Cockerspanieli 3/2022

Jäsenlehti 3 · 2022

Cockerspanieli on Cockerspanielit ry:n neljästi vuodessa julkaisema jäsenlehti.

Aineistopäivät j A ilmestymis A ik AtA ulu

Nro Aineisto Ilmestyy

1/2022 1.2. maaliskuussa

2/2022 1.5. kesäkuussa

3/2022 1.8. syyskuussa

4/2022 1.11. joulukuussa

Aineisto toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen: cockerspanielilehti@gmail.com

Huom! Kun lähetät materiaalia sähköpostiin, otsikoi viesti selkeästi niin, että otsikosta käy ilmi, mihin viesti liittyy.

AineistovAAtimukset

Tekstit

• Mieluiten .doc tai .rtf -muodossa.

• Tekstiin ei minkäänlaisia muotoiluja. Jos haluat jutustasi tietynnäköisen, laita mukaan taittomalli.

• Jos kopioit materiaalia (esim. tuloksia) netistä, muistathan muokata tekstin valmiiksi.

Kuvat

• Digitaaliset mahdollisimman alkuperäisinä. Koko mielellään vähintään 1 MB.

• Internetsivuilla tai Facebookissa olevien kuvien laatu ei riitä painotuotteeseen.

• Ilmoitathan kaikkien kuvien yhteydessä kuvaajan nimen.

• Nimeä kuvat tunnistettaviksi (esim. koiran virallisella nimellä tai jutun nimen mukaan).

Huolehdithan siitä, että sinulla on käyttöoikeus lähettämääsi materiaaliin.

i lmoitushinn At 2022

koko: leveys x korkeus

Jäsenhinnat

1/6 sivua (8 cm x 8 cm): 20 € (75 € / 4 lehteä)

1/4 sivua (8 cm x 12 cm): 25 € (90 € / 4 lehteä)

1/2 sivua (17 cm x 12 cm): 30 € (110 € / 4 lehteä)

1/1 sivu (17 cm x 24 cm): 45 € (150 € / 4 lehteä)

Valionarvo- ja in memoriam -ilmoitukset ovat jäsenille ilmaisia.

Ei-jäsenet

1/2 sivua: 70 €

1/1 sivu: 110 €

Ilmoitukset on maksettava ennen lähettämistä Cockerspanielit ry:n tilille FI71 1597 3000 1026 41 käyttäen viitettä 6800. Liitä maksukuitti tai maksupäivä ja arkistointitunnus ilmoituksen mukaan.

Markku Korpi vastaava toimittaja

Marianne Sundblad päätoimittaja

Susanna Sinisaari-Kaislo toimittaja

Erika Aaltonen / Derekaz Design toimittaja, taittaja

Lehden 2/2022 teossa auttoivat

Tiina Karlström, Taru Mäkelä, Terhi Oksanen, Ulla Ruistola, Kirsi Stenvall, Sari Änäkkälä

Lehden koko B5

Painopaikka Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero

Toimitus pidättää oikeuden valita lehdessä julkaistavan aineiston sekä tarvittaessa muokata artikkeleita

puheen J ohta J an palsta Hyvää

Kesän alkajaiseksi saimme viettää hienoa päivää Espoon Nuuksiossa erikoisnäyttelyn merkeissä! Tuomarit olivat perinteisesti rodun kotimaasta Englannista, ja päivä sujui leppoisan miellyttävästi hieman ehkä tämän kesän tyypilliseen tapaan eli helteisesti. Lehdestä voitte lukea lisää tuosta tapahtumasta, joten tässä yhteydessä vain onnittelut voittajille ja kiitos järjestelyvastaaville.

Sitten hieman tulevaisuuteen katsomista. Lehden päätoimittaja on ilmoittanut jättävänsä paikkansa tämän vuoden lopussa, joten nyt on hyvä avainpaikka päästä näyttämään taitojaan ja uudistamaan kerhon keskeistä mediaa! Rohkeasti vain arvioimaan omia kykyjä ja ilmoittautumaan mukaan toimitustiimiin, sillä yhdistyksemme tarvitsee uusia toimijoita.

Samalla voidaan katsoa tulevaisuuden toimintoja muutenkin. Hallituksessa olemme päättäneet pitää yhdistyksen syyskokouksen

lokakuun lopussa, ja koska kyseessä taas vaalikokous, tarvitsemme valintoja yhdistyksen toimihenkilöpaikoille sekä edustajan Kennelliiton valtuustoon. Olen nyt itse toiminut ”kriisiajan” johtajana yhdistyksessä 3 vuotta. Yhdistyksen puitteet päätöksentekoon ja taloudenhoitoon ovat hyvällä mallilla. Koronan aikana päätösten teko oli yksi tärkeimmistä toiminnoista, ja nyt olisikin hyvä aika saada yhdistykselle idearikas ja toimintaa täynnä oleva johtaja. Siksi olenkin itse päättänyt siirtyä sivuun ja antaa tilaa uusille tuulille.

Syksyisin terveisin – ja onnea kaikille kilpailuihin ja kokeisiin!

Markku

Kuusi vuotta sitten kesällä luin Cokerilehdestä, että lehdelle haettiin toimittajia. Koska kirjoitan työkseni, innostuin asiasta ja ilmoittauduin. Vuoden 2017 alussa huomasin yllättäen olevanikin lehden ainut toimittaja – ja lisäksi päätoimittaja. Myös tuolloin taittajana aloittanut Tiina Hallenberg oli aivan uusi cockerilehden toimituksessa.

Muistan kun helmikuussa 2017 keräsin lehteen tulleita parhaiden koirien tuloksia loputtomasta viestitulvasta ja epätoivoisesti lueskelin edellisten vuosien ykköslehtiä. En tuntenut yhtään ainutta ihmistä koko yhdistyksestä. En ollut koskaan käynyt yhdessäkään kokeessa tai edes koiranäyttelyssä 60-luvun jälkeen, jolloin olin noin 10 vuotta vanha. Kun selvisin – ehkä – kunnialla ykköslehdestä 2017, ajattelin, että selviän mistä vain.

Lehden teko on nämä vuodet ollut innostavaa, hauskaa ja opettavaista. Olen kuuden vuoden aikana tutustunut koiramaailmaan ja varsinkin

cockerimaailmaan aivan konkreettisesti maailmanlaajuisesti. Lisäksi olen tavannut kymmeniä, jos ei satoja cockeri-ihmisiä, ja saanut paljon tuttavia, jopa pari todellista ystävää, mikä ei tässä iässä enää ole niin tavallista.

Lupasin itselleni kuusi vuotta sitten, että lopetan kun en enää tunne ”paloa” lehden tekoon. Nyt siis lopetan. Sitä paitsi kuuden vuoden jälkeen on olemassa suuri riski, että sitä vain toistaa itseään. Ensi vuoden alussa on siis aika saada lehdelle uusi päätoimittaja ja toimitus, jolla on uusia ideoita ja tuoretta intoa, sitä tekemisen paloa. Uuden toimituksen hakuilmoitus on toisaalla tässä lehdessä.

Marianne

PS. Kesä oli juuri niin laiska ja ihana kuin olin suunnitellut. Ja koirat nauttivat, kun saivat olla koko kesän saaristossa kuten kuvista näkyy.

syksyn aikaa kaikille!

Miika Kulmala

p äätoimitta J an pöydältä

k uusi vuo TT a on pi T kä aika

- ja toisaalta niin lyhyt

Kirjoittanut ulla-marja Ruistola (www.koiraharrastaja.fi), kuvat shutterstock

Koiraa kouluttaessa tulee usein esiin tilanne, jossa koiran käytös muuttuu. Innokkaasta koululaisesta tulee hassusti käyttäytyvä koira.

Tämä saattaa hyvinkin johtua siitä, että koira hämmentyy eikä ymmärrä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Tällainen koira joko jähmettyy (ei tee mitään) tai sitten sille tulee erilaisia sijaistoimintoja:

• maan tai ilman haistelu

• pissailu

• itsensä rapsuttelu

• maan kaivelu

• jonkin suuhunsa ottaminen

• päämäärätön juoksentelu

• omaan maailmaan vetäytyminen (ei enää kuuntele)

Nämä toiminnot tulkitaan usein siten, että koira ”näyttää keskisormeaan” tai niskoittelee. Tähän voisi kuitenkin ottaa hedelmällisemmän

näkökulman: kriteerissä tai tilanteessa on jotain, joka hämmentää koiraa. Tällöin rankaisu, jota ihmiset usein käyttävät näissä tilanteissa, onkin eettisesti aivan väärä tulokulma koko tilanteeseen. Jos hämmentynyttä koira rankaistaan, tilanne tulee vain vaikeammaksi.

Hämmentyminen kuuluu oppimiseen. Tämä on normaalia, ja meidän kannattaa hyväksyä se. Tämän johdosta olemme kuitenkin itse vastuussa siitä, että kommunikoimme kunnolla sen, minkä haluamme. Lisäksi kriteerin pitää olla sopiva. Jos kriteeri nousee liian korkeaksi, koira hämmentyy liikaa. Eli meidän on otettava vastuu koiran hämmentymisestä.

Olemme smartDOG-testejä tehdessämme huomanneet, että osa koirista hämmentyy tehtävistä, ja onpa yksilöitä, joille tulee paha mielikin. Osalle on ihan sama, kunhan pääsee tekemään. Testissä pahinta, mitä voi tapahtua on, että koira ei saa namia.

Itselläni on isä ja tytär, jotka on molemmat testattu kahteen kertaan Kognitiotestillä (uusivat molemmat samalla tuloksella kuin edellisellä kerralla). Isä on sellainen happy-go-lucky-tyyppinen koira: kaikki käy ja elämä on siistii. Siistii oli myös testissä, jonka se veti samalla korkeahkolla vireellä kuin kaiken muunkin. Tytär on täyden kympin tyttö, joka haluaa tehdä oikein ja jokainen ”epäonnistuminen” tuo pahaa mieltä. SmartDOG-testissä tämä näkyi vahvasti. Kumpikin koirista on rodunomaisuutta ajatellen oikein hyviä koiria (VOI1), mutta ne on pitänyt kouluttaa erilaisella otteella. Pidän Miinan koulutettavuutta erittäin hyvänä, mutta herkkyys ja hämmennys on pitänyt ottaa huomioon. Tässä kriteerin oikein asettaminen on kriittistä.

Väitänkin, että osa koulutushaasteista johtuu siitä, että emme hallitse koiran hämmennystä ja kriteeriämme. Jos koira hämmentyy, emme saa luovuttaa vaan meidän pitää olla parempia kouluttajia ja kommunikoida paremmin! Meidän tulee itse ymmärtää kriteerimme, jotta voimme sen kommunikoida koirallemme. Mitä paremmin opetamme koiralle perusteet, sitä varmempi olo sillä on.

