen osat.

2 Mitkä ovat kasvin osien tehtävät?

3 Etsi lähiympäristöstäsi kukkivia kasveja.

Millä niistä on kukinto?

Kasvin juuri on yleensä maan alla.

Kasvi ottaa juuren avulla maasta vettä ja ravinteita. Juuri pitää kasvin myös paikallaan maassa.

11

4

Kasvit lisääntyvät monin tavoin Näet pihalla useita saman lajin kasveja.

Toiset ovat lähekkäin, osa kaukana toisistaan.

Miten kasvit ovat kasvaneet näihin paikkoihin?

Mehiläinen laskeutuu kukkaan imemään mettä.

Samalla siihen tarttuu siitepölyä. Kun mehiläinen siirtyy seuraavaan saman lajin kukkaan, siitepöly kulkeutuu emiin.

Siemenestä kasvaa uusi kasvi

hede

emi

12

Maitohorsman kukan osat erottuvat selvästi.

Olet ehkä tutkinut kasvien kukkia. Niillä on tärkeä tehtävä kasvin lisääntymisessä.

Kukassa on kasvin lisääntymiseen tarvittavat osat, heteet ja emi. Heteet tuottavat siitepölyä. Siitepöly kulkeutuu toisen kukan emiin. Tätä tapahtumaa kutsutaan pölytykseksi.

Pölytyksen tuloksena kasviin kehittyy siemeniä. Ne leviävät, ja niistä voi kasvaa uusia kasveja.

Metsämansikka leviää rönsyistä, ja siksi sitä kasvaa runsaasti samalla paikalla.

Hyönteiset ja tuuli pölyttävät kasveja Siitepöly voi levitä esimerkiksi hyönteisten tai tuulen avulla. Jotkut kukkakasvit houkuttelevat värikkäiden, tuoksuvien ja suurikokoisten terälehtiensä avulla hyönteisiä.

Hyönteiset pölyttävät kasvin ja saavat samalla itse ravintoa. Tällaiset kasvit ovat hyönteispölytteisiä.

Tuulipölytteisten kasvien kukat ovat pieniä ja värittömiä. Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi heinät, havupuut ja monet lehtipuut.

Muita keinoja lisääntyä Suuri osa siemenistä joutuu muualle kuin hyvään kasvupaikkaan, eikä niistä synny uutta kasvia. Siksi kasveilla on myös muita keinoja lisääntyä. Esimerkiksi metsämansikka lisääntyy rönsyillä. Rönsy on pitkän varren päässä oleva kasvin alku.

Kielo sen sijaan leviää maavartensa avulla.

Maavarsi kestää talven pakkaset, kun varsi, lehdet ja kukinnot lakastuvat. Maavarren avulla kielo kasvattaa uudet kasvinosat seuraavaksi kesäksi.

Mänty on tuulipölytteinen kasvi.

tehtävät 1 Mitkä ovat lisääntymiseen tarvittavat kukan osat?

2 Mitä keinoja kasveilla on lisääntyä?

3 Valitse kolme tuttua pihan kasvia.

Miten ne lisääntyvät? Ota selvää.

13

5

Kasveilla on tuntomerkkejä Pihalla kasvaa erikokoisia ja värikkäitä kasveja.

Miten voit tunnistaa ne?

Tuntomerkit auttavat tunnistamaan

Kasveja luokitellaan eri ominaisuuksien perusteella. Näitä ominaisuuksia kutsutaan tuntomerkeiksi. Niiden avulla tunnistat samaan lajiin kuuluvat kasvit. Kun tunnistat kasvia, kannattaa huomiota kiinnittää kukkaan, lehteen, varteen ja kasvupaikkaan. Apuna tunnistamisessa voit käyttää esimerkiksi kirjoja ja tietokonetta. Kasvit menestyvät kasvupaikoissa, joissa valon määrä, kosteus ja maaperä ovat niille sopivia. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi piha, puutarha, metsä ja ojanvarsi.

Tarkastele kasvista seuraavia asioita

väri voikukka

Kukka tai kukinto

terälehtien määrä kevätleinikki

muoto kangasmaitikka

14

kukkien sijainti lupiini

Varsi ruohovarsi valkoapila

tuomi

vaivaiskoivu

kolmilehdykkäinen puna-apila

sahalaitainen koivu

puuvarsi

soikea

pyöreä

paju

Lehden muoto munuaismainen metsäorvokki

Lehden laita

puikea auringonkukka

mutkalaitainen haapa

ehytlaitainen hiirenvirna

tehtävät 1 Mitä voi käyttää apuna kasvien tunnistamisessa?

2 Mitä kasvinosia voi käyttää tuntomerkkeinä?

3 Suunnittele ja piirrä oma kasvi.

Mitkä ovat sen tuntomerkit?

