Page 1


TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010345100 koulut@kirjavalitys.fi KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki Terhi Maskonen, Elisabet Palenius, Riia Palmqvist, Sirpa Paso, Mikko Salmi, Katja Seppänen ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2016 KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on opettajan opas, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-952-277-136-0 Toimitus: Reija Jousjärvi Kuvatoimitus: Reija Jousjärvi Ulkoasu ja taitto: Minna Komppa / Taittotalo PrintOne Kannen kuva: Jukka Fordell


Sisällys Elämää pihalla ja puistossa

Eletään hyvää elämää

1. Pihat ja puistot ovat viheralueita................................... 8 2. Piha on valoisa kasvupaikka...........................................10 3. Kasvin osilla on omat tehtävänsä.................................12 4. Kasvit lisääntyvät monin tavoin....................................14 5. Kasveilla on tuntomerkkejä............................................16 6. Hyönteiset ja hämähäkit ovat selkärangattomia....18 7. Pihat ja puistot ovat täynnä elämää............................20

28. Yhdessä on hyvä olla......................................................70 29. Vapaa-aikana kerätään voimia....................................72 30. Elämä on täynnä tunteita.............................................74 31. Aikuiset osaavat auttaa.................................................76 32. Ravintoa tarvitaan polttoaineeksi.............................78 33. Liikunta, puhtaus ja lepo kuuluvat päivään..........80 34. Opiskelutaidot ovat tärkeitä elämää varten..........82

Turvallisesti liikenteessä

Tutkitaan laitteita ja lämpöä

8. Järki päässä liikenteessä..................................................24 9. Kävellen ja pyörällä liikenteessä...................................26 10. Liikenteen sääntöjä kannattaa noudattaa..............28 11. Lujat rakenteet ovat tarpeellisia................................30 12. Ääni on merkki.................................................................32 13. Pimeällä tarvitaan valoa................................................34 14. Vahinko voi sattua kenelle tahansa...........................36

35. Tietoa saadaan tutkimalla............................................86 36. Pyörä helpottaa siirtämistä..........................................88 37. Jousi on kimmoisa............................................................90 38. Vipu on hyvä apuväline.................................................92 39. Kotona tarvitaan lämpöä..............................................94 40. Lämpö siirtyy kolmella tavalla.....................................96 41. Tutkin ympäristöä............................................................98

Ollaan kartalla

Suomi on pohjoinen maa

15. Kartta on pienennetty kuva kohteesta....................40 16. Ilmansuunnat ja mittakaava näkyvät kartassa.......42 17. Karttaa luetaan karttamerkkien avulla.....................44 18. Suomen kartan värit kuvaavat pinnanmuotoja.....46 19. Maailma kuvattuna kartalle.........................................48 20. Kartan avulla voi harrastaa..........................................50

42. Suomi on osa Eurooppaa............................................102 43. Suomi on tasavalta.......................................................104 44. Helsinki on Suomen pääkaupunki...........................106 45. Suomalaisia on yli viisi miljoonaa............................108 46. Sijainti vaikuttaa ilmastoon ja kasvillisuuteen.....110 47. Suomessa on monenlaisia maisemia.......................112 48. Ihmiset työskentelevät eri ammateissa..................114 49. Kulttuuri on ihmisen luomaa.....................................116

Luonto talvella 21. Luonto valmistautuu talveen......................................54 22. Kasvit sopeutuvat kylmään..........................................56 23. Eläimet sopeutuvat talveen monin tavoin..............58 24. Osa linnuista muuttaa talveksi...................................60 25. Talven vietto levossa......................................................62 26. Talvi veden äärellä...........................................................64 27. Eläimet jättävät jälkiä.....................................................66

3


LuontoOn 3 -materiaalin käyttäjälle Tervetuloa oppimaan ympäristöoppia LuontoOn-materiaalin kanssa. LuontoOn 3 on ympäristöopin oppimateriaalikokonaisuus. Sen osia ovat LuontoOn oppilaan kirja, taitojen vihko, opettajan opas ja digimateriaali.

Tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ympäristöopin opiskelussa oppilaat nähdään osana ympäristöä, jossa he elävät. Lähtökohtia ovat luonnon kunnioittaminen ja arvokas elämä. Opetukseen tulee sisältyä myös kestävän kehityksen näkökulma. LuontoOn on vuoden 2014 opetussuunnitelman mukainen ympäristöopin oppimateriaali, jossa yhdistyvät biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonalat. Oppimateriaalin avulla oppilas hankkii tietoja ja taitoja, joilla opitaan tuntemaan ja ymmärtämään erilaisia ilmiöitä, ympäristöä, eliöitä, itseään sekä muita ihmisiä. LuontoOn-materiaalin teemat tukevat oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvan kehittymistä, kasvua ihmisenä sekä ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta ympäristöön. Aiheet sidotaan oppilaan omaan arkeen ja lähiympäristöön, jota harjoitellaan havainnoimaan ja tulkitsemaan myös ulko-oppimisympäristöissä. Yksin ja yhdessä opetellaan tutkimusten tekemistä, ongelmanratkaisua sekä tiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia käyttäen apuna monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. LuontoOn-sarjassa on vahvasti mukana kestävän kehityksen näkökulma. Myös laaja-alainen osaaminen on osa LuontoOn-sarjaa. Laaja-alaisen osaamisen seitsemän osa-aluetta on sisällytetty oppimateriaaliin.

Opettajan opas Opettajan opas on tehty mahdollisimman monipuoliseksi ja helpoksi käyttää. Jokaista oppikirjan aukeamaa kohti on yksi opettajan oppaan aukeama. Aukeaman vasemmalla sivulla on näköiskuva oppikirjan aukeamasta. Oikealla sivulla on näköiskuva taitojen vihkon sivuista vastauksineen. Opettaja voi valita aikatauluun, opetukseensa ja ryhmälleen soveltuvimmat tehtävät ja toimintavihjeet. Oppaan liitteet ja kokeet löytyvät digimateriaalista.

4


Opas etenee samaa rakennetta noudattaen. Aukeamilla toistuvat seuraavat asiat: Keskeistä

Oppikirja

Sisältää oppituokion tavoitteet ja keskeisimmät käsiteltävät asiat.

Oppikirjan teksti on selkeää ja havainnollista. Teksti on jäsennelty alaotsikoiden alle. Tekstissä on jaksovärillä tummennettu käsitteitä, joita avataan. Kuvitus havainnollistaa opiskeltavaa asiaa.

Tuumaustuokio Kysymysten avulla lähestytään aihetta oppilaan arkikomuksista ja ne johdattavat pohtimaan aihetta.

Tiiviisti Kappaleen keskeinen sisältö on kirjoitettu muutamaan lauseeseen tiivistettynä oppilaan kielellä. Asioiden avulla voi opiskella muistiinpanojen tekemistä.

LIITTEET Kappaleiden liitteet ovat digitaalisia. Liitteiden pienet näköispainokset on painettu oppaaseen.

Kuvakysymykset Aiheesta voi keskustella kuvakysymysten avulla. Kysymykset ohjaavat myös kuvalukutaidon harjoittamiseen ja tarkkojen havaintojen tekoon.

Jokaisella aukeamalla on kolme tehtävää. Ensimmäinen on aiheen keskeistä ainesta, helppo, ja sen vastaus löytyy usein kappaleen alkuosasta. Toisen kysymyksen ratkaiseminen vaatii tiedon yhdistelyä, mutta siihenkin löytyy vastaus oppikirjasta. Kolmas kysymys on merkitty suurennuslasisymbolilla. Kysymys on soveltava, usein toiminnallinen ja ohjaa tiedonhakuun. Siihen ei löydy vastausta oppikirjasta. Kysymyksen ratkaisussa ohjataan käyttämään haastattelua, oman lähiympäristön havainnoimista ja luovaa ajattelua.

Taitojen vihko Taitojen vihko toimii oppilaan kirjan parina ja täydentäjänä. Sen avulla oppilas syventää oppimaansa ja oppii uutta. Värillinen kirja mahdollistaa kuvien käytön tehtävissä. Taitojen vihkossa seikkailee metsähiiri, joka opettaa tutkimisen taitoja, erilaisia opiskelutekniikoita sekä yhteistyötaitoja ja diagrammien, kuvien, taulukoiden ja karttojen tekemistä ja tulkintaa. Jokaisessa kappaleessa on oppilaan arkikokemuksiin ja elämään liittyvä ns. omatehtävä. Tehtävät ovat eritasoisia ja sisältävät monipuolisia työtapoja, kuten yksilö- ja parityötä, kuvan tulkintaa, yhdistämistä, pelejä sekä monia muita. Tehtävissä ohjataan myös usein ulos autenttiseen oppimisympäristöön ja luontoon.

Arviointi Toiminta Toimintavihjeet ovat monipuolisia, ja opettaja voi valita niistä tilanteeseen sopivimmat. Vihjeiden avulla syvennetään oppiainesta, opiskellaan yhteistoiminnallisesti ja harjoitellaan yksilö-, pari- ja ryhmätyötaitoja. Toimintavihjeitä voi tehdä hyvin erilaisissa oppimisympäristöissä.

Vuoden 2014 opetussuunnitelma painottaa oppilaan omien arviointitaitojen kehittämistä. Arviointi tapahtuu monella tasolla ja sen tavoitteena on esimerkiksi ohjata ja kannustaa. Arviointia ja oppimista tukemaan on laadittu digimateriaaliin sekä valmista että muokattavaa materiaalia. Jokainen taitojen vihkon jakso päättyy itsearviointisivuun, joka auttaa opitun jäsentämisessä ja antaa näin myös palautetta oppijalle. Oppaasta löytyy myös jokaisesta jaksosta itsearviointimateriaalia.

5


Elämää pihalla ja puistoissa

Oppikirjan aloitusaukeamille on piirretty aina samat lapsihahmot, jotka voidaan esim. oppilaitten kanssa yhdessä nimetä. Tällä aukeamalla vain toinen lapsista.

Pohditaan yhdessä • Mitä eroa on pihalla ja puistolla? • Mitä eläimiä olet nähnyt pihalla tai puistossa? • Millaisen puiston haluaisit rakentaa?

Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3–4 hengen ryhmiä. • Etsi ryhmäsi kanssa sopiva paikka koulun pihasta. • Sulje silmäsi, ja kuuntele ympäristön ääniä kaksi minuuttia. • Kerro ryhmällesi, mitä ja millaisia ääniä kuulit. • Sulje taas silmäsi, ja kuuntele, erotatko uusia ääniä. • Valmista ryhmäsi kanssa äänimaisema kuulemistanne äänistä. • Esittäkää äänimaisemanne muille.

5

4

Elämää pihalla ja puistossa Jaksossa korostuvat opetussuunnitelman sisällöistä ja tavoitteista seuraavat asiat: Sisällöt S4 Ympäristön tutkiminen Omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Oman elinympäristön elollinen ja eloton luonto sekä ympäristön ilmiöitä. Tunnistetaan eliöitä ja elinympäristöjä.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut Tutustutaan kasvien lisääntymiseen.

