{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

ÄIDIN K IELI JA K IR JALLIS UUS

OPETTAJAN OPAS

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala


TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010345100 koulut@kirjavalitys.fi KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki © Elisa Helin, Elisa Hurmerinta, Ulla Ilomäki-Keisala, Sari Muhonen, Elsi Santala ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2018 KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on opettajan opas, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-952-288-888-4 Ulkoasu ja taitto: Minna Komppa, Taittotalo PrintOne Kuvitus: Marjo Nygård Toimitus: Reija Jousjärvi


SISÄLLYS Kuiske 3: tuoteperhe ................................................4 Kuiske 3 Lukutaito: jakson rakenne.....................6 .....................6 Kuiske 3 Taitojen vihko: jakson rakenne............8 Arviointi ..................................................................... 10 Eriyttäminen ............................................................. 10

1. Loikka lukuvuoteen Jakson aloitus .......................................................... 12 Aloitusaukeama: Elokuu ...................................... 14 Lasten valtakunta ................................................... 18 Välkkäkavereita kioskista ..................................... 22 Harjoitus tekee mestarin...................................... 26 Lukukoira Ponku ..................................................... 30 Viljo inhoaa kiusaamista ...................................... 34 Valitse ja luo ............................................................. 38

2. villit viestit Jakson aloitus .......................................................... 40 Aloitusaukeama: Johto-lanka ............................ 42 Pikaviestejä ja outoja koodeja ........................... 46 Koiramaisia viestejä ............................................... 50 Ainutlaatuista viestintää ...................................... 54 Erilaisia kieliä ............................................................ 58 Pii Peipponen ........................................................... 62 Valitse ja luo ............................................................. 66

3. Sukellus satuihin Jakson aloitus .......................................................... 68 Aloitusaukeama: Rosvolaulu .............................. 70 Kolme pukkia ........................................................... 74 Puluboin iltasatu..................................................... 78 Kolme toivomusta .................................................. 82 Matkivat apinat ....................................................... 86 Tyttö kotimiehenä .................................................. 90 Valitse ja luo ............................................................. 94

4. Rohkeat sankariteot Jakson aloitus .......................................................... 96 Aloitusaukeama: Älä pelkää pimeyttä ............ 98 Mörkövahti .............................................................102 Kiristäjät kuriin! .....................................................106 Presidentin hengenpelastusmitali .........................................110 Kuinka kaikki käännetään yhtä vastaan ...........................................................114 Mitä rohkeus on? ..................................................118 Valitse ja luo ...........................................................122

5. Ilmiömäiset keksinnöt Jakson aloitus ........................................................124 Aloitusaukeama: Tutkija Timoteus Kooppi ..126 Riston uudissanakirja ..........................................130 Niksologi testaa – kulhosta kaiutin ................134 Muovi valtaa maailman meriä .........................138 Muovit kiertoon ....................................................142 Uusi yritys ................................................................146 Valitse ja luo ...........................................................150

6. Tuulettavat tunteet Jakson aloitus ........................................................152 Aloitusaukeama: Talot ovat yksin kotona ....154 Aitoa kauhua ..........................................................158 Nooa Notkoniitty karkaa kotoa .......................162 Suuri tomaattisota ...............................................166 Salaperäinen Muukalainen ...............................171 Iso Kiltti Jätti – IJK .................................................176 Valitse ja luo ...........................................................180 Taitojen vihko vastaukset ..................................182 Arviointi: kielitiedon kokeet .............................233


KUISKE 3: TUOTEPERHE Kuiske 3 Lukutaito

ÄI D I N K I E LI JA K I R JALLI SU U S Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

3 LUKUTA ITO

3

LUKUTAITO

Kuiske 3 Lukutaito on kokoelma huolellisesti valittuja tekstejä ja rikasta, inspiroivaa kuvitusta. Lukutaito houkuttelee lukemaan, eläytymään ja tulkitsemaan. • Kirjassa on kuusi jaksoa, jotka voidaan käsitellä halutussa järjestyksessä. Ensimmäinen jakso soveltuu hyvin lukuvuoden alkuun. • Laaja-alaisen osaamisen tietyt tavoitteet (L1–L7) painottuvat eri jaksoissa. • Monipuoliset kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja kantaa ottavat tekstit vahvistavat luetun ymmärtämisen taitoja ja laajentavat käsitystä ympäröivästä maailmasta. • Tehtävät kehittävät tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, luetun ymmärtämisen taitoa ja monilukutaitoa.

Kuiske 3 Taitojen vihko Ä I DI N K I E L I JA K I R JA L L I S U U S

TA I TOJ EN V IHKO Kielitieto ja tekstitaidot

Kuiske 3 Taitojen vihko: Kielitieto ja tekstitaidot on tutkivaa otetta korostava tehtäväkirja, joka kehittää oppilaan kielitiedon, tekstitaidon ja itsearvioinnin taitoja. Taitojen vihko on oppilaan oma portfolio, johon oppilaan taidot, luovuus, osaaminen ja oppimisen edistyminen tallentuvat. • Vihkossa on kuusi jaksoa, jotka voidaan käsitellä halutussa järjestyksessä. Ensimmäinen jakso soveltuu hyvin lukuvuoden alkuun, sillä sen avulla kerrataan alkuopetuksen keskeisiä asioita. • Vihkossa lähdetään liikkeelle tavoitteiden asettamisesta ja itsearvioinnista, joihin palataan jakson lopussa. • Kielitiedon asiat opetetaan selkeiden opetussivujen avulla, minkä jälkeen niitä harjoitellaan monipuolisilla tehtävillä. • Tekstitaidon opetussivuilla mallinnetaan yksi kertova, kuvaava, ohjaava tai kantaa ottava teksti, minkä jälkeen oppilas kirjoittaa oman tekstinsä ohjatusti. • Harjoittelen-aukeamilla harjoitellaan jaksosta riippuen tekstitaidon tai kielitiedon asioita.

Kuiske 3 Keskity ja kirjoita Kuiske 3 Keskity ja kirjoita tarjoaa rauhaa ja kiireettömyyttä kouluarkeen. Keskity ja kirjoita mahdollistaa hiljentymisen oppimisen äärelle, keskittymisen ja aivojen lepuuttamisen sekä silmä-käsi-koordinaation kehittämisen houkuttelevien aukeamien parissa. Vihkon teemana on suomalainen lastenkirjallisuus. • Tehtävissä harjoitellaan sujuvaa käsialaa, oikeinkirjoitusta ja luovaa tuottamista. • Luovien piirustus- ja väritystehtävien avulla oppilasta ohjataan erilaisten muotojen tekemiseen, mikä auttaa myös lapsen oman käsialan kehittymisessä. • Vihkoa voi käyttää myös eriyttävänä materiaalina.

4

tUotEPErHE


Kuiske 3 Digi Kuiske 3 Digi on rikastettu Lukutaito-kirja, runsaampi Opettajan opas sekä Taitojen vihkon kielitiedon ja tekstitaidon opetettavien asioiden hakemisto. Digi sisältää myös laajan Kuiske 3 Arviointi -materiaalin. Digi innostaa erilaisia oppijoita ja tarjoaa mahdollisuuksia eriyttää alas- ja ylöspäin. Oppilaat voivat käyttää digimateriaalia myös omilla laitteillaan yksin ja yhdessä. • Valmiit tuntisuunnitelmat helpottavat opettajan työtä. • Virittely johdattelee oppitunnin aiheeseen innostavien ja monilukutaitoa kehittävien videoiden, kuvien, laulujen ja tehtävien kautta.

• Tekstin käsittelyn eri vaiheet ohjaavat monipuolisten lukutekniikoiden ja -tapojen käyttöön. Lukutaito-kirjan tekstit on kuunneltavissa myös tekstiäänitteinä. • Vuorovaikutus ja leikit tuovat iloa, harjoituttavat vuorovaikutustilanteissa toimimista ja syventävät oppimista. • Taitojen vihkon opetettavat asiat ovat Digissä helposti esitettävässä muodossa. • Kuiske 3 Arviointi sisältää luetun ja kuullun ymmärtämisen tekstit ja tehtävät, sanelut, toistokirjoitukset, kielitiedon kokeet ja arvioinnin apuvälineitä. • Digi tarjoaa paljon välineitä eriyttämiseen (ks. tarkemmin Eriyttäminen s. 10).

Kuiske 3 Opettajan opas

Ä I DI NKI EL I JA KI RJA L L I SUUS

O PETTAJAN OPAS

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

Kuiske 3 Opettajan opas on painetussa muodossa oleva opettajan apuväline. Opettajan oppaassa on kielitiedon kokeet ja vastaukset. • Valmiit tuntisuunnitelmat helpottavat opettajan työtä. • Virittelyt johdattelevat oppitunnin aiheeseen innostavien tehtävien kautta. • Tekstin käsittelyn eri vaiheet ohjaavat monipuolisten lukutekniikoiden ja -tapojen käyttöön. • Vuorovaikutus ja leikit tuovat iloa, harjoituttavat vuorovaikutustilanteissa toimimista ja syventävät oppimista. • Oppaassa on Lukutaito-kirjan sisältö, Taitojen vihkon vastaukset sekä Arviointi-materiaalin kielitiedon koemateriaali.

tUotEPErHE

5


KUISKE 3 LUKUTAITO: JAKSON RAKENNE 3. SUKELLUS SATUIHIN

Rosvolaulu Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä. On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä. Kun pakko on, niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan. Hei, rensselit selkään, nassakat kourahan, Kasper ja Jesper ja Joonatan. Thorbjørn Egner (suomentanut Aila Meriluoto), Kasper, Jesper ja Joonatan – kolme iloista rosvoa. 1955.

54

KUVAN LUKEMINEN

KERTOVA TEKSTI: runo

55

JAKSON ALOITUS Jakson aloitusaukeamalla on herkullinen kuva ja tutkittava runo.

Kolme pukkia

– Minulla on niin kova nälkä, etten aio pelätä peikkoa, sanoi Pikku-Pukki ja asteli sillalle. – Kuka uskaltaa astella minun sillallani? ärjyi peikko sillan alta. – Se olen minä, Pikku-Pukki, koetti pienin pukki sanoa rohkeasti. – Haa! Minä tulen ja syön sinut, raakkui peikko. – Älä syö minua! Minun isoveljeni tulee aivan kohta, ja hän on paljon pulleampi kuin minä, huusi Pikku-Pukki jalat tutisten. Peikko mietti hetken. Se päätti ahneuksissaan odottaa isompaa pukkia saaliikseen.

Olipa ja elipä kerran jyrkän vuoren rinteellä kolme pukkia: Pikku-Pukki, Keski-Pukki ja Iso-Pukki. Eräänä päivänä ruoho loppui rinteeltä. Pukit päättivät lähteä alas vehreälle niitylle ruokailemaan. Niitylle pääsi kuitenkin vain vaarallisen sillan kautta. Sillan alla asui ilkeä peikko.

Seuraavaksi sillalle kopisteli Keski-Pukki. – Kuka uskaltaa astella minun sillallani? mylvi peikko. – Se olen minä, Keski-Pukki, vastasi pukki. – Haa! Minä tulen ja syön sinut, ärjyi peikko. Seuraavaksi isoin pukki kopsutteli – Älä syö minua! Syö isoveljeni, sillalle. joka tulee aivan kohta. Hän on – Kuka kopsuttelee minun sillallani? karjui paljon muhkeampi kuin minä, peikko jälleen. huusi Keski-Pukki. – Se olen minä, isoin pukki, huusi Iso-Pukki. Peikko murisi ja mylvi, – Haa! Minä tulen ja syön sinut, mylvi peikko. mutta päätti kuitenkin – Tule vain, täällä olen! huusi isoin pukki. odottaa isointa pukkia. Peikko kipusi mylvien ylös siltansa alta. Juuri kun peikko sai itsensä kammettua sillalle, tökkäsi suurin pukki sarvensa peikon takapuoleen. Peikko putosi rähmälleen jokeen, eivätkä pukit nähneet sitä enää koskaan.

Kaikki kolme pukkia pääsivät lopulta turvallisesti niitylle, eikä tuoretta ruohoa heiltä enää koskaan puuttunut. Sen pituinen se. kansansatu

56

KERTOVA TEKSTI: satu

KERTOVA TEKSTI: satu

57

TEKSTIKOKONAISUUS Tekstiaukeamalla on teksti tai tekstikatkelma, joka voi olla kertova, kuvaava, ohjaava tai kantaa ottava teksti.

6

LUKUtaIto


4.

Satu ääninä

Luokaa sadulle äänimaisema .

1.

Lue teksti Kolme pukkia . Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi .

2.

Pohdinta

Lue teksti Kolme pukkia . Kerro tai kirjoita .

• Millaisten äänien avulla sadun juonen voisi esittää?

a . Miten satu alkaa?

a . Millainen on tunnelma sadun alussa, keskellä ja lopussa?

• Miten voitte kuvata sadun vaiheet soittimin, kehosoittimin tai tilasta löytyvin välinein? Käyttäkää juonikaaviota apunanne.

b . Mitkä asiat toistuvat sadussa? c . Miten satu loppuu?

b . Miltä pienestä pukista tuntui ylittää silta?

d . Ketkä ovat sadussa hyviksiä?

c . Miksi peikko antoi sekä pienen pukin että keskikokoisen pukin ylittää sillan?

e . Kuka on sadun pahis?

d . Keneen sinä luotat yhtä paljon kuin pienet pukit luottivat isoon pukkiin?

3.

HU

Keksi ja kirjoita varoitusviesti kolmelle pukille .

OM

Va ro

...

• Varoita pukkeja sillan alla vaanivasta nälkäisestä peikosta.

IO!

• Kirjoita loppuun, keneltä viesti on.

Toteutus

• Voit käyttää viestissä emojeja.

• Päättäkää, miten kirjoitatte keksimänne äänet paperille.

• Harjoitelkaa esitystänne.

Julkaisu • Esittäkää sadun äänimaisema muille.

58

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN

MONILUKUTAITO

59

TEHTÄVÄT Tekstin jälkeen on aina tehtävät 1-3. Joihinkin teksteihin on myös tehtävä 4. Tehtävät kehittävät tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, luetun ymmärtämisen taitoa ja monilukutaitoa. Tehtävä 1 Lukuelämys ja yhteys oppilaan kokemusmaailmaan

Tehtävä 2 Luetun ymmärtäminen ja sanasto

Tehtävä 3 Tekstin tuottaminen

Tehtävä 4 Monilukutaito

Valitse ja luo Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty . 1 . Valitse yksi aukeaman tehtävistä.

