__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1


SISÄLLYS 1. LOIKKA LUKUVUOTEEN . . . . . . 6

2. VILLIT VIESTIT . . . . . . . . . . . . . . 30

3. SUKELLUS SATUIHIN . . . . . . . . . . . . 54

Elokuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Johto-lanka . . . . . . . . . . . . . . 30

Rosvolaulu . . . . . . . . . . . . . . . 55

KERTOVA TEKSTI: runo KUVAN LUKEMINEN

KERTOVA TEKSTI: runo KUVAN LUKEMINEN

KERTOVA TEKSTI: runo KUVAN LUKEMINEN

Lasten valtakunta . . . . . . . . . . 8

Pikaviestintää ja outoja koodeja . . . . . . . . . . . 32

Kolme pukkia . . . . . . . . . . . . . 56

KERTOVA TEKSTI: kertomus

Välkkäkavereita kioskista . . 12

KERTOVA TEKSTI: vitsi, kertomus KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti

KERTOVA TEKSTI: kertomus

Harjoitus tekee mestarin . . . 16 KERTOVA TEKSTI: runo

Lukukoira Ponku . . . . . . . . . . 20

Koiramaisia viestejä . . . . . . . 36 KERTOVA TEKSTI: kertomus

Ainutlaatuista viestintää . . . 40

KERTOVA TEKSTI: satu

Puluboin iltasatu . . . . . . . . . 60 KERTOVA TEKSTI: satu

Kolme toivomusta . . . . . . . . . 64 KERTOVA TEKSTI: näytelmä

KERTOVA TEKSTI: kertomus KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti

Matkivat apinat . . . . . . . . . . . 68

KERTOVA TEKSTI: kertomus

Viljo inhoaa kiusaamista . . . 24

Erilaisia kieliä . . . . . . . . . . . . . 44

Tyttö kotimiehenä . . . . . . . . 72

KUVAAVA TEKSTI: lehtijuttu

Valitse ja luo . . . . . . . . . . . . . . 28 MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

KERTOVA TEKSTI: satu

KERTOVA TEKSTI: kertomus KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti

KERTOVA TEKSTI: satu

Pii Peipponen . . . . . . . . . . . . . 48

MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

KERTOVA TEKSTI: kertomus

Valitse ja luo . . . . . . . . . . . . . . 52 MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

Valitse ja luo . . . . . . . . . . . . . . 76


4. ROHKEAT SANKARITEOT . . . . . . . 78

5. ILMIÖMÄISET KEKSINNÖT . . . . . . . . . 102

6. TUULETTAVAT TUNTEET . . . . . . . . . . . 126

Älä pelkää pimeyttä . . . . . . . 78

Tutkija Timoteus Kooppi . 102

Talot ovat yksin kotona . . 127

KERTOVA TEKSTI: runo KUVAN LUKEMINEN

KERTOVA TEKSTI: runo KUVAN LUKEMINEN

KERTOVA TEKSTI: runo KUVAN LUKEMINEN

Mörkövahti . . . . . . . . . . . . . . . 80

Riston uudissanakirja . . . . 104

Aitoa kauhua . . . . . . . . . . . 128

KERTOVA TEKSTI: kertomus

KERTOVA TEKSTI: kertomus

KERTOVA TEKSTI: kertomus

Kiristäjät kuriin! . . . . . . . . . . . 84

Niksologi testaa – kulhosta kaiutin . . . . . . . 108

Nooa Notkoniitty karkaa kotoa . . . . . . . . . . . 132

OHJAAVA TEKSTI: tutkimusraportti KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti

KERTOVA TEKSTI: kertomus

Muovi valtaa maailman meriä . . . . . . . . . 112

KERTOVA TEKSTI: kertomus

KERTOVA TEKSTI: kertomus

Presidentin hengenpelastusmitali . . . . . 88 KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti, uutinen

Kuinka kaikki käännetään yhtä vastaan . . . . . . . . . . . . . . 92 KERTOVA TEKSTI: kertomus

Mitä rohkeus on? . . . . . . . . . . 96 KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti KERTOVA TEKSTI: runo OHJAAVA TEKSTI: ohje

Valitse ja luo . . . . . . . . . . . . 100 MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti KANTAA OTTAVA TEKSTI: mielipidekirjoitus

Muovit kiertoon . . . . . . . . 116

Suuri tomaattisota . . . . . . 136 Salaperäinen Muukalainen . . . . . . . . . . . 142 KERTOVA TEKSTI: kertomus

KUVAAVA TEKSTI: tietoteksti OHJAAVA TEKSTI: ohje

Iso Kiltti Jätti – IKJ . . . . . . . 148

Uusi yritys . . . . . . . . . . . . . . 120

Valitse ja luo . . . . . . . . . . . . 152

OHJAAVA TEKSTI: mainos KERTOVA TEKSTI: kertomus

Valitse ja luo . . . . . . . . . . . . 124 MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

KERTOVA TEKSTI: kertomus MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . 154 Mallikirjaimet . . . . . . . . . . . 158


1. LOIKKA LUKUVUOTEEN

K AV E R I K I OS KI

6

KUVAN LUKEMINEN


Elokuu Koulun pihalla kasvaa kuusi, vanha puu. Se näkee kaiken mitä tapahtuu: miten lehdet maatuvat, ja polkupyörät kaatuvat, miten välitunnilla hypitään hyppynarua, pelataan jalkapalloa ja ollaan hippasta. Koulun pihan kuusi kuulee, kuinka kello soi. Vaan mistä kuusi unelmoi? Elokuussa koulutiellä monta pientä reppuselkää. Joku siellä hyppelee, toinen jännittää ja pelkää. Eppu Nuotio, Kuusivuosi. 2011.

