IndustryRadar #1 2022

Rakentaminen | NR 01/2022

YMPÄRISTÖ

www.iradar.fi

8

REPORTAASI

RTS, LEED VAI BREEAM? NÄIN YMPÄRISTÖLUOKITUKSET EROAVAT TOISISTAAN REPORTAASI

+TEEMA

S. 60

SYNERGIAETUJA MONITOIMITALOISTA

KUOPION KORKEIMMAT KERROSTALOT KOHOAVAT MATKAKESKUKSEN PÄÄLLE SIVU 24

Raumalla ja Lohjalla uskotaan monitoimitalorakentamisen etuihin.

TOIMISTOTILOISTA HOTELLIKSI SIVU 44

www.iradar.fi

SISÄLLYS

3. Alkuvuoden isoimmat

Kokosimme yhteen suurimmat alkuvuonna alkavat rakennushankkeet maakunnittain.

6. Nimitykset

Tutustu rakennusalalla vuoden alussa tehtyihin nimityksiin ja rekrytointeihin.

8. Ympäristöluokitukset

RTS, Breeam vai Leed? Näin rakennusalan ympäristöluokitukset eroavat toisistaan.

10. Ryhmäkorjaushankkeen menestyksekäs vuosikymmen Haastattelussa ryhmäkorjaushankkeen isä Eino Rantala.

18. Asunnot

Täydennysrakentaminen on päivän sana – näin se näkyy arkkitehdin työssä.

44. Urheilu, viihde & kulttuuri

Toimistotilat muutettiin hotelliksi Helsingin päärautatieasemalla – NCC:n korjausurakoinnin johtaja Teemu Tynkkynen kertoo, miten se tehtiin.

60. Koulu

Karin kampus kasvoi Rauman kaupungin kaikkien aikojen suurimmaksi rakennushankkeeksi.

51.

Urheilu, viihde & kulttuuri

Verstas Architects

Uusi kaupunkikeskus rakentuu Espoon

80. Hoito- & hoiva-ala

Oulussa kehitettiin oma toimintojen ja tilojen suunnitteluprosessi uuden yliopistollisen sairaalan rakentamiseksi.

90 Infrastruktuuri

Metroasema muuttaa kaupunkikuvaa. Kaitaan asema on lähtölaukaus mittavalle asuin- ja liiketilarakentamiselle.

94. Toimitilat

Wärtsilän rakennushankkeessa tutkimus, tuotekehitys ja tuotanto tuodaan samaan paikkaan.

"Yrittäjän kommentit" ovat mainostekstiä, eikä niitä pidä sekoittaa toimitukselliseen materiaaliin.

TOIMITUSJOHTAJA & VASTAAVA JULKAISIJA

ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ

Oscar Lundberg

Johannes Bagge

TOIMITTAJA

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

oscar@branschaktuellt.se

Marika Pietilä

Myrna Whitaker

marika@iradar.fi

myrna@branschaktuellt.se

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

TAITTO

Marcus Nilsson

Lisa Nilsson

marcus.nilsson@ branschaktuellt.se

2|

johannes@iradar.fi

Vihjeet toimitukselle osoitteeseen toimitus@iradar.fi

produktion@branschaktuellt.se

Kansikuva: NCC Painotalo: UnitedPress

Industry Radar AB Lindhagensgatan 51, 112 43 Stockholm, Sweden +46 (0)8-400 22 620 Industry Radar on osa Lundros-konsernia.

Artikkelien ja kuvien käyttämiseen vaaditaan vastaavan julkaisijan lupa. Lehti ei vastaa sille lähetetystä materiaalista, eikä materiaalista, jota se ei itse ole tilannut. Lehteä on oikeus siteerata, mikäli lähde mainitaan.

Media: Industry Radar AB www.iradar.fi

Alkuvuoden suurimmat rakennushankkeet

Vuoden ensimmäisellä neljännekselle eri puolilla Suomea on alkamassa useita mittavia rakennushankkeita. Alkuvuoden kaksi kalleinta rakennushanketta edustavat kumpikin sairaalarakentamistajossa: Oulun yliopistollisen sairaalan F-osan rakentaminen ja Turussa alkava TYKSin psykiatrisen sairaalan rakentamisen ensimmäinen vaihe.

Etelä-Karjala Saimaan ammattiopisto Porakin purku ja uudistus, Lappeenranta

Keski-Suomi Kuokkalan Kalon / Yrjö ja Hanna -säätiö, Jyväskylä

Pohjois-Pohjanmaa OYS Tulevaisuuden sairaala 2030, F-rakennus, Oulu

Arvo: 11,5 miljoonaa

Arvo: 10 miljoonaa

Arvo: 130 miljoonaa

Etelä-Pohjanmaa Jalasjärven uusi yläaste ja Kirkonkylän alakoulu, Kurikka

Kymenlaakso Liikemiehenkatu 7 AsOy putket, Kouvola

Pohjois-Savo KYS psykiatriantalo, Kuopio

Arvo: 18 miljoonaa

Arvo: 3,8 miljoonaa

Etelä-Savo Mikkelin Virkkulankylä kerrostalo, Mikkeli.

Lappi (jaettu ykkössija) Taiga AsOy, Rovaniemi Arvo: 8 miljoonaa

Arvo: 42,2 miljoonaa

Päijät-Häme Koskisen Oy sahalaitos, Kärkölä Arvo: 48 miljoonaa

Kainuu Vuokatin studiokylä, Sotkamo

Arvo: 8 miljoonaa

Satakunta Kauramylly ja pakkaamorakennus Rauman satama, Rauma

Arvo: 22 miljoonaa

Pirkanmaa Kanavansilta AsOy, Tampere

Kanta-Häme Silmänkannon renkaidenkierrätyslaitos, Loppi

Arvo: 30 miljoonaa

Uusimaa (jaettu ykkössija) Meander AsOy, Helsinki

Arvo: 10 miljoonaa

Riistasalo AsOy, Rovaniemi

Arvo: 8 miljoonaa

Pohjanmaa Vaasan Laivuri AsOy, Vaasa Arvo: 10 miljoonaa

Keski-Pohjanmaa KVPS asumispalveluyksikön peruskorjaus, Veteli

Pohjois-Karjala Luovi Joensuu, Joensuu

Arvo: 4 miljoonaa

Arvo: 16 miljoonaa

Arvo: 5 miljoonaa

Arvo: 50 miljoonaa

Helsingin Visio AsOy Kalasataman keskus, Helsinki Arvo: 50 miljoonaa

Varsinais-Suomi TYKS psykiatrinen sairaala 1. vaihe, Turku Arvo: 60 miljoonaa

Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla alkavat (hankkeen arvon perusteella) suurimmat kotimaiset rakennushankkeet maakunnittain (Lähde: RPT Byggfakta)

www.iradar.fi

|3

www.iradar.fi

4|

Kuokkalan Kalon, Jyväskylä

Koskisen Oy sahalaitos, Kärkölä

Jyväskylässä aletaan rakentaa monisukupolvista asumista tukevaa neljän kerrostalon puukorttelikokonaisuutta, Kuokkalan Kalonia. Kortteliin nousee kolme vuokrataloa esteettömine niin lapsiperheille kuin senioreille sopivine asuntoineen sekä yksi asumisoikeusja yksi omistusasuntokerrostalo. Korttelissa on keskitytty erityisesti yhteistiloihin ja energiatehokkuuteen, joka tulee olemaan A-luokkaa. Hankkeen rakennuttajana toimii Yrjö ja Hanna -säätiö, pääurakoitsijana on JV-Rakenne Oy ja kohteen arkkitehtisuunnittelun on tehnyt arkkitehtit­­oimisto Collaboratorio.

Saha- ja levyteollisuusyritys Koskisen Oy alkaa ­rakentaa Kärkölään Päijät-Hämeeseen historiansa suurinta investointia, uutta puunjalostusyksikköä.­ ­Uuden rakennuksen valmistuttua sahaustoiminto siirtyy Järvelän keskustaajamasta sahatavaran jälkikäsittelyn ja jalostuksen yhteyteen, 4 kilometrin päähän nykyisestä paikasta. Uuden yksikön vuosituotanto on ensivaiheessa 400 000 kuutiota havusahatavaraa, kun se käynnistetään kesällä 2023. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 70 ­henkilötyövuotta.

Kuokkalan Kalon: Collaboratorio

Koskisen Oy Sahalaitos: Koskisen

Tyksin psykiatrisen sairaalan ensimmäinen vaihe, Turku

Taiga AsOy, Rovaniemi

Turussa käynnistyy Tyksin psykiatrisen sairaalan rakentamisen ensimmäinen vaihe. Hankkeen tarkoitus on keskittää eri puolella Varsinais-Suomea sijaitsevia psykiatrian toimintoja samaan osoitteeseen. Noin 20 000 neliön laajuinen uudisrakennus nousee Turun yliopistollisen kantasairaalan viereen ja sekä siihen että toisessa vaiheessa rakennettavaan samankokoiseen rakennukseen, valmistuu sekä vuodeosasto- että avohoitopaikkoja samoin kuin hallinto- ja opetustiloja. Ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2024 toukokuussa ja tavoite on päästä aloittamaan hankkeen toinen vaihe ensi vuonna.

Lehto Group pääsee aloittamaan Rovaniemellä uudestaan jo kertaalleen käynnistämänsä asuntoosakeyhtiö Taigan rakentamisen kaupungin ydinkeskustaan. Kyseessä on kolmen asuntoosakeyhtiön korttelihanke, jonka rakentaminen keskeytyi väliaikaisesti vuonna 2020 pandemian alettua ja jäi seuraamaan markkinatilannetta.

Kuusikerroksiseen Taigaan valmistuu vuoden lopussa 95 asuntoa, joista osa on kattohuoneistoja, sekä kaksi talosaunaa. Kohteen on suunnitellut pohjoissuomalainen LUO Arkkitehdit -toimisto.

Tyks Psykiatrinen sairaala: Vsshp

Taiga AsOy: Lehto Group

www.iradar.fi

|5

www.iradar.fi

Uudessa työpaikassa Asko Laune Rejlers Finlandin uusi Rakentamisen toimialajohtaja

Liisa Jäätvuori A-Insinöörien uusi vastuullisuus- ja laatujohtaja

Mikko Vasama

Vahanen Talotekniikka Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2013 toiminut Asko Laune siirtyy huhtikuussa Rejlers Finlandin Rakentamisen toimialajohtajaksi ja aloittaa myös johtoryhmän jäsenenä.

Reljers Finlandin Rakentamisen toimialalla työskentelee noin 200 henkilöä.

A-Insinöörit on nimittänyt Liisa Jäätvuoren vastuullisuus- ja laatujohtajakseen 1. helmikuuta alkaen. Samalla Jäätvuori liittyy konsernin laajennettuun johtoryhmään.

Rudus on nimittänyt diplomi-insinööri Mikko Vasaman uudeksi toimitusjohtajakseen.

Vasama on aloittanut tehtävässään 1. helmikuuta.

— Asko on erinomainen lisä johtoomme ja tuo mukanaan vahvaa kokemusta rakennusalalta ja näyttöä hyvästä ihmisjohtamisesta sekä tuloskeskeisestä kehittämisestä, sanoo Rejlers Finlandin toimitusjohtaja Mikko Vaahersalo.

6|

Vähähiiliseen ja hiilineutraaliin rakentamiseen erikoistunut Jäätvuori on aiemmin toiminut kestävän kehityksen johtajana ja konsulttina A-Insinöörien rakennuttamisen toimialalla.

Ruduksen uusi toimitusjohtaja

Vasama on toiminut aiemmin Ruduksen Betoni- ja kivimateriaalit toimialan toimialajohtajana vastuualueenaan valmisbetoni-, kiviaines- ja kierrätysliiketoiminta. Hänellä on noin 20 vuoden kokemwus betoniteollisuuden erilaisista johdon sekä myynnin tehtävistä.

Tero Kosunen Assemblinin uusi Suomen liiketoimintojen johtaja

Assemblin nimitti tammikuussa Tero Kosusen Assemblin Finland -liiketoiminta-alueen johtajaksi. Kosunen on tähän asti toiminut Assemblinin Suomen toimintoihin kuuluvan automaatiokonserni

Fidelixin toimitusjohtajana ja 1. helmikuuta alkaen hän on aloittanut aiemman toimitusjohtajan tehtävänsä ohella myös uudessa roolissaan Assemblinin Suomen liiketoimintojen johdossa.

Mättö, joka on toiminut aiemmin JM-Rakenteessa projektipäällikkönä ja suunnittelijana.

Ari Mättö A-Insinöörien uusi Etelä-Pohjanmaan yksikön johtaja

A-Insinöörit avasi vuoden alussa uuden, Etelä-Pohjanmaan yksikön, kun perheyhtiö Rakennusinsinööritoimisto JM-Rakenne sulautui osaksi A-Insinöörit Suunnittelu Oy:tä. Uuden Seinäjoella ja Kauhajoella toimivan yksikön johtoon on nimetty diplomi-insinööri Ari

toimitilarakentamisesta ja Jatkeella hän on työskennellyt vuodesta 2014 alkaen.

Esa Rautanen Jatkeen logistiikka- ja toimitilarakentamisen uusi johtaja

Esa Rautanen on aloittanut Jatke Toimitilat Oy:n Logistiikka- ja toimitilarakentamisen yksikönjohtajana 1. tammikuuta alkaen.

Rautanen siirtyi tehtävään yksikön tuotantojohtajan roolista. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus

Mätön johtama yksikkö on keskittynyt etenkin talopakettisuunnitteluun sekä uudiskohteiden puu- ja betonielementtisuunnitteluun.

Uudessa tehtävässään Rautanen vastaa koko Logistiikka- ja toimitilarakentamisen yksikön johtamisesta, tuloksesta ja kehittämisestä.

www.iradar.fi

|7

www.iradar.fi

Ympäristöluokituksia joka lähtöön – näin kotimainen RTS eroaa kansainvälisistä haastajistaan

Y

hä useampi rakennusalan yritys tavoittelee hankkeissaan ympäristöystävällisempiä työtapoja ja rakennusmateriaaleja, ja avuksi on viime vuosina tullut useampi ympäristöluokitustyökalu. Mutta miten markkinoiden nuorin tulokas - kotimainen RTSympäristöluokitus – eroaa kansainvälisistä BREEAM- ja LEED-luokituksista? Entä onko taktikointi mahdollista työkalua valittaessa?

Yhä useampi rakennusalan yritys ottaa rakennushankkeissa avukseen ympäristöluokitustyökalun, joka yhtäältä helpottaa hankkeen suunnittelua ympäristönäkökulmasta ja toisaalta antaa hankkeen valmistuttua luokituksen, jota voi käyttää kohteen ja rakentajan markkinoinnissa. Kansainvälisistä työkaluista brittiläinen BREEAM ja amerikkalainen LEED ovat löytäneet tiensä myös Suomeen ja lisäksi Rakennustietosäätiö RTS lanseerasi viisi vuotta sitten oman kotimaisen työkalunsa. Itse ympäristöluokitustyökalujen lisäksi rakennushankkeille on mahdollista hakea myös muista yhteyksistä tuttua pohjoismaista Joutsenmerkkiä. Mutta miksi työkaluja ja merkintöjä on niin monta, ja onko sillä merkitystä, minkä niistä valitsee hankkeeseensa?

Petri Jaarto työskentelee RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkönä Rakennustieto Oy:ssä ja taustoittaa, että kotimaista työkalua lähdettiin alun perin kehittämään, jotta saataisiin markkinoille kevyempi ja kansainvälisiä työkaluja paremmin kotimaisiin tarpeisiin sopiva työväline.

8|

— Kansainväliset työkalut ovat aika raskaita ja niiden kriteeristöt nojaavat niiden kehittäjämaiden paikallisiin standardeihin. Niissä saatetaan arvioida suurella painoarvolla sellaisia asioita, joilla ei ole niin suurta merkitystä kotimaassa. Haluttiin luoda suomalaiseen käyttöön sopiva, vähän kevyempi työkalu, jota Petri Jaarto hallinnoimme itse, Jaarto kertoo.

— Lisäksi se helpottaa varmasti kotimaisia käyttäjiä pääsemään käsiksi kriteereihin ja myös monille loppukäyttäjille kotimainen ympäristöluokitus voi olla ymmärrettävämpi, kun puhutaan esimerkiksi suomalaisista sisäilmasuosituksista.

Suurimmat erot painotuksissa Jaarron mukaan yksi selkeä ero kotimaisessa luokituksessa ulkomaisiin verrattuna on se, että RTS keskittyy lähinnä itse hankkeessa tehtävään rakennukseen ja siihen, mitä sen tontilla tapahtuu, kun taas Breeam ja Leed saattavat asettaa enemmän painoarvoa myös tontin ulkopuolisille asioille.

— Leed ja Breeam painottavat paljon joukkoliikenteen ja saatavuuden ideaa, joka suomalaisessa luokituksessa on jäänyt vähemmälle. Suomalaisessa työkalussa keskitytään enemmän rakennukseen, Jaarto kertoo.

FAKTA: Ympäristöluokitukset

— Uskoisin, että sen taustalla, että joukkoliikennettä painotetaan meillä vähemmän kuin esimerkiksi Leedissä, on se, että Suomessa välimatkat ovat pääosin aika lyhyet ja paikalla kuin paikalla on hyvä saavutettavuus.

Yhdysvalloissa liikutaan pitkiä matkoja autolla. Koska meillä on aika hyvä joukkoliikenne, sitä ei ole tarvinnut painottaa.

Joukkoliikenteen ohella Jaarto mainitsee myös esimerkiksi vedenkäytön jolle ulkomaiset luokitukset asettavat enemmän painoarvoa. Koska Suomessa pohjavesitilanne on pääosin hyvä, sille ei ole RTS:n pisteytyksessä yhtä suurta merkitystä. Kotimainen luokitus sen sijaan painottaa enemmän Suomessa puhuttavia asioita, kuten esimerkiksi sisäilmaa.

— Meidän RTS hyödyntää paljon esimerkiksi sisäilmaterveyskriteereissä Suomessa kehitettyä sisäilmaluokitusta ja toinen iso asia, johon keskitytään, on kosteusriskien hallinta. Erot luokitusten välillä ovat enimmäkseen painoarvoissa eli että pisteitä saa eri määrän sen mukaan, mitä asioita kussakin luokituksessa painotetaan.

Toisin kuin Leedia ja Breeamia Jaarto ei pidä Joutsenmerkin suoraa vertaamista RTS-ympäristöluokituksen kanssa mahdollisena, vaan korostaa, että siinä missä kolme muuta ovat luokitusvälineitä, Joutsenmerkki on nimensä mukaisesti merkki, jolla on vain yksi taso.

— Saman Joutsenmerkki-statuksen saa sekä täyttämällä vain vähimmäisvaatimukset kuin tekemällä enemmän. Luokituksissa taas palkitaan hyvästä suorituskyvystä ja luokitukset tyypillisesti toimivat rakennusprosessin ohjauksen apuna, Jaarto selventää.

Voiko luokitusta valittaessa taktikoida?

Koska eri luokitukset painottavat eri asioita ja voivat siten antaa eri pistemäärät samalle hankkeelle, voisi teoriassa ajatella, että rakennuttajan tai urakoitsijan olisi mahdollista taktikoida ja valita itselleen suotuisimman pistemäärän antava työkalu ja luokitus. Jaarto ei kuitenkaan jaksa uskoa, että alalla tapahtuisi sen suurempaan taktikointia vaan hän uskoo, että valinnassa lähdetään liikkeelle enemmän käytännöllisestä näkökulmasta eli

Suomessa rakennusalalla käytetään tällä hetkellä pääosin kolmea ympäristöluokitusta: brittiläistä Breeamia, Yhdysvalloissa kehitettyä Leedia ja kotimaista RTS:ää. Lisäksi pohjoismaista Joutsenmerkkiä on voinut hakea myös rakennushankkeille vuodesta 2005 alkaen. Suomessa on tähän mennessä rekisteröity (Tilanne tammikuussa 2022): — 636 Breeam-hanketta, joista 116 uudisrakennuskohteita — 401 Leed-hanketta, joista 282 uudisrakennuskohteita — RTS 203 hanketta — 44 Joutsenmerkki-kohdetta

esimerkiksi siitä, millaiselle kohderyhmälle luokituksen halutaan olevan ymmärrettävä.

— On siinä varmaan osittain taktikointiakin, mutta taas kerran tullaan siihen, että eri luokitukset arvottavat eri asioita, ja enemmän sitä kautta tulee se, mihin tarkoitukseen rakennuksen omistaja tarvitsee luokitusta, niin että se on helppo kommunikoida työmaalle ja kuluttajille.

Tyypillisenä jakona Jaarto pitää, että esimerkiksi kansainvälisen kaupan välineinä toimivia kauppakeskuksia rakennetaan Suomessa pääsääntöisesti Breeamilla tai Leedillä, jotka ovat helpompi vaihtoehto kansainvälisen kaupan kannalta. Samoin isoja kansainvälisiä toimitilahankkeita luokitellaan usein ulkomaisilla työkaluilla. RTS-ympäristöluokitusta sen sijaan on alettu hyödyntää usein esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, asuntoja ja muita suomalaisessa omistuksessa olevia kiinteistöjä rakennettaessa.

Jo yli 200 hanketta käyttää RTS:ää RTS-ympäristöluokituksen ensimmäinen kriteeristö valmistui jo vuonna 2016, mutta lähinnä piloottiprojekttina.Vuonna 2018 Rakennustieto julkaisi uuden, päivitetyn kriteeristön ja siitä lähtien kotimainen työkalu on alkanut levitä yleiseen käyttöön.

Tänään työkaluja käyttää jo hieman vajaat 200 hanketta, joista ensimmäiset ovat valmistuneet hiljattain. Hän kertoo, että pienemmätkin yritykset ovat löytäneet työkalun pariin ja rohkaisee myös uusia yrityksiä ja kiinteistönomistajia testaamaan työkalun käyttöä hankkeissaan.

— Suosittelen alalla toimivia yrityksiä tutustumaan työkaluun. Meillä on tänä vuonna myös koulutuksia eri toimijoille ja lyhyempiä, maksuttomia, muutaman tunnin seminaareja, joissa kerrotaan, miten RTS-arviointi tehdään ja miten sitä voi hyödyntää, Jaarto sanoo.

Teksti: Marika Pietilä www.iradar.fi

|9

www.iradar.fi

Neljän taloyhtiön yhteistyö koitui kaikkien eduksi linjasaneerauksessa

T

urun Jaanin alueelle 1960-luvun lopulla ­rakennetut kerrostalot ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana käyneet pikavauhtia läpi sekä linjasaneerauksen että energiaremontin.

Ryhmäkorjaushankkeena toteutettu yhteensä 12 rakennuksen korjaus- ja parannusurakka on saanut runsaasti mediahuomiota ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen Kiinteistökehitystoimikunta valitsi hankkeen joulukuussa myös vuoden korjaushankkeeksi. Kiitellyn projektin toteutustapa auttoi säästämään sekä rahaa että aikaa.

Turkulainen Rakennuspalvelu J Martti & CO Oy sai tammikuussa valmiiksi ensimmäisen ryhmäkorjaushankkeensa ja on nyt työstämässä jo seuraavaa. Työpäällikkö Jari Salonen kertoo, että toteuttamalla vuodenvaihteessa valmistuneen Turun Jaanin alueen linjasaneerauksen ryhmähankkeena, korjaustöistä selvittiin puolessatoista vuodessa, kun siihen taloyhtiö kerrallaan olisi saanut helposti tuhraantumaan jopa kuusi vuotta.

10 |

— Päädyimme hankkeeseen mukaan kilpailun kautta, jossa meidät valittiin neljän ehdokkaan joukosta toteuttajaksi. Jos olisi lähdetty toteuttamaan tätä yksi talo kerrallaan, niin hommahan olisi mennyt noin kuusivuotta, mutta nyt teimme töitä useammalla työryhmällä enimmillään neljää taloa samaan aikaan, ja pystyimme typistämään hankkeen keston puoleentoista vuoteen. Vain pihatöitä jäi vielä tälle vuodelle, Salonen sanoo.

Idea ryhmätoteutukseen lähti Jaaninalueen Huolto Oy:n toimitusjohtajalta ja isännöitsijältä Mika Varpulalta, joka halusi juuri säästää aikaa.

— Minulla oli poikkeuksellinen tilanne, sillä minulla oli samaan aikaan käynnissä 15 miljoonan euron ja 214 asunnon hanke eräässä toisessa taloyhtiössä, jossa tehtiin vastaava remontti.

Se pakotti luovuuteen ja oli osasyy siihen, että lähdin ehdottamaan ryhmähanketta Jaanin alueen taloyhtiöille. Jos kaikki olisivat kilpailuttaneet erikseen projektinjohdon ja suunnittelun, siitä olisi tullut aikamoinen sillisalaatti, hän taustoittaa.

Hyvä kommunikaatio onnistumisen edellytys Ajankäytön lisäksi Salonen ihastui ryhmähankkeessa siihen, miten yhdestä kohteesta saatu oppi pystyttiin soveltamaan aina seuraavaan rakennukseen lähes sellaisenaan, koska hankkeen talot olivat rakenteeltaan samanlaisia. Kuten vanhoja taloja korjattaessa yleensä, tässäkään hankkeessa ei vältytty yllättäviltä haasteilta, mutta nyt ratkaisu saatiin monistettua joka taloon.

— Ensimmäiset kaksi rakennusta olivat aika hulabaloota. Haasteeksi koitui, miten saisimme kierrettyä vanhan säilytettävän tekniikan ja lisättyä uutta, kun lämpö ja ilmanvaihto, joille ei tehty tässä remontissa mitään, olivat osittain uusien reittien tiellä. Vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittäminen piti tehdä lennossa, mutta niitä oli sitten helppo toistaa muihin rakennuksiin, Salonen avaa työtavan käytännöllisyyttä.

Varpula kehuu myös hankemuodon avulla tehtyjä säästöjä. Koko hankkeen hinnaksi linjasaneerauksineen, sähköjen ja tilojen uusimisineen sekä energiaremontteineen tuli noin 20 miljoonaa euroa. Varpula sanoo, että säästöt tulivat etenkin suunnittelukustannuksista, joissa hänen arvionsa mukaan pystyttiin säästämään noin 100 000 euroa. Lisäksi säästöä tuli työmaanperustamiskustannuksista, kun koko taloryhmällä oli vain yksi pääurakoitsija.