15

Hyönteiset ja hämähäkit ovat selkärangattomia

6

Kotipihan nurmella tai lähipuistossa kuhisee, vaikka sitä ei aina huomaakaan. Millaisia ötököitä olet nähnyt omassa lähiympäristössäsi?

Onko eläimellä jalat?

Määrityskaava auttaa lajintunnistuksessa

1

Selkärangattomia eläinlajeja on niin paljon, ettei niitä kaikkia pysty oppimaan. Jokaisella lajilla on kuitenkin tuntomerkkejä ja ominaisuuksia, joiden avulla pystyy selvittämään lajin.

2

ei 3

on

5

4

Määrityskaavan avulla tutkitaan eläintä yksi ominaisuus kerrallaan. Kaavan avulla edetään tuntomerkistä toiseen.

Näin tunnistuksesta tulee yhä tarkempaa.

Lopuksi apuna voidaan käyttää lajiopasta.

16

Kuinka monta jalkaa eläimellä on?

yli 8

15

ei jalkoja

14

1 2 3 4 5

12

6

7

8

8

10

6

16

kahdeksan jalkaa

13

9

lehtokotilo kastemato kärpäsen toukka hyttysen toukka peltoetana

11 11

12 13

hämähäkki lukki maaperäpunkki

kuusi jalkaa 6 7 8 9 10

sysikiitäjäinen sitruunaperhonen huonekärpänen kekomuurahainen heinäsirkka

yli kahdeksan jalkaa 14 15 16

maasiira tuhatjalkainen nokkosperhosen toukka

hyönteinen 6 jalkaa

pää

takaruumis Verkkohämähäkit erittävät seittiä, josta muodostuu verkko. Sen avulla hämähäkki pyydystää hyönteisiä ravinnokseen.

Hyönteisellä on kuusi jalkaa Lähinurmikkosi on täynnä hyönteisiä.

Ne ovatkin erittäin yleisiä monenlaisissa ympäristöissä. Hyönteiset tunnistat siitä, että niillä on kolmiosainen ruumis ja kuusi jalkaa. Monilla niistä on myös siivet. Hyönteisiä voidaan ryhmitellä rakenteen mukaan esimerkiksi pistiäisiin, kovakuoriaisiin ja perhosiin.

keskiruumis

hämähäkki 8 jalkaa

eturuumis

Hämähäkillä on kahdeksan jalkaa Puistojen pensaikosta voit löytää hämä­ häkinverkon. Hämähäkki on kutonut sen ohuesta, mutta vahvasta seitistä. Seittiä erittyy hämähäkin takapäässä olevasta kehruurauhasesta. Hämähäkit ovat petoja, ja ne syövät hyönteisiä. Toiset hämähäkkilajit juoksevat saaliin kiinni, toiset taas kutovat verkon, johon saalis takertuu.

Hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa ja kaksiosainen ruumis. Ohut vyötärö erottaa etu- ja takaruumiin toisistaan. Hämähäkit ovat selkärangattomia eläimiä.

Selkärangattomilta eläimiltä puuttuu selkäranka ja luusto. Ne pysyvät koossa vahvan ihon tai kovan kuoren avulla.

takaruumis

tehtävät 1 Miten määrityskaavaa käytetään?

2 Mitkä ovat hyönteisen ja hämähäkin tuntomerkit?

3 Piirrä oma selkärangaton.

Mitkä ovat sen tuntomerkit?

17

Pihat ja puistot ovat täynnä elämää

7

Tunnet ehkä vanhan sanonnan: ”Etana, etana, näytä sarves. Onko huomenna pouta?” Milloin olet viimeksi nähnyt etanan?

Eläimiä pihoilla ja puistoissa Monet eläimet löytävät sopivaa ravintoa ja suojaa pihoista ja puistoista. Niissä voit nähdä siilin, oravan, jäniksen tai iltahämärässä vaikkapa ketun. Puut tarjoavat linnuille, kuten tilhille ja naakoille, suojan saalistajia vastaan.

Pihoilla ja niiden läheisyydessä liikkuu paljon erilaisia eläimiä.

Voit nähdä lintuja, nisäkkäitä, hämähäkkejä ja hyönteisiä.

tilhi naakka

kettu

metsäjänis

suruvaippa hyttynen

18 18

liuskayökkönen

nokkosperhonen

Perhoset jaetaan päivä- ja yöperhosiin. Nokkosperhonen on liikkeellä päivällä ja liuskayökkönen yöllä.

Ukkoetana on yleinen laji Suomessa.

Perhosten värityksellä on tarkoitus

Kotilot viihtyvät kosteassa

Osa puiston värikkäistä ja tuoksuvista kukista houkuttelee luokseen perhosia.

Perhoset käyttävät ravinnokseen kasvien mettä, joka on kukkien tuottamaa sokeripitoista nestettä.