Tiedän, että esim. haistelu on ärsyttävää käytöstä, mutta meidän pitää ratkaista, miksi koira haistelee? Onko se sijaiskäytöstä? Onko se motivaation puutetta? Onko se koirasta niin palkitsevaa? Näihin kaikkiin pitää ottaa oikea tulokulma. Ensimmäinen on kriteeriin ja/tai häiriöön liittyvää ja kaksi muuta palkkion laatuun liittyvää.

h ajuerottelun alkeet

- kouluta cockeristasi sienikoira

Kirjoittanut taru mäkelä, julkaistu alunperin shibasanomat 3/2018 -lehdessä

Kuvat marianne sundblad

Sienestyksen alkeita kannattaa treenata ulkona, koska siellä sienetkin kasvavat. Jos ulkona on liikaa häiriöitä koiralle, aloita harjoittelu sisällä. Harjoittelu toteutetaan hajuerottelun kautta.

Hajuerottelun opettelussa käytetään apuna purkkeja: ainakin kolme saman näköistä tehdaspuhdasta pientä purkkia reiällisellä kannella tai ilman. Voit käyttää myös pelkkää sientä ilman purkkia; tällöin toinen vaihe jätetään pois. Ilman purkkia sieni saattaa tallautua, tuhoutua tai tulla syödyksi alkuvaiheessa.

Jokainen vaihe kannattaa harjoitella hyvin ennen eteenpäin siirtymistä. Aina, jos tulee ongelmia tai edistyminen hidastuu, kannattaa palata askel taaksepäin ja kerrata jo opittua ennen uutta yritystä.

1. Sieni purkissa

Haistelutoimissa aivan ensikertalaisille kannattaa tarjota muutama nami purkista, jotta koiralla olisi ylipäätään jotain kiinnostusta purkkia kohtaan. Näin harjoittelu helpottuu huomattavasti.

Purkkiin laitetaan haluttu tuore sieni tai sienen pala. Laita sienipurkki vähän kauemmas koirasta ja palkitse heti, kun koira kiinnittää

pienintäkään huomiota purkkiin. Alussa pelkkä katse purkkia kohti riittää. Ruoka ja herkut ovat hyvä palkkio keskittymistä vaativissa tehtävissä.

Korota vaatimuksia pikkuhiljaa ennen palkkiota. Tavoitteena on, että koira menee itsenäisesti purkin luo ja nuuhkii sitä. Älä työnnä purkkia koiraa kohti vaan mieluummin koirasta poispäin, sillä se vahvistaa koiran itsenäistä etsimistä. Vaihtele purkin paikkaa eri puolille, jottei koira yhdistä ympäristön hajuja sienen hajuun.

2. Monta purkkia

Tässä vaiheessa vahvistetaan ajatusta, että koira etsii nimenomaan purkissa olevaa hajua, ei purkkia. Aluksi voi harjoitella kahdella purkilla niin, että toisessa on sieni ja toisessa ei. Palkitse koira heti, kun se menee haistelemaan oikeaa purkkia.

Alussa moni koira juoksee vain ensimmäiseksi silmään osuvan purkin luo. Tässä vaiheessa odottaminen ja vain oikein haistettujen purkkien palkkaus on avain onneen. Itse treenaan usein niin, että kun koira löytää oikean purkin, heitän namin sen selän taakse, ja koiran metsästäessä namiaan vaihdan purkkien paikkaa. Eteenpäin voi siirtyä, kun koira valitsee useimmiten oikean purkin.

3. Ilmaisu

Kun etsiminen alkaa jo sujua, on aika aloittaa ilmaisun harjoittelu. Ilmaisu tarkoittaa sitä, miten haluat koiran toimivan, kun se löytää sienen hajun. Vaihtoehtoja on paljon, ja niistä kannattaa valita se, jonka koira jo osaa hyvin tai joka on sille hyvin luontevaa, esimerkiksi istu, maahan, nenäkosketus, paikalle jähmettyminen, katse kohti ihmistä tai vasten hyppääminen.

Palataan yhteen purkkiin, jossa sieni on. Kun koira haistaa sitä, pyydetään samalla haluttu ilmaisu, esimerkiksi maahan, ja heti perään palkkio kehujen kera. Koirilla on tapana ennakoida asioita: kun tarpeeksi usein pyydät purkin haistamisen jälkeen koiran maahan, se alkaa pian olettaa, että näin kuuluu aina toimia. Vähennä tässä kohtaa koiran auttamista: kun koira haistelee purkkia, ole hiljaa ja odota. Jos ketjutusreaktio on valmis, koira todennäköisesti menee maahan, koska siitä sai viimeksikin palkkaa. Tällöin anna koiralle superpalkkio ja isot kehut päälle. Jos mitään ei tapahdu, palaa vielä auttamaan koiraa muutaman harjoituksen verran ja yritä myöhemmin uudestaan.

Tavoitteena on, että koira nuuhkaisee purkkia ja tarjoaa suoraan haluttua ilmaisua. Muista tässäkin vaihdella paikkoja ja alustoja, joissa treenaatte. Tyhjiä purkkeja voi lisätä heti, kun koira ilmaisee itsevarmasti. Useamman purkin kanssa vahvistetaan ilmaisua nimenomaan sienen hajun kohdalla, jottei koira yhdistä ilmaisua purkkiin.

4. Piilossa Tässä vaiheessa jäljitellään paikkoja, joissa sienet kasvavat, eli lisätään häiriöhajuja koiralle. Purkin voi peittää lehdillä, sammalella tai muulla kasvustolla, jota sienestysmailta saattaa löytyä. Tässä vaiheessa purkin voi myös poistaa ja piilotella pelkkää sientä.

Käytä sienen siirtelyyn pihtejä, jottei koiralle jää mieleen haju sienestä, jota ihminen on jo

koskenut. Näppärimmät siirtelevät sientä vaikkapa syömäpuikoilla. Sientä kannattaa piilottaa maastoon eri paikkoihin ja palkita runsaasti, kun koira löytää piilotetun sienen. Huomioi, ettet jätä kävellessäsi suoraan sienelle johtavaa hajuvanaa, jota koiran on liian helppo seurata.

Harjoiteltaessa sienestystä metsässä koiralle kannattaa laittaa erilainen panta tai valjaat tai pukeutua itse sienestysvarusteisiin. Koirat yhdistävät helposti näitä asioita toisiinsa, jolloin koira tietää, että näissä varusteissa ei lähdetä vain metsälenkille. Jos löydät metsästä sieniä ennen koiraa, tee siitä harjoitustilanne ja anna koiran löytää ne. Palkitse koira tietysti hurjasti joka kerran, kun se etsinnän jälkeen löytää sienen, olipa se tahallisesti piilotettu tai ”villi” yksilö.

Sienikoiran nenää on hyvä viritellä haisteluharjoituksilla ennen sienikautta, vaikka koira jo osaisi etsiä. Näin koira ja ohjaaja tietävät varmasti, mitä ollaan tekemässä. ”Lähtöhajun” harjoittelu voi olla joillekin hyvä lisä keskittymiseen. Lähtöhajussa koiran annetaan haistaa esimerkiksi purkissa olevaa hajunlähdettä ennen etsimistä. Tämä voi auttaa keskittymään ja muistamaan, mitä etsitään.

Harjoittelu koskee vain yhtä sienilajia, mutta muut sienet voi opettaa samalla tavalla. Yleensä koira hoksaa homman jo nopeammin toisen hajun opettelun kohdalla. Myös muita hajuja voi opettaa samalla tekniikalla ihan huvin vuoksi.

k oiran sisäsiis T eys

Kirjoittanut terhi oksanen, julkaistu alunperin aussi 2/2018 -lehdessä

Koiran sisäsiisteys ja varsinkin sen puuttuminen on yksi ihmisten hermoja eniten rassaavista ongelmista. Tuhannet vuodet ihmisen kanssa eivät ole tehneet koirasta enempää ihmisen kaltaista – se on edelleenkin susi, vaikka ulkonäkö saattaakin joskus pettää. Tämän asian ymmärtäminen tekee siisteyskasvatuksesta helpompaa. Aikuisen koiran sisälle pissailuun on aina syy. Ihmisen tehtävä on selvittää, onko kyse puutteellisesta opetuksesta pentuna, hormonitoiminnasta vai sairaudesta. Vasta syyn selvittyä voidaan puuttua seuraukseen.

Pennun opettaminen sisäsiistiksi on yksi omistajan tärkeimmistä tehtävistä. Kun asiaan paneudutaan huolella, tuloksiakin on nähtävissä nopeammin. Luontoa ei voi kuitenkaan määrättömästi ohjailla, ja normaalisti hyvin opetettu pentu on sisäsiisti noin puolen vuoden iässä. Sudet nukkuvat pesässään, eivätkä ne lähtökohtaisesti likaa nukkumapaikkaansa. Pentu pitää petiään pesänä. Kaikki pesän ulkopuolella on sille luonnostaan hädänhelpotusaluetta. Si-

nun tehtäväsi on opettaa pennulle, että tämän pesän ulkopuolella on tietty alue – kotisi – johon ei vielä saa kyykistyä vaan pitää odottaa, että pääsee ovesta ulos.

Pentua tulee pitää silmällä koko ajan: vain näin huomataan hädän ensi merkit. Jotkut koirat oppivat hädän tullen pyytämään ulos, mutta eivät kaikki. Pennun voi opettaa käymään asioillaan sisällä sanomalehtien päällä, mutta tällöin on hyvä varautua opetusajan pitenemiseen. Koiraa voi sekoittaa se, että sisälle saa tehdä tarpeitaan mutta oikeastaan ei saakaan. Pentu viedään ulos aina, kun uskotaan sillä olevan hätä. Kun pentu on herännyt, syönyt, leikkinyt, juuri ennen nukkumaanmenoa illalla, ensimmäiseksi aamulla. Aluksi pentua viedään ulos jopa 2–3 tunnin välein. Kun pentu viedään ulos, se viedään paikkaan, jossa odotetaan sen tekevän tarpeensa aikuisenakin. Pennun kanssa hoidetaan ensin työ ja sitten huvi. Ensin tarpeet ja sen jälkeen leikki ja lenkki, muuten voi käydä niin että, pentu puuhailee ulkona ihan muuta ja unohtaa, miksi ulos on tultu. Sisälle

päästyään pentu muistaakin hätänsä ja vääntää kikkareet maton nurkkaan. Jos vahinko on jo sattunut ja koira on siirtynyt tekemään muuta, unohda koko asia – niin koirakin on jo tehnyt. Sille on turha raivota jälkeenpäin, sillä pentu ei pysty yhdistämään tapahtunutta suuttumukseesi. Vahinkokohta kannattaa puhdistaa kunnolla, jottei tuoksu houkuta sitä käyttämään samaa paikkaa uudelleen.

reviiriään. Nuori uros, jonka naapurustossa tai lähipiirissä on juoksuisia narttuja, jättää omia jälkiään mahdollisimman korkealle, melkein mihin tahansa pystysuoraan pintaan. Tarkoituksena ei ole tyhjentää rakkoa vaan saada hajujälki mahdollisimman moneen paikkaan. Koiralle itselleen ei ole merkityksellistä se, onko pissapaikka ulkona vai kyläpaikan sohvankulma.

Pennulle kehitetään säännöllinen elämänrytmi. Ruokitaan säännöllisesti ja viedään säännöllisesti ulos. Jos pennulla on ruokaa koko ajan naposteltavana, myös toinen pää työstää koko ajan. Ruoan laatu korreloi tuotosten määrään.