Matkivat apinat -räppi

2 . Jos tehtävä on pari- tai ryhmätehtävä, muodostakaa ryhmät.

• Muodostakaa neljän oppilaan ryhmä.

3 . Mieti opettajan kanssa tehtävän tavoitteet.

• Tutkikaa satua Matkivat apinat.

4 . Sovi, miten tehtävä arvioidaan. Esimerkiksi:

• Pohtikaa:

• keskustelu opettajan kanssa • itsearviointi • vertaisarviointi

Mitä tapahtui ensin? Mitä seuraavaksi?

RYHDY HOMMIIN!

5 . Valitse, miten julkaiset tuotoksen muille.

Mitä seuraavaksi? • Kirjoittakaa sadun juoni 5–7 virkkeellä.

Kauppiaan kärryt kaatuivat. Apinat ryntäsivät paikalle.

• Suunnittele satuhaastattelu.

• Harjoitelkaa räppäämään virkkeet rytmikkäästi. Aloittakaa ensimmäisestä virkkeestä. Askeltakaa paikalla laskien 1, 2, 3, 4.

Toisen turha on toisen aarre • Mieti, millaisen tavaran voisit myydä kirpputorilla. Tee tavarasta ajatuskartta. Millainen tavara on?

uudenveroinen sopii kaikille hiuksille

täydellinen koko

2€

Painottakaa niitä tavuja tai sanoja, jotka osuvat askelten kanssa kohdakkain.

Keksi mahdollisimman monta myönteistä sanaa kuvaamaan tavaraa. • Valmistele myyntipuhe. Jos haluat, voit käyttää Puluboi-sadun kieltä.

Telvetuloa ostoksille! Taljolla tänään upeita tavaloita! Esimelkiksi hienoista hienoin hiushalja! Uudenveloinen, kaunis, juuli sopivan kokoinen. Sopii lyhyille ja pitkille hiuksille. Vain kaksi euloa! Osta nyt, maksa maaliskuussa!

1 Kauppiaan Apinat

2 3 kärryt kaatuiryntäsivät paikal-

Ketä haastattelet? Mitä kysyt? • Äänitä tai videoi haastattelu.

Kokeilkaa, miten virke asettuisi näiden neljän askeleen mukaisesti.

Esimerkiksi:

Mitä sillä voi tehdä?

Satujen tähtikolmikko

Esittele haastateltava ja itsesi. Kerro tutkivasi lempisatuja. Esitä haastattelukysymykset. Kiitä haastattelusta.

4 vat. le.

• Harjoitelkaa samalla tavalla myös muut keksimänne virkkeet. • Lisätkää halutessanne äänitehosteita. • Esittäkää tai äänittäkää räppi.

• Harjoittele myyntipuhettasi. • Esitä tai äänitä myyntipuheesi.

76

MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

77

VALITSE JA LUO Valitse ja luo -aukeama päättää jakson. Tehtävät vahvistavat tekstin tuottamisen prosessia suunnittelusta julkaisuun, vuorovaikutustaitoja, itse- ja vertaisarviointitaitoja sekä monilukutaitoa.

LUKUtaIto

7


KUISKE 3 TAITOJEN vIHKO: JAKSON RAKENNE JAKSON ALOITUS

2. VILLIT VIESTIT

Jakson aloitusaukeamalla on sama kuva kuin Lukutaito-kirjan vastaavassa jaksossa. Kuvan lukemista harjoitellaan erilaisten tehtävien avulla. Oppilasta ohjataan tulkitsemaan kuvaa myös luovan tuottamisen avulla – oppilas saa piirtää ja kirjoittaa kuvaan myös itse. 1.1 .

Etsi viestit kuvasta. Merkitse kirjain sopivaan kohtaan. a. Pysähdy. (A) b. Jes, uusi ennätys! Jes, seuraava taso! (B) c. Näin valmistat herkullisen pitsan. (C) d. Tästä pääsee kadun yli. (D) e. Kukahan tässä on viimeksi käynyt? (E) f. Tämä ajoneuvo on täynnä seikkailuja! (F) g. Miten koulussa sujui tänään? (G)

2. 2.

225˚C 10 min Nauti!

Jatka kuvaa. a. Piirrä seinämaalaus sivulle 20 oranssin kerrostalon viereen. b. Kirjoita oma viestisi sivulle 21 Välitä-graffitin viereen.

20

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

TAVOITTEISTA TAITOIHIN -AUKEAMA

21

Tavoitteista taitoihin Jakson alussa:

Jakson lopussa:

Lue jakson tavoitteet yksi tavoite kerrallaan. Arvioi ja merkitse janalle punaisella värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ●● Ympyröi jakson tavoitteista mielestäsi tärkeimmät.

Arvioi ja merkitse sivun 22 janalle sinisellä värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. ●● Pyydä palautetta luokkakaveriltasi ja opettajaltasi. ●●

●● ●●

Tavoitteista taitoihin -aukeamalla tutustutaan jakson tavoitteisiin ja asetetaan omia tavoitteita. Jakson lopussa oppilas palaa arvioimaan, miten hän on edistynyt jakson tavoitteissa. Oppilas voi saada myönteistä vertaispalautetta luokkatoveriltaan ja harjoitella palautteen antamista toiselle oppilaalle myös itse. Opettaja voi antaa oppimista edistävää palautetta parhaaksi katsomallaan tavalla.

1.1 .

Arvioi itse. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin.

Tavoitteet 1. Osaan kertoa, mikä on virke.

En os

aa vie

Sujuu, osaan! koska

lä.

(s. 24–25)

2. Osaan kertoa, miksi verbi on tärkeä sana. (s. 24–25)

Kaveri kuiskaa. Pyydä kaveriasi arvioimaan sivun

5. Osaan kertoa uutisen tuntomerkkejä. (s. 30) 6. Tiedän, mihin kysymyksiin uutinen vastaa. (s. 30–31)

Ope kuiskaa. Opettajan kehut ja vinkit.

7. Osaan käyttää ajatuskarttaa tekstin suunnittelussa. (s. 32) 8. Osaan kirjoittaa uutisen. (s. 33)

OPISKELUTAITO: tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

OPISKELUTAITO: itsearviointi, vertaisarviointi ja oppimista edistävä palaute

Virke päättyy pisteeseen, kun siinä kerrotaan jotain. Käytän paljon emojeita. . Pidän niistä, koska ne nopeuttavat kirjoittamista. Virke päättyy kysymysmerkkiin, kun siinä kysytään jotain. Mikä on lempiemojisi? ? Mitä? Virke päättyy huutomerkkiin, kun siinä huudetaan tai käsketään jotain. Vastaa viestiin! ! Haloo!

mä käytän tosi paljo emojeita mä pidän niistä ko ne nopeuttavat kato mun kirjoittamista mistä emojista sä pidät mitä vastaa haloo

viitata

2. 2.

juosta

nukkua

suuttua

Kielitiedon asiat opetetaan selkeiden opetussivujen avulla, minkä jälkeen niitä harjoitellaan monipuolisilla tehtävillä.

irvistää

uida

Keksi ja kirjoita verbi.

miettiä

Virkkeessä on usein yksi tai useampi verbi.

3. 1.

Verbi on virkkeen sydän

Minä

Ilman verbiä et tiedä, mitä tapahtuu. pelin. Tuomas yhdessä. Me hauska. Peli Joskus verbi voi muodostaa virkkeen myös yksin. Vastaa! Tuletko?

24

8

Täydennä virke.

Verbin avulla kerrot, mitä teet tai mitä tapahtuu esimerkiksi päivän aikana. Tuomas latasi pelin. Me pelasimme yhdessä. Peli oli hauska.

KIELITIETO: virkkeen tunnusmerkit, erilaiset virkkeet ja verbi virkkeen sydämenä

taItojEn vIHKo

.

Me

.

Sinä

.

Te

.

Hän

.

He

nukun

.

23

KIELITIETO-OPETUSSIVUT

Mitä tekemistä kuvamerkki eli emoji tarkoittaa? Yhdistä.

Tunnistat virkkeen isosta alkukirjaimesta ja lopetusmerkistä.

Virke alkaa isolla alkukirjaimella.

.

4. Osaan kirjoittaa virkkeitä, joissa kerrotaan, kysytään tai käsketään. (s. 28–29)

Ajattelua tai puhetta on hankala kirjoittaa sellaisenaan. Kirjoitetussa kielessä virke rytmittää kirjoittamista ja lukemista.

Virkkeen tunnusmerkit

tehtävä

Onnistuit hyvin, koska

3. Osaan valita virkkeeseen lopetusmerkin. (s. 26–28)

22

Virke

●●

.

. KIELITIETO: verbi

25


Uutinen

1.1 .

TEKSTITAITO-OPETUSSIVUT

Lue uutinen ja vastaa kysymyksiin. a. Kirjoita uutisen otsikko viivastolle.

Tekstitaidon opetussivuilla mallinnetaan yksi kertova, kuvaava, ohjaava tai kantaa ottava teksti.

Uutisten avulla saat uutta tietoa ajankohtaisista, kiinnostavista ja tärkeistä tapahtumista tai asioista. Uutinen vastaa yleensä kysymyksiin mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka tai ketkä.

Lapset suunnittelivat liikennemerkit asuntomessuille

b. Kuka on kirjoittanut uutisen?

Otsikko kertoo uutisen aiheen.

Seinäjoen asuntomessualue on saanut poikkeukselliset liikennemerkit kesäkuussa. Taidekoulu Oivan lapset ovat suunnitelleet liikennemerkit, joilla on voimakas viesti: rauha, rakkaus, luonto ja nykypäivän hektisyys.

Aloitus kertoo uutisen tärkeimmät asiat.

c. Kuka on ottanut uutisen kuvan?

Anri Koski

Toimittaja on kirjoittanut uutisen.

d. Missä uutinen on julkaistu?

Merkit kehottavat rauhoittumaan, kuuntelemaan sisintään ja suojelemaan luontoa. Värit ja ulkoinen muoto tulevat oikeista liikennemerkeistä. Kuvat ja hahmot ovat lasten kynästä. Kaikkien merkkien yhteinen teema kiteytyy lauseeseen ja stop-liikennemerkkiin: Pysähdy rakkauden nimessä – stop in the name of love. – Se on elämän tärkeimpiä ohjeita ellei tärkein, muistuttaa taidekoulun ohjaava opettaja Mikko Hakomäki.

Tekstin muut kappaleet antavat lisätietoja.

2. 2.

Täydennä ajatuskartta uutisen tiedoilla. Mitä on tapahtunut?

Missä on tapahtunut?

Liikennemerkit ovat nähtävillä asuntomessujen ajan 8.7.–7.8.2016. Tämän jälkeen ne korvataan oikeilla liikennemerkeillä. Mistä aiheesta uutinen kertoo? Uutiskuva ja kuvateksti täydentävät uutista. Pysähdy rakkauden nimessä - stop in the name of love. Tämä liikennemerkki on keskellä Seinäjoen asuntomessualuetta. Kuva: Mirva Ekman / Yle Yle uutiset. Kotimaa 29.6.2016 klo 18.37 (lyhennetty)

Kuka tai ketkä olivat osallisina tapahtumiin?

TEKSTITAITO: uutinen

HARJOITTELENAUKEAMAT

TEKSTITAITO: uutisen lukeminen ja ajatuskartta

31

Harjoittelen uutisen kirjoittamista 1.1 .

Keksi ja kirjoita oma uutinen. ●●

Harjoittelen-aukeamilla harjoitellaan jaksosta riippuen tekstitaidon tai kielitiedon asioita.

Kirjoita otsikko.

Valitse aihe tai keksi itse.

Luokkakaverin kännykkä katosi. Polkupyörän rengas puhkesi. ●● ●●

Aloita kirjoittamalla tärkeimmät asiat: mitä, missä ja milloin on tapahtunut.

Koulumatka taittui ennätysajassa. Opettaja myöhästyi viisi minuuttia.

Täydennä ajatuskartta. Kirjoita uutinen. Mitä on tapahtunut?

Missä on tapahtunut?

UUTISAIHE Kirjoita lisätietoja tapahtumista.

Milloin on tapahtunut?

Kuka tai ketkä olivat osallisina?

Kirjoita toimittajan nimi eli oma nimesi.

Miksi näin tapahtui? Mitä tapahtuneesta seurasi?

2. 1. 2 32

Miten meni? Väritä.

Palaa sivulle 23 arvioimaan taitojasi.

OPISKELUTAITO: ajatuskartta

TEKSTITAITO: uutisen kirjoittaminen

33

KUISKE 3 KIELITIETO JA TEKSTIT

Kielitieto ja tekstit

Kolmannen luokan kielitiedon asiat ja tekstit on koottu visuaaliseen muotoon. Kokonaiskuva opiskeltavista asioista helpottaa myös eri asioiden välisten yhteyksien hahmottamista.

104

30

Milloin on tapahtunut? Kuvaajan nimi on kuvan alla.

taItojEn vIHKo

9


ARvIOINTI

ERIYTTÄMINEN

Kuiske 3 Digissä on laaja Kuiske 3 Arviointi -materiaali. Se tarjoaa välineitä monipuolisen arvioinnin toteuttamiseen. Opettaja valitsee materiaalista tehtäviä ja kokeita tarpeen mukaan.

Kuiske 3–6 eriyttää ainutlaatuisella tavalla. Jokainen oppilas voi opiskella saman materiaalin kanssa, sillä Kuiske mahdollistaa monipuoliset työskentelytavat ja ottaa huomioon erilaiset tavat oppia. Kaikkien oppilaiden käytössä olevaa Kuiske 3 Digiä voi käyttää monella tavalla. Myös Taitojen vihkoa sekä Keskity ja kirjoita -vihkoa voidaan hyödyntää eriyttämisessä.

Lukuvuoden alussa Ensimmäisen jakson aikana kerrataan alkuopetuksen keskeisiä asioita. Jakson aikana saadaan hyvä käsitys oppilaan lähtötilanteesta kolmannen luokan alussa monipuolisen arvioinnin avulla (Luetun ja kuullun ymmärtäminen 1, Sanelu 1, Toistokirjoitus 1 ja Kielitieto 1).

Formatiivinen ja summatiivinen arviointi Lukutaito-kirjan Valitse ja luo -tehtävät sekä Taitojen vihkon Tavoitteista taitoihin -aukeamat ohjaavat ja tukevat oppimista sekä edistävät itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Kuiske 3 Opettajan oppaan ja Kuiske 3 Digin Virittely-tehtävät sekä Vuorovaikutus ja leikit -tehtävät tarjoavat mahdollisuuksia havainnoida oppilaan vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kuiske 3 Arviointi -materiaalin luetun ja kuullun ymmärtämisen tehtävät, sanelut ja toistokirjoitukset antavat tietoa oppilaan perustaidoista. Kielitiedon kokeet ovat pääsääntöisesti osa jaksojen summatiivista arviointia. Kielitiedon kokeet ovat liitteenä myös Opettajan oppaassa.