Tavoitteet T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikki ympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämään käsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistä käyttöä

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisen rakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen

6


1 Pihat ja puistot ovat viheralueita 1

Millaisia alueita ovat viheralueet? Viheralueet ovat hoidettuja alueita, joilla kasvaa puita, pensaita ja kukkia.

2

Mitä kuuluu puistotyöntekijän tehtäviin? Yhdistä. leikata ruohoa

istuttaa kasveja

kastella kasveja

haravoida lehtiä

hoitaa lapsia

pelata ulkopelejä jakaa sateenvarjoja

taluttaa koiraa

3 a. Millainen on mielestäsi viihtyisä puisto? Täydennä miellekartta. esim. siisti

esim. paljon leikkivälineitä

VIIHTYISÄ PUISTO esim. kiipeilytelineitä

esim. turvallinen

esim. sijaitsee kodin lähellä

b. Kerro miellekartan avulla puistosta muille. Miellekartan avulla voit järjestää ajatuksiasi ja kertoa niistä muille. Kirjoita viivoille asioita, jotka tulevat mieleesi viihtyisästä puistosta. 4

Huomioitavaa jaksosta

Tarvittavat välineet:

• Jakson aikana työskennellään ulkona lähiympäristössä. Tarkoituksena on havainnoida ympäristöä ja sen kasveja sekä eläimiä. Suurimmassa osassa tehtäviä voidaan havainnoida ja tutkia niitä kasvilajeja, joita omasta lähiympäristöstä löytyy.

Oppilaan kirjan tehtävissä tarvitaan: • Tehtäviä tehdään pihan kasveista. Taitojen vihkon tehtävissä tarvitaan: • voikukka, jossa on siemeniä

• Oppaassa on kappaleen 7 kohdalla toimintavihjeenä puistoretki. Retken voi toteuttaa jakson aikana milloin vain.

Jakson kappaleet

Arviointi

1. Pihat ja puistot ovat viheralueita 2. Piha on valoisa kasvupaikka 3. Kasvin osilla on omat tehtävänsä 4. Kasvit lisääntyvät monin tavoin 5. Kasveilla on tuntomerkkejä 6. Hyönteiset ja hämähäkit ovat selkärangattomia 7. Pihat ja puistot ovat täynnä elämää

• Kokeen 1 (digimateriaali) tehtävät on laadittu oppikirjan jaksosta 1, kpl 1–7 sivut 6–19. • Itsearviointia on taitovihkossa ja liitteellä 1.9.

7


1. Pihat ja puistot ovat viheralueita 1

Pihat ja puistot ovat viheralueita Vietämme mielellämme aikaa pihassa tai puistossa. Mikä sinusta on mukavaa tekemistä ulkona?

Yhdessä saa paljon aikaiseksi ja on mukava toimia.

Puisto on hoidettu viheralue Puutarhurit ja puistotyöntekijät istuttavat puistoihin puita, pensaita ja koristekasveja. He hoitavat puistoa kastelemalla, leikkaamalla ja suojaamalla kasveja. Puistoihin on istutettu sellaisiakin kasvilajeja, jotka eivät Suomen luonnossa muuten menestyisi. Esimerkiksi kurttulehtiruusu ja orapihlaja kasvavat yleisesti puistoissa, mutta eivät juurikaan luonnossa.

Siisti puisto on viihtyisä Pihoista ja puistoista on pidettävä huolta, jotta ne pysyvät viihtyisinä. Puistoalueilla on roska-astioita, joihin voi laittaa roskat ja koiran jätökset.

Pihat ja puistot on tarkoitettu viihtymiseen Pihat ja puistot ovat viheralueita, jotka antavat vaihtelua ja tarjoavat luonnonläheisyyttä. Viheralueet ovat hoidettuja alueita, joilla kasvaa puita, pensaita ja kukkia. Useimmissa pihoissa tai puistoissa on myös ruohikkoa. Sinullakin on varmaan ulkona lempipaikka, jossa leikit, retkeilet tai vietät muuten aikaasi. Puistojen kasvit, varsinkin lehtipuut, puhdistavat ilmaa. Samalla ne tuottavat hengitysilmaan happea. Puistot ovat erityisesti kaupungeissa tärkeitä virkistäytymisalueita. Niissä voit liikkua, leikkiä ja retkeillä.

Asukkaat voivat huolehtia talojen piha-alueista esimerkiksi järjestämällä pihatalkoot. Ehkä sinäkin olet ollut tällaisissa mukana. Talkoissa asukkaat siistivät piha-alueita ja viettävät aikaa yhdessä.

tehtävät Monet puistot tarjoavat mahdollisuuksia ulkoiluun.

6

Miksipuistot puistotovat ovattärkeitä? tärkeitä? ➊1 Miksi Mitenpihoista pihoistaja japuistoista puistoista pidetään huolta? ➋2 Miten pidetään huolta? jokin lähiympäristösi viheralue. ➂ Valitse

3 Miten Valitsehoitaisit jokin lähiympäristösi viheralue. ja kehittäisit sitä? Miten hoitaisit ja kehittäisit sitä?

Keskeistä

Kuvakysymykset

• Pohditaan pihojen ja puistojen virkistyskäyttöä. • Keskustellaan pihojen ja puistojen viihtyisyydestä.

s. 6 • Millainen kuvan puisto mielestäsi on? • Mihin paikkaan menisit mieluiten? Miksi? • Mistä asioista tunnistat, että kyseessä on puisto? (hoidetut istutukset, ihmisiä viettämässä aikaa) • Mitä puistossa olevat ihmiset tekevät? (osa ohikulkumatkalla, joku lepää, osa viettää aikaa pelaten ja retkeillen) • Mitä sinä tekisit kuvan puistossa? • Onko puistossa enemmän lehti- vai havupuita? (lehtipuita) • Mitä puita tunnistat kuvasta? (vasemmalla etualalla lehmus, alareunassa pihlaja, oikealla vaahtera) • Mitä muita kasveja kuvassa on? (pensaita, vihreä aita, nurmikkoa) • Mitkä kuvan kasvit kasvavat kotipaikkakunnallasi? s. 7 • Mitä tarkoittaa sana “talkoot”? (osallistutaan yhdessä vapaaehtoisesti esimerkiksi pihan siistimiseen) • Mikä vuodenaika kuvassa on? (syksy) • Mitä pihatöitä kuvan lapset tekevät? (haravoivat lehtiä) • Millaista aluetta lapset siistivät? (pihanurmikkoa)

Tuumaustuokio • Mikä omassa pihassasi on parasta? • Miten voit pitää lähipihastasi huolta? (talkoot, yleisestä siisteydestä huolehtiminen) • Miten lisäisit pihasi viihtyisyyttä? (lisää istutuksia, siisteys jne.) • Mikä on sinulle mieluisin paikka ulkona lähiympäristössä? Miksi? • Kuka pitää huolta yleisistä viheralueista? Miten? (puutarhuri kastelee, kitkee, leikkaa nurmikkoa jne.)

Tehtävien ratkaisut Tiiviisti • Puistot ovat virkistäytymisalueita. • Pihoja ja puistoja hoidetaan.

8

1. Puistojen lehtipuut puhdistavat ilmaa ja tuottavat happea. Puistot ovat virkistäytymisalueita. 2. Puistojen kasveja hoidetaan kastelemalla, leikkaamalla ja suojaamalla. Puistoissa ja pihoissa on roska-astioita, joihin laitetaan roskat ja koiran jätökset.

7


1 Pihat ja puistot ovat viheralueita 1

4 a. Valitse lähiympäristöstäsi kiinnostava paikka. Paikan nimi:

b. Seiso valitsemassasi paikassa. Kumpi vaihtoehto kuvaa sitä paremmin? Merkitse x.

Millaisia alueita ovat viheralueet?

meluisa

hiljainen

Viheralueet ovat hoidettuja alueita, joilla kasvaa puita, pensaita ja kukkia.

siisti

sotkuinen ahdas

avara

2

rauhallinen

Mitä kuuluu puistotyöntekijän tehtäviin? Yhdistä. leikata ruohoa

istuttaa kasveja

kastella kasveja

haravoida lehtiä

hoitaa lapsia

pelata ulkopelejä jakaa sateenvarjoja

taluttaa koiraa

3 a. Millainen on mielestäsi viihtyisä puisto? Täydennä miellekartta. esim. siisti

esim. paljon leikkivälineitä

rauhaton

värikäs

väritön

mielenkiintoinen

ikävä

c. Keskustele tuloksista luokkakaverisi kanssa. 5

Mitä luokkakaverisi ovat tehneet puistossa? • Kierrä luokassa ja haastattele luokkakavereita. • Kun löydät luokkakaverin, joka on tehnyt kyseisen asian, kirjoita hänen nimensä ruutuun. • Vierekkäisissä ruuduissa täytyy olla eri luokkakaverin nimi. • Kun olet saanut vaaka- tai pystyrivin täyteen, huuda ”Bingo!” leikkinyt kavereiden kanssa

keinunut

ulkoiluttanut lemmikkieläintä

pelannut pallolla

syönyt eväitä

ollut retkellä

ruokkinut lintuja

kiipeillyt kiipeilytelineessä

luistellut

laskenut pulkkamäkeä

VAPAA VALINTA

rullalautaillut

ottanut valokuvia

kerännyt puiden tai kasvien lehtiä

katsellut kukkia

tarkkaillut luontoa

VIIHTYISÄ PUISTO esim. kiipeilytelineitä

esim. turvallinen

esim. sijaitsee kodin lähellä

b. Kerro miellekartan avulla puistosta muille. Miellekartan avulla voit järjestää ajatuksiasi ja kertoa niistä muille. Kirjoita viivoille asioita, jotka tulevat mieleesi viihtyisästä puistosta. 4

5

Toiminta

LIITTEET

Esittely

Liite 1.1 Diagrammipohja Liite 1.2 Yhteisleikkejä

Istutaan piirissä ryhmänä. Ensimmäinen sanoo nimensä ja mieluisan tekemisen pihalla: Olen Niilo ja pidän katusählystä. Seuraava jatkaa: Niilo pitää katusählystä. Olen Iida ja pidän luonnon valokuvaamisesta. Kolmas sanoo kaksi edellistä ja omansa. Leikki jatkuu, kunnes koko ryhmä on käyty läpi. Muistamista voidaan helpottaa sanomalla yhdessä aina kaikkien edellisten nimet ja mielitekemiset. Leikin jälkeen voidaan vaihtaa paikkoja ja muistella nimet ja tekemiset yhdessä.

Mieluisinta pihalla -kartoitus Keskustellaan yhdessä siitä, mikä on mieluisinta tekemistä koulun pihalla. Oppilaat valitsevat pareittain tai pienissä ryhmissä keskustelun perusteella 4–5 mukavaa toimintaa. He nimeävät ne paperille ja selvittävät niiden suosion kiertämällä luokassa haastattelemassa muita ryhmän oppilaita. Tulokset merkitään esim. tukkimiehen kirjanpidolla ja kootaan diagrammipohjaan (liite 1.1). Kysely voidaan toteuttaa muillekin luokille.