Merkkailu Silloin, kun puhutaan merkkailusta, ei puhuta varsinaisesta sisäsiisteysongelmasta vaan koirien tavasta kommunikoida. Merkkailulla tarkoitetaankin lähtökohtaisesti koiran tarvetta virtsata ei-toivottuihin paikkoihin. Kaikki koirat viestivät pissaamalla, mutta varsinainen merkkailu liittyy koiran hormonitoimintaan ja täten alkaa yleensä vasta kun koira on sukukypsä. Steriloimattomat ja kastroimattomat koirat merkkailevat enemmän kuin leikatut yksilöt. Toisilla yksilöillä merkkailun aloittamisen syyksi riittävät muutokset ympäristössä, kuten vaikkapa muutto uuteen kotiin, toiset taas nostavat koipea herkemmin narttukoiran läheisyydessä varsinkin, jos lähistöllä on muita uroksia. Toisten koirien merkkailu saattaa provosoida vastaavaan käytökseen, samoin koiran ahdistus tai muuten ”kierroksilla käyminen”. Yleensä ahdistuneet koirat tekevät suurempia lätäköitä kuin mahtailevat tai toisiaan nokittelevat yksilöt. Koira saattaa pissata sisälle jännittäessään tai erittäin pehmeän koiran kyseessä ollessa, alistuessaan tai mikäli sillä on ongelmia yksinolon kanssa.

Koira yleensä kertoo käytöksellään mihin se pyrkii. Uros, joka nostaa reteästi jalkaansa sohvankulmaan, merkkaa todennäköisesti omaa

Mikäli aiemmin sisäsiisti koira tekee lammikon keskelle lattiaa tai koira ei hyvistä yrityksistä huolimatta tahdo oppia sisäsiistiksi, tulee ehdottomasti tutkia sen terveydentila. Monet sairaudet oireilevat janontunteella, joka kuormittaa koiran rakkoa. Koira ei välttämättä aio pissata sisälle, mutta rakon täyttyessä se tulee tyhjentää. Esimerkiksi heittelevät sokeriarvot tai munuaisongelmat lisäävät koiran juomista, samoin jotkin lääkitykset. Koiran normaali vedentarve on noin puoli desiä per kilogramma vuorokaudessa, eli siinä kohtaa, kun kymmenkiloinen koira alkaa litkiä litratolkulla, siihen pitää puuttua. Koiraa ei tule kuitenkaan estää juomasta, janontarve pitää saada tyydytettyä, vaan pitää selvittää, mistä juominen johtuu. Myös ongelmat virtsateissä vaikuttavat sisäsiisteyteen, esimerkiksi virtsatietulehdus oireilee usein pikkupissoina.

Jos egoaan buustaava uros merkkaileekin mahdollisimman korkealle, toisaalta taas nenilleen sisälle pissaamisesta saanut yksilö saattaa pissailla piilossa. Jos pehmeämpää koiraa on rankaistu pissaamisesta, mutta syytä ei ole poistettu, se todennäköisesti menee nurkan taakse tarpeilleen. Jos koira on oikein ottanut itseensä rankaisusta, se saattaa pidättää rankaisun pelossa aina ihmisten läsnä ollessa, jolloin se ei voi tehdä tarpeitaan myöskään ulkona.

Ulko-oven eteen ilmestynyt lätäkkö saattaa kieliä liian harvoista ulkoiluväleistä tai liian nopeasta ulkoilusta. Koira on saattanut hienovaraisesti yrittää ilmaista tarvettaan ulospääsylle, mutta tämän epäonnistuttua joutunut tyhjen-

Erika Aaltonen

tämään rakkonsa. Koira olisi halunnut ulos tarpeilleen, mutta sille ei ole annettu siihen mahdollisuutta, joten tällaisessa tapauksessa toruminen tuntuisi epäreilulta. Eroahdistunut koira saattaa purkaa ahdistustaan eteisessä, pyrkien ihmisen perään, jolloin se ahdistuneena tekee myös tarpeensa sinne.

Pieni pentu tai toisaalta seniorikoira saattaa nukkua niin syvää ja rentoa unta, että nukkuessa siltä saattaa karata joskus virtsaa. Jossakin määrin tämä on normaalia ikään liittyvää toimintaa, mutta jos se on kummassakaan ääripäässä jatkuvaa, kannattaa syy selvittää. On myös joitakin muita syitä, kuten vaikkapa koiran stressi, joka saattaa lisääntyneenä läähätyksenä ja juomisena lisätä myös koiran virtsaamisen tarvetta.

Merkkailua ei tarvitse sietää eikä sallia, mutta ennen kuin puututaan itse merkkailuun, tulee selvittää, miksi koira pissaa vääriin paikkoihin. Kaikki lätäköt eivät välttämättä ole yhden koiran tekosia, sillä mikäli yksi pissaa sisälle, se saattaa provosoida myös muita perheen koiria toimimaan samalla tavoin.

Merkkailua voivat aiheuttaa esimerkiksi

- nuoren koiran hormonimyrskyt

- puutteellinen sisäsiisteyskasvatus

- kehittymätön pidätyskyky

- liian vähän tai liian harvoin ulkoilua

- rakenteelliset ongelmat

- lähestyvä juoksuaika

- eräät lääkitykset

- lisääntynyt juominen

- sairaudet kuten esimerkiksi virtsakivet, virtsatietulehdus, diabetes tai munuaisten toimintaan liittyvät sairaudet

Ilopissat

Pennut ja nuoret, toisaalta hyvin pehmeät tai arat koirat saattavat laskea alleen tervehtiessään ihmisiä tai muita koiria. Tapa liittyy usein tunnekuohuihin, kuten vaikkapa kotiin palaavaan perheeseen tai vieraiden näkemiseen. Se on koiran tapa osoittaa alistuneisuutta ja tar-

koittaa, että koira tietää olevansa vähäpätöisempi olento, eikä halua sille tehtävän mitään pahaa. Koira on silloin hieman kyyryssä ja sen häntä vatkaa melkein koipien välissä. Alistunut tai pehmeä koira saattaa laskea alleen vaikkapa istualtaankin, jolloin on ylitetty koiran sietokyky. Jos koiraa tällöin moititaan, tehdään suuri virhe, koska koiran ymmärryksen mukaan se on jo niin alistunut kuin pystyy. Torumisen sijaan siivotaan jäljet, tällöin ”puhutaan koiraa”. Ilosta pissaavien yksilöiden tunteiden kuohuilemista kannattaa tasoitella käyttäytymällä itse rennosti ja vaikka hieman välinpitämättömästikin.

Ihmisen ei mielellään tule lähestyä korostuneesti alistuvaa koiraa, vaan koiran on annettava lähestyä ihmistä. Koiran itsetunnon kohotus otetaan tehtäväksi: sen kanssa leikitään leikkejä, jotka kohottavat itsetuntoa ja tottelevaisuuskoulutuksesta luovutaan, kunnes koira kestää vaatimusten asettamista.

Mitä asialle voi tehdä?

- Pissaamisen syy pitää selvittää.

- Pissakohta tulee puhdistaa erityisen hyvin. Kerran pissattu kohta saattaa provosoida käyttämään samaa paikkaa uudelleen.

- Koiraa tulee pitää silmällä huolehtien, ettei se pääse tekemään tarpeitaan sisälle.

- Mikäli koira tavataan itse teossa, toiminta keskeytetään ja koira viedään ulos.

- Ulkoiluvälejä tihennetään.

- Yksin ollessa pissaavan koiran elintilaa rajoitetaan.

- Huolehditaan säännöllisestä ruokailu- ja ulkoilurytmistä.

Pe PP u P ulmia ja P ylly P aiseita

- asiaa anaaleista

Kirjoittanut Kirsi stenvall (julkaistu alunperin Cavalier-lehdessä)

Kuvat susanna sinisaari-Kaislo

Anaalirauhaset ovat jäänne koiran lajinkehityksen muinaisilta ajoilta, jolloin niillä oli varsin tärkeä tehtävänsä laumaeläimen elämässä. Anaalirauhasten tuottama erite oli eräänlainen koiraeläimen allekirjoitus tai yksilöllinen nimimerkki, joka kertoi paljon omistajastaan. Tymäkällä hajulla saattoi merkitä reviiriä ja välittää viestejä kanssaeläjille. Nykyajan kotikoira ei enää tarvitse anaaleitaan laumaviestintään, mutta yhä koirat nuuskuttelevat kiihkeästi toistensa peräpäätä aina tavatessaan. Ja kun koirat haistelevat toistensa jätöksiä kadun varressa, ne tosiasiassa nuuskivat läjän jättäjien anaalien viestejä.

Takapäässä tuoksahtaa

Anaalirauhaset sijaitsevat koiran takapäässä peräaukon molemmin puolin. Jos koiran takamus olisi kellotaulu, anaalit olisivat takaapäin katsottuna noin kello neljän ja kello kahdeksan kohdalla. Oikeastaan ne ovat kaksi maapähkinän kokoista pussia, ja varsinaiset rauhaset ovat näiden pussien sisäseinämissä. Anaalirauhaset ovat hajurauhaset ja ne tyhjenevät normaalisti ulostaessa. Anaalien erite on usein hieman öljymäistä, mutta se voi olla myös kokkareista, jähmeää, juoksevaa tai jopa tahnamaisen paksua ja jäykkää. Väriltään se voi

olla kaikkea keltaisen ja harmaan väliltä, mutta haju on aina sama – voimakas. Sitä voisi kuvailla yksiselitteisesti sanalla: paha.

Anaalirauhasten tiehyet avautuvat peräaukon reunoille juuri sen sisäpuolelle, ja normaalisti rauhaset tyhjenevät ulostamisen yhteydessä. Ne voivat myös tyhjentyä levossa, pelosta tai vaikkapa koiran kovasti innostuessa. Lattialle saattaa siis lurahtaa haiseva läikkä, ja siitä sietää olla onnellinen. Tämä on vain merkki siitä, että anaalit toimivat kuten pitääkin. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu eivätkä anaalirauhaset aina tyhjenekään toivotusti. Siihen vaaditaan riittävän kiinteä uloste eli sopiva rutistus kakatessa. Liian pehmeä uloste ei riitä aiheuttamaan riittävästi painetta rauhasiin niin, että ne tyhjentyisivät.

Rauhasten sisällön määrä vaihtelee yksilöittäin, ja niille onnettomille, jotka kehittävät suuria määriä eritettä ja joilla poistotiehyet ovat samalla poikkeuksellisen ahtaat, on luvassa ongelmia. Pussit eivät tyhjene millään muulla tavoin kuin puristumalla ulosteen mukana, ja rauhanen tuottaa uutta nestettä, vaikka pussit olisivat jo ennestään täynnä. Kun nestemäinen erite vielä muuttuu samanaikaisesti paksum-

Pixabay

maksi, tyhjeneminen käy entistä vaikeammaksi, ja lopulta koko tyhjentymiskanava tukkeutuu. Anaalirauhasten täyttyminen ja tiehyiden tukkeutuminen aiheuttavat epämiellyttävää paineen tunnetta, mutta pahempaa on tulossa.