KERTOVA TEKSTI: runo

7


Lasten valtakunta – Mitä mietit, Emilia? Simo kysyi, mutta en vastannut, koska kaikkien piti kuulla tämä. Menin seisomaan korkeimman jumppatelineen päälle ja rykäisin kovaa: – Kröhöm! Mutta kukaan ei kuullut, koska kaikki roikkuivat köysissä ja leikkivät apinoita. – Kuunnelkaa! Mutta ei. Meteli oli valtava, sillä nyt kaiken lisäksi Lasse Kaaltio keinui köydellä edestakaisin ja lauloi kovalla äänellä Jari Sillanpään hittejä. Lasse Kaaltiolla on kaksi äitiä ja heistä toinen on Jari Sillanpää -fani, kuten minunkin äitini, joten Lasse osaa kaikki kappaleet ulkoa. Miten ihmeessä minä saisin heidän huomionsa? Rohkeusluumu! Jättiläismarsu oli antanut minulle niitä hätätapauksia varten ja tämä oli sellainen. Laitoin yhden suuhuni ja tunsin, miten rohkeus valui minuun. Huusin niin lujaa kuin pystyin: – Rehtori on täällä! Kaikki jähmettyivät ja osa tippui järkytyksestä lattialle. Tero Uuttanen alkoi itkeä ja ilmapiiri oli tosi pettynyt. Pöhköt. – Ei se ole täällä oikeasti. Minä huijasin, koska halusin saada teidän huomionne. Nyt kaikki kuuntelivat. – Minä olen huolissani siitä, että mitä jos tänne tulee jotain aikuisia, jotka alkavat määrätä. – Samoin, Simo sanoi.

8

KERTOVA TEKSTI: kertomus


– Niin kauan kuin meitä ei ole löydetty, me voimme pitää tämän meidän omana valtakuntanamme. Mutta jos aikuiset tulevat, peli on menetetty. Kaikki katsoivat toisiaan huolestuneina ja minä jatkoin: – Ajattelin, että voisimme laittaa aidat ympärille ja päättää, että tänne ei tule kukaan yli 15-vuotias! – Joo! Silloin Rasva-Antero astui esiin: – Meitsi voisi olla teidän johtaja? – EI! kaikki huusivat. Nostin nyrkin ilmaan. Yleensä en ollut näin rohkea, mutta nyt olin, koska olin syönyt rohkeusluumun. Ja se tuntui hyvältä! – Tämä on lasten valtakunta! – LASTEN VALTAKUNTA! kaikki huusivat. – Aikuisilta pääsy kielletty! – Joo! – Omat säännöt, sellaiset, jotka olemme aina halunneet! – JOO! Samassa tunsin, kuinka rohkeusluumun vaikutus alkoi hiipua. Tulin alas jumppapatjalta ja kaikki katsoivat minuun. – Jospa kaikki kirjoittavat yhden sellaisen säännön, jonka haluavat, ja sitten pidetään huutoäänestys. Kymmenen eniten suosiota saanutta sääntöä valitaan? ehdotin, vielä aika rohkeasti. Se oli kaikkien mielestä hyvä suunnitelma. Kynät sauhusivat, kun keksimme sääntöjä. Sitten alkoi huutoäänestys. Kalle tosin ei saanut huutaa, kun siltä oli juuri leikattu nielurisat ja sen ääni oli niin raakkuva, että muiden korviin sattui. Paula Noronen, Supermarsu ja lasten valtakunta. 2016.

KERTOVA TEKSTI: kertomus

9


1.

Lue teksti Lasten valtakunta. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi. a. Miten rohkeusluumu vaikutti Emiliaan?

Se vaikutti... b. Mitä tekisit ensimmäisenä, jos saisit syödä rohkeusluumun?

Ensimmäisenä... c. Miten uskaltaisit tehdä jotain sellaista, mitä et ole tehnyt aiemmin?

Minä... d. Miksi lasten valtakuntaan ei päästetä aikuisia?

Aikuisia ei päästetä lasten valtakuntaan, koska...

3.

Keksikää ja kirjoittakaa lasten valtakunnan säännöt. • Keksikää pareittain tai ryhmässä kymmenen sääntöä lasten valtakuntaan. • Kirjoittakaa säännöt käsin paperiliuskoille tai tietokoneella. • Pohtikaa, mitkä säännöt ovat välttämättömiä. • Asettakaa säännöt tärkeys­ järjestykseen.

10

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN

2.