Vaikka sekä Varpula että Salonen suitsuttavat hankkeen etuja, eivät he pidä ryhmähankkeiden onnistumista silti minään itsestään selvyytenä.

Kumpikin korostaa, että onnistumiseen vaadittiin ennen kaikkea hyvää kommunikaatiota ja yhteistyötä.

— Kun päivittäinen miehitys pyörii enimmillään 80–100 paikkeilla, ison työmaan pyörittämisestä on tullut oppia. Kun pistetään niin iso määrä ihmisiä samalle työmaalle, kemiat eivät välttämättä kohtaa, mutta haasteista on selvitty hienosti matkan aikana, Salonen sanoo.

— Tällaisen hankkeen onnistuminen edellyttää projektiorganisaatiolta yhteistyökykyä. Liikaa tuijotetaan rakennuskonsultin ja urakoitsijan hintalappua, kun pitäisi enemmän keskittyä siihen, minkälaisia he ovat ihmisinä. Tähän hankkeeseen valikoituneiden henkilöiden kanssa yhteistyö on ollut mukavaa. Rakennusalalla pitäisi

FAKTA: Jaanin alueen linjasaneeraus - Mukana oli neljä taloyhtiötä sekä alueen huoltoyhtiö: Jaaninsalpa, Jaaninrasti, Jaaninkanta ja Jaaninhanka sekä Jaaninalueen Huolto Oy - Ryhmähankkeessa remontoitiin kaikkiaan 12 asuinrakennusta sekä liikerakennus ja seurakuntasali sekä huoltorakennus - Hankkeessa muun muassa uusittiin viemärit, käyttövedet ja sähköt. Yleiset tilat ja porrashuoneet saneerattiin ja märkätilat uusittiin sekä talojen väliset kanaalit ja salaojat uusittiin. Osa taloista siirtyi samalla maalämpöön.

- Päätoteuttajana hankkeessa oli Rakennuspalvelu J Martti & CO Oy ja projektinjohtajana RTC Vahanen Turku Oy

yleensäkin mieltää enemmän, että kyseessä on asiakaspalveluammatti, Varpula korostaa.

Varpulan mukaan ryhmähankkeeseen lähtemistä helpotti myös huomattavasti se, että taloyhtiöt tunsivat toisensa jo ennestään.

— Taloyhtiöt olivat toimineet muutenkin kimpassa jo entuudestaan, ja siksi idea oli myös aika paljon helpompi saada läpi.

Teksti: Marika Pietilä

www.isoniitunkone.fi www.iradar.fi

| 11

www.iradar.fi

Ryhmäkorjaushankkeen isä uskoo yhteisölliseen työtapaan yhä useammanlaisissa remonteissa

K

aksitoista taloa Turun Jaaninalueella ja 26 Hepokullassa, 36 kerrostaloa Helsingin Siltamäessä. Kaikkia kolmea edellä mainittua mittavaa ja parhaillaan käynnissä olevaa peruskorjaushanketta yhdistää se, että niitä ollaan työstämässä ryhmäkorjaushankkeina. Kotimaista alkuperää oleva hankemuoto on ollut käytössä vasta runsaan vuosikymmenen, mutta monien mukanaan tuomien etujen takia korjaustapa on jo ehtinyt saada vahvan jalansijan.

Haastattelimme suositun työtavan isää Eino Rantalaa, joka pani alulle kaikkien aikojen ensimmäisen ryhmäkorjaushankkeen ja kirjoitti aiheesta vuosikymmenen sitten oppaan.

Mistä ryhmäkorjaushankkeessa on kysymys?

— Ryhmäkorjaushankkeessa korjataan useampi taloyhtiö samalla kertaa ja hankemuoto liittyy nimenomaan elementtirakennuksiin. Kun elementeistä on tehty samalle alueelle monia samanlaisia rakennuksia, niin miksi niitä kannattaisi lähteä suunnittelemaan ja korjaamaan taloyhtiö kerrallaan, jos pitkän aikavälin suunnitelmat ovat suunnilleen samassa vaiheessa.

Eikö yhteistoiminta olisi voimaa?

12 |

Ryhmäkorjausta testattiin aluksi linjasaneerauksissa. Mistä ajatus yhteisölliseen hankemuotoon lähti?

— Minulla on sellainen mielikuva, että Porissa

tai jossain päin länsirannikolla oli tehty jotain tämän tapaista, ja tuli vinkki, että voisimme alkaa soveltaa sitä. Lähdimme kokeilemaan ryhmäkorjausta Helsingin Maunulassa, jossa konsultti kertoi taloyhtiöiden hallituksille yhdessä tekemisestä. Mallia pilotoitiin ensin As Oy Säästötuessa, joka voitti vuoden 2011 valtakunnallisen putkiremonttikilpailun.

Kahdeksan taloyhtiötä yhdessä toteutti perinteisen putkiremontin tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Taloyhtiöissä oli yhteensä noin 500 asuntoa, joista noin 400 asuntoon tehtiin asukkaiden toivomia muutoksia.

Maunulan ryhmäkorjaushanke aloitettiin vuonna 2009 ja toimititte kymmenen vuotta sitten ryhmäkorjausprosessia laajemmin käsittelevän kirjan/ohjeen ”RIL 260-2012 Ryhmäkorjaushanke.

Kokoaminen, suunnittelu ja toteutus”. Miksi lähditte työstämään hankemuotoa juuri silloin?

— 1960-luvulta alkaen toteutettiin

kasvukeskuksien tuntumaan niin sanotulla aluerakentamisella suuria asuntoalueita. Nämä rakennukset alkoivat olla putkikorjausiässä.

Lisäksi myös energiatehokkuusvaatimuksiin kohdistettiin huomioita. RIL 260-2012 Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus antoi yhden ratkaisun tämän suuren urakan haasteeseen.

Kuinka paljon näet Suomessa potentiaalisia kohteita, joihin ryhmäkorjaaminen sopisi hankemuotona?

— Suomessa on noin 77 000 rivi- ja kerrostaloja

omistavaa asunto-osakeyhtiötä, jotka omistavat yhteensä noin 90 000 rakennusta ja noin 1,2 miljoonaa asuntoa. Tällä hetkellä suuria korjauksia tehdään 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin rivi- ja kerrostaloihin. Ryhmäkorjaukseen näistä voisi soveltua noin 500–1000 ryhmää, joissa kussakin olisi mukana 5–8 kappaletta taloyhtiöitä.

Ryhmäkorjaukseen soveltuu parhaiten rakennustavaltaan samantyyppiset ja samanikäiset, toisiaan lähellä olevat yhtiöt. Ryhmäkorjaushanke voidaan tunnistaa seuraavilla edellytyksillä: rakennukset ovat samalla alueella, vaikkakaan eivät välttämättä vierekkäin, ne ovat teknisesti ja tilaratkaisuiltaan samantyyppisiä sekä iältään ja kooltaan samanlaisia. Lisäksi taloyhtiöiden PTStilanteen tulee olla samankaltainen.

Mitä hyötyä yhtäältä taloyhtiö ja toisaalta urakoitsija saa tehdessään remontin ryhmäkorjaamalla?

— Merkittävimmät kannustimet taloyhtiöille

ovat suuri hankintavolyymi – edullisempi hinta, kokonaistaloudellisuus, toimivat osakasmuutospalvelut, toimiva hanke organisaatio, lyhyempi talokohtainen läpimenoaika ja toistettavuuden mukanaan tuoma parempi laatu.

Ryhmässä toimiminen alentaa töihin ryhtymisen kynnystä yksittäisissä asunto-osakeyhtiöissä.

RK-hanke antaa turvallisuutta, koska isot rakennusliikkeet kiinnostuvat hankkeesta ja taloyhtiöt saavat laadukkaampaa suunnittelua ja valvontaa. Ryhmäkorjaushankkeet ovat suuruutensa vuoksi rakennusliikkeille ja suunnittelijoille huomattavasti houkuttelevampia kuin yksittäisten taloyhtiöiden pienet korjaushankkeet. Suurissa hankkeissa tuottavuus (kulkeminen, tavaravirrat, tauot – työvaiheitten

toteutustavat ja menetelmät) paranee oppimisen kautta. Tuottavuuden paranemisen ansiosta kustannukset saattavat pienentyä ja toteutusresurssit riittävät paremmin. Oppimisen hyödyt jakaantuvat kaikille, eivät vain viimeisille.

Urakoitsijan riskitaso toteutuksessa pienenee, koska suunnitelmat on tehty tarkemmiksi tai siksi, että toteutetaan esimerkiksi STurakkaa. Urakoitsija voi olla mukana jo suunnitteluvaiheessa.

Eino Rantala Onko olemassa jotain sudenkuoppia, joita pitäisi yrittää välttää?

— Sudenkuoppia ovat viestinnän

epäonnistuminen, mikäli osakkaita ei huomioida riittävästi, taloyhtiön hallinnon itsekeskeisyys ja osaamattomuus, taitamaton projektinjohto sekä taitamaton ja kokematon suunnittelu tai suunnittelija.

Jos julkaisisit nyt kymmenen vuotta myöhemmin uuden version oppaasta, mitä lisäisit siihen?

— Soveltaen linjasaneerausta ryhmäkorjaamista/

rakentamista voidaan käyttää myös sähköenergian yhteishankinnassa, sähköautojen latauspisteiden toteuttamisessa, hisseissä (elementtitorneihin ja 3-kerroksisiin lamellitaloihin) julkisivuremonteissa, vaipoissa, lämpöpumppujen asennuksissa ja muissa energiaremonteissa.

Teksti: Marika Pietilä

www.iradar.fi

| 13

Lähde : Arkkitehtitoimisto L-N Oy

Metsä vaihtui Vantaalla perheiden suosimaksi asuinalueeksi

V

antaan Leinelään viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneella asuinalueella rakennetaan nyt viimeisiä kerrostaloja ennen kuin aluetta jo runsaat 15 vuotta työstäneet yritykset jatkavat kohti uusia hankkeita.

Uudesta asuinalueesta on kasvanut suosittu kaupunginosa, jonka asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosina olleet Vantaan korkeimpien joukossa. Asuntosäätiö on yksi viimeisistä, jotka vielä rakentavat lähes valmiilla alueella. Rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori kertoo, että entiselle metsäalueelle rakennettaessa luontoa on pyritty kunnioittamaan.

Helmi-maaliskuun vaihteessa Asuntosäätiö saa valmiiksi viimeisen rakennuskohteensa Vantaan Leinelässä. 59 vuokra-asunnon kerrostalo

14 |

Auringonkehrä 3 rakennetaan tontille, joka on tällä erää yksi alueen viimeisistä, jolle on mahdollista rakentaa ja samalla se on Asuntosäätiön yhdeksäs ja viimeinen kohde alueella.

Vielä 15 vuotta sitten Koivukylän kaupunginosan yhteydessä sijaitseva Leinelä oli lähinnä metsää, mutta vuonna 2006 Vantaan kaupunki yhdessä Asuntosäätiön, YIT:n (tuolloin Lemminkäinen), Skanskan, Kojamon (tuolloin VVO) ja Avaran kanssa muodosti Leinelän kehitysryhmän, joka alkoi suunnitella ja kaavoittaa alueelle uutta asuinaluetta. Ensimmäiset alueen rakennushankkeista päästiin aloittamaan 2010-luvun vaihteessa ja vuonna 2015 Leinelään valmistui myös uusi kehärata, joka yhdistää alueen nyt Helsingin keskustaan ja lentokentälle.

ASUNNOT

Kuva: Asuntosäätiö

Asuntosäätiö on pyrkinyt rakentamaan alueelle ennen kaikkea tilavia, perheille sopivia asuntoja ja lisäksi luonto on pyritty ottamaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuoren mukaan kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen keskittynyt yritys pyrkii elinkaarikestävään perusrakentamiseen. Rakentamisen uusia tuulia Asuntosäätiö ei ole ensimmäisten joukossa kokeilemassa, koska kustannusten tulee olla ARA-tuotannolle asetetuissa raameissa. Nyt rakennettavassa Auringonkehrässä yritys on kuitenkin lähtenyt kokeilemaan myös uutta.

Pihaan on rakennettu hulevesiallas, joka paitsi täyttää käytännöllisen funktion, myös kaunistaa ympäristöä ja lisää viihtyisyyttä.

— Tämä on uutta meidän asuntokannassamme. Hulevedet ja se, miten niitä voisi hidastaa ennen kuin ne menevät kaupunginverkkoon, puhuttaa tiiviisti asutuilla alueilla. Tämän vuoksi olemme tehneet pihalle avohulevesialtaan, joka myös elävöittää ympäristöä. Hulevedet kerätään lampeen, josta ne pääsevät sitten imeytymään maastoon.

KANKARI

Samalla olemme ottaneet alueen sisäiset maastonmuodot huomioon suunnittelussa, Keravuori sanoo.

Leinelä on tullut tunnetuksi myös satsauksistaan ympäristötaiteeseen. Lisäksi alueen taloja on pyritty elävöittämään eri tavoin, mikä Auringonkehrässä näkyy niin korttelin sisäänkäynnin valaistuksessa kuin värityksessä.

Teksti: Toimitus

PUTKISTOKUVAUS RÖRINSPEKTION

Rakennusaikaisten olosuhteiden hallintaa. ®

Keittiöt&Kylpyhuoneet

Kankarin Kaluste Oy Kankarintie 641 03 440 170 | kankari@kankari.fi

0400 232 747 VIKINGKUIVAUS.FI

Mittaus

Kuivaus

Lämmitys

www.iradar.fi

| 15

www.iradar.fi

Kuva: Lehto Group

Myllypuron uusi kerrostalo on osa täydennysrakennusbuumia

L

ehto Asunnot sai viime kesänä valmiiksi Helsingin Myllypuroon yhden ensimmäisistä täydennysrakennuskohteistaan, jotka ovat olleet lähtölaukaus yhtiön useille vastaaville hankkeille. Hankekehittäjä Jussi Rantanen Lehto Asunnoista uskoo, että täydennysrakentaminen tulee lähiaikoina kasvamaan vielä entisestään etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa keskustakaupunginosissa alkaa olla pulaa rakentamattomista tonteista.

Helsingin Myllypuroon viime vuonna valmistunut asunto-osakeyhtiö Darwin on rakennettu tontille, jolla jo ennestään

16 |

sijainnut asuintalo pyrki muun muassa rahoittamaan energiaremontin jäljellä olevan rakennusoikeuden myynnillä. Erilaisten remonttien ja peruskorjausten tarve on Lehto Asuntojen hankekehittäjä Jussi Rantasen mukaan tyypillinen syy, miksi taloyhtiö alkaa miettiä täydennysrakentamista omalle tontille. Mikäli rakennusoikeutta on jäljellä, uudisrakennuksen rakentaminen voi olla voittoisa ratkaisu vanhan talon peruskorjauskulujen kattamiseksi.

— Teemme nykyään aika paljon täydennysrakentamista. Tämä on meille tärkeä ja kasvava markkina, kun kaupungeissa alkaa tila loppumaan ja kaupungit itsekin haluavat

ASUNNOT

rakentaa olemassa oleville tonteille, Rantanen sanoo.

— Darwin oli yksi meidän ensimmäisiä taloyhtiöiden kanssa tehtäviä hankkeita.

Helsingin kaupunki omisti tontin, jota taloyhtiö hallinnoi, ja hankkeen aikana huomattiin, että prosessissa oli vielä jonkin verran hiomista.

Lehto osallistuikin myös Helsingin kaupungin haastatteluihin täydennysrakentamisen työtapojen kehittämiseksi ja Rantanen kehuu, että kaupungin tehtyä muutoksia ja aloitettua täydennysrakennusohjelman myöhemmät hankkeet ovat sujuneet jo huomattavasti sujuvammin ja vähemmällä byrokratialla.

Darwin oli Rantasen mukaan Kuva: Lehto Group sikäli epätyypillinen kohde, että siinä kaava oli tehty jo valmiiksi ja rakentaminen voitiin aloittaa valmiiden tällaisissa kohteissa esivalmisteita niin suuntaviivojen pohjalta, kun yleensä vastaavissa paljon kuin pystymme, koska silloin melu- ja hankkeissa rakennusyhtiöt suunnittelevat uuden kulkuhaittaa tulee vähemmän jo olemassa rakennuksen yhdessä taloyhtiön kanssa, niin oleville asukkaille, Rantanen sanoo. että siitä tulee omannäköinen.

— Tällä kertaa rakennuksen ulkomuoto Teksti: Toimitus ja korkeus olivat jo valmiiksi selvillä, mutta maalämmön lisäsimme mukaan vapaaehtoisena asiana, koska tontilla oli siihen mahdollisuus.

Keittiöt ja kylpyhuoneet tehtiin käyttämällä esivalmistettuja moduuleja. Käytämme

FAKTA: Darwin As Oy - Täydennysrakennuskohde Helsingin Myllypurossa - 77 asuntoa, 6 kerrosta

Prisv Ehitus

Sinun idea, meidän toteutus! prisvehitus.ee

- Yhteiset saunat ja terassit katolla - Betonirunko, rapattu julkisivu

www.iradar.fi

| 17

www.iradar.fi

Täydennysrakentamisessa menneisyys ja nykyisyys sovitetaan yhteen Arkkitehti safa Petri Viidan mukaan täydennysrakentamisessa halutaan yleensä eheyttää kaupunkirakennetta esimerkiksi rajaamalla katutilaa kaupunkimaisemmalla tavalla.

Lähde: ArkOpen Oy

Illustrationer: ArkOpen Oy

ASUNNOT

Täydennysrakentamista suositaan nyt etenkin Helsingissä, kun keskustasta ja sen läheisyydestä on yhä vaikeampi löytää rakentamattomia tontteja. Arkkitehdit täydennysrakentaminen on tuonut uusien haasteiden eteen, kun taloja pitää suunnitella nykyajan vaatimusten pohjalta usein hyvinkin pieneen tilaan jo ennestään rakennetuille tonteille. ArkOpen Oy:n arkkitehti safa Petri Viita on suunnitellut jo useamman täydennysrakennuskohteen ja kertoo, että täydennysrakentamisen haasteet eri kohteissa ovat keskenään usein hyvin samankaltaisia.

A

rkkitehti Petri Viidan viimeisin täydennysrakennuskohde rakentuu parhaillaan Maapallonkatu 5:een Espoossa. Kesällä osoitteeseen valmistuu kaksi uutta kerrostaloa, joihin tulee 46 ARA-tuettua vuokra-asuntoa.

Kohteen suunnittelussa Viita on pyrkinyt saamaan uudet rakennukset sopimaan ympäristön yli 50 vuotta vanhojen, vaaleaa ja punatiiltä hyödyntävien Olarin alueen kerrostalojen joukkoon.

Viidan mukaan yksi täydennysrakentamisen yleisimmistä vaatimuksista ja haasteista on juuri saada modernit uudisrakennukset istumaan ulkonäkönsä puolesta alueen alkuperäiseen rakennuskantaan. Olarin ja Kuitinmäen hän mainitsee kuitenkin tästä perspektiivistä hyvin kiitollisena rakennuskohteena, koska pitää alueen vanhaa rakennuskantaa laadukkaana.

— Erottuminen vanhoista taloista on aika hienovaraista. Suunnittelemissani taloissa on käytössä vaaleankeltainen tiili, mutta tiilimuurausta ei ole korostettu, vaan sauma on tehty hyvin lähelle tiilen väriä, eikä tiilimuurausaihe siten ole niin voimakas kuin punatiilisissä taloissa, Viita kertoo.

— Ikkunoiden ylä- ja alapuolella taloissa on niin sanotut ikkunapeilit, niin että ikkuna näyttää olevan koko kerroksen korkuinen ja siten samanlainen kuin vanhoissa taloissa.

Tässä peilit on toteutettu julkisivulasilla kuten monessa vanhassakin talossa, mikä on hienompi tapa toteuttaa aihe kuin esimerkiksi nykyään paljon käytetyn peltitäytteen hyödyntäminen.

Tämä johtuu juuri Olarin perinteestä. On myös tärkeää, että katonmuodossa pyritään noudattamaan ympäristön kattojen muotoa, mikä tässä tapauksessa on tarkoittanut tasakattoja, Viita jatkaa. jatkuu seuraavalla sivulla g

o LVIA urakointi o Asuntorakentaminen o Uudisrakentaminen

Dimeskon oy

RAKENTAMASSA TULEVAISUUDEN TALOTEKNIIKKAA

www.iradar.fi

| 19

www.iradar.fi

Illustrationer: ArkOpen Oy

Rakennusoikeuden maksimaalinen hyödyntäminen asettaa reunaehdot Toinen arkkitehdin työtä täydennysrakentamisessa määrittelevä tekijä syntyy siitä, että jo rakennetun tontin jäljellä oleva rakennusoikeus halutaan aina hyödyntää niin laajasti kuin mahdollista.

— Painetta tehdä mahdollisimman suuri rakennusoikeus on yleensä monelta taholta.

Tämä on tavoitteena kaikilla rakentajilla, koska mitä enemmän rakennusoikeutta hyödynnetään, sitä edullisempaa rakentaminen on. Kun ympäristön kannalta tontille sopiva rakennusala on yleensä näin hyvin selkeästi rajattu, maksimaalinen kerrosala lasketaan tiukasti.

Tällöin kerrosala ei juuri jätä liikkumavaraa,

Jere Räsänen +358 44 9816269 info@lahdenelementtisaumaus.fi lahdenelementtisaumaus.fi 20 |

vaan se pitää käyttää, että saadaan kaikki rakennusoikeus käytettyä, Viita selventää.

Maapallonkadun kohteessa tämä tarkoitti myös sitä, että uusissa taloissa on yksi kerros enemmän kuin vanhoissa, mikä on Viidan mukaan hyvin tyypillistä täydennysrakentamisessa. Yleensä uusiin taloihin pyritään saamaan yksi tai kaksi lisäkerrosta.

Vaikka ympäristö asettaa täydennysrakentamisessa arkkitehtityölle hyvin tarkat raamit, Viita näkee, että toisaalta se ja kaavan tiukat rajoitukset myös helpottavat arkkitehdin työtä.

— Täydennysrakennuskohteet ovat sikäli helppoja, että ne on jo kertaalleen tutkittu läpi viitesuunnittelussa ja kaavoituksessa, eikä niissä sen vuoksi tarvitse lähteä tutkimaan kauheasti erilaisia vaihtoehtoja, mikä hidastaisi koko hanketta.

Pieniä asuntoja suosiva nykytrendi haastaa porrashuoneet

Täydennysrakentamishankkeissa toistuva haaste aiheutuu Viidan mukaan siitä, että nykyään halutaan rakentaa pääosin pienempiä asuntoja kuin silloin, kun täydennyskohteiden ensimmäiset talot on rakennettu. 1960–1970-lukujen lähiökohteet

Bilder: Lehto Group

ASUNNOT

FAKTA: Maapallonkatu 5 - Kahden kerrostalon täydennysrakennuskohde Espoon Olarissa - 46 vuokra-asuntoa 35-neliöisistä kaksioista 83-neliöisiin perheasuntoihin - Pohjakerroksissa yhteistiloina kerhohuone ja polkupyörien korjausverstas

Illustrationer: ArkOpen Oy

koostuivat usein pitkulaisista lamellitaloista, joiden perinteisiin porrashuoneisiin ei mahdu kovin monen asunnon sisäänkäyntiä. Koska täydennysrakennushankkeissa pyritään rakentamaan taas vastaavia vanhanmallisia lamellitaloja, mutta samalla jakamaan niiden neliöt yhä useamman asunnon kesken, haasteeksi tulee porrashuoneen sovittaminen uusiin vaatimuksiin.

— Jos halutaan rakentaa paljon asuntoja, syntyy tarve laajentaa porrashuonetta tai tehdä käytäviä, että käynti kaikkiin asuntoihin saadaan mahtumaan. Nämä pienet käytävät ovat ongelmallisia, koska niistä tulee pimeitä ja epäviihtyisiä, Viita selventää.

Maapallonkadulla asia ratkaistiin lopulta kasvattamalla asuntokokoa. Asuntojen keskipinta-alaksi tulee nyt 60,2 neliötä ja 60 prosenttia talojen asunnoista ollaan toteuttamassa perheasuntoina.

— Mutta tämä on tyypillinen, toistuva asia, jonka ratkaisemiseksi meillä on käyty keskusteluja ennenkin. Pienille asunnoille lamellitalo ei ole hyvä talotyyppi. Ongelma on, että kaikki kaavat tehdään lamellitaloille ja rakennusaloja aika tiukasta rajaten. Sikäli tässä on pieni ristiriita, joka tulee aina uudestaan esiin, Viita toteaa.

Teksti: Toimitus

www.hmtm.fi/yhteystiedot/

Lattiapäällysteiden erikoiskauppa Laaja valikoima lattiamateriaaleja - heti varastosta!

09 540 4000 www.iradar.fi

| 21

www.iradar.fi

Tammelan uusissa taloissa saunat tuodaan kellarista katolle

Tampereen keskustakaupunginosa Tammelaan valmistuu huhtikuussa uusi asuinkohde, jossa yhteistilat on pyritty tavanomaisesta poikkeavan sijoittelun ja suunnittelun avulla tekemään tavallista viihtyisämmiksi ja houkuttelevammiksi ja jossa tulevien asukkaiden arkea helpottaa kohteeseen rakennettu älyteknologia. Hankkeen rakentaja Jatke Pirkanmaa, että kyseessä on heille asuinrakentamisen lippulaivakohde, jonka suunnitteluun ja rakentamiseen on satsattu monin tavoin.

Kuva: Jatke Pirkanmaa

ASUNNOT

K

ysyttäessä mielikuvaa kerrostalojen yhteisistä saunatiloista useimmille tulee varmasti ensimmäisenä mieleen kellarikerrokseen perinteiseen tapaan piilotetut saunatilat samalta käytävältä pyykkituvan ja kellarikomerojen vierestä. Kellari onkin varmasti vielä tänä päivänä yleisin yhteissaunojen sijoituspaikka, mutta Tampereen Tammelaan nousevassa uudisrakennuksessa saunat ja joukko muita yhteistiloja on päätetty viedä poikkeuksellisesti paraatipaikalle talon yhdeksänteen ja samalla ylimpään kerrokseen.

