Kuiske 5 Taitojen vihkon näyteaukeamia

ÄIDINKIE LI JA KIR JALLISUUS

5

5

Ta itojen vihko Kielitieto ja tekstitaidot

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Elsi Santala

taidot

KL P 88.2 ISBN 978-952-288-971-3

w w w.edukustannus.fi

ilo

t i e d ot

Lu

u ov

us

t a lt e e n !

ÄID INK IEL I JA KIR JAL L ISU U S

TA I TOJ EN VIH KO Kielitieto ja tekstitaidot

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Elsi Santala KUVITUS Sari Airola

5

T채m채n kirjan ja n채m채 taidot omistaa

1.

1. VAHVASTI VAUHTIIN

S Y L L Ä S I S

Tavoitteista taitoihin

Sanojen oikeinkirjoitus Hyötyjuttu

Harjoittele lukutekniikkaa

Näin otat huomioon tekijänoikeudet

Päälause ja sivulause

Harjoittelen oikeinkirjoitusta ja kappalejakoa

2. KIEHTOVA KIELI 2.

Tavoitteista taitoihin Sanaluokat

Nominit taipuvat sijamuodoissa

Verbit taipuvat aikamuodoissa Lauseenjäsennys

Harjoittelen sanaluokkia ja lauseenjäsennystä

3.

3. KERTOJAN MATKASSA

Tavoitteista taitoihin Kertomus

Kertomuksen kertoja

Vuoropuhelun kirjoittaminen lainausmerkkien avulla

Suunnittele kertomus

Harjoittelen luetun ymmärtämistä

4.

4. ILMIÖMÄISET KEKSINNÖT

Tavoitteista taitoihin Näin arvioit tiedon luotettavuutta Näin etsit tietoa Näin teet muistiinpanot Asiatekstin kieli ja määritelmä Tiedosta tekstiksi Harjoittelen asiatekstin lukemista

5. MIELIKUVITUKSEN 5.

MATKASSA

Tavoitteista taitoihin

Sanonnat ja sananlaskut

Kalevalan runokieli Runo Mainos

Harjoittelen runon lukemista ja kirjoittamista

6. SANKARIT JA SEIKKAILIJAT 6.

Tavoitteista taitoihin

Kuvaaminen on tarinankerrontaa Elokuvakerronta

Leikkaus luo tarinan Käsikirjoitus Kuvakäsikirjoitus

Harjoittelen kertomuksen kirjoittamista

4 6 8 12 15 16 18 20 22 24 26 30 34 38 42 44 46 48 50 54 58 60

62 64 66 68 70 74 78 80

82 84 86 88 90 94 98 100 102 104 106 108 110 112 114

2. KIEHTOVA KIELI 1.1 .

Merkitse rastilla, mitkä kuvan asiat kuuluvat nykyaikaan.

2 . Kirjoita ja piirrä liitutaululle oma teksti.

2.

22

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

23

Tavoitteista taitoihin Jakson alussa:

Lue jakson tavoitteet yksi tavoite kerrallaan. ●● Arvioi ja merkitse janalle punaisella värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ●● Ympyröi jakson tavoitteista mielestäsi tärkeimmät. ●●

Tavoitteet

aa v En os

ielä.

1. Osaan luokitella sanoja eri sanaluokkiin. (s. 26–29)

2. Osaan kertoa, miten sijamuoto muuttaa sanan tai lauseen merkitystä. (s. 30–33)

3. Tunnistan verbin aikamuodot tekstistä. (s. 34–35)

4. Osaan käyttää verbejä eri aikamuodoissa, myönteisissä muodoissa ja kieltomuodoissa. (s. 36–37)

5. Tunnistan lauseen predikaatin. (s. 38–41)

6. Tunnistan lauseen subjektin. (s. 38–41)

7. Osaan käyttää kielitiedon käsitteitä, kun tutkin kieltä. (s. 42–43)

24

OPISKELUTAITO: tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

, Sujuu osaan! a k kos

Jakson lopussa:

Arvioi ja merkitse sivun 24 janalle sinisellä värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ●● Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. ●● Pyydä palautetta luokkakaveriltasi ja opettajaltasi. ●●

Arvioi itse. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________

Kaveri kuiskaa. Pyydä kaveriasi arvioimaan sivun

tehtävä

.

__________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________

Ope kuiskaa. Opettajan kehut ja vinkit.

OPISKELUTAITO: itsearviointi, vertaisarviointi ja oppimista edistävä palaute

25

Lauseenjäsennys Lauseenjäsenet kuvaavat sanan tai sanaryhmän tehtävää lauseessa. Yleisimmät lauseenjäsenet ovat predikaatti ja subjekti. Predikaatti on lauseen tärkein sana.

Predikaatti on persoonamuotoinen verbi Predikaatti ilmaisee tekemistä, olemista tai tapahtumista. Kun tutkit lausetta, löydät predikaatin kokeilemalla, sopiiko sen kanssa jokin persoonapronomineista: minä, sinä, hän, me, te tai he.

Matkustan usein Rovaniemelle.

Jokainen reissu on ollut mahtava.

En ole nähnyt kauniimpaa kaupunkia!

Predikaatissa voi olla yksi sana kaksi sanaa kolme sanaa.

Muista, että myös passiivi on persoonamuoto. Passiivin löydät, kun lisäät verbin eteen paikan, jossa tekeminen tapahtuu.

TIESITKÖ?

Aikaisemmin olet kutsunut predikaattia persoonamuotoiseksi verbiksi. Kyseessä on sama tuttu asia, mutta uudella nimellä.

Rovaniemellä pelataan lentopalloa.

Subjekti kertoo, kuka tai mikä tekee Usein predikaattiin liittyy myös tekijä eli subjekti. Subjekti kertoo, kuka, mikä, ketkä tai mitkä tekevät predikaatin kuvaamaa toimintaa. Subjekti voi olla ihminen, eläin tai asia.

Subjekti voi muodostua useasta sanasta.

Me voitimme lentopalloturnauksen!

Valmentajat ja kannattajat hurrasivat.

Pallo lensi verkon yli.

Taitava pelaaja teki hyvän lyönnin.

Joskus subjekti sisältyy predikaattiin, eikä subjektille ole omaa sanaa lauseessa.

