__MAIN_TEXT__

Page 1


Ä I D I NK I E L I JA K I RJA L L I S U U S

TA I TOJ EN VIHKO Kielitieto ja tekstitaidot

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala KUVITUS Marjo Nygård


T채m채n kirjan ja n채m채 taidot omistaa


1. LOIKKA LUKUVUOTEEN 1.

SISÄLLYS

4

Tavoitteista taitoihin Kirjaimet ja äänteet Tietoteksti Riimiruno Harjoittelen oikeinkirjoitusta

6 8 12 14 18

2. VILLIT VIESTIT

20

Tavoitteista taitoihin Virke Uutinen Harjoittelen uutisen kirjoittamista

22 24 30 32

3. SUKELLUS SATUIHIN

34

Tavoitteista taitoihin Sadun tuntomerkit Sadun kieli Sadun juoni Yhdyssanat Yleis- ja erisnimet Harjoittelen sadun lukemista

36 38 40 42 46 48 50

4. ROHKEAT SANKARITEOT

52

Tavoitteista taitoihin Verbit Substantiivit Adjektiivit Harjoittelen sanaluokkia

54 56 60 64 68

5. ILMIÖMÄISET KEKSINNÖT 70 Tavoitteista taitoihin Tutkimusraportti Mielipidekirjoitus Tietoteksti Harjoittelen tietotekstin lukemista

6. TUULETTAVAT TUNTEET Tavoitteista taitoihin Mielipidekirjoitus Vuoropuhelun kirjoittaminen Sarjakuva Harjoittelen sarjakuvan tekemistä

72 74 78 82 86 88 90 92 96 100 102


1. LOIKKA LUKUVUOTEEN

1.

2. 3.

5.

4.

9. 10. 11. 15.

13.

4

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

14.


8. 7.

6.

1.1. 12.

Ketä kuvan henkilöä tarkoitetaan? Lue ja ratkaise. a. Hänellä on ruskeat hiukset. Hänellä on punaiset kengät. Hänellä on naamio. Hän on henkilö numero b. Hänellä on siniraitainen paita. Hänellä on ruskeat hiukset. Hän tasapainoilee. Hän on henkilö numero

17.

c. Hän makaa oksalla. Hänellä on siniset sukat. Hänellä on oranssi huppari.

16.

Hän on henkilö numero

2 . Kuvittele, mitä kuvassa voisi olla 2. ja tapahtua.

Piirrä lisää sivuille 4 ja 5. Keksi ja kirjoita kylttiin teksti.

18. 19.

21. 20

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

5


Tavoitteista taitoihin

Jakson alussa:

Lue jakson tavoitteet yksi tavoite kerrallaan. ● Arvioi ja merkitse janalle punaisella värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ● Ympyröi jakson tavoitteista mielestäsi tärkeimmät. ●

Tavoitteet a En os

1. Osaan luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä. (s. 8–9)

a vie

lä.

2. Osaan tavuttaa sanat. (s. 10) 3. Osaan luetella vokaalit. (s. 10) 4. Osaan kirjoittaa oikein sanat, joissa on kaksoiskonsonantti eli geminaatta. (s. 11) 5. Ymmärrän lukemani tietotekstin. (s. 12–13) 6. Osaan kirjoittaa oikein sanat, joissa on äng-äänne. (s. 15) 7. Tunnistan runon ja sen tuntomerkkejä. (s. 16) 8. Osaa keksiä ja kirjoittaa riimirunon. (s. 16–17)

6

OPISKELUTAITO: tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

, Sujuu osaan! a k s o k


Jakson lopussa:

Arvioi ja merkitse sivun 6 janalle sinisellä värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ● Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. ● Pyydä palautetta luokkakaveriltasi ja opettajaltasi. ●

Arvioi itse. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin.

Kaveri kuiskaa. Pyydä kaveriasi arvioimaan sivun

tehtävä

.