Liite 1.1 Diagrammipohja Diagrammin aihe:

Diagrammin tekijät:

Päivämäärä:

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

15

10

5

______________ ______________ ______________ ______________ ______________ ______________

Mitä asioita diagrammista selviää? __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ 1

Mielipaikan kuvaaminen Kuvaataan kännykällä, tabletilla tai kameralla koulun pihalta tai lähipuistosta viihtyisä paikka. Luokassa oppilaat kertovat paikasta kuvan avulla. Kuvista voidaan koota sähköinen kuvaesitys.

Nurmikko, puu, kiipeilyteline -leikki Leikki on sovellus maa, meri, laiva -leikistä. Leikkijät sopivat yhdessä, mitkä kolme oman pihan aluetta otetaan mukaan leikkiin (esim. nurmikko, puu, kiipeilyteline, keinut). Paikkojen on hyvä olla sopivan matkan päässä toisistaan. Yksi oppilas valitaan kiinniottajaksi. Leikki aloitetaan esim. nurmikolta. Kiinniottaja huutaa “puu”, jolloin kaikki juoksevat puun luo. Kiinniottaja ottaa kiinni niin monta leikkijää kuin ehtii. Kiinniotetuista tulee kiinniottajia. Leikki jatkuu, kunnes kaikki leikkijät on otettu kiinni. Voidaan leikkiä myös muita yhteisleikkejä (liite 1.2).

Jakso 1

Liite 1.2 Yhteisleikkejä

Käsimagneetti

Solmu

Leikkijät ovat pareittain vastakkain. Taustalla voi soida rauhallinen musiikki. Toinen parista asettaa kätensä lähelle toisen kasvoja, ei kuitenkaan kiinni. Kuvitellaan, että käden ja kasvojen välillä on magneetti. Kun parin käsi liikkuu, toisen kasvot ja sen seurauksena koko ihminen liikkuu mukana. Kättä kannattaa liikuttaa hitaasti eteen- ja taaksepäin ja sivusuunnassa.

Leikkijät seisovat lähekkäin silmät kiinni. Jokainen nostaa kätensä ylös ohjaajan merkistä ja etsii käteensä jonkun muun leikkijän käden. Tarkoitus on, että jokaisen kädessä on vain yksi käsi. Ohjaaja voi auttaa leikkijöiden käsiä löytämään toinen toisiaan. Tämän jälkeen avataan silmät ja koitetaan selvittää käsisolmu ilman, että päästetään käsiä toisistaan irti.

Takaa-ajokisa Leikkijät ovat piirissä. Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään siten, että joka toinen kuuluu aina samaan joukkueeseen. Leikkijöitä pitää olla parillinen määrä. Eri puolella piiriä istuvalle kummankin joukkueen jäsenelle annetaan toisistaan poikkeavan värinen pallo/pehmoeläin. Sovitusta merkistä joukkueen jäsenet kuljettavat palloa jäseneltä toiselle mahdollisimman nopeasti. Vieressä olevat toisen joukkueen jäsenet eivät saa estää toista joukkuetta. Tarkoitus on ottaa toisen joukkueen pallo kiinni. Kun toisen joukkueen pallo saavuttaa toisen, joukkue saa pisteen, ja peli alkaa alusta.

Joo

Kerää katseita

Leikissä harjoitellaan muiden ehdotusten hyväksymistä. Leikkijät liikkuvat vapaasti tilassa. Joku leikkijöistä ehdottaa tekemistä esim: “Hypitään.” Muut leikkijät vastaavat kuorossa: “Joo, hypitään!” Tämän jälkeen kaikki alkavat hyppiä, kunnes joku muu ehdottaa uutta toimintaa (istutaan/nukutaan/tanssitaan), jonka ryhmä taas hyväksyy.

Tarkoituksena on kohdata mahdollisimman monta katsetta. Leikkijät ovat jonossa, joka suljetaan piiriksi. Jokainen piirissä olija kääntyy katsomaan edellä olevan leikkijän niskaan. Leikin alettua jokainen siirtää katsettaan edellään olevan niskasta seuraavan leikkijän niskaan, sitä seuraavan niskaan jatkaen, kunnes kohtaa jonkun piirissä olevan katseen. Kun kahden leikkijän katseet kohtaavat, he vaihtavat keskenään paikkaa.

Jakso 1

2

9


2. Piha on valoisa kasvupaikka 2

Piha on valoisa kasvupaikka

Voikukka ja piharatamo ovat selviytyjiä Pihoilla kasvaa sellaisiakin kasveja, joita ei ole istutettu. Vaikka niitä ei hoideta, ne pystyvät kasvamaan ja leviämään. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi voikukka ja piharatamo.

Pihallasi kasvaa nurmikkoa ja muita istutuksia. Siellä kasvaa myös lajeja, joita sinne ei ole istutettu. Mitä sellaisia kasveja sinä tiedät?

Pihat ovat usein hyvin valoisia ja niukkaravinteisia kasvupaikkoja. Silti voikukka ja piharatamo selviävät hyvin pihan oloissa. Ne kasvavat matalina, joten esimerkiksi ruohonleikkurin terät leikkaavat vain kasvien ylimmät osat. Ne menestyvät myös ahtaissa ja kuivissa paikoissa, joissa ne saattavat jäädä pienikokoisiksi. Pihan kasvit kestävät hyvin tallomista. Siksi piharatamoa kutsutaan myös rautalehdeksi.

Kasvi tarvitsee valoa, lämpöä, vettä ja ravinteita Voit löytää kalliolta kasveja, jotka kasvavat vain siellä. Jotkut kasvit ovat levittäytyneet monenlaisiin kasvupaikkoihin. Jotta kasvi menestyisi, se tarvitsee sopivan lämpötilan, riittävästi valoa, vettä ja ravinteita. Ravinteet ovat aineita, joita kasvi tarvitsee kasvuunsa. Niitä se saa maaperästä.

valoa

Voikukan siemenet ovat kovakuorisen pähkylän sisällä. Pähkylään on kiinnittynyt sateenvarjomainen höytyvä, jonka avulla siemenet leviävät tuulen mukana.

°C 25

Piharatamo tuottaa tahmeita siemeniä, jotka kulkeutuvat esimerkiksi ihmisten ja eläinten mukana uusille kasvupaikoille.

20 15 10 5

lämpöä

0

0

-5

vettä

-10 -15

ravinteita

-20 -25

tehtävät 1 Mitä ovat ravinteet? 2 Miksi voikukka ja piharatamo menestyvät pihassa? 3 Etsi pihasta voikukka tai piharatamo. Kuvaile kasvia ja sen kasvupaikkaa mahdollisimman tarkasti. Vertailkaa tuloksia luokassa.

9

8

Keskeistä

Kuvakysymykset

• Tutustutaan tekijöihin, joita kasvi tarvitsee kasvamiseen. • Saadaan voikukan ja piharatamon kautta tietoja pihasta kasvupaikkana.

s. 8 • Kuvaile kurttulehtiruusua. (vaaleanpunainen ja suuri kukinto, soikeat ja ryppyiset lehdet, varressa piikkejä) • Mitä asioita kasvi tarvitsee kasvuunsa? (ravinteita, vettä, valoa, lämpöä) • Mistä kuvan kasvi saa ravinteita? (mullasta) • Mitä lämpötilaa kuvan mittari näyttää? (20 lämpöastetta) s. 9 • Mikä kasvi on kuvassa? (piharatamo) • Kuvaile piharatamon lehtiä. (suuret, soikeat, nousevat ylös maasta) • Millainen on piharatamon kukinto? (pitkulainen, ruskeaan vivahtava) • Mitä piharatamolle tapahtuu, jos tallaat sen päälle? (ei juuri mitään) • Mikä kasvi on kuvassa? (voikukka) • Kuvaile voikukkaa. (suuri ja keltainen kukinto, pitkä varsi, pitkulaiset ja ylöspäin nousevat suuret lehdet) • Mitä osalle kukinnosta on jo tapahtunut? (Kuihtunut, ja siihen on kypsynyt siemeniä.) • Kuinka monta siementä arvelet kehittyvän yhdestä voikukasta? (yli sata) • Millainen on voikukan siemen? Miten se liikkuun uudelle kasvupaikalle? (Siemen on pähkylässä, johon on kiinnittynyt pitkä höytyvä, höytyvä leijailee tuulen mukana.) • Mitä voikukalle tapahtuu, jos tallaat sen päälle? (Kukinto voi katketa, mutta lehdet säilyvät hyvinä.) • Vertaile sivun kukkien juuria. (piharatamolla laaja hajajuuristo, voikukalla pitkä pääjuuri)

Tuumaustuokio • Millainen on koulusi piha? • Miltä koulun piha näyttäisi, jos siellä ei olisi lainkaan kasveja? (esim. karu ja eloton) • Millaisia kasveja kasvaa koulun pihalla? (istutettuja puita ja pensaita, pihakasveja, rikkaruohoja, voikukkia, piharatamoita) • Missä koulun pihan kasvit ­kasvavat? (nurmialueella, asfaltin reunamilla, hiekassa, reuna-alueilla) • Mitä kasveja koulun pihalla hoidetaan? (pensaita leikataan, istutuksia kastellaan)

Tiiviisti • Kasvi tarvitsee valoa, vettä, ravinteita ja sopivan lämpötilan. • Piha on niukkaravinteinen ja valoisa kasvupaikka. • Voikukka ja piharatamo ovat pihan kasveja.

10

Tehtävien ratkaisut 1. Ravinteet ovat aineita, joita kasvi tarvitsee kasvuunsa. Niitä se saa maaperästä. 2. Ne kasvavat matalina ja menestyvät myös ahtaissa ja kuivissa paikoissa. 3. esim. Kosteassa ojassa voikukka kasvaa korkeana ja rehevänä. Heikka­ kentällä se on pienempikokoinen ja lehdet kasvavat maanmyötäisesti. Piharatamo kasvaa kuivalla hiekkakentällä matalana ja maanmyötäisenä. Nurmikolla se on kookas.


2 Piha on valoisa kasvupaikka 1

4

Miten kuvan voikukat eroavat toisistaan? Täydennä taulukko.

Mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen?

a. Ympyröi.

b. Kirjoita ympyröimäsi asiat viivoille. valoa

kasvupaikka

piha

joutomaa

kasvin koko

pieni, matala

suuri, korkea

veden saanti

saa vettä

saa vettä

kasvutila

ahdas niukkaravinteinen

paljon tilaa runsaasti ravinteita

valon määrä

saa valoa

saa valoa

vettä

ravinteita

lämpöä

5 a. Nimeä kasvit. voikukka

2

piharatamo

Mistä kasvi saa ravinteita? Kasvi saa ravinteita maaperästä.