Lue teksti Lasten valtakunta. Kerro tai kirjoita, miten sanoisit alleviivatun kohdan toisin. a. Menin seisomaan korkeimman jumppatelineen päälle ja rykäisin kovaa. b. Kaikki jähmettyivät ja osa tippui järkytyksestä lattialle. c. Mutta jos aikuiset tulevat, peli on menetetty. d. Kynät sauhusivat, kun keksimme sääntöjä.


4.

Koulun säännöt tärkeysjärjestykseen! Tehkää koulunne säännöistä huoneentaulu.

Lukekaa koulunne tai luokkanne järjestyssäännöt.

Valitkaa säännöistä mielestänne viisi tärkeintä.

Merkitkää säännöt tärkeysjärjestykseen. Tärkein sääntö ensimmäiseksi ja niin edelleen.

Keksikää ja kirjoittakaa lisäksi ainakin kaksi uutta sääntöä hyvän ilmapiirin luomiseksi.

Kootkaa kaikki säännöt huoneentauluksi luokkaanne.

MONILUKUTAITO

11


Välkkäkavereita kioskista – Kuka tuo on? Into kysyi ja osoitti koulun tiiliseinään nojaavaa poikaa. Poika tuijotti harmaata tossunkärkeään, jolla piirsi hiekkaan puoliympyrää. – En tiedä, vastasin. – Ehkä joku uusi poika. – Ei ole! Olen nähnyt pojan monta kertaa aikaisemminkin. Katso nyt, miten syvä tuo kaarikin on, jota poika piirtää! Into puhui totta. Kaari oli kuin syvä kuilu, joka eristi pojan muista lapsista. Miksi en ollut koskaan nähnyt poikaa? Ehkä Into käytti supernäköään? Tai ehkä pojalla itsellään oli näkymättömyyden supervoima. – Onkohan sillä ketään kaveria, Into mietti huolestuneena. Into jos kuka tiesi, miltä tuntui olla yksinäinen. Seuraavalla oppitunnilla Into ei tehnytkään opettaja Siltalan määräämiä tehtäviä. Hän näytti googlettavan tabletillaan ”koulu yksinäisyys kaveri”. Inton katse kirkastui pian. – Ilona! Tämmöinen hankitaan! Into supatti ja näytti innoissaan löytämäänsä uutisjuttua. – ”Yksinäiset välitunnit vaihtuivat yhteiseen riemuun”, luin otsikon. Into ei jaksanut odottaa, että luen koko jutun. Helppohan hänen on sanoa. Into lukee sivun sekunnissa. – Kaverikioski! Sieltä kuka vain voi hakea välitunnille leikki­ kaverin! Futikseen, majanrakennukseen tai vaikka puhaltamaan saippuakuplia, Into intoili ja näytti salaperäiseltä. Hän hiipi supattamaan jotain ensin Danille, sitten Miljalle ja seuraavaksi Toivolle ja Tuomakselle. Pian jokainen 3B:n oppilas oli kuullut Inton suunnitelmasta, eikä opettaja Siltala huomannut urheilu-uutisensa parista mitään. Seuraavana aamuna pihalla nökötti tuliterä kioski. Olimme rehkineet koko illan, että saimme sen valmiiksi. Ennen välituntia rehtori kuulutti koulun kaiuttimista Inton ja minun kirjoittaman ilouutisen: – Koulumme on saanut lahjoituksen: kaverikioskin ja leikkivälineitä! Kioskista saat hakea leikkiseuraa välitunnille.

12

KERTOVA TEKSTI: kertomus


Kioskia hoitavat ensin kolmebeeläiset. Iloista välituntia kaikille! Kaverikioskin jono kiemurteli heti käärmeenä pitkin poikin koulun pihaa. Kolmebeeläiset putkahtivat ulos kioskista kunkin asiakkaan matkaan yksi kerrallaan. Vain keltaliiviset opettajat toljottivat touhua kummissaan. Aikuisilla kestää aina niin kauan tajuta asioita! – Tervetuloa ostoksille! Päivän erikoistarjouksena jalkapallotykki! Into, Tuomas ja Toivo huutomainostivat kioskin vieressä. – Mitä saisi olla? kysyin reippaasti harmaatossuiselta pojalta. – Pihaliitukaveri, poika vastasi ujosti. Nappasin liituämpärin hyllyltä ja poistuin kioskista. – Mentäisiinkö piirtämään asvalttiin kokonaisia, värikkäitä ympyröitä? ehdotin pojalle.

KERTOVA TEKSTI: kertomus

13


1.

Lue teksti Välkkäkavereita kioskista. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

2.

Lue teksti Välkkäkavereita kioskista. Kerro tai kirjoita. a. Miksi poika piirsi kengänkärjellä kaarta maahan?

a. Mitä mieltä olet kaverikioskista?

Kaverikioski on mielestäni...

Koska pojalla...

b. Mitä haluaisit tehdä välitunneilla?

b. Kerro tai kirjoita, mitä tarkoittaa tekstin kohta ”Into jos kuka tiesi, miltä tuntui olla yksinäinen.”

Haluaisin... c. Mitä voisit sanoa koulun pihalla oppilaalle, jota et tunne?

Into...

Voisin sanoa...

c. Millainen jono oli kioskin takana?