Onnistuit hyvin, koska

Ope kuiskaa. Opettajan kehut ja vinkit.

OPISKELUTAITO: itsearviointi, vertaisarviointi ja oppimista edistävä palaute

7


Kirjaimet ja äänteet Aakkosjärjestystä käytät monessa arjen tilanteessa huomaamattasi. Kännykkäsi osoitekirjassa ihmisten nimet ovat aakkosjärjestyksessä. Tietokirjoista ja kartastoista löydät oikean kohdan aakkosellisesta hakemistosta. Tarvitset aakkosjärjestystä myös kirjastossa, kun etsit kirjoja. Suomen kielessä lähes jokaisella äänteellä on oma kirjainmerkkinsä. Kirjaimet luetellaan aakkosjärjestyksessä. Aakkoset ovat: a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, o, p, q, r, s, t, u, v, w, x, y, z, å, ä ja ö. Suomen kielen äänteet jaetaan vokaaleihin ja konsonantteihin.

Vokaalit

Konsonantit

Suomen kielen vokaaleja ovat a, e, i, o, u y, ä ja ö. Myös å on vokaali.

Suomen kielen konsonantteja ovat d, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t ja v.

Suomen kielen sanoissa on lyhyitä ja pitkiä vokaaleita sekä diftongeja. Lyhyt vokaali Tavussa on yksi vokaali. ti-na, la-tu, tu-li Pitkä vokaali Tavussa on kaksi samaa vokaalia. Tii-na, laa-tu, tuu-li Diftongi Tavussa on kaksi eri vokaalia. kou-lu, kei-nu, mai-la

Vierasperäisiä konsonantteja ovat b, c, f, g, q, w, x ja z. Kaksoiskonsonantin eli geminaatan kirjaimet ovat aina eri tavuissa. pal-lo Suomen kielessä äng-äänteellä ei ole omaa kirjainmerkkiä. Lyhyt äng-äänne aurinko Pitkä äng-äänne auringossa

Sanojen merkitys voi muuttua, jos vaihdat tai unohdat yhdenkin kirjaimen. tuli tuuli tulli 8

KIELITIETO: aakkoset, vokaalit, pitkä ja lyhyt vokaali, diftongi, konsonantit, kaksoiskonsonantti ja äng-äänne


1.2 . Kirjoita oman elämäsi aakkoset.

Keksi ja kirjoita sinulle tärkeät sanat aakkosjärjestykseen. ● Merkitse hymiöllä tai sydämellä viisi tärkeintä sanaasi. ●

Aa Pp Bb Qq Cc Rr Dd Ss Ee Tt Ff Uu Gg Vv Hh Ww Ii Xx Jj Yy Kk Zz Ll Åå Mm Ää Nn Öö Oo KIELITIETO: aakkoset ja aakkosjärjestys

9


1 . Vahvista vokaalit (yhdeksän vokaalia). 2.

Aa Bb Cc Dd Ee Ff Gg Hh Ii Jj Kk Ll Mm Nn Oo Pp Qq Rr Ss Tt Uu Vv Ww Xx Yy Zz Åå Ää Öö 2 . Tavuta ja kirjoita sanat. 3. Merkitse viivalle, kuinka monta tavua sanassa on. ● Kirjoita sana kahdelle riville. Merkitse tavuviiva. ●

a. kaItuI IiiItuIja

katuliituja

5

b. marmorikuulia

c. riippumatto

d. sählymaila

e. pelipaita

f. pelituomari

4. 3 . Lisää tekstiin puuttuvat diftongit. M eril kaver

dän k

sia välin

10

tä välitunnin ajaksi. Minä halu

den kanssa s

jos he ovat v halu

lun pihalla on uusi kaverikioski. S

lä k

ltä voi l sin l

nata kkiä

raavalla välitunnilla. Se varmasti onnistuu, lussa ja tulevat aj

sit tehdä välitunn

ssa pihalle. Mitä sinä

lla?