Silloin tekijä näkyy predikaatin persoonamuodosta.

Halaan äitiä. (minä)

Juhlimme yhdessä! (me)

Käveletkö kotiin? (sinä)

Lauseessa ei ole aina subjektia.

Ulkona sataa.

38

Saako täältä pokaalin?

KIELITIETO: lauseenjäsennys, predikaatti ja subjekti

Juhlitaan koko ilta! (passiivi)

1.1 .

Tutki lauseiden predikaatteja.

a. Alleviivaa predikaatti. b. Laske ja merkitse, kuinka monta sanaa predikaatissa on.

Oululainen oli lähtenyt pilkille,

2 ______

koska hän ei ollut saanut unta.

______

Mies oli istuutunut jäälle.

______

Nyt hän pilkki.

______

Ei tullut saalista.

______

Ei ollut nykinyt vielä kertaakaan.

______

Mies säikähti,

______

kun taivaalta kuului ääni:

______

”Siellä ei ole kalaa”.

______

Pilkkimies kysyi:

______

”Mistä sinä sen tiedät?”

______

Kuului vastaus:

______

”Olen tämän jäähallin vahtimestari”.

______

2 . Täydennä lauseisiin predikaatit eli persoonamuotoiset verbit imperfektissä.

2. a. Minä ________________________ viime viikolla lomalle Kajaaniin.

lähteä (myönteinen muoto)

b. Sinä ______________________________ mukaan.

haluta (kieltomuoto)

c. Hän ________________________ tavaroita autoon puolestamme.

pakata (kieltomuoto)

d. Me ________________________ eilen koko matkan.

jutella (myönteinen muoto)

e. Te ________________________ perille, vaan _____________________ meidät bussipysäkille.

ajaa (kieltomuoto)

jättää (myönteinen muoto)

f. He ________________________ kilttejä ja _____________________ meidät kyytiin.

olla (myönteinen muoto)

ottaa (myönteinen muoto)

KIELITIETO: lauseenjäsennys, predikaatti

39

3 . Tutki virkkeitä.

3. a. Ympyröi lauseista predikaatit eli persoonamuotoiset verbit. b. Alleviivaa subjekti (yksi tai useampi sana). c. Kirjoita viivalle predikaatin persoonamuoto.

y. 1. p.

Minä puhun Porin murretta. ______________ Porin murre on letkeää ja rentoa. ______________

Olen kuullut myös muita murteita. ______________ Te asutte Lieksassa. ______________ Äitini ja hänen siskonsa muuttivat lapsena pois Seinäjoelta. ______________ Nykyään myös he puhuvat Porin murretta. ______________ Murteita puhutaan ympäri Suomea. ___________________

4 . Keksi ja kirjoita tekstiin sopivat subjektit.

4. __________________________ on paras kaupunki! ______________ käyn aina ensimmäisenä kaupungilla kävelemässä. Torilla _____________________ kauppaavat marjoja ja herneitä. _____________________ on paras herkku. Viimeksi _________________ ja _________________ kävimme katsomassa nähtävyyksiä. _______________________ oli vaikuttava kokemus.

5 . Keksi ja kirjoita virkkeitä passiivissa.

5. a. Kotiin _______________________________________________________________________

preesens (myönteinen muoto)

b. Lentokentälle ________________________________________________________________

preesens (kieltomuoto)

c. Naapurissa __________________________________________________________________

imperfekti (myönteinen muoto)

d. Aamuisin ____________________________________________________________________

imperfekti (kieltomuoto)

e. Ruotsiin _____________________________________________________________________

perfekti (myönteinen muoto)

c. Talvella _____________________________________________________________________

40

pluskvamperfekti (myönteinen muoto)

KIELITIETO: lauseenjäsennys, subjekti ja predikaatti

6 . Tutki sarjakuvaa. Keksi ja kirjoita.

6.

Kamala luonto, Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen

a. Keksi sarjakuvasta kuusi subjektia eli tekijää.

sade _____________________________________

______________________________________

_____________________________________

______________________________________

_____________________________________

______________________________________

b. Kirjoita sarjakuvasta kertomus, jossa käytät keksimiäsi subjekteja. _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

c. Alleviivaa jokaisesta lauseesta predikaatti.

KIELITIETO: lauseenjäsennys, subjekti ja predikaatti

41

Harjoittelen sanaluokkia ja lauseenjäsennystä 1.1 .

Tutki tekstiä.

a. Alleviivaa tekstistä nominit. (12) Perheemme ei ollut käynyt Oulussa. Siksi lähdimme Suomen parhaille sarjakuvafestivaaleille. Se oli huikea matka, koska me kaikki viisi rakastamme sarjakuvia!

b. Sijoita nominit oikeaan laatikkoon sanaluokan mukaan. substantiivi (6)

pronomini (3)

adjektiivi (2)

numeraali (1)

2.2 . Alleviivaa vuoropuhelusta taipumattomat sanat. (9) – Oho! Onko se varmasti aito?

– Kyllä, löysin sen eilen matkalaukkuni alta.

– Ai ihan oikeasti? Vähänkö hienoa!

3.

3 . Täydennä sana virkkeeseen nominatiivissa, genetiivissä ja partitiivissa. a. neljä ________________ lasta matkusti Seinäjoelle ________________ matkalaukun kanssa junalla, joka lähti ________________ yli viisi.

b. juna ________________ seisoi asemalla, kun kävelin ________________ viimeistä vaunua kohti ihmetellen toista ________________ sen vieressä.

42

KIELITIETO: sanaluokat ja lauseenjäsennys

4 . Taivuta mennä-verbiä eri aika- ja persoonamuodoissa.

4. preesens

imperfekti

perfekti

pluskvamperfekti

y. 1. p.

menen

y. 2. p.

menet

y. 3. p.

menee

m. 1. p.

menemme

olimme menneet

m. 2. p.

menette

olitte menneet

m. 3. p.

menevät

passiivi

mennään

olet mennyt

menivät oli menty

5 . Ympyröi predikaatit. Muuta predikaatit kieltomuotoon.

5.

Kirjoita koko virke.

a. Olen matkustanut Seinäjoelta Ouluun. _______________________________________________________________________________

b. Serkkuni olivat lähteneet kotiin. _______________________________________________________________________________

6 . Ympyröi predikaatit.