Kun bakteerit alkavat kasvaa eritteessä ja muodostavat märkäistä, kellertävää tai verekästä nestettä, on jo kysymys anaalirauhasten tulehduksesta, infektiosta. Tulehdus turvottaa anaalirauhasen kuumottavaksi ja tuskallisen kipeäksi, ja syntyy sykkivä märkäpaise. Rauhanen täyttyy täyttymistään märkäisestä eritteestä, kunnes lopulta anaalirauhasen seinämä puhkeaa ihon läpi ja märkäinen tulehduserite valuu ulos tästä fistelistä. Usein alue on erittäin kipeä juuri ennen paiseen puhkeamista, mutta paiseen puhjettua paine ja kipu saattavat jo helpottaa.

Peppu ja mieli maassa

Yksi tavanomaisimmista anaaliongelmien oireista on peppuhiihto: koira laahaa peräpäätään lattiaan tai mattoon asettamalla pepun lattiaan ja raahaamalla itseään eteenpäin etutassuilla. Tilanteen pahetessa saattaa näkyä turvotusta peräaukon vieressä, tai iho on kuumottava ja punainen. Jos rauhaset tuntuvat ihon läpi tunnusteltaessa, joko toinen tai molemmat rauhaset voivat olla suurentuneet. Toispuoleinen suurentuminen liittyy useimmiten anaalipaiseeseen. Jos fisteli on jo puhjennut, peräpään karvat ovat sotkeutuneet verisestä eritteestä tai lattialla näkyy verinen viiru. Paiseen merkit ovat syy lähteä hakemaan apua kiireesti eläinlääkäristä.

Täyttyneet anaalit aiheuttavat kuitenkin hämmentävän monenlaisia oireita, joita ei aina osaa edes sijoittaa hännän alle. Koira saattaa pyytää usein ulos, mutta kyykistyessään se vingahtaa ja luovuttaa. Se voi nuolla vimmatusti takapäätään, jopa purra takamustaan tai vaikka takajalkoja. Koiran häntä roikkuu surullisena, eikä koira tahdo istua, mutta ei liioin hypätäkään. Se saattaa ontua takajalkojaan tai menettää kokonaan kävelykykynsä. Peppua poteva koira

on vaisu, se saattaa menettää ruokahalunsa ja vetäytyä piiloon tai toisaalta hakea kovasti hellyyttä. Monenlaiset oireet antavat siis aiheen ainakin kurkistaa hännän alle.

Jos on kyse ainoastaan täysinäisistä anaaleista, eläinlääkäriin pääsyä odotellessa kannattaa estää nuoleminen kaulurin avulla ja yrittää huuhdella peräpäätä, mielellään suihkuttamalla kädenlämpöisellä vedellä kahdesti päivässä aina viisi minuuttia kerrallaan. Tämä auttaa pitämään alueen puhtaana ja saattaa auttaa rauhasten tyhjentymisessäkin. Parhaassa tapauksessa anaalit alkavat tyhjentyä, mutta koiran vointia on syytä seurata valppaasti, sillä yleensä näin vähällä ei valitettavasti päästä.

Jos anaalit ovat yhä täynnä, eläinlääkärin vastaanotolla eläinlääkäri tyhjentää anaalirauhaset. Lievissä tapauksissa jo tämä riittää, jos erite on normaalia ja rauhaset ovat vain täyttyneet mutta eivät tulehtuneet. Kun ensimmäisen kerran menee eläinlääkärille anaaliongelmien takia, kannattaakin lääkäriä pyytää näyttämään miten anaalirauhaset voi itse jatkossa tyhjentää. Kyseessä on taitolaji, ja liikaa voimaa tyhjentämisessä ei saa käyttää, jotta anaalirauhasta tai peräsuolta ei vahingoiteta. Parhaiten tyhjennys onnistuu työntämällä hansikoitu etusormi peräaukkoon ja ottamalla täysi anaalirauhanen etusormen ja peukalon väliin. Monilla koirilla anaalirauhasen saa melko tyhjäksi myös ”niistämällä” ihon puolelta molemmat rauhaset yhtä aikaa. Jos homma tuntuu vaikealta, on mahdollista myös käydä eläinklinikalla tyhjennyttämässä anaalit säännöllisesti, etenkin jos erite on kovin paksua.

Tulehtunut tai pahoin tukkeutunut rauhanen jätetään kuitenkin aina eläinlääkärin hoidettavaksi. Tulehtuneita anaalirauhasia ei saa koskaan yrittää tyhjentää kotona, koska anaalirauhanen saattaa revetä ja tällöin tulehduserite tyhjenee ympäröivään kudokseen ja saattaa aiheuttaa vakavan tulehduksen. Jos siis anaalialue on punainen, turvonnut tai iho on rikki ja koira on kivulias, anaalien hoito on aina

eläinlääkärin asia, ja paiseen kanssa lääkäriin on jo kiire. Rauhasten alue on tulehtuneena yleensä niin aristava, että anaalien tyhjentäminen ja huuhtelu on tehtävä rauhoituksessa.

Kotiin potilas saa mukaansa tulehduskipulääkettä ja omistaja ohjeet pitää pepun alue puhtaana. Suihkuttelua jatketaan kaksi kertaa päivässä aina viisi minuuttia kerrallaan 4–5 päivän ajan, ja usein tämä tuntuu potilaasta yksinomaan mukavalta. Kauluria suositellaan käytettäväksi, jotta potilaan itsehoitoyritykset saadaan estettyä. Tapauksesta riippuen käytetään antibioottisalvaa, tai annetaan antibioottikuuri, mutta nykyään antibiootteja on vähennetty tässäkin jälkihoidossa. Tavallisesti eläinlääkäri varaa kontrolliajan, jolloin katsotaan, että tulehdus on parantunut ja rauhaset palanneet normaaliin kokoonsa.

Erittäin vakavissa tai toistuvissa tapauksissa voidaan anaalirauhasten poistamista harkita. Leikkauksessa on aina omat haasteensa, ja sitä on harkittava tarkkaan. Joskus se voi kuitenkin olla ainoa mahdollisuus estää jatkuvat anaaliongelmat, jotka toistuvina piinaavat koiraa ja aiheuttavat kovaa kipua.

Syitä ja seurauksia

Anaalirauhasten tulehtuminen on yleisempää pienikokoisilla koirilla, ja tuntuu siltä, että cockereillekin ongelmat ovat melko tuttuja. Nuorilla nartuilla näyttäisi olevan suurentunut riski kehittää anaaliongelmia 1-3 viikkoa juoksujen jälkeen. Altistavina tekijöinä mainitaan myös ylipaino, joka yhdistettynä pieneen kokoon ja vähäiseen liikuntaan saattaa merkitä heikentyneitä anaalialueen lihaksia. Myös allergiat ja erilaiset vatsaongelmat mitä ilmeisemmin altistavat anaalipulmille. Koska anaalit tyhjentyvät normaalisti ulosteen mukana, sen koostumus on tärkeä. Jo pelkkä pitkittynyt ripuli ja löysä uloste saattaa synnyttää anaaliongelmien kierteen. Ulosteen tulisi siis olla jämäkkää, ja sitä tulisi olla tarpeeksi, jotta anaalit pääsisivät tyhjentymään. Vääränlainen, kuituköyhä ravinto saattaa sekin siis olla taustalla. Myös liian kova uloste eli pikkupapanat eivät välttämättä riitä puristamaan tarpeeksi anaaleita. Kakalla on siis todella väliä!

Ja sitten on vielä se lukuisa joukko koiria, joilla ei ole mitään edellä mainituista selittävistä tekijöistä, mutta anaaliongelmat ovat silti jatkuvia.

Taustalla saattaa olla rakenteellinen pulma eli liian ahtaat anaalitiehyeet tai liian paksu tahnamainen anaalierite, jolloin tyhjentyminen ei vain onnistu. Kerran puhjenneeseen anaalirauhaseen muodostuu lisäksi ahtauttavaa

kudosvauriota, joten luonnollinen tyhjentyminen käy yhä vaikeammaksi, ja kierre on valmis. Kun anaalit eivät tyhjene tarpeeksi usein, alkaa erite käydä, tulee sekundaarinen bakteeritulehdus ja paise alkaa muodostua – ja taas on kiire eläinlääkärille kovasti kipuilevan koiran kanssa.

Anaalirauhaset saattavat alkaa oikutella missä iässä tahansa, ja vaikka anaalit olisivat toimineet hienosti vuosia, yhtäkkiä ilmaantuukin paise kaikkine seuraamuksineen. Syykin saattaa jäädä epäselväksi, ja kerta saattaa jäädä ainoaksi. Yksittäinenkin anaalipulma antaa kuitenkin syyn olla valppaana myös jatkossa. Hännänalustarkastuksia on siis syytä tehdä ainakin, jos koira käyttäytyy vähänkään poikkeavasti.

Jos karvakaverilla on jatkuvasti ongelmaa anaalirauhasten kanssa, on syytä tutkia, onko ongelman taustalla jokin altistava tekijä. Tärkeää vaivojen ehkäisyssä on, että koira on ja pysyy normaalipainoisena, saa sopivasti liikuntaa, uloste on normaalia eikä koira rapsuttele itseään tavallista enempää. Jos esiintyy vatsaongelmia tai kutinaa, yritetään löytää oireilun syy ja hoitaa mahdollinen allergia ensin. Joskus kuitulisän tai erityisen kuitupitoisen ruoan antaminen auttaa tyhjentämään anaalirauhaset tehokkaammin. Esimerkiksi ruokaan lisättävä Fiber-kuitulisä on auttanut monia.

Jos anaalit selvästikään eivät tyhjene itsestään, omistaja voi myös itse opetella tyhjentämään rauhaset säännöllisin väliajoin ongelmien ennaltaehkäisemiseksi tai asioida eläinlääkärissä pikaisella tyhjennyskäynnillä. Oman koiran takapään toimintojen tunteminen on tärkeää. Jos anaalit tyhjenevät itsestään, ne on syytä jättää rauhaan ja luottaa siihen, että luonto hoitaa tehtävänsä.

Mutta jos mikään ei auta ja koiralla on kaikista toimenpiteistä huolimatta edelleen jatkuvasti ongelmia anaalirauhasten kanssa, vaihtoehtona voi olla rauhasten kirurginen poisto. Useimmiten leikkaus onnistuu hyvin, mutta

leikkauskomplikaatioiden riski on olemassa. Mahdollisia komplikaatioita ovat esimerkiksi

tulehdus tai se, että pieni osa rauhasista jää leikkauksessa jäljelle ja aiheuttaa ongelmia jatkossakin. Jos eläimellä on ollut jatkuvia tulehduksia tai puhjenneita paiseita toistuvasti, on riski rauhaskudoksen jäämiselle suurempi. Leikkaukseen liittyy myös pieni riski peräaukon sulkijalihasten vaurioitumiselle, mikä saattaa johtaa ulosteen pidätyskyvyn heikkenemiseen. Leikkauksen hyödyt ja haitat on siis tarkkaan punnittava, ja ensin kannattaakin kokeilla muut vaihtoehdot. Ilman anaaleitaan koira pärjää kyllä, mutta leikkauksessa on aina riskinsä.