Jono...

d. Miksi joskus on mukava olla yksin?

Joskus on mukava olla yksin, koska...

3.

Hän on...

Keksikää ja kirjoittakaa kaverikioskin tuotelista. • Keksikää, mitä voisitte tehdä välitunneilla eri-ikäisten ja erilaisten oppilaiden kanssa.

LEIKIT

VÄLINEET KAVERIT

• Kirjoittakaa ideoistanne lista.

peili

Maisa ja Ali

koripallokisa

koripallo

Tiina ja Olli

tarkkuusfutis

jalkapallo

Lauri ja Jenny

• Lisätkää listaan, mitä välineitä tarvitaan. • Lisätkää listaan kaverit, jotka kioskista saa kaupan päälle. • Kootkaa eri ryhmien listat yhteen välitunteja varten.

14

d. Millainen Into on?

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN


4.

Kaverikioskille!

Suunnittele houkutteleva myyntipuhe.

Suunnitelma • Keksi, mitä haluaisit tehdä välitunneilla. • Kirjoita muistiin pelin tai leikin nimi. • Kirjoita muistiin, mitä välineitä tarvitset. • Laske, kuinka monta kaveria vähintään tarvitset valitsemaasi leikkiin tai peliin. Kirjoita luku muistiin.

Toteutus • Keksi myyntipuheellesi aloitus, jolla houkuttelet oppilaat tulemaan kioskille. • Keksi ja kirjoita iskulause, jota käytät puheessasi. • Kirjoita myyntipuhe loppuun.

Julkaisu • Harjoittele myyntipuheesi hyvin. Muista eläytyä. • Esitä tai videoi puheesi.

leikin nimi: tervapata välineet: yksi kivi tai oksa leikkijöiden määrä: kahdeksan Tervetuloa kioskille! Tänään uutena tarjousleikkinä tervapata. Tulkaa leikkimään tervapataa. Leikissä juostaan vastakkain ympyrä­rataa. Ollaan yhdessä hyvää pataa!

MONILUKUTAITO

15


Harjoitus tekee mestarin

Lukin lukihäiriö Hämähäkkilukiossa opetellaan lukemaan jalalla. Eräs lukki luki lukemistaan vaan ei kehittynyt alalla. Liian pitkin säärin se luki aina väärin, lukitsi nilkat linkkuun pisti koivet ristiin tai polvet solmuun tai hermostuksissaan pudotti jalkansa kokonaan. Lukihäiriö oli sukuvika lukilla onneksi lukki sai tukiopetusta tukisukilla: Kun lukki oppi sukat jalkaan pukemaan ei kestänyt kauankaan kun se oppi myös lukemaan. Kaija Pispa, Kärpäslätkää. 2006. 

16

KERTOVA TEKSTI: runo


Äidinkielen tunnilla Kun koulussa piti kirjoittaa aineita, hän otti aina hirveitä paineita. Käsi ihan vapisi. Otsalta hikikarpaloita ainevihkoon rapisi. Sitten hän äkkiä oivalsi ja tunsi helpotusta; ei maailma ole valkoinen, eikä se ole musta. Se on värikäs! Siitä päivästä alkaen, uskokaa, hän osasi maailmasta kirjoittaa. Jukka Itkonen, Sanamaa. 2013.

KERTOVA TEKSTI: runo

17


1.

Lue runot sivuilta 16–17. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

2.

Lue runot sivuilta 16–17. Kerro tai kirjoita. a. Millainen runon lukki on?

a. Miten harjoittelit lukemista esikoulussa ja ensimmäisellä luokalla?

Se on... b. Miten lukki oppi lukemaan?

Harjoitte lin lukemista...

Se...

b. Mitä teet, jos haluat oppia jonkin

c. Millaisia vaikeuksia runon henkilöllä oli äidinkielen tunnilla?

uuden asian tai taidon?

Minä...

Hänen...

c. Minkä taidon voisit opettaa

d. Mikä oivallus sai henkilön uskomaan kirjoitustaitoihinsa runossa Äidinkielen tunnilla?

kaverillesi?

Voisin opettaa hänelle... d. Millainen olisi unelmien luku- tai

Se, että...

kirjoitustunti?

Unelmien tunnilla...

3.

Keksi ja kirjoita, millainen lukuihminen olet. • Tee ajatuskartta, joka kertoo, millainen lukuihminen olet.

lukupaikat lempitekstit

• Kirjoita ajatuskartan keskelle oma nimesi.

oma nimi

• Kirjoita nimen ympärille sanat:

lukupaikat, lempitekstit, suosikkikirjailijat, kirjastot • Keksi ja kirjoita ajatuskarttaan, millainen lukija olet. • Valmistaudu kertomaan ajatuskarttasi avulla itsestäsi muille.

18

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN

kirjastot suosikkikirjailijat


4.

Lempipaikkani

Kuvaile paikkaa, jossa on mukava lukea ja kirjoittaa.

Lukupaikkakuvaus • Valitse paras lukupaikka. • Siirry paikkaan. • Kuvaa lyhyt video. Kerro paikan nimi ja perustele, miksi valitsit paikan.