6.

Alleviivaa subjekti (yksi tai useampi sana).

a. Elias oli matkustanut ympäri Suomea. b. Ihmiset käyttäytyivät aina ystävällisesti häntä kohtaan. c. Eliaksen ystävät ihmettelivät hänen sitkeyttään. d. Vaimo ja lapset eivät nähneet häntä viikkoihin.

7.7 . Miten meni? Väritä.

Palaa sivulle 25 arvioimaan taitojasi.

KIELITIETO: sanaluokat ja lauseenjäsennys

43

Asiatekstin kieli ja määritelmä Uutiset, lehtiartikkelit ja tietotekstit ovat asiatekstejä, joiden tarkoitus on välittää tietoa tai kertoa erilaisista asioista. Asiatekstin kieli on usein täsmällistä ja sanan­valinnat harkittuja. Tekstistä tulee vakuuttavampi, kun käytät hyvää yleiskieltä ja noudatat oikeinkirjoituksen sopimuksia.

Sanojen oikeinkirjoitus Suomen kielen kirjain–äänne-vastaavuus on vahva. Joskus sanat saattavat silti kuulostaa hiukan erilaisilta, kuin miltä ne näyttävät kirjoitettuina. Tällaisten sanojen kirjoittamisessa on syytä olla tarkkana. avaruusmatkailija

tietokirjailija

enää

mieluummin

kuulostaa

TIESITKÖ?

Taivaankappaleet Kuu, Aurinko ja Maa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, kun tarkoitetaan tähtitieteen käsitteitä ja tiettyjä taivaankappaleita.

Osa erisnimistä ja yhdyssanoista vaatii erityistä huolellisuutta.

Tällaisia ovat esimerkiksi maantieteellisten alueiden nimitykset ja kuvailevat paikannimet. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan maan­tieteelliset nimitykset, pienellä alkukirjaimella kuvailevat ilmaukset.

Pohjois-Suomi

Etelä-Afrikka

loma-Suomi

nyky-Suomi

Kivinen Kuu kiertää Maata, joka kiertää tulista Aurinkoa.

Mun mielestä Maa on kyl littee.

Asiatyyli

Asiateksti kirjoitetaan hyvällä yleiskielellä preesensissä.

Predikaatit ovat yksikön tai monikon kolmannessa persoonassa.

Muista erottaa pää- ja sivulause pilkulla. Vaikka sinulla olisi aiheesta paljon omia kokemuksia ja mielipiteitä, tietotekstissä pitäydytään faktoissa.

Maa on pyöreä planeetta, mikä näkyy avaruudessa otetuissa kuvissa selvästi.

Määritelmä Asiateksteissä on usein määritelmiä. Määritelmä kertoo, mikä tai millainen jokin asia on. Määritelmä voidaan muodostaa alaja yläkäsitteen avulla. Mää­ ritelmää voidaan laajentaa kuvailevalla sanalla tai selityksellä.

74

Maa on planeetta. alakäsite yläkäsite määritelmä Maa on pyöreä planeetta, joka kiertää Aurinkoa. alakäsite

yläkäsite määritelmä

KIELITIETO: sanojen oikeinkirjoitus, asiallinen tyyli ja määritelmä

1.1 .

Lue teksti ja tee tehtävät a.–b.

a. Alleviivaa puhekieliset sanat sekä sanat, joissa on oikeinkirjoitusvirhe. (11) Ootko nähnyt linnunradan valkeaa sumua yötaivaalla? Jos tähtitiede kiinnostaa sinua, et enään ole kaukana tähtitieteiliän työstä. Olet varmasti joskus havainnut auringon valon ja lämmön ja rimpauttanut ystävän mukaasi ulos nauttimaan säästä. Olet nähnyt, kuinka kuu näyttää muuttavan muotoaan kiertonsa aikana. Kuullostaa tutulta, eikö totta? Tiesitkö, että voit nähdä auringon lisäksi muitakin taivaankappaleita omin silmin? Nonni! Paljain silmin on helppo havaita Venus, ja syksyisin myös Jupiter ja Saturnus. Etsi lisää tietoa ja alota uusi harrastus! b. Kirjoita kunkin kirjoittamasi sanan ensimmäinen kirjain viivoille.

Saatko selville, mikä on oikeinkirjoituksessa kaikkein tärkeintä? _____ _____ _____

_____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ !

2.

2 . Tutki sanoja. Alleviivaa oikea vaihtoehto. Kirjoita sanat. itä-Suomi

Itä-Suomi

ruuhka-Suomi

Ruuhka-Suomi

koti-Suomi Koti-Suomi Pohjois-Pohjanmaa pohjois-Pohjanmaa _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

3.

4 . Lue teksti ja tee tehtävät. a. Alleviivaa predikaatit. (12) b. Ympyröi sanat, jotka aloittavat sivulauseen. (6) c. Lisää puuttuvat pilkut. (6) Avaruus on kiinnostava tutkimuskohde koska sen suuruus mykistää pienen ihmisen.

On hämmästyttävää miten paljon avaruudesta tiedetään vaikka harva on käynyt avaruudessa. Aika ja etäisyydet vaikuttavat erityisen haastavilta. Valovuosi on matka jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Se on noin 60 000 kertaa Maan etäisyys Auringosta mikä on uskomattoman pitkä matka. Jos kiinnostuit tähtitieteestä etsi tietoa verkosta ja tietokirjoista.

KIELITIETO: sanojen oikeinkirjoitus

75

3 . Muuta tekstin tyyli asiallisemmaksi. Kirjoita teksti uudelleen niin, 4. että keksit lihavoiduille sanoille tavanomaisemmat synonyymit.

Kirkkaan yötaivaan valovoimaisin tyyppi on upea juustopalleroinen täysikuu. Se valaisee koko pirtin ja piskuisen pihamaan. Jotkut megaherkkikset ihmiset kokevat, että jätti­mollukkana kuumotteleva Kuu vaikeuttaa nukahtamista. Aiheesta on tehty sikamonta tutkimusta, joista osa on hömpötystä ja osa ihan fiksuja juttuja. Uunituoreelta tuoksuvien tutkimusten mukaan Kuu-ukkelilla ei ole vaikutusta ihmisolioiden torkkumisiin.