Jos anaalit eivät ole koskaan vaivanneet koirakaveria, on syytä olla tyytyväinen. Outojen oireiden ilmaantuessa on hyvä kuitenkin aina muistaa myös anaalit. Hännän alle kannattaa kurkistaa, vaikka peräpään ongelmia ei olisi aiemmin ollutkaan. Onnellisinta on, jos anaaleiden toimintaan ei tarvitsisi mitenkään kajota, mutta valppaana kannattaa olla. Mitä aiemmin apu tulee, sitä vähemmän kipua rakas karvakaveri joutuu sietämään.

Lähteet:

Evidensia, Firstvet, eläinlääkäri Renate Jäätes

Hoffman: Koiran Kotilääkäri

Fogle: Koiran vaivat

c ockereiden mejämestaruus 2022 jalasjär V ellä

Kirjoittanut sari änäkkälä

Vitsistä se viime syksynä lähti. Mietetiin, että onpa harmi, kun ei voida hakea cockereiden mestaruuskokeeseen omien päällekkäisten koemenojen vuoksi – ensi vuonnahan meillä on muuten oma koe säännöissä määriteltyyn aikaan, voitaisiin pitää täällä… ja loppujen lopuksi vitsistä tuli MEJÄ-toimikunnan ehdotuksesta totta, kun tarkoituskin on pitää näitä kokeita eri puolilla maata.

Rotu-MEJÄn säännöt on tehty sitä silmällä pitäen, että se voidaan käydä kuuden koiran ryhmänä normaaliin tapaan eli osallistujat ovat myös lauantaina jäljenteossa, mutta toki erona pistekarsinta. Välillä jo näytti siltä, että tänä vuonna mukaan pääsee jo yhdelläkin voittajaluokan tuloksella, mutta niin vain tuli ryhmä täyteen, kun velvoitin vastoin suunnitelmiani

omankin koirani osallistumaan. Sen mahdollistivat koeväestä sihteeri ja keittiöhengettärien pestiin lupautuneet Päivi ja Jani, mistä olin kovin kiitollinen - niin oli myös iloinen jäljestäjäni Remu kauden toisesta startista sekä varmasti myös päivän päälle ruokailemaan tulleet osallistujat.

Koepäivän aamu lupasi lämmintä päivää, mutta onneksi kohtuuden rajoissa kuitenkin pysyttiin. Kokeen järjestelyissä oli hieman miettimistä maastojen osalta, koska juuri edellisen kokeen alla keväällä metsähakkuut vaikuttivat tuomariryhmälliseen jälkiä. Hieman siis meni aikaa uudelleen suunnitteluun ja uusien maastojen kävelyyn, mutta olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Kaikkiaan kokeeseen tuli 14 koiraa, joista cockereita yhdeksän.

Ylituomarin puhuttelu, jälkien arvonta, laukauksensietotesti ja sitten metsään. Sain itse ryhmäni ensimmäisen jäljen, opastin kolmannen ja viimeisen eli kuudennen ja siinä välissä korjasin kolmannen jälkimerkit pois sekä jäljen sivussa keräsin hieman kantarellia ja mustikkaa, joten liki koko päivä hurahti metsässä. Paluumatkalla poimin vielä kyytiin täytekakun vähän juhlavammille koekahveille, ja pian päivä alkoi paperitöiden myötä olla tulostenlukua vaille pulkassa.

Sponsorimme Tree of Petsin lahjoittamat ruokapalkinnot oli sumplittu Jalasjärvelle kulkevien kyytien mukana meille jo hieman aiemmin, ja kiertopalkinto Miran Malja oli myös odottamassa seuraavaa nimeä albumiinsa. Miran Maljan ovat lahjoittaneet yhdistykselle Pirkko ja Aarre Lampi vuonna 1992, ja nyt on kierrossa jo neljäs pysti.

Metsästysseuramme alueella on varsin hyvä riistakanta niin linnuissa kuin pienissä ja isommissa sorkkaeläimissä, ja tulos kaikille kokeeseen osallistuneille koirille kertoo mielestäni hyvästä tasosta.

Ensi vuoden mestaruuskokeen paikan ja ajan ilmoittaa MEJÄ-toimikunta sitten kun ne ovat selvillä, ja toki ne Kennelliiton tapahtumakalenteristakin löytyvät. Jos ne osuvat sopivasti kalenteriisi, mukaan kannattaa ilman muuta hakea kokeen mestaruusstatusta arkailematta. Kiitos meidän puolestamme kaikille kokeeseemme tänä vuonna osallistuneille cockereille ohjaajineen!

m estA ruusryhmän

T u L o KSET 31.7.2022

48 p. Vicky Leen Asfrid The Beloved

Ohjaaja Saara Varis

47 p. Lammenpein Adalmiina

Ohjaaja Kaisu Kärnä

45 p. Walanos Harvest Moon

Ohjaaja Sari Änäkkälä

44 p. Lammenpein Alinda

Ohjaaja Kaisu Kärnä

43 p. Debbie’s Glenmorangie Signet

Ohjaaja Pertti Konola

34 p. Friisin Metsäläinen

Ohjaaja Elina Ala-Könni

Jyrki Rasinpää

Marja Vaittinen

Marja Vaittinen

Sari Änäkkälä

m atch showta järjestämässä

Kirjoittanut erika aaltonen, kuvat ehs ry ja derekaz design

Päätimme Etelä-Hämeen Spanielit ry:ssä järjestää koronavuosien jälkeen Match Shown. Ajankohdaksi valikoitui 24.4., joka on koiran päivä. Paikkoja kyselimme useita erilaisia, kauppakeskusten parkkihalleja, maneeseja ym. ja lopulta löysimme sopivan paikan, Hämeenlinnan rautatieaseman lähellä olevan pysäköintitalo Pöölin. Saimme luvan vallata kokonaisen kerroksen.

Ruusuke- ja pokaalitalkoiden, sponsorimetsästyksen, palkintokassien pakkaamisen ja kaikkien muiden valmistelujen jälkeen päästiin varsinaiseen työn touhuun. Mätsäriaamuna hallitus ja talkoolaiset kokoonnuimme Pööliin rakentelemaan kehät, opasteet, ilmoittautumispisteen ja opasteet. Kun ilmoittautumisaika koitti, oli koiria pian jonoksi asti. Kaksi ihmistä sai kokoajan ottaa ilmoittautumisia vastaan ja voisi sanoa, että oli ihan ruuhkan tuntua. Kaiken kaikkiaan mätsäriimme ilmoittautui 106 koiraa ja 9 lelukoiraa, aika huikea saldo!

Mitä ensi kerralla tekisimme toisin? Ehkä ainakin buffet tulisi sijoittaa keskeisemmälle paikalle ja kaikkien kehien valokuvaus tulisi hoitaa organisoidummin. Tällä kertaa kuvasin ns. ”studiokuvia” rekvisiitan kanssa, kolme ilmaista kuvaa BIS-koirille ja lisäksi ihmiset saivat edulliseen hintaan myös tilata kuvia. Ideana tämä oli kiva, mutta hankala järjestelyn kannalta. En mitenkään ehtinyt kuvaamaan sekä kaikkia kehiä, että ”studiokuvia”. Ehkä ensi kerralla joku erilainen systeemi...

Kaiken kaikkiaan match show oli kiva tapahtuma ja saimme todella paljon kiitosta järjestelyistä. Etenkin korttimaksumahdollisuus ja hyvät palkinnot saivat paljon positiivista palautetta. Teimme myös hyvän tuloksen taloudellisesti. Toivottavasti ensi vuonnakin on mahdollista järjestää match show.

Cockerspanielit ry OPEN SHOW 15.10.2022 Salon koirahalli

Tuomarit

Anders Carlsson (kennel Vitahotellet), Ruotsi Hanna Nyman (kennel Finemoon) pennuilla Tuomarit ovat varalla toisilleen.

Punaiset, mustat ja kirjavat arvostellaan omissa luokissaan.

Normaalien näyttelyluokkien lisäksi open showssa on pikkupennut (5-7 kk) ja superveteraanit (yli 10 v).

Rajoitettu osanotto max 150 koiraa.

Ilmoittautumiset 25.9.2022 mennessä

sähköpostilla osoitteeseen

CockereidenOpenShow@gmail.com

Ilmoittautumismaksu

1. koira 27 €

Seuraavat koirat 20 €

Tili FI59 1394 3000 2041 78

NDEAFIHH

Viite 12221204

s uomalaisen käy TT övalion arvon viimeis T ely koiranäy TT elyssä

ote kirjasta tartu hetkeen - yhden käyttövalion tarina, kirjoittanut tiina Karlström

Suomessa käyttövalion arvoon tarvitaan koiranäyttelystä ulkomuototuomarin arvostelemana vähintään arvosana H (hyvä). ulkomaisia koe- ja ulkomuototuomareita sekä lajin harrastajia suomalainen käytäntömme ihmetyttää. Koiranäyttelyarvostelu parhaimmillaan on näille mielestäni hyvä juttu, kun se tehdään asiallisesti ja tarkoitus loppuun asti mietittynä.

Tarkoituksena on saada koiran rakenteelle ja olemukselle asianmukainen arvostelu H-arvosanan muodossa, joka viimeistelee korkeilla koetuloksilla ansaitun käyttövalion arvon. Ihan sama kuin kääntäen ajateltuna cockerspanielin muotovalion arvo. Kolmen sertifikaatin jälkeen koiran tulee suoriutua hyväksyttävästi joko spanielien taipumuskokeesta tai tehdä tyydyttävällä ja hyväksytyllä tasolla vähintään avoimen luokan 3. palkinnon arvoinen koesuoritus spanielien metsästyskokeessa. Ei yhtään sen enempää. Sekä näyttelyiden että kokeiden korkeammat palkintosijat kuuluvat sitten ansaitusti niille parhaimmille.

KÄY-luokan

Kun aikanaan korkeasti koepalkitun käyttölinjaisen nartun Meryl Black Doven eli Muun kanssa lähdimme jo neljättä kertaa pois näyttelykehästä ilman H-arvosanaa, tällä kertaa T:n (tyydyttävä) kanssa, olin harmissani. Tuomarin mielestä koristekarvaa oli aivan liian vähän, minkä vuoksi hän ei voinut H:ta antaa. Muistan kehän laidalla harmitukseeni saamani kommentin kokeneelta suomenajokoiraharrastajalta: ”Vie se metsästävälle ulkomuototuomarille”. Vastasin, että niitähän meillä ei rodussamme juurikaan ole.

Viidennellä näyttelykäynnillään Muu sai H-arvosanansa brittituomarilta arvostelulla: ”Black bitch with a lovely expression but lacking in foreface. Well angulated front. Reasonably straight front legs. A little long in body but firm topline. Moderate bend of stiffle. Moved reasonably soundly and true. A little off type but not denying her breed.”

Cockerspanielin rotumääritelmä hyväksyy metsästyslinjaisen rotutyypin. Eli tyypin vuoksi se ei

voi HYL-arvosanaa saada. Tästä monenkirjavasta käyttölinjaisten cockerspanieleiden joukosta nämä kyllä olemukseltaan cockerspanieliksi tunnistaa. Näyttelyarvostelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että koiran rakenne on tasapainoinen ja metsästyskäyttöä suosivaa. Etu- ja takaraajojen kulmausten tulee olla keskenään tasapainoiset, eturaajojen edestä katsoen suorat, rintakehässä riittävä syvyys ja leveys, jotta sinne mahtuvat hyvin vahvat keuhkot ja sydän. Karvapeitteen tulee olla silkkinen, josta vesi valuu soljuen pois eikä sitä saa missään nimessä olla liikaa. Pään ja korvien tulee olla kevytrakenteiset. Luonteen reipas, tasapainoinen ja ystävällinen. Nämä ominaisuudet riittävät hyvin H:n antamiseen ilman turhaa hifistelyä. Metsästyskäytössä lyhyestä rungosta ja runsaammasta turkista on vain haittaa.