Paras lukupaikka on... Tämä on minulle paras lukupaikka, koska...

Kirjoituspaikkakuvaus • Valitse paras kirjoituspaikka. • Siirry paikkaan. • Kuvaa lyhyt video. Kerro paikan nimi ja perustele, miksi valitsit paikan.

Paras kirjoituspaikka on... Tämä on minulle paras kirjoituspaikka, koska...

MONILUKUTAITO

19


Lukukoira Ponku Olin koulun pihalla. Kello soi ja koulu imaisi oppilaat sisäänsä. Myös Peetu hävisi näkyvistä. Lopulta Tinja seisoi pihalla yksin sade­ katoksen alla. Tuuli toi kuonoon tytön suunnalta kyyneleiden hajua. Kaikki ei ollut nyt reilassa! Vaisto sanoi, että Tinjalla oli jotain pahasti pielessä. Mutta ei hätää! Wuh! Onneksi olin Peetun kanssa just edellisenä iltana perustanut etsivätoimisto Jelpin. Tosin meillä oli jo keissi, mutta Peetun kanssa oli sovittu, että kaikki apua tarvitsevat hoidettiin. Nyt kuonoa kutitti siihen malliin, että Tinjaa piti puhuttaa. Puhuttaminen oli poliisien kieltä ja tarkoitti kyselemistä. Mistäkö nyt päättelin, että Tinja tarvitsi etsivätoimisto Jelpin apua? Tässä tulee kolme luunkovaa faktaa.

Fakta no. 1 : Tinja haisi itkulta. Fakta no. 2 : Tyttö lemusi ihmiseltä, joka pelkää. Fakta no. 3 : Reppu haisi pullealta hiireltä. Voi siis päätellä, että Tinja piti eläimistä. Tyttö tykkäsi siis nelijalkaisista eli meikäläisistä.

20

KERTOVA TEKSTI: kertomus


Jolkottelin hitaasti kohti sadekatosta ja lähestyin Tinjaa. Pysähdyin parin askeleen päähän ja jäin seisomaan tytön lähelle. Äkkiä Tinja ojensi kättä meikäläistä kohti. Se oli merkki. Menin lähemmäksi. Kohta Tinja jo silitteli meikän turkkia. – Mua sä et pelkää! sanoin. – En. Mulla on hiiri kotona. – Mä arvasin. Sun reppu haiskahtaa hiukka hiireltä, nyökkäsin. – Sen nimi on Munkki. – Minkä? – Sen hiiren. – Ai. – Puhuuko Munkki? kysyin. Tiesin vastauksen jo etukäteen. Mutta kysyin silti. – Ei, Tinja huokaisi ja pudisti päätään. – Hiiret ei puhu, nyökkäsin. – Ei. – Sun pitäis varmaan mennä jo tunnille, huomasin. – Kohta. – Sä myöhästyt! – Mä sanon opelle, että piti käydä veskissä, Tinja keksi. – Jaa.   JATKUU

KERTOVA TEKSTI: kertomus

21


– Meillä on ekalla tunnilla äikkää, Tinja jatkoi. – Mulla on äikästä lukuläksy. En osaa sitä kunnolla. Ei haittaa, vaikka myöhästyn vähän. – Ai? – Mä luen aina väärin, Tinja huokaisi. – Wuh? – Mun pitää välillä tankata tosi pitkään jotain sanaa, Tinja sanoi ja ääni muuttui itkuiseksi. – Wuh? – Vaikka kuinka yritän lukea, kirjaimet jotenkin hyppii paperilla ja vaihtaa paikkaa, Tinja kuiskasi. – Toisinaan sanaa pitää tankata kauan ennen kuin kirjaimet rauhoittuvat omille paikoilleen ja keksin, miten sana luetaan. – Jos sä tarvitset silmälasit? ehdotin. – Ei. Näen kyllä hyppivät kirjaimet ihan hyvin, Tinja sanoi. Niin hiljaa, että piti ihan höristellä korvia. – Okei. Äkkiä Tinja lopetti meikäläisen turkin silittelyn ja kuiskasi: – Ja välillä mä kirjoitan ihan hassusti. Voin kirjoittaa jo-lu. Vaikka pitäisi olla jou-lu. Tinjan silmissä näkyi kyyneleitä. Tyttö haisi entistä vahvemmin pieniksi paloiksi järsityltä pyyhe­ kumilta. – Yksi kirjain sinne tai tänne. Mitä se haittaa! ihmettelin. – KYLLÄ SE HAITTAA! Tinja parkaisi. Äkkiä meikäläisellä välähti. – Mä tiedän. Sä tarvitset NYT lukukoiraa! – MITÄ? Tinja ällistyi. – LUKUKOIRAA! – Mikä on lukukoira? Tinja ihmetteli. Selitin Tinjalle. Asia oli niin, että tunsin sattumalta erään lukukoiran. Tyypin nimi oli Leino. Aira Savisaari ja Mimmu Tihinen, Ponku, Peetu ja helppo nakki. 2016.

22

KERTOVA TEKSTI: kertomus


1.