Kyseessä on Jatkeen rakentama kaksiportainen kerrostalo, jonka toinen puoli on myyty OPVuokratuotto -erikoissijoitusrahastolle ja tulee siten valmistumaan vuokra-asunnoiksi ja toiselle, RShankepuolelle, taas toteutetaan omistusasuntoja.

— Molemmat kohteet ovat samassa talomassassa samalla tontilla L:n muotoisessa talossa. OP:n puolelle tulee 95 asuntoa ja RS-puolelle 77. Kummallekin puolelle tulee ylhäälle omat tilat saunoineen ja kuntoilusaleineen ja omat kattoterassit, Jatke Pirkanmaan toimitusjohtaja Jukka Hannus sanoo.

— Nykyään asunnoissa on huomattavasti vähemmän omia saunoja kuin on ollut aikaisemminkin, ja siksi yleensä vaaditaankin, että yhteissaunat on tehtävä, mutta se, että ne on viety parhaalle paikalle katolle, eikä vanhaan tyyliin kellariin, josta ei näe ulos, ei kyllä ole tyypillistä. Olemme muutenkin yrittäneet satsata saunoihin niin, että niistä on esimerkiksi isot ikkunat ulos, Hannus sanoo.

Jos Hannus saisi itse päättää, hän sijoittaisi mielellään saunat vaikka joka kohteessa ylimpään kerrokseen, mutta päätös ei aina ole rakentajan käsissä, vaan se määritellään monesti jo kaavassa. Hannuksen mukaan juuri kaava antoi Tammelan Puistokadun tapauksessa mahdollisuuden yhteiskäyttöisten tilojen sijoittamiseen yläkertaan.

— Minusta on ollut äärettömän hyvä, että kaavoitus on mahdollistanut kattokerrosten hyödyntämisen asukkaiden yhteiseen käyttöön. Olen tietysti itsekin hankkeissa, joista voin olla ylpeä ja joissa voimme tuoda lisäarvoa tuleville asukkaille tämäntyyppisillä ratkaisuilla. Toivon, että saisimme jatkossakin tehdä vastaavia, hän sanoo. Älyteknologialle sujuvuutta arkeen Hannus kertoo, että uusissa taloissa on hyödynnetty myös poikkeuksellisen paljon digitaalisia asukasviestinnän ratkaisuja.

— Rappukäytäviin sijoitetut digitaaliset infotaulut ovat jo laajasti käytössä, mutta nyt

viemme älyteknologiaa pidemmällä kuin muissa kohteissamme tähän asti, hän kertoo.

Niin kutsutun One 4 all -järjestelmän avulla asukkaat voivat varata digitaalisesti esimerkiksi pesulatiloja, taloyhtiön yhteiskäyttöisen sähköauton tai yläkerran yhteiskäyttöisiä tiloja, kuten saunoja. Saunavuoron varatessa myös kiuas kytkeytyy automaattisesti päälle vuorovarausten mukaan ja mobiilisovelluksen avulla voi seurata esimerkiksi omaa vedenkulutustaan reaaliajassa.

— Älyteknologia ja tilavaraukset ovat yhteydessä myös tilojen lukitusjärjestelmään. Esimerkiksi asukkaan avain voidaan ohjelmoida sallimaan pääsyn saunaosastolle vain varatun vuoron aikana, mutta ei muulloin. Ulos pääsee tietysti aina ilman avainta, se on välttämätöntä paloturvallisuussyistä, Hannus sanoo.

Teksti: Toimitus

FAKTA: Tammelan Puistokatu 31 ja 33 - 95 vuokra-asuntoa, 77 omistusasuntoa - Alakerrassa liiketiloja, joista osasta myös suora yhteys asuntoon - Kokonaisala yhteensä 9727 brm2, josta asuinhuoneistoja 5912 htm2 ja liikehuoneistoja 343,5 htm2 - Betonielementtirunko, rapattu julkisivu - Vesikiertoinen lattialämmitys, kaukolämpö, tuloilman viilennys - Rakentaminen aloitettu kesäkuussa 2020, valmista huhtikuussa 2022

EWA Engineering Oy Mikonkatu 18 B10 00100 Helsinki +358 40 824 0083 www.iradar.fi

| 23

www.iradar.fi

Kuopion korkeimmat kerrostalot kohoavat yli 50 metriin

Kuva: Rakennusliike Lapti Oy

M

aaliskuussa Kuopion Portin tornitaloista viimeinenkin on valmis. Kuopion Portti on yksi kaupungin viime aikojen mittavimmista rakennushankkeista, jossa on rakennettu uusi matkakeskus ja sen yhteyteen kolme 15-17-kerroksista tornitaloa. Korkein tornitaloista kohoaa jopa 57 metriin ja on siten nyt Kuopion korkein asuinrakennus.

Rakennusliike Lapti on rakentanut Kuopiossa yhtä kaupungin tämän hetken suurimmista rakennushankkeista jo kolmen vuoden ajan.

Työntekijöiden määrä hankkeen aikana on

vaihdellut, vajaasta sadasta parhaimmillaan noin 150 henkilöön yhtä aikaa.

Hankkeessa on ensisijaisesti ollut kyse uuden matkakeskuksen rakentamisesta, joka yhdistää kaupungin linja-hauto ja rautatieaseman samaan osoitteeseen.

— Uusi matkakeskus on Kuopion liikenteen solmukohta, jota käyttävät sekä linja-autot että junat. Alueelta löytyy myös taksitolppa ja polkupyörille kaiken kaikkiaan lähes 1000 pyöräpaikkaa, Rakennusliike Lapti Oy:n aluejohtaja Risto Pekkarinen kertoo.

Miksi PihlaPRO

PRO Ammattilaisen valinta

Olemme alan luotettavin toimija ja tarjoamme tuotteillemme kattavat takuut.

Panostamme jatkuvaan tuotekehitykseen ja tarjoamme asiakkaillemme alan parhaita ja innovatiivisimpia ratkaisuja.

Tehokas hankinta- ja tuotantoketjumme sekä riittävä kapasiteettimme varmistavat täsmällisen toimituksen.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: www.pihlapro.fi

24 |

ASUNNOT Uusi matkakeskus on rakennettu aivan uudelle paikalle, jossa aiemmin oli sijainnut huoltoasema.

Vanhan rautatieaseman ja linja-autoaseman rakennukset ovat suojeltuja ja siirtyvät uuden matkakeskuksen myötä muuhun käyttöön.

Laptin suunnittelemassa ja toteuttamassa hybridihankkeessa on rakennettu kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkkä matkakeskus.

Rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös iso 483 paikkainen pysäköintilaitos. Lisäksi hankkeeseen kuuluu kaikkiaan kolme L-kirjaimen muotoista tornitaloa, joista keskimmäisen ja korkeimman matalammassa jalkaosassa matkakeskus sijaitsee.

Muiden kahden rakennuksen matalammista, nelikerroksisista osista löytyy nyt toimisto- ja liiketiloja sekä päiväkoti. Kaikkien kolmen rakennuksen 15–17 kerroksen korkeuteen yltäviin torniosiin on rakennettu asuntoja.

— Asukkaita rakennuksissa tulee olemaan noin 450 ja työntekijöitä 650 eli varsin isosta keskittymästä tässä on kysymys. Asuntoja on yhteensä 222 ja niiden lisäksi ensimmäiseksi rakennetussa 16-kerroksisessa tornitalossa on 30-paikkainen hoivakoti sekä 35 palveluasuntoa, Pekkarinen kertoo.

Hanke, jossa laitettiin kaikki peliin Hankkeen suunnittelijalle ja toteuttajalle, rakennusyhtiö Laptille Kuopion Portti on ollut aivan erityinen hanke. Ensinnäkin tornitalot ovat yhtiön korkeimmat koskaan rakentamat talot. Lisäksi hanke on suuruusluokassaan Oululaislähtöisen Laptin viime vuosien suurin hybridihanke, ja toisiksi suurin, jos myös urakkakohteet lasketaan mukaan.

Pekkarinen innostui asiasta jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja alkoi seuraamaan hanketta.

— Muistan, että Savon Sanomissa oli aikanaan iso kirjoitus linja-autoasemahankkeen kehittämisestä ja että mitä sille pitäisi tehdä. Jutussa kirjoitettiin, että tässä hybridikaava olisi oikea lähestymistapa, ja sen jälkeen aloin itse aktiivisesti pitää yhteyttä Kuopion kaupungin eri tahoihin ja kysellä, milloin kilpailu hankkeesta käynnistyisi. Kun tieto sitten tuli, laitoimme kaiken peliin, Pekkarinen kuvailee.

Pekkarisen mukaan hanke oli niin suuri, että se vaati yritykseltä aika tavalla uskallusta, mutta myös kiinnostus sitä kohtaan oli lopulta alusta asti merkittävää. Hanke suunniteltiin huolella, sillä tiedossa oli esimerkiksi, että alueen maaperä oli kohtuullisen pehmeää ja lisäksi ratapihan läheisyys ja siihen liittyvät tärinät tuli ottaa huomioon geosuunnittelussa.

Myös ympäristönäkökulma on ollut vahvasti esillä hankkeessa. Rakennusten lämmitys ja viilennys toteutuvat maaperästä otettavalla geoenergialla.

Hankkeeseen kuuluvan pysäköintilaitoksen katolle on asennettu noin 1500 neliömetrin laajuudelta aurinkopaneeleita, jotka tuottavat sähköä maalämpökeskukseen ja pysäköintitaloon.

Ensimmäiselle kahdelle jo valmistuneelle talolle Lapti on saanut LEED Gold -ympäristösertifikaatin ja nyt myös kolmannen ja viimeisen vaiheen talolle ollaan hakemassa samaa tunnustusta.

Vuosien suunnittelun ja työrupeaman jälkeen Pekkarinen on tyytyväinen lopputulokseen.

— Jälkeenpäin täytyy sanoa, että hanke on ollut mielenkiintoinen rakentaa ja kaikki palaset on naksahdelleet ja loksahdelleet paikoilleen, hän sanoo.

Teksti: Marika Pietilä

Järjestelmäväliseinäratkaisut

Monipuolista arkkitehtisuunnittelua HSL Group Oy Myllypurontie 11 FI-18600 MYLLYOJA

Järjestelmäotsat Puulasiseinät Alumiinilasiseinät Liukuovet ääneneristyksellä Umpiseinät Siirtoseinät Äänenhallinta HSL Group Oy Värienhallinta Myllypurontie 11 Minitilaratkaisut FI-18600 MYLLYOJA HSL Group Oy Myllypurontie 115434 Gsm +358 40 821 HSL Group Oy MYLLYOJA FI-18600 myynti@hslgroup.fi Myllypurontie 11 www.hslgroup.fi FI-18600 MYLLYOJA

Järjestelmäväliseinäratkaisut Järjestelmäotsat Puulasiseinät Järjestelmäväliseinäratkaisut Alumiinilasiseinät Järjestelmäotsat Liukuovet ääneneristyksellä Puulasiseinät Umpiseinät Järjestelmäväliseinäratkaisut Järjestelmäväliseinäratkaisut Alumiinilasiseinät Siirtoseinät Järjestelmäotsat Liukuovet ääneneristyksellä Äänenhallinta Järjestelmäotsat n Puulasiseinät Umpiseinät Värienhallinta Alumiinilasiseinät Puulasiseinät n Siirtoseinät Minitilaratkaisut Liukuovet ääneneristyksellä Alumiinilasiseinät n Äänenhallinta Umpiseinät Värienhallinta Liukuovet ääneneristyksellä n Siirtoseinät Gsm +358 40 821 5434 Minitilaratkaisut Äänenhallinta Umpiseinät n Värienhallintamyynti@hslgroup.fi Siirtoseinät n www.hslgroup.fi Minitilaratkaisut Gsm +358 40 821 5434 n Äänenhallinta myynti@hslgroup.fi Värienhallinta n Gsm +358 40 821 5434 www.hslgroup.fi

Minitilaratkaisut n myynti@hslgroup.fi www.hslgroup.fi

www.iradar.fi

| 25

www.iradar.fi

Suomenruotsalaisessa rakennushankkeessa syntyi kohtuuhintaisia asuntoja meren äärelle

H

elsingin Jätkäsaareen valmistui joulukuussa suomenruotsalainen rakennushanke Kvarteret Isabella, jossa on keskitytty erimuotoiseen vuokra-asumiseen. Yhteen 16-kerroksiseen ja kahteen 8-kerroksiseen asuintaloon on haluttu luoda kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin esimerkiksi ruotsinkielisten päiväkotien henkilökunnalle houkuttelevalle sijainnille merenrantaan.

Kaavamuutoksen ja haastavan maarakennusvaiheen jälkeen Jätkäsaareen Länsiterminaalin vastarannalle on viime kuukausina kohonnut uusi asuinkortteli, jonka korkein rakennus, Ålandsbankenin omistama vuokrakerrostalo, kohoaa nyt jopa 16 kerroksen korkeuteen. Korttelista on kirjoitettu suomenruotsalaisena asuinkorttelina, sillä Ålandsbankenin lisäksi hankkeen takana ovat olleet Brita Maria Renlundin muistosäätiö ja Hanken Svenska handelshögskolan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi

26 |

Hankenin asunnot on korvamerkitty oppilaitoksen opiskelijoille samoin kuin muistosäätiön taloon valmistuneet asunnot on kohdistettu ruotsinkielisten päiväkotien henkilökunnalle.

Hanke on tilaajillensa jo toinen laatuaan, sillä samat toimijat ovat olleet mukana rakennuttamassa Jätkäsaareen myös Victoria-korttelia vastaavalla idealla. Isabellan tapauksessa asunnot on vieläpä rakennettu aivan meren rantaan.

— Isabella-kortteliin tulee yhteensä viisi taloa, joista kolme kuuluu tähän hankkeeseen. Kaksi niistä on kokonaan merenpuolella ja yksi osittain meren ja osittain Hyväntoivonpuiston suuntaan, projektipäällikkö Riku Kolhonen Haahtelasta kertoo.

Sijainti toi haasteita rakentamiselle Isabella-hankkeeseen kuuluu yhteensä jopa 173 asuntoa, joista kaikki tulevat tontinluovutusehtojen mukaan olemaan vuokra-asuntoja. Ålandsbankenilla on tosin oikeus alkaa myymään omia 67

ASUNNOT

asuntoaan kymmenen vuoden vuokraustoiminnan jälkeen.

Hankkeen arvonlisäveroton kokonaishinta oli lopulta noin 38 miljoonaa euroa, missä on Kolhosen mukaan jonkin verran nousua alkuperäiseen hinta-arvioon.

Lisäkuluja aiheuttivat esimerkiksi vielä arvioituakin vaikeammat perustamisolosuhteet.

— Kortteli on rakennettu täyttömaalle, ja se on siksi pitänyt porapaaluttaa. Siihen nähden, että kyseessä oli asuinrakennus, 16-kerroksiselle Ålandsbankenin talolle piti tehdä poikkeuksellisen massiivinen pohjalaatta. 1,6 metriä korkeaan laattaan käytettiin tuhat kuutiota betonia ja sitä valettiin yksi kokonainen yö, mikä oli teknisesti iso kysymys.

Betonilaatasta piti lopulta tehdä raskaampi, mitä oli kuviteltu, ja se aiheutti suunnitelmaan muutoksia, Kolhonen kertoo.

Matalammat 8-kerroksiset talot eivät vaatineet yhtä järeitä perustustoimenpiteitä, ja ne pystyttiin perustamaan teräsbetonipaaluille. Maaperän lisäksi sijainti aivan sataman läheisyydessä on vaikuttanut sekä itse rakentamisvaiheen työskentelyyn että rakennusmateriaaleihin. Työskentelyn kannalta haasteet ovat liittyneet logistiikkaan.

— Alkuun ihan meidän työmaamme vieritse kulki terminaaliin koko Tallinnaan menevä rekkaliikenne. Tiejärjestelyjä tehtiin moneen

kertaan yhdessä Helsingin sataman kanssa ja helmikuussa 2020 liikenne siirtyi muualle. Sitten meni kuitenkin vain hetki ennen kuin kaupunki alkoi rakentaa Atlantinsiltaa aivan vieressä. Kulku työmaalle järjestyi siksi vain yhdestä paikasta kaupungin puolelta, Kolhonen kertoo.

Terminaalin läheisyys on pitänyt huomioida myös talojen rakenteissa, sillä terminaalin toiminnoista aiheutuva matala ääni on asettanut vaatimuksia esimerkiksi ikkunoiden ja ovien eristämiselle.

Muuten kaava on määritellyt pitkälti korttelin materiaalivalintoja kuten muurattuja julkisivuja.

Hankkeen korkeimpaan taloon pystyttiin kuitenkin valitsemaan hieman harvinaisempi julkisivumateriaali, alumiini, jota Kolhonen kehuu komean näköiseksi.

— Meilahdessa Siltasairaalalle rakennetaan mielestäni samantyylistä ratkaisua ja myös Tanskassa on tehty vastaavia, mutta Suomesta en tällaisia niin kovin montaa tiedä, Kolhonen sanoo.

Teksti: Marika Pietilä

SPRINKLERIJÄRJESTELMIEN URAKOINTI, MUUTOSTYÖT, SUUNNITTELU JA HUOLTO VIKATILANTEIDEN PÄIVYSTYS 24H

molin@sprinklerihuolto.fi pennanen@sprinklerihuolto.fi Puh: 044 7577 439, 040 7473458 | www.sprinklerihuolto.fi

Kokonaisvaltaista kattourakointia, jo 20 vuotta

Olimme ilolla urakoimassa Jätkäsaaren Projektet Isabellan kaikki vesikattotyöt.

Haluamme kiittää kaikkia mukana olleita hyvästä yhteistyöstä!

Ota yhteyttä, kun sinäkin tarvitset kattoalan ammattilaista!

Puh: 0500 659 101 - kateplan.fi

Olemme toteuttaneet alumiiniovet ja -ikkunat www.alutec.fi www.iradar.fi

| 27

www.iradar.fi

Pesulakoneiden valmistaja kommentoi Miele Oy valmistaa laitteita myös vaativaan teollisuuskäyttöön. Isabellan talojen pesutuvat Miele varusti laadukkailla ja energiatehokkailla pesukoneilla.

töntä, asiakkuuspäällikkö Janne Jämsä sanoo.

Laitteiden valinnassa keskityttiin sekä energian että tekstiilien säästämiseen. Isabellaan valitut Miele Professional -pesulakoneet mahdollistavat myös pienien pyykkierien ­pesemisen ekologisesti, sillä ne käyttävät vettä ja energiaa vain sen verran kuin on välttämä-

— Miele Professional -pesulakoneet tarjoavat hellävaraista, energiatehokasta pyykinhuoltoa kaikenlaisille tekstiileille.

— AppWash-sovelluksella pesulan käyttö on joustavaa; mobiililaitteelta asiakas näkee vapaat koneet, voi tehdä varauksia, maksaa ohjelman – ja saa ilmoituksen, kun ohjelma on päättynyt.

Mainos

Kestäviä ratkaisuja

pyykinpesuun.

Miele Professional. Immer Besser.

Miele-pesulakoneet ja appWash-palvelu: erinomainen pesutulos, optimoitu energiatehokkuus sekä käytön helppous. Innovatiivinen liitettävyys mahdollistaa varausten teon ja maksun kätevästi älypuhelimilla.

Miele Professional -pesukoneet on testattu kestämään 30 000 käyttötuntia.

miele.fi/professional

28 |

ASUNNOT

Ontelolaattatoimittaja kommentoi Isabellan rakentamisessa hyödynnettiin ontelolaattoja, joiden toimituksesta vastasi perheyritys Pielisen Betoni Oy. Pielisen Betonin valmistaa ontelolaatat, betonirunkoelementit ja seinäelementit, sopimuksen mukaan myös asennettuna.

Yritys on yksi Suomen suurimmista betonielementtien valmistajista — Yhteistyö hankkeessa toimi erittäin hyvin, suunnittelusta toteutukseen, toimitusjohtaja Tuija Kilpinen sanoo.

— Toimitamme ontelolaattoja tyypillisesti juuri kerrostalokohteisiin sekä julkisiin hankkeisiin. Olemme toimittaneet ontelolaattoja yli 30 vuoden ajan.

Ontelolaatta on vähäpäästöinen verrattuna massiivilaattaan. Olemme ensimmäinen yritys Suomessa, joka on kompensoi kaikki toiminnastamme aiheutuvat päästöt 100-prosenttisesti. Kompensaatio toteutetaan kotimaisten hiilinielujen avulla.

Mainos

Pielisen Betoni Oy

MUKANA RAKENTAMASSA PAREMPAA HUOMISTA Kaikki elementit 100% kompensoidusta betonista.

Ympäristövastuullisuutta ilman lisäkuluja.

#hibe

www.iradar.fi

| 29

Kuva: Setlementtiasunnot Oy

www.iradar.fi

Vanhan tulitikkutehtaanalue saa uuden elämän asuintaloina SETLEMENTTIASUNTOJEN UUDEN

VUOKRATALON KATOLLA ASUKKAAT PÄÄSEVÄT VILJELEMÄÄN

S

etlementtiasunnot sai loppuvuodesta valmiiksi uuden ARA-kohteen Espoon Tapiolaan. Hankkeessa yritys on ensimmäistä kertaa hyödyntänyt kotimaista RTS-ympäristöluokitustyökalua, mikä näkyy muun muassa siinä, että yrityksen perinteiseen yhteisöllisyyttä painottavaan konseptiin on tuotu myös kattopuutarha osaksi yhteisiä tiloja.

Arkkitehtuurin avulla pystyy vaikuttamaan paljon siihen, pysyvätkö naapurukset kukin omassa asunnossaan vai tuleeko kohtaamisista osa asuintalon arkea. Isona osana Setlementtiasuntojen konseptiin on kuulunut jo pitkään yhteisten tilojen suunnitteleminen uudisrakennuksiin ja sellaisia löytyy runsaasti myös firman uudesta kohteesta Espoon Tapiolasta.

Yhteensä kuusikerroksisen talon pohjakerrokseen on rakennettu asukastila yhteisine keittiöineen, kolmos- ja neloskerroksista löytyy yhteisparvekkeet ja juuri tässä kohteessa talon viidenteen kerrokseen

30 |

on rakennettu asukkaiden iloksi ja ympäristön eduksi myös kattopuutarha, jossa asukkaat voivat itse halutessaan viljellä erityisissä viljelylaatikoissa.

Lisäksi viidennen ja kuudennen kerroksen katoille on toteutettu niittykatto.

Kohde on Setlementtiasunnoille RTSympäristöluokituksen osalta pilottikohde.

— Ympäristöystävällisyyden ja ekologisuuden tavoittelu näkyy kohteessa kattopuutarhan lisäksi muun muassa ylimmälle katolle asennettuina aurinkopaneeleina ja esimerkiksi sisätilojen pintamateriaaleissa on pyritty hyödyntämään kotimaista puuta. Kaava on kuitenkin määrittänyt monia asioita, ja esimerkiksi julkisivut rapattu muuraus ja puukuvioinen laminaatti korttelin yleisen ratkaisumallin mukaisesti. Yksi arvoistamme on myös kohtuuhintaisuus, joten hankkeen ekologisuus on ollut tasapainoilua kohtuuhintaisuuden kanssa, Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo sanoo. Kohteen RTS-ympäristöluokitusta ei ole vielä auditoitu, mutta

ASUNNOT Kuva: Setlementtiasunnot Oy

Isotalo kertoo, että rakennushankkeessa on tähdätty kolmeen tähteen. RTS:stä on pilottiprojektin pohjalta saatu hyvät kokemukset ja Isotalon mukaan yritys pyrkii jatkossa hyödyntämään työkalua muissakin hankkeissaan.

— Aluksi vaatii jonkin verran työtä, että käyttö opitaan, mutta kun RTS:n työkalua käyttää ennakoivasti niin, että dataa laitetaan talteen sitä mukaa, kun suunnitelma etenee, niin silloin se on oikein sujuva työkalu. Tämän kokemuksen perusteella ei kyllä ole minkäänlaista kynnystä käyttää sitä jatkossakin, hän sanoo.

Yhteisöllisyys on myös edullista Rakennuksen useilla yhteistiloilla on pyritty edistämään useaa päämäärää. Yhteisöllisyyden lisäksi yhteistilojen avulla kohteesta saadaan myös sekä ympäristöystävällisempi että edullisempi.

— Meillä ei missään kohteessa ole asunnoissa esimerkiksi erillisiä saunoja, ja siinä ekologisuus tulee esiin. Tässä talossa meillä on kuudennessa kerroksessa kaksi yhteissaunaa, joista voi varata omia saunavuoroja itselleen ja lisäksi on lenkkisaunavuorot — miehille ja naisille omansa, Isotalo sanoo.

Asunnoissa ei myöskään ole erillisiä parvekkeita tuuletusparvekkeiden lisäksi, vaan taloon on rakennettu ainoastaan yhteisparvekkeet, joilla asukkaita kannustetaan kohtaamaan. Isompiin, kokonaisten korttelien kokoisiin kohteisiin tehdään Isotalon mukaan toisinaan myös esimerkiksi kuntosali tai esiintymislava, sillä kun koko kortteli pystyy hyödyntämään yhteisiä tiloja, se tulee suhteessa edullisemmaksi yksittäistä taloa kohden.

FAKTA: Yhteiskunnallinen rahoitus - Uusi vuokratalo on Setlementtiasuntojen ensimmäisten hankkeiden joukossa saanut Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen Rahoitusta voivat saada investoinnit, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä.

- Setlementtiasuntojen tapauksessa esimerkiksi osa kohteiden asunnoista on aina varattu eritysryhmille, kuten itsenäistyville nuorille, ikäihmisille tai kehitysvammaisille. Lisäksi esteettömyyteen on panostettu.

Teksti: Marika Pietilä

Asiakkaiden tyytyväisyys on meidän päämäärämme Freedom AK Oy | Mannerheimintie 148 A 4, 00270 Helsinki | Y-tunnus: 2719496-8 www.freedomak.fi | freedomak@freedomak.fi | Puh. +358 40 024 8008

www.iradar.fi

| 31

www.iradar.fi

Vanhan tulitikkutehtaanalue saa uuden elämän asuintaloina Tampereen kaupunkikuva on tunnettu vanhoista tehdasrakennuksistaan, joista monet eivät ole olleet tehdaskäytössä enää vuosikymmeniin.