HYL- ja T-arvosanat näille tulee antaa niissä tapauksissa, joissa koiran käyttäytyminen on rodulle epätyypillistä tai jokin rakenteessa ole-

va puute tai vika on riskinä koiran terveydelle. Nykyaikana myös värivirheet jättäisin suosiolla pois silloin kun arvostellaan metsästyslinjaista koiraa. Miksei muiltakin – väritys ei haittaa koiran elämää millään muotoa.

Näiden koirien vieminen koiranäyttelyyn antaa perspektiiviä sille, kuinka suuresti linjat ihmisen tekemän jalostuksen ohjauksen seurauksena ovat eriytyneet. Hyvää kertausta näiden näkeminen on myös koiranäyttelyharrastajille rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Vain pieni osa tämänkin rodun harrastajista aidosti metsästää, joten vuosikymmenien takainen haave ja tavoite ns. dual purpose -koirasta, joka pärjää sekä näyttelyissä että kokeissa, on jo mennyttä aikaa. Tämä nykyinen jako on paljon parempi. Se antaa myös pentua hankkivalle mahdollisuuden onnistua halutunlaisen yksilön saamisessa. Eikä aktiivista toimintaa tarvitsevia yksilöitä päädy fyysisesti kevyempään kotikäyttöön.

narttuja Kellokoskella vuonna 2015

Jokseenkin ideaali käyttölinjaisen cockerspanielin rakenne ja karvapeite – ei tarvetta lyhyempään runkoon eikä runsaampaan karvapeitteeseen. Kuvassa Witch-Hunt’s Eddie Vedder, kuva Nina Mahlanen

Näyttelyyn nämä viedään koepalkittuina ja käyttöluokkaan ilmoitettuina. Asiallisesti trimmattuina, pestyinä ja hyvään esiintymiseen valmennettuina. Silloin ne ovat kunniaksi harrastajilleen ja tuomarin on ne helppo myös arvostella.

Hossing Carus eli Mutkukin valmisteltiin näyttelyyn huolella. Kävimme yhdessä MatchShowssa ja yhdessä näyttelytreenissä, kun tulehdusten vaivaamien korvien rassaamisesta oli tullut pientä epäluuloa ja arastelua pöydällä tapahtuvaan käsittelyyn. Se näkyy siinä, että Mutku käänsi päätään aktiivisesti sivuun, kun sitä pöydällä käsiteltiin. Nopeassa näyttelyn arvostelutapahtumassa Mutkuun tutustuessaan ulkomuototuomari voi tulkita sen palkintosijaa alentavaksi arkuudeksi. Hyvin meni treenit ja hyvin kävi myös näyttelyssä. Mutku oli reipas esiintyjä alusta loppuun saakka, eikä väistellyt tuomarin kättä missään vaiheessa, vaan odotti aktiivisen rauhallisesti makupala- tai pallopalkkaa käsittelyn jälkeen.

H-arvosana ja käyttövalion arvo saatiin ensimmäisellä ja viimeisellä näyttelykäynnillä. Mutkun arvostelu oli: ”Typical working spaniel. Quite strong head, earset low enough. Rather short on legs. Could have more withers. A little long back. Well angulated rear. A little loose elbows. Moves with energy. Could have more coat.”

Mielenkiinnolla jään odottamaan sen ulkomuototuomarin arvostelua, joka arvostelee metsästyslinjaisen cockerspanielin hyväksytyn rotutyyppinsä mukaisesti, eikä toivo sille runsaampaa karvapeitettä, lyhyempää runkoa ja raskaampia korvia.

Meryl Black Dove, kuva Mikko Ala-Kojola

ukijaku V ia

Kaisa Kiviniemi

Mervi Lainpelto

Ida Korpi

Mervi Lainpelto

Kaisa Kiviniemi

Pirre Jurvanen

Elias Sahlberg

c ockers P anieleiden erikoisnäy TT ely 11.6.2022 nuuksio,

espoo

My thanks to the Officers and Committee of the Finnish Cocker Spaniel Club for the kind invitation to judge bitches at your Speciality Show and for your generous hospitality – your stewards were marvellous, and I had a wonderful time.

The show was held in a beautiful National Park setting, with good ground and we were blessed with a fine, sunny day; the exhibitors were sensible and kept their dogs in the shade when necessary - the heat did not seem to affect their enthusiasm.

I was extremely impressed with the depth of quality and good Cocker type in both parti and solid colours; more than delighted to see such good definition and balance in heads, maintaining that kind, gentle expression - imperative as the window to our breed.

All exhibits generally showed sound movement with that merry temperament we expect from our breed. Exhibits were clean and very well presented; I would like to see more attention paid to the trimming of feet and, in some places, less feathering – this would finish the picture. Dentition was good on the whole – though some bitches did need their teeth cleaning.

Very good bitches came through to compete for top honours at the end of the day, any of whom I would like to have taken home! Although the dogs put forward by my co-judge swept the board taking Best Junior, Best Veteran and Best in Show – with such quality in both sexes, that is probably how it should be.

I would say that the Cocker Spaniel in Finland is in very good hands. Thank you again for the honour of judging your dogs.

Sally Ellison (kennel Withiflor)

I judged bitches at this show back in 2003 and was most impressed with the depth of quality through the colours then. Having judged the dogs this time, I am convinced that breeders are “getting it right”, and many of the dogs that I judged would hold their own really well in England (the country of origin of the cocker spaniel). I had quality in abundance in most classes and was splitting hairs on many occasions. Some dogs were overweight and some underweight, so had to pay the penalty. Some would benefit with some more skilful trimming to enhance the outline and movement. I also judged the puppies and the quality that I found bodes well for the future.

I must thank the Officers and Committee for their hospitality, the stewards for keeping the show on the road and, most importantly, the exhibitors for trusting me to give an opinion on their treasured dogs. The venue was just beautiful, and the weather was perfect albeit a little hot at times. I hope to see you in another 19 years!

Mike Masters (kennel Manchela)

Bis FI MVA HEW-21

om. Hotti Mari vsp FI & LT MVA

Glorious

vsp-juniori Goldbird’s Happy Friend

Bis-juniori Merry Cocktails New Light In White

om.

Bis-kAsvAttA jAryhmä

Triplet

Heli Härkälä

These are all out of the same mould. They are very alike and their movement is of the same style and posture.

Bis-veterAAni C.I.E. JV-12

Cobarn Distant Drums

om. Ranta Jaana

vsp-veterAAni

C.I.B FI & LT MVA

Fenbrook

Now I’m Here

om. Taina Tarja

Bis-jälkeläisryhmä

C.I.B. C.I.E. FI & EE & LV &LT & BALT MVA FI & SE JVA LT & LV & EE & BALT JMVA LTJV-15

TLNJW-15 EEV-17

Triplet Yes Indeed

om.

Light blue bitch with four offspring, three with one sire, one with second sire. One male and three bitches. All of even type and good temperaments. They have good heads, are well bodied with good rib and substance. All sound moving and confident. Credit to their breeder.

om. Mattila Kari & Mattila Oili

Kauhanen Nina

Heli Härkälä

k A svAttA j A ryhmä

Tuomari Michael Masters

1. KP BIS Triplet

2. KP Pretty Flower’s

3. Benchmark

4. Goldbird’s

Dazzlingtails Gentleman

Rosswind Visa In Use

Triplet Show Them

Goldbird’s Happy Friend

luokka V oittajat

PENT u Luo KAN 5-7 KK uro KSET

Tuomari Michael Masters

1. Poppy Lop’s Beast Boy KP

2. Poppy Lop's Blue Beetle KP

Poppy Lop’s Beast Boy

Blue of super type. Liked his overall balance and his personality. Masculine well proportioned head and kind eye. Adequate reach of neck to well laid shoulders. Adequate depth for age. Well ribbed body. Strong well angulated quarters. Good tailset and carriage.

Moves sound fore and aft with fluent movement.

PENT u Luo KAN 7-9 KK uro KSET

Tuomari Michael Masters

1. Touch Of Sirius All At Once 1 KP, VSP-pentu

2. Jenlin Syyshehku

3. Kantelettaren Kokkolintu

4. Aamunkoiton Nukkumatti

Touch Of Sirius All At Once

Super quality blue, with everything in proper place. His head is masculine at the right stage of development for age. Very strong in front assembly and super development in rib. Short in loin. Nicely well let down in hindquarters and short below the hock. Loved his type and actions on the move. He moved sound and held a good topline on move. This dog can only improve with age.

PENT u Luo KAN 5-7 KK NA r T u T

Tuomari Michael Masters

1. Benchmark Blushing Princess KP

2. Poppy Lop’s Boom Boom KP

3. Poppy Lop’s Blonde Phantom KP

4. Crossfell Killer Queen KP

Benchmark Blushing Princess

Super quality blue with a head to die for and a melting expression. Good reach in neck. Strong in front assembly with good depth. Well sprung in the rib, short in the loin. Lovely legs and feet. Well angulated quarters. Moves foot-accurate, steady but happy.

Loved her.

PENT u Luo KAN 7-9 KK NA r T u T

Tuomari Michael Masters

1. Pretty Flower’s Glorious Catch KP ROP-pentu

2. Pretty Flower’s Greatest Glory KP

3. Triplet Copper Ruby KP

4. Lepänojan Aito Prinsessa KP

Pretty Flower’s Glorious Catch

Pretty black of lovely type. Feminine in head with good expression. Strong in front with good forechest. Well sprung rib, short in loin. Good development in hindquarters. Moved sound, holding a good shape in profile. Good quality coat.

j unioriluok A n urokset

Tuomari Michael Masters

1. Merry Cocktails New Light In White ERI SA ROP-juniori

2. Shavian Dum Dum Diddle ERI SA JUN-SERT

3. HeJW-21 Fenbrook Chip Of Gold ERI

4. Jenlin On The Road

Merry Cocktails New Light In White

Super orange with lovely balance. His head is strong for his age but of good shape, I hope it doesn’t go over. He has a lovely reach of neck into the best of shoulders. His depth of forechest is well developed for age. Well ribbed, short in the loin. Good width of thigh. He moves foot perfect and in profile he drives and reaches with a firm topline.

nuorten luok A n urokset

Tuomari Michael Masters

1. Dazzlingtails Nearly Great As Daddy ERI SA

2. Allert’s Your Song ERI SA

3. Pretty Flower’s Hold My Beer ERI SA

Dazzlingtails Nearly Great As Daddy

Very nice type of dark blue. Masculine in head without coarseness. Well made in front. Good development of rib for age and short in loin. Strong in quarters. Moves sound with good drive and reach. Well presented.

