12 minute read
Urheilu, viihde & kulttuuri
Näin yli 100-vuotias Näin yli 100-vuotias toimisto muutettiin toimisto muutettiin hotelliksi hotelliksi
Kuva: NCC
Moneen eri käyttötarkoitukseen suunnitellut rakennukset vankiloista virastotaloihin on 2000-luvulla remontoitu hotelleiksi. Yksi viimeisimmistä muodonmuutoksen läpikäyneistä rakennuksista on yli sata vuotta vanha Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitseva VR:n entinen hallintorakennus, johon on rakennettu lähes 400 hotellihuonetta ja laajennusosa. Hotellin rakennustöistä vastanneen NCC:n korjausurakoinnin yksikön johtaja Teemu