LUKUTAITO Lukutekniikat Kuiske 3 Lukutaito ohjaa erilaisten tekstien pariin. Kuiske 3 Digissä on mahdollisuus nauttia teksteistä niitä kuunnellen tai lukien. Kun halutaan keskittyä luetun ymmärtämisen harjoitteluun, tarjoaa Lukutaito-osio siihen monipuoliset välineet. Jokaiseen Lukutaito-kirjan tekstiin on Digissä laaja luetun ymmärtämisen harjoituspaketti. Opettaja tai oppilas valitsee, milloin teksti halutaan pureskella mahdollisimman pieniksi paloiksi. Tekstin käsittely -osion Kuvan lukeminen -tehtävät johdattelevat tekstin aiheen ääreen ja herättelevät oppilaan ennakkotietoja aiheesta. Tietoa tekstistä -osiossa on tiivistelmä Lukutaito-kirjan tekstistä. Etenkin heikko lukija hyötyy siitä, että hän tietää etukäteen, mistä tekstissä on kysymys. Lue tai kuuntele -osiossa on Tutustu- ja Kertaa-osiot, jotka syventävät tekstin käsittelyä. Tutustuminen virittää ajatukset tulevaan tekstiin ja kertaaminen palauttaa pohtimaan tekstin keskeisimpiä asioita. Lue tai kuuntele -osiossa on mahdollisuus tekstin pilkkomiseen ja katkelmien vaiheittaiseen tarkasteluun tarkan lukemisen kysymysten avulla.

Äänikirja Lukutaito-kirjan tekstit ovat kuunneltavissa myös tekstiäänitteinä Kuiske 3 Digissä. Oppilas voi kuunnella tekstejä äänikirjana sekä koulussa että kotona omilla laitteillaan. Äänitteitä on mahdollista kuunnella kahdella eri lukunopeudella. Heikkoa lukijaa tukee myös mahdollisuus käyttää äänikirjaa ja painettua kirjaa yhdessä: tekstiä voi kuunnella samalla, kun seuraa tai lukee tekstiä painetusta kirjasta.

10

arvIoIntI


Sananselitykset

KIRJAINMUODOT

Lukutaito-kirjan -kirjan tekstien sanoja on selitetty synonyymien, kuvien tai äänitteiden avulla Kuiske 3 Digissä.. Oppilaan on helppo tarkistaa vieraalta tuntuvan sanan merkitys avaamalla sananselitys omalla puhelimellaan tai muulla laitteellaan. Sananselitykset tarjoavat apua luetun ja kuullun ymmärtämiseen.

Taitojen vihkon ulospäin aukeavassa takakannessa on mallikirjaimet. Oppilas voi pitää mallikirjaimia esillä samalla, kun hän kirjoittaa Taitojen vihkon tehtäviä ja tekstejä. Keskity ja kirjoita -vihko tarjoaa runsaasti harjoitusta kirjainmuotojen ja hienomotoriikan harjoitteluun myös luovien väritys- ja piirustustehtävien kautta.

Luetun ja kuullun ymmärtämisen arviointi Opettajan Arviointi-materiaaliin on valittu kolmannen luokan keskeiset tekstit: kertomus, uutinen, satu, ohje, tietoteksti ja mielipidekirjoitus. Jokainen teksti voidaan toteuttaa opettajan valinnan mukaan kuullun tai luetun ymmärtämisenä. Teksteistä on aina valittavissa kaksi versiota: alkuperäinen teksti ja selkokielinen teksti. Selkoteksteihin on oma tehtäväsivunsa.

KIELITIETO JA TEKSTITAITO Koska kielitiedon ja tekstitaidon opetettavat asiat ovat oppilaan omassa, oppilaalle itselleen jäävässä Taitojen vihkossa, voi opetussivuja hyödyntää monella tavalla. Oppilas voi tehdä alleviivauksia, selityksiä, muistiinpanoja tai muita merkintöjä opetussivuille. Myös luokanopettaja tai erityisopettaja voi yhdessä tukea tarvitsevan oppilaan kanssa pohtia, mitkä opetussivun asioista ovat juuri nyt kaikkein keskeisimpiä. Taitojen vihkon sivulla 104 on visuaalinen kooste kolmannen luokan keskeisistä kielitiedon ja tekstitaidon asioista. Se auttaa hahmottamaan asioiden välisiä suhteita. Taitojen vihkon oman tekstin tuottamisen tehtävät noudattavat mallinnuksissa opetettua rakennetta. Tekstin tuottamista tuetaan selkeillä ohjeilla, jotka etenevät kirjoitusviivaston vieressä vaihe vaiheelta. Kuiske 3 Digin Kielitieto ja tekstitaidot -osiossa on hakemisto, johon on koottu Taitojen vihkon opetettavat asiat. Opetussivujen digitaaliset versiot ovat hyvä apu asian opettamiseen luokassa. Ne mahdollistavat asioiden tarkastelun vaihe vaiheelta. Oppilas voi palata opetussivujen vaiheittaisiin versioihin digimateriaalissa myös itse. Kuiske 3 Digin Kielitieto-osion toiminnalliset harjoitukset vahvistavat opiskeltuja kielitiedon asioita ja tarjoavat mahdollisuuksia asioiden harjoitteluun yhdessä luovasti, hauskasti ja kehollisesti. Keskity ja kirjoita -vihkossa on runsaasti harjoituksia oikeinkirjoituksen vahvistamiseksi. Luova vihko sopii lisämateriaaliksi kaikille oppilaille.

YLÖSPÄIN ERIYTTÄMINEN Kuiske 3 Digi antaa avaimet itsenäiseen työskentelyyn yksin, parin kanssa tai pienissä ryhmissä. Oppilas voi esimerkiksi pohtia Lukutaito-osion Virittely-tehtäviä tai Teksin käsittely -tehtäviä omalla laitteellaan ja omassa tahdissaan yksin tai parin kanssa. Oppilas voi tutkia Vuorovaikutus ja leikit -tehtäviä ja toteuttaa harjoituksia parin tai pienen ryhmän kanssa, tai he voivat harjoitella harjoituksen ohjaamista muulle ryhmälle. Kielitieto ja tekstitaidot -osiossa on Lisätietoa-osio opettajan tueksi. Kielestä kiinnostunut ja innostunut oppilas pääsee tutkimaan Lisätietoa-osiota myös itsenäisesti. Keskity ja kirjoita -vihkon houkutteleva ilme, tehtävistön kautta aukeava ikkuna suomalaiseen lastenkirjallisuuteen, väritys- ja piirustustehtävät sekä innostavat tehtävät kiinnostavat myös taitavia oppilaita.

ErIyttäMInEn

11


1. Loikka lukuvuoteen Laaja-alainen osaaminen

Kirjavinkki Lukekaa yhdessä ääneen tässä jaksossa:

7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

1. Ajattelu- ja oppimaan oppiminen

3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

4. Monilukutaito

Ponku, Peetu ja helppo nakki Aira Savisaari ja Mimmu Tihinen Kuvittanut Lotta Kauppi Ponku on koira, jolla on ilveksen tupsut korvissa. Hampaissa sillä on kauhakuormaajan voima. Sillä on norsun muisti ja tarkka kuulo. Se kuulee hiiren viiksikarvan värähdyksenkin. Se on sille helppo nakki. Sillä on skeittaajan notkeus kropassa ja jätskin kyky sulautua. Näiden ominaisuuksiensa vuoksi se toimii etsiväkoirana Etsivätoimisto Jelpissä yhdessä Peetun kanssa. Peetu on Ponkun uskollinen ystävä. Ponku pääsee Peetun urheilukassissa muun muassa kouluun, missä se toimii lukukoirana. Tämä humoristinen ja lämminhenkinen teos kertoo lukemisen tärkeydestä.

Arviointi Tekstit Elokuu......................................................................... 14 Lasten valtakunta..................................................... 18 Välkkäkavereita kioskista....................................... 22 Harjoitus tekee mestarin......................................... 26 Lukukoira Ponku....................................................... 30 Viljo inhoaa kiusaamista......................................... 34 Valitse ja luo.............................................................. 38

12

Loikka lukuvuoteen

Jakson koe: Kielitieto 1.................................................. 234 Valitse ja luo.........................................................................38 Taitojen vihko • Tavoitteista taitoihin Kuiske 3 Arviointi • Luetun ja kuullun ymmärtäminen 1: kertomus Korvapuustit • Sanelu 1 • Toistokirjoitus 1: faabeli Sirkka ja muurahainen


<tähän lisätään digistä jakson 1 Sisällys-taulukko>

Kuiske 3 Lukutaito ja Taitojen vihko LUKUTAITO

KIELITIETO JA TEKSTITAIDOT Taitojen vihko

Aloitusaukeama 1 oppitunti s. 6–7 Elokuu Kertova teksti: runo Kuvan lukeminen

Jakson aloitus Tavoitteista taitoihin 1 oppitunti s. 4–7 Kuvan lukeminen, tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

Lasten valtakunta 2 oppituntia s. 8–11 Kertova teksti: kertomus

Kielitieto 1–2 oppituntia s. 8–9 Kerrataan vokaalit, diftongi, konsonantit ja  äng-äänne, aakkoset ja aakkosjärjestys. s. 10–11 Kerrataan tavuttaminen, vokaalit, lyhyt ja pitkä vokaali, diftongi, konsonantit, vierasperäiset konsonantit, kaksoiskonsonantti eli geminaatta.

Välkkäkavereita kioskista 2–3 oppituntia s. 12–15 Kertova teksti: kertomus

Tekstitaito 1 oppitunti s. 12–13 Harjoitellaan tietotekstin lukemista.

Harjoitus tekee mestarin 2–3 oppituntia s. 16–19 Kertova teksti: runo

Tekstitaito ja kielitieto 1–2 oppituntia s. 14–17 Tutustutaan riimirunon tuntomerkkeihin ja harjoitellaan äng-äännettä.

Lukukoira Ponku 2 oppituntia s. 20–23 Kertova teksti: kertomus Viljo inhoaa kiusaamista 2 oppituntia s. 24–27 Kertova teksti: lehtijuttu Valitse ja luo 2–3 oppituntia s. 28–29 Monilukutaito ja arviointi

Kielitieto ja opiskelutaito 1–2 oppituntia s. 18–19 Harjoittelen oikeinkirjoitusta s. 6–7 Tavoitteista taitoihin

Loikka lukuvuoteen

13


1. LOIKKA LUKUvUOTEEN: ALOITUSAUKEAMA

Kuiske 3 Lukutaito

Kuiske 3 Taitojen vihko

1 oppitunti s. 6–7 Kertova teksti: runo Kuvan lukeminen

1 oppitunti s. 4–7 Kuvan lukeminen, tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi.

virittely

Liitukauden koulussa oli Tyrannosaurus Rexi, lounaaksi söi se aina oppilaita ja opettajan illalliseksi. Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin. Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin. Mikko Perkoila

1. Mistä laulu kertoo? Laulu kertoo entisajan mielikuvituskoulusta, jossa dinosaurukset kävivät koulua. 2. Mitä säettä toistetaan laulun eri säkeistöissä? Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin.

OPS

T1 Harjoitellaan omien ajatusten ja mielipiteiden jakamista.

vuorovaikutus ja leikit

T3 Eläydytään tekstiin. Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla.

OPS

T6 Harjoitellaan erittelemään, arvioimaan ja tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä.

T2 Harjoitellaan huomioimaan toisia ryhmätilanteessa.

Lukekaa laulun sanat Käytiin koulua ennenkin Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin. Jo käytiin koulua ennen kuin oppi ihmiset ihmisiksi. Opettajaa joku vieläkin siksi kutsuu fossiiliksi. Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin. Kambrikauden koulua kävi vain joku trilobiitti, opettajana oli nilviäinen ja ruuaksi levää riitti. Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin. Hiilikauden kouluun jo hilpeinä luikerreltiin, saniaismetsän suojasta sammakoille naureskeltiin. Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin. Triaskauden koulussa jo oli joitakin nisäkkäitä opettajaliskot paheksuivat moisia karvapäitä. Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin.

14

Jurakauden koulua kävi monikin hirmulisko, lattiat piti aina korjata kun oli järjestetty disco. Käytiin koulua, käytiin koulua, käytiin koulua ennenkin.

LoIKKa LUKUvUotEEn aLoItUSaUKEaMa

T3 Ohjataan oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipulisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla.

Minä olen puu -leikki • Istukaa piiriin. • Sopikaa tapahtumapaikka. Esimerkiksi: koulun piha • Yksi oppilaista, leikin aloittaja, menee piirin keskelle. Hän kertoo, mikä hän on ja jää pysähtyneeseen stillkuvaan koulun pihalla. Esimerkiksi: “Minä olen puu.” • Vuorotellen, yksi kerrallaan, oppilaat siirtyvät piirin keskelle kuvaan. Esimerkiksi: “Minä olen penkki.” “Minä olen välituntivalvoja.” jne. • Ottakaa tuotoksesta kuva leikkikameralla tai kännykällä. • Pohtikaa yhdessä, mikä asia tai sääntö on erityisen tärkeää leikin onnistumiselle.

6


Oppilaiden suosikkileikit

Kuvan lukeminen

• Valitkaa pareittain tai pienissä ryhmissä leikki, jonka haluaisitte opettaa luokkatovereille. • Harjoitelkaa antamaan leikin ohjeet suullisesti ja esittämään muille, miten leikkiä leikitään. Esimerkiksi: Leikin nimi on... Leikkiä leikitään niin, että... Tärkeää on... Nyt näytämme teille pienen ryhmän kanssa, miten leikkiä leikitään. • Kertokaa ohjeet muille. Leikkikää!

1. Mihin katseesi kiinnittyy kuvassa ensimmäisenä? Oppilaan oma vastaus

Vinkki! Kuvatkaa leikit videolle, jolloin saatte luokan kaikista leikeistä yhteisen virtuaalisen leikkioppaan. Näin leikit on helppo palauttaa mieleen myöhemmin.

5. Mitä hassua kuvassa tapahtuu? Esimerkiksi: Puuhun on kiivennyt lehmiä. Koira lukee. Lapset tasapainoilevat korkealla puun oksilla.