Kaupungin ominaisilmeelle tyypillisistä tehdasmiljöistä halutaan kuitenkin pitää kiinni, ja parhaillaan taas yksi tehdasalue, tällä kertaa vanhan tulitikkutehtaan kortteli, on saamassa uuden elämän, kun vanhan tehtaan yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen ja sen ympärille toteutetaan uusia koteja.

Lähde: BST Arkkitehdit Oy

P

arin minuutin ajomatkan päässä Särkänniemen huvipuistosta länteen rakentuu kovaa vauhtia uusi asuintalokortteli, jonka vieritse myös Tampereen raitiotien on tarkoitus kulkea muutaman vuoden kuluttua. Historiallisella Santalahden alueella on 1920-luvun puolivälistä asti sijainnut tulitikkutehdas, joka ei tosin ole toiminut enää sitten 1970-luvun.

Rakennus on aivan viime vuodet seisonut tyhjillään, mutta nyt sen purkutyöt ovat alkamassa. Tehtaan julkisivu on kuitenkin suojeltu ja se entisöidään osaksi tehtaan paikalle rakennettavaa uudisrakennusta. Jo nyt tehdasrakennuksen ympärille kohoaa kovaa vauhtia vanhan tehtaan tyyliä mukailevia asuintaloja.

— Näsijärven suuntaan antavien rakennusten julkisivut on muurattu paikan päällä ja niihin on haettu tiilityyppi, joka kunnioittaa alueen historiaa, sillä alueella on ollut ennestään tiilipintaisia rakennuksia ja itse tikkutehdaskin on ollut tiilestä. Rinteen puolelle rakennettavat talot ovat myös osittain paikalla muurattuja, mutta osittain ne ovat vaaleampaa sävyä, valkobetonia ja sandwich-elementtityylistä rakennetta sisäpihan puolella, kertoo Santalahden alueen työpäällikkö Vesa-Pekka Rissa Pohjola Rakennuksesta.

Pohjola Rakennus Oy Suomi rakentaa Tikkutehtaan kortteliin yhteensä seitsemän taloa. Neljä rakennuksista on jo saatu valmiiksi, viimeisimpänä Tampereen Vuokra-asunnoille tehty Leimu. Rakennetuista ja parhaillaan rakenteilla olevista taloista kolme on

32 |

vuokrataloja ja loput kaksi rs-kohteita. Yksi alueelle rakennettavista taloista on liikerakennus, johon toiveissa on ainakin päivittäistavarakauppa. Yhteensä Tikkutehtaan alueelle valmistuu runsaat 400 asuntoa neljästä kahdeksaan kerrosta korkeisiin taloihin.

— Muihin rakennushankkeisiin verrattuna erityispiirteenä on tietysti se, että hankkeeseen sisältyy vanhoja suojeltuja tehdaskiinteistöjä, joita koitetaan varjella ja löytää niille järkevät käyttötarkoitukset.

Santalahden asemakaava määrittelee myös jonkin verran asioita, kuten että julkisivujen tulee olla muurattuja ja lisäksi osan katoista pitää olla vihrekattoja, Rissa kertoo projektin erityispiirteistä.

Viherkattoja on tulossa etenkin korttelin piharakennuksiin, mutta myös osa asuintaloista saa viherkaton.

FAKTA: Tikkutehtaan kortteli - Pohjola Rakennus rakentaa kortteliin seitsemän uutta taloa, joista yhden julkisivuna hyödynnetään vanhan tehtaan julkisivua. Lisäksi Mangrove rakentaa kortteliin yhden talon.

- Ruutivarasto ja vanhan tehtaan julkisivu säilytetään ja kunnostetaan, ruutivaraston silta ja tehtaan savupiippu rakennetaan uudelleen.

- Kortteliin tulee runsaat 400 asuntoa, päiväkoti sekä yhteen rakennukseen liike- ja toimistotiloja.

ASUNNOT

,,

Näsijärven suuntaan antavien rakennusta julkisivut on muurattu paikan päällä ja niihin on haettu tiilityyppi, joka kunnioittaa alueen historiaa, sillä alueella on ollut ennestään tiilipintaisia rakennuksia ja itse tikkutehdaskin on ollut tiilestä.”

VESA-PEKKA RISSA Santalahden alueen työpäällikkö, Pohjola Rakennus

— Viherkatot ovat yksinkertaisuudessaan maksaruohokattoja, jotka selviävät vähällä hoidolla, Rissa tarkentaa.

Vanhan tehtaan piippu rakennetaan uudelleen Vanhaan tehtaaseen ja vanhalle tehdastontille rakentaminen tuo mukanaan joukon tavanomaisesta kerrostalorakentamisesta poikkeavia yksityiskohtia.

Tehtaan jäljiltä korttelin pilaantuneita maita on jouduttu puhdistamaan ennen kuin rakentaminen on päästy aloittamaan ja rakennukset on kuntokartoitettu.

Tontin muodon takia on jouduttu tekemään myös jonkin verran tuentoja tontin rinteen puoliseen osaan.

Itse tehtaaseen kuuluvista rakennelmista sekä vanhalle ruutivarastolle johtava silta että tikkutehtaan vanha savupiippu on pitänyt huonon kuntonsa vuoksi

www.taratest.fi

purkaa, ja ne rakennetaan hankkeen aikana uudelleen.

— Vanha silta on laserkeilattu eli siitä on otettu tiedot, jotta pystytään tekemään vastaavanlainen samanlainen vanhan tilalle. Myös piippu purettiin kuntokartoitusten perusteella, ja siitäkin tehdään uusi replica-piippu.

Vanhasta piipusta otettiin vanhoja piipputiiliä talteen, ja uusi piippu rakennetaan osittain niistä ja osittain teräskehikosta, Rissa sanoo.

Itse tikkutehtaan suojeltu julkisivu tullaan kunnostamaan ja entisöimään, kun tehtaan sisälle on ensin saatu tuentarakenteet paikalleen. Tikkutehtaaseen on suunnitteilla asuntojen lisäksi myös päiväkoti. Vanha ruutivarastokin pääsee jälleen hyötykäyttöön varastotilojen muodossa, vaikka ruutia sinne ei enää varastoida.

Teksti: Marika Pietilä

www.pohjatekniikka.fi www.iradar.fi

| 33

www.iradar.fi

Juha Marjamo aikoo rakentaa kerrostaloja puusta eläkepäiviin asti Kirkkonummen Vuokra-asuntojen ensimmäinen puukerrostalo on valmistumassa kesäkuuksi ja toimitusjohtaja Juha Marjamo on tyytyväinen. Urallaan hän on aiemmin rakentanut kerrostaloja betonista ja tiilestä, mutta ensimmäinen puukerrostalokohde on saanut hänet puurakentamisen kannalle.

X

— Ainakin mitä itsellä on suunnitteilla, niin aion jatkossa rakentaa puusta. Minulla on viisi vuotta eläkkeeseen, ja tällä tahdilla ehdin rakentaa vielä varmasti ainakin kaksi puukerrostaloa, Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Juha Marjamo sanoo.

Yrityksen ensimmäisessä puukerrostalossa todellakin kaikki mahdollinen on tehty puusta.

Massiivipuinen runko toimii rakenteena, lämmöneristeenä ja höyrynsulkuna, ja rungon lisäksi myös esimerkiksi pesularakenteet, porrashuoneet ja jopa hissikuilu on rakennettu puusta.

— Arkkitehdin suunnitelmista nämä ovat lähtöisin ja olennaista on, että kun käytetään puurakenteita, niin se mahdollistaa rakennuksen painon puolittamisen, ja kun perusrakenteet

keventyvät, niin myös hiilijalanjälki keventyy huomattavasti, Marjamo sanoo.

Pienen myönnytykseen täyspuiseen ulkomuotoon arkkitehdin ja Marjamon oli kuitenkin annettava, sillä kaavassa oli määritelty, että julkisivun piti olla tiilestä.

Rakennuslausunnon kanssa saatiin silti lopulta sovittua, ettei tiiltä pitänyt lähteä muuraamaan.

Sen sijaan julkisivu tehtiin kompromissina ohuista tiililevyistä, joihin Marjamo on tyytyväinen, sillä niiden vaihtaminen on helppoa, jos sellaiseen joskus tulisi tarvetta.

— Asukkaita rakennuksissa tulee olemaan noin 450 ja työntekijöitä 650 eli varsin isosta keskittymästä tässä on kysymys. Asuntoja on yhteensä 222 ja niiden lisäksi ensimmäiseksi rakennetussa 16-kerroksisessa tornitalossa on 30-paikkainen hoivakoti sekä 35 palveluasuntoa, Pekkarinen kertoo.

Puurakentamiselle lähes pelkkää plussaa Kun Marjamolta kysyy puurakentamisen eduista ja haitoista, plussapuolien lista lähtee venymään nopeasti.

— Ensinnäkin rakennuksen painon minimointi.

Puun käyttö mahdollistaa rakennuksen painon puolittamisen, mikä tarkoittaa, että elementtien nostamiseen ja kuljetukseen käytettävä energiamäärä ja sen myötä hiilijalanjälki pienenee huomattavasti. Sitten on materiaalihukan minimointi. Rakentamisessa hukkaprosentit ovat 5–20 prosenttia, mutta teollisuudessa sallitaan vain 1–5 prosenttia. Massiivipuuelementit ovat teollista tuotantoa, joten hukkaa tulee vähemmän.

Näin jätteiden käsittelyn hiilijalanjälki pienenee huomattavasti, Marjamo aloittaa.

— Myös tilojen uusiokäyttö on puun myötä mahdollista, koska asuntomoduulit kiinnitetään toisiinsa ruuvikiinnikkein, jolloin ne voi jälkeen päin purkaa ja siirtää vaikka toiseen paikkaan, hän jatkaa.

Kirkkonummen Tinapuistoon rakentuvassa kohteessa putkistot ja venttiilit rakennettiin puisiin porrashuoneisiin avattavien ovien taakse, mitä Marjamo kehuu kustannustehokkaaksi ja käytännölliseksi ratkaisuksi, koska sen ansiosta rakenteiden rikkominen ei ole tarpeen, kun putkistojen uusimisen aika joskus koittaa.

Huoneistoihin ei tarvitse mennä, kun korjaustyö tehdään.

FAKTA: Tinapuiston puukerrostal - Viisikerroksiseen puukerrostaloon valmistuu kesäkuuksi 85 asuntoa.w - Energiaratkaisuna on maalämpö - Rakennusmateriaalina on käytetty cltelementtejä ja julkisivussa on tiililevytys

,,

ASUNNOT

Olen ollut juuri valmistuvassa puukerrostalossa, jossa tehtiin viimeistelytyötä. Yleensä siinä kohtaa kivitalossa suussa narskuu kivipöly, mutta tuolla oli niin hyvä ilma. Minä oikein ihastuin siihen, että sisäilma oli niin hyvä”

JUHA MARJAMO Toimitusjohtaja, Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy

Lisäksi Marjamo näkee useita etuja myös itse työmaavaiheessa.

— Tietysti siirtojen ja nostojen määrä minimoituu, kun jokainen asunto muodostuu yhdestä tai kahdesta valmiista moduulista.

Kun rakennetaan elementeistä, niin myös koko rakennustoiminta työmaalla vähentyy yhteen kolmasosaan.

Kaikkein parasta kuiva ja puhdas sisäilma Miinuksia Marjamon on vaikeampi löytää puurakentamisesta.

— En oikein edes keksimällä keksi muuta kuin, että hinta on korkeampi kuin perinteisillä kivitaloilla, mutta kyllä plussat silti voittavat. Budjetti oli noin 16 miljoonaa euroa ja siinä on pysytty.

Vastaavan betonisen karkea haarukka voisi olla ehkä 12–14 miljoonaa, Marjamo sanoo. Edes hankkeen viivästyminen kesken kaiken sattuneen puumateriaalipulan vuoksi ei saa häntä näkemään puurakentamisessa juuri muuta kuin hyvää.

— Olen ollut juuri valmistuvassa puukerrostalossa, jossa tehtiin viimeistelytyötä. Yleensä siinä kohtaa kivitalossa suussa narskuu kivipöly, mutta tuolla oli niin hyvä ilma. Minä oikein ihastuin siihen, että sisäilma oli niin hyvä, Marjamo kehuu.

Teksti: Marika Pietilä

ERIKOISOSAAMISTA PUURAKENTAMISESSA KK-Palokonsultti Oy Piispantilankuja 4 02240 ESPOO +358 44 752 0777 Toimipisteet: Espoo, Oulu, Tampere

Turvallisemmat ja vapaammat arkkitehtoniset ratkaisut kustannuksia sekä hiilijalanjälkeä säästäen.

KK-Palokonsultti Oy mukana myös tässä numerossa esitellyn Tinapuiston puukerrostalon suunnittelussa.

Lisätietoja sekä puukohteiden referenssejä: www.kk-palokonsultti.com

www.iradar.fi

| 35

www.iradar.fi

Pienemmälläkin budjetilla voi saada näyttävää arkkitehtuuria Kirkkonummen Vuokra-asuntojen ensimmäinen puukerrostalo on valmistumassa kesäkuuksi ja toimitusjohtaja Juha Marjamo on tyytyväinen. Urallaan hän on aiemmin rakentanut kerrostaloja betonista ja tiilestä, mutta ensimmäinen puukerrostalokohde on saanut hänet puurakentamisen kannalle.

Vain noin 40 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Järvenpää kasvaa nopeasti ja kaupunkiin rakennetaan reippaasti lisää asuintaloja. Lähelle keskustaa Pohjoisväylän varrelle on rakentumassa uusi asuinalue, jonne valmistuu maaliskuussa kaksi uutta vuokrakerrostaloa. Arkkitehti SAFA Pentti Kareoja ARK-house arkkitehdit Oy:stä on toiminut pääsuunnittelijana ja Jukka Salonen projektiarkkitehtina Välskärinkadun uudiskohteessa. He kertovat halunneensa antaa taloparille tunnistettavan identiteetin.

— Kyseessä oli lähellä kaupungin keskustaa oleva rakentamaton alue, joten ympäristössä ei ollut taloja, jotka olisi tarvinnut ottaa huomioon suunnittelussa. Pääsimme tekemään aika alusta lähtien kaavaluonnosta Järvenpään kaupungille, jota sitten käytettiin kaavoituksen pohjana, Kareoja kertoo.

— Halusimme, että rakennuksilla olisi tunnistettava ilmeensä, johon voi identifioitua ja jonka asukkaat voisivat kokea omakseen. Arkkitehtuurilla on mielestäni mahdollisuus rakentaa jopa ylpeyttäkin omaa pihapiiriä ja asuntoja kohtaan, jos ihan samalaisia ei ole missään, hän jatkaa.

Persoonallisuutta materiaalien ehdoilla Kareojan mukaan Välskärinkatu 25:een rakennettavaan kohteeseen valmistuu kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mikä on asettanut rajaehdot suunnitteluvalinnoille ja mahdollisuuksille.

— Teollinen toteuttamistapa tuli tämän kautta mukaan aika alusta lähtien. Esimerkiksi materiaaleja valitsimme osittain kustannustehokkuuden ja kestävyyden näkökulmasta, ja

ASUNNOT ASUNNOT

Selkeät selkä- ja vatsapuolet Välskärinkadun kohteessa haastetta arkkitehtoniseen suunnitteluun toi tontin vieressä kulkeva vilkkaasti liikennöity tie, joka piti ottaa huomioon akustiikassa ja viihtyvyydessä.

Talot päädyttiin rakentamaan niin, että ne muodostivat suojaavan selkämuurin katuun nähden, jotta sisäpiha säästyy liikenteen melulta.

Muurimaisuuden saavuttamiseksi talojen tien puolen massoista tehtiin hyvin hoikkarunkoisia, Kareojan sanoin tulitikkurasiamaisia.

Suunnittelijat halusivat myös katkaista

FAKTA: Välskärinkatu 25 -7- ja 8-kerroksisiin taloihin tulee 69 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin.

- Talojen lisäksi piharakennus, jossa yhteiset sauna- ja kerhotilat.

- Kohteen asunnot ovat vuokra-asuntoja, joiden vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella ARA:n ohjeistuksen mukaan - Kohteen rakennuttaja on Mestariasunnot ja pääurakoitsija Hartela Etelä-Suomi Oy

Kuva: ARK-house arkkitehdit Oy

kohteesta tuli perinteisesti betonirunkoinen.

Persoonallisuuden tuominen kohteeseen liittyy tuotantotekniikan mahdollistamiin keinoihin, jotka eivät nosta hintaa, hän sanoo.

Kareoja päätyi elävöittämään talojen ulkonäköä reliefiaiheella ja tarkkaan mietityillä värivalinnoilla, joiden vaikutus hintaan ei ollut merkittävä. Talon sisäpihan puolesta tuli valkoinen, mutta kadun puolelle väriksi valikoitui punaruskea terrakotta.

— Punaruskean puolen julkisivu näyttää hiukan laudoitukselta, ja siinä on reliefisuunnittelulla haettu vähän puun ilmettä ja rytmiikkaa.

Lisäksi siinä on myös tekstuuriltaan isomman mittakaavaan voimakastakin reliefiä, jotta syntyy elävyyttä. Inspiraationa on ollut jonkinlainen laudan olemus, vaikka se onkin tehty betonin ja muottitekniikan ehdoilla. Piharakennuksessa on käytetty oikeaa puuverhoilua ja pyöräkatos on tehty puusta, jotta lähimittakaavaan on saatu vähän pehmeämpää materiaalia.

— Reliefit on tehty elementtimuottitekniikalla, jossa muotin pohjaan on tehty kuviota, ja vasta muotin poiston yhteydessä paljastuu lopullinen muoto. Terrakotan väriä on haettu eri pigmenttisekoituksilla ja siinä on vähän poltetun saven sävyä.

katkaista visuaalisesti rakennuksen suhteellisen suuren runkosyvyyden ja erottaa rakennusten julkisivut sisäpihan puolesta niin, että selkä- ja vatsapuoli hahmottuisivat selkeästi erillisinä.

— Terrakotan värinen julkisivu muodostaa rakennuksissa nyt jonkinlaisen taustaseinämän, johon pihapuolen vaaleammat massat nojaavat. Pihan puolelle tuotiin ilmettä vaalealla värillä ja sommittelemalla eri tavalla pintakäsiteltyjä laseja. Sommittelupelissä on käytetty osittain valkoista maitolasia ja osittain kirkasta lasia, Kareoja kuvailee.

Teksti: Marika Pietilä

o LVIA urakointi o Asuntorakentaminen o Uudisrakentaminen

Dimeskon oy

RAKENTAMASSA TULEVAISUUDEN TALOTEKNIIKKAA

www.iradar.fi

| 37

Mainos

Roch Services varmistaa turvallisen ja riskittömän liikenneympäristön Kun kunta haluaa varmistaa, että katujen, tienvarsien ja puistojen valaisinpylväät seisovat tukevasti paikoillaan, eivätkä uhkaa kaatua, tarvitaan luotettavaa tietoa pylväiden kunnosta ja oletetusta käyttöiästä.

Mainos

– Valaisinpylväiden tukevuuden säännöllinen tarkastaminen on halpa henkivakuutus kunnan asukkaille, Roch Servicesin tekninen myyjä Håkan Andrén sanoo. Valaisinpylväät eivät ehkä ole ensimmäinen asia, jota tulee ajatelleeksi, kun on kyse liikenneturvallisuudesta, mutta tosiasia on, että epävakaasti maassa kiinni olevat tolpat ovat merkittävä vahinkoriski. Kaatuneet tolpat voivat aiheuttaa välittömän vaaran liikenteelle ja pahimmassa tapauksessa johtaa onnettomuuksiin.

Liikenneturvallisuusnäkökulmasta säännölliset tarkastukset ovatkin tärkeitä pylväiden kestävyyden ja kunnon määrittämiseksi.

– Kunnilla on vastuu pylväiden käyttövarmuuden takaamisesta. Siksi suosittelemmekin pitkän aikavälin huoltosuunnitelman laatimista ja pylväiden kunnon arvioimista toistuvasti. Ainutlaatuisen menetelmämme avulla voimme auttaa kuntia ja muita toimijoita tällaisten tarkastusten suorittamisessa varmalla tavalla, Andrén kertoo.Globaalien standardien asettajaEuroopan johtavana

maahan kiinnitettyjen pylväiden vakaus- ja lujuustestien toimittajana Roch Servicesilla on laaja kokemus vastaavista työurakoista.

Kansainvälisesti tunnetun ja patentoidun Roch-metodin avulla Roch Services rekisteröi havaintoarvot ja datan, jotka antavat luotettavaa tietoa pylväiden vakaudesta ja lujuudesta. Tämän ansiosta pylväiden vaihto voidaan suorittaa valikoiden, ja kunnalta säästyy sekä aikaa että rahaa.

– Teknologiamme asettaa standardit koko maailmassa, ja odotamme innolla uusien yhteistyökumppanien löytämistä täältä Suomesta. Viime vuosien aikana meillä on ollut erittäin positiivinen yhteistyö esimerkiksi Tampereen ja Helsingin kanssa. Helsingissä olemme saaneet sekä testata suuren määrän valaisinpylväitä että seinäkoukkuja valaisimien vaijerikiinnityksille. Tämä on todella hienoa ja todiste siitä, että menetelmämme on luotettava, tunnettu ja ainutlaatuinen, sanoo Roch Servicen Senior Manager ja käyttöpäällikkö Alrun Griepenkerl.

www.iradar.fi

Viimeinkin valmista – Jätkäsaaren uusi taidehotelli avaa ovensa huhtikuussa

Lähde: Arkkitehtitoimisto SARC

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

Pandemia-aika ei ole ollut otollisinta hotellitoiminnalle, mutta uusia hotelleja on samaan aikaan rakennettu tulevaisuutta silmällä pitäen. Yksi pandemia-aikana rakennetuista hotelleista on Helsingin Jätkäsaaressa tänä keväänä avaava taidehotelli Hotel AX. Kyseessä on uutta tulokasta operoivan hotelliketju Primehotelsin mukaan Pohjoismaiden ensimmäinen taidehotelli, mutta vielä toistaiseksi on salaista, millaisia teoksia AX:ssä pääsee ihastelemaan.

Hotel AX:n piti valmistua alun perin jo viime keväänä, mutta avajaiset siirtyivätkin lopulta tulevalle huhtikuulle. Helsingin uudesta hotellitulokkaasta tiedetään, että majoituspaikan lisäksi se tarjoaa asukkailleen myös nykytaidetta, jota on nähtävissä sekä rakennuksen ulko- että sisätiloissa, mutta juuri tämän tarkempaa tietoa tulevista taide-elämyksistä ei vielä toistaiseksi julkisuuteen anneta. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, tuumaa pääurakoitsijana toimineen Lehto Tilat Oy:n aluejohtaja Heikki Schemeikka.

— Minusta on ihan hienoa, että taide on päätetty vielä pitää salassa. Oma suosikkini on sellainen erikoisuus, jonka näkee heti kohta, kun hotelliin tullaan sisään. Sen kyllä erottaa, Schemeikka lupaa.

Taidehotellin rakentaminen ei Schemeikan mukaan ole teknisesti eronnut juurikaan muusta hotellirakentamisesta.

— Käytännössä se on vaikuttanut sen verran suunnitteluun, että on pitänyt miettiä tarkasti kiinnityskohtia ja haalausreittejä, jotka vaikuttavat rakentamiseen. Rakenteellisesti tai teknisesti taide ei ole työsuorituksen kannalta ollut iso asia, mutta sitä on ollut mukava tehdä. Varsinkin julkisivun tekeminen oli mukavaa, kun siinä rakentajakin pääsi tekemään taidetta, hän sanoo.

Schemeikka viittaa betonia ja alumiinirimoitusta hyödyntävään julkisivuun, johon rakentajat ovat olleet rimoitusten lisäksi asentamassa valotaidetta.

Taidenäkökulmaa suurempi haaste rakentamisen näkökulmasta on Schemeikan mukaan ollut kuitenkin uuden hotellin sijainti, sillä AX on

FAKTA: Hotel AX - AX tulee sanoista ”The Art Experience” - Yhdeksänkerroksisessa hotellissa on 173 huonetta, ravintola- ja juhlatilat sekä baari ja terassi - Hotellille on haettu Leed Gold -ympäristösertifikaattia

rakennettu Jätkäsaareen vanhalle satama-alueelle, joka on pitkälti täyttömaata. Vaikka itse hotelli sijoittuu varsinaisen vanhan luodon päälle, jouduttiin myös sen kellaritiloja rakentaessa kosketuksiin veden kanssa.

— Veden pinnan tasot olivat ranta-alueella maanrakennusvaiheessa niin ylhäällä, että tarvitsimme vesitiiviitä väliaikaisrakenteita.

Hyödynsimme tässä vesitiiviitä teräsponttiseiniä, Schemeikka kertoo.

Muilta osin rakentaminen on sujunut korona ajasta huolimatta kohtuullisen joutuisasti. Schemeikan mukaan töitä on nopeuttanut erityisesti se, että hotellin kylpyhuoneet tehtiin teollisena esivalmistuksena ja saapuivat valmiina paikalle.

— Näin laajassa hankkeessa, kun tehdään yli 170 huonetta, jää aika iso työvaihe pois, kun tehtaalla on tehty valmiiksi kaikki laatoitukset ja työvaiheiseen liittyvät asiat, hän sanoo.

Uppopuuntie 7, 96190 ROVANIEMI puh. 040 550 7243

Lvi-urakointi Ilmanvaihdon puhdistustyöt Ilmanvaihdon säätötyöt www.lvi-ollila.fi www.iradar.fi

| 41

Turun uudistunut Börs vaalii historiaansa Turun uudistunut Börs

vaalii historiaansa

K

un Suomen toiseksi vanhimman hotellin Turun Hamburger Börsin vuonna 1909 rakennettua uudempaa osaa alettiin 1970-luvulla purkaa, vastustajien joukko oli runsas ja kovaääninen. Ääni kellossa oli toinen, kun kaksi vuotta sitten tuli vastaavasti aika aloittaa 1970-luvun rakennuksen purkutyöt. Nyt samalla paikalla kohoava vuoden 2021 vuosimallia oleva uudisrakennus vie tyylinsä mukana taas menneisiin aikoihin, ja rakennuttajan mukaan turkulaiset ovat tällä kertaa olleet tyytyväisiä muutokseen.