______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________

76

KIELITIETO: asiatekstin kieli

5 . Keksi yläkäsitteelle kaksi alakäsitettä.

5. työkalu

metalli

keksintö

6 . Keksi alakäsitteille yläkäsite.

6.

koira

apina

New York

Sydney

Maa

Mars

7.7 . Muodosta määritelmä. Yhdistä viivalla alakäsite, kuvaileva sana ja yläkäsite.

ALAKÄSITE

KUVAILEVA SANA

YLÄKÄSITE

Maa

on tarkka

tähti.

Aurinko

on vaativa

tutkimusväline.

Astronautti

on sininen

planeetta.

Teleskooppi

on tulikuuma

satelliitti.

Aalto-1

on suomalainen

ammatti.

8 . Kirjoita sanalle määritelmä, joka muodostuu alakäsitteestä, yläkäsitteestä ja selityksestä.

8.

New York on kaupunki, jossa asuu valtavasti ihmisiä.

a. Helsinki on ______________________________________________________________________________ .

b. Rauta on ______________________________________________________________________________ .

c. Apina on ______________________________________________________________________________ .

d. Avaruuspuku on ______________________________________________________________________________ .

KIELITIETO: ala- ja yläkäsite ja määritelmä

77

Tiedosta tekstiksi 1. Valitse aihe.

Aiheeni: Kuu

Jos aihe on annettu valmiiksi, lue tehtävä tarkasti.

3. Valitse ajattelun apulainen.

2. Suunnittele tiedonkeruu.

• Kirjoita kysymykset, joihin haluat löytää vastauksen.

Mikä? Kuka? Missä?

Milloin? Miksi? Miten?

• Muotoile hakusanat.

• Ajatuskartta: Sopii hyvin esitelmään tai laajaan tietotekstiin. Tekstin kappalejako syntyy valmiiksi ajatuskarttaan.

• Lista: Sopii hyvin tiivistämiseen. Valitse tärkein asia jokaisesta tekstikappaleesta.

• Vertailija: Sopii kahden asian yhtäläisyyksien ja erojen tarkasteluun.

4. Etsi luotettavaa tietoa ja kirjoita muistiinpanot.

5. Kirjoita tietoteksti.

Tietoteksti kirjoitetaan preesensissä.

Asiatekstissä käytetään 3. persoonaa.

Tekstin täytyy perustua kirjoittajan tietoihin, ei mielipiteisiin.

• Kirjoita tekstin pääotsikko.

• Suunnittele tekstin kappaleiden aiheet eli väliotsikot.

• Kirjoita johdanto ja tekstikappaleet asiatyylillä.

• Liitä tekstiin kuvat ja kirjoita kuvatekstit.

• Kirjoita loppuun lähteet. (ks. s. 68)

78

TEKSTITAITO: tietotekstin kirjoittaminen

Vinkki!

Lähde kannattaa merkitä lähdeluetteloon jo muistiinpanoja tehdessä!

6. Lue tekstisi ja korjaa virheet.

• Lue teksti rauhassa ääneen, jotta huomaat kirjoitusvirheet ja epäselvät virkkeet.

• Tarkista erityisesti: 1. isot alkukirjaimet ja lopetusmerkit 2. pilkut pää- ja sivulauseiden välissä 3. eris- ja yleisnimet sekä yhdyssanat.

• Tarkista, että olet merkinnyt kaikki lähteet täsmällisesti.

• Pyydä tarvittaessa palautetta kaveriltasi tai opettajaltasi.

1.1 .

Kirjoita tietoteksti valitsemastasi aiheesta.

a. Kirjoita muistiinpanot. ●●

Etsi tietoa erilaisista, luotettavista lähteistä.

●●

Valitse sopiva ajattelun apulainen ja kirjoita muistiinpanot.

●●

Numeroi asiat muistiinpanoihin sen mukaan, missä järjestyksessä haluat kirjoittaa tekstikappaleet.

Aiheeni on:

b. Kirjoita tietoteksti käsin tai koneella. Merkitse lähdetiedot tekstin loppuun. c. Lue tekstisi ja tarkista oikeinkirjoitus.

TEKSTITAITO: tietotekstin kirjoittaminen KIELITIETO: pronominit

79

Harjoittelen asiatekstin lukemista A. Miksi täysikuu vaikuttaa yöuniin?

Kuun vetovoima pystyy liikuttamaan valtameriä, joten miksi se ei vaikuttaisi myös ihmiseen?

Monet nukkuvat huonosti täydenkuun aikaan. Mistä kuuhulluus johtuu?

Vaikka länsimainen lääketiede ei tunne tautia nimeltä kuuhulluus, monilla on todellisia kokemuksia kuunkierron vaikutuksista kehoon.

Ilmiö on tunnettu myös ensiapupoliklinikoilla: täydenkuun aikana käy enemmän loukkaantuneita ja mielenterveyshäiriöisiä. Yksi selitys kuuhulluudelle

B. Tutkijaryhmä kumosi myytin kuuhulluudesta – täysikuu ei valvota Seurantatutkimus vahvisti, että Kuu ei vaikuta uneen tai käyttäytymiseen.

Jotkut valittavat nukkuvansa huonosti, kun Kuu on pyöreimmillään taivaalla.

Moni on vakuuttunut, että täysikuu tekee muutenkin ihmisestä tavallista levottomamman – joistakin jopa ”kuuhullun”.

Kansainvälinen tutkijaryhmä halusi tietää, vaikuttavatko Kuun vaiheet meihin oikeasti jollakin tavalla. He kartoittivat, muuttuuko lasten unirytmi tai käyttäytyminen Kuun kierron mittaan. Lapset valittiin koehenkilöiksi siksi, että heidän unentarpeensa on suurempi kuin aikuisten: näin mahdolliset erot tulisivat luotettavammin esille.

Tulos osoitti, että yöunen pituus täysikuun aikana oli keskimäärin viisi minuut-

80

voi olla se, että ihminen on osa luonnon kiertokulkua. Jos kuun vetovoima pystyy liikuttamaan valtameriä ja luomaan vuorovesi-ilmiön, miksei se vaikuttaisi myös ihmiseen? Onhan ihmisen kehossa yli puolet vettä.