2. Mikä on mielestäsi kuvan mielenkiintoisin paikka? Oppilaan oma vastaus 3. Kenen kuvan henkilön kanssa haluaisit leikkiä? Miksi? Oppilaan oma vastaus 4. Mitä samanlaista kuvan pihalla tehdään tai tapahtuu kuin koulusi pihalla? Esimerkiksi: Pihalla leikitään, jutellaan, luetaan ja kuunnellaan musiikkia.

6. Mitä erikoista tai erilaista koulun pihassa on verrattuna oman koulusi pihaan? Esimerkiksi: Pihalla on paljon eläimiä. Lapset ovat kiivenneet puuhun. Pihalla ei näy kiipeilytelineitä tai keinuja.

1. Loikka Lukuvuoteen Elokuu

kav e r i ki os ki

Koulun pihalla kasvaa kuusi, vanha puu. Se näkee kaiken mitä tapahtuu: miten lehdet maatuvat, ja polkupyörät kaatuvat, miten välitunnilla hypitään hyppynarua, pelataan jalkapalloa ja ollaan hippasta. Koulun pihan kuusi kuulee, kuinka kello soi. Vaan mistä kuusi unelmoi? Elokuussa koulutiellä monta pientä reppuselkää. Joku siellä hyppelee, toinen jännittää ja pelkää. Eppu Nuotio, Kuusivuosi. 2011.

6

kertova teksti: runo

kuvan lukeminen

Loikka lukuvuoteen ALOITUSAUKEAMA

15

7


tekstin käsittely OPS

T5 Harjoitellaan sujuvaa lukemista ja testin ymmärtämisen strategioita. T6 Tutkitaan ja tulkitaan kertovaa tekstiä.

Kertaa 1. Mistä runo kertoo? Runo kertoo koulun pihalla olevasta kuusesta, joka näkee, mitä koulun pihalla ja koulutiellä tapahtuu elokuussa, kun koulut alkavat. 2. Miksi runon nimi on Elokuu? Runo liittyy elokuuhun ja erityisesti koulun alkamiseen. 3. Mitä teidän koulunne pihapuut näkevät aamuisin? Oppilaan oma vastaus

Tutustu 1. Mikä on runon nimi? Runon nimi on Elokuu.

Muistiinpanojani

2. Kuka runoilija on kirjoittanut runon Elokuu? Runon on kirjoittanut Eppu Nuotio.

_____________________________________________

3. Lue jokaisen säkeen viimeinen sana. Mitä huomaat? Runon säkeet päättyvät riimisanoihin esimerkiksi maatuvat–kaatuvat. 4. Lue runo hiljaa itseksesi. 5. Lue ääneen rivi eli säe kerrallaan vuorotellen parisi kanssa.

_____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________

Elokuu Koulun pihalla kasvaa kuusi, vanha puu. Se näkee, mitä tapahtuu: miten lehdet maatuvat, ja polkupyörät kaatuvat miten välitunnilla hypitään hyppynarua, pelataan jalkapalloa ja ollaan hippasta. Koulun pihan kuusi kuulee, kuinka kello soi. Vaan mistä kuusi unelmoi? Elokuussa koulutiellä monta pientä reppuselkää. Joku siellä hyppelee, toinen jännittää ja pelkää. Eppu Nuotio, Kuusivuosi. 2011.

_____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________

16

LoIKKa LUKUvUotEEn aLoItUSaUKEaMa


Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tuottaminen

Lue tai kuuntele runo Elokuu.

Kuuntele virkkeen alku ja keksi, miten se voisi jatkua.

Keskustele lukukokemuksestasi.

a. Välitunnilla leikitään… Esimerkiksi: Välitunnilla leikitään hippaa ja piilosta.

a. Miltä tuntuu aloittaa koulu kesän jälkeen? Oppilaan oma vastaus b. Mitä haluaisit tehdä elokuussa välitunneilla? Oppilaan oma vastaus c. Mitä kasveja koulusi pihalla on? Oppilaan oma vastaus d. Mitä ääniä voit kuulla koulusi pihalla esimerkiksi välitunneilla? Oppilaan oma vastaus e. Mistä sinä unelmoit koulussa esimerkiksi välitunneilla? Oppilaan oma vastaus

b. Koulun pihalla saa… Esimerkiksi: Koulun pihalla saa juosta ja pelata jalkapalloa. c. Koulun pihalla kasvaa... Esimerkiksi: Koulun pihalla kasvaa kukkia ja marjapensaita. d. Välitunneilla lapset näyttävät… Esimerkiksi: Välitunneilla lapset näyttävät iloisilta, punaposkisilta ja hikisiltä. e. Elokuussa... Esimerkiksi: Elokuussa on kiva tavata kavereita pitkän kesäloman jälkeen.

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen Kerro tai kirjoita a. Mitä koulun vanha kuusi näkee? Se näkee kaiken, mitä tapahtuu: miten lehdet maatuvat, ja polkupyörät kaatuvat miten välitunnilla hypitään hyppynarua, pelataan jalkapalloa ja ollaan hippasta. b. Minkä äänen vanha kuusi kuulee? Koulun pihan kuusi kuulee, kuinka kello soi. c. Miltä koulunsa aloittavat voivat näyttää koulutiellä elokuussa? Joku siellä hyppelee, toinen jännittää ja pelkää.

Loikka lukuvuoteen ALOITUSAUKEAMA

17


LASTEN vALTAKUNTA Kuiske 3 Taitojen vihko

Kuiske 3 Lukutaito 2 oppituntutia s. 8–11 Kertova teksti: kertomus

1–2 oppituntia s. 8–9 Kerrataan vokaalit, diftongi, konsonantit ja äng-äänne, aakkoset ja aakkosjärjestys. s. 10–11 Kerrataan tavuttaminen, vokaalit, lyhyt ja pitkä vokaali, diftongi, konsonantit, vierasperäiset konsonantit ja kaksoiskonsonantti eli geminaatta.

virittely OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista. T2 Harjoitellaan huomioimaan toisia ryhmätilanteessa.

Ketkä päättävät säännöt? • Jakautukaa 2–4 hengen ryhmiin. • Miettikää ryhmissä, ketkä päättävät säännöistä kotona, koulussa, luokassa ja Suomessa. • Kirjoittakaa säännöistä päättävien henkilöiden tai ryhmien nimiä tietokoneella tai muistilapuille. • Kootkaa tiedot esimerkiksi luokan yhteiseen taulukkoon.

Ketkä päättävät säännöistä? kotona

koulussa

luokassa

Ratkaiskaa anagrammi Mikä valtakunta? sukan tallentavat lasten valtakunta

18

LaStEn vaLtaKUnta

Suomessa

vuorovaikutus ja leikit OPS

T3 Eläydytään kertovaan tekstiin. Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla.

JOO!-leikki Leikissä tehdään mielikuvitusmatka, jonka aikana voi tapahtua aivan päättömiä asioita. • Leikkiä leikitään pareittain. • Kukin pari ottaa omaa tilaa ympärilleen, jotta oppilaat voivat käyttää omaa kehoaan ilmaisussa. • Leikki alkaa niin, että toinen pareista ehdottaa jotakin tekemistä tai asiaa parilleen. Esimerkiksi: “Mennään metsään.” • Ei-sana ja vastalauseet ovat leikissä kiellettyjä. • Pari suostuu toisen ehdotukseen sanomalla ”Joo!” ja jatkaa ajatusleikkiä. Esimerkiksi: “Joo! Ja kiivetään puuhun.” • Leikin aloittaja suostuu jälleen parinsa ehdotukseen ja jatkaa keskustelua. Esimerkiksi: “Joo, ja rakennetaan maja puun latvaan.”

Terveisiä lasten valtakunnasta Lukekaa teksti Lasten valtakunta ja tutkikaa kuvaa. Esittäkää tekstin ja kuvan avulla lyhyt vuoropuhelu. • Muodostakaa 4–6 oppilaan ryhmä. • Sopikaa roolit. Esimerkiksi: Emilia, Simo, Lasse, Tero, Rasva-Antero tai Kalle. • Sopikaa tapahtumapaikka, jossa lapset ovat. • Päättäkää, mitä lapset tekevät. Esimerkiksi: Kirjoittavat sääntöjä. • Eläytykää ja pysykää rooleissanne koko esityksen ajan.


tekstin käsittely OPS

T5 Harjoitellaan ennakoivaa lukemista. T6 Tutkitaan ja tulkitaan kertovaa tekstiä. T14 Tutustutaan kotimaiseen lastenkirjallisuuteen ja jaetaan lukuelämyksiä. T10 Harjoitellaan ohjaavan tekstin tuottamista, myös monimediaisessa ympäristössä.

Tietoa tekstistä Lisätietoa kirjasta

Kuvan lukeminen 1. Millainen tunnelma kuvassa on? Esimerkiksi: Tunnelma on iloinen ja vauhdikas. 2. Missä lapset ovat? Lapset ovat liikuntasalissa. 3. Mitä lapset tekevät? Esimerkiksi: Lapset venyttelevät, tasapainoilevat, roikkuvat voimistelurenkaissa, kuuntelevat ja katsovat. 4. Millaisia ääniä voisi kuulua? Esimerkiksi: Liikuntasalista voi kuulua huutoa, töminää, puhetta ja kiljahduksia.

Supermarsu-Emilia tietää, että jotain on tapahtumassa. Koululle iskee valtava trombi, joka lennättää liikuntasalin ja siellä olleet oppilaat vauhdilla kohti Lappia.

Tiivistelmä tekstistä Lapissa liikuntasalissa vallitsee ensin kaaos. Onneksi Emilialla on rohkeusluumuja matkassa! Luumun avulla Emilia saa rohkeutta ehdottaa Lasten valtakunnan perustamista. Muut lapset kannattavat Emilian ehdotusta omasta valtakunnasta, johon on aikuisilta pääsy kielletty. Yhdessä he ryhtyvät keksimään sääntöjä. Parhaat säännöt valitaan äänestyksellä.

5. Mistä asioista lapset voisivat keskustella? Oppilaan oma vastaus 6. Kuka kuvassa voisi sanoa tai ajatella seuraavalla tavalla? • Kuunnelkaa! • Mitä sanoit? • Joo! Hyvä! Aikuisilta pääsy kielletty! • Meitsi voisi olla teidän johtaja!

LaStEn vaLtaKUnta

19


Tutustu 1. Mitä tai keitä lasten valtakunta voisi tarkoittaa? Oppilaan oma vastaus 2. Ketä lasten valtakuntaan voisi kuulua? Oppilaan oma vastaus 3. Kuka voisi johtaa lasten valtakuntaa? Oppilaan oma vastaus

4. Kuka voisi päättää asioista lasten valtakunnassa? Oppilaan oma vastaus 5. Millaisista asioista lasten valtakunnassa keskusteltaisiin tai päätettäisiin? Oppilaan oma vastaus

Lasten valtakunta 1. – Mitä mietit, Emilia? Simo kysyi, mutta en vastannut, koska kaikkien piti kuulla tämä. Menin seisomaan korkeimman jumppatelineen päälle ja rykäisin kovaa: – Kröhöm! Mutta kukaan ei kuullut, koska kaikki roikkuivat köysissä ja leikkivät apinoita. – Kuunnelkaa! Mutta ei. Meteli oli valtava, sillä nyt kaiken lisäksi Lasse Kaaltio keinui köydellä edestakaisin ja lauloi kovalla äänellä Jari Sillanpään hittejä. Lasse Kaaltiolla on kaksi äitiä ja heistä toinen on Jari Sillanpää -fani, kuten minunkin äitini, joten Lasse osaa kaikki kappaleet ulkoa. 2. Miten ihmeessä minä saisin heidän huomionsa? Rohkeusluumu! Jättiläismarsu oli antanut minulle niitä hätätapauksia varten ja tämä oli sellainen. Laitoin yhden suuhuni ja tunsin, miten rohkeus valui minuun. Huusin niin lujaa kuin pystyin: – Rehtori on täällä! Kaikki jähmettyivät ja osa tippui järkytyksestä lattialle. Tero Uuttanen alkoi itkeä ja ilmapiiri oli tosi pettynyt. Pöhköt. – Ei se ole täällä oikeasti. Minä huijasin, koska halusin saada teidän huomionne. Nyt kaikki kuuntelivat. 3. – Minä olen huolissani siitä, että mitä jos tänne tulee jotain aikuisia, jotka alkavat määrätä. – Samoin, Simo sanoi. – Niin kauan kuin meitä ei ole löydetty, me voimme pitää tämän meidän omana valtakuntanamme. Mutta jos aikuiset tulevat, peli on menetetty. Kaikki katsoivat toisiaan huolestuneina ja minä jatkoin: – Ajattelin, että voisimme laittaa aidat ympärille ja päättää, että tänne ei tule kukaan yli 15-vuotias! – Joo! Silloin Rasva-Antero astui esiin: – Meitsi voisi olla teidän johtaja? – EI! kaikki huusivat. Nostin nyrkin ilmaan. Yleensä en ollut näin rohkea, mutta nyt olin, koska olin syönyt rohkeusluumun. Ja se tuntui hyvältä! – Tämä on lasten valtakunta! – LASTEN VALTAKUNTA! kaikki huusivat.

20

LaStEn vaLtaKUnta

4. – Aikuisilta pääsy kielletty! – Joo! – Omat säännöt, sellaiset, jotka olemme aina halunneet! – JOO! Samassa tunsin, kuinka rohkeusluumun vaikutus alkoi hiipua. Tulin alas jumppapatjalta ja kaikki katsoivat minuun. 5. – Jospa kaikki kirjoittavat yhden sellaisen säännön, jonka haluavat, ja sitten pidetään huutoäänestys. Kymmenen eniten suosiota saanutta sääntöä valitaan? ehdotin, vielä aika rohkeasti. 6. Se oli kaikkien mielestä hyvä suunnitelma. Kynät sauhusivat, kun keksimme sääntöjä. Sitten alkoi huutoäänestys. Kalle tosin ei saanut huutaa, kun siltä oli juuri leikattu nielurisat ja sen ääni oli niin raakkuva, että muiden korviin sattui. 7. Huutoäänestyksen jälkeen kymmenen eniten kannatusta saanutta sääntöä kirjoitettiin oveen:

8. LASTEN VALTAKUNNAN SÄÄNNÖT Ketään ei saa sanoa tyhmäksi tai rumaksi. Ovia pitää paiskoa. Joka paikasta pitää myöhästyä. Ruoka pitää syödä suoraan paketeista. Sohvalla syödään. Ruokapöydässä syöminen on kielletty. Sisällä pitää pelata jalkapalloa. Pleikkaa pitää pelata niin paljon ja niin myöhään kuin haluaa. Jos syrjii toista saa riukurangaistuksen. Pitää tehdä mitä huvittaa. Näitä käskyjä pitää noudattaa. Jos ei noudata, niin seuraa riukurangaistus. Eli joutuu istumaan tunnin riukukepin alla.