Turun Hamburger Börs on Suomen toiseksi vanhin hotelli, eikä se jää iässään kuin vuoden jälkeen maan vanhimmasta, Imatran Valtionhotellista.

Börs aloitti toimintansa jo vuonna 1904 pienessä, vuodelta 1837 peräisin olevassa empirekivitalossa.

Tuo pieni Kauppiaskadun talo seisoo yhä samalla paikalla ja toimii osana hotellia, mutta majoittumaan sinne ei tätä nykyä enää pääse.

Rakennuksen kaikki 16 hotellihuonetta on viime vuoden lopussa valmistuneiden uudistustöiden myötä muutettu kokous- ja juhlatiloiksi.

— Hotellin vanhan osan sisällä suojeltuja

42 |

miljöitä ovat sisäänkäynnit, porrashuoneet ja hotellikäytävät ovineen, ja niille on tehty nyt vain pintaremonttia. Myös toisessa kerroksessa oleva vanha juhla- ja bankettisali säilytettiin pintaremonttia lukuun ottamatta entisen laisina.

Sen sijaan kolmannen kerroksen hotellihuoneet saimme muuttaa nykyaikaisiksi kokoushuoneiksi, hankkeen projektipäällikkö Jussi Roine LähiTapiolasta sanoo.

Loppuvuodesta valmiiksi saadun uudistushankkeen myötä kaikki hotellihuoneet on nyt sijoitettu Börsin kauppatorin puoleiseen uudisrakennukseen, jonka tieltä purettiin 1970-luvun hotellirakennus. Uusi rakennus on monien iloksi vienyt hotellin tyyliä taas lähemmäs sen alkuvuosia; jos ei nyt ihan perustamisvuoteen 1909 niin ainakin 1920-luvun tienoille.

— Vaikka uudisrakennus liittyy hotellin vanhimpaan 1800-luvun rakennukseen, se ei kuitenkaan tyylillisesti pyri muistuttamaan sitä, vaan 1920-luvulla tehtyä Affärscentrumin kiinteistöä, joka sijaitsee rakennuksen vieressä Eerikinkadun puolella. Rakennuksen julkisivussa näkyy 1920-luvun klassismi, mutta se on sekoitus

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

FAKTA: Hamburger Börs Huoneita: 272 Neliöitä: runsaat 10 000 Kerroksia: 8, katolla skybar Rakennukset: Suojeltu 1837 vuoden kivitalo Kauppiaskadulla ja uusi 2021 valmistunut betonirakennus Eerikinkadulla.

Tavoitetaso: LEED Platina -sertifikaatti

myös muita tyylisuuntia. Tarkoitus on ollut, että uudisrakennus eheyttää katukuvaa paremmin kuin sen paikalla aiemmin ollut rakennus, Roine sanoo.

— Halusimme toteutuksen, joka olisi Börsin maineen arvoinen ja myös palauttaisi sitä arkkitehtuurin ja toiminnallisuuden avulla.

Turkulaiset ovat myös olleet tyytyväisiä, että uusi rakennus kaunistaa, Roine jatkaa.

Rakentamista ahtaissa oloissa Runsaan 40 miljoonan hankkeessa 1800-luvun rakennus peruskorjattiin ja uudistettiin perusteellisesti. Vesikattoa korjattiin ja sekä lvitekniikka että rakennuksen sähkö pantiin täysin uusiksi. Rakennus rapattiin ja maalattiin ulkoa täysin. Koska rakennus on suojeltu, uudistustyöt tehtiin yhteistyössä museoviraston kanssa.

— Rakennus pysyi saman värisenä kuin ennenkin ja maali valittiin yhteistyössä museoviraston kanssa niin, että rakennus maalattiin kalkkimaalilla eikä millään nykyaikaisemmalla, Roine kertoo.

Vanhan rakennuksen remontointi ja yhteistyö museoviraston kanssa sujui Roineen mukaan erittäin hyvin, mutta uudisrakennuksen kanssa haasteita tuli vastaan, kun kävi ilmi, että vieressä tehtävä toriparkin rakentaminen esti logistiikan torin puolelta.

— Tiesimme alusta asti, että hanke ei olisi logistisesti helppo, koska kyse oli keskustaalueesta. Toriparkin rakentaminen aiheutti kuitenkin painaumia, joiden takia Eerikinkatua jouduttiin yllättäen keventämään. Pystyimme lopulta viemään tavaraa työmaalle vain yhden aukon kautta, ja torninosturikin piti sijoittaa sitten sinne kadulla olevan kuopan pohjalla, Roine kertoo.

— Kun oma logistiikkaurakoitsija toimitti tavaraa aamulla, niin sitä ei voitu varastoida väliaikaisesti mihinkään, vaan kun se nostettiin autosta, se meni

suoraan asennettavaksi. Haastavinta oli, kun Italiasta tilatut 230 betonirakenteista kylpyhuonetta saapui ja ne piti heti saada paikalleen, Roine kuvailee.

Haasteista huolimatta uusi hotelli valmistui ajallaan ja budjetissakin pysyttiin.

— Mielestäni onnistuimme tavoitteissamme, mutta asiakkaat sen sitten viime kädessä todistavat. Teimme sellaisen hotellin kuin lupasimmekin, Roine toteaa.

Teksti: Marika Pietilä

Huvud- och arkitektplanering:

schaumanarch.fi

www.iradar.fi

| 43

www.iradar.fi

Näin yli 100-vuotias toimisto muutettiin hotelliksi

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

Moneen eri käyttötarkoitukseen suunnitellut rakennukset vankiloista virastotaloihin on 2000-luvulla remontoitu hotelleiksi. Yksi viimeisimmistä muodonmuutoksen läpikäyneistä rakennuksista on yli sata vuotta vanha Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitseva VR:n entinen hallintorakennus, johon on rakennettu lähes 400 hotellihuonetta ja laajennusosa.

Hotellin rakennustöistä vastanneen NCC:n korjausurakoinnin yksikön johtaja Teemu Tynkkynen kertoo, että ainutlaatuinen projekti tarjosi haastetta kokeneellekin jatkuu seuraavalla sivulla g Kuva: NCC

Kuva: Scandic

V

iime keväänä Scandic avasi uuden hotellin Helsingin päärautatieasemalla sijaitsevaan, vuonna 1909 valmistuneeseen toimistotaloon, joka rakennuksen historian alkuvuosina palveli rautatiehallitusta ja sittemmin VR:n hallintoa.

Toimistotilojen muuttaminen hotelliksi ei ollut aivan uniikki hanke, vaikka harvinainen olikin, sillä myös esimerkiksi Helsingin Kruunuhaassa sijaitseviin entisiin maa- ja metsätalousministeriön toimistotiloihin ollaan parhaillaan kaavailemassa hotellia. Mikään itsestään selvyys toimistorakennusten sopivuus hotellikäyttöön ei kuitenkaan ole.

huoneet pääpiirteittäin liian isoja sopiakseen hotellihuoneiksi sellaisinaan. Tynkkysen mukaan huoneet piti järjestelmällisesti jakaa pienemmiksi, erillisiksi huoneiksi ja vain jokin yksittäinen huone saattoi kelvata sellaisenaan perushotellihuoneita isommaksi sviitiksi.

— Rungon syvyydestä riippuu, voiko toimistorakennuksen ylipäätään muuttaa hotelliksi. VR:n rakennuksen tapauksessa syvyys oli ideaali, sillä rakennuksen poikki kulki keskikäytävä, jonka molemmin puolin oli toimistohuoneita jo VR:n aikana, ja se mahdollisti järkevän hotellihuonejaon kiinteistöön. Lisäksi se, miten nykyiset rakenteet kestävät hotellin tuomat kuormat, on iso tekijä sille, voiko muutoksen tehdä, sanoo NCC:n korjausurakoinnin yksikön johtaja Teemu Tynkkynen.

Vaikka päärautatieaseman toimistorakennus oli jo valmiiksi jaettu toimistohuoneisiin, olivat 46 |

Kuva: NCC

Kuva: NCC

Isojen huoneiden jakaminen pienemmiksi lisäsi kuitenkin myös tilojen ilmastointikapasiteetin tarvetta.

— Koska isoihin toimistohuoneisiin tuli nyt pienempää huonetta huoneen perään, niin tarvittavasta ilmamäärästäkin tuli suurempi ja

mitoitukset piti tehdä uusiksi, Tynkkynen sanoo.

— Ilmastointi oli taloteknisistä asioista hankkeen isoin haaste, koska ilmastointikanavat vievät eniten tilaa. Niiden ja muun talotekniikan sovitus olemassa oleviin rakenteisiin oli haastavaa, sillä yleensä, kun rakennetaan tai korjataan hotellia kaikki huoneiden tekniikka kulkee käytävän katon yläpuolella. Tässä tapauksessa käytävien katot oli kuitenkin suojeltu, eikä niissä saanut viedä mitään tekniikkaa. Kaikki tekniikka jouduttiin tämän vuoksi tuomaan huoneiden puolen kattoihin, ja jokaiseen tarvitsi sovittaa ilmastointi erikseen. Sen vuoksi myös runkolinjat jouduttiin laittamaan kulkemaan molemmin puolin käytävää, Tynkkynen sanoo.

Vanha vesikatto yllätti Vaikka toimistorakennukseen tehtiin uudistuksen myötä koko joukko uudistuksia, jätettiin myös valtava määrä asioita ennalleen ja kunnostettiin.

Osittain taustalla olivat Museovirasto tarkat suojelumääräykset, mutta Tynkkynen korostaa, että korjausrakentamisessa on aina myös ympäristönäkökulmasta ajatellen järkevää jättää rakennusta mahdollisimman paljon ennalleen. Tässä onnistuttiin Tynkkysen mukaan jatkuu seuraavalla sivulla g

www.iradar.fi

| 47

erinomaisesti, sillä Scandic Grand Central sai ensimmäisenä korjaushankkeena maailmassa amerikkalaisen LEED-ympäristösertifikaatin uuden mittausstandardin mukaisen platinatason, joka on sertifikaatin ylin.

Isoimpia remontissa säilytettyjä asioita olivat rakennuksen puupaalutus, vanhat ikkunat sekä vesikaton runko. Puupaalujen kanssa jouduttiin rakennusaikana taktikoimaan juoksuttamalla niille lisää vettä, jotta ne olisivat koko ajan veden peitossa lahoamisriskin välttämiseksi. Ikkunat

kunnostettiin ja niihin lisättiin lämpölasielementit.

Vesikatto, jonka runko säilytettiin, mutta joka muilta osin rakennettiin uudelleen entisen muotoiseksi ja näköiseksi, tuotti Tynkkysen mukaan yksittäisenä asiana eniten päänvaivaa.

Ensinnäkin aluksi oli epäselvää, pitäisikö sen vuoksi alkaa mittaviin vahvistustöihin, mutta rakennusvalvonnalle hyväksytetyn koekuormitustestin tuloksen ansiosta tältä vältyttiin. Toinen asia, joka huomattiin vasta rakentamisen alettua, oli konesaumapeltikaton

Yli sata vuotta vanha, VR:n kulttuurihistoriallisesti arvokas hallintorakennus muutettiin onnistuneesti lähes 500 huoneen hotelliksi Helsingissä.

Akukon suunnitteli Scandic Grand Centralin akustiikan, jotta voisit viettää vapaa-aikaa, työskennellä ja levätä meluttomassa ja miellyttävässä ääniympäristössä. akukon.com info @ akukon.com 010 3200 700

48 |

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

saumakohdille tehty ylimääräinen, hiukan vanhanaikaisen junan kattoa muistuttava koolaus, jollaista nykyään ei enää ole tapana tehdä, mutta joka kuitenkin piti säilyttää.

Niinpä suojelumääräysten vuoksi katon saumakohtien rakenteet tehtiin kunnostuksessa vastaavanlaisiksi koolauksineen kaikkineen.

Kuva: Scandic

Pienempiä remontissa säilytettyjä yksityiskohtia olivat rakennuksen alkuperäinen hissi, entisten toimistohuoneiden ovet ja esimerkiksi jotkin wc-tilojen yksityiskohdat kuten vanha pisuaari, joka entisöitiin. Lisäksi joitain rakennuksen alkuperäisiä asioita saatiin uudelleen näkyviin, sillä esimerkiksi joidenkin uudempien seinärakenteiden sisältä löytyi vanhoja holvikaaria, jotka pääsivät taas päivänvaloon.

Hankkeeseen kuului myös uudisosan rakentaminen, joka sekin tehtiin vanhan osan säännöillä.

— Laajennusosa oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että se oli käsittääkseni ensimmäinen uudisrakennus, johon ei rakennettu ainuttakaan porrashuonetta tai hissiä, vaan se suunniteltiin niin, että vanhan talon hissit palvelevat täysimääräisesti myös uudispuolta. Tämän vuoksi myös kerroskorkeudet piti tehdä samoiksi kuin vanhassa osassa, ja siksi ne vaihtelevat kerroksittain, koska niin tekee myös vanhankin osan kerroskorkeus, Tynkkynen kertoo.

Teksti: Marika Pietilä

FAKTA: Scandic Grand Central Helsinki - Hankkeessa vanha 1909 rakennettu toimistorakennus muutettiin hotelliksi ja siihen kiinni rakennettiin uudisrakennus - Hotellihuoneita kaikkiaan 491, joista 373 vanhassa ja 118 uudessa osassa - LEED Platina -ympäristösertifikaatti

www.pohjatekniikka.fi www.iradar.fi

| 49

www.iradar.fi

16 000 asukasta, 12 miljoonaa euroa:

Orimattila investoi isosti uuteen uimahalliin Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeessä päätti runsaat kuusi vuotta sitten ryhtyä isoon investointiin ja rakentaa kaupunkilaisille uudet, isot liikuntatilat. Vuonna 2015 alettiin laatia hankesuunnitelmaa ja 2019 saatiin valmiiksi hankkeen ensimmäinen osa, palloiluun keskittyvä Orimattila Areena. Toukokuun lopussa kokonaisuus valmistuu, kun rakennus täydentyy uimahallilla ja sisäjuoksuradalla.

— Lähtökohtana on ollut, että olemme halunneet turvata liikuntamahdollisuudet kaupunkilaisille ja toki myös lähiseudulle. Uinti sopii äärimmäisen monelle ja tukee niin lasten, nuorten kuin vanhemman väestön terveyttä ja liikkumista, Orimattilan kaupungin toimitilajohtaja Rebecca Haaranen sanoo.

Orimattila Areenaksi nimetty uusi liikuntakeskus on ollut vain noin 16 000 asukkaan kaupungille iso ponnistus. Hankkeen ensimmäisessä, jo valmistuneessa vaiheessa rakennettiin rakennuksen ensimmäinen osa, johon tulivat tilat palloilulajeille ja pian valmistuvassa toisessa vaiheessa samaan rakennukseen valmistuu uimahallin käsittävä uudisosa.

Kun hanketta lähdettiin suunnittelemaan alkuvaiheen kustannusarvio uimahalliosuudelle oli noin 9,5 miljoonaa, mutta pitkään kestäneen hankkeen aikana arvio on tarkentunut ja

50 |

kustannukset nousseet 12 miljoonaan. Kaupungin rakennuttamispäällikkö Kai Teva uskoo, että tämän korkeammaksi kustannukset eivät enää nouse.

— Kaikki isot kaupat on nyt tehty, eivätkä enää voi vaikuttaa hintaan, joten uskon, että tässä pystytään, jos mitään todella ihmeellistä ei tapahdu, hän sanoo.

Rakennuksen pitkuliaisuus mahdollistaa 60 metrin juoksusuoran Orimattilassa on ollut uimahalli jo ennestään, sillä tien toisella puolella uuteen Areenan nähden on vielä toistaiseksi kaupungin vuonna 1977 rakennettu uimahalli. Vanha rakennus oli kuitenkin tullut teknisen käyttöikänsä päähän eikä sen peruskorjaaminen olisi tullut kannattavaksi. Niinpä tilalle on nyt tulossa uusi halli, johon tulee viisiratainen ja 25 metriä pitkä allas, joka on syvimmältä kohdaltaan 1,8 metriä syvä. Lisäksi rakenteilla on monitoimiallas ja opetusallas sekä opetusaltaan yhteyteen matalampi tenava-allas lapsille.

Uimahalli rakentuu yhtenäiseksi jatkoksi rakennuksen aiemmin valmistuneen palloiluosan kanssa, ja mahdollistaa siten pitkän juoksusuoran rakentamisen Areenan toiseen kerrokseen.

— Talo on päällepäin yhtenäinen pötkö, mikä mahdollistaa nyt toisessa vaiheessa rakennettavan 60 metriä pitkän juoksusuoran toiseen kerrokseen, missä saa sitten ottaa spurttia.

Juoksusuora on sillä tavalla aika erikoinen, että sellaista tuskin monesta muusta paikasta löytyy, Teva sanoo.

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

Kuva: Tuomas Räihä Orimattilan kaupunki

Areenan rakentaminen uimahalleineen on ollut suuri ponnistus pienelle kaupungille ja haasteitakin on matkalla koettu. Muille uimahallin rakentamista suunnitteleville Haarasella ja Tevalla on antaa vinkiksi, että aikatauluttaminen kannattaa miettiä etukäteen hyvin tarkkaan.

— Tärkein oppi tämän rakentamisessa on ollut, että jo aikataulua suunniteltaessa on tärkeää miettiä tahdistava työ. Hanke oli aikataulutettu niin, että raskaat uima-altaiden valut oli tarkoitus tehdä viime vuonna talviaikaan ja silloin tammihelmikuulle sattui talven kovimmat pakkaset.

Altaat olisi toki voitu valaa silloinkin, mutta rakennusta olisi pitänyt lämmittää äärimmäisen paljon keinotekoisesti, mikä ei olisi ollut järkevää ympäristöäkään ajatellen, niin valujen tekemistä jouduttiin siirtämään, Haaranen sanoo.

FAKTA: Orimattila Areena Rakentaminen on toteutettu kahdessa vaiheessa.

Ensin toteutettiin tilat palloilulle ja toisessa vaiheessa rakennuksen jatko-osaksi uimahalli, ja koko rakennuskompleksin yläkertaan 60 metrin juoksusuora.

Orimattilan vanha uimahalli puretaan uuden valmistuttua 2019 valmistunut osa: 3161 m2, 19 722 m3 2022 valmistuva uimahalliosa: 2638 m2, 21 500 m3

Teksti: Marika Pietilä

SUOMALAISTA OSAAMISTA & vankkaa kokemusta RAKENTAA. www.macra.fi

p. 040 150 2610

www.iradar.fi

| 51

www.iradar.fi

Kerrostaloja kauppakeskuksen päälle ja keskus metron päälle – Lippulaiva-hankkeessa rakentuu Espoon uusi kaupunkikeskus Kauppakeskuksistaan tunnettu kiinteistösijoitusjätti Citycon viimeistelee tähän asti suurinta uutta kauppakeskushankettaan Espoonlahdessa. Cityconin kiinteistökehitysjohtaja puhuu kuitenkin mieluummin kaupunkikeskushankkeesta, sillä rakenteilla itse kauppakeskuksen lisäksi on myös bussiterminaali ja joukko keskuksen päälle kohoavia asuintaloja. Keskuksen käyttöön on sitä paitsi rakennettu oma geoenergiavoimala ja koko keskittymä nousee Länsimetron uuden Espoonlahden metroaseman päälle.

52 |

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

Kotimainen kiinteistösijoittaja Citycon tunnetaan Pohjoismaissa kauppakeskusrakentajana. Yhtiöllä on yhdeksän kauppakeskusta pelkästään Suomessa ja kaikki Pohjoismaat ynnä Viro mukaan laskettuina omistuksia on liki neljäkymmentä. Espooseen pian valmistuva Lippulaivan kauppakeskus on kuitenkin poikkeuksellinen hanke sijoittajalle, sillä yhtiö on nyt ensimmäistä kertaa lähtenyt hybridihankkeeseen, jossa se rakentaa kauppakeskuksen yhteyteen myös asuintaloja.

Lippulaiva on kehityshankkeena Cityconin historian suurin. Hanke käsittää 44 000 neliömetrin liiketilat ja 400 vuokra-asuntoa, lisäksi Länsimetrolle on toteutettu runkovalmiina bussiterminaali ja kauppakeskusosan läpi menevät metron tekniikkakuilut, jotka alkavat kauppakeskuksen alla sijaitsevalta metroasemalta. Suoraan metron yläpuolelle rakentaminen on Sepon mukaan hyvin poikkeuksellista.

— Tässä tapauksessa puhumme kaupunkikeskushankkeesta, sillä kauppakeskuksen yhteyteen rakentuu lisäksi kahdeksan asuinkerrostaloa. Taloihin tulee 550 asuntoa, joista kolme neljäsosaa rakentuu Cityconin taseeseen vuokra-asunnoiksi, Cityconin kiinteistösijoitusjohtaja Risto Seppo kertoo.

— Meidän yksikään muu keskuksemme ei sijaitse ihan näin hyvin julkisenliikenteen päällä. Ruotsin Kista Galleriassa ja Liljeholmstorgetissa keskukset ovat ihan raideliikenteen vieressä ja Iso Omena täällä Suomessa on tietyllä tavalla verrokki, mutta sielläkin metron sisäänkäynti on vain kauppakeskuksen toisessa päässä. Lippulaivassa sen sijaan on kaksi metron sisäänkäyntiä, yksi kauppakeskuksen kummassakin päässä, Seppo sanoo. jatkuu seuraavalla sivulla g

Lähde: ARCO / C&J Arkkitehdit

Lähde: ARCO / C&J Arkkitehdit

Hybridirakentamisen haasteena aikataulujen yhteensovittaminen Rakennusurakan toteuttaja Skanska Talonrakennus Oy tuli mukaan hankkeeseen, kun perustustyöt ja poikkeuksellisesti myös rungon rakentaminen oli jo aloitettu. Hankkeen aikataulu oli tiukka, ja siksi rakennuttaja oli edistänyt töitä jo ennen projektijohtourakoitsijan tuloa. Skanska Talonrakennuksen tulosyksikön johtaja Urmas Soots kertoo, että hyppääminen mukaan kesken kaiken vaati nopeaa perehtymistä, organisoitumista ja palavereja, mutta homma saatiin kuitenkin hyvin haltuun.

Hybridirakentaminen on silti alusta asti asettanut työskentelylle vaatimuksia, joita harvassa rakennusprojektissa tulee vastaan. Sootsin mukaan kaikenlainen viestintä, logistiikka ja aikatauluttaminen ovat olleet avainasemassa monivuotisessa hankkeessa.

— Erityispiirteenä on ollut, että tässä on ollut paljon yhteensovittamista eri osapuolten kanssa, koska hanke on ollut niin monen ihmisen yhteistyötä.

Jo pelkästään kauppakeskuksen työmaan vahvuus on ollut enimmillään yli 600 henkilöä, joista 70 työmaan toimihenkilöitä. Yhteensovittamista on pitänyt tehdä etenkin asunto- ja metrourakoitsijoiden

VÄESTÖNSUOJAT TOIMITTI Managing the unseen

www.constlog.fi 54 |

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

kanssa ja tämä on vienyt jopa puolet meidän työmaapäällikkömme työajasta, Soots kertoo.

— Hanke on vaatinut myös paljon ajallista ohjaamista. Olemme käyttäneet runkovaiheessa 4D visuaalista aikatauluohjausta ja sisätyövaiheessa käytimme onnistuneesti tahtiaikataulua, vaikka se ei ehkä normaalisti sovellu niin hyvin kauppakeskusrakentamiseen, jossa rakennetaan samaan aikaan tosi paljon erilaisia tiloja, joita on vaikeaa sovittaa samaan rytmiin. Tässä hankkeessa päätimme myös heti alusta asti ottaa mukaan erillisen logistiikkafirman, sillä tontti on kauppakeskuksen itsensä kokoinen, eikä sillä ole tilaa varastoida tavaraa tai odottaa kuormanpurkuja. Myös jätehuolto ja ylläpitosiivous on ollut heidän urakassaan. Olemmekin onnistuneet pitämään työmaan yllättävän siistinä ja sen myötä edistäneet turvallisuutta, Soots jatkaa.

Uraauurtavia energiaratkaisuja Hybridirakentamisen lisäksi Lippulaivahankkeessa erityistä ovat siinä sovelletut energiaratkaisut. Uuden kaupunkikeskuksen yhteyteen on rakennettu massiivinen maalämpöön perustuva geoenergiavoimalaitos, jonka teho on jopa 4,1 megawattia. Peruskallioon on porattu yhteensä 170 noin 300 metrin syvyistä reikää, joista sekä koko kauppakeskus että sen yhteyteen rakennetut kerrostalot saavat tarvitsemansa lämmitys- ja viilennysenergian. Sepon mukaan laitoksen avulla saatava energia riittää rakennuksille lukuun ottamatta aivan suurimpia kulutushuippuja.

Kuva: Akifoto

— Espoo on mukana EU-rahoitteisessa energiapositiivisiin kaupunkiympäristöihin keskittyvässä Sparcs-hankkeessa. Lippulaiva on ihan tämän projektin kärkihanke, ja olemme mukana ensisijaisesti juuri, koska meillä on täällä suurin kaupalliseen rakennukseen tehty geoenergiavoimalaitos koko Euroopassa, Seppo sanoo.

jatkuu seuraavalla sivulla g

Vaihde: 020 33 4000 | Sähköposti: info@selekta.fi www.iradar.fi

| 55

Soots kertoo, että geoenergialaitoksen avulla ympäristöystävällistä maalämpöä on pystytty sitä paitsi hyödyntämään jo rakennusvaiheessa.

— Alkuvaiheessa jouduttiin tietysti käyttämään vähän aikaa erillislämmityksiä, mutta jo loppuvuodesta 2020 olemme pystyneet lämmittämään työmata maalämmön avulla, hän sanoo.

Seppo jatkaa, että itse geoenergiakeskuksen lisäksi hankkeessa ainutlaatuista on myös energian varastointi.