Kuunkiertoon reagoivat ovat usein tunteiltaan herkempiä. Joillakin kuuihmisillä täysikuu voi tuoda myös paremmat yöunet. Itsekin olen kuuihminen ja huomaan, että kehoni kerää helpommin nesteitä täydenkuun aikaan.

Vastaajana lääkäri ja diplomihomeopaatti Liisa Sulkakoski, Lääkäripalvelu Apila Oy. Elina Jäntti, Me Naiset 7.2.2012.

tia lyhyempi kuin uudenkuun vaiheessa, jolloin Kuun kiekko on vajaa. Muu käyttäytyminen ei muuttunut mitenkään. ”Näyttömme nojalla Kuu ei näytä vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen”, sanoo tutkijaryhmään lukeutunut Jean-Philippe Chaput kanadalaisesta Cheo-tutkimuskeskuksesta.

Muutaman minuutin nipistys unesta täysikuun aikana selittyy Chaputin mukaan pääosin tilastollisilla tekijöillä kuten otoksen laajuudella, eikä sillä ole mitään merkitystä terveydelle.

Tutkimukseen osallistui 5 812 lasta 12 eri maasta viideltä eri mantereelta – mukana oli myös suomalaislapsia. Iältään koehenkilöt olivat 9–11-vuotiaita. Seuranta-aineistoa kerättiin 28 kuukaudelta.

(Tutkimuksen julkaisi Frontiers in Pediatrics.)

Tiede-lehti <www.tiede.fi> 9.5.2016.

OPISKELUTAITO: tietotekstin lukeminen ja tiedon luotettavuuden arviointi

1.1 .

Lue sivun 80 tekstit A ja B. Tee tehtävät.

a. Mistä aiheesta tekstit kertovat? _______________________________________________________________________________

b. Miten täysikuu vaikuttaa ihmiseen tekstin A. mukaan? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

c. Miten täysikuu vaikuttaa ihmiseen tekstin B. mukaan? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

d. Merkitse taulukkoon rasti, mikäli väittämä sopii tekstiin.

Alleviivaa tekstistä kohdat, joiden perusteella teet päätöksen.

Väite

Teksti A Teksti B

Tieto on suhteellisen uutta.

Kirjoittajan nimi on tiedossa.

Teksti on toimitettu, eli se on julkaistu lehdessä, tieto- tai oppikirjassa tai luotettavalla verkkosivulla.

Tekstin on kirjoittanut aiheen asiantuntija.

Tieto perustuu tutkimukseen.

Teksti ei ole mielipide.

Teksti ei ole mainos.

RASTEJA YHTEENSÄ

e. Kumpi teksteistä on luotettavampi? Perustele. _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

2 . Miten meni? Väritä.

2.

Palaa sivulle 65 arvioimaan taitojasi.

OPISKELUTAITO: tietotekstin lukeminen ja tiedon luotettavuuden arviointi

81

5. MIELIKUVITUKSEN MATKASSA 1.1 .

Päättele, kuka kuvassa voisi sanoa tai ajatella näin. Merkitse kirjain sopivaan kohtaan. ”Shhhhs, kumpaa purisin? Maistuisiko maukkaammalta hoilottaja vai raapustelija?” (A) ”Tästä on loikittava kiireesti pois, ennen kuin loitsu tehoaa.” (B) ”Sanat suussani sulavat, puheet putoelevat.” (C) ”Seis, seis! En ehdi kirjoittelemaan säkeitä tuota vauhtia!” (D) ”Ei hassumpi piilopaikka!” (E) ”Kop, kop! Eikös tämä kuori nyt jo voisi mennä rikki?” (F)

82

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

83

Tavoitteista taitoihin Jakson alussa:

Lue jakson tavoitteet yksi tavoite kerrallaan. ●● Arvioi ja merkitse janalle punaisella värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ●● Ympyröi jakson tavoitteista mielestäsi tärkeimmät. ●●

Tavoitteet 1. Tunnistan sananlaskun ja osaan

En os

aa vi

elä.

selittää sen merkityksen. (s. 86–87)

2. Tunnistan Kalevalan runokielen tuntomerkkejä. (s. 88–89)

3. Osaan selittää, mitä tarkoittaa kalevalamitta. (s. 88–89)

4. Tunnistan vapaamittaisen runon ja sen tuntomerkkejä. (s. 90–91)

5. Osaan tehdä erilaisia runoja. (s. 92–93)

6. Tunnistan mainoksen ja sen tehokeinoja. (s. 94–95)

7. Osaan kertoa, mihin mainoksella pyritään: tuotteen ostamiseen, osallistumiseen vai vaikuttamiseen. (s. 94–97)

8. Osaan kirjoittaa vapaamittaisen runon. (s. 98–99)

84

OPISKELUTAITO: tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

, Sujuu osaan! a k s ko

Jakson lopussa:

Arvioi ja merkitse sivun 84 janalle sinisellä värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ●● Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. ●● Pyydä palautetta luokkakaveriltasi ja opettajaltasi. ●●

Arvioi itse. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________

Kaveri kuiskaa. Pyydä kaveriasi arvioimaan sivun

tehtävä

.

__________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________

Ope kuiskaa. Opettajan kehut ja vinkit.

OPISKELUTAITO: itsearviointi, vertaisarviointi ja oppimista edistävä palaute

85

Sanonnat ja sananlaskut Suomen kielessä on paljon sanontoja ja sananlaskuja. Sanonta on voinut alun perin tarkoittaa jotain ihan muuta kuin nykyään.

Sanonta “olla pulassa” tarkoittaa samaa kuin kärsiä puutetta tai olla vaikeuksissa.

Pula merkitsi aikoinaan huonoa ja rikkoutuvaa jäätä. Pulassa oleminen tarkoitti siis jäihin tai avantoon putoamista.

Jo muinaiset suomalaiset kertoivat sananlaskuja toisilleen. Monet niistä ovat tuttuja myös Kalevalasta. Niiden avulla jaettiin kokemuksia sekä annettiin elämänohjeita nuoremmille sukupolville. Kaikki sananlaskut eivät kuitenkaan ole syntyneet Suomessa. Jotkut sananlaskuista ovat eri maiden yhteistä kansanperinnettä.