Paula Noronen, Supermarsu ja lasten valtakunta. 2016.


Lukemisen aikana 1. Silmäile otsikkoa. Mitä tekstin otsikko kertoo? Se kertoo lasten valtakunnasta. Mikä ja millainen voisi lasten valtakunta olla? Oppilaan oma vastaus 2. Mitä Emilia voisi tehdä, että saisi muiden huomion? Oppilaan oma vastaus 3. Mitä tärkeää asiaa Emilialla voisi olla muille lapsille? Oppilaan oma vastaus 4. Mitä ja millaisia sääntöjä lasten valtakunnassa voisi olla? 5. Miten säännöt voitaisiin tehdä? Oppilaan oma vastaus 6. Mitä muut ajattelevat Emilian ehdotuksesta? 7. Mitä sääntöjä lapset olisivat voineet kirjoittaa? 8. Lukekaa, millaisia sääntöjä lapset kirjoittivat.

Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys Lue teksti Lasten valtakunta. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi. a. Miten rohkeusluumu vaikutti Emiliaan? Se vaikutti Emiliaan niin, että hän uskalsi olla rohkea. b. Mitä tekisit ensimmäisenä, jos saisit syödä rohkeusluumun? Oppilaan oma vastaus c. Miten uskaltaisit tehdä jotain sellaista, mitä et ole tehnyt aiemmin? Oppilaan oma vastaus d. Miksi lasten valtakuntaan ei päästetä aikuisia? Oppilaan oma vastaus

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen Lue teksti Lasten valtakunta.

Sanasto hitti suosiossa tai pinnalla oleva musiikkikappale jähmettyä muuttua jähmeäksi, hyytyä, jäykistyä, kangistua järkytys järkyttävä kokemus ilmapiiri tunnelma, henki huomio tarkkaavuus, mielenkiinto, kiinnostus valtakunta itsenäinen valtio poliittisena ja alueellisena kokonaisuutena, maa vaikutus vaikutuskyky, teho hiipua olla sammumaisillaan tai loppumaisillaan, raueta

Kerro tai kirjoita, miten sanoisit alleviivatun kohdan toisin. huutoäänestys äänestys huutamalla suosio suosiossa olo, suosittuus sauhuta kovaa, vilkasta toimintaa esim. kirjoittamisesta raakkuva vaakkuva, rääkyvä ääni, usein variksesta puhuttaessa kannatus tuki, suosio, hyväksyntä

a. Menin seisomaan korkeimman jumppatelineen päälle ja rykäisin kovaa. yskäisin b. Kaikki jähmettyivät ja osa tippui järkytyksestä lattialle. olivat liikkumatta c. Mutta jos aikuiset tulevat, peli on menetetty. Ei ole enää mahdollisuutta jatkaa tai mitään ei voi tehdä. d. Kynät sauhusivat, kun keksimme sääntöjä. Lapset kirjoittivat sääntöjä innokkaasti. Tekstiä syntyi helposti.

olla kielletty jotakin ei saa tehdä

Tehtävä 3: Tekstin tuottaminen

riukurangaistus Riuku voi olla puun oksa, lankku tai vaikkapa penkki, jonka päälle tai alle joutuu kärsimään rangaistustaan, esimerkiksi odottamaan, että pääsee vapaaksi.

Keksikää ja kirjoittakaa lasten valtakunnan säännöt.

Kertaa 1. Mitä aikuisten päättämiä sääntöjä koulussa on? Oppilaan oma vastaus 2. Miksi aikuiset päättävät yleensä säännöt lasten puolesta? Aikuiset ovat vastuussa alaikäisistä lapsistaan tai esimerkiksi opettaja koulussa oppilaistaan. Alle 18-vuotias on vielä lapsi. 3. Mitkä aikuisten päättämät säännöt haluaisitte muuttaa toisenlaisiksi? Miksi? Oppilaan oma vastaus

• Keksikää pareittain tai ryhmässä kymmenen sääntöä lasten valtakuntaan. • Kirjoittakaa säännöt käsin paperiliuskoille tai tietokoneella. • Pohtikaa, mitkä säännöt ovat välttämättömiä. • Asettakaa säännöt tärkeysjärjestykseen.

Tehtävä 4: Monilukutaito Koulun säännöt tärkeysjärjestykseen! Tehkää koulunne säännöistä huoneentaulu. • Lukekaa koulunne tai luokkanne järjestyssäännöt. • Valitkaa säännöistä mielestänne viisi tärkeintä. • Merkitkää säännöt tärkeysjärjestykseen. Tärkein sääntö ensimmäiseksi ja niin edelleen. • Keksikää ja kirjoittakaa lisäksi ainakin kaksi uutta sääntöä hyvän ilmapiirin luomiseksi. • Kootkaa kaikki säännöt huoneentauluksi luokkaanne.

Lasten valtakunta

21


vÄLKKÄKAvEREITA KIOSKISTA Kuiske 3 Lukutaito 2–3 oppituntutia s. 12–15 Kertova teksti: kertomus

Kuiske 3 Taitojen vihko 1 oppitunti s. 12–13 Harjoitellaan tietotekstin lukemista.

virittely OPS

T6 Harjoitellaan erittelemään, arvioimaan ja tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä.

Ratkaiskaa anagrammi Mikä kioski? kiskoi kaveri kaverikioski

vuorovaikutus ja leikit OPS

T2 Ohjataan oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällisten valintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeita ryhmäviestintätilanteissa. T3 Harjoitellaan erilaisia viestintätilanteita.

Kioskilla tapahtuu Lukekaa teksti Välkkäkavereita kioskista ja tutkikaa kuvaa. Tehkää pieni esitys siitä, mitä seuraavalla välitunnilla tapahtuu. Tapahtumapaikkana on koulun pihan kaverikioski. • Muodostakaa 4–6 hengen ryhmät. • Sopikaa roolit. Esimerkiksi: Ilona, Into, Tuomas, Toivo, Dan tai Milja. • Keksikää, mitä lapset tekevät pihalla esityksen alussa ennen kioskille menoa. • Aloittakaa esityksenne still-kuvasta, joka herää eloon. • Keksikää, mitä kioskilla tapahtuu. • Lopettakaa esityksenne still-kuvaan. • Eläytykää ja pysykää rooleissanne koko esityksen ajan.

Mitä leikitään? • Muodostakaa 3–4 hengen ryhmät. • Esittäkää pantomiina jokin välituntileikki luokan muille oppilaille. • Aloittakaa esityksenne still-kuvasta, joka lähtee liikkeelle esimerkiksi opettajan merkistä ja päättyy still-kuvaan. • Muut oppilaat saavat arvata leikin vasta sitten, kun esitys pysähtyy.

22

väLKKäKavErEIta KIoSKISta


tekstin käsittely OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista. T5 Harjoitellaan ennakoivaa ja sujuvaa lukemista sekä tekstin ymmärtämisen strategioita. T6 Tutkitaan ja tulkitaan kertovaa tekstiä.

Tiivistelmä tekstistä Into on yhdeksänvuotias poika, joka käy kolmatta luokkaa. Hän ei ole aivan tavallinen kolmasluokkalainen, oikeastaan hän on aika harvinaislaatuinen. Into on tarkkanäköinen poika. Hänellä on supernäkö, josta vain hän itse tietää. Into huomaa välitunnilla yksinäisen pojan ja haluaa auttaa häntä. Niinpä hän keksii rakentaa kaverikioskin! Intoa auttavat hänen luokkakaverinsa Dan, Milja, Toivo ja Tuomas. Kaverikioskista kuka tahansa voi lainata itselleen leikkikaverin.

Kuvan lukeminen Kuka kuvan henkilö voisi sanoa seuraavalla tavalla: 1. ”Mitä teille saisi olla?” Esimerkiksi: oppilas, joka on kioskissa 2. ”Hei, katsokaa. Mä pysyn pystyssä!” Esimerkiksi: poika, joka on käsinseisonnassa 3. ”Päivän erikoistarjouksena tänään on jalkapallotykki!” Esimerkiksi: oppilas, joka on kioskissa 4. ”Olen tosi iloinen!” Oppilaan oma vastaus 5. ”Kiitos ja tervetuloa uudelleen.” Esimerkiksi: kioskin myyjä 6. ”Leikitäänkö pallohippaa vai polttopalloa?” Esimerkiksi: tyttö, jolla on kaksi palloa

väLKKäKavErEIta KIoSKISta

23


Välkkäkavereita kioskista 1. – Kuka tuo on? Into kysyi ja osoitti koulun tiiliseinään nojaavaa poikaa. Poika tuijotti harmaata tossunkärkeään, jolla piirsi hiekkaan puoliympyrää. – En tiedä, vastasin. – Ehkä joku uusi poika. – Ei ole! Olen nähnyt pojan monta kertaa aikaisemminkin. Katso nyt, miten syvä tuo kaarikin on, jota poika piirtää! Into puhui totta. Kaari oli kuin syvä kuilu, joka eristi pojan muista lapsista. Miksi en ollut koskaan nähnyt poikaa? Ehkä Into käytti supernäköään? Tai ehkä pojalla itsellään oli näkymättömyyden supervoima. – Onkohan sillä ketään kaveria, Into mietti huolestuneena. Into jos kuka tiesi, miltä tuntui olla yksinäinen. 2. Seuraavalla oppitunnilla Into ei tehnytkään herra Siltalan määräämiä tehtäviä. Hän näytti googlettavan tabletillaan “koulu yksinäisyys kaveri”. Inton katse kirkastui pian. – Ilona! Tämmöinen hankitaan! Into supatti ja näytti innoissaan löytämäänsä uutisjuttua. – “Yksinäiset välitunnit vaihtuivat yhteiseen riemuun”, luin otsikon. Into ei jaksanut odottaa, että luen koko jutun. Helppohan hänen on sanoa. Into lukee sivun sekunnissa. 3. – Kaverikioski! Sieltä kuka vain voi hakea välitunnille leikkikaverin! Futikseen, majanrakennukseen tai vaikka puhaltamaan saippuakuplia, Into intoili ja näytti salaperäiseltä. Hän hiipi supattamaan jotain ensin Danille, sitten Miljalle ja seuraavaksi Toivolle ja Tuomakselle. Pian jokainen 3B:n oppilas oli kuullut Inton suunnitelmasta, eikä opettaja Siltala huomannut urheilu-uutisensa parista mitään. 4. Seuraavana aamuna pihalla nökötti tuliterä kioski. Olimme rehkineet koko illan, että saimme sen valmiiksi. Ennen välituntia rehtori kuulutti koulun kauttimista Inton ja minun kirjoittaman ilouutisen: – Koulumme on saanut lahjoituksen: kaverikioskin ja leikkivälineitä! Kioskista saat hakea leikkiseuraa välitunnille. Kioskia hoitavat ensin kolmebeeläiset. Iloista välituntia kaikille! 5. Kaverikioskin jono kiemurteli heti käärmeenä pitkin poikin koulun pihaa. Kolmebeeläiset putkahtivat ulos kioskista kunkin asiakkaan matkaan yksi kerrallaan. Vain keltaliiviset opettajat toljottivat touhua kummissaan. Aikuisilla kestää aina niin kauan tajuta asioita! 6. – Tervetuloa ostoksille! Päivän erikoistarjouksena jalkapallotykki! Into, Tuomas ja Toivo huutomainostivat kioskin vieressä. – Mitä saisi olla? kysyin reippaasti harmaatossuiselta pojalta. – Pihaliitukaveri, poika vastasi ujosti. Nappasin liituämpärin hyllyltä ja poistuin kioskista. – Mentäisiinkö piirtämään asvalttiin kokonaisia, värikkäitä ympyröitä? ehdotin pojalle.

24

Välkkäkavereita kioskista

Tutustu 1. Mitä olet ostanut joskus kioskista? Oppilaan oma vastaus 2. Voiko kioskeilta saada jotain ilmaiseksi? Oppilaan oma vastaus 3. Mitä kuvan kioskista voisi hankkia? Esimerkiksi: Sieltä voisi hakea välitunnille kaverin ja välineen. 4. Mitä teit viimeksi välitunnilla? Oppilaan oma vastaus

Lukemisen aikana 1. Millaisesta kioskista teksti kertoo? Esimerkiksi: Teksti kertoo kioskista, josta saa välkkäkavereita. Miksi joku voi olla yksin tai yksinäinen välitunneilla? Esimerkiksi: Välitunnilla voi olla yksinäinen, jos kaikki kaverit ovat poissa koulusta tai jos ei ole kavereita. 2. Mistä voit hakea tietoa, jos jokin asia askarruttaa? 3. Mikä on kaverikioski? 4. Mitä lapset tekevät seuraavaksi? 5. Mitä pihalla tapahtuu? 6. Mitä yksinäiselle pojalle tapahtuu?

Sanasto kuilu maan halkeama, rotko

rehkiä ponnistella, uurastaa, raataa

eristää erottaa jostakin yhteydestä tai muista

lahjoitus lahja

supernäkö harvinaislaatuinen erittäin tarkka tai ylivoimainen näkökyky näkymättömyys se ei näy, sitä ei voi nähdä

putkahtaa työntyä esiin, ilmestyä toljottaa tollottaa, katsoa touhu innokas puuha, puuhailu, hyörinä

supattaa kuiskata, sipistä

tajuta aistia, tiedostaa näkemänsä ja kokemansa

nököttää olla paikallaan

huutomainostaa mainostaa huutamalla

Kertaa 1. Mistä tiedät, haluaako yksin oleva oppilas seuraa? Esimerkiksi: Oppilas katselee muiden leikkejä vähän kauempaa, muttei uskalla kysyä, pääseekö mukaan. 2. Miten auttaisit yksinäistä lasta välitunnilla? Esimerkiksi: Voisin mennä juttelemaan hänelle. 3. Pohtikaa, miksi kaverikioski on tärkeä. Esimerkiksi: Kaverikioski on tärkeä, koska sieltä kaikki uskaltavat hakea kaverin välitunnille.


Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tuottaminen

Lue teksti Välkkäkavereita kioskista.

Keksikää ja kirjoittakaa kaverikioskin tuotelista.

Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

• Keksikää, mitä voisitte tehdä välitunneilla eriikäisten ja erilaisten oppilaiden kanssa.

a. Mitä mieltä olet kaverikioskista? Oppilaan oma vastaus b. Mitä haluaisit tehdä välitunneilla? Oppilaan oma vastaus c. Mitä voisit sanoa koulun pihalla oppilaalle, jota et tunne? Oppilaan oma vastaus d. Miksi joskus on mukava olla yksin? Oppilaan oma vastaus

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen

• Kirjoittakaa ideoistanne lista. • Lisätkää listaan, mitä välineitä tarvitaan. • Lisätkää listaan kaverit, jotka kioskista saa kaupan päälle. • Kootkaa eri ryhmien listat yhteen välitunteja varten.

Tehtävä 4: Monilukutaito Kaverikioskille! Suunnittele houkutteleva myyntipuhe.

Lue teksti Välkkäkavereita kioskista.

Suunnitelma

Kerro tai kirjoita.

• Keksi, mitä haluaisit tehdä välitunneilla.

a. Miksi poika piirsi kengänkärjellä kaarta maahan? Koska pojalla ei ollut kavereita tai muuta tekemistä. Hän oli yksinäinen.

• Kirjoita muistiin pelin tai leikin nimi.

b. Kerro tai kirjoita, mitä tarkoittaa tekstin kohta “Into, jos kuka tiesi, miltä tuntui olla yksinäinen”? Into oli kokenut, miltä tuntuu olla yksinäinen.

• Kirjoita muistiin, mitä välineitä tarvitset. • Laske, kuinka monta kaveria vähintään tarvitset valitsemaasi leikkiin tai peliin. Kirjoita luku muistiin. Toteutus

c. Millainen jono oli kioskin takana? Jono kiemurteli kuin käärme pitkin poikin pihaa.

• Keksi myyntipuheellesi aloitus, jolla houkuttelet oppilaat tulemaan kioskille.

d. Millainen Into on? Hän on nopea lukija ja malttamaton odottamaan hitaampia. Hän on taitava työnjohtaja ja remonttimies. Into ymmärtää, millaista on olla yksinäinen.

• Keksi ja kirjoita iskulause, jota käytät puheessasi.

työnjohtaja työntekijöiden työnsuoritusta valvova tai johtava henkilö

• Esitä tai videoi puheesi.

remonttimies korjaaja

• Kirjoita myyntipuhe loppuun. Julkaisu • Harjoittele myyntipuheesi hyvin. Muista eläytyä.

Esimerkiksi: leikin nimi: tervapata välineet: yksi kivi tai oksa leikkijöiden määrä: kahdeksan Tervetuloa kioskille! Tänään uutena tarjousleikkinä tervapata. Tulkaa leikkimään tervapataa. Leikissä juostaan vastakkain ympyrärataa. Ollaan yhdessä hyvää pataa!

Välkkäkavereita kioskista

25


HARJOITUS TEKEE MESTARIN Kuiske 3 Lukutaito

Kuiske 3 Taitojen vihko

2–3 oppituntutia s. 16–19 Kertova teksti: runo

1–2 oppituntia s. 14–17 Tutustaan riimirunon tuntomerkkeihin ja harjoitellaan ängäännettä.

virittely OPS

T6 Harjoitellaan erittelemään, arvoimaan ja tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä.

Lukekaa runo Hyönteiskoulu Vietin päivän onnekkaan hyönteiskoulua käyden. Milloinka jälleen päivän saan yhtä tyhjän ja täyden? Nurmen pienessä metsässä kiertävät pienet eläimet. Äänin, joita et ymmärrä, korret liikkuvat iloiset. Piennarheinää ruskeaa lämmin tuuli huojuttaa siellä, suojassa, nimettöminä, onnellisimpina kuin olet sinä liikkuvat pienet eläimet. Aale Tynni

1. Minkälainen on runon tunnelma? Runon tunnelma on iloinen ja lämmin. 2. Missä hyönteiskoulu sijaitsee? Se sijaitsee metsän suojassa. 3. Millaisia metsän pienet eläimet ovat? Ne ovat pieniä ja liikkuvat iloisesti.

26

HarjoItUS tEKEE MEStarIn

vuorovaikutus ja leikit OPS

T2 Harjoitellaan huomioimaan toisia ryhmätilanteessa. T3 Eläydytään kertovaan tekstiin. Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla.

Äänimaisema Suunnitelkaa ja toteuttakaa äänimaisema koko luokan tai ryhmän kanssa. Tuottakaa äänimaisemaan ääniä oman äänenne tai kehonne avulla, esimerkiksi taputtamalla lattiaan. • Istukaa piirissä selkä piirin keskustaan päin. • Päättäkää yhdessä paikka, jossa olette. Esimerkiksi: viidakko, eläintarha, navetta, kanala, metsä jne. • Sopikaa aloitusmerkki. • Opettaja päättää, mitä ääniä paikassa kuuluu ja antaa aloitusmerkin. Esimerkiksi: eläinten äänet, ihmisten äänet, luonnon äänet tai kulkuneuvojen äänet • Kun kuulette aloitusmerkin, aloittakaa ääntely, joka sopii paikkaan ja opettajan valintaan. • Opettaja voi myös päättää • äänenvoimakkuuden Esimerkiksi: voimakas, normaali, hiljainen, nouseva tai laskeva • tunnelman • tapahtuma-ajan Esimerkiksi: aamu, päivä, ilta tai yö

Eläinten koulu Lukekaa runot Lukin lukihäiriö ja Äidinkielen tunnilla. Keksikää ja esittäkää vuoropuhelu. Tapahtumapaikkana on eläinten koulu. • Muodostakaa neljän hengen ryhmät. • Sopikaa roolit. Esimerkiksi: opettaja ja eläinoppilaat (lukki, kärpänen, muurahainen, kovakuoriainen, kastemato) • Päättäkää, mitä taitoa koulussa opiskellaan. Esimerkiksi: inisemistä, surisemista, ihmisen häiritsemistä, ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä, piiloutumista jne. • Pohtikaa, miten taitoa voisi harjoitella ja mitä vaikeuksia taidon oppimisessa voi kullakin eläimellä olla. • Pohtikaa, miten opettaja toimii. • Eläytykää ja pysykää rooleissanne koko esityksen ajan. • Aloittakaa esityksenne still-kuvasta, joka lähtee liikkeelle esimerkiksi opettajan merkistä, ja päättäkää esityksenne still-kuvaan.


tekstin käsittely OPS

T5 Harjoitellaan sujuvaa lukemista ja tekstin ymmärtämisen strategioita. T6 Tutkitaan ja tulkitaan kertovaa tekstiä. T14 Tutustutaan kotimaiseen lastenkirjallisuuteen ja jaetaan lukuelämyksiä. T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista. T10 Harjoitellaan ohjaavan tekstin tuottamista, myös monimediaisessa ympäristössä.

Kuvan lukeminen

Tietoa teksteistä

1. Mihin katseesi kiinnittyy kuvassa ensimmäisenä? Oppilaan oma vastaus

Lukin lukihäiriö

2. Miltä lukki näyttää? Oppilaan oma vastaus 3. Millaisia tunteita tyttö kokee lukiessaan ja kirjoittaessaan? Oppilaan oma vastaus 4. Miten aukeaman kuvat ja runojen nimet voisivat liittyä toisiinsa? Oppilaan oma vastaus

Runossa Lukin lukihäiriö on lukki, joka ei oppinut lukemaan. Lukilla on lukihäiriö. Myös muilla lukin sukulaisilla on lukivaikeutta. Onneksi lukki saa tukiopetusta ja oppii lukemaan. Runo on Kaija Pispan runokokoelmasta Kärpäslätkää.

Äidinkielen tunnilla Runossa Äidinkielen tunnilla kerrotaan oppilaasta, joka jännittää kirjoittamista. Vasta kun hän oivaltaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa, hän pääsee jännityksestään ja uskaltaa kirjoittaa. Runo on Juha Itkosen runokokoelmasta Sanamaa.

HarjoItUS tEKEE MEStarIn

27


Lukin lukihäiriö

Tutustu

Hämähäkkilukiossa opetellaan lukemaan jalalla. Eräs lukki luki lukemistaan vaan ei kehittynyt alalla. Liian pitkin säärin se luki aina väärin, lukitsi nilkat linkkuun pisti koivet ristiin tai polvet solmuun tai hermostuksissaan pudotti jalkansa kokonaan. Lukihäiriö oli sukuvika lukilla onneksi lukki sai tukiopetusta tukisukilla: Kun lukki oppi sukat jalkaan pukemaan ei kestänyt kauankaan kun se oppi myös lukemaan.

1. Lue molemmat runot hiljaa itseksesi. 2. Lue molemmat runot parisi kanssa vuorotellen yksi sana kerrallaan runo loppuun saakka. 3. Valitse toinen runoista ja lue se uudelleen.

Kaija Pispa, Kärpäslätkää, 2006.

sukuvika perinnöllinen taipumus, joka ilmenee samassa suvussa

Äidinkielen tunnilla

tukiopetus tilapäistä tukea tarvisevalle oppilaalle annettavaa opetusta

Kun koulussa piti kirjoittaa aineita, hän otti aina hirveitä paineita.

Sanasto lukki pitkä- ja hoikkaraajainen hämähäkkieläin lukita panna lukkoon, sulkea lukolla linkku kaksinkerroin taipunut koipi eläimen (taka)raaja tai ihmisen jalka lukihäiriö lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus

tukisukka jalkojen turvotusta estävä joustava erityissukka

Käsi ihan vapisi.

aine tässä tekstissä kirjallinen harjoitelma, kirjoitelma

Otsalla hikikarpaloita ainevihkoon rapisi.

paine rasitus, stressi

Sitten hän äkkiä oivalsi ja tunsi helpotusta: ei maailma ole valkoinen, eikä se ole musta. Se on värikäs! Siitä päivästä alkaen, uskokaa, hän osasi maailmasta kirjoittaa. Jukka Itkonen, Sanamaa

28

Harjoitus tekee mestarin

vapista tutista, täristä, vapista hikikarpalo hikipisara oivaltaa käsittää, tajuta, keksiä, ymmärtää

Kertaa 1. Mitkä asiat auttoivat lukkia oppimisessa? Lukki sai tukiopetusta ja se oppi pukemaan tukisukat. 2. Mitkä asiat auttavat sinua oppimisessa? Oppilaan oma vastaus


Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tuottaminen

Lue runot sivuilta 16–17.

Keksi ja kirjoita, millainen lukuihminen olet.

Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

• Tee ajatuskartta, joka kertoo, millainen lukuihminen olet.

a. Miten harjoittelit lukemista esikoulussa ja ensimmäisellä luokalla? Oppilaan oma vastaus b. Mitä teet, jos haluat oppia jonkin uuden asian tai taidon? Oppilaan oma vastaus c. Minkä taidon voisit opettaa kaverillesi? Oppilaan oma vastaus d. Millainen olisi unelmien luku- tai kirjoitustunti? Oppilaan oma vastaus

• Kirjoita ajatuskartan keskelle oma nimesi. • Kirjoita nimen ympärille sanat: lukupaikat, lempitekstit, suosikkikirjailijat, kirjastot • Keksi ja kirjoita ajatuskarttaan, millainen lukija olet. • Valmistaudu kertomaan ajatuskarttasi avulla itsestäsi muille.

lukupaikat lempitekstit

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen

oma nimi

Lue runot sivuilta 16–17. Kerro tai kirjoita. a. Millainen runo lukki oli? Se oli hermostunut, koska se ei osannut lukea kovin hyvin. b. Miten lukki oppi lukemaan? Se sai tukiopetusta. Se oppi sukat jalkaan pukemaan, niin se oppi myös lukemaan. c. Mitä vaikeuksia runon henkilöllä oli äidinkielen tunnilla? Hänen kätensä vapisi. Myös hänen otsansa oli märkä, otsalta valui hikikarpaloita vihkon päälle. d. Mikä oivallus sai henkilön uskomaan kirjoitustaitoihinsa runossa Äidinkielen tunnilla? Se, että maailma on värikäs: sitä voi katsoa eri näkökulmista.

kirjastot suosikkikirjailijat

Tehtävä 4: Monilukutaito Lempipaikkani Kuvaile paikkaa, jossa on mukava lukea ja kirjoittaa. Lukupaikkakuvaus • Valitse paras lukupaikka. • Siirry paikkaan. • Kuvaa lyhyt video. Kerro paikan nimi ja perustele, miksi valitsit paikan. Esimerkiksi: Paras lukupaikka on... Tämä on minulle paras lukupaikka, koska... Kirjoituspaikkakuvaus • Valitse paras kirjoituspaikka. • Siirry paikkaan. • Kuvaa lyhyt video. Kerro paikan nimi ja perustele, miksi valitsit paikan. Esimerkiksi: Paras kirjoituspaikka on... Tämä on minulle paras kirjoituspaikka, koska...

Harjoitus tekee mestarin

29


LUKUKOIRA PONKU Kuiske 3 Lukutaito 2 oppituntia s. 20–23 Kertova teksti: kertomus

virittely

vuorovaikutus ja leikit OPS

T2 Harjoitellaan huomioimaan toisia ryhmätilanteessa. T3 Eläydytään kertovaan tekstiin. Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla.

OPS

T7 Tarkastellaan erilaisia tiedonlähteitä.

Apua, apua! Kuka voisi auttaa minua? • Seisokaa piirissä tasaisin välein (noin 50 cm–100 cm).

Ratkaiskaa anagrammi Mikä koira? rikkoa luu lukukoira

• Merkitkää kunkin osallistujan paikka esimerkiksi maalarinteipillä lattiaan. • Yksi leikkijöistä menee piirin keskelle. • Keskellä oleva oppilas keksii väitteen ja sanoo: “Apua, apua! Olen yksin. Kuka voisi auttaa minua? Se… jolla on siniset sukat.” • Ne leikkijät, joihin väite sopii, lähtevät liikkeelle ja yrittävät etsiä uuden paikan. Keskellä oleva oppilas yrittää päästä jonkun liikkeelle lähteneen oppilaan paikalle. • Oppilas, joka jää ilman paikkaa, menee piirin keskelle ja keksii uuden väitteen.

Etsiväkoira Ponkun kanssa Lukekaa teksti Lukukoira Ponku ja tutkikaa kuvaa. Suunnitelkaa esitys siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. • Muodostakaa 3–4 hengen ryhmä. • Sopikaa ja jakakaa roolit. Esimerkiksi: koira, tyttö, opettaja ja oppilaita • Päättäkää tapahtumapaikka. Esimerkiksi: luokka, koulun käytävä tai koulun piha • Aloittakaa esityksenne still-kuvasta, joka herää eloon. • Eläytykää ja pysykää rooleissanne koko esityksen ajan. • Päättäkää esityksenne still-kuvaan.