— Toinen uraauurtava energia-asia meille on tässä mittakaavassa käyttöön otettava Schneider Electricin sähkön kysynnänjoustojärjestelmä.

Sprinklerijärjestelmien suunnittelu, asennus, huolto ja ylläpito

56 |

Sen ytimenä on puolentoista megawatin akusto, johon voidaan ladata energiaa, kun sitä on edullisesti saatavilla esimerkiksi meidän aurinkopaneelikentästämme. Järjestelmän älyn avulla voimme myös hetkellisesti ajaa esimerkiksi ilmanvaihtokoneet alas tai vähentää valaistuksen tehoa ja säästää siten energiaa, Seppo jatkaa.

Aurinkopaneeleita rakennuskompleksiin asennetaan kaikkiaan 5000 neliön edestä.

Niiden lisäksi kattoalasta osa on hyödynnetty viherkattoina. Aurinkopaneelit kattavat noin 9 prosenttia Cityconin kauppakeskuksen ja asuntojen vuotuisesta kiinteistösähkön tarpeesta.

— Tavoitteeksi on asetettu LEED Gold -sertifikaatti. Tulemme taatusti hyödyntämään tästä saatuja oppeja tulevissa hankkeissa, kun näemme, miten ne toimivat. Sparcsiin liittyy myös mittausvaihe, joka on julkista ja jaettavaa tietoa, ja jossa selvitetään, kuinka paljon älykkäillä energiajärjestelmillä pystytään säästämään ja pienentämään hiilijalanjälkeä, Seppo sanoo.

Teksti: Marika Pietilä

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

Kuva: Akifoto

Urakoitsija kommentoi Metallisten väliseinä- ja äänieristysrakenteiden projektitoimittaja OC-System vastasi Lippulaiva-hankkeessa kauppojen varastotilojen ja asukasvarastojen väliseinien asentamisesta ja toimituksesta.

— Lippulaiva on ollut meille laaja ja monipuolinen projekti, ja siinä suhteessa hyvin mielenkiintoinen. Teemme ja asennamme rakenteet aina joustavasti asiakkaan vaatimusten mukaan. Tässä

hankkeessa väliseinät massaräätälöitiin kohteeseen sopiviksi. Käytimme sekä umpinaisia kasettielementtiseiniä että verkkoseiniä ja niiden yhdistelmiä ja rakensimme niistä isoja kokonaisuuksia, toimitusjohtaja Riku Räisänen sanoo.

— Urakka laajeni hankkeen edetessä, kun uusia tarpeita huomattiin. Olemme kuitenkin pystyneet vastaamaan tilaus- ja aikataulumuutoksiin joustavasti ja hyvässä yhteistyössä Skanskan kanssa.

Mainos

www.iradar.fi

| 57

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

www.iradar.fi

,,

Urakoitsija kommentoi — Tämä oli historiamme suurin toimitus, mitä olemme lähes 20 vuoden aikana tehneet.

JPV-Engineering on vaativia teräsrakenteita valmistava/asentava konepaja, joka työllistää yli 100 henkeä. Lippulaiva-hankkeeseen JPV-Engineering toteutti noin 7000 tonnin suuruisen teräsrungon sekä betonielementtiasennukset ja vastasi siten koko kauppakeskusosan rungosta.

– Tämä oli historiamme suurin toimitus, mitä olemme lähes 20 vuoden aikana tehneet. Samalla kyseessä oli meille jo toinen kauppakeskushanke, ja suoraan Cityconille toteuttamamme urakka oli tavallaan jatkoa aiemmin tekemällemme Ison Omenan urakalle Espoossa, JPV-Engineeringin toimitusjohtaja Petri Väisänen kertoo.

— Lippulaiva-hankkeessa isot haasteet olivat logistiikassa, koska elementti- ja

teräskuormia tuli työmaalle päivittäin kymmeniä. Parhaimmillaan saatoimme purkaa parikymmentäkin rekkaa päivässä.

Tilanahtauden vuoksi säilytystilat olivat nollassa, ja siksi kaikki piti asentaa heti.

— Hanke oli haasteellinen myös todella kireän runkoaikataulun vuoksi. Urakka eteni kuitenkin hyvin ja aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä tilaajan kanssa. Pääasiassa kyse oli perusurakasta, mutta normaalia isompi se oli, jopa tuplat normaalin urakan suuruuteen verrattuna.

— Tavallisia urakkakohteitamme ovat suuret toimistohankkeet, kauppakeskukset ja erilaiset hallit sekä muut vastaavat isot ja haastavat rakennukset. Tällaisia hankkeita haemme tehtäväksemme myös jatkossa, Väisänen sanoo.

Mainos 58 |

Kauppakeskus Lippulaivan

’PYSTYSSÄ PITÄÄ’

JPV Engineering — TÄYTTÄ TERÄSTÄ —

Teräsrakenteet ammattitaidolla

Täsmällinen Sitoutunut Laadukas

Lippulaivan teräsrakenteiden valmistus ja asennus

www.iradar.fi

Urakoitsija kommentoi Icopal Katto Oy on eristämisen erikoisosaaja ja toimii yhteistyökumppanina saneerausja uudiskohteiden veden- ja lämmöneristyksissä. ”Lippulaivahankkeessa urakkaamme kuului pihakansien ja sokkelien ulkopuoliset vedeneristykset ja yhden katon vedeneristystyöt”, kertoo myyntipäällikkö Eldar Allev.

— Urakka sopi hienosti jatkeeksi referenssiportfolioomme.

Pääkaupunkiseudulla hyvänä edeltävänä kohteena meillä oli kauppakeskus Tripla, johon myös teimme pihakansien ja sokkelin eristykset. Kokoluokaltaan Lippulaiva oli meille keskivertoa isompi hanke, mutta työsuoritukset olivat tuttuja, sillä vaativien pihakansien toteutus on ydinosaamistamme.

— Pääurakoitsija Skanskalle kiitokset työmaan aikataulujen hyvästä ohjauksesta, jonka ansiosta pystyimme toimittamaan kaikki eristystyöt aikataulussa.

Mainos

Rakenna ilman rajoitteita

Milloin katto on enemmän kuin katto?

Löyda ratkaisut, joihin luotat: bmigroup.com/fi #enemmänkuinkatto

60 |

Tämänkin kohteen vedeneristykset ja pihakannet toteutti Icopal Katto Oy. Tarjoamme korkealaatuiset tuotteet, yksityiskohtaiset ratkaisut, ammattimaisen toteutuksen työturvallisuudesta tai estetiikasta tinkimättä.

KULTTUURI, VIIHDE & URHEILU

Urakoitsija kommentoi Machinery Oy on vuonna 1911 perustettu yritys, joka on erikoistunut koneiden ja laitteiden myyntiin, asentamiseen ja huoltoon. Lippulaivan kauppakeskus -hankkeessa Machinery toimi varavoimaurakoitsijana.

— Suunnittelimme, rakensimme, toimitimme ja asensimme kauppakeskukseen kohteeseen räätälöidyn varavoimakoneen sekä viisi varavoimapääkeskusta, myyntipäällikkö Martin Arhippainen kertoo.

Varavoimajakelu huolehtii kauppakeskuksen ja pysäköintitilojen kriittisistä toiminnoista esimerkiksi sähkökatkon sattuessa.

— Kyseessä oli meille toimituslaajuudeltaan poikkeuksellisen iso urakka, jossa teimme myös kaapelointia monen kilometrin edestä.

Koemme hyvin mieluisina tällaiset isommat urakat, joihin kuuluu muutakin kuin itse koneen toimitus, Arhippainen sanoo.

Mainos

MACHINERY VARAVOIMA

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS AVAIMET KÄTEEN - MENTALITEETILLA

VARAVOIMAPROJEKTIT alusta loppuun sisältäen: MOOTTORIJÄÄHDYTYKSET JA ILMANVAIHTO SÄHKÖSUUNNITTELUN SÄHKÖASENNUKSEN SEKÄ PUTKITYÖT KYSY LISÄÄ MYYNNISTÄ!

p 020 163 0300 / www.machinery.fi voimantuotto@machinery.fi www.iradar.fi

| 61

www.iradar.fi

Uimahalliprojekti paisui Rauman historian isoimmaksi rakennushankkeeksi

Lähde : Verstas Architects

R

auman keskustassa kohoaa parhaillaan uuden Karin kampuksen runko. Kaupungin historian suurimmaksi paisuneen rakennushankkeen piti aluksi käsittää pelkästään uusi uimahalli, mutta erinäiset samoihin aikoihin havaitut sisäilmaongelmat kaupungin muissa rakennuksissa saivat päättäjät leipomaan samaan hankkeeseen myös muun muassa peruskoulun, kansalaisopiston ja 800-katsomopaikan liikuntahallin.

Noin 40 000 asukkaan kaupunki Rauma rakentaa parhaillaan historiansa kalleinta ja suurinta rakennushanketta. Runsaan 75 miljoonan euron hankkeessa Karin hiekkakentälle, jolla aiemmin sijaitsi Rauman Lyseo ja usein myös tivoli, ollaan rakentamassa uutta kampusta. Suuren osan yli 30 000 bruttoneliömetrin rakennuksesta tulee viemään sen valmistuessa uimahalli, jonka alun perin oli koko hankkeen ydin.

— Aluksi piti rakentaa pelkkä uimahalli, mutta kun sisäilmaongelmat lähtivät vyörymään useammissa kaupungin peruskorjattaviksi suunnitelluissa rakennuksissa, hanke laajeni

62 |

käsittämään myös uudet tilat Hj. Nortamon peruskoululle, liikuntahallin sekä kansalaisopiston tilat. Lisäksi kokonaisuuteen päätettiin rakentaa myös musiikkiopisto ja pieni 300 neliön nuorisotila, Rauman kaupungin rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen kertoo.

— Tämä on todella iso hanke Rauman kaupungille. Kun Raumalla viimeksi on rakennettu uudisrakennuksia ei ole puhuttu kampuksista, vaan on tehty yksittäisiä koulurakennuksia ja kyse on ollut noin 10 000 neliön hankkeista. Tämä hanke on niihin verrattuna kolminkertainen ja siten Rauman kaupungin isoin hanke kautta aikojen.

Paljon puuta ja mittavaa energiaoptimointia Vuonna 2023 valmistuva kampus pyrkii arkkitehtonisesti sulautumaan perinteisen Vanhan Rauman katukuvaan ja sen vuoksi sitä rakennetaan aivan tontin rajaan ja katuun kiinni samaan tapaan kuin kaupungin vanhat rakennukset. Lisäksi kampus halutaan sovittaa ulkonäöllisesti yhteen 2000-luvun alussa valmistuneen kirjaston kanssa.

Rakennuksen julkisivussa ja sisäpinnoissa on pyritty hyödyntämään erityisesti puuta, vaikka

KOULU

varsinaisena kantavana materiaalina on betoni ja kattojen rakenteiden osalta teräsristikot sekä ontelolaatat. Puunkäyttöä on rajoittanut rakennuksen monimuotoinen käyttötarkoitus ja paloturvallisuussäännökset. Salminen arvioi, että julkisivun päämateriaaleista silti noin puolet on puuta, jota on pyritty käyttämään niin, että koko rakennuksesta saisi puumaisen kuvan, vaikka iso osa julkisivusta on todellisuudessa myös tiiltä ja rapattua seinää sekä liikuntahallin osalta alumiinimetallisälettä.

— Puuta on pyritty käyttämään niin, että koko rakennuksesta saisi puumaisen kuvan.

Ulkokuoressa on käytetty paljon lautaa ja liimapuuta ja sisällä taas aika paljon tammea.

Sisätiloissa esimerkiksi pääaulassa puu näyttelee merkittävää osaa. Sisällä myös portaikot ovat puuta, vaikka puun alla on betonia ja koulun puolella on käytetty massiivilankkua ja seinissä myös puurimoitusta. Itse luokkahuoneet on tehty pitkälti kipsilevyistä ja luokkien ja käytävien välisissä seinissä on paljon lasipintaa, Salminen kuvailee.

Hankkeessa on panostettu myös energiaoptimointiin. Rakennukseen on tulossa

esimerkiksi harmaiden vesien ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ja katolle aurinkopaneeleita 2000 neliön laajuudelta. Kaikki energiaoptimoinnin eteen tehdyt toimenpiteet yhdessä tulevat 25 vuoden elinkaaren aikana säästämään yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, Salminen kertoo.

— Ja tämä säästö siis, kun huomioidaan myös kaikki huolto- ja korjauskulut ja laitteiden elinkaaret, hän tarkentaa.

Teksti: Marika Pietilä

FAKTA: Karin kampus - Monitoimirakennus, pinta-ala 31 450 brm².

Kustannusarvio 75,4 miljoonaa euroa.

- Uimahalli, jossa mm. 8-ratainen 25 m pitkä pääallas, hyppyallas, monitoimiallas sekä opetusallas.

- Peruskoulu liikuntahalleineen, jossa noin 800 hengen katsomo. Nuorisotila.

- Kansalaisopisto ja musiikkiopisto.

VESIANALYYSI NAPIN PAINALLUKSELLA

UUTUUS 2022

Markkinoiden luotettavin analyysilaite Täydellisen varma omavalvonta Nopeampi – älykkäämpi – varmempi!

SOITA JA KYSY LISÄTIETOJA!

Puh 0207 354 720

www.iradar.fi

| 63

Uusi monitoimijatalo kokoaa yli tuhat lohjalaista saman katon alle

Kuva: Lohjan Tilakeskus

L

ohjan keskustaan hiljattain valmistunut Laurentius-talo on yksi kaupungin useista viimeaikaisista monitoimijatalohankkeista. Viime vuonna kaupunkiin valmistui Laurentius-talon lisäksi myös Ojamotalo ja parhaillaan Virkkalan kaupunginosassa rakennetaan Järnefelt-taloa.

Kaikkiaan Lohjalla on suunnitelmissaan kehittää monitoimijataloja kuudelle eri alueelle. Kaupungin Tilakeskuksen tilapäällikkö Matti Peltonen kertoo, että Lohjan intoa tuoda useita toimijoita saman katon alle ovat kasvattaneet useiden vanhojen rakennusten sisäilmaongelmat ja synergiaetujen tavoittelu.

Lohjan kaupungissa Länsi-Uudellamaalla on innostuttu rakentamaan monitoimijataloja.

Viime vuonna valmistunut Laurentius-talo oli toteutuslistalla ensimmäisenä, ja se oli myös kaupungin ensimmäinen allianssimallilla toteutettu rakennushanke. Samasta rakennuksesta löytyy nyt sekä suomen- että ruotsinkielisiä peruskouluyksiköitä, päiväkoti, pieni liikuntahalli, musiikkiopiston toimintaa, kuvataidekoulu, kansalaisopisto ja teatteritoimintaa.

Projekti oli poikkeuksellisen laaja ja hintava runsaan 45 000 asukkaan kaupungille, sillä sen lisäksi, että rakennukseen toteutettiin tiloja

64 |

useiden erityyppisten toimijoiden tarpeisiin, se myös rakennettiin paraatipaikalle kaupungin tunnetuimman rakennuksen Pyhän Laurin kirkon kupeeseen. Ainutlaatuisen sijainnin vuoksi ulkoasuun oltiin valmiita sijoittamaan hieman tavallista enemmän. Yhtäältä historiallisen kirkon läheisyys ja toisaalta myös rakennuspaikan vieressä sijaitseva kirjasto ja Anttilan koulu asettivat arkkitehtityölle raamit.

— Pääkirjasto ja Anttilan koulu ovat punatiilisiä rakennuksia ja kirkko on muurattu harmaasta kivestä. Laurentius-talon julkisivuun arkkitehti valitsi hiukan tummemman punaisen rustiikkakiven, jonka saumat harjattiin täyteen niin, että julkisivusta saatiin vanhanoloinen, ja sillä saatiin nivottua

FAKTA: Laurentius-talo - Hankkeessa rakennettiin uusi monitoimijatalo ja saneerattiin viereinen Anttilan koulu.

- 7700 neliön kokoisessa Laurentius-talossa on koulu- ja päiväkotitoimintaa, musiikkiopiston toimintaa, kuvataidekoulu, kansalaisopisto, teatteritoimintaa sekä pienimuotoinen liikuntahalli.

- Hanke toteutettiin allianssimallilla. Allianssissa olivat mukana Lohjan kaupunki, Skanska ja P&R Arkkitehdit.

KOULU punatiiliset rakennukset ja kirkko ulkonäöllisesti yhteen. Julkisivuun on kirkon puolelle tehty tiilimuurausladonnalla myös reliefejä, joilla on yhtäläisyyksiä kirkon yläosan sahalaitaisiin kuvioihin, tilapäällikkö Matti Peltonen Tilakeskuksesta havainnollistaa Laurentius-talon tarkkaan mietittyjä yksityiskohtia.

Laurentius-talon suunnitellut arkkitehti SAFA Pekka Salmi P&R Arkkitehdit Oy:stä oli saanut innoitusta projektiin jopa noin sadan vuoden takaisista kaavoituksista. Niistä kävi ilmi, että kirkon edustalle oli aikoinaan suunniteltu aukiota ja tätä ajatusta lähdettiin toteuttamaan myös nykytilassa.

— Salmi otti siitä ohjelangan suunnitteluunsa.

Anttilan koulun ja Laurentius-talon välillä kulkee nyt lasinen ylikulkutunneli, joka jättää avoimeksi näkymän sen yli ja ali kirkon pääjulkisivun suuntaan vanhan kaavan mukaisesti, Peltonen sanoo.

Kuva: Lohjan Tilakeskus

Maalissa haasteiden jälkeen Laurentius-taloa rakennettaessa kaupungin tavoitteena oli luonnollisesti välttää sisäilmaongelmia, jotka osaltaan panivat alulle koko hankkeen. Rakennuspaikalta oli jo muutamaa vuotta ennen hankkeen aloittamista purettu huonokuntoinen Tytyrin koulu ja uusi rakennus päätettiin rakentaa tällä kertaa rossipohjaa hyödyntäen palkkien varaan, jotta maaperän kosteus ei pääsisi hiipimään rakennuksen betonielementtirakenteisiin.

Viime syksynä ovensa avannutta monitoimijataloa käyttää nyt noin tuhat oppilasta ja satakunta opettajaa. Peltosen mukaan etenkin lapset ovat olleet tyytyväisiä uuteen rakennukseen, ja muutenkin palaute on ollut yleisesti positiivista. Aivan mutkitta jättihanke ei kuitenkaan sujunut, vaan sekä maarakennusvaihe että korona tuottivat haasteita.

— Maaperästä löytyi Anttilan koulun rakennusjätettä ja myös pieniä määriä Tytyrin koulun purkujätettä, vaikka kaikki piti olla kunnossa. Tämä hidasti ja toi jonkin verran kustannuksia alkuvaiheessa, kun jätteet piti siivota, Peltonen sanoo.

— Meillä oli myös jossain kohtaa aika isoja haasteita koronan kanssa, ja ne vain kertaantuivat.

Muutaman viikon työmaa oli ihan seis ja loppuvaiheessa oli vaikeuksia saada materiaaleja ja kalusteita, joita tuli tipoittain vielä käyttöönoton jälkeenkin. Koronan takia oli välillä myös hankalaa saada tarjouksia, kun urakoitsijat eivät pystyneet

ottamaan urakoita, hän jatkaa.

Laurentius-talo valmistui lopulta viime vuoden toukokuussa, kun sitä alun perin oli kaavailtu edeltävälle vuodelle. Nyt kaikki on kuitenkin lopulta pääpiirteittäin kunnossa, vaikka ilmanvaihdon automaation kanssa on vielä jonkin verran säätämistä.

— Ilmanvaihdon ja lämmityksen automatiikkaa ei ole saatu vielä toimimaan ihan sataprosenttisesti, mutta hiihtolomilla ehditään taas tekemään enemmän näitäkin asioita, kun rakennus ei ole käytössä, Peltonen sanoo.

— Kokonaisuutena hanke oli erityinen sen monimuotoisuuden takia sekä tilojen että ulkonäön osalta. Montaa vastaavaa ei tästä näkökulmasta löydy.

Teksti: Marika Pietilä

Jussike Oy:n päätoimiala on alaslaskettujen kattojen ja kipsiseinien asennus sekä materiaalin myynti. www.iradar.fi

| 65

www.iradar.fi

Porvoon suurin päiväkoti Porvooseen on vastikään valmistunut kaupungin toistaiseksi suurin päiväkoti.

Uusi päiväkoti kohoaa Länsirannan suositulla ja nopeasti kasvavalla asuinalueella Porvoon joen varressa ja sen rakennusmateriaaliksi valittiin poikkeuksellisesti massiivipuu. Lähes kaikki muutkin Porvoossa viime vuosina rakennetut päiväkodit ovat puurunkoisia, mutta Metsätähden päiväkoti on kaupungin ensimmäinen, jossa rungon lisäksi myös seinät on tehty puusta.

— Massiivipuurakentamiseen päätettiin lähteä ilmastosyistä. Puurakentamisesta on puhuttu paljon ja myös kaupungin strategia kehottaa rohkeisiin kokeiluihin, ja tämä on nyt sellainen.

Halusimme tietää, miten massiivipuurakentaminen menee normaalirakentamiseen verrattuna.

Taustalla on siis ideologisia syitä ja katsotaan nyt, että olisiko tulevaisuus tällainen, Porvoon kaupungin arkkitehti Markku Partanen sanoo.

Metsätähden päiväkodista tuli sen valmistuessa Porvoon historian suurin päiväkoti. Kymmenelle lapsiryhmälle suunniteltuun rakennukseen on tehty tilat kaikkiaan 210–240 lapselle, kun kaupungin päiväkodit ovat perinteisesti olleet 6-8 lapsiryhmälle eli kaikkiaan noin 160 lapselle.

Alueen vanha, noin kilometrin päässä sijainnut ja sisäilmaongelmista kärsinyt viiden lapsiryhmän päiväkoti päätettiin ennen hankkeeseen ryhtymistä purkaa, ja uudesta päiväkodista rakentaa isompi,

66 |

jotta se vastaisi myös kasvavan asuinalueen tulevaisuuden tarpeisiin. Toisaalta yhden ison päiväkodin rakentaminen kahden pienemmän sijasta on tarkoittanut kaupungille myös säästöjä, kun esimerkiksi kahden kallWiin erityiskeittiön sijaan voitiin rakentaa vain yksi.

Rakennushankkeessa on oltu myös tarkkoja siitä, että sisäilmaongelmat eivät toistu uudessa rakennuksessa. Hankkeessa on noudatettu Terve talo -konseptia, mikä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa konsultti kävi suunnitelmat yksityiskohtaisesti läpi ja esimerkiksi rakennuksen arkkitehtonisia yksityiskohtia kuten ulkoverhousta ja räystäättömyyttä työstettiin niin pitkään, että ne saatiin toimimaan turvallisesti ja kestävästi. Itse työvaiheessa konsultti kävi viikoittain valvomassa, että kaikki eteni rakennustyömaalla suunnitelmien mukaan ja kosteudelle herkkä puurakennus toteutettiin sääsuojan alla.

KOULU

Lähde: Arkkitehtitoimisto Perko

rakennettiin massiivipuusta Haasteita maaperän ja materiaalien kanssa Uuden päiväkotirakennuksen paikaksi valikoitui vehreä jokirantatontti, jonka maaperä on kuitenkin ollut haastava rakennushankkeen kannalta.

— Piti paaluttaa ja stabiloida, mutta toinen puoli tontista oli sentään vähän parempaa ja siellä pärjättiin massanvaihdoilla, rakennustyömaan valvoja Veli-Pekka Hakala kuvailee.

— Porvoossa maaperä on tyypillisesti joko kalliota tai sitten ihan lötskää jokilaakson maaperää.

Parhaat tontit on enimmäkseen jo rakennettu, ja jos katsoo tulevaisuuteen niin vaikeampiin ja vaikeampiin olosuhteisiin joutuu jatkossa rakentamaan. Länsirannan alue kuitenkin kasvaa, ja siksi sinne on päätetty rakentaa tiettyjä palveluja olosuhteista huolimatta. Kyseessä on myös erittäin hieno paikka jokinäkymineen, Partanen taustoittaa.

Maaperän lisäksi hankkeelle on koitunut haasteita myös alalla paljon puhuttaneen rakennusmateriaalipulan takia.

— Massivipuun kanssa ei ollut ongelmia, mutta sen sijaan ulkoverhouksen ja siihen liittyvän puutavaran kanssa kyllä oli toimitusvaikeuksia.

Vähän kaikkea tavaraa oli vaikea saada loppuvaiheessa, jos jotain tarvittiin lisää, Hakala sanoo.

Päiväkoti valmistui kuitenkin ajallaan ja myös kustannuksissa onnistuttiin pysymään hankkeelle asetetun arviohinnan rajoissa. Massiivipuukokeilu on koettu positiivisena.

— Vaikka tämä oli meille uutta, niin ihan normaalia elementtirakentamistahan se toisaalta oli. Vähän kuin betonirakentamista, mutta pitää olla vain todella tarkat liitokset; asentaminen on ihan millipeliä, Hakala kommentoi hankkeessa saatuja kokemuksia clt-tekniikasta.

Teksti: Marika Pietilä

arkkitehti toimisto perko

Päiväkoti Metsätähti / Daghemmet Skogsstjärna

| 67 puolelta www.iradar.fi 14.11.2019 Ulkonäkymä pihan etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, 00510 HELSINKI

www.arkperk p. + 358 9 2902 0

Forssan historian suurin julkinen rakennus

Forssassa rakennetaan uutta Monitoimikeskus Akvarelliksi nimettyä rakennuskokonaisuutta, jossa yhdistetään kasvatuksen ja opetuksen sekä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia palveluja.

Samalla tehostetaan näiden palvelujen kiinteistöjen käyttöä ja energiatehokkuutta.

Monitoimikeskus Akvarellin tilat on suunniteltu lähtökohtaisesti monitoimijuuden ja muunneltavuuden lähtökohdista. Valmistuttuaan rakennus tulee korvaamaan neljä eri yksikköä Forssassa: kaksi koulua ja kaksi päiväkotia.

Rakennuskokonaisuudesta tulee noin 700 lapsen ja sadan hengen henkilökunnan yksikkö. Kiinteistöön tulee lisäksi kirjaston omatoimipiste. Myös muut forssalaiset pääsevät hyödyntämään tiloja liikunnan ja vapaa-ajan palveluissa.