KIELITIETO: tavuttaminen, vokaalit, lyhyt ja pitkä vokaali ja diftongi


4 5.

Täydennä sanaan puuttuva vierasperäinen konsonantti. a. pin

is

b. gol

d. sali

andy

e.

g. rin

ette

h. taek

utsal ondo

c.

urlin

f.

ase

all

i.

ris

ee

olf

6. 4 . Tavuta ja kirjoita sanat. Merkitse viivalle, kuinka monta tavua sanassa on. ● Kirjoita sana kahdelle riville. Merkitse tavuviiva. ●

a. ka Ive I ri I penk Iki

5

b. nappulakengät

kaveripenkki c. koripallo

d. tennispallot

7. 6 . Lisää tekstiin puuttuvat kaksoiskonsonantit eli geminaatat. Panna Tiedätkö, mikä on pa Se on hui

usuosi

jota pelataan häki Peli

a? u jalkapa ä. Sana pa

ä maali syntyy, kun pa

välistä maaliin. Pa jalkapa

oken

opeli, a tarkoi

aa por

o menee vastustajan jalkojen

apelejä voit seurata puistoi

ien läheisyyde

ia.

a ja

ä.

KIELITIETO: konsonantit, vierasperäiset konsonantit ja kaksoiskonsonantti eli geminaatta

11


Tietoteksti Tietoteksti perustuu tutkittuun tietoon ja kertoo tosiasioita. Saat uutta tietoa lukemalla tietotekstejä.

Kaveripenkki

Otsikko kertoo tekstin aiheen.

Oletko kuullut kaveripenkistä?

Aloitus houkuttelee lukijaa lukemaan tekstin.

Kaveripenkki voidaan sijoittaa esimerkiksi koulun pihalle tai välituntialueen läheisyyteen. Penkki voidaan tuunata värikkääksi, jotta se erottuu koulun muista penkeistä. Kaveripenkki ei ole tarkoitettu vain istumiseen. Kaveripenkille istutaan silloin, kun joku oppilas haluaa saada seuraa tai uuden leikkikaverin välitunnin ajaksi. Kun oppilaat näkevät yhden tai useamman oppilaan istuvan kaveripenkillä, he tietävät, että voivat hakea hänet leikkiin mukaan. Joissakin kouluissa on kaksi kaveripenkkiä. Toinen penkki voi olla niille, jotka haluavat kaverin. Toinen niille, jotka tarjoutuvat kaveriksi. Lähde: Kuiskeen Sanomat 2.12.2018

1.1 .

Lue teksti Kaveripenkki ja vastaa kysymyksiin. a. Mikä on tekstin otsikko?

Tekstin otsikko on b. Miten teksti alkaa?

Teksti alkaa 12

TEKSTITAITO: tietotekstin lukeminen

Tekstin kappaleet kertovat tekstin aiheesta. Usein tekstin ensimmäinen virke kertoo kappaleen tärkeimmän asian.


c. Mitä hyötyä kaveripenkistä on?

Se on hyödyllinen, koska

d. Mistä tiedät, että teksti Kaveripenkki on tietoteksti?

Tekstissä

3 . Tuunaa unelmiesi kaveripenkki. 2.

TEKSTITAITO: tietotekstin lukeminen

13


Riimiruno Riimirunossa on loppusointuja eli samoihin äänteisiin päättyviä sanoja.

Viileetä

runon nimi

Hiiri hengaili rottajengissä, tahtoi olla coolissa svengissä.

säkeistö

Rottakingi heilautti swingin ja hiiren laidalle ringin: – Kundi, liian isoissa kengissä, harva pysyy kauan hengissä. Tuula Korolainen, Kuono kohti tähteä. 2005

1.1 .

säe

runoilijan nimi kokoelman eli runokirjan nimi

Lue runo Viileetä ja vastaa kysymyksiin. a. Mikä on runon nimi?

Runon b. Kuka on kirjoittanut runon?