Sananlaskut ovat usein rytmikkäitä, ja niissä leikitään kielellä ja kielikuvilla. Näin ne on ollut helpompi muistaa. Sananlaskuilla on oma rakenteensa ja omat tuntomerkkinsä.

Kaunis kuin sika pienenä.

vertaus kuin-sanan avulla

Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Vesi vanhin voitehista.

Suomalaiset keksivät nykyisinkin sananlaskuja.

Uusissa sananlaskuissa kieli on erilaista, mutta perusidea ei ole muuttunut mihinkään.

Niissä neuvotaan, näpäytetään ja ohjataan välttämään samoja mokia, mitä itse on tehty.

Huumoriakaan ei unohdeta.

Hänellä ei ole kaikki muumit laaksossa.

Elämä on!

Rapatessa roiskuu.

Tää meni ihan putkeen!

Niin netti vastaa kuin sinne huutaa.

86

TEKSTITAITO: sananlaskut ja sanonnat

vertaus ilman kuin-sanaa syy ja seuraus sananlasku Kalevalasta

1.1 .

Yhdistä sananlasku ja sen selitys.

Vesi vanhin voitehista.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Ei ole kaikki muumit laaksossa.

Tää meni ihan putkeen!

Rapatessa roiskuu.

Jos esimerkiksi lapsi on juuri oppinut kävelemään, ei häneltä voi vaatia juoksemista.

Jos tavoittelee taitoihinsa nähden mahdottomia, voi pettyä tai epäonnistua.

Useisiin tapaturmiin tai sairauksiin vesi on vanha ja hyvä lääke.

Se, miten kohtelet muita, vaikuttaa siihen, miten muut kohtelevat sinua.

Jokin työ onnistuu täydellisesti.

Kun tekee paljon töitä, voi myös sattua yhtä sun toista, josta kaikki eivät välttämättä pidä.

Henkilö ei ole ihan fiksu.

Hänen toimintansa on typerää.

2.

2 . Keksi ja kirjoita sananlaskuille jatkoa. Käytä mielikuvitustasi. a. Ei oppi ojaan kaada, eikä b. Häipyi kuin c. Parempi kissa pöydällä kuin d. Ei lukemalla opi _______________________________________________________________________________

e. Ei ole kukaan _______________________________________________________________________________

f. Niin opettaja vastaa kuin _______________________________________________________________________________

g. Tää meni ihan _______________________________________________________________________________ TEKSTITAITO: sananlaskut ja sanonnat

87

Kalevalan runokieli Kalevalan tekstit ovat kertomarunoutta eli kertomuksia runon muodossa. Alun perin runot laulettiin. Elias Lönnrot kuunteli karjalaisia runonlaulajia ja kirjoitti runot muistiin.

Lönnrot yhtenäisti ja korjaili runojen kieltä. Osan runoista Lönnrot runoili itse, jotta hän sai Kalevalaan johdonmukaisesti etenevän juonen.

Kalevalan runot on kirjoitettu kalevalamittaan. Jokainen säe muodostuu kahdeksasta tavusta. Kalevalamitta, toisto ja säkeiden alkusoinnut auttoivat runonlaulajia muistamaan pitkät runot paremmin ulkoa.

Va-ka van-ha Väi-nä-möi-nen, tietäjä iän-ikuinen, oli teittensä ajaja, matkojensa mittelijä,

noilla Väinölän ahoilla,

Kalevalan kankahilla

Kalevala (koonnut Elias Lönnrot 1849), Kolmas runo. Rosebud Books 2009.

Säkeessä on aina kahdeksan tavua.

Toisto voi tarkoittaa saman sanan toistamista tai sitä, että sama asia sanotaan kahdella eri tavalla.

Säkeen sanoissa on alkusointu eli peräkkäiset sanat alkavat samoilla äänteillä.

Elias Lönnrot kuuli runonkeruumatkoillaan myös kalevalamittaisia lastenloruja.

Lorut olivat luettelomaisia, ja siksi ne oli helppo muistaa. Yksi tunnetuimmista vanhoista kalevalaisista lastenloruista on Olin ennen onnimanni.

Olin ennen onnimanni.

Olin ennen onnimanni, onnimannista matikka, matikasta maitopyörä, maitopyörästä pytikkä, pytikästä pöytäristi, pöytärististä ripukka, ripukasta rintasolki, rintasolesta sopukka, sopukasta Suomen kirkko, Suomen kirkosta kipinä, kipinästä kirjanmerkki, kirjanmerkistä meteli...

Kanteletar (koonnut Elias Lönnrot 1840), Ensimmäinen kirja, runo 234.

Suomalaisen kirjallisuuden seura 1966.

88

TEKSTITAITO: Kalevalan runokielen tuntomerkkejä

1.1 .

Tutki Kalevalan runoa. Merkitse oikea numero sitä vastaavaan kohtaan.

1. toisto

2. alkusointu

3. kahdeksantavuinen säe

Vaka vanha Väinämöinen

it-se pis-ti-he pa-ja-han.

Siell´on seppo Ilmarinen:

takoa taputtelevi.

Sanoi seppo Ilmarinen:

“Oi sie vanha Väinämöinen!

Miss´olet viikon viipynynnä,

kaiken aikasi asunut?”

Kalevala (koonnut Elias Lönnrot 1849), Kymmenes runo. Rosebud Books 2009.

2 . Keksi ja kirjoita sama asia toisella tavalla. Voit käyttää osin samoja sanoja.

2.

Kirjoita asia kahdeksalla tavulla.

a. Yksin kävelin metsässä.

Yk sin _________ va _________ el _________ sin _________ _________ _________ _________ _________

b. Karhun kohtasin hurjimman. _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________

c. Vapisin varpaita myöten. _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________

d. Vaan karjaisin kauheasti. _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________

3 . Kirjoita kehuruno itsestäsi kalevalamittaa käyttäen.

3.

Ku ka muu mu ka pa rem pi? _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ _________ TEKSTITAITO: Kalevalan runokielen tuntomerkkejä

89

Runo Runo on kertova teksti, joka voi kuvata tunnetta, tapahtumaa tai näkymää. Se voi myös kertoa kokonaisen tarinan tai vain leikitellä kielellä. Säkeet sekä jako säkeistöihin kertovat ensivilkaisulla, että kyseessä on runo.