Avoimen luok A n urokset

Tuomari Michael Masters

1. V-21 Nickel And Dimes Business As Usual ERI SA PU2

2. Margate Knight Enchanter ERI SA SERT

3. Julian’s The Diplomat ERI SA

4. Shavian Circle Of Life ERI SA

Nickel And Dimes Business As Usual

This blue appeals for his breed type and balance. His feet are to die for. His head is masculine with good shape and proportions. His front is textbook. Good spring of rib and short in loin. His quarters have thick first and second thigh.

He’s short below the hock. Nothing is overdone. His footfall is accurate.

käyttÖluok A n urokset

Tuomari Michael Masters

1. FI MVA Benchmark First Things First ERI SA PU3

2. Triplet Golddigger ERI SA VARA-SERT

3. Northworth Ideal Deal ERI

4. FI MVA EE JMVA TLNJW-21 EEJV-21 Triplet Stand By ERI

Benchmark First Things First

He’s a mature blue that appeals to the eye for type and balance. Loved his head shape. Strong front, mature in rib. Nice rounded quarters. He moves sound fore and aft, holding topline. Nothing exaggerated.

vA lio luok A n urokset

Tuomari Michael Masters

1. FI MVA HEW-21 Dazzlingtails Gentleman Like Daddy ERI SA PU1 ROP

2. C.I.E NO & LV & LT & EE & BALT MVA LT & LV & EE & BALT JMVA PMJV-17

Benchmark I’m St Louis Proud ERI SA

3. FI & EE & LT MVA Triplet The Hobgoblin ERI

4. FI MVA Pretty Flower’s Gangnam Style ERI

Dazzlingtails Gentleman Like Daddy

A cracking black and white with a masculine head. His front is well constructed. He has good bone and feet. Mature in rib and short in loin. I like his leg length, which gives him a good balance. His quarters are well rounded over the rear. His movement is good from any angle, holding a good topline. I can’t believe he’s nearly eight.

veter AA ni luok A n urokset

Tuomari Michael Masters

1. C.I.E JV-12 Cobarn Distant Drums ERI SA PU4 VET-SERT ROP-VET

2. C.I.B. C.I.E. FI & SE (n)& EE & LV & LT & BALT & BY MVA FI & EE VMVA FI & SE & NO & POHJ JVA BALTV-17 Flushing Meadow’s Dirac ERI SA

3. FI MVA HEW-15 Fenbrook Hijack My Heart ERI SA

4. C.I.B. .I.E. FI & NO & EE & LV & SI & LT & BALT & BY & RO & RO GR & MD & MD GR & MD SU GR MVA FI & NO & SE & POHJ JVA TLNW-19

Benchmark You Know Me ERI

Cobarn Distant Drums

Wow, what a cracking golden and a credit to his owner. Super head. Textbook front and so well balanced throughout. Topline is firm and tailset and carriage great. His movement is so fluid. Loved him.

j unioriluok A n n A rtut

Tuomari Sally Ellison

1. Goldbird’s Happy Friend ERI SA PN4 JUN-SERT, VARA-SERT, VSP-JUN

2. FI & EE JMVA EEJV-22 Betway’s Charlie’s Tan Angel ERI SA

3. Coastline My Sharona ERI

4. Puvepapan Dancing Queen ERI

Goldbird’s Happy Friend

Pleasing, balanced head with good stop and kind expression. Good reach of neck. Correct angulation. Good bone. Neat feet. Well ribbed, short coupled muscled quarters. Sound movement, holding topline.

nuorten luok A n n A rtut

Tuomari Sally Ellison

1. HEJW-21 JV-21 Pretty Flower’s Hard Rock Hallelujah ERI SA

2. LT & LV & EE & BALT JMVA RIGAJW-21 Triplet Loving Memories ERI SA

3. White Feaver’s Halle Berry ERI

4. Rassel’s Midsummer Magic Of Love ERI

Pretty Flower’s Hard Rock Hallelujah

Well balanced all through. Kind expression. Correct angulation. Good forechest. Excellent legs and feet. Good spring of rib, short coupled. Well developed quarters. Sound driving action with good reach.

Avoimen luok A n n A rtut

Tuomari Sally Ellison

1. Triplet Show Them ERI SA PN3 SERT

2. V-21 TLNW-22 Fenbrook Girl Crush ERI SA

3. Margate What If ERI SA

4. Benchmark Navigate Your Choice ERI SA

Triplet Show Them

Balanced all through. Best of heads and kind eye. Good reach of neck. Well laid-back shoulder. Good legs and feet. Good spring of rib and short coupled. Firm topline. Well muscled quarters.

Sound driving movement. Merry cocker.

käyttÖ luok A n n A rtut

Tuomari Sally Ellison

1. C.I.B. C.I.E. FI & EE& LV & LT & BALT MVA LT & EE JMVA FI JVA LTJV-20

Triplet Too-Ticky ERI SA

2. FI JVA Vicky Leen Asfrid The Beloved ERI SA

3. LT MVA LT & EE JMVA Triplet Thingumy ERI

4. Pretty Flower’s I Believe I Can Fly ERI

Triplet Too-Ticky

Well balanced head. Dark eye and kind expression. Good reach of neck. Well laid-back shoulder. Correct angulation. Well sprung rib. Short coupled. Well muscled. Sound moving. Happy cocker.

vA lio luok A n n A rtut

Tuomari Sally Ellison

1. FI & LT MVA Triplet Garden Pearl ERI SA PN1 VSP

2. FI MVA TLNW-18 Rosswind Visa In Use ERI SA PN2

3. C.I.B. C.I.E. FI & SE (n) & EE & LV & LT & BALT MVA LV & EE JMVA JV-17

PMJV-17 LTJV-18 LTV-19 Backhills Myfair Lady ERI SA

4. C.I.B. C.I.E. FI & SE (n) & NO MVA & POHJ & LT & BY MVA LT & LV & EE & BALT JMVA TLNJW-18 EEJV-18 LVJV-18 Aamunkoiton Pinkie Pie ERI SA

veter AA ni luok A n n A rtut

Tuomari Sally Ellison

1. C.I.B. FI & LT MVA Fenbrook Now I’m Here ERI SA VET-SERT, VSP-VET

2. C.I.B. C.I.E. FI & EE& LV & LT & BALT MVA LT & LV & EE & BALT JMVA FI & SE JVA LTJV-15 TLNJW-15 EEW-17 Triplet Yes Indeed ERI SA

3. FI VMVA Rassel’s Ying Yang ERI SA

4. C.I.B. C.I.E. FI & DK (n) & EE MVA EE VMVA EEV-16 V-18 HEW-19 V-19

HEVW-21 HEW-21 BALTVV-21 TLNVW-21 EEVV-21

Northworth Jumper Just Fits ERI SA

Triplet Garden Pearl

Balanced all through. Compact with deep chest and well sprung rib. Good bone. Correct angulation all through. Nicely muscled quarters. Sound positive movement. Merry cocker.

Fenbrook Now I’m Here

8 years. Best of heads. Dark eye and kind expression. Good reach of neck. Well laid-back shoulder. Excels in forearm. Good bone and feet. Deep chested. Well sprung rib. Firm loin. Good bend of stifle. Strong quarters. Sound driving movement.

k uvakoos T e erikoisnäy TT elys T ä

Kuvat Miika Kulmala

j äsensihteeriltä

Pieni muistutus edelleen: jos muutatte, osoitetiedot eivät päivity muutosilmoituksista meidän rekisteriimme. Ne tehdään manuaalisesti vain ja ainoastaan teidän ilmoituksistanne. Eli kun nyt saatte lehden, vilkaiskaa takakannesta, mikä osoite siellä on, ja jos tarve muuttaa, ilmoittakaa siitä minulle.

Ilmoittakaan myös sähköpostiosoitteet niin saatte laskunne perille, ja ilmoittakaa mielellään sellainen sähköpostiosoite, jota myös käytte lukemassa.

Paperilaskuista yritetään päästä mahdollisuuksien mukaan eroon, joten jos sinulla on mahdollisuus ottaa lasku vastaan sähköpostiin ja se on tullut vielä paperisena, ilmoitathan sähköpostiosoitteesi myös tänne.

Kaunista syksyä toivotteleepi Aila ja toimistokoirat Nella, Netta, Nelly, Neri ja Nerin paras kaveri, kuukauden nuorempi Bea (kuvassa), joka tuli laumaamme touko-kesäkuun vaihteessa. Vilskettä ja ihania hetkiä on koettu.

k er H okauppa

Aila Tarkiainen

puh: 044 340 8657

aila.tarkiainen@pajutar.fi

jasensihteeri@cockerspanielit.fi

uomen käytt

FI KVA-SPME

Friisin Gweneth

s. 13.5.2019

i. Ladecourt Bevis

e. FI KVA Friisin Aya

Omistaja Kaisa Kiviniemi

Kasvattaja Aija Manelius

Kuva Reea Kokko

Tilaa kerhokaupasta lämmin fleecetakki syksyn ulkoiluun. Myös juhlavuoden t-paitoja on edelleen saatavissa.

Tilaukset osoitteesta: kerhokauppa@cockerspanielit.fi

VOI1 20.11.2021 Raahe Pekka Eskola

VOI1 21.11.2021 Raahe Pekka Eskola

Näyttelytulos H Tampere 12.6.2022 David Shields

VOI1 10.10.2021 Soini Juha Tuomanen

uomen jäljestämis

FI JVA

Lingonberry’s Lost Highway

s. 10.1.2019

i. SE MVA(N) DK MVA(N) PMJV-16 DKJV-16

DKV-16 NOJV-16 Midnight Train’s Bon Jovi

e. FI MVA SE MVA(N) Lingonberry’s Laura Biagiotti

Kasvattaja Salla Henriksson

Omistaja Sari Mäntyranta

A viron

EEJV-17 EE MVA FI MVA

Merazure Ysabel

s. 6.6.29016

i. FI MVA HeVW-16 Kristala Cockwave’s Fast Mover

e. LV MVA LT MVA LV VMVA LT VMVA Merazure Nostalgic Azure

Omistaja Kaisa ja Sanna Mäkinen

Kasvattaja Merja Kämäräinen

Kuva Kaisa Mäkinen

VOI1 48 p. Kuusamo 11.7.2021 tuomari Heikki Pirhonen

VOI1 40 p.Rovaniemi 29.8.2021 tuomari Ville Porthan

VOI1 41 p. Pello 19.6.2022 tuomari Eino Jämsä

Näyttelytulos KÄK1 ERI SA ROP, SERT Tornio rn 26.5.2022 tuomari Katja Korhonen

FI VMVA Rassel’s Ying Yang

s. 13.8.2013

i. C.I.E JV-12 Cobarn Distant Drums

e. Manaca’s Trough My Eyes

Kasvattaja ja omistaja Hannele ja Kirsi Helenius

Kuva S. Määttä

u usi k A ns A invälinen muotovA lio

C.I.E*, BALT & EE & LT & LV MVA

Triplet Bicolour

s. 4.1.2016

i. POHJ MVA, POHJV-11, SEV-09, -11, -12 Backhill´s New Design

e. C.I.E, BALT & EE & LT & LV MVA, BALT & EE & LT & LV VMVA, POHJ & FI & NO & SE JVA, LTV-17 Baysway Blue Ronnie

Kasvattaja Heli Härkälä

Omistaja Jeena Kantosalo

invälinen muotov

C.I.E & C.I.B, FI & BALT & EE & LT & LV MVA, RIGAV-21

Triplet Blue Monday

s. 4.1.2016

i. POHJ MVA, POHJV-11, SEV-09, -11, -12 Backhill´s New Design

e. C.I.E, BALT & EE & LT & LV MVA, BALT & EE & LT & LV VMVA, POHJ & FI & NO & SE JVA, LTV-17 Baysway Blue Ronnie

Kasvattaja Heli Härkälä

Omistaja Anna & Maria Mettälä

invälinen invälinen

C.I.E & C.I.B, FI & BALT & EE & LT & LV MVA, EE & LT JMVA, LTJV-20

Triplet Too-Ticky

s. 5.10.2018

i. C.I.B, SK & HU MVA, HU JMVA Lindridge Bolt From The Blue

e. C.I.E & C.I.B, FI & BALT & EE & LT & LV MVA, LT VMVA, BALT & EE & LT & LV

JMVA, FI & SE JVA, LTJV-15, TLNJV-15, EEV-17 Triplet Yes Indeed

Omistaja ja kasvattaja Heli Härkälä

c ockeri P oikien ka P ina P alsta

sihteeri ja kuvaaja erika aaltonen

Luulemme, että meidän tie julkisuuden parrasvaloihin on alkanut! Viimeksi olimme lehden kansikuvapoikia ja tällä kertaa äiti pyysi meitä kirjoittamaan jotakin kapinapalstaa, kuulemma jokaisessa arvonsa tuntevassa julkaisussa pidetään kapinoita ja mikäs sen arvokkaampi julkaisu, kuin cockereiden oma lehti!