Lue teksti Lukukoira Ponku. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi. a. Mitä tekstejä tai kirjoja lukisit mieluiten lukukoiralle?

Lukisin sille mieluiten... b. Mille eläimelle lukisit mieluiten?

Lukisin... c. Milloin lukeminen tuntuu mukavalta?

Lukeminen on mukavaa, kun... d. Milloin lukeminen tuntuu työläältä tai rankalta?

Lukeminen on rankkaa, jos...

3.

Keksi ja kirjoita Ponku-koiralle kunniakirja sen urotyöstä koulun pihalla.

• Kirjoita ja kuvita kunniakirja. • Muista merkitä kunniakirjan loppuun paikka, päivämäärä ja oma etu- ja sukunimesi.

Lue teksti Lukukoira Ponku. Kerro tai kirjoita, miten sanoisit saman asian toisin. a. Koulu imaisi oppilaat sisäänsä.

Oppilaat... b. Tuuli toi kuonoon tytön suunnalta kyyneleiden hajua.

Koira... c. Kaikki ei ollut nyt reilassa!

Kaikki... d. Tyttö haisi entistä vahvemmin pieniksi paloiksi järsityltä pyyhekumilta.

Tyttö...

NNIAK K U ANNETAA I R J N TU

ETSIVÄLIN

A

• Keksi ainakin kaksi syytä, miksi Ponku ansaitsee kunniakirjan.

2.

Titityylle

URHOOLL

ISUUDES TA

JA

AVULIAIS UUDESTA lukutoukk ien lukuta idon edistämis essä. Seinäjoki

27.8.2018

Aatos Ka nsi

Aatos Kan Etsivälintu si yhdistykse , n puheenjo hta

ja

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN

23


Viljo inhoaa

kiusaamista

Tämä juttu kertoo viisaasta lukukoirasta sekä kahdesta pienestä naudasta, jotka vasta opiskelevat lukueläimiksi. Lukueläin voi olla mikä tahansa eläin, joka kuuntelee, kun sille luetaan. Lukueläimet nauttivat, kun niille luetaan ääneen – siis ihan kuten lukuihmisetkin!

O

len saapunut berninpaimenkoiralauman suurelle kotipihalle. Ympärilläni pyörii neljä muhkeaa, innostunutta koirakaveria. Istahdan nurmikolle Viljo-Valdemarin kanssa. Se on uljas, mutta leppoisa koira. Viljon ihminen Maarit kertoo minulle, että pentuna Viljo-Valdemar oli vilkas. Se ei värivirheen vuoksi kelvannut ostajille. Mutta eihän turkki kerro mitään koiran sydämestä. Viljo-Valdemarin onneksi Maarit ymmärsi heti, miten viisas koira oli kyseessä. Viljosta tuli lukukoira. Maarit kiertää sen kanssa kouluissa, ja lapset saavat lukea sille ääneen. Viljolle uskaltaa lukea jokainen, vaikka takeltelisi kuinka sanoissaan.

24

KUVAAVA TEKSTI: lehtijuttu

Koululuokissa Maarit antaa aina Viljon itsensä tehdä lukukoiran työtään, sillä Viljo huomaa Maaritia paremmin, mitä luokassa tapahtuu. Kerran luokassa oli tyttö, jonka kanssa kukaan ei halunnut lukea ja jota kiusattiin. Tytön pariksi laitettu luokkakaveri vain kiukutteli. Mutta Viljopa meni lasten väliin. Itse asiassa oikeassa koira- tai susilaumassa kiusaamista ei suvaita ollenkaan.

Viljo kaipaa vaihtelevaa lukemista Viljo-Valdemarilla on tapana mennä lukuhetken lopulla loikoilemaan lasten keskelle, niin että kaikki saavat silittää sitä. Eräässä luokassa oli lapsi, joka sairauden vuoksi oli menettänyt kokonaan luku- ja kirjoitustaitonsa.


Hän oli kuitenkin harjoitellut sinnikkäästi koko vuoden ja pystyi jo lukemaan vähäsen. Viljo huomasi, että urhea toipilas ei kuitenkaan pystynyt tulemaan muiden joukkoon silittelemään Viljoa. Ja mitäpä Viljo silloin teki? Se meni lapsen luo ja kietoutui hellästi kokonaan hänen ympärilleen. Joskus Viljo kyllästyy, jos monta oppilasta lukee peräjälkeen samaa kirjaa.

Silloin Viljo saattaa läppäistä tassullaan kirjan kiinni. Se on sen tapa pyytää uutta luettavaa. Viljo-Valdemar rakastaa erityisesti lasten itsensä kirjoittamia tekstejä. Se myös eläytyy tekstiin voimakkaasti. Mutta lukulaitteita ja sähköisiä kirjoja se inhoaa, niitä se ei jaksa kuunnella.   JATKUU

KUVAAVA TEKSTI: lehtijuttu

25


Anneli ja Onneli rakastavat runoja Pikkuiset naudat Anneli ja Onneli ovat vasta opiskelemassa lukulehmän ammattia. Tärkein oppi on ollut se, että kaikki niitä tapaamaan tulleet ihmiset ovat olleet kilttejä ja mukavia. Siksi Onneli ja Anneli suhtautuvat kaikkiin ihmisiin hyvin innostuneesti. Onneli ja Anneli rakastavat, kun niille luetaan. Lukemisen rauhallinen tunnelma on niistä ihanaa. Erityisen paljon ne pitävät runoista. Anneli tulee myös pyytämään, että sille luettaisiin. Lukulehmät käyvät aina sekä haistelemassa että maistelemassa kirjaa, jota luetaan.