Runon c. Etsi ja kirjoita runon riimiparit.

rottajengissä –

14

loppusoinnulliset riimisanat

kengissä –

swingin –

TEKSTITAITO: riimiruno ja runon tuntomerkit


2 . Lue sanat. Alleviivaa sanoista oikea vaihtoehto ja kirjoita se viivastolle. 2. a. kenkä

– kengä

b. kenkät

– kengät

c. renkas

– rengas

kenkä d. tangot

– tankot

e. aurinko

– auringo

f. kuninkas

– kuningas

3. 3 . Kirjoita kuvasta sanoja, joissa on äng-äänne (n tai ng).

KIELITIETO: äng-äänne

15


4. 4 . Lue runo Lukutoukka-Eetu ja tee tehtävät. a. Merkitse oikea numero sitä vastaavan runon osan kohdalle. 1. runoilijan nimi

4. säkeistö

2. runon nimi

5. säe

3. runokirjan eli kokoelman nimi

6. loppusoinnulliset riimisanat

b. Alleviivaa runosta kaikki riimisanat.

Lukutoukka-Eetu Arkusta syliini koppaan velhojen salaisen oppaan. Löydän kartan, löydän kirveen, löydän kummituksen irveen. Kukat kasvaa ilman multaa, korut taion ilman kultaa. Kasvatan päärynät ilman puuta, tutkin tähdet ja miljoona kuuta, mereen kaadan mä kaikki surut, poimin rantojen hiekanmurut. Sohvalla lennän etelään, tarujen maahan lämpimään. Tuuli hulmuttaa mun tukkaa. Hymyä en koskaan hukkaa. Tittamari Marttinen, Elsan ja Eetun temppulinna. 2003

5. 5 . Keksi ja kirjoita riimisanoja. Kuinka monta keksit? a.

16

b.

puu,

c.

rotta,

TEKSTITAITO: riimirunon lukeminen ja runon tuntomerkkejä

talossa,


6. 5 . Keksi ja kirjoita oma riimiruno. Keksi neljä riimiparia tai valitse ne tehtävästä 5. Riimiparini ovat:

Keksi riimipariesi avulla oma runo. ● Kirjoita lopuksi runollesi nimi. ●

runon nimi

1. säkeistö ja riimisanat

2. säkeistö ja riimisanat

runoilijan nimi eli oma nimesi

TEKSTITAITO: riimirunon kirjoittaminen

17


Harjoittelen oikeinkirjoitusta 1.1 .

Tavuta sanat. Kirjoita, kuinka monta tavua sanassa on. ● Kirjoita sana kahdelle riville ja merkitse tavuviiva tavurajan kohdalle. ●

a. op

IpiIlas 3

b. ystävällinen

e. polttopallo

c. luokkahenki

oppilas

d. välitunti

f. hippaleikki

2 . Valitse tähden paikalle pitkä tai lyhyt vokaali. Kirjoita sanat. 2. a. i vai ii

b. a vai aa

p lli

m li

h ki p llo s sti

n ppi

3. 3 . Kirjoita puuttuva diftongi. Ohjeita oppilaille a. Kannustan kaver tani. b. Puk dun sään muk sesti. c. Tulen aj ssa oppitunn lle. d. T skentelen ohj den muk sesti. e. Puhun t sille na k niisti. f. H lehdin k lutarvikk stani. 18

KIELITIETO: sanatasoinen oikeinkirjoitus


4. 4 . Valitse tähden paikalle konsonantti tai kaksoiskonsonantti. Kirjoita sanat. a. t vai tt

b. p vai pp

ha u

pi o

pan a

hu u

skei ilauta

li alakki

5. 5 . Lisää sanoihin nk tai ng. a. auri e. kaupu

o

b.

i

re

as

f. Helsi

i

c. kuni g. kaupu

atar

d. a

issa h. Ha

ara ossa

6. 6 . Tutki viestilappuja ja etsi virheet. Alleviivaa sanat, joissa on virhe. ● Korjaa ja kirjoita sanat viivastolle oikein. ●

7.

