s uomalaisen käy TT övalion arvon viimeis T ely koiranäy TT elyssä

ote kirjasta tartu hetkeen - yhden käyttövalion tarina, kirjoittanut tiina Karlström

Suomessa käyttövalion arvoon tarvitaan koiranäyttelystä ulkomuototuomarin arvostelemana vähintään arvosana H (hyvä). ulkomaisia koe- ja ulkomuototuomareita sekä lajin harrastajia suomalainen käytäntömme ihmetyttää. Koiranäyttelyarvostelu parhaimmillaan on näille mielestäni hyvä juttu, kun se tehdään asiallisesti ja tarkoitus loppuun asti mietittynä.

Tarkoituksena on saada koiran rakenteelle ja olemukselle asianmukainen arvostelu H-arvosanan muodossa, joka viimeistelee korkeilla koetuloksilla ansaitun käyttövalion arvon. Ihan sama kuin kääntäen ajateltuna cockerspanielin muotovalion arvo. Kolmen sertifikaatin jälkeen koiran tulee suoriutua hyväksyttävästi joko spanielien taipumuskokeesta tai tehdä tyydyttävällä ja hyväksytyllä tasolla vähintään avoimen luokan 3. palkinnon arvoinen koesuoritus spanielien metsästyskokeessa. Ei yhtään sen enempää. Sekä näyttelyiden että kokeiden korkeammat palkintosijat kuuluvat sitten ansaitusti niille parhaimmille.

KÄY-luokan

Kun aikanaan korkeasti koepalkitun käyttölinjaisen nartun Meryl Black Doven eli Muun kanssa lähdimme jo neljättä kertaa pois näyttelykehästä ilman H-arvosanaa, tällä kertaa T:n (tyydyttävä) kanssa, olin harmissani. Tuomarin mielestä koristekarvaa oli aivan liian vähän, minkä vuoksi hän ei voinut H:ta antaa. Muistan kehän laidalla harmitukseeni saamani kommentin kokeneelta suomenajokoiraharrastajalta: ”Vie se metsästävälle ulkomuototuomarille”. Vastasin, että niitähän meillä ei rodussamme juurikaan ole.

Viidennellä näyttelykäynnillään Muu sai H-arvosanansa brittituomarilta arvostelulla: ”Black bitch with a lovely expression but lacking in foreface. Well angulated front. Reasonably straight front legs. A little long in body but firm topline. Moderate bend of stiffle. Moved reasonably soundly and true. A little off type but not denying her breed.”

Cockerspanielin rotumääritelmä hyväksyy metsästyslinjaisen rotutyypin. Eli tyypin vuoksi se ei voi HYL-arvosanaa saada. Tästä monenkirjavasta käyttölinjaisten cockerspanieleiden joukosta nämä kyllä olemukseltaan cockerspanieliksi tunnistaa. Näyttelyarvostelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että koiran rakenne on tasapainoinen ja metsästyskäyttöä suosivaa. Etu- ja takaraajojen kulmausten tulee olla keskenään tasapainoiset, eturaajojen edestä katsoen suorat, rintakehässä riittävä syvyys ja leveys, jotta sinne mahtuvat hyvin vahvat keuhkot ja sydän. Karvapeitteen tulee olla silkkinen, josta vesi valuu soljuen pois eikä sitä saa missään nimessä olla liikaa. Pään ja korvien tulee olla kevytrakenteiset. Luonteen reipas, tasapainoinen ja ystävällinen. Nämä ominaisuudet riittävät hyvin H:n antamiseen ilman turhaa hifistelyä. Metsästyskäytössä lyhyestä rungosta ja runsaammasta turkista on vain haittaa.

HYL- ja T-arvosanat näille tulee antaa niissä tapauksissa, joissa koiran käyttäytyminen on rodulle epätyypillistä tai jokin rakenteessa ole- va puute tai vika on riskinä koiran terveydelle. Nykyaikana myös värivirheet jättäisin suosiolla pois silloin kun arvostellaan metsästyslinjaista koiraa. Miksei muiltakin – väritys ei haittaa koiran elämää millään muotoa.

Näiden koirien vieminen koiranäyttelyyn antaa perspektiiviä sille, kuinka suuresti linjat ihmisen tekemän jalostuksen ohjauksen seurauksena ovat eriytyneet. Hyvää kertausta näiden näkeminen on myös koiranäyttelyharrastajille rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Vain pieni osa tämänkin rodun harrastajista aidosti metsästää, joten vuosikymmenien takainen haave ja tavoite ns. dual purpose -koirasta, joka pärjää sekä näyttelyissä että kokeissa, on jo mennyttä aikaa. Tämä nykyinen jako on paljon parempi. Se antaa myös pentua hankkivalle mahdollisuuden onnistua halutunlaisen yksilön saamisessa. Eikä aktiivista toimintaa tarvitsevia yksilöitä päädy fyysisesti kevyempään kotikäyttöön.

Näyttelyyn nämä viedään koepalkittuina ja käyttöluokkaan ilmoitettuina. Asiallisesti trimmattuina, pestyinä ja hyvään esiintymiseen valmennettuina. Silloin ne ovat kunniaksi harrastajilleen ja tuomarin on ne helppo myös arvostella.

Hossing Carus eli Mutkukin valmisteltiin näyttelyyn huolella. Kävimme yhdessä MatchShowssa ja yhdessä näyttelytreenissä, kun tulehdusten vaivaamien korvien rassaamisesta oli tullut pientä epäluuloa ja arastelua pöydällä tapahtuvaan käsittelyyn. Se näkyy siinä, että Mutku käänsi päätään aktiivisesti sivuun, kun sitä pöydällä käsiteltiin. Nopeassa näyttelyn arvostelutapahtumassa Mutkuun tutustuessaan ulkomuototuomari voi tulkita sen palkintosijaa alentavaksi arkuudeksi. Hyvin meni treenit ja hyvin kävi myös näyttelyssä. Mutku oli reipas esiintyjä alusta loppuun saakka, eikä väistellyt tuomarin kättä missään vaiheessa, vaan odotti aktiivisen rauhallisesti makupala- tai pallopalkkaa käsittelyn jälkeen.

H-arvosana ja käyttövalion arvo saatiin ensimmäisellä ja viimeisellä näyttelykäynnillä. Mutkun arvostelu oli: ”Typical working spaniel. Quite strong head, earset low enough. Rather short on legs. Could have more withers. A little long back. Well angulated rear. A little loose elbows. Moves with energy. Could have more coat.”

Mielenkiinnolla jään odottamaan sen ulkomuototuomarin arvostelua, joka arvostelee metsästyslinjaisen cockerspanielin hyväksytyn rotutyyppinsä mukaisesti, eikä toivo sille runsaampaa karvapeitettä, lyhyempää runkoa ja raskaampia korvia.