Runon tuntomerkkejä Runon kieli on kuvailevaa. Sanat valitaan tarkasti, sillä runossa jokainen sana on tärkeä.

Sanojen, vertausten ja kielikuvien avulla luodaan mielikuvia ja tunnelmia.

Runon rytmi syntyy toiston, loppusointujen, sanojen, sanajärjestyksen, tavujen, taukojen tai säkeiden sijoittelun avulla. Sanat ja säkeet voidaan myös kirjoittaa kuvan tai kuvion muotoon. Runon rytmi voi olla säännöllinen tai vapaamittainen.

Runossa on kertoja ja aihe ihan niin kuin kertomuksessakin. Runon kertojaa sanotaan runon puhujaksi. Runon puhuja voi olla ihminen, eläin, esine tai vaikkapa vuodenaika.

Runon aihe voi olla esimerkiksi onnellisuus, ystävyys, elämä, luonto tai suru.

Vapaamittainen runo Vapaamittaisessa runossa ei ole loppusointuja eikä toistuvaa runokaavaa.

Vapaamittainen runo voi muistuttaa puhetta, kertomusta tai vaikka ostoslistaa.

Avasin ikkunan kuullakseni sateen

runon nimi

Avasin ikkunan kuullakseni sateen, puut kuiskailivat

salaisuuksiaan sävy sävyyn vaihtoivat sanoja hetkestä toiseen muunnellen tarinaa

Kielikuva herättää mielikuvan ja tarkoittaa jotain muuta, kuin mitä pelkät sanat kertovat. alkusointu Säkeiden sijoittelu ja pituus vaikuttavat runon rytmiin.

jonka alkua en enää muista mutta lopun ennen kuin oksien alle heittyy kirkas hiljaisuus tahdon kuulla.

Kirsi Kunnas 1986, Valoa kaikki kätketty: runoja. WSOY.

90

säkeistö runoilijan nimi runokirjan eli kokoelman nimi

TEKSTITAITO: runon tuntomerkkejä ja vapaamittainen runo

1.1 .

Lue runo Piti sanoa ja tee tehtävät.

a. Merkitse oikea numero sitä vastaavan runon osan tai tuntomerkin kohdalle.

1. runoilijan nimi 2. runon nimi 3. runokirjan eli kokoelman nimi

PITI SANOA

4. säkeistö 5. säe 6. toisto

Piti sanoa Tykkään sinusta!

Suusta tuli: Anna juustoa!

Piti sanoa: Olet ihana!

Suusta tuli: Nähdään huomenna!

Piti sanoa: Kaipaan sinua!

Suusta putos kaksi hammasta.

Laura Ruohonen 2017, Tippukivitapaus. Otava.

b. Kuinka monta säkeistöä runossa on? _______________________________________________________________________________

c. Mistä runon rytmi syntyy? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

d. Mikä on runon aihe? _______________________________________________________________________________

e. Millainen ihminen voisi olla runon puhuja? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ TEKSTITAITO: runon lukeminen

91

2.

4 . Tee tussiruno. ●● Tutki tekstiä. ●● Etsi tekstistä mielenkiintoiset sanat. ●● Väritä piiloon muut sanat. ●● Näkyviin jäävistä sanoista syntyy runo.

Vanha tietäjä tunsi loppunsa tulevan.

Hän lähti kulkemaan rantaan. Viimeisen kerran hän nosti loitsijan voimansa esiin: hän lauloi mahtisanoillaan rantaveteen umpipurren, vaskisen veneen. Sitten hän istuutui veneen perään ja lähti kohti meren selkää. Viimeisen kerran hän kääntyi katsomaan rakkaita kotirantojaan.

Suomen lasten Kalevala (kertonut Kirsti Mäkinen). 2008. Otava.

2 . Suunnittele oma vapaamittainen runo.

3. a. Valitse runosi aihe tai keksi itse. matka

nälkä

kaupunki

juhla

ilo

metsä

b. Valitse runon puhuja tai keksi itse. minä

lisko

hämähäkkimies

äiti

kenkä

mehukannu

c. Keksi ja kirjoita mahdollisimman monta valitsemaasi aiheeseen liittyvää mielenkiintoista sanaa, joita runon puhuja voisi käyttää.

d. Kirjoita vertauksia sanoista, joita keksit kohtaan c. ________________ on kuin ______________________________________________________. ________________ on kuin ______________________________________________________. ________________ on kuin ______________________________________________________. ________________ on kuin ______________________________________________________.

92

TEKSTITAITO: tussiruno ja runon suunnitteleminen

3 . Kirjoita runo.

4. ●● Hyödynnä sivun 92 tehtävän kolme suunnitelmaasi ja ryhdy töihin. ●● Pohdi, käytätkö runossa toistoa, alkusointua, erimittaisia säkeitä tai kielikuvia. ●● Suunnittele, miten asettelet runon säkeet.

TEKSTITAITO: runon kirjoittaminen

93

Mainos Yleensä mainoksen päätavoite on houkutella ihmiset ostamaan mainostettava tuote.

Toisinaan mainoksella myös houkutellaan osallistumaan. Silloin mainoksen avulla pyritään esimerkiksi saamaan lahjoituksia hyväntekeväisyyteen tai osallistujia johonkin kampanjaan.

Mainos voi olla hauska, kummastuttava, kaunis tai vaikka ärsyttävä. Sen tehtävä on pysäyttää ja pistää miettimään. Mainos suunnitellaan aina tarkasti, jotta se vaikuttaisi meihin toivotulla tavalla. Mainokseen valitaan esimerkiksi sopivat värit ja musiikki, katseenvangitsija, iskulause ja usein myös tarina, joka halutaan kertoa.

Mieleenpainuva iskulause on tärkeä osa mainosta.

Eri värit luovat erilaisia merkityksiä ja mielikuvia.

Katseenvangitsijan tehtävänä on kiinnittää katsojan huomio mainokseen.

Tällä mainoksella saksalaisessa omistuksessa oleva kauppaketju Lidl haluaa vakuuttaa myyvänsä myös suomalaisia tuotteita.

Mainoskuva korostaa suomalaisuutta Väinämöisen sekä sinisen ja valkoisen värin avulla.