Kotilon ruumiin alapinnassa on lihaksia, joiden avulla se liikkuu. Kotilolla on myös silmät ja tuntosarvet. Suomessa on useita kotilolajeja, ja monilla niistä on kuori.

Kuorettomia kotiloita kutsutaan etanoiksi.

Perhoset jaetaan yö- ja päiväperhosiin sen mukaan, mihin aikaan vuorokaudesta ne ovat liikkeellä. Yö- ja päiväperhosten väritys eroaa toisistaan. Päiväperhosten siivet ovat usein värikkäät ja kuviolliset.

Kotilot syövät yleensä kasveja, sienirihmastoa ja leviä. Ne liikkuvat pääasiassa öisin. Päivät ne viettävät kosteassa ja suojaisessa paikassa.

Perhosten ulkonäön yhtenä tarkoituksena on pelotella saalistajia tiehensä. Joillain perhoslajeilla on taas suojaväritys, joka puolestaan piilottaa perhosen saalistajilta.

tehtävät 1 Mitä eläimiä pihoilla ja puistoissa voi nähdä?

2 Miten yö- ja päiväperhoset eroavat toisistaan?

3 Mitä suojia ja ravintoa lähiympäristössäsi on eläimille?

hämähäkki

orava

siili

muurahainen

kovakuoriainen

19

Liikutaan turvallisesti Pohditaan yhdessä • Miksi liikenteessä on sääntöjä?

• Mistä erotat hälytysajoneuvon?

• Millainen olisi mahdollisimman turvallinen ajoneuvo?

Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3–4 hengen ryhmiä.

• Menkää ulos laskemaan ohikulkijoita.

• Yksi ryhmä laskee jalankulkijat, toinen polkupyöräilijät, kolmas henkilöautot, neljäs muut ajoneuvot.

• Selvittäkää, kuinka monta ohikulkijaa liikkuu 10 minuutin aikana.

• Tehkää yhteenveto tuloksista.

• Palatkaa luokkaan vertailemaan tuloksia.

20

21

8

Järki päässä liikenteessä Sinusta voisi olla mukava skeitata tai viettää aikaa kavereiden kanssa asfaltoidulla jalkakäytävällä. Miksi se ei kuitenkaan ole aina turvallista? Kenelle kadut kuuluvat?

Tie kannattaa ylittää vasta, kun on varma, että autot pysähtyvät.

Liikenteessä ollaan aistit valppaina Kun olet liikenteessä, huomaat, että siellä on monen­laista menijää. Näet polkupyöriä, autoja ja monia muita liikennevälineitä, joilla kuljetaan. Jotta liikkuminen olisi turvallista, täytyy 22

kaikkien huomioida toinen toisensa ja olla itsekin valppaana. Kännykkään puhuminen tai musiikin kuuntelu haittaavat muun liikenteen seuraamista.

Liikennesääntöjen tunteminen ja noudattaminen lisäävät turvallisuutta.

Maltti on valttia, joten unohda myös turha kiire.

Raitiovaunu on suosittu joukkoliikenne­väline Helsingissä.

Liikenneväylät on suunniteltu liikkumiseen Teitä ja jalkakäytäviä ei ole suunniteltu leikkipaikoiksi, vaan niitä pitkin siirrytään haluttuun paikkaan.

Liikenneväylä on liikennettä varten rakennettu kulkutie. Sellaisia ovat esimerkiksi maantie, jalkakäytävä tai rautatiesilta. Liikenne­väylän leveys on mitoitettu niin, että kaikilla on tilaa liikkua oikeaan suuntaan.

Kaikkien täytyy voida liikkua liikenneväylillä turvallisesti.

Kun haluat linja-auton tai raitiovaunun kyytiin, näytä pysähtymismerkki ajoissa.

Nouse kulkuvälineeseen reippaasti, ja istu vapaalle paikalle. Kiinnitä turvavyö, jos kulkuvälineessä on sellainen. Muista käyttäytyä niin, että kaikki saavat matkustaa rauhassa. Kun jäät pois kyydistä, odota, että ajoneuvo jatkaa matkaansa ennen kuin ylität kadun.

Joukkoliikenne kuljettaa monia matkustajia Joukkoliikennevälineet ovat kulkuvälineitä, joita kaikki voivat käyttää. Tällaisia ovat esimerkiksi linja-autot, junat, lautat, raitiovaunut ja metro. Ne säästävät luontoa ja vähentävät liikennettä, sillä useat ihmiset liikkuvat samalla välineellä.

Lisäksi liikenteen reitit ja aikataulut suunnitellaan yleensä etukäteen.

Näin joukkoliikenne­välineiden käyttö kannattaa.

tehtävät 1 Millaiset asiat tekevät liikkumisesta turvallista?

2 Mitä hyötyä on joukkoliikennevälineistä?

3 Millä kulkuvälineellä luokkakaverisi tulevat kouluun?

23