3 a. Millainen kasvupaikka piha on usein? Piha on usein valoisa ja niukkaravinteinen.

b. Mitkä kasvit kasvavat koulusi tai kotisi pihalla? Merkitse x. c. Kuvaa tai piirrä muita pihalla kasvavia kasveja. d. Nimeä kasvit.

b. Millainen kasvupaikka on oma pihasi?

6

7

Toiminta

LIITTEET

Oman koulun piha

Liite 1.1 Diagrammipohja Liite 1.3 Pihan kasveja Liite 1.4 Tutkimusraportti

Oppilaille sanotaan asioita, jotka liittyvät pihaan. Oppilaat arvioivat, liittyykö asia oman koulun pihaan. Jos liittyy, he nousevat varpailleen. Jos ei liity, he menevät kyykkyyn. Asioita: valoisa, varjoinen, viihtyisä, hiekkaa, nurmialue, paljon istutuksia, vähän istutuksia, hyvinvoivia kasveja, puita, pensaita, voikukkia, piharatamoita, asfalttia

Liite 1.3 Pihan kasveja

Pihan kasveja

b. syysmaitiainen

Tutkitaan pihan kasveja (liite 1.3) (voikukka, syysmaitiainen, piharatamo, ketohanhikki, pihatähtimö, siankärsämö, valkoapila). Jaetaan oppilaat ryhmiin, ja jokaiselle ryhmälle annetaan kuvista yksi nimikkokasvi. Ryhmien tehtävänä on etsiä nimikkokasvi koulun pihalta. Mahdollisuuksien mukaan ryhmä etsii kasvin kolmesta erilaisesta kasvupaikasta, kuten nurmelta, kulkuväylältä ja ojasta, ja kuvaa kasvit. Ryhmät kokoontuvat, ja yhdessä kierretään katsomassa ryhmien nimikkokasvit. Vaihtoehtoisesti kasvit voidaan katsoa kuvina luokassa.

Luokan suosikkikasvi Kootaan yhdessä lista koulun pihalla kasvavista kasvilajeista. Äänestetään näistä luokan suosikkikasvi. Jokainen saa antaa äänensä valitsemalleen kasville. Tulokset kootaan diagrammiin (liite 1.1).

Kasvin kasvatustutkimus Istutetaan vihanneskrassin siemeniä multaan kolmeen eri astiaan. Kun taimet ovat nousseet, yksi astioista pidetään valoisassa ja kastellaan normaalisti. Toinen astia laitetaan pimeään, esim. kaappiin, mutta kastellaan normaalisti. Kolmas astia jätetään valoon, mutta sitä ei kastella ollenkaan. Kolmen viikon ajan seurataan, mitä astioiden kasveille tapahtuu. Täytetään yhdessä tutkimusraportti (liite 1.4).

c. piharatamo

a. voikukka

d. ketohanhikki

e. pihatähtimö

g. valkoapila

f. siankärsämö Jakso 1

4

Liite 1.4 Tutkimusraportti Tutkimuksen aihe:

Tutkimuksen tekijät:

Päivämäärä:

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

____________________

Tutkimuksen kulku:

Kuva tutkimuksesta:

___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________

Tutkimustulos:

Tutkimuksesta opittua:

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

___________________________________

5

Jakso 1

11


3. Kasvin osilla on omat tehtävänsä 3

Kasvin osilla on omat tehtävänsä Huomaat, että joillain kasveilla on suuri kukka ja pitkä varsi. Toisilla taas ei näy kukkaa, mutta on isot lehdet. Mihin kasvi tarvitsee eri osia?

Kasvilajit näyttävät erilaisilta Kun kuljet luonnossa, näet mitä erilaisimpia kasveja. Osa on pieniä, toiset suuria, jotkut värikkäitä, toiset väriltään vaatimattomia. Tunnistat ne kaikki kuitenkin kasveiksi, joilla on juuret, varsi, lehdet ja kukka.

Varsi Ravinteet ja vesi kulkevat vartta pitkin juurista lehtiin. Varsi myös nostaa kukan kohti valoa. Varsia on erilaisia. Puilla, pensailla ja varvuilla on kova puumainen varsi eli puuvarsi. Muilla kasveilla on vihreä ruohovarsi. Se ei kestä talven kylmyyttä ja kuolee. Esimerkiksi niittyleinikillä on ruohovarsi.

Lehti Lehdet kasvavat kasvin varressa. Kasvin tarvitsema ravinto valmistuu vihreissä lehdissä. Useimmilla kasveilla on vihreät lehdet, jotka pyrkivät kääntymään valoa kohti.

niittyleinikki

Kanerva on puuvartinen kasvi.

Koiranputki on ruohovartinen kasvi. Sen varsi on ontto.

Siankärsämöllä on kukinto, jossa kukat kasvavat tiheinä ryhminä.

Kukka Kasvin kukkaan muodostuu siemeniä, joista kehittyy uusia kasveja. Kukan tehtävänä onkin huolehtia kasvin lisääntymisestä. Kasvilajeilla on erilaiset kukat. Terälehdet ovat usein kukan osista suurimmat ja värikkäimmät. Joidenkin kukkien terälehdet ovat kuitenkin pieniä ja huomaamattomia. Terälehtien alapuolella sijaitsevia kukan osia kutsutaan verholehdiksi. Ne ovat usein vihreitä. Verholehtien tehtävänä on suojata kukkaa, kun se on nupussa. Niittyleinikillä on keltainen kukka. Monilla muilla kasveilla on kukinto. Siinä on monta kukkaa lähekkäin.

Juuri Kasvin juuri on yleensä maan alla. Kasvi ottaa juuren avulla maasta vettä ja ravinteita. Juuri pitää kasvin myös paikallaan maassa.

tehtävät 1 Piirrä kasvi ja nimeä sen osat. 2 Mitkä ovat kasvin osien tehtävät? 3 Etsi lähiympäristöstäsi kukkivia kasveja. Millä niistä on kukinto?

11

10

Keskeistä

Kuvakysymykset

• Tutustutaan kasvin osien tehtäviin. • Havainnoidaan kukan ja kukinnon eroa.

s. 10 • Mikä niittyleinikin osa on keltainen? (kukka) • Mitkä kasvin osat ovat vihreät? (lehti, verholehdet ja varsi) • Mikä kasvin osa on ruskea? (juuri) • Millainen kasvin lehti on? (liuskainen) • Millainen kukka kasvilla on? (keltainen kukka, jonka vihertävät verholehdet näkyvät terälehtien suojana) s. 11 • Mikä kasvi on kuvassa? (kanerva) • Missä kanervan kukinto sijaitsee? (varren yläosassa monta kukkaa lähekkäin) • Minkä värinen on kanervan varsi? (ruskea) • Mikä kasvi on kuvassa? (koiranputki) • Kuvaile kasvin vartta ja lehtiä. (vihreä, paksu varsi, vihreät liuskaiset lehdet) • Mikä kasvi on kuvassa? (siankärsämö) • Miten siankärsämön kukat sijaitsevat? (tiheänä ryhmänä lähekkäin)

Tuumaustuokio • Minkä värisiä osia kasvissa voi olla? (vihreät lehdet ja varsi, ruskea juuri, usein värikäs kukka) • Minkä värisiä kukkia tiedät? • Jos poimit kukkakimpun, mitkä osat poimit? (kukka, varsi ja ehkä lehtiä) • Mitkä osat jäävät tällöin poimimatta? (osa lehdistä ja juuri) • Mitä kimpun kukille ennen pitkää tapahtuu? Miksi? (Lakastuu, koska sillä ei ole juuria.)

Tiiviisti kukka

Tuottaa siemeniä.

Tehtävien ratkaisut lehti

varsi juuri

12

Ravinto valmistuu. Nostaa lehdet ja kukan valoon. Kiinnittää kasvin ja ottaa vettä.

1. juuri, varsi, lehti, kukka 2. Juuri: ottaa maasta vettä ja ravinteita. Lehti: ravinto valmistuu. Varsi: ravinteet ja vesi kulkevat sitä pitkin juurista lehtiin, nostaa kukan kohti valoa. Kukka: kasvin lisääntyminen. 3. Kasvit voidaan kuvata ja esitellä luokassa. Kasveja voidaan tunnistaa nettikasvion tai kasvikirjojen avulla avulla.


3 Kasvin osilla on omat tehtävänsä 1 a. Piirrä puuttuva kasvin osa.

3

b. Nimeä kasvin osat viivoille. kukka

4

Yhdistä.

valmistavat kasvin tarvitseman ravinnon.

a.

Juuri

huolehtii kasvin lisääntymisestä.

b.

Varsi

nostaa kukkaa kohti valoa.

c.

Lehdet

d.

Kukka

imee maasta vettä. pitää kasvin paikallaan maassa. kuljettaa ravinteita lehtiin.

Ympyröi.

a. puuvarret

b. ruohovarret

varsi

lehti

5 a. Vertaa kasveja. Merkitse kasveihin nuolilla ainakin kolme eroavaisuutta.

juuri

2

Selitä sanat.

a. kukinto monta kukkaa lähekkäin b. verholehti terälehtien alapuolella sijaitsevat kukan osat kissankello

c. puuvarsi kova, puumainen varsi

harakankello

voikukka

syysmaitiainen

b. Oletko nähnyt kasvin? Merkitse x. 8

Toiminta Sanaselitystehtävä

9

LIITTEET Liite 1.4 Tutkimusraportti

Nostetaan parin kanssa vuorotellen lappuja, joihin on kirjoitettu kasvin osiin liittyviä sanoja. Sanoja voivat olla: varsi, juuri, kukka, lehti, kukinto, verholehti, puuvarsi, ruohovarsi, terälehti, siemenet. Selitetään nostettu sanan parille. Pari päättelee, mistä kasvin osasta on kyse. Vaihdetaan osia.

Kasvin osat ja tehtävät -leikki Jakaudutaan 4–5 hengen ryhmiin. Kukin ryhmä saa oman kasvinosan (varsi, lehti, juuri, kukka) ja keksii siihen liikkeen. Kukin ryhmä opettaa liikkeen muille ja kertoo samalla kasvin osan tehtävän. Voidaan myös käyttää seuraavia valmiita liikkeitä (esim. varsi: selät vastakkain, lehti: kädet käsissä muodostetaan soikio, juuri: yksi seisoo keskellä, muut makaavat ympärillä, kukka: seistään lähekkäin kädet kohotettuna yläviistoon). Leikin vetäjä sanoo jonkun kasvin osan tehtävän, ja ryhmät tekevät mahdollisimman nopeasti siihen kasvinosaan opitun liikkeen. Näin käydään läpi kaikkien osien tehtävät.

Vesi kulkeutuu varressa -tutkimus Tarvikkeet: lasipurkki, sinistä tai vihreää peiteväriä, peltosaunio tai tulppaani Lasipurkki täytetään peitevärillä siniseksi tai vihreäksi värjätyllä vedellä. Veteen asetetaan kasvi, jolla on valkoinen kukka esim. peltosaunio tai tulppaani. Purkki laitetaan valoisaan paikkaan ja seurataan parin päivän ajan, mitä tapahtuu. Täytetään yhdessä tutkimusraportti (liite 1.4).