Hei äiti!

Terve!

Tein läksyt kolun jälkeen. Menin leikimään ulos Tiinan kansa. Kiva, kun auringo paistaa!

Oli hauska ylätys, kun lähetit minulle veistin. Lähen mielelläni elokuvin ensi lauantaina.

Maisa

Teemu

Miten meni? Väritä. Palaa sivulle 7 arvioimaan taitojasi. KIELITIETO: sanatasoinen oikeinkirjoitus

19


2. VILLIT VIESTIT

1.1 . Etsi viestit kuvasta. Merkitse kirjain sopivaan kohtaan.

a. Pysähdy. (A) b. Jes, uusi ennätys! Jes, seuraava taso! (B) c. Näin valmistat herkullisen pitsan. (C) d. Tästä pääsee kadun yli. (D) e. Kukahan tässä on viimeksi käynyt? (E) f. Tämä ajoneuvo on täynnä seikkailuja! (F) g. Miten koulussa sujui tänään? (G)

2 . Jatka kuvaa. 2. a. Piirrä seinämaalaus sivulle 20 oranssin kerrostalon viereen. b. Kirjoita oma viestisi sivulle 21 Välitä-graffitin viereen.

20

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen


225˚C 10 min Nauti!

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

21


Tavoitteista taitoihin

Jakson alussa: Lue jakson tavoitteet yksi tavoite kerrallaan. ● Arvioi ja merkitse janalle punaisella värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ● Ympyröi jakson tavoitteista mielestäsi tärkeimmät. ●

Tavoitteet 1. Osaan kertoa, mikä on virke. (s. 24–25)

aa En os

vielä

.

2. Osaan kertoa, miksi verbi on tärkeä sana. (s. 24–25) 3. Osaan valita virkkeeseen lopetusmerkin. (s. 26–28) 4. Osaan kirjoittaa virkkeitä, joissa kerrotaan, kysytään tai käsketään. (s. 28–29) 5. Osaan kertoa uutisen tuntomerkkejä. (s. 30) 6. Tiedän, mihin kysymyksiin uutinen vastaa. (s. 30–31) 7. Osaan käyttää ajatuskarttaa tekstin suunnittelussa. (s. 32) 8. Osaan kirjoittaa uutisen. (s. 33)

22

OPISKELUTAITO: tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

, Sujuu osaan! a k s ko


Jakson lopussa: Arvioi ja merkitse sivun 22 janalle sinisellä värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ● Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. ● Pyydä palautetta luokkakaveriltasi ja opettajaltasi.

Arvioi itse. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin.

Kaveri kuiskaa. Pyydä kaveriasi arvioimaan sivun

tehtävä

.

Onnistuit hyvin, koska

Ope kuiskaa. Opettajan kehut ja vinkit.

OPISKELUTAITO: itsearviointi, vertaisarviointi ja oppimista edistävä palaute

23


Virke Ajattelua tai puhetta on hankala kirjoittaa sellaisenaan. Kirjoitetussa kielessä virke rytmittää kirjoittamista ja lukemista. Tunnistat virkkeen isosta alkukirjaimesta ja lopetusmerkistä.

Virkkeen tunnusmerkit Virke alkaa isolla alkukirjaimella. Virke päättyy pisteeseen, kun siinä kerrotaan jotain. Käytän paljon emojeita. . Pidän niistä, koska ne nopeuttavat kirjoittamista. Virke päättyy kysymysmerkkiin, kun siinä kysytään jotain. Mikä on lempiemojisi? ? Mitä? Virke päättyy huutomerkkiin, kun siinä huudetaan tai käsketään jotain. Vastaa viestiin! ! Haloo!

mä käytän tosi paljo emojeita mä pidän niistä ko ne nopeuttavat kato mun kirjoittamista mistä emojista sä pidät mitä vastaa haloo

Virkkeessä on usein yksi tai useampi verbi.