Onneli on luonteeltaan hyvin taiteellinen, herkkä ja myös melko ujo. Se arvostaa sitä, että saa itse tulla tutus­tumaan, ennen kuin sitä silitetään. Anneli taas haluaa aina olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Molemmat lukulehmät rakastavat rapsuttamista ja silittämistä. Annelin ja Onnelin laumaan kuuluu myös härkä Hurmuri ja viisas lehmärouva Heilikki, jota molemmat pikkuhiehot pitävät suurena esikuvanaan. Kaikki lehmät osaavat muuten kertoa ihmisille, mistä kohtaa ne haluavat itseään rapsutettavan! Voisikohan olla myös Lukukasveja? Kokeilepa lukea pihapuulle tai ikkunalaudalla yksin kököttävälle huonekasville! Reetta Niemelä, Vinski-lehti 3/2015.

26

KUVAAVA TEKSTI: lehtijuttu


1.

Lue teksti Viljo inhoaa kiusaamista. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

2.

a. Miksi Viljo on arvokas? Mainitse ainakin kolme asiaa.

a. Mikä on kuvan tapahtumapaikka?

Kuvan...

Viljo on arvokas...

b. Keitä kuvassa on?

b. Mitä asioita eri eläimet voivat inhota tai vältellä?

Eläimet saattavat...

Kuvassa on... c. Mitä kuvassa tapahtuu?

Kuvassa...

c. Mitkä eläimet sopisivat mielestäsi hyvin lukueläimiksi?

d. Miksi lehtijuttuun on liitetty kuva?

Kuva on liitetty...

Mielestäni...

e. Mitä sellaista tietoa saat kuvasta, jota ei ole lehtijutussa?

d. Mitä sinä lukisit Viljo-Valdemarille sekä Annelille ja Onnelille?

Nyt tiedän, että...

Lukisin niille...

3.

Lue teksti Viljo inhoaa kiusaamista. Tutki kuvaa Viljo-koirasta sivulta 25. Kerro ja kirjoita.

Keksi lukueläin. • Tee ajatuskartta. • Piirrä ajatuskartan keskelle lukueläimesi ja nimeä se.

Mikä eläin? Millainen?

• Kirjoita kuvan ympärille kysymykset. • Keksi ja kirjoita ajatuskarttaan tietoja lukueläimestäsi. • Valmistaudu kertomaan ajatuskartan avulla luku­ eläimestäsi muille.

Kuka omistaa? lukueläimen kuva ja nimi

Mistä pitää?

Mitä inhoaa? Mitä osaa?

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN

27


Valitse ja luo Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 1. Valitse yksi aukeaman tehtävistä. 2. Jos tehtävä on pari- tai ryhmätehtävä, muodostakaa ryhmät. 3. Mieti opettajan kanssa tehtävän tavoitteet. 4. Sovi, miten tehtävä arvioidaan. Esimerkiksi:

• keskustelu opettajan kanssa • itsearviointi • vertaisarviointi

RYHDY HOMMIIN!

5. Valitse, miten julkaiset tuotoksen muille.

Leikkiohjeet välitunneille • Valitkaa ulkoleikki, jota voi leikkiä koulussa välitunneilla. • Kirjoittakaa otsikoksi valitsemanne leikin nimi. • Kirjoittakaa leikin vaiheet kohta kohdalta. • Kirjoittakaa leikkiohjeet puhtaaksi. • Kuvittakaa leikkiohjeet. • Kootkaa kaikki leikkiohjeet kirjaan, vihkoon tai kansioon. • Jakakaa leikkiohjeet muille luokille.

28

MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI


Tervetuloa Etsivätoimisto Jelpin työhuoneeseen! • Keksi, millainen voisi olla Etsivätoimisto Jelpin työhuone. Kirjoita lyhyt kuvaus. • Kirjoita alkuun, kenelle työhuone kuuluu. Esimerkiksi: Tervetuloa... • Keksi ja kirjoita, mitä näet ensimmäisenä, kun avaat oven työhuoneeseen.

Kun avaan huoneen oven, näen ensimmäisenä... • Kuvaile, millainen tunnelma työhuoneessa on.

Tunnelma huoneessa on... • Kuvaile, mitä huonekaluja ja esineitä huoneessa on.

Huoneessa on... • Kuvaile, miltä työhuoneen lattia, katto ja seinät näyttävät.

Lattia... Katossa... Seinillä... • Keksi ja kirjoita, mitä ääniä huoneessa kuuluu ja miltä siellä tuoksuu.

Kun olet hiljaa, kuulet... Huoneessa tuoksuu...

Lukueläimen työhakemus

TYÖHAKEMUS

• Valitse eläin, joka haluaisit olla.

Nimeni on...