Yhteistyön kukka Tarvikkeet: A4-kokoisia papereita, pullovärit, pensseleitä Jakaudutaan neljän hengen ryhmiin. Ryhmä sopii, minkä kasvinosan kukin ryhmän jäsen tekee. Kukin oppilas piirtää paperilleen yhden kasvinosan. Osat kootaan yhdeksi isoksi kasviksi.

13


4. Kasvit lisääntyvät monin tavoin Metsämansikka leviää rönsyistä, ja siksi sitä kasvaa runsaasti samalla paikalla.

4

Kasvit lisääntyvät monin tavoin

Hyönteiset ja tuuli pölyttävät kasveja Siitepöly voi levitä esimerkiksi hyönteisten tai tuulen avulla. Jotkut kukkakasvit houkuttelevat värikkäiden, tuoksuvien ja suurikokoisten terälehtiensä avulla hyönteisiä. Hyönteiset pölyttävät kasvin ja saavat samalla itse ravintoa. Tällaiset kasvit ovat hyönteispölytteisiä.

Näet pihalla useita saman lajin kasveja. Toiset ovat lähekkäin, osa kaukana toisistaan. Miten kasvit ovat kasvaneet näihin paikkoihin?

Tuulipölytteisten kasvien kukat ovat pieniä ja värittömiä. Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi heinät, havupuut ja monet lehtipuut.

Muita keinoja lisääntyä

Mehiläinen laskeutuu kukkaan imemään mettä. Samalla siihen tarttuu siitepölyä. Kun mehiläinen siirtyy seuraavaan saman lajin kukkaan, siitepöly kulkeutuu emiin.

Siemenestä kasvaa uusi kasvi

hede

Maitohorsman kukan osat erottuvat selvästi.

emi

Olet ehkä tutkinut kasvien kukkia. Niillä on tärkeä tehtävä kasvin lisääntymisessä. Kukassa on kasvin lisääntymiseen tarvittavat osat, heteet ja emi. Heteet tuottavat siitepölyä. Siitepöly kulkeutuu toisen kukan emiin. Tätä tapahtumaa kutsutaan pölytykseksi. Pölytyksen tuloksena kasviin kehittyy siemeniä. Ne leviävät, ja niistä voi kasvaa uusia kasveja.

Suuri osa siemenistä joutuu muualle kuin hyvään kasvupaikkaan, eikä niistä synny uutta kasvia. Siksi kasveilla on myös muita keinoja lisääntyä. Esimerkiksi metsämansikka lisääntyy rönsyillä. Rönsy on pitkän varren päässä oleva kasvin alku. Kielo sen sijaan leviää maavartensa avulla. Maavarsi kestää talven pakkaset, kun varsi, lehdet ja kukinnot lakastuvat. Maavarren avulla kielo kasvattaa uudet kasvinosat seuraavaksi kesäksi. Mänty on tuulipölytteinen kasvi.

tehtävät 1 Mitkä ovat lisääntymiseen tarvittavat kukan osat? 2 Mitä keinoja kasveilla on lisääntyä? 3 Valitse kolme tuttua pihan kasvia. Miten ne lisääntyvät? Ota selvää.

12

13

Keskeistä

Kuvakysymykset

• Tutustutaan kasvin lisääntymiseen. • Opitaan, mitä pölytyksessä tapahtuu.

s. 12 • Mihin mehiläinen on lentämässä? (kukkaan) • Minkä väriset terälehdet kukalla on? (vaaleanvioletit) • Minkä eron huomaat mehiläisessä ennen ja jälkeen kukassa käynnin? (takajalkojen vasuihin on tarttunut siitepölyä) • Minkä väriset terälehdet maitohorsmalla on? (lilat) • Mitä osia maitohorsman kukkaan on nimetty? (hede ja emi) • Mitä keltaista heteessä näkyy? (siitepölyä) s. 13 • Mikä kasvi on kuvassa? (metsämansikka) • Millainen on metsämansikan kukka? (valkoinen, keltainen keskus) • Kuvaile kypsää marjaa (punainen, pinnalla siemeniä) • Millainen on mansikan raaka marja? (kypsää marjaa pienempi, väriltään vaalea) • Millainen on mansikan rönsy? (punainen ohut varren kaltainen kasvinosa) • Mikä puu on kuvassa? (mänty) • Kuvaile männyn hedekukintoa. (pitkä, kapea, käpymäinen kukinto, jossa näkyy kellertävää siitepölyä) • Mihin männyn kukinto kehittyy? (vuosikasvaimen kärkeen)

Tuumaustuokio • Kuvittele, että istut syksyisessä kukkapenkissä kasvien keskellä. Mitä ääniä kuulet? (Lentävät hyönteiset pörisevät, kärpäset surraavat, itikat inisevät.) • Minkä osan muistat ensimmäisenä kasvista? (luultavimmin kukan) • Minkä värisiä kukkia olet nähnyt luonnossa? (esim. valkoisia, keltaisia, sinisiä, punaisia) • Mikä merkitys värikkäillä kukilla on? (houkuttelevat hyönteisiä pölyttämään) • Kuvittele, että istut korkealla puussa. Miten äänet eroavat ruohikon äänistä? (Linnut laulavat, tuuli suhisee, hyönteisten ääniä ei kuulu.) • Mitä värejä näet puissa? (vihreän ja keltaisen eri sävyjä)

Tiiviisti

Tehtävien ratkaisut

• Pölytyksessä siitepöly kulkeutuu emiin. • Pölytyksen tuloksena kasviin kehittyy siemeniä. • Kasvit voivat lisääntyä myös rönsyillä ja maavarrella.

1. heteet ja emi 2. siemenet, maavarsi, rönsy 3. esim. Puna-apila ja nokkonen lisääntyvät siementensä avulla. Juolavehnä lisääntyy myös maavarren avulla.

14


4 Kasvit lisääntyvät monin tavoin 1 a. Nimeä kukan osat. hede emi

b. Mitä mehiläisen turkkiin on tarttunut? siitepölyä 2

Yhdistä.

a. Houkuttelee hyönteisiä värikkäillä terälehdillä. b. maitohorsma c. Siitepöly leviää tuulen mukana. d. pienet värittömät kukat e. heinät f. havupuut g. tuoksuvat suuret kukat 3

tuulipölytteinen

Miten kuvan kasvit pölyttyvät? Merkitse ruutuun T (tuulipölytteinen) tai H (hyönteispölytteinen). päivänkakkara mänty puna-apila

H

4

hyönteispölytteinen

H

T

timotei

T

Etsi ulkoa voikukka, jossa on jo siemeniä. Laske siemenet. siementä 10

Toiminta

LIITTEET

Kukan osat

Liite 1.5 Etsi luonnosta -tehtäväkortit

Tarvikkeet: suurennuslasi, maitohorsman, niittyleinikin tai ketohanhikin kukka Pareille jaetaan valittu kukka. Parit tutkivat suurennuslasin avulla kukan osia. He tunnistavat terälehdet, heteet, emin ja verholehdet. Kukka piirretään vihkoon suurennettuna ja sen osat nimetään.

Liite 1.5 Kasvin tutkiminen Tutkija: _______________________________________

Päivämäärä: _________________

Tarvikkeet: suurennuslasi, viivain tai mittanauha

Siemenen metsästys Valitaan viisi lähialueella kasvavaa kasvia, joissa on siemeniä (esim. voikukka, syysmaitiainen, maitohorsma, piharatamo, pihatatar). Oppilaille näytetään kasvin kuva. Tehtävänä on etsiä kuvan kasvin siemen. Kun oppilas löytää siemenen, hän tuo sen näytille ja saa etsittäväksi uuden kasvin. Siemen ohjataan irrottamaan varovasti. Koko kasvia ei saa repiä.

Pihlajanmarjat Tutkitaan pihlajanmarjaa ja halkaistaan se. Erotetaan marjasta kuori, malto ja siemenet. Katsotaan siemeniä suurennuslasilla ja piirretään marja sekä sen osat. Hyvin puhdistettua marjaa voi myös maistella. Ylimääräiset pihlajanmarjatertut voidaan kuivata ja marjat voi talvella laittaa lintujen ruokinta-automaattiin.

Lehti

Kukka Kukka on väriltään: ____________________

Lehden pituus: _______________________

Kukan terälehtien määrä: _______________

Lehden leveys: _______________________

Kasvissa on

kukka

kukinto

Lehti on muodoltaan

Kukan tai kukinnon muoto

pyöreä.

soikea.

kolmiomainen.

kolmilehdykkäinen.

sydämen muotoinen. ruusumainen

pitkulainen. Lehden laita on

kellomainen

mutkalaitainen.

ehytlaitainen.

sahalaitainen. mykerö

Lehti on väriltään: ____________________ Lehden pinta on

sarja

terttu

sileä.

karhea.

tahmea.

karvainen.

pehmeä.

piikkinen.

Yritä tunnistaa kasvi oppikirjan, kasvikirjan tai nettikasvion avulla.

tähkä

Kasvilaji on: _________________________ Varsi Varren pituus: _______________________

Kasvilla on puuvarsi.

Varren paksuus: _____________________ Varsi on karvainen.

piikikäs.

sileä.

ontto.

umpinainen. Jakso 1

ruohovarsi.

Millainen haju varressa on? _______________________________________ _______________________________________ 6

Etsi luonnosta -tehtäväkortit Jakaudutaan ryhmiin. Ryhmät saavat tehtäväkortteja, joiden mukaan etsivät luonnosta tuntomerkkien perusteella erilaisia asioita (liite 1.5). Esim. Etsi pyöreä lehti. Ennen tehtävän aloittamista päätetään, miten asiat tuodaan näytille. Kasveista voidaan ottaa valokuva tai tuoda ne näytille.

15


5. Kasveilla on tuntomerkkejä Varsi

5

ruohovarsi

Kasveilla on tuntomerkkejä

valkoapila

tuomi

vaivaiskoivu

Pihalla kasvaa erikokoisia ja värikkäitä kasveja. Miten voit tunnistaa ne?

kolmilehdykkäinen puna-apila

puuvarsi

soikea

pyöreä

paju

Lehden muoto munuaismainen metsäorvokki

puikea auringonkukka

Tuntomerkit auttavat tunnistamaan

Kasveja luokitellaan eri ominaisuuksien perusteella. Näitä ominaisuuksia kutsutaan tuntomerkeiksi. Niiden avulla tunnistat samaan lajiin kuuluvat kasvit. Kun tunnistat kasvia, kannattaa huomiota kiinnittää kukkaan, lehteen, varteen ja kasvupaikkaan. Apuna tunnistamisessa voit käyttää esimerkiksi kirjoja ja tietokonetta. Kasvit menestyvät kasvupaikoissa, joissa valon määrä, kosteus ja maaperä ovat niille sopivia. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi piha, puutarha, metsä ja ojanvarsi.