30

LUKUKoIra PonKU


tekstin käsittely OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista. T6 Tutkitaan ja tulkitaan kertovaa tekstiä. T14 Tutustutaan kotimaiseen lastenkirjallisuuteen ja jaetaan lukuelämyksiä.

Tietoa teksteistä Lisätietoa kirjasta Peetu-poika löytää koiran yllättäen kotiovensa takaa. Ponku ei olekaan mikään tavallinen koira. Se on hyvä ystävä ja loistava työpari Peetulle, koska Ponku-koira puhuu sujuvasti ihmisten kieltä. Ponku ja Peetu perustavat yhdessä etsivätoimisto Jelpin ja auttavat kaikissa kiperissä tilanteissa. Myöhemmin Ponkusta tulee Peetun koulun lukukoira.

Tiivistelmä tekstistä

Kuvan lukeminen 1. Mihin katseesi kiinnittyy kuvassa ensimmäisenä? Oppilaan oma vastaus 2. Millainen tunnelma kuvassa on? Perustele. Esimerkiksi: Kuvan tunnelma on surullinen, mutta myös utelias.

Välitunnin loppuessa Ponku-koira näkee sadekatoksen alla istuvan tytön, Tinjan. Koira huomaa, että Tinja on surullinen. Tinja ei halua mennä tunnille, koska ei osaa lukuläksyään. Tinjalle lukeminen on vaikeaa. Keksiikö Ponku tavan auttaa Tinjaa?

3. Mitä koira tekee? Esimerkiksi: Koira katsoo ystävällisesti tyttöä, joka istuu penkillä. 4. Kuka kuvan henkilö tai hahmo voisi sanoa tai ajatella seuraavalla tavalla? • “Minua jännittää aivan kamalasti.” Esimerkiksi: Tyttö, joka on katoksen alla. • “Minusta tuntuu, että tuo lapsi on yksinäinen.” Esimerkiksi: Koira koulun pihalla. • “Pitäisikö sinun mennä jo tunnille?” Esimerkiksi: koira • ”Itkettää.” Esimerkiksi: Tyttö, joka istuu penkillä yksin.

LUKUKoIra PonKU

31


Lukukoira Ponku Olin koulun pihalla. Kello soi ja koulu imaisi oppilaat sisäänsä. Myös Peetu hävisi näkyvistä. Lopulta Tinja seisoi pihalla yksin sadekatoksen alla. Tuuli toi kuonoon tytön suunnalta kyyneleiden hajua. Kaikki ei ollut nyt reilassa! Vaisto sanoi, että Tinjalla oli jotain pahasti pielessä. Mutta ei hätää! Wuh! 1. Onneksi olin Peetun kanssa just edellisenä iltana perustanut etsivätoimisto Jelpin. Tosin meillä oli jo keissi, mutta Peetun kanssa oli sovittu, että kaikki apua tarvitsevat hoidettiin. Nyt kuonoa kutitti siihen malliin, että Tinjaa piti puhuttaa. Puhuttaminen oli poliisien kieltä ja tarkoitti kyselemistä. Mistäkö nyt päättelin, että Tinja tarvitsi etsivätoimisto Jelpin apua? Tässä tulee kolme luunkovaa faktaa.

Fakta no. 1: Tinja haisi itkulta. Fakta no. 2: Tyttö lemusi ihmiseltä, joka pelkää. Fakta no. 3: Reppu haisi pullealta hiireltä. Voi siis päätellä, että Tinja piti eläimistä. Tyttö tykkäsi siis nelijalkaisista eli meikäläisistä. 2. Jolkottelin hitaasti kohti sadekatosta ja lähestyin Tinjaa. Pysähdyin parin askeleen päähän ja jäin seisomaan tytön lähelle. Äkkiä Tinja ojensi kättä meikäläistä kohti. Se oli merkki. Menin lähemmäksi. 3. Kohta Tinja jo silitteli meikän turkkia. – Mua sä et pelkää! sanoin. – En. Mulla on hiiri kotona. – Mä arvasin. Sun reppu haiskahtaa hiukka hiireltä, nyökkäsin. – Sen nimi on Munkki. – Minkä? – Sen hiiren. – Ai. – Puhuuko Munkki? kysyin. Tiesin vastauksen jo etukäteen. Mutta kysyin silti. – Ei, Tinja huokaisi ja pudisti päätään. – Hiiret ei puhu, nyökkäsin. – Ei.

32

Lukukoira Ponku

– Sun pitäis varmaan mennä jo tunnille, huomasin. –  Kohta. – Sä myöhästyt! – Mä sanon opelle, että piti käydä veskissä, Tinja keksi. –  Jaa. 4. – Meillä on ekalla tunnilla äikkää, Tinja jatkoi. – Mulla on äikästä lukuläksy. En osaa sitä kunnolla. Ei haittaa, vaikka myöhästyn vähän. –  Ai? –  Mä luen aina väärin, Tinja huokaisi. –  Wuh? –  Mun pitää välillä tankata tosi pitkään jotain sanaa, Tinja sanoi ja ääni muuttui itkuiseksi. –  Wuh? –  Vaikka kuinka yritän lukea, kirjaimet jotenkin hyppii paperilla ja vaihtaa paikkaa, Tinja kuiskasi. – Toisinaan sanaa pitää tankata kauan ennen kuin kirjaimet rauhoittuvat omille paikoilleen ja keksin miten sana luetaan. 5. –  Jos sä tarvitset silmälasit? ehdotin. –  Ei. Näen kyllä hyppivät kirjaimet ihan hyvin, Tinja sanoi. Niin hiljaa, että piti ihan höristellä korvia. –  Okei. Äkkiä Tinja lopetti meikäläisen turkin silittelyn ja kuiskasi: –  Ja välillä mä kirjoitan ihan hassusti. Voin kirjoittaa jo-lu. Vaikka pitäisi olla jou-lu. Tinjan silmissä näkyi kyyneleitä. Tyttö haisi entistä vahvemmin pieniksi paloiksi järsityltä pyyhekumilta. –  Yksi kirjain sinne tai tänne. Mitä se haittaa! ihmettelin. –  KYLLÄ SE HAITTAA! Tinja parkaisi. Äkkiä meikäläisellä välähti. 6. – Mä tiedän. Sä tarvitset NYT lukukoiraa! – MITÄ? Tinja ällistyi. –  LUKUKOIRAA! –  Mikä on lukukoira? Tinja ihmetteli. Selitin Tinjalle. Asia oli niin, että tunsin sattumalta erään lukukoiran. Tyypin nimi oli Leino. Aira Savisaari ja Mimmu Tihinen, Ponku, Peetu ja helppo nakki. 2016.


Tehtävät

Tutustu 1. Pohtikaa, mikä on lukukoira. Oppilaan oma vastaus

Tehtävä 1: Lukuelämys

2. Mitä lukukoira voisi tehdä? Oppilaan oma vastaus

Lue teksti Lukukoira Ponku.

3. Millainen koira voisi olla lukukoira? Oppilaan oma vastaus 4. Oletko tavannut koskaan lukukoiraa? Oppilaan oma vastaus

Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi. a. Mitä tekstejä tai kirjoja lukisit mieluiten lukukoiralle? Oppilaan oma vastaus b. Mille eläimelle lukisit mieluiten? Oppilaan oma vastaus c. Milloin lukeminen tuntuu mukavalta? Oppilaan oma vastaus

Lukemisen aikana

d. Milloin lukeminen tuntuu työläältä tai rankalta? 1. Mitä koira päättelee? Oppilaan oma vastaus 2. Mitä koira voisi seuraavaksi tehdä? 3. Mitä tyttö tekee ensimmäisenä, kun Lue teksti Lukukoira Ponku . Lue teksti Lukukoira Ponku . koira menee hänen luokseen? Keskustele tai kirjoita Kerro tai kirjoita, miten sanoisit Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen 4. Miksi tyttö ei halua mennä tunnille? lukukokemuksestasi . saman asian toisin . 5. Miten Tinjaa voisi yrittää auttaa? a . Mitä tekstejä kirjoja lukisit Ponku. a . Koulu imaisi oppilaat sisäänsä. 6. Mitä koira keksii? Luetai teksti Lukukoira Oppilaat... mieluiten lukukoiralle? Kerro tai kirjoita, miten sanoisit saman asian toisin. Lukisin sille mieluiten... b . Tuuli toi kuonoon tytön suunnalta a. Koulu imaisi oppilaat sisäänsä. kyyneleiden hajua. b . Mille eläimelle lukisit mieluiten? Sanasto Oppilaat menivät koulun sisälle nopeasti melkein Lukisin... Koira... imaista haiskahtaa huomaamatta.

1.

imeä äkkiä reilassa kunnossa pielessä huonosti

2.

haista, tuoksua, c . Milloin lukeminen tuntuu c . Kaikki ei ollut nyt reilassa! b. Tuuli toi kuonoon tytön suunnalta kyyneleiden hajua. lemuta

mukavalta? Koira vainusi, että tyttö näytti itkuiselta Kaikki... tai vaikutti itkeneen. d . Tyttö haisi entistä vahvemmin pieniksi paloiksi järsityltä pyyhekumilta.

tankata Lukeminen on mukavaa, kun... lukea samaa c. Kaikki ei ollut nyt reilassa! d . Milloin lukeminen tekstikohtaa useaan Kaikkituntuu ei olluttyöläältä hyvin. kertaan tai rankalta?

d. Tyttö haisi entistä vahvemmin pieniksi paloiksi järsityltä Tyttö...

keissi tapaus, toimeksianto

Lukeminen on rankkaa, jos... rauhoittua pyyhekumilta. asettua, vakiintua

luunkova tosi kova tai tosi varma

järsitty pureksittu

fakta tosiasia

välähtää Tehtävä 3: Tekstin Keksi ja kirjoita Ponku-koiralle oivaltaa äkillisesti, sen urotyöstä tulla mieleen kunniakirjatuottaminen

lemuta haista

3.

sattumalta odottamatta, arvaamatta, sattumoisin

meikäläinen minä

koulun pihalla .

Keksikaksi ja kirjoita Ponku-koiralle • Keksi ainakin syytä, miksi Ponku kunniakirja sen urotyöstä ansaitsee kunniakirjan. koulun pihalla.

• Kirjoita ja kuvita kunniakirja.

• Keksi ainakin kaksi syytä, miksi Ponku ansaitsee • Muista merkitä kunniakirjan loppuun kunniakirjan. paikka, päivämäärä ja oma etu- ja

Kertaa 1. Millainen lukukoira sopisi teidän luokkaanne? Oppilaan oma vastaus 2. Millaisen lukukoiran sinä haluaisit? Oppilaan oma vastaus

sukunimesi. • Kirjoita ja kuvita

kunniakirja. • Muista merkitä kunniakirjan loppuun paikka, päivämäärä ja oma etu- ja sukunimesi.

NNIAK K U ANNETAA I R J N TU

ETSIVÄLIN

A

jolkotella juosta

Tyttö oli kovin epävarma ja peloissaan.

Titityylle

URHOOLL

ISUUDEST A

JA

AVULIAIS UUDESTA lukutoukk ien lukuta idon edistämise ssä. Seinäjoki 2

7.8.2018

Aatos Ka nsi

Aatos Kan si Etsivälintu yhdistyksen , puh

eenjohtaja

Lukukoira Ponku

33

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN


vILJO INHOAA KIUSAAMISTA Kuiske 3 Lukutaito 2 oppituntutia s. 24–27 Kertova teksti: lehtijuttu

vuorovaikutus ja leikit OPS

T3 Harjoitellaan ilmaisemaan ajatuksia ja mielipiteitä erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa.

virittely OPS

T6 Opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstien erittelyn, arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan sekä edistämään ajattelutaitojaan.

Saisiko olla lukukoira? • Muodostakaa 4–5 hengen ryhmät. • Yksi ryhmän jäsenistä on eläinkaupan myyjä, yksi asiakas ja loput koiria. • Eläinkauppaan saapuu asiakas, joka haluaa ostaa itselleen lukukoiran.

Lukekaa runo

• Kauppias esittelee kaupan lukukoirat. Esimerkiksi: Kauppias kertoo... mitkä ovat lukukoiran parhaat puolet mitä taitoja sillä on ja mistä teksteistä koira on erityisen kiinnostunut.

Lukeaa rauhallisesti ja eläytyen lukulehmä Annelin lempiruno, Aarre.

• Kun kaikki koirat on esitelty, asiakas päättää, minkä koiran hän hankkii.

Aarre

Lukukoira lukee

Kaarnaan on kaivettu kartta. Sen kaiversi metsän kirjanpainajakuoriainen. Se on keikkiäisten aarrekartta. Karttaa pidetään piilossa keikkiäisten isoveljen sängyn alla. Keikkiäisillä on kumisaappaat jalassa. Ne etsivät yöllä hehkuvaa aarretta. Aarre lojuu sananjalan alla ja sananjalan juuri on lukko. Eikä kellään ole avainta. Siksi sitä aarretta on niin vaikea löytää. Jos keikkiäisillä olisi aarre, ne voisivat ostaa mitä tahansa metsämarkkinoilta. Kun keikkiäiset tulevat kotiin, niiden villasukat ovat märät. Ne ripustavat sukat hellan ylle ja huutavat “hyi hikisukkia” ja syövät sinisiä ja punaisia sieniä. Pöydällä on valmiiksi voideltuja paahtoleipiä. Keikkiäisten isä lämmittäää niille puolukkamehua ja sanoo: Huomenna sataa lunta. Reetta Niemelä, Makkarapiruetti. 2005.

34

vILjo InHoaa KIUSaaMISta

• Muostakaa parit. Toinen on lukukoira ja toinen on tulkki. • Lukukoira lukee valitsemaansa lastenkirjaa äännellen kuin koira, haukahdellen ja vinkuen. • Tulkki keksii, mitä koira kertoo, eli suomentaa koiran lukeman sadun. • Vaihtakaa rooleja ja leikkikää uudelleen.


tekstin käsittely OPS

T5 Harjoitellaan sujuvaa lukemista ja tekstin ymmärtämisen strategioita. T6 Tutkitaan ja tulkitaan kertovaa tekstiä. T14 Kannustetaan oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa ja lukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaistaan lukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön.