Verbi on virkkeen sydän Verbin avulla kerrot, mitä teet tai mitä tapahtuu esimerkiksi päivän aikana. Tuomas latasi pelin. Me pelasimme yhdessä. Peli oli hauska. Ilman verbiä et tiedä, mitä tapahtuu. pelin. Tuomas yhdessä. Me hauska. Peli Joskus verbi voi muodostaa virkkeen myös yksin. Vastaa! Tuletko?

24

KIELITIETO: virkkeen tunnusmerkit, erilaiset virkkeet ja verbi virkkeen sydämenä


1.1 . Mitä tekemistä kuvamerkki eli emoji tarkoittaa? Yhdistä.

viitata

juosta

nukkua

suuttua

irvistää

uida

2 . Keksi ja kirjoita verbi. 2.

miettiä

3. 1 . Täydennä virke.

nukun

Minä

.

.

.

.

.

.

. Me

.

Sinä Te

Hän He

KIELITIETO: verbi

25


4. 6

Keksi sydämen paikalle verbi. Kirjoita virke. Voitko Minä Nyt Minä

minua? ulos. pallolla. kiukkuinen!

5.2 . Kirjoita virkkeitä. Numeroi virkkeen sanat oikeaan järjestykseen. ● Aloita isolla alkukirjaimella ja lisää loppuun sopiva lopetusmerkki. ●

a.

2. koirien

3. kieltä

1. ymmärrätkö

Ymmärrätkö b.

c.

d.

26

on

varo

komea sinulla häntä

kissaa

tohveleita saa

vihaista

mustaa

ei

syödä

KIELITIETO: virkkeen tunnusmerkit ja erilaiset virkkeet


6. 3 . Tutki emojeita ja tee tehtävät. a. Ympyröi viisi emojia, jotka kertovat siitä, mitä olet tehnyt tai kokenut tänään.

b. Kirjoita, mitä olet tehnyt tai kokenut tänään.

Tänään

7.4 . Ratkaise emojiarvoitukset. Kirjoita emojeista virkkeitä. a.

Emoji-sana tulee japanin kielen sanoista e (kuva) ja moji (merkki).

b.

TEKSTITAITO: virkkeiden kirjoittaminen

27


8. 1 . Täydennä ja ratkaise sana. a. Lisää tekstiin isot alkukirjaimet ja lopetusmerkit (kuusi isoa alkukirjainta ja kuusi lopetusmerkkiä).

vauvat puhuvat salakieltä itku on ensimmäinen k o o d i e r i t t ä i n k o va i t k u v o i t a r k o i t t a a n ä l k ä ä t a i väsymystä seuraavaksi vauva päristelee ja j o k e l t e l e e t a a p e r o o s a a j o s a n o a s a n o j a i h m e e l l i s t ä, että olemme kaikki osanneet käyttää vauvakieltä b. Kirjoita virkkeiden alkukirjaimet viivoille järjestyksessä.

V 9.

Keksi ja kirjoita virkkeitä. Valitse verbi virkkeen sydämeksi. ● Kirjoita virke ohjeen mukaan.

kirjoittivat

kumarra

ymmärtävät on

a. Kirjoita virke, jossa kerrotaan.

Oppilaat ymmärtävät b. Kirjoita virke, jossa kysytään.

c. Kirjoita virke, jossa käsketään.

d. Kirjoita virke, jossa käytät jotakin jäljelle jäänyttä verbiä.

28

KIELITIETO: virkkeen tunnusmerkit ja erilaiset virkkeet

mene

huomasiko


1 . Kerro ja kirjoita, mitä kuvissa tapahtuu. 10. Kirjoita jokaisesta kuvasta ainakin kaksi virkettä. ● Muista iso alkukirjain ja lopetusmerkki. ● Lue lopuksi kirjoittamasi teksti. ●

TEKSTITAITO: virkkeiden kirjoittaminen kuvasta

29


Uutinen Uutisten avulla saat uutta tietoa ajankohtaisista, kiinnostavista ja tärkeistä tapahtumista tai asioista. Uutinen vastaa yleensä kysymyksiin mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka tai ketkä.