Kuva: Parviainen Arkkitehdit

Energiatehokkuus ja tilankäyttö paranevat – Uusi 24,2 miljoonaa euroa maksava monitoimikeskus on merkittävä hanke Forssan kaupungille. Rakennus täyttää kevyesti nykyiset energiatehokkuusvaatimukset.

Lämmönlähteenä on uusiutuvan biopolttoaineeseen perustuva kaukolämpö. Erikoisuutena kohteessa tulee olemaan lämpöpumpulla toteutettava viilennysjäähdytys, jossa lauhdutus tapahtuu kaukolämpöverkoston paluuveteen. Kohteeseen tulee vielä katolle 50 kWp aurinkovoimala sähköä tuottamaan, Forssan kiinteistöpäällikkö Jukka Perälä kertoo.

Uudisrakennuksen energiankulutus vastaa suurin piirtein vanhan Tölön koulun energiankulutusta, eli kulutus vähenee noin neljäsosaan muuttavien yksiköiden aiemmasta energiankulutuksesta.

Monitoimikeskuksen myötä Forssan kaupungin tilankäyttökin tehostuu noin 2 500 neliömetrillä.

Henkilökunnan siirtyminen samaan rakennuksee tuo samalla synergiaa toimintoihin.

– Lapsiluku on vähentynyt Forssassa, mikä oli yksi syy, miksi vanhoja rakennuksia ei lähdetty peruskorjaamaan.

Niihin olisi jäänyt tavallaan turhia neliöitä ylläpidettäväksi ja lämmitettäväksi, Perälä kertoo.

Monitoimikeskus Akvarellin kokonaisala noin 10 000 bm2 ja kerrosala 8 700 m2. Kiinteistön tilavuus on noin 49 000 m3.

68 |

KOULU

Urakoitsija kommentoi Tammelan Tasorakennus Oy on pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa toimiva rakennusyhtiö.

– Toimimme pääurakoitsijana Forssan Akvarellin kohteessa, kuten muissakin kohteissamme. Teemme pääosin julkisia hankkeita.

– Tämä hanke eroaa muista hankkeistamme lähinnä suuremman kokonsa puolesta.

– Hanke on jaettu tavallista useampaan urakkaan, eli julkisivu-, runko- ja vesikattourakkaan, joten erityishaasteena kohteessa on ollut kaikkien urakoiden yhteensovittaminen. Yhteistyö rakennuttajan kanssa on toiminut hyvin.

Mainos

Olemme 1993 perustettu rakennusalalla toimiva yhtiö.

Toimialueemme on Etelä-Suomi, pääpainon ollessa pääkaupunkiseudulla. Päätoimialaamme ovat julkisja liikerakennusten uudisrakentaminen ja saneeraus. www.iradar.fi

| 69

www.iradar.fi

HUSin historian suurin rakennushanke valmistuu kesäkuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toistaiseksi mittavin rakennushanke, Meilahden sairaalan osaksi rakentuva Siltasairaala lähestyy loppusuoraa. Runsaan 300 miljoonan euron hankkeessa Töölön sairaalan toiminnoille rakennetaan uudet tilat Meilahteen ja lisäksi osalle Syöpäklinikan toiminnoista tulee uusia tiloja Siltasairaalaan.

70 |

HOITO- JA HOIVA-ALA Lähde: HUS

Siltasairaalan rakentaminen osaksi Helsingissä sijaitsevaa Meilahden sairaala-aluetta lähestyy loppusuoraa. Kun uusi rakennus valmistuu, Töölön sairaala sekä osa Syöpätautien klinikan toiminnoista muuttavat sinne. Hankkeen yhteydessä tehdään myös tilat kolmelle sädehoitolaitteelle omana investointihankkeena. Sairaalan rakennuttavan HUS Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö Marita Perälä kertoo, että uuden sairaalarakentamisen taustalla oli tahtotila keskittää eri sairaalatoimintoja yhteen paikkaan.

— Taustalla on varmasti ollut kaksikin syytä.

Toisaalta on haluttu yhdistää toimintoja samalle Meilahden kampukselle, koska nyt samanlaista toimintaa, kuten päivystyws-, leikkausosasto- ja teho-osastotoimintaa, on kahdessa eri sairaalassa Helsingissä. Toisaalta Töölön sairaala on vanha ja olisi vaatinut perusteellisen peruskorjauksen, jos toimintaa olisi haluttu jatkaa siellä. Lisäksi toiminnalle olisi joka tapauksessa pitänyt löytää remontin ajaksi väistötilat, jotka olisi nekin pitänyt rakentaa, Perälä taustoittaa. jatkuu seuraavalla sivulla g

www.iradar.fi

| 71

www.iradar.fi

Lähde: HUS

Rakennushanke on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toistaiseksi mittavin rakennushanke ja hintaa sille budjetoitiin alun perin 295 miljoonaa euroa. Perälän mukaan hinta on hankkeen edetessä noussut vähän yli 300 miljoonaan, mikä johtuu osittain yleisestä rakennusalan kustannusten hinnannoususta ja osittain useita vuosia kestäneen hankkeen aikana havaituista muutostarpeista. Perälä on kuitenkin tyytyväinen, että pahin hinnannousu alan kustannuksissa on sattunut vasta viimeisen rakennusvuoden ajalle.

— Jos nousu olisi ollut alusta asti samanlaista kuin nyt, puhuttaisiin paljon suuremmista summista, hän sanoo.

Uudisrakennus nousee haastavalle paikalle Meilahden sairaalan kokonaisuuteen on kuulunut ennestään kaksi rakennusta: Torni- ja Kolmiosairaala. Siltasairaala tulee siten olemaan kokonaisuuden kolmas rakennus. Kaksiosaiseksi rakentuva Siltasairaala tulee koostumaan seitsemänkerroksisesta SY-osastosta, jonne Syöpäklinikan toiminnot laajenevat, ja osittain viisi- ja osittain yhdeksänkerroksisesta ST-osasta, jonne siirtyvät Töölön sairaalan toiminnot ja lisäksi syöpäpotilaiden vuodeosastot.

ST- ja SY-osat tulevat olemaan yhteydessä toisiinsa sekä yhdyssillan että maanalaisten

TURVALLISESTI OPTIMOIDUT TALOUDELLISET RATKAISUT

KK-Palokonsultti Oy Piispantilankuja 4 02240 ESPOO +358 44 752 0777 Toimipisteet: Espoo, Oulu, Tampere

72 |

Paloturvallisuussuunnittelua pienistä suuriin ja vaativiin erityiskohteisiin. Toiminnallisen palomitoituksen avulla turvallisemmat ja vapaammat arkkitehtoniset ratkaisut kustannuksia ja hiilijalanjälkeä säästäen. Olemme mukana myös tässä numerossa esitellyn Siltasairaalan suunnittelussa.

Lisätietoja sekä satoja referenssejä: www.kk-palokonsultti.com

HOITO- JA HOIVA-ALA

Lähde: HUS

käytävien avulla, ja ST-osaan tullaan lisäksi samasta pääsisäänkäynnistä kuin Meilahden sairaalan muihin, jo olemassa oleviin rakennuksiin.

— Siltasairaalaan tulee erilaisia yksiköitä kuten päivystys, leikkausosasto, kuvantaminen, teho-osasto ja poliklinikkatoiminta.

Lisäksi rakennukseen tulee vuodeosastot, opetustiloja, syöpäkeskuksen poliklinikkaja päiväsairaalatoimintaa ja lisäksi myös sädehoitoyksikkö laajenee uuteen sairaalarakennukseen, Perälä luettelee.

Uudisrakennus nousee keskelle olemassa olevaa sairaala-aluetta, paikalle, jolla aiemmin on sijainnut laboratoriorakennus. Itse rakentamisen kannalta paikka on ollut ahdas.

— Rakentamisessa haastavinta on ollut maanrakennusvaihe. Louhintatöitä tehtiin tontilla ihan toimivien sairaalarakennusten vieressä ja välillä hommaa on tehty aika lailla kenkälusikalla, Perälä kuvailee.

Toiminnassa olevien sairaalarakennusten läheisyys on edellyttänyt myös räjäytysten tarkkaa aikatauluttamista. Käytössä ovat olleet 10 minuutin louhintaikkunat, joita oli neljästi päivässä, jotta tiedettiin minä aikoina herkkiä laitteita ei voinut käyttää ja sairaalatoimintaa pystyttiin jatkamaan muuten normaalisti.

Sairaalarakentamisella tarkat reunaehdot Perälän mukaan sairaalatoiminnan vaatimukset tiloista ja niihin liittyvistä vaatimuksista määrittelevät pitkälti rakentamisen reunaehdot, joista on vaikeaa poiketa. Hygieniavaatimukset vaikuttavat esimerkiksi materiaalivalintoihin ja ilmanvaihtojärjestelyihin.

— Sairaalamaailmassa on monen muunlaiseen rakentamiseen verrattuna tarkat reunaehdot, mitä voidaan tehdä, etteivät pöpöt lähde kiertämään rakennukseen. Esimerkiksi tehokkaiden energiaratkaisujen löytäminen on haastavampaa.

Siltasairaalassa meillä on lämmöntalteenottoa, mutta emme voi käyttää tehokkaampaa pyörivää lämmöntalteenottojärjestelmää, vaan käytetään nestekiertoista lämmöntalteenottojärjestelmä. jatkuu seuraavalla sivulla g

ERIKOISSISUSTAMISEN AMMATTILAINEN Erikoissisustamisen asiantuntijat puulle ja metallille. Toteutukset hissien ja liukuportaiden rakentamiseen ja uudistuksiin.

Varma vaihtoehto joustavasti ja ammattitaidolla.

WWW.DECOWORKS.FI TEHDASKATU 7, 24100 SALO | INFO@DECOWORKS.FI www.iradar.fi

| 73

www.iradar.fi

Tällä estetään, että jouduttaisiin pyörittämään sairaalatiloissa uudelleen samaa ilmaa, ja varmistetaan, että pöpöt eivät siirry ilmanvaihdon kautta tilasta toiseen, Perälä kertoo.

Tilojen tulee olla myös helposti siivottavissa.

Siksi esimerkiksi lattiat ovat perinteiseen tapaan helposti puhdistettavissa olevaa muovimattoa, eikä mitään vahauksia tehdä. Hygienian lisäksi modernissa sairaalarakentamisessa tilantarve on muun muassa kasvaneen tutkimuslaitekannan vuoksi lisääntynyt ja tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että Siltasairaalan runkoratkaisuksi valittiin teräsbetonipilarit, matalalaippaiset teräspalkit ja kuorilaatasto. Tämä mahdollisti pitkät jännevälit ja raskaiden laitteiden joustavan kiinnittämisen kattoon sekä hyvän muuntojoustavuuden.

— Toiminta vaatii nykyään isoja tiloja ja toisaalta myös painavia laitteita ja tilojen tulee tulevaisuutta ajatellen olla muuntojoustavia.

Rakenteen kantavuudelta vaaditaan kohtuullisen paljon etenkin, kun kyse on tiloista, joissa on raskaampia laitteita kuten kuvantamisen tiloissa.

Lisäksi teho-osaston ja leikkausosaston toiminnat edellyttävät isoja tiloja. Nämä ovat ohjanneet valittuun runkoratkaisuun. Yleensäkin, jos katsoo vaikka vanhoja valokuvia sairaalatoiminnasta, niin näkee ettei siellä ole ollut kauhean paljon laitteita potilaan ympärillä, mutta nykyään tekniikkaa ja laitteita on todella paljon. Sen vuoksi esimerkiksi leikkaussalit saattoivat olla noin 60-neliöisiä, mutta Siltasairaalaan tulee 60-neliöisiä, Perälä kuvailee.

Teksti: Marika Pietilä

www.piikkijapora.fi

Monipuolinen rakennuspurkutöiden mestari.

• ASBESTIKARTOITUKSET • ASBESTI JA HAITTA-AINEPURKUTYÖT • TIMANTTIPORAUKSET-SAHAUKSET • IMUAUTOTYÖT

74 |

• KALLION KIILAUKSET JA SISÄPUOLISET MAARAKENNUSTYÖT • KOKONAISTEN KIINTEISTÖJEN PURKAMINEN • SISÄPUOLISET RAKENNUSPURKUTYÖT

HOITO- JA HOIVA-ALA

Urakoitsija kommentoi TelePatrol Oy on vuonna 1997 perustettu tietoliikenneverkkojen rakentamiseen erikoistunut yritys.

urakasta lisätöineen on noin miljoona euroa.

Suurimmat haasteet hankkeessa liittyivät omaan resursointiimme sekä työnjohtoon.

– Rakensimme Siltasairaalan ST- ja SYosille radioverkot matkapuhelin- sekä Virve-sisätilakuuluvuuksia varten. Lisäksi rakensimme SY-osalle yleiskaapelointiverkon.

– Yhteistyö SRV:n kanssa on sujunut hyvin. Heiltä löytyi ymmärrystä ja auttavaa kättä ongelmatilanteissa. Hankkeessa oli mielenkiintoisinta olla mukana rakentamassa modernia ja laadukasta sairaalaympäristöä.

Radioverkon laajuus oli omaa luokkaansa, mikä toi hyvää haastetta tekemiselle.

– Urakka oli yrityksemme suurin yksittäinen hanke. Liikevaihtomme kahdesta erillisestä

Mainos

www.iradar.fi

| 75

ACOUSTIC SOLUTIONS

HOITO- JA HOIVA-ALA

Urakoitsijan haastattelu Soften Oy on akustisten sisustusratkaisujen asiantuntija, jonka päätuotteita ovat kotimaiset akustiikkalevyt ja muut akustiikkaratkaisut. Siltasairaala-hankkeessa Soften valmistaa ja asentaa kohteen 160 huoneeseen määrämittaisia akustiikkapaneeleita noin 1400 m².

— Tämä on ollut meille poikkeuksellisen pitkä hanke. Neuvottelut alkoivat jo kolme vuotta sitten, ja projekti valmistuu kesäksi. Saimme tarjouspyynnön seinäakustiikkatuotteista ja perustuotteidemme sijaan päädyimme arkkitehdin kanssa räätälöityihin seinäpaneelituotteisiin, Softenin myyntipäällikkö Nina Koivisto kertoo.

— Tämä on meidän suurin räätälöity hankkeemme. Valmistamme Siltasairaalalle noin 5500 akustiikkapaneelia, joita on 12 eri kokoa ja neljää eri väriä. Eri väriset paneelit asennetaan niin, että muodostuu ikään kuin mosaiikki, toimitusjohtaja Sami Helle sanoo.

Juuri isot, räätälöidyt hankkeet kuuluvat Softenin erikoisosaamisalueeseen ja vastaavan laajuiset projektit ovat yrityksen toiveissa myös jatkossa.

— Olemme olleet paljon mukana julkisissa kohteissa, mutta oli iso asia nähdä, että tuotteemme, joilla jo ennestään oli tarkat paloja M1-sisäilmaluokitukset, sopivat sellaisinaan myös sairaalamaailman tarkkoihin määräyksiin.

— Tämä on meidän vahvinta osaamisaluettamme. Tavoitteena on helpottaa arkkitehtien ja suunnittelijoiden työtä, ideoimalla yhdessä toimivin ja kustannustehokkain ratkaisu, Helle sanoo.

Mainos www.iradar.fi

| 77

HOITO- JA HOIVA-ALA

www.iradar.fi

Urakoitsija kommentoi Merianto Install Oy on vuonna 2004 perustettu huonekalu- ja sairaalakalusteiden suunnitteluun sekä sisustusprojektijohtamiseen keskittynyt asiantuntijayritys, jonka suurimpia asiakkaita ovat rakennusyritykset, joille valmistetaan projektikohtaisesti erikoiskalusteitä.

– Suurimmat projektimme ovat läpi yrityksen historian olleet sairaalaprojekteja, joihin olemme toimittaneet laajan valikoiman erilaisia tuotteita. Toimitimme melkein kaikki Siltasairaalan erikoiskalusteet, kuten keittiöt, tiskikaapit, lääkekaapit ja kahvila/ ravintolakalusteet.

– Siltasairaalan hanke oli erittäin haastava projekti. Se erosi muista hankkeistamme erityisesti sisustustuotteiden suuren määrän sekä yhteistyössä arkkitehdin ja sairaalan kanssa tehdyn aktiivisen tuotekehityksen osalta. Ison hankkeen logistiikan suunnittelu toi erityisiä lisähaasteita.

– Tuotteiden määrä hankkeessa oli erittäin suuri, minkä vuoksi pienimmätkin muutokset tuotteissa merkitsivät erittäin suurta lisätyötä sekä tuotannossa että paikan päällä. Suurin haaste oli vastaan tulevien teknisten ja/ tai logististen esteiden ehkäiseminen ja ratkaiseminen. Uskomme, että selvisimme haasteesta kuitenkin kunnialla. Yhteistyö pääurakoitsijan ja HUSin kanssa on sujunut erittäin joustavasti.

Mainos 78 |

n n n n n n n n n n n n

Lääke- ja tarvikekaapit Kuljetuskärryt ja pyörälliset hyllyt Hyllyjärjestelmät Sairaalakaappien sisäosat ja lisävarusteet Lääkkeiden annostelujärjestelmät Jääkaappien sisäosat Kivestä ja komposiitista valmistetut allaspinnat ja tuotteet Erikoisratkaisut ja muut tuotteet – palvelutiskit, pöydät jne.

Lääke- ja huoltovaunut Välinehuollon tarvikkeet, kärryt ja pöydät Jätteiden ja vaippojen keräily – ja pyykkivaunut RST tuotteet

sales@merianto.com meriantomedical.com www.iradar.fi

HOITO- JA HOIVA-ALA

www.iradar.fi

• Ilmamäärien mittaus ja säätötyöt • Vesivirtojen mittaus ja säätö • Ilmanvaihdon tiiveyskokeet • Äänimittaukset

www.vantaantimanttiporaus.fi

Sami Westerholm 0400-402557 info@lvi-kartoitus.com | www.lvi-kartoitus.com

www.epf.fi

Vahvaa osaamista – luotettavaa laatua

Tämänkin kohteen osastokeittiöiden, minikeittiöiden, kahviloiden ja henkilöstöravintolan suunnittelu.

15- vuotta sairaaloiden, terveyskeskusten, senioritalojen ja hoivakotien ammatillista keittiösuunnittelua.

Ota yhteyttä niin kerromme lisää toiminnastamme ja referensseistämme!

Merja Salminen puh: 050 3952009 merja.salminen@designlime.fi

Enkora Smartlockers Älykäs lokero-, pukukaappi- ja kalustelukitus

Enkora Smartlockers • Reaaliaikainen lukkojen ja avainten hallinta • Monipuolinen ja intuitiivinen käyttöliittymä • Käyttö RFID tunnisteilla ja mobiiliaplikaatiolla • Kattava raportointi

• • • • •

Offline- toiminnallisuus Asennus mihin tahansa kaappiin tai lokeroon Posti- ja pakettiautomaatit yrityskäyttöön Ohjelmiston jatkokehitys asiakkaan tarpeen mukaan Sairaalat, koulut, toimistot

029 000 1770 • myynti@enkora.fi

enkora.fi • smartlockers.fi

fi

Lue iradar netistä

www.iradar.fi

www.iradar.fi

Arkkitehdit ja insinöörit kuunteluoppilaina Oulun uuden sairaalan rakennushankkeessa

82 |

Kuva: OYS2030-uudistamisohjelma

HOITO- JA HOIVA-ALA

Oulussa rakennetaan uutta yliopistollista sairaalaa tavalla, joka on vielä maailmankin mittakaavassa suhteellisen harvinainen. Neljän rakennusosan massiivista kokonaisuutta rakentaa hankkeen edetessä kaikkiaan kolme eri allianssia, jotka osittain jakavat keskenään samoja aliurakoitsijoita ja työskentelevät työmaalla lomittain toistensa kanssa. Poikkeuksellista hankkeessa on myös hoitohenkilökunnan suuri rooli arkkitehtien ja insinöörien opastajana tilojen suunnittelussa.

Ouluun rakentuu parhaillaan sairaala, josta tulee yksi Suomen moderneimmista. Hankkeen rakennustyöt jatkuvat aina vuosikymmenen loppuun, mutta ensimmäisten uusien tilojen on määrä valmistua jo tämän vuoden aikana.

Valmistuessaan noin miljardi euroa maksavan sairaalan on tarkoitus pystyä palvelemaan alueensa asukkaita ainakin 30–50 vuoden elinkaaren ajan aivan kuten 1970-luvulla rakennettu edeltäjänsäkin on tehnyt. Sen asiakaspiiri tulee olemaan laaja: tuleviin asiakkaisiin kuuluvat oululaisten itsensä lisäksi laajemminkin Pohjois- ja Keski-Suomen asukkaat, ja sairaala tulee palvelemaan kaikkiaan lähes miljoonaa alueen asukasta eli noin viidesosaa koko Suomen väestöstä.

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampion mukaan hankkeen uudisrakentamiseen ja sairaalalaitteisiin sijoitettava vajaa miljardi euroa onkin tästä näkökulmasta varsin kohtuullinen summa.

— Uudisrakentamisen investointikustannukset muodostavat 4–5 prosenttia sairaalan kaikista kustannuksista, jotka lasketaan usein 30 vuoden elinkaaren perusteella, hän sanoo.

Tampio kertoo jonkun myös jo laskeneen, että jokaiselle alueen veronmaksajalle uusi sairaala maksaa näin ollen pullakahvit kerran kuussa koko sairaalan elinkaaren ajan.

Tilasuunnittelua testiympäristön avulla Jättihankkeen toteuttaminen on aloitettu kahden ensimmäisen sairaalarakennuksen rakennustöillä, jotka saatiin käyntiin vuonna 2019, mutta suunnitelmia oli siinä kohtaa tehty jo vuosia.

Nykyisen muotonsa hanke sai yleissuunnitelman päivityksessä kesällä 2018, jolloin hanke päätettiin toteuttaa kokonaan uudisrakennuksina sen sijaan, että osaa vanhoista olisi lähdetty peruskorjaamaan.

Kuten niin monessa muussakin nyt käynnissä olevassa sairaalahankkeessa, myös Oulussa todettiin, että vanhojen rakennusten muuttaminen nykyvaatimusten mukaisiksi ei olisi kustannustehokasta, eikä myöskään rakennusteknisesti järkevää. Uudisrakewnnusten avulla tilankäyttöä pystytään nyt tehostamaan ja hukkaneliöistä päästään eroon. Tampion mukaan faktisia neliöitä onnistutaan vähentämään jopa 10– 15 prosenttia nykyisiin sairaalatiloihin verrattuna.

Mukana uuden sairaalan suunnittelussa sekä kahden ensimmäisen allianssin osapuolena on alusta asti ollut useista toimijoista koostuva Tiernaryhmä, jonka jäsenillä oli jo aiempaa kokemusta erilaisista sairaalarakennushankkeista.

Enemmän kuin muista hankkeista, oppia uusien tilojen suunnitteluun ja niiden vaatimuksiin on haettu Oulun yliopistollisen sairaalan omalta henkilökunnalta. Lisäksi suunnittelun apuna jatkuu seuraavalla sivulla g

Luotettava ja helppokäyttöinen BOS® Cleantec - tuoteperhe

alipaineistukseen, pölynhallintaan ja ilmastointikanavien puhdistukseen.

www.boscleantec.com www.iradar.fi

| 83

www.iradar.fi

Kuva: OYS2030-uudistamisohjelma

on käytetty ainutlaatuista itsekehitettyä toimintojen ja tilojen suunnitteluprosessia, jossa hyödynnetään omaa OYS TestLab -testausympäristöä.

— Suunnittelu on tehty potilaslähtöisesti niin, että ensin on mietitty vahvasti tulevaisuuden hoitomenetelmiä ja -polkuja sekä uusia toimintamalleja sekä tutkittu kysynnän ennusteita ja käytetty apuna muun muassa potilasvirtaanalyyseja. Tulevia tiloja on verrattu nykyisiin ja uusia tiloja on tehty lavasteina testausympäristössä, jotta on saatu luotua käsitys tulevasta tilasta.

Lääkärit ja hoitajat ovat testiympäristöissä päässeet kokeilemaan leikkipotilaiden avulla, miten tilat käytännössä toimisivat. Sitten tietokoneella on edelleen mallinnettu koko huone, osasto ja kerros, joissa henkilökunnan kanssa on pidetty niin sanottuja käyttäjäkävelyjä virtuaaliympäristössä, Tampio kuvailee.

Yleensä rakennussuunnittelun keskiössä olevat arkkitehdit ja talotekniikan ammattilaiset ovat Tampion mukaan saaneet hankkeen suunnittelussa passiivisemman kuuntelijan roolin, kun taas sairaalan tulevat työntekijät on nostettu suunnittelun keskiöön antamaan suunnittelulle lähtökohdat.

— Arkkitehdit ja insinöörit ovat olleet kuunteluoppilaina ja kirjoittaneet ylös lääkärien ja hoitajien antamat uusien toimintamallien vaatimukset tiloille ja laitteille. Ihan uniikkia tässä on ollut meidän täällä itse kehittämämme sairaalasuunnittelunprosessi, jossa on kuvattu nykytila ja tavoitetila. Omat haasteensa on toki ollut saada toiminnallinen suunnittelu ja tekninen suunnittelu pelaamaan saumattomasti yhteen, Tampio sanoo.

www.maalausliikehaanpää.fi Ota yhteyttä: 040 076 0648 84 |

HOITO- JA HOIVA-ALA

Yksi hanke, monta allianssia Oulun yliopistollisen sairaalan rakentaminen on Suomessa vielä harvinainen projekti myös siinä mielessä, että sen eri rakennuksia on työstämässä useita eri alliansseja. Tampion mukaan se, että sairaalahankkeen toteutustavaksi valittiin yhteistoiminnallisen malli, vahvistaa mallin käyttöä kompleksisissa pitkäkestoisissa hankkeissa, joissa vastaavaa työskentelytapaa on sovellettu Suomessa vasta joitain vuosia ja maailmallakin vain parisen kymmentä vuotta.