Olemme Ruuti ja Routa, 2-vuotiaat cockerspanielit. Meistä sanotaan, että olemme veljeksiä, mutta oikeasti meidät on adoptoitu tähän outoon perheeseen. Meidän lisäksi täällä asuu äiti, isä, sisko Koru ja kamala määrä kissoja. Ja siis oikeasti tarkoitamme kamalaa määrää, niillä on täällä ylivoima! Mutta olemme kyllä henkisesti niiden niskan päällä ja johtoasemassa. Välillä hyödynnämme myös niiden ruokavarastoja, sillä ne ei ole kovin viisaita ja saattavat pudotella ruokiaan pöydiltä, silloin me syöksymme apajille.

Siskomme Koru on kiinanharjakoira, sillä ei kasva karvaa muualla kun päässä, hännässä ja jaloissa. Mikälie luonnonoikku, kyllä koiralla karvat pitää olla, sehän on talvella kun tärisevä kalkkuna palellessaan. Koru ei myöskään tee paljon mitään cockerimaisia juttuja, se ei esimerkiksi koskaan makaa lattialla selällään! Mikähän sitä vaivaa.... Varmaan se naisten kuukausittainen BSE vai mikä se oli...

Aina minusta Ruudista sanotaan, että olen muka Ruuti-mammanpoika. Ei pidä paikkaansa. Täytyy äidin pois ollessa piipittää, koska tiedän ettei äiti löydä kotiin ilman antamiani äänimerkkejä. Äiti on palvelijana ihan okei, se pääsääntöisesti ruokkii meidät (aivan liian vähän). Se myös kuvittelee olevansa joku päällikkö, kun se keksii kaikenlaisia sääntöjä meidän päänmenoksi. Äiti vie minua, Ruutia, välillä nenäkisoihin, niistä minä tykkään kamalasti! Nenäkisoissa löydän peuran sorkkia, en ymmärrä

h aluatko sinä olla cockers P anielit-lehden

uusi P äätoimittaja/toimittaja?

Co CKE r SPANIELIT ry ETSII

Co CKE r SPANIELI - LEH d ELLE uuttA toimitustA vuoden 2023 ALu STA .

miksi ne jättävät sorkkia metsään, eivätkö ne tarvitse niitä? En minä ainakaan jättäisi tassujani metsään!

Välillä äiti vie minut sipsutuskisoihin, niistä en juuri välitä ja siellä on kamalan tylsää. Minun bravuuri on olla ”urrinmarri” ja öristä omaa örinääni, koska minulla on tylsää ja olen kuulemma hormonaalinen nuorimies enkä kuuntele esittäjääni. Tuomari antoi sillon minulle tulokseksi T, luulen, että se tarkoittaa Täydellistä. Nyt tehdään sen takia jotain kontaktiharjoituksia, se on ihan kivaa kun saa nameja, mutten ymmärrä miksi minun täytyy kiinnittää äitiin huomiota kun voin hyvin antaa nenän viedä...

Isä taas on paras palvelija ikinä! Minä, Routa, olen ehdottomasti isän poika. Aina kun isä tulee töistä, makaamme eteisen lattialla ja leikimme meidän omaa leikkiä ja isä lässyttää minulle rakkaussanoja. Saatan joskus tunkea itseni isän paidan sisään! Isä myös antaa aina omasta ruoka-annoksestaan myös meille, se on isässä parasta.

Mutta nyt meidän täytyy mennä pihahommiin. Nyt syksyllä pihassa olevat mädät omenat on aivan ihania, ainakin siis minun, Roudan mielestä.

Jos olet kiinnostunut joko päätoimittajan tai toimittajan työstä ja haluat tietää enemmän siitä, mitä lehden tekeminen pitää sisällään, lähetä sähköpostia osoitteeseen cockerspanielilehti@gmail.com tai soita nykyiselle päätoimittajalle Mariannelle, puh. 050 520 2202.

Hakuilmoitukset toivotaan 1.11.2022 mennessä osoitteeseen hallitus@cockerspanielit.fi.

Joulutervehdys vuoden viimeiseen lehteen

Muistathan, että vuoden viimeisen lehden deadline on 1.11. Siihen mennessä toivomme saavamme myös joulutervehdykset.

Voit joko itse tehdä tervehdyksen tai lähettää meille materiaalin ja teemme sinulle ilmoituksen toiveittesi mukaan.

j äsenhinn At

Koko sivu 45 euroa, ½ sivua 30 euroa, ¼ sivua 25 euroa

Rakkaudella ikiomat kapinoitsijanne, Ruuti & Routa

Cockerspanielit ry

hA llitus j A muut toimihenkil Ö t Tavoitat kaikki hallituksen jäsenet sähköpostiosoitteella hallitus@cockerspanielit.fi. Jos haluat asioida vain puheenjohtajan tai sihteerin kanssa, löytyy heidän sähköpostiosoitteensa nimen alta.

Puheenjohtaja

Markku Korpi puheenjohtaja@cockerspanielit.fi

puh. 050-3928364

Sihteeri

Anu Ikonen sihteeri@cockerspanielit.fi

Varapuheenjohtaja

Pirjo Peltonen pirjo.peltonen@ppp.inet.fi

Anett Finnig anett.finnig@gmail.com

Mari Hotti harjakoira@gmail.com

Nina Kauhanen nina.kauhanen@northworth.net

Minna Kinnunen minna.kinnunen@luukku.com

Riikka Ahtila riikka.ahtila@gmail.com

Susanna Sinisaari-Kaislo susanna.sinisaarikaislo@gmail.com

Merja Talman merja.talman@gmail.com

m uut toimihenkil Ö t

Jäsensihteeri

ATar Tilipalvelu

Aila Tarkiainen, Kelotie 12, 50120 Mikkeli aila.tarkiainen@pajutar.fi

puh. 044 340 8657

Taloudenhoitaja

ATar Tilipalvelu

Aila Tarkiainen, Kelotie 12, 50120 Mikkeli aila.tarkiainen@pajutar.fi /

taloudenhoitaja@cockerspanielit.fi

puh. 044 340 8657

ulkomuototuomarikoulutus

Arja Koskelo arja.koskelo@gmail.com

puh. 0400 225926

webmaster

Erika Aaltonen

webmaster@cockerspanielit.fi

Cockerspanielit ry

Pentuvälitys, pentulista, kasvattajien pentuepäivitykset cockeripentueet@gmail.com

Mariann Korpi

Mäkitie 9

04500 Kellokoski puh. 050 5115251

geenitestaustodistukset, FN, AoN, AMS, prcd-PrA, retrogeenit, terveyslausunnot cockereidenjalostustoimikunta@gmail.com

Mariann Korpi

Mäkitie 9

04500 Kellokoski

Näyttelytoimikunta - päänäyttely nayttelyt@cockerspanielit.fi

Markku Korpi, pj

Anett Finnig, sihteeri

Jaana Ranta, jäsen

Julkaisutoimikunta cockerspanielilehti@gmail.com

Markku Korpi, Cockerspanieli-lehden vastaava toimittaja

Taipumuskoetoimikunta

taipparit@gmail.com

Katri Alavalkama, pj

Riikka Ahtila

Mari Hotti

Anu Ikonen

Janna-Carita Kekkonen

Petri Martiskainen

Susanna Sinisaari-Kaislo

Metsästystoimikunta

Petra Saari, puheenjohtaja petra.ts.saari@gmail.com

Hertta Pirkkalainen, sihteeri hertta.pirkkalainen@gmail.com

Tiina Karlström

Jenni Juselius

Seppo Partanen

Casper Grönblom

Teemu Rytkönen

Anne Knuutinen

Eeva-Marja Jokinen

Pr-toimikunta

toimikunn At

Jalostustoimikunta

cockereidenjalostustoimikunta@gmail.com

Susanna Sinisaari-Kaislo, pj.

Anett Finnig, sihteeri, budjetti

Sabina Buchert, tilastot

Salla Henriksson

Minna Kinnunen

Mariann Korpi, pentuelista ja pentuvälitys

sekä geenitestauslistojen päivitykset

Reia Leikola-Walden

Nina Mahlanen, konsultoiva eläinlääkäri

Marianne Sundblad, päätoimittaja

Susanna Sinisaari-Kaislo, toimittaja

Erika Aaltonen / Derekaz Design, taittaja, toimittaja, webmaster

Kesäleiritoimikunta

Marianne Sundblad

Susanna Sinisaari-Kaislo

Mejä-toimikunta

mejacockerspanielit@gmail.com

Jenni Anttonen

Jan Egeland-Jensen

Satu Kamunen

Anu Ikonen

Tiia Pellonpää

Jannika Backman, pj backman.jannika@gmail.com

Kirsi Helenius

Annastiina Kovanen

Kerhokauppa

kerhokauppa@cockerspanielit.fi

Al A j A ostot

Pohjois-Hämeen alajaosto pohjois-hame@cockerspanielit.fi

Katri Alavalkama, pj

Taina Tanhua, sihteeri

Maistuisiko sinun koirallesi viljaton

Monster Forest Game?

- Forest Game saa innoituksensa pohjoismaisesta luonnosta ja sisältää runsaasti saksanhirveä ja ankkaa.

Maistuisiko sinun koirallesi viljaton

Monster Forest Game?

Tiesitkö?

fi.bonuscard.com kautta saat rekisteröityneenä jäsenenä

- Forest Game saa innoituksensa pohjoismaisesta

* Kuluttajille 10% alennus jokaisesta ostosta

* Kasvattajille 30% alennus jokaisesta ostosta

luonnosta ja sisältää runsaasti saksanhirveä ja ankkaa