Lapset suunnittelivat liikennemerkit asuntomessuille

Otsikko kertoo uutisen aiheen.

Seinäjoen asuntomessualue on saanut poikkeukselliset liikennemerkit kesäkuussa. Taidekoulu Oivan lapset ovat suunnitelleet liikennemerkit, joilla on voimakas viesti: rauha, rakkaus, luonto ja nykypäivän hektisyys.

Aloitus kertoo uutisen tärkeimmät asiat.

Anri Koski

Toimittaja on kirjoittanut uutisen.

Merkit kehottavat rauhoittumaan, kuuntelemaan sisintään ja suojelemaan luontoa. Värit ja ulkoinen muoto tulevat oikeista liikennemerkeistä. Kuvat ja hahmot ovat lasten kynästä. Kaikkien merkkien yhteinen teema kiteytyy lauseeseen ja stop-liikennemerkkiin: Pysähdy rakkauden nimessä – stop in the name of love. – Se on elämän tärkeimpiä ohjeita ellei tärkein, muistuttaa taidekoulun ohjaava opettaja Mikko Hakomäki.

Tekstin muut kappaleet antavat lisätietoja.

Liikennemerkit ovat nähtävillä asuntomessujen ajan 8.7.–7.8.2016. Tämän jälkeen ne korvataan oikeilla liikennemerkeillä.

Uutiskuva ja kuvateksti täydentävät uutista. Pysähdy rakkauden nimessä - stop in the name of love. Tämä liikennemerkki on keskellä Seinäjoen asuntomessualuetta. Kuva: Mirva Ekman / Yle Yle uutiset. Kotimaa 29.6.2016 klo 18.37 (lyhennetty)

30

TEKSTITAITO: uutinen

Kuvaajan nimi on kuvan alla.


1.1 . Lue uutinen ja vastaa kysymyksiin. a. Kirjoita uutisen otsikko viivastolle.

b. Kuka on kirjoittanut uutisen?

c. Kuka on ottanut uutisen kuvan?

d. M issä uutinen on julkaistu?

2 . Täydennä ajatuskartta uutisen tiedoilla. 2. Mitä on tapahtunut?

Missä on tapahtunut?

Mistä aiheesta uutinen kertoo?

Milloin on tapahtunut?

Kuka tai ketkä olivat osallisina tapahtumiin?

TEKSTITAITO: uutisen lukeminen ja ajatuskartta

31


Harjoittelen uutisen kirjoittamista 1.1 . Keksi ja kirjoita oma uutinen. ●

Valitse aihe tai keksi itse.

Luokkakaverin kännykkä katosi. Polkupyörän rengas puhkesi.

Koulumatka taittui ennätysajassa. Opettaja myöhästyi viisi minuuttia.

Täydennä ajatuskartta. ● Kirjoita uutinen. ●

Mitä on tapahtunut?

Missä on tapahtunut?

UUTISAIHE

Milloin on tapahtunut?

Kuka tai ketkä olivat osallisina?

Miksi näin tapahtui? Mitä tapahtuneesta seurasi?

32

OPISKELUTAITO: ajatuskartta


Kirjoita otsikko.

Aloita kirjoittamalla tärkeimmät asiat: mitä, missä ja milloin on tapahtunut.

Kirjoita lisätietoja tapahtumista.

Kirjoita toimittajan nimi eli oma nimesi.

2. 1 . 2

Miten meni? Väritä.

Palaa sivulle 23 arvioimaan taitojasi. TEKSTITAITO: uutisen kirjoittaminen

33

Profile for Edukustannus

Kuiske 3: Taitojen vihkon malliaukeamia  

Kuiske 3: Taitojen vihkon malliaukeamia  

Advertisement