Tarkastele kasvista seuraavia asioita

väri voikukka

Kukka tai kukinto

kukkien sijainti lupiini

sahalaitainen koivu

Lehden laita

mutkalaitainen haapa

ehytlaitainen hiirenvirna

terälehtien määrä kevätleinikki

muoto kangasmaitikka

tehtävät 1 Mitä voit käyttää apuna kasvien tunnistamisessa? 2 Mitä kasvinosia voi käyttää tuntomerkkeinä? 3 Suunnittele ja piirrä oma kasvi. Mitkä ovat sen tuntomerkit?

14

15

Keskeistä

Kuvakysymykset

• Tutustutaan kasvien tunnistamiseen. • Havainnoidaan kasvilajien tuntomerkkejä.

s. 14 • Minkä värisiä kukkia tai kukintoja sivulla on? (keltaisia ja sinisiä) • Mitä kasveja kuvassa on? (kevätleinikki, kangasmaitikka, voikukka, lupiini) • Millainen on lupiinin kukinto? (Kukat ovat kiinni varressa pitkällä matkalla.) s. 15 • Millaisia ovat kuvan kasvien lehdet? (Vaivaiskoivun lehti on pieni ja lähes pyöreä, puna-apilan lehti koostuu kolmesta pienestä soikeasta lehdestä, tuomen lehti on tummanvihreä, pitkä, kapea ja soikea, metsäorvokin lehti on keskeltä pyöreä ja alhaalta suippo, auringonkukan lehti on isokokoinen ja kolmiomainen.) • Millaiset ovat kuvan lehtien laidat? (Koivun lehti on sahalaitainen, hiirenvirnan lehtien laidat ovat ehjiä, haavan lehden laita on mutkitteleva.) • Miten ruohovartinen ja puuvartinen kasvi eroavat toisistaan ulkonäöltään? (ruohovartisen kasvin väri on vihreä ja puuvartisen ruskea) • Mitä kasveja on kuvassa? (valkoapila ja paju)

Tuumaustuokio • Mitä kasveja tunnet? • Miten olet oppinut tunnistamaan ne? • Miksi kasveja kannattaa opetella tuntemaan? (tutustuu luontoon, voi huomata muutoksia luonnossa, oppii ymmärtämään luontoa) • Mistä lähteistä voit etsiä apua kasvien tunnistamiseen? (kasvikirja, internet) • Mitä tuntomerkkien lisäksi kannattaa huomioida, kun tunnistaa kasvia? (kasvupaikka, kukinta-aika)

Tiiviisti • Tuntomerkit auttavat kasvien tunnistamisessa. • Kasvilaji tunnistetaan kukan, lehtien, varren ja kasvupaikan avulla. • Kasvit menestyvät paikoissa, joissa olosuhteet ovat niille sopivat.

16

Tehtävien ratkaisut 1. Apuna voi käyttää esimerkiksi kirjoja ja tietokonetta. 2. kukkaa, lehteä ja vartta 3. Tuntomerkkejä esim. kasvissa on pienet, kultaiset, kellomaiset kukat, piikikkäät lehdet, lonkeromaiset juuret, mutkainen varsi.


tuu ssa

äh aa äki t

1

5

4 a. Suunnittele oma mielikuvituskasvisi. Ympyröi jokaisesta laatikosta yksi ominaisuus. Kukka: kukka kukinto

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun tunnistaa kasvia? Kasvin tunnistamisessa huomiota kannattaa kiinnittää kukkaan, lehteen,

d.

e.

Kasvupaikka: joutomaa piha puutarha metsä ojanvarsi pelto

Muista aina haastatella kohteliaasti. Kiitä haastattelusta. pyöreä

3

munuaismainen

puikea kolmiomainen

kolmilehdykkäinen

soikea

5

Haastattele tuttua aikuista.

a. Haastateltavan nimi: b. Mitkä kolme kasvia kotipihallasi kasvaa? Mitkä vaikuttavat kasvin menestymiseen?

a.

c.

b.

c. Minkä kasvin opit lapsena tunnistamaan ensin?

<Kuva: maisemat>

d. Missä se kasvoi? e. Miten kasveja opeteltiin tunnistamaan sinun kouluaikanasi? maaperä

kosteus

valo

11

12

Toiminta

LIITTEET

Päättele oikea kasvi

Liite 1.3 Pihan kasveja Liite 1.6 Kasvin tutkiminen

Jakaudutaan pareihin. Toinen parista valitsee s. 14–15 aukeamalta kasvin, jota ajattelee. Toinen yrittää saada sen selville kyselemällä kysymyksiä, joihin saa vastata vain ”kyllä” tai ”ei”. Kasvin nimeä ei saa kysyä suoraan. Esimerkkikysymyksiä: Onko kasvissa kukinto? Onko kasvin kukinto väriltään keltainen?

Liite 1.6 Etsi luonnosta -tehtäväkortit

1. Etsi sininen kukka.

2. Etsi valkoinen kukinto.

3. Etsi mielestäsi kauneimman värinen kukka.

4. Etsi kasvi, jonka kukassa on monta terälehteä.

5. Etsi kasvi, jolla on suuri kukka.

6. Etsi kasvi, jolla ei ole kukkaa.

7. Etsi lehti, joka on pyöreä.

8. Etsi lehti, joka on soikea.

9. Etsi sahalaitainen lehti.

10. Etsi kasvin kuollut lehti.

11. Etsi kasvi, jonka lehdessä on muuta väriä kuin vihreää.

12. Etsi kasvi, jota eläin on syönyt.

13. Etsi kasvi, jota et tunne.

14. Etsi kasvi, jolla on karvainen varsi.

15. Etsi kasvin varsi, joka on vihreä.

16. Etsi kasvi, jonka varsi on melko kova.

17. Etsi kasvi, jonka tunnistat helposti.

18. Etsi kasvi, jonka tuoksu on erikoinen.

Pantomiimi Valitaan yhdessä kasvikuvista kuusi kasvia ja tutkitaan niiden tuntomerkkejä (liite 1.3). Kasvien nimet kirjoitetaan erillisille papereille. Oppilaat jakautuvat pieniin ryhmiin. Kukin ryhmä ottaa vuorollaan lapun ja esittää kasvia pantomiimina muille (esim. voikukka: yksi seisoo suorana vartena, toinen näyttää lehtien muotoa, kolmas tekee kukinnon). Muut päättelevät kasvin. Vaihdetaan osia.

Kasvin tuntomerkkien tutkiminen Valitaan lähiympäristöstä tai kasvinäytteistä kasvi. Kasvista tutkitaan vartta, lehtiä ja kukkaa tehtävien mukaisesti (liite 1.6).

Tunnustele kasvinosia

7

Jakso 1

Tarvikkeet: erilaisia kasvien osia aina kaksi kappaletta kutakin (esim. apilanlehti, koivunlehti, voikukan kukinto, kanervan varsi, apilan varsi, piharatamon juuri) Istutaan piiriin, jossa jokaiselle oppilaalle annetaan käteen selän taakse kasvinosa, jota hän saa tunnustella. Sen jälkeen liikutaan tilassa ja tunnustellaan muiden käsissä selän takana olevia kasveja. Tarkoitus on vain kasvia tunnustelemalla löytää toinen oppilas, jolla on samanlainen kasvinosa kuin itsellä. Kun kasvinosapari on löytynyt, katsotaan, miltä kasvinosat näyttävät ja tunnistetaan ne. Tehtävä voidaan toistaa jakamalla kasvinosat oppilaille uudelleen.

17

ruu mi s

c.

17

b.

mielikuvituskasvi.

Varsi: ruohovarsi puuvarsi

Mikä on kasvin lehden muoto? Yhdistä.

a.

b. Piirrä valintojesi mukainen

Lehtilaita: ehytlaitainen sahalaitainen mutkalaitainen

varteen ja kasvupaikkaan.

2

Lehtimuoto: pyöreä munuaismainen kolmilehdykkäinen soikea

teh t ä vä t

Kasveilla on tuntomerkkejä

1 Mi te 2 Mi n m t ä k hä ä ov ärity mä s 3 at hy kaav Pii ö rr häk a Mi ä om in tu nteis a kä tkä yte a s ntom en j tää a o v at elkär erki n? se t? an n tun gato tom n. erk it?

ät


6. Hyönteiset ja hämähäkit ovat selkärangattomia hyönteinen

Hyönteiset ja hämähäkit ovat selkärangattomia

6

6 jalkaa

pää

Kotipihan nurmella tai lähipuistossa kuhisee, vaikka sitä ei aina huomaakaan. Millaisia ötököitä olet nähnyt omassa lähiympäristössäsi?

Onko eläimellä jalat?

1

2

ei 3

on

5

4

yli 8

15

Määrityskaava auttaa lajintunnistuksessa

Hyönteisellä on kuusi jalkaa

Selkärangattomia eläinlajeja on niin paljon, ettei niitä kaikkia pysty oppimaan. Jokaisella lajilla on kuitenkin tuntomerkkejä ja ominaisuuksia, joiden avulla pystyy selvittämään lajin.

Lähinurmikkosi on täynnä hyönteisiä. Ne ovatkin erittäin yleisiä monenlaisissa ympäristöissä. Hyönteiset tunnistat siitä, että niillä on kolmiosainen ruumis ja kuusi jalkaa. Monilla niistä on myös siivet. Hyönteisiä voidaan ryhmitellä rakenteen mukaan esimerkiksi pistiäisiin, kovakuoriaisiin ja perhosiin.

Määrityskaavan avulla tutkitaan lajia yksi ominaisuus kerrallaan. Kaavan avulla edetään tuntomerkistä toiseen. Näin tunnistuksesta tulee yhä tarkempaa. Lopuksi apuna voidaan käyttää lajiopasta.

16

Kuinka monta jalkaa?

ei jalkoja

14

1 2 3 4 5

12

6

7

8

8

10

lehtokotilo kastemato kärpäsen toukka hyttysen toukka peltoetana

kahdeksan jalkaa

13

9

takaruumis Verkkohämähäkit erittävät seittiä, josta muodostuu verkko. Sen avulla hämähäkki pyydystää hyönteisiä ravinnokseen.

11 11

12 13

hämähäkki lukki maaperäpunkki

7 8 9 10

Puistojen pensaikosta voit löytää hämähäkinverkon. Hämähäkki on kutonut sen ohuesta, mutta vahvasta seitistä. Seittiä erittyy hämähäkin takapäässä olevasta kehruurauhasesta. Hämähäkit ovat petoja, ja ne syövät hyönteisiä. Toiset hämähäkkilajit juoksevat saaliin kiinni, toiset taas kutovat verkon, johon saalis takertuu.

sysikiitäjäinen sitruunaperhonen huonekärpänen kekomuurahainen heinäsirkka

yli kahdeksan jalkaa 14 15 16

maasiira tuhatjalkainen nokkosperhosen toukka

6

hämähäkki 8 jalkaa

eturuumis

Hämähäkillä on kahdeksan jalkaa

kuusi jalkaa 6

keskiruumis

Hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa ja kaksiosainen ruumis. Ohut vyötärö erottaa etu- ja takaruumiin toisistaan. Hämähäkit ovat selkärangattomia eläimiä. Selkärangattomilta eläimiltä puuttuu selkäranka ja luusto. Ne pysyvät koossa vahvan ihon tai kovan kuoren avulla.

takaruumis

tehtävät 1 Miten määrityskaavaa käytetään? 2 Mitkä ovat hyönteisen ja hämähäkin tuntomerkit? 3 Piirrä oma selkärangaton. Mitkä ovat sen tuntomerkit?