• Eläydy eläimen rooliin.

Eläinlajini on...

• Pohdi, miksi valitsemasi eläin haluaisi tai sopisi hyvin lukueläimeksi.

Olen...

• Kirjoita otsikoksi Työhakemus.

Toivon, että valitsette minut, koska...

• Kirjoita ensin, kuka tai mikä olet. • Kuvaile, millainen olet. • Kirjoita lyhyesti, miksi sopisit ja haluaisit lukueläimeksi. • Keksi itsellesi nimi ja kirjoita se hakemuksen loppuun.

Haen lukueläimeksi, koska...

paikka: päivämäärä: lukueläimen allekirjoitus

• Järjestäkää lukueläinten työhakemusten perusteella työhaastattelu.

MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

29


2. VILLIT VIESTIT

KUJA

MEEMIKATU

EM OJI KAT U

Johto-lanka Vahakansivihkoon, Watson, tämä muistiin pankaa: Seurataanko. STOP. Ennemmin. STOP. Johtoa vai lankaa? STOP. Atu Ruotanen, Hajanhujalla. 2010.

30

KERTOVA TEKSTI: runo


225˚C 10 min Nauti!

KUVAN LUKEMINEN

31


3. SUKELLUS SATUIHIN

54

KUVAN LUKEMINEN


Rosvolaulu Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä. On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä. Kun pakko on, niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan. Hei, rensselit selkään, nassakat kourahan, Kasper ja Jesper ja Joonatan. Thorbjørn Egner (suomentanut Aila Meriluoto), Kasper, Jesper ja Joonatan – kolme iloista rosvoa. 1955.

KERTOVA TEKSTI: runo

55


4. ROHKEAT SANKARITEOT Älä pelkää pimeyttä Älä pelkää pimeyttä, valo syttyy silloin. Ei tähtiäkään nähdä kuin pimeässä illoin. Myös musta silmäterä on iiriksessä sulla, vain pimeyden kautta voi valo esiin tulla. Älä pelkää pimeyttä, se on valon ehto. Älä pelkää pimeyttä, se on valon kehto. Erik Blomberg, Kuka on nähnyt tuulen? (suomentanut Kirsi Kunnas). 2010.

78

KERTOVA TEKSTI: runo


RI-

A SANK

SAI KIS LAST PE

N

EE PERH

KUVAN LUKEMINEN

79


5. ILMIÖMÄISET KEKSINNÖT

Tutkija Timoteus Kooppi Tahdon tutkia ojien pohjia ja salaisia laatikoita ja koettaa selvittää miksi luudalla lentää noita. Tutkin vesijohtovettä ja taskuja, tutkin irronneita nappeja ja aikuisten laskuja. Tutkin imurin pölypussin moneen kertaan, tutkin torstaina ja maanantaina ja tuloksia vertaan. Tutkin sängyn alla makoillen, tutkin hiippaillen ja vakoillen. Tutkin aamulla ennen kuin kukaan muu herää, tutkin kun isä sieniä koriin kerää. Miettimällä tutkin. Ja suurennuslasein ja kaukoputkin. Tutkin napaa saunan lauteilla lauantaisin. Mummon tekohampaitakin tutkisin jos saisin. Eppu Nuotio, Hyttysenkesyttäjä. 2006.

102

KERTOVA TEKSTI: runo


Kissavideo LATAA...

KUVAN LUKEMINEN

103


6. TUULETTAVAT TUNTEET

126

KUVAN LUKEMINEN


Talot ovat yksin kotona Joskus ikkunat kurkistelevat taloihin. Ne tahtovat nähdä, onko ketään kotona. Siinäpä se. Joskus me olemme juuri menneet ulos. Silloin talot ovat yksin kotona. KLIK. Mikä se oli? Nyt avaimet lukitsevat reikänsä. Auki. Kiinni. Auki. Kiinni. Ne avaavat lukkonsa. Puhelin soittaa kotiin. Kaikki, jotka ovat tyynyjä, hyppivät sängyllä. Numerot astelevat ulos puhelinluettelosta. Vanha matto rullaa itsensä kankeasti. Tuolit istuutuvat. Ssh! Jostain kuuluu askeleita! Äsh. Rappuset vain kiipeävät ylös portaita. Kärpäset vetävät punaiset kengät jalkoihinsa tanssiakseen katolla, se ei ole mikään salaisuus, sen me näimme, kun kurkkasimme ikkunasta eräänä heleänä ja iloisena kesäyönä. Hanne Kvist (suomentanut Tittamari Marttinen), Talot ovat yksin kotona. 2003.

KERTOVA TEKSTI: runo

127


MALLIKIRJAIMET

a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u vwxyzåäö 1234567890 158

MALLIKIRJAIMET:  pienet kirjoituskirjaimet ja numerot


ABCDEFG H I J K L M N OPQRSTU VWXYZÅÄÖ , . ! ? + – = € MALLIKIRJAIMET:  isot kirjoituskirjaimet ja erikoismerkit

159


Profile for Edukustannus

Kuiske 3 Lukutaito: malliaukeamia  

Kuiske 3 Lukutaito: malliaukeamia  

Advertisement