— Yhteispeli ja yhteistoiminnallisuus nostavat nyt päätään. Tällaisen hankkeen toteuttaminen perinteisellä tavalla olisi ollut katastrofi tai ainakin melkein. Tällä tavalla tilaaja sen sijaan on syvällä mukana päätösten teossa koko rakentamisen ajan ja pystyy myös valitsemaan parhaat ja kyvykkäimmät kumppanit toteuttamaan hanketta. Nyt pystyn myös vain kuvaruutua tai kännykkää vilkaisemalla näkemään, mikä hankkeidemme tilanne on, mutta näin tarkkaa sekä ajantasaista sekä läpinäkyvää raportointia en pystyisi saamaan, jos hanke olisi toteutettu perinteisellä mallilla, Tampio kehuu.

Hankkeen neljä sairaalarakennusta rakennetaan kukin oman allianssinsa voimin. Nyt rakenteilla on jo kolme rakennusta, joista kahdessa pääurakoitsijana on NCC ja yhdessä Skanska, joiden talotekniikkakumppaneina ovat Aro Systems ja Caverion. Neljännen rakennuksen osalta tilaaja ei ole vielä tehnyt aloituspäätöstä.

NCC:n hankintapäällikkö Vesa Hamari tunnustaa, että monen allianssin malli tuntui aluksi hiukan arveluttavalta urakoitsijaperspektiivistä, mutta hankkeen edettyä hän näkee nyt, että tilaajan ratkaisu oli oikea.

Kuva: OYS2030-uudistamisohjelma

— Kun 2016 pääsin hankkeeseen mukaan, niin mietitytti, millä tavalla saadaan prosessit tehtyä kaikkien etujen mukaisesti, kun päätoteuttaja, suunnittelijat, tilaajapuoli ja valvonta ovat kaikki samassa organisaatiossa, mutta keskustelevalla kulttuurilla asiat on saatu toimimaan ja on ollut ilo olla porukan mukana, Hamari sanoo.

— Resurssien hallinta on tällä tavalla huomattavasti helpompaa. Tontilla pyörii kiivaammassa vaiheessa 500–600 ihmistä rakennustöissä, ja sellaisen määrän haaliminen olisi ollut mahdoton homma yhdelle toteuttajalle, joten tämä on hyötypuoli. Haittapuoli taas on se, että kilpaillaan samoista resursseista. Toisaalta aloitimme A-rakennuksen rakennustyöt yli puoli vuotta ennen B:tä ja oltiin hyvinkin pitkällä rungon rakentamisessa ennen kuin B:n allianssi aloitti, mikä oli resurssienhallinnan kannalta helpompaa, Hamari jatkaa. jatkuu seuraavalla sivulla g

Maarakennuksen kokonaisurakointi Teräsponttityöt Rakennusten purkutyöt Purkumateriaalin kierrätys

www.peltikarhut.fi

www.hvm.fi

Karjalahdenkatu 28, 94600 KEMI | Puh. 0400 694 286 Hiltusenkaarre 23, 90620 OULU | Puh.050 340 8603

www.iradar.fi

| 85

www.iradar.fi

Mittavan hankkeen työvoimasta noin 70 prosenttia on Hamarin mukaan onnistuttu hankkimaan Oulun seudulta ja sen lähiympäristöstä, mutta osin työvoimaa tulee pääkaupunkiseudulta ja ItäSuomesta asti. Ison hankkeen rakennuttamisesta vastaavat ydinryhmä on kuitenkin pieni ja koostuu vain kymmenestä tilaajaorganisaation Järjestelmäväliseinäratkaisut rakennuttamisen ja projektinjohdon Järjestelmäotsat Järjestelmäväliseinäratkaisut Järjestelmäotsat Puulasiseinät Alumiinilasiseinät Liukuovet ääneneristyksellä Umpiseinät Siirtoseinät Äänenhallinta HSL Group Oy Värienhallinta Myllypurontie 11 Minitilaratkaisut FI-18600 MYLLYOJA HSL Group Oy Myllypurontie 115434 Gsm +358 40 821 HSL Group Oy MYLLYOJA FI-18600 myynti@hslgroup.fi Myllypurontie 11 www.hslgroup.fi FI-18600 MYLLYOJA

86 |

Puulasiseinät Järjestelmäväliseinäratkaisut Alumiinilasiseinät Järjestelmäotsat Liukuovet ääneneristyksellä Puulasiseinät Umpiseinät Järjestelmäväliseinäratkaisut Järjestelmäväliseinäratkaisut Alumiinilasiseinät Siirtoseinät Järjestelmäotsat Liukuovet ääneneristyksellä Äänenhallinta Järjestelmäotsat n Puulasiseinät Umpiseinät Värienhallinta Alumiinilasiseinät Puulasiseinät n Siirtoseinät Minitilaratkaisut Liukuovet ääneneristyksellä Alumiinilasiseinät n Äänenhallinta Umpiseinät Värienhallinta Liukuovet ääneneristyksellä n Siirtoseinät Gsm +358 40 821 5434 Minitilaratkaisut Äänenhallinta Umpiseinät n Värienhallintamyynti@hslgroup.fi Siirtoseinät n www.hslgroup.fi Minitilaratkaisut Gsm +358 40 821 5434 n Äänenhallinta myynti@hslgroup.fi Värienhallinta n Gsm +358 40 821 5434 www.hslgroup.fi

Minitilaratkaisut n myynti@hslgroup.fi www.hslgroup.fi

ammattilaisesta. Ydinryhmään itsekin kuuluva Tampio pitää merkittävänä, että valtavaa hanketta voi pystyä pitämään kasassa lukumääräisesti niin pienellä porukalla.

— Olemme pystyneet koko ajan kehittämään niin omaa osaamistamme kuin yhteistä toimintaa eri alliansseissa, meillä on allianssien kanssa yhdessä

RK-Lattiat Oy Veistämötie 8, 90620 Oulu Puh. (08) 815 0150 www.rk-lattiat.fi

HOITO- JA HOIVA-ALA

Kuva: OYS2030-uudistamisohjelma

kehitetyt ja sovitetut työkalut ja menetelmät käytössä sekä päätöksentekoprosessit ovat kaikissa samat. Mielestäni on aikamoinen saavutus, että pystymme näin pienellä porukalla johtamaan useita projektiorganisaatioita, jossa kuitenkin vastataan miljardihankkeesta, Tampio sanoo.

Teksti: Marika Pietilä

BETONIRAKENTEIDEN INJEKTOINTIA SUKELLUSPALVELUT JÄLKIVALUT Välirinne 10, 90940 Jääli. Puhelin 044 5303756 www.concretec.com

FAKTA: Oulun yliopistollinen sairaala Rakennetaan kolmessa vaiheessa: Vaiheessa 1 (käynnissä) valmistuvat A- ja B-talot, joihin tulevat kuumat sairaalatoiminnot kuten päivystys, leikkaustoiminta ja tehotoiminta sekä lasten- ja naistentautien hoidon tilat sekä vuodeosastoja. Tilojen luovutus vaiheittain vuosien 2022 ja 2023 lopussa.

Vaiheessa 2.1 (aloitettu) rakennetaan F-rakennus, johon tulevat tilat mm. apteekille, kuvantamiselle, laboratoriolle sekä syöpähoitoon keskittyvät toiminnot vuodeosastoineen ja tutkimuksen ja opetuksen tiloja. Luovutus kesällä 2025.

Vaiheessa 2.2 rakentuu C-talo, johon suunnitellaan avohoito- ja poliklinikkatoimintaa sekä opetus- ja tutkimustiloja. Rakentaminen suunnitteilla vuosille 2025–2029.

www.iradar.fi

| 87

HOITO- JA HOIVA-ALA

www.iradar.fi

Urakoitsija kommentoi Oulun yliopistollisen sairaalan A- ja B-osassa Kiilto vastaa lattioiden tasoituksista. Kyseessä on yksi Kiillon rakennusliiketoiminnan suurimmista urakoista Suomessa.

Työstettävänä on noin 100 000 neliömetriä lattiaa.

— Vastuullamme ovat lisäksi alustan puhdistushionnat, imuroinnit ja tiivistykset.

Olemme siis tehneet myös kohteen pohjatyöt, sillä itse pumppauspäivänä lattioilla ei saa olla mitään ylimääräistä, Kiillon rakennusliiketoiminnan myyntipäällikkö Eero Katajamäki kertoo.

— Näin varmistetaan, että tasoitekerros pysyy lujasti kiinni alustassa. Kokonaisvaltaisimmissa urakoissa voimme toteuttaa myös esimerkiksi alustan korkokartoitukset ennen pumppauksia, Katajamäki sanoo.

Rakentamisen lisäksi muun muassa teollisuuden liimoista ja palonestosta sekä ammattihygienian ratkaisuista tunnettu Kiilto aloitti rakentamisen palveluliiketoiminnan Suomessa pari vuotta sitten. Varsinaisten lattiatöiden lisäksi yritys suorittaa myös esimerkiksi vetokokeita, joilla voidaan määritellä pohjamateriaalien vetolujuus ennen lattiaurakoiden aloittamista. Tällaisia on tehty myös Oulussa.

— Viimeisen vuoden aikana olemme olleet tekemässä viittä eri sairaalaa tai hyvinvointikeskusta, ja olemme kiinnostuneita vastaavista kohteista myös tulevaisuudessa.

Tällaiset hankkeet ovat tyypillisesti pinnoitusajan ja -materiaalin edellyttämien vaatimusten suhteen kriittisiä. Meiltä löytyy tällaista osaamista.

Mainos 88 |

Tulevaisuus rakennetaan kestävälle pohjalle Pumpputasoituksella tasainen pinnoitusvalmis lattia syntyy nopeasti, vaivattomasti ja varmasti.

Eero Katajamäki Myyntipäällikkö, Pumpputasoitteet +358 504211023 eero.katajamaki@kiilto.com

HOITO- JA HOIVA-ALA

www.iradar.fi

Urakoitsija kommentoi NJC henkilöstö- ja työmaapalvelut on yli 25-vuotiset juuret omaava oululainen perheyritys, joka työllistää vuodessa noin tuhat työntekijää rakennus- ja teollisuusaloille. NJC tuottaa monipuolisia työmaapalveluita sekä välittää ammattitaitoista henkilöstöä Tulevaisuuden sairaala OYS2030 -hankkeeseen.

— Palveluumme kuuluu myös työturvallisuuskoordinaattori Tuomas Hällin päivittäiset käynnit työmaalla.

Näin varmistamme työtekijöiden laadukkaan perehdytyksen työtehtäviin ja työturvallisuuteen, projektipäällikkö Riku Pätsi kertoo.

— Rakennuslogistiikka ja P1-ylläpitosiivoukset ovat olleet hankkeessa todella tärkeässä roolissa. Tästä on kuitenkin selvitty todella hyvin yhteistyössä eri hankeryhmien kanssa ja olemmekin saaneet työstämme paljon kiitosta.

Mainos

Työmaapalvelut

Ammattitaitoista henkilöstöä rakennus- ja teollisuusalojen yrityksille

NJC on yli 25-vuotiset juuret omaava oululainen perheyritys. Tarjoamme monipuolisesti ja joustavasti henkilöstö- ja työmaapalveluita teollisuus- ja rakennusaloille. Vahvuutenamme on asiakaskeskeinen, joustava ja laadukas palvelu. Ammattitaitoisen tiimimme ansiosta asiointi on aina helppoa ja vaivatonta. Asiakkaamme tuntevat meidät ja me tunnemme asiakkaamme!

O U L U \\ Y L I V I E S K A \\ R O V A N I E M I \\ K E M I \\ R A A H E \\ H E L S I N K I

90 |

fi

Lue iradar netistä www.iradar.fi

www.iradar.fi

Uusi metroasema

lähtölaukaus Kaitaan kerrostalorakentamiselle Länsimetro-hankkeen toisessa vaiheessa rakennettavien viiden uuden metroaseman rakennustyöt testaamista lukuun ottamatta saatiin viime syksynä päätökseen ja tämän vuoden syyskuussa asemat luovutetaan operoijalle. Uusi metrolinja ei vain paranna Helsingin ja Espoon välisiä kulkuyhteyksiä, vaan myös muuttaa monia alueita kaupunkimaisemmiksi. Kaitaan pientaloalue saa uuden metroaseman ja kaavan myötä tuhat uutta asukasta, kun aseman ympärille aletaan rakentaa kerrostaloja ja liiketiloja.

92 |

Espoossa saatiin viime syksynä valmiiksi loputkin Länsimetron linjalle suunnitellut asemat, kun hankkeen kakkosvaiheessa toteutettujen Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemaien rakennustyöt valmistuivat. Kaitaan asema toimi pitkään pilottina ja esimerkkinä muille asemille. Lopulta kaikki asemat valmistuivat lyhyen ajan sisällä, lähes samanaikaisesti.

Vastavalmistunut asema tulee muuttamaan Kaitaata kaupunkimaisemmaksi alueeksi, kun uuden aseman ympärille suunniteltujen asuinkerrostalojen ja niiden kivijalkoihin tulevien kauppojen rakentaminen alkaa. Vielä toistaiseksi pientalopainotteisen ja mäntymetsäisen alueen identiteetti halutaan kuitenkin pääosin säilyttää ja

INFRASTRUKTUURI

FAKTA: Länsimetron vaihe 2 - Rakennetut asemat: Finnoo, Kaitaa, Soukka Espoonlahti, Kivenlahti - Lisäksi on rakennettu Sammalvuoren maanalainen varikko - Kaikki vaiheen 2 asemat sijaitsevat Espoossa - Asemien rakennusurakat valmistuivat syyskuussa 2021 ja luovutus operoijalle on syyskuussa 2022 Kaitaan aseman suunnittelusta vastasi PES-Arkkitehdit Oy ja taiteilijana oli Antti Tanttu. Kuva: Länsimetro

sitä on pyritty tuomaan esiin myös uuden aseman arkkitehtuurissa.

— Jokainen uuden metrolinjan asema on uniikki ja ympäristöönsä sovitettu. Kaitaan aseman arkkitehtoninen teema on “vehreät korttelipihat”, joka juontaa juurensa alueen luonteesta. Aseman arkkitehtuurissa kylmille metalli-, lasi- ja betonipinnoille luovat vastapainoa alueelle tyypilliset lämpimät mäntymetsän sävyt. Aseman sisätiloissa käytetään mäntymetsästä muistuttavia muotoja ja värisävyjä, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi kertoo.

Varsinaisesti mäntyä tai muuta puuainesta tilojen rakenteisiin ei ole tuotu, sillä Saksin mukaan

- Käyttöönotto vuonna 2023

metrorakentamisen paloturvallisuuteen pohjaavat säännöt kieltävät puun käytön ehdottomasti.

Puuverhoiluja löytyy tosin kuilurakennusten verhoiluista, joissa ne on sallittu. Aseman toistaiseksi ainoassa käyttöön otettavassa sisäänkäynnissä on hyödynnetty lasia ja terästä peilaamaan ympäröivää luontoa. Sisätiloissa on käytetty paljon betonia ja siinä murrettuja, luonnonläheisiä harmaan sävyjä ja harmaita rei’itettyjä peltejä.

— Käyttäjälle näkyy tietenkin myös asemataide.

Kaitaan asemalle taideteemaksi on valittu Antti Tantun juurakkoa muistuttava tyylitelty graafinen teos, joka sijaitsee metrolaiturilla, Saksi jatkaa. jatkuu seuraavalla sivulla g

www.iradar.fi

| 93

www.iradar.fi

Kaitaantien sisäänkäynti. Kuva: Länsimetro

Uudet asemat maan alle Toisin kuin esimerkiksi Tukholmassa Helsingin metron vanhat asemat on rakennettu useimmiten maan päälle. Saksi uskoo, että kyse oli ennen kaikkea kustannuksista, sillä maanpäällisten kevytrakenteisten pysäkkien rakentaminen ei vaadi yhtä mittavia investointeja kuin maanalainen rakentaminen, sekä lisäksi siitä, että kun metroa 1970-luvulla alettiin rakentaa, tulevaisuuden kaupunkikehitystä ei ajateltu yhtä pitkälle kuin nykyään.

Uuden Länsimetron asemat on rakennettu kaikki järjestään maan alle. Kaitaan asema on yksi maan pintaa lähimpänä olevista, vaikka sekin on 15 metrin syvyydessä merenpinnasta. Sen sijaan esimerkiksi Finnoon asema, jolta löytyvät myös Suomen pisimmät 78 metrin pituiset liukuportaat, sijaitsee jo 35,7 metriä merenpinnan alapuolella.

Saksin mukaan uusien asemien rakentaminen maan alle on ainoa järkevä ratkaisu, sillä vaikka maanpäällisten asemien siirtäminen maan alle olisi myöhewmmin teoriassa mahdollista, kyseessä olisi niin kallis ja aikaa vievä urakka, että käytännössä se olisi mahdotonta.

94 |

— Uusi kaavoitusprosessi voisi sellaisessa tapauksessa kestää vuosia tai jopa kymmeniä vuosia, ja rakennusteknisesti se olisi niin kallista, että olisi lähes mahdotonta, Saksi sanoo.

Nyt rakennettu Länsimetrokin on kuitenkin pitänyt louhia monin paikoin jo olemassa olevan kaupunkirakenteen alle, ja sitä ja sen asemia rakennettaessa kaupunkikehitystä on mietitty pitkälle tulevaisuuteen.

— Pitää miettiä vähintään 50 vuotta eteenpäin.

Esimerkiksi Kaitaan metroasema näyttää nyt eksoottiselta pientaloympäristössä, mutta kaupunkiympäristö kasvaa myöhemmin.

Finnooseen on jo nyt kaavoitettu asumista tuhannelle uudelle asukkaalle ja Finnoossa muutos tulee olemaan vieläkin suurempi. Siellä asumista on kaavoitettu 17 000 uudelle asukkaalle.

Maailman turvallisin metro Länsimetron rakentaminen on yksi Suomen viime aikojen kaikkein suurimmista rakennushankkeista.

Investoinnin kokonaisarvo Ruoholahdesta Kivenlahteen eli ykkös- ja kakkosvaihe on 2,5 miljardia euroa, ja yksittäisen metroaseman kuten Kaitaan rakentamiseen on käytetty noin 80

INFRASTRUKTUURI

Kuva: Länsimetro

miljoonaa euroa.

Saksin mukaan tulevaisuuteen on pyritty varautumaan kaupunkirakenteen kehittymisen ohella rakentamalla uudesta metrolinjasta turvallisuuden edelläkävijä, jopa maailman turvallisin.

— Esimerkiksi sprinklerit, savunpoistot ja matkustajien evakuointi ovat nykyään aivan eri luokkaa kuin ennen. Nyt on esimerkiksi rakennettu laituritaso koko Länsimetron matkalta molempiin tunneleihin, mihin voidaan evakuoida

ihmisiä junista. Palo-ovilla estetään savukaasujen leviäminen. Ei kuitenkaan pidä lähteä vertaamaan linjaa turvallisuusnäkökulmasta vanhaan. Se, että nyt on rakennettu maailman turvallisin metrolinja ei tee vanhasta yhtään vähemmän turvallista kuin ennen, mutta on hienoa, että Länsimetro on äärimmäisen turvallinen, ja että siinä on mietitty jo valmiiksi myös tulevaisuuden uhkia, Saksi sanoo.

Teksti: Marika Pietilä

Tunnelisaneeraukset - Tuulivoimaloiden perustukset - Kalliorakentaminen Toimimme Suomessa ja Ruotsissa.

www.jiiteetyot.fi

www.iradar.fi

| 95

www.iradar.fi

Wärtsilän uusi teknologiakeskus saa energiansa omasta takaa

Kuva: Wärtsilä

Vaasan suurimman yksityisen työllistäjän Wärtsilä Finlandin noin 1500 työntekijää ovat aloittaneet muuton yrityksen uusiin toimitiloihin Vaasan Vaskiluotoon. Wärtsilä Finlandin kiinteistöjohtaja Tommy Grannaksen mukaan rakennushankkeeseen ryhdyttiin, jotta toiminta saataisiin järkevämmäksi tuomalla tutkimus, tuotekehitys ja tuotanto samaan paikkaan, mutta uutta rakentamalla on myös pystytty parantamaan huomattavasti toiminnan energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Teknologiayhtiö Wärtsilä aloitti kesällä 2019 mittavan rakennushankkeen Vaasan Vaskiluodossa tuodakseen osan eripuolilla kaupunkia olevista toiminnoistaan samalle tontille. Vanha tehdasalue oli vuosikymmenien aikana jäänyt mottiin 96 |

asuinalueen kasvaessa sen ympärille, eikä vanha tontti tarjonnut laajenemismahdollisuuksia. Lisäksi tuotanto oli epäkäytännöllisen kaukana satamasta.

— Oli pakko miettiä muita vaihtoehtoja, ja toiminnot päätettiin siirtää keskustasta Vaskiluotoon.

Tarvitsemme merivettä jäähdytykseen ja sähköverkon tarpeeksi lähelle, jotta saamme itse sähköä, mutta myös, jotta voimme tarvittaessa myydä moottorien koeajosta syntyvää sähköämme takaisin verkkoon, Wärtsilä Finlandin kiinteistöjohtaja Tommy Grannas kertoo.

Vaskiluoto tarjosi optimaalisen sijainnin molemmista näkökulmista. Uudisrakennusten tontti on meren äärellä ja 110 kilowatin sähkölinja kulki jo ennestään tontin läpi. Sähkön lisäksi moottorien koeajosta syntyy paljon hukkalämpöä, joka sekin saadaan uuden rakennuksen teknologian avulla talteen ja toimitilojen omaan käyttöön. Yli tarpeen kertyvä lämpö pystytään puolestaan säilömään lämpöakkuun ja hyödyntämään myöhemmin.

TOIMITILAT

Tarkoitus on, että ulkopuolisen energiantarpeen pitäisi uudisrakennuksissa olla nolla, kun lasketaan yhteen vuoden aikana myyty ja ostettu energia.

Uuden rakennuksen etuna on myös, että nyt satama on lähellä.

— Meidän moottorimme ovat pienen kuormaauton kokoisia ja painavat sata tonnia eli maailmalle lähtee aika isoja komponentteja. Kaikki on tähän asti jouduttu kuljettamaan teitä pitkin satamaan, mutta nyt sekä sisään tulevien että ulos lähtevien tuotteiden kuljetus on helpompaa, kun se voidaan tehdä suoraan satamasta meriteitse.

Pystymme varmistamaan itse kuljetuksen, mutta myös vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mikä on päivän tärkein sana, Grannas sanoo.

FAKTA: Wärtsilä Smart Technology Hub - Koko: Lähes 100 000 bruttoneliötä, jotka jakautuvat toimistorakennuksen, teknologiakeskuksen ja logistiikkarakennuksen kesken - Rakennusmateriaalit 99 % kotimaisia - Breeam-luokitus - Työtilat noin 1500 työntekijälle.

- Otetaan käyttöön kevään 2022 aikana.

jatkuu seuraavalla sivulla g

• Maanrakennustyöt • Asfaltointi • Kuljetukset • Mursketoimitukset www.sundstroms.fi www.iradar.fi

| 97

TOIMITILAT

www.iradar.fi

Kuva: Wärtsilä

Arkkitehtuuri pyrkii viemään ajatukset ympäristökeskusteluun Smart Techology Hubiksi nimetty rakennuskokonaisuus koostuu kaikkiaan kolmesta eri rakennuksesta: 5-kerroksisesta toimistorakennuksesta, osittain 3-, 5- ja 1-kerroksisesta teknologiakeskuksesta ja lisäksi logistiikkarakennuksesta. Teknologiakeskus on suunniteltu muistuttamaan isoa jääpalaa tekemällä sen ulkoseinät peltivillaelementeistä.

— Smart Technology Hubin arkkitehtuuri on kytketty tämän päivän ympäristökeskusteluun: merenpinnan nousuun ja arktisen jään sulamiseen. Tällä tavalla on haluttu muistuttaa siitä, että uuden rakennuksen avulla saadaan nollatavoite täytettyä, ja että se jarruttaa jään sulamista, Grannas taustoittaa.

Teknologiakeskusta rakentaessa kysymys on ollut kooltaan valtavista tiloista. Rakennuksen halliosa on korkeudeltaan jopa 35 metriä ja pelkästään sen rakentamiseen on käytetty 36 000 kuutiometriä betonia. Runko on teräksestä kuten teollisuudessa yleensä, mutta kattoon on valittu erikoisempi ratkaisu lähinnä aikataulu- ja kätevyyssyistä. Katto on tehty

puuelementeistä, jotta sekä sen ala- että yläpinta oli mahdollista saada valmiiksi yhdellä kertaa, ja valkoinen ulkopinta takaa, ettei katto kerää lämpöä ja vaadi turhaa energiankäyttöä jäähdytykseen.

— Saimme tuolla tavalla koko kattorakenteen umpeen aika nopealla aikataululla verrattuna, jos olisimme tehneet katon huopatyönä ja eristäneet paikan päällä.

Teksti: Marika Pietilä

rakennustelinevuokraamo.fi Rakennustelineet ja sääsuojat Vaasasta – telineiden vuokraus ja asennus

TURVALLISESTI OPTIMOIDUT TALOUDELLISET RATKAISUT

KK-Palokonsultti Oy Piispantilankuja 4 02240 ESPOO +358 44 752 0777 Toimipisteet: Espoo, Oulu, Tampere

98 |

Paloturvallisuussuunnittelu pienistä suuriin ja vaativiin erikoiskohteisiin. Toiminnallisella palomitoituksella kustannussäästöjä, optimoitu paloturvallisuus, vapaampi arkkitehtuuri ja pienempi hiilijalanjälki. Olemme mukana myös tässä numerossa esitellyn Wärtsilä Smart Technology Hubin suunnittelussa.

Lisätietoja sekä satoja referenssejä: www.kk-palokonsultti.com

fi

Lue iradar netistä www.iradar.fi

Sähköistä talotekniikkaa Rakentajalle, Omistajalle ja Käyttäjälle Terawatt toteuttaa sähköisen talotekniikan sekä sähköisen liikenteen latausinfran suunnittelusta toteutukseen. Kohteitamme ovat erilaiset asuntokohteet, liike- ja toimitilat sekä linjasaneeraukset.

Tutustu lisää lukemalla QR-koodi tai www.terawatt.fi

Asunnot Toimitilat Linjasaneeraukset Sähköautojen latausjärjestelmät Auttaa onnistumaan