16

17

Keskeistä

Kuvakysymykset

• Harjoitellaan määrityskaavion käyttöä. • Tutustutaan selkärangattomiin eläimiin. • Opitaan hämähäkin ja hyönteisten rakennetta.

s. 16 • Mitä kuvan eläimistä olet nähnyt luonnossa? • Mitä erilaisia tuntomerkkejä kuvien eläimillä on? (väri, jalkojen määrä, koko, muoto) • Millä eläimillä ei ole jalkoja? (lehtokotilo, kastemato, kärpäsen toukka, hyttysen toukka, peltoetana) • Millä eläimillä on yli kahdeksan jalkaa? (maasiira, tuhatjalkainen, nokkosperhosen toukka • Missä eläimessä on keltaista väriä? (sitruunaperhosella) • Mikä eläin on punainen? (maaperäpunkki) • Millä eläimillä näkyy siivet? (sitruunaperhosella, huone­ kärpäsellä ja heinäsirkalla) s. 17 • Mitkä eläimet ovat piirroskuvissa? (kekomuurahainen ja hämähäkki) • Miten hämähäkki ja muurahainen eroavat toisistaan? (ruumiinosien ja jalkojen määrä, karvoitus) • Kuvaile kekomuurahaista. (kuusi jalkaa, kolmiosainen ruumis, tuntosarvet, mustanruskea) • Kuvaile hämähäkkiä. (kahdeksan jalkaa, kaksiosainen ruumis) • Missä valokuvan hämähäkki liikkuu? (kiipeää verkossa) • Millaiset jalat hämähäkillä on? (kahdeksan jalkaa, joiden väritys vaihtelee vaaleasta tummempaan) • Millainen on verkkohämähäkin vartalon kuviointi? (selässä tummempaa ja vaaleampaa kuviointia)

Tuumaustuokio • Mikä on mielestäsi ötökkä? • Millaisia hyönteisiä tai hämähäkkejä olet nähnyt? • Mikä lastenlaulu liittyy sekä hämähäkkiin että muurahaiseen? (hämä-hämähäkki, kiipes langalle) • Mistä luonnossa huomaat, että hämähäkki on ollut lähistöllä? (hämähäkinverkot, seittilanka) • Millainen hämähäkinseitti on? (ohut, joustava, tahmea, rikkoontuu helposti, vaikka seittilanka itsessään on kestävää) • Mistä huomaat metsässä, että muurahaiset elävät siellä? (keko, muurahaisten polut)

Tiiviisti

Tehtävien ratkaisut • hyönteinen • hämähäkki • kolmiosainen ruumis • kaksiosainen ruumis • kuusi jalkaa • kahdeksan jalkaa

18

1. Määrityskaavan avulla tutkitaan eläintä yksi ominaisuus kerrallaan ja edetään tuntomerkistä toiseen. 2. Hyönteisellä on kuusi jalkaa ja kolmeosainen ruumis, hämähäkillä kahdeksan jalkaa ja kaksiosainen ruumis.


1

Nimeä hämähäkin osat.

jalka

V mu erkk o py odos häm yd yst tuu v ähäk e ää it hy rkko eri ö nte . Sen ttävä ts isiä a rav vulla eittiä , jo inn hä

Hy ku önte u i

m s ok si j sel Lä see ähä ta h alk lä o kk n. Ne inur i a n ym ovat mikk a sii päris kin e osi o t ja ä, e töi ritt n t s s k ä. äin äyn u ttä ive usi ja niill Hyö yleis nä hy ä o nte iä t. ö l n is m nt e Hy kaa n te önt . M kolm et t one eisiä ku en m eisi onil io unn nlai . o ria uka ä voi la ni saine istat sissa d i isi in an es aan stä o n ruu ja p im ryh n m m

erh erk mi hä y is osi iks tell ös k i ä i n p ist . sa illä o iäi nj sii a n n,

lka sai ko a äm sta v o ä ah häkk it löy vas i o tä ä tak ta se n ku häm t i Hä apää tistä onut ässä . S m se ä. T ähäk olev eittiä n oi it o as inn set h vat p ta äm et i, li tois äh oja, s t ak et ta äkkin j ertuu as alk . yöt aa ja är Hä ö ero mä tta hä a kit

tuu ssa

teh t ä vä t

1 Mi ten 2 M i tk mä hä ä ov ärity mä s 3 at hy kaav Pii ön rr häki aa n t e M äo ti kä ma tunto isen käyte s ja m tää ov at elkär erki n? sen t an ga ? t u n tom ton. erk it?

Hyönteiset ja hämähäkit 6 ovat selkärangattomia

4

tak ar uu mi s

17

5

takaruumis

a.

maasiira

b.

nokkosperhonen

c.

lukki

d.

kastemato

e.

kekomuurahainen

ei jalkoja kuusi jalkaa kahdeksan jalkaa yli kahdeksan jalkaa

Selvitä eläinlaji. Käytä apuna oppikirjan määrityskaaviota.

a. ei jalkoja

tak ar uu mi s

b.

kierteinen kotelo selässä

h y ön tei ne n

6j alk aa

ke ski ruu mi s

hä mä hä k

Kirjoita kuvatekstit.

8j alk aa

etu ruu mi s

2

eturuumis

Yhdistä.

yli kahdeksan jalkaa muodoltaan kapea ja pitkä

lehtokotilo __________________________

jalat erottuvat selvästi tuhatjalkainen __________________________

ki

6 a. Mitä eläintä ajattelen? Käytä apuna tekstikirjaa ja ja määrityskaavaa.

pä ä

Lue vihjeet ja päättele eläin. Vihje 1. Eläimellä on jalat. Vihje 2. Jalkoja on kahdeksan. hämähäkki Vihje 3. Eläimellä on kaksiosainen vartalo. _________________________________

b. Valitse määrityskaaviosta eläin ja kirjoita siitä omat vihjeesi. esim. Hämähäkki kehrää

esim. Kärpänen on jäänyt

__________________________________________________________________

seittiä.

hämähäkin saaliiksi.

__________________________________________________________________ __________________________________________________________________

3

c. Esitä vihjeet parille. Pari päättelee vihjeidesi perusteella, mitä eläintä tarkoitat.

Millainen rakenne selkärangattomilla on? Selkärangattomilta eläimiltä puuttuu selkäranka ja luusto. Ne pysyvät koossa __________________________________________________________________ vahvan ihon tai kovan kuoren ansiosta. __________________________________________________________________ 13

14

Toiminta

LIITTEET

Hyönteinen vai hämähäkki -leikki

Liite 1.7 Eläimen tutkiminen

Jakaudutaan pareihin. Kun pareille sanotaan jokin hämähäkkiin tai hyönteiseen liittyvä ominaisuus, he muodostavat itsestään joko hämähäkin tai hyönteisen. Ennen leikkiä parit sopivat hämähäkkiä ja hyönteistä tarkoittavan liikkeen tai asennon. Väittämiä voivat olla esim.: (hyönteinen) kolmiosainen ruumis, kuusi jalkaa, useilla niistä siivet, perhoset, pistiäiset, kovakuoriaiset, selkärangaton (hämähäkki) kahdeksan jalkaa, seitti, peto, kaksiosainen ruumis, selkärangaton

Eläinpantomiimi Valitaan kirjan aukeamalta eläin, jota esitetään pantomiimina parille. Tarkoituksena on esittää eläimen liikkumistapaa ja ruumiinosia. Parin tehtävänä on päätellä esitetty eläin. Vaihdetaan osia.

Liite 1.7 Eläimen tutkiminen Tutkija: _______________________________________

Päivämäärä: _________________

Tarvikkeet: luuppi tai suurennuslasi, läpinäkyvä rasia ja viivain Laita eläin varovasti rasiaan. Tutki sitä suurennuslasin avulla ja vastaa kysymyksiin. Muista vapauttaa eläin takaisin luontoon tutkimuksen jälkeen. 1. Kuvaile ympäristöä, josta eläin löytyi. _______________________________________________________________________________ 2. Kuinka pitkä eläin on?_______________________ 3. Kuinka monta jalkaa eläimellä on? ei yhtään jalkaa

kuusi

kahdeksan

enemmän kuin kahdeksan

4. Millainen eläimen vartalo on? yhtenäinen

kaksiosainen

kolmiosainen

muodostuu useasta jaokkeesta

5. Millainen pinta eläimellä on? karvainen

sileä

tahmea

6. Mitä osia eläimessä on?

Eläimen haastattelu Valitaan pareittain yksi eläin s. 16. Pari suunnittelee haastattelun, jossa kysellään esim. eläimen tuntomerkkejä, väritystä, ravintoa ja elinympäristöä. Haastattelun vastaukset pari etsii internetistä. Haastattelut esitetään luokalle siten, että toinen parista on haastattelija ja toinen haastateltava.

siivet

tuntosarvet

uloke (esim. pihti, sarvi, piikki, kärsä)

7. Kuvaile eläimen ulkomuotoa _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 8. Miten eläin liikkuu? _____________________________________________________________ 9. Piirrä kuva eläimestä.

Jakso 1

8

Eläintutkimus Lähiympäristöön asetetaan vuorokaudeksi kuoppapyydyksiä. Pyydys voi olla pieni lasipurkki, joka kaivetaan maahan niin, että purkin suu on maan tasalla. Purkin suuaukon päälle laitetaan kevyesti heiniä tms. Purkki kaivetaan paikkaan, jossa ei liikuta esim. pensaan läheisyyteen. Kuoppapyydykseen pudonneita eläimiä tutkitaan tehtävien avulla (liite 1.7). Eläimiä voi myös pyydystää kivien ja maassa olevien puunkappaleiden alta. Puun runkoon voi yöksi kiinnittää aaltopahvin siten, että pahvin aaltopuoli on runkoa vasten. Eläimiä kertyy pahvin ja rungon väliin. Tutkimuksessa käytetyt eläimet päästetään takaisin luontoon.

Hyönteinen, hämähäkki, muu -leikki Leikki on sovellus maa, meri, laiva -leikistä. Leikkijät sopivat yhdessä, mitkä oman pihan paikat otetaan mukaan leikkiin. Sovitaan, mikä paikka tarkoittaa “ei jalkoja”, ” 6 jalkaa” ja mikä ”8 jalkaa”. Paikkojen on hyvä olla sopivan matkan päässä toisistaan. Yksi oppilas valitaan kiinniottajaksi. Leikki aloitetaan esimerkiksi nurmikolta. Kiinniottaja huutaa “kotilo”, jolloin kaikki juoksevat sovittuun paikkaan. Kiinniottaja ottaa kiinni niin monta leikkijää kuin ehtii. Kiinniotetuista tulee kiinniottajia. Leikki jatkuu, kunnes kaikki leikkijät on otettu kiinni.