Mainoksessa on usein yrityksen tai tuotemerkin logo.

Mainoksella pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen.

Liikenneturvan kampanja haastaa meitä huomioimaan toisemme liikenteessä ja liikkumaan turvallisesti.

94

TEKSTITAITO: mainos

1.1 .

Tutki mainosta ja vastaa kysymyksiin.

a. Onko mainoksen tarkoitus houkutella

ittäisee

n

ATUTAA PTIÄÄMÄN AIOVSI TEÄRVNIÄ. kä

__________________________________________

n

Päiv

osallistumaan vai ostamaan?

y tt ö ö

Testaa hoksottimesi ja osallistu arvontaan – palkintona älykelloja! keiju.fi

KEIJU+ DHA – MARGARIINI, JOSSA ON ÄLYÄ.

100 % kasviperäinen.

Hyvänmakuinen Keiju+ DHA tukee aivojen ja näköaistin normaalia toimintaa. Edullinen vaikutus aikaansaadaan nauttimalla päivittäin 250 mg DHA-rasvahappoja osana terveellisiä elintapoja sekä tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota.

__________________________________________ __________________________________________

b. Mitä tuotetta mainoksessa mainostetaan? __________________________________________ __________________________________________ __________________________________________ __________________________________________

c. Ympyröi kuvasta kohta, johon katseesi kiinnittyy ensimmäisenä.

d. Mitä outoa on mainoksen iskulauseessa? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

e. Mitä iskulauseessa itse asiassa lukee? _______________________________________________________________________________

f. Mihin arvelet mainostajan pyrkineen väärin kirjoitetulla iskulauseella? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

g. Mitä mainoksessa luvataan? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

TEKSTITAITO: mainoksen lukeminen

95

Finlaysonin mainos julkaistiin Helsingin Sanomien etusivulla maaliskuussa 2017.

OTTAISITKO HEIDÄT NAAPUREIKSESI?

TOVE JANSSONIN VIESTI ON OLLUT jo 1950-luvulta saakka selkeä. Maailmaan mahtuu monenlaista ja se on rikkaus ei uhka.

Nautitaan, iloitaan ja opitaan toisiltamme. Rakkaus on väkevämpi kuin viha.

OMA, VIRALLINEN KANTAMME ASIAAN ON: Mitä enemmän maailma muistuttaa Muumilaaksoa,

sitä parempi paikka se on asua ja elää.

OSALLISTU SUOMEN PUNAISEN RISTIN KAMPANJAAN ja tee rasisminvastainen teko tai lupaus.

Julkaise oma teko tai päätös somessa tunnisteella #minäpäätän, #jagbestämmer tai #idecide ja tule SPR:n kampanjaviikon avajaisiin 20.3. Helsingin Narinkkatorille. Lisää tietoa eirasismille.fi.

96

TEKSTITAITO: mainos

SEKALAISTA SAKKIA VUODESTA 1820

1 .

2.

Tutki viereisen sivun mainosta. Merkitse, onko väite oikein (O) vai väärin (V).

Mainoksen tarkoitus on houkutella ostamaan uusia Muumi-mukeja.

Mainoksen tavoitteena on saada ihmiset osallistumaan Punaisen Ristin kampanjaan.

Mainoksen tavoitteena on saada ihmiset tekemään rasisminvastainen teko tai lupaus.

Muumit on valittu mainokseen siksi, että ne edustavat erilaisuutta ja samaan aikaan myös suvaitsevaisuutta.

Tekstiiliyritys Finlayson ei esitä virallista kantaansa mainoksessa.

Mainos vetoaa tunteisiin.

3.

2 . Miten mainos pyrkii vaikuttamaan sinuun? Perustele. _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

3 . Muokkaa viereisen sivun 96 mainosta.

4.

Mainos väittää, että mitä enemmän maailma muistuttaa Muumilaaksoa, sitä parempi paikka se on asua ja elää. ●● Keksi ja kirjoita Muumilaakson asukkaille puhekuplia, joissa he perustelevat,

miksi he olisivat hyviä naapureita. ●● Poimi mainoksen alareunan tekstistä sopiva iskulause ja kirjoita se mainokseen.

5.

4 . Onko ihmisten erilaisuus uhka vai rikkaus? Perustele. _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

TEKSTITAITO: mainoksen lukeminen

97

Harjoittelen runon lukemista ja kirjoittamista 1.1 . Lue listaruno Oma huone ja merkitse oikea numero sitä vastaavan runon osan tai tuntomerkin kohdalle.

1. runoilijan nimi 2. runon nimi 3. runokirjan eli kokoelman nimi

4. säkeistö 5. säe 6. toisto

Oma huone?

Minulle riittää oma pöydänkulma.

Oma muki.

Omat sukat.

Oma kirja.

Omat kuulokkeet.

En tahdo olla LIIAN yksin.

Tittamari Marttinen 2003, Äidin karkkipäivä. WSOY.

2.2 Lue vertaileva runo Nauru tarttuu ja vastaa kysymyksiin.

Nauru tarttuu nopeammin kuin vesirokko tai flunssa. Se kuplii kuin limsa lasissa. Poksahtelee kuin popcorn-jyvät kattilassa. Rätisee ja välkkyy kuin tähtisadetikku.

Tittamari Marttinen 2003, Äidin karkkipäivä. WSOY.

a. Mitä erikoista runon muodossa on, kun tutkit sen nimeä ja säkeitä? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

b. Mihin naurun tarttumista verrataan runossa? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

c. Mihin kolmeen asiaan naurua verrataan runossa? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________

98

TEKSTITAITO: runon lukeminen

3.

3 . Kirjoita vapaamittainen runo.

Kirjoita listaruno tai vertaileva runo. Käytä apunasi viereisen sivun runoa Oma huone? tai Nauru tarttuu. ●● Keksi ensin runon aihe. ●● Päätä, kuka tai mikä on runon puhuja. ●● Pohdi, käytätkö runossa toistoa, alkusointua, erimittaisia säkeitä tai kielikuvia. ●● Suunnittele, miten asettelet runon säkeet.

4.

4 . Miten meni? Väritä.

Palaa sivulle 85 arvioimaan taitojasi.

TEKSTITAITO: runon kirjoittaminen

99