Kuvan lukeminen 1. Miten lapset ja aikuiset suhtautuvat koiraan? Oppilaan oma vastaus 2. Mistä voit päätellä, että koira on odotettu vieras eikä ole ohikulkija? Perustele. Esimerkiksi: Naisella on kädessään luu ja tytöllä pallo. Yksi tytöistä lukee koiralle jotain. 3. Kuka kuvan henkilöistä on innostunein koirasta? Perustele. Oppilaan oma vastaus

Tiivistelmä tekstistä Lukueläin voi olla mikä tahansa eläin, joka kuuntelee ja nauttii, kun sille luetaan. Lukueläimet nauttivat kirjallisuudesta aivan samoin kuin lukuihmisetkin. Viljo inhoaa kiusaamista -niminen teksti on lehtijuttu, joka kertoo lukukoira Viljosta ja lukunaudoista (lukulehmistä), Annelista ja Onnelista. Lukukoira, Viljo-Valdemar, rakastaa kirjojen lisäksi muun muassa jalkapallojen kantamista, ryynimakkaraa ja autossa matkustamista. Viljo inhoaa kiusaamista. Anneli- ja Onneli -nimiset naudat nauttivat erityisesti runoista, rapsuttamisesta ja silittämisestä. Teksti on julkaistu Vinski-nimisen lasten kirjallisuuslehden numerossa 3/2015.

vILjo InHoaa KIUSaaMISta

35


Tutustu 1. Minkä nimiseen lukukoiraan tutustumme? Koiran nimi on Viljo-Valdemar. 2. Mitä väliotsikot kertovat lukukoira Viljosta? Väliotsikot kertovat, että lukukoira Viljo inhoaa kiusaamista ja kaipaa vaihtelevaa lukemista. 3. Missä paikoissa lukukoira voisi vierailla? Oppilaan oma vastaus

1.

Viljo inhoaa kiusaamista Tämä juttu kertoo viisaasta lukukoirasta sekä kahdesta pienestä naudasta, jotka vasta opiskelevat lukueläimiksi. Lukueläin voi olla mikä tahansa eläin, joka kuuntelee, kun sille luetaan. Lukueläimet nauttivat, kun niille luetaan ääneen - siis ihan kuten lukuihmisetkin! 2. Olen saapunut berninpaimenkoiralauman suurelle kotipihalle. Ympärilläni pyörii neljä muhkeaa, innostunutta koirakaveria. Istahdan nurmikolle Viljo-Valdemarin kanssa. Se on uljas, mutta leppoisa koira. Viljon ihminen Maarit kertoo minulle, että pentuna Viljo-Valdemar oli vilkas. Se ei värivirheen vuoksi kelvannut ostajille. Mutta eihän turkki kerro mitään koiran sydämestä. Viljo-Valdemarin onneksi Maarit ymmärsi heti, miten viisas koira oli kyseessä. Viljosta tuli lukukoira. Maarit kiertää sen kanssa kouluissa, ja lapset saavat lukea sille ääneen. Viljolle uskaltaa lukea jokainen, vaikka takeltelisi kuinka sanoissaan. Koululuokissa Maarit antaa aina Viljon itsensä tehdä lukukoiran työtään, sillä Viljo huomaa Maaritia paremmin, mitä luokassa tapahtuu. Kerran luokassa oli tyttö, jonka kanssa kukaan ei halunnut lukea ja jota kiusattiin. Tytön pariksi laitettu luokkakaveri vain kiukutteli. Mutta Viljopa meni lasten väliin. Itse asiassa oikeassa koira- tai susilaumassa kiusaamista ei suvaita ollenkaan. 3.

Viljo kaipaa vaihtelevaa lukemista Viljo-Valdemarilla on tapana mennä lukuhetken lopulla loikoilemaan lasten keskelle, niin että kaikki saavat silittää sitä. Eräässä luokassa oli lapsi, joka sairauden vuoksi oli menettänyt kokonaan luku- ja kirjoitustaitonsa. Hän oli kuitenkin harjoitellut sinnikkäästi koko vuoden ja pystyi jo lukemaan vähäsen. Viljo huomasi, että urhea toipilas ei kuitenkaan pystynyt tulemaan muiden joukkoon silittelemään Viljoa. Ja mitäpä Viljo silloin teki? Se meni lapsen

36

Viljo inhoaa kiusaamista

luo ja kietoutui hellästi kokonaan hänen ympärilleen. Joskus Viljo kyllästyy, jos monta oppilasta lukee peräjälkeen samaa kirjaa. Silloin Viljo saattaa läppäistä tassullaan kirjan kiinni. Se on sen tapa pyytää uutta luettavaa. Viljo-Valdemar rakastaa erityisesti lasten itsensä kirjoittamia tekstejä. Se myös eläytyy tekstiin voimakkaasti. Mutta lukulaitteita ja sähköisiä kirjoja se inhoaa, niitä se ei jaksa kuunnella. 4.

Anneli ja Onneli rakastavat runoja Pikkuiset naudat Anneli ja Onneli ovat vasta opiskelemassa lukulehmän ammattia. Tärkein oppi on ollut se, että kaikki niitä tapaamaan tulleet ihmiset ovat olleet kilttejä ja mukavia. Siksi Onneli ja Anneli suhtautuvat kaikkiin ihmisiin hyvin innostuneesti. Onneli ja Anneli rakastavat, kun niille luetaan. Lukemisen rauhallinen tunnelma on niistä ihanaa. Erityisen paljon ne pitävät runoista. Anneli tulee myös pyytämään, että sille luettaisiin. Lukulehmät käyvät aina sekä haistelemassa että maistelemassa kirjaa, jota luetaan. Onneli on luonteeltaan hyvin taiteellinen, herkkä ja myös melko ujo. Se arvostaa sitä, että saa itse tulla tutustumaan, ennen kuin sitä silitetään. Anneli taas haluaa aina olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Molemmat lukulehmät rakastavat rapsuttamista ja silittämistä. Annelin ja Onnelin laumaan kuuluu myös härkä Hurmuri ja viisas lehmärouva Heilikki, jota molemmat pikkuhiehot pitävät suurena esikuvanaan. Kaikki lehmät osaavat muuten kertoa ihmisille, mistä kohtaa ne haluavat itseään rapsutettavan! Voisikohan olla myös Lukukasveja? Kokeilepa lukea pihapuulle tai ikkunalaudalla yksin kököttävälle huonekasville! Reetta Niemelä, Vinski-lehti 3/2015.


Tehtävät Lukemisen aikana

Tehtävä 1: Lukuelämys

1. Kuka tai mikä Viljo voisi olla? Oppilaan oma vastaus

Lue teksti Viljo inhoaa kiusaamista.

2. Millainen hyvä lukueläin on luonteeltaan? 3. Miten lukukoira voisi kertoa, että haluaa uutta luettavaa? 4. Mitä tiedät Onnelista ja Annelista? Onneli ja Anneli ovat Marjatta Kurenniemen lastenkirjojen hahmoja.

Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

nauta lehmä

loikoilla maata, makoilla

a. Miksi Viljo on arvokas? Mainitse ainakin kolme asiaa. Viljo on arvokas, koska se osaa auttaa lapsia lukemaan, on ystävällinen ja huomioi kaikki lapset. b. Mitä asioita eri eläimet voivat inhota tai vältellä? Oppilaan oma vastaus c. Mitkä eläimet sopisivat mielestäsi hyvin lukueläimiksi? Oppilaan oma vastaus d. Mitä sinä lukisit Viljo-Valdemarille sekä Onnelille ja Annelille? Oppilaan oma vastaus

muhkea komea, mahtava, kookas

sinnikkäästi antamatta periksi

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen

takellella tehdä virheitä lukiessaan

kietoutua kietoa itsensä

Lue teksti Viljo inhoaa kiusaamista.

suvaita sietää, sallia, hyväksyä

peräjälkeen peräkkäin

kaivata haluta, toivoa, ikävöidä

oppi oppimalla saatu tieto

vaihteleva monipuolista

pikkuhieho vasikka, josta kasvaa lypsylehmä

Sanasto

Kertaa 1. Millainen koira Viljo Valdemar on? Esimerkiksi: Viljo on viisas koira ja lämminsydäminen. 2. Millaisista kirjoista Viljo ei pidä? Se ei pidä lukulaitteista tai sähköisistä kirjoista. 3. Millaisista teksteistä Viljo pitää erityisesti? Se pitää erityisesti lasten omista teksteistä. 4. Haluaisitko lukea Viljolle, Annelille vai Onnelille? Perustele valintasi. Oppilaan oma vastaus

Tutki kuvaa Viljo-koirasta sivulta 25. Kerro tai kirjoita. a. Mikä on kuvan tapahtumapaikka? Kuvan tapahtumapaikka on luultavasti koulu. b. Keitä kuvassa on? Kuvassa on aikuinen, lapsia ja koira. c. Mitä kuvassa tapahtuu? Kaksi lasta silittää koiraa, aikuinen tarjoaa koiralle luuta ja yksi lapsi tutkii koiran häntää. Yksi lapsi lukee ja yksi lapsi on ottamassa palloa. d. Miksi lehtijuttuun on liitetty kuva? Esimerkiksi: Kuva antaa lisätietoa aiheesta. Kuva tekee lehtijutusta mukavamman näköisen. e. Mitä sellaista tietoa saat kuvasta, jota ei ole lehtijutussa? Esimerkiksi: Nyt tiedän, että lapset ovat todella kiinnostuneita Viljosta.

Tehtävä 3: Tekstin tuottaminen Keksi lukueläin. • • • • •

Tee ajatuskartta. Piirrä ajatuskartan keskelle lukueläimesi ja nimeä se. Kirjoita kuvan ympärille kysymykset. Keksi ja kirjoita ajatuskarttaan tietoja lukueläimestäsi. Valmistaudu kertomaan ajatuskartan avulla lukueläimestäsi muille. Mikä eläin? Millainen?

Kuka omistaa?

lukueläimen kuva ja nimi Mistä pitää?

Mitä inhoaa? Mitä osaa?

Viljo inhoaa kiusaamista

37


vALITSE JA LUO Kuiske 3 Lukutaito 2–3 oppituntutia s. 28–29 Monilukutaito ja arviointi

Kuiske 3 Taitojen vihko 1 oppitunti s. 18–19 Harjoittelen oikeinkirjoitusta s. 6–7 Tavoitteista taitoihin

Suunnittelu Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 1. Valitse listasta tehtävä. 2. Jos tehtävä on pari- tai ryhmätehtävä, muodostakaa ryhmät. 3. Mieti opettajan kanssa tehtävän tavoitteet. 4. Sovi, miten tehtävä arvioidaan. Esimerkiksi: • keskustelu opettajan kanssa • itsearviointi • vertaisarviointi 5. Valitse, miten julkaiset tuotoksen muille. Ryhdy hommiin!

Leikkiohjeet välitunneille OPS

T2 Harjoitellaan huomioimaan toisia ryhmätilanteissa. T10 Harjoitellaan ohjaavan tekstin tuottamista T12 Harjoitellaan tekstin tuottamisen prosesseja ja tuotetaan tekstejä yhdessä. Harjoitellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Tehtävä • Valitkaa ulkoleikki, jota voi leikkiä koulussa välitunneilla. • Kirjoittakaa otsikoksi valitsemanne leikin nimi. • Kirjoittakaa leikin vaiheet kohta kohdalta. • Kirjoittakaa leikkiohjeet puhtaaksi. • Kuvittakaa leikkiohjeet. • Kootkaa kaikki leikkiohjeet kirjaan, vihkoon tai kansioon. • Jakakaa leikkiohjeet muille luokille.

Arviointikuisketta Tavoitteena on • kirjoittaa ohjaavaa tekstiä eli leikkiohjeet • harjoitella yhteistoiminnallista kirjoittamista • tarkistaa ja korjata omaa ja toisten tekstiä • harjoitella julkaisemaan omaa tekstiä. Kun tehtävä on valmis, arvioikaa yhdessä ja opettajan kanssa, miten hyvin saavutitte tavoitteet.

38

vaLItSE ja LUo


tervetuloa Etsivätoimisto jelpin työhuoneeseen!

Lukueläimen työhakemus

OPS

OPS

T10 Harjoitellaan kuvaavan tekstin tuottamista

T3 Harjoitellan erilaisia viestintätilanteita.

T11 Edistetään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista. Vahvistetaan kirjoitetun kielen, tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa.

T10 Harjoitellaan kertovan ja kantaaottavan tekstin tuottamista. T11 Edistetään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista. Vahvistetaan kirjoitetun kielen, tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa.

Tehtävä

Tehtävä

• Keksi, millainen voisi olla Etsivätoimisto Jelpin työhuone. Kirjoita lyhyt kuvaus.

• Valitse eläin, joka haluaisit olla.

• Kirjoita alkuun, kenelle työhuone kuuluu. Esimerkiksi: Tervetuloa...

• Pohdi, miksi eläin haluaisi tai sopisi hyvin lukueläimeksi.

• Keksi ja kirjoita, mitä näet ensimmäisenä, kun avaat oven työhuoneeseen. Kun avaan huoneen oven, näen ensimmäisenä...

• Kirjoita otsikoksi Työhakemus.

• Kuvaile, millainen tunnelma työhuoneessa on. Tunnelma huoneessa on... • Kuvaile, mitä huonekaluja ja esineitä huoneessa on. Huoneessa on... • Kuvaile, miltä työhuoneen lattia, katto ja seinät näyttävät. Lattia... Katossa... Seinillä... • Keksi ja kirjoita, mitä ääniä huoneessa kuuluu ja miltä siellä tuoksuu. Kun olet hiljaa, kuulet... Huoneessa tuoksuu...

Arviointikuisketta Tavoitteena on

• Eläydy eläimen rooliin.

• Kirjoita ensin, kuka tai mikä olet. • Kuvaile, millainen olet. • Kirjoita lyhyesti, miksi sopisit ja haluaisit lukueläimeksi. • Keksi itsellesi nimi ja kirjoita se hakemuksen loppuun. • Järjestäkää lukueläinten työhakemusten perusteella työhaastattelu.

Arviointikuisketta Tavoitteena on • keskittyä suunnittelu- ja kirjoitusvaiheeseen • kirjoittaa napakka ja vaikuttava teksti

• kirjoittaa kuvaava teksti

• tarkistaa lopuksi oma teksti ja korjata oikeinkirjoitus kuntoon

• keskittyä suunnittelu- ja kirjoitusvaiheeseen

• kirjoittaa selkeää käsialaa tai käyttää näppäintaitoja.

• tarkistaa ja korjata omaa tekstiä • kirjoittaa selkeää käsialaa tai käyttää näppäintaitoja.

Kun tehtävä on valmis, arvioi yhdessä opettajan kanssa, miten hyvin saavutit tavoitteet.

Kun tehtävä on valmis, arvioi yhdessä opettajan kanssa, miten hyvin saavutit tavoitteet.

vaLItSE ja LUo

39

Profile for Edukustannus

Kuiske 3: oppaan näyte  

Kuiske 3: oppaan näyte  

Advertisement