19


7. Pihat ja puistot ovat täynnä elämää Pihat ja puistot ovat täynnä elämää

7

liuskayökkönen

nokkosperhonen

Perhoset jaetaan päivä- ja yöperhosiin. Nokkosperhonen on liikkeellä päivällä ja liuskayökkönen yöllä.

Tunnet ehkä vanhan sanonnan: ”Etana, etana, näytä sarves. Onko huomenna pouta?” Milloin olet viimeksi nähnyt etanan?

Eläimiä pihoilla ja puistoissa Monet eläimet löytävät sopivaa ravintoa ja suojaa pihoista ja puistoista. Niissä voit nähdä siilin, oravan, jäniksen tai iltahämärässä vaikkapa ketun. Puut tarjoavat linnuille, kuten tilhille ja naakoille, suojan saalistajia vastaan.

Ukkoetana on yleinen laji Suomessa.

Perhosten värityksellä on tarkoitus

Kotilot viihtyvät kosteassa

Osa puiston värikkäistä ja tuoksuvista kukista houkuttelee luokseen perhosia. Perhoset käyttävät ravinnokseen kasvien mettä, joka on kukkien tuottamaa sokeripitoista nestettä.

Kotilon ruumiin alapinnassa on lihaksia, joiden avulla se liikkuu. Kotilolla on myös silmät ja tuntosarvet. Suomessa on useita kotilolajeja, ja monilla niistä on kuori. Kuorettomia kotiloita kutsutaan etanoiksi.

Perhoset jaetaan yö- ja päiväperhosiin sen mukaan, mihin aikaan vuorokaudesta ne ovat liikkeellä. Yö- ja päiväperhosten väritys eroaa toisistaan. Päiväperhosten siivet ovat usein värikkäät ja kuviolliset.

Kotilot syövät yleensä kasveja, sienirihmastoa ja leviä. Ne liikkuvat pääasiassa öisin. Päivät ne viettävät kosteassa ja suojaisessa paikassa.

Perhosten ulkonäön yhtenä tarkoituksena on pelotella saalistajia tiehensä. Joillain perhoslajeilla on taas suojaväritys, joka puolestaan piilottaa perhosen saalistajilta.

Pihoilla ja niiden läheisyydessä liikkuu paljon erilaisia eläimiä. Voit nähdä lintuja, nisäkkäitä, hämähäkkejä ja hyönteisiä.

tehtävät hämähäkki

orava

tilhi

1 Mitä eläimiä pihoilla ja puistoissa voi nähdä? 2 Miten yö- ja päiväperhoset eroavat toisistaan? 3 Mitä suojia ja ravintoa lähiympäristössäsi on eläimille?

naakka

kettu

metsäjänis siili

suruvaippa

kovakuoriainen

hyttynen

18 18

muurahainen

Keskeistä

Kuvakysymykset

• Keskustellaan pihan ja puiston eläimistä. • Tutustutaan perhosiin ja kotiloihin.

s. 18 • Mitä kasveja tunnet kuvasta? (leppä, haapa, koivu, kissankello, syysmaitiainen) • Mitä eläimiä näet kuvassa? • Mitkä eläimet liikkuvat vain maassa? (kettu, metsäjänis, siili) • Mitkä eläimet hakevat suojaa puista tai puiden lähettyviltä? (tilhi, naakka, orava, kovakuoriainen, hyttynen, perhonen, hämähäkki) • Millä eläimellä on selkeästi erottuva väritys? (esim. suruvaipalla) s. 19 • Mitä perhoslajeja kuvissa on? (nokkosperhonen, liuskayökkönen) • Mitä värejä on nokkosperhosessa? (oranssia, mustaa, ruskeaa, valkoista, keltaista) • Minkä värinen on liuskayökkönen? (oranssi-harmaa) • Missä liuskayökkönen on? (puun tai kasvin päällä) • Kuvaile perhosten rakennetta. (suuret siivet verrattuna vartaloon, tuntosarvet) • Kuvaile ukkoetanaa. (melko kookas, harmaan ja ruskean sävyinen, selän keskellä vaalea juova ja kyljissä mustia juovia) • Millaisessa ympäristössä kuvan ukkoetana on? (kosteassa samma­ likossa) • Mitä kasveja etanan elinympäristössä kasvaa? (puolukka, sieni)

Tuumaustuokio • Mikä voisi olla suojainen paikka eläimille omalla pihallasi? • Millainen paikka koulun piha on suojaa etsivälle eläimelle? • Mikä olisi koulun pihalla hyvä suoja linnuille? Entä siilille? • Missä kohtaa koulusi pihassa on kostea ja suojainen paikka kotilolle? • Mitä eläimiä voit nähdä koulusi pihalla? (kenties erilaisia lintuja, hyönteisiä, matoja ja kotiloita) • Mihin itse menisit suojaan kuvan pihapiirissä? • Mistä kohtaa pihaa erottuisit mahdollisimman hyvin?

19

Tiiviisti

Tehtävien ratkaisut

• Pihat ja puistot tarjoavat ravintoa ja suojaa. • Perhoset jaetaan yö- ja päivä­ perhosiin. • Kuoretonta kotiloa kutsutaan etanaksi.

1. esim. siilin, oravan, jäniksen, ketun, tilhen ja naakan 2. Yö- ja päiväperhoset liikkuvat eri aikaan vuorokaudesta. Myös niiden väritys eroaa toisistaan. Päiväperhosten siivet ovat usein värikkäät ja kuviolliset. 3. esim. pensaita, puita, puunkoloja, kivenkoloja, kivikasoja, puupinoja

20


7

Pihat ja puistot ovat täynnä elämää

4 a.Tutustu miellekarttaan kotilosta. Liikkuu öisin.

KOTILO

1 a. Piirrä laatikon eläimet niille sopiviin suojapaikkoihin. siili

metsäjänis

tilhi

sitruunaperhonen

b. Täydennä miellekartta perhosesta. päiväperhoset liikkuvat päivällä värikkäät siivet

Syö sienirihmastoa.

lentää

PERHONEN

Liikkuu ruumiin alapinnan lihasten avulla.

ukkoetana

käyttää ravinnokseen mettä

c.

yöperhoset liikkuvat yöllä

Kerro parillesi molemmista eläimistä miellekarttojen avulla.

5 a. Mitä eläimiä luokkakaverisi ovat nähneet pihassa tai puistossa? Haastattele heitä ja merkitse vastaus diagrammiin. Väritä yksi ruutu pylväästä jos haastateltava on nähnyt eläimen.

b. Mitä kuvassa tapahtuu, jos paikalle tulee kettu? esim. Jänis lähtee pakoon, siili menee kerälle. __________________________________________________________________ __________________________________________________________________

2 a. Mihin kahteen ryhmään perhoset jaetaan?

9 8 7

Ne jaetaan päivä- ja yöperhosiin. __________________________________________________________________

6

b. Mihin jako perustuu?

4

Päiväperhoset liikkuvat päivällä ja yöperhoset yöllä. __________________________________________________________________ __________________________________________________________________

3

10

Nimeä kotilon osat.

5 3 2 1

silmät kuori

tuntosarvet

siili

kettu

suruvaippa

naakka

orava

oma valinta

b. Mikä eläin sai eniten mainintoja? _____________________________________ c. Kuinka moni oli nähnyt vähiten mainintoja saaneen eläimen? _______________ 15

Toiminta Retki lähipuistoon Tarvikkeet: retkitehtävät, kirjoitusalustat, kamera ja maskotti (pieni lelu, piirretty kuva, askarreltu hahmo) Tehdään retki lähipuistoon. Aikaa kannattaa varata enemmän kuin yksi oppitunti. Retken aikana tehdään havainnointitehtäviä pareina tai ryhmissä (liite 1.8). Retkellä voidaan leikkiä myös yhteisleikkejä (liite 1.2).

Eläimiä koulun pihalla Havainnoidaan viikon ajan koulun pihalla näkyviä eläimiä. Nähdyt eläimet kirjataan listaan ja havainnot merkitään tukkimiehen kirjanpidolla. Havainnot kootaan diagrammipohjaan (liite 1.1).

16

LIITTEET Liite 1.1 Diagrammipohja Liite 1.2 Yhteisleikkejä Liite 1.8 Puistoretki Liite 1.9 Itsearviointi jakso 1 Liite 1.8 Puistoretki Tutkija: _______________________________________

Päivämäärä: _________________

Tarvikkeet: muistiinpanovälineet, kamera, maskotti (pieni lelu, piirretty kuva, askarreltu hahmo) 1. Millainen retkisää on? auringon paistetta

pilvinen taivas

tuulen tuiverrusta

vesisadetta

2. Minkä kokoisia puita puistosta löytyy? pikkusormen paksuisia

oppilaita lyhyempiä

halauksen paksuisia

koulua korkeampia

opettajan korkuisia

3. Mitä eläimiä tai niiden jättämiä merkkejä ja jälkiä puistossa on? Kirjaa tai kuvaa. _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

4. Laita silmät kiinni ja kuuntele. Mitä ääniä kuulit? _______________________________________________________________________________

Eläinten tuntomerkkejä Keskustellaan yhdessä aukeaman piirroskuvan eläinten tuntomerkeistä (esim. värikkäät siivet, tuntosarvet, kuusi jalkaa, pitkät korvat, punertava turkki, kaksiosainen vartalo). Jokainen oppilas valitsee kuvasta yhden eläimen. Yksi oppilas kerrallaan sanoo jonkun tuntomerkin ja ne, joiden valitsemaan eläimeen tuntomerkki sopii, tekevät yhdessä sovitun liikkeen.

_______________________________________________________________________________

5. Laita silmät kiinni ja haistele. Mitä hajuja haistoit? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 6. Mitä rakennelmia puistossa on? penkki

roskis

patsas

leikkivälineitä

valaisimia

aita

7. Mikä kohta puistossa on pimein, kaunein, mukavin, entä vaarallisin? Vie maskotti näihin kohtiin ja ota valokuvat.

9

Jakso 1

Liite 1.9 Itsearviointi jakso 1

Itserviointi

Väritä terälehteä sen verran, miten hyvin asian hallitset.

Arvioidaan jakson aikana opittua (liite 1.9).

Seuraan puhujaa.

Osaan keskittyä tehtävään.

Kysyn, jos minulle jää epäselvää. __________________ nimeni

Osaan pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. S o v i t an

Jakso 1

toimint aani oppimistila nteeseen.

Osaan toimia ryhmän jäsenenä.

Annan toisille rauhan kuunnella.

Teen kotitehtäväni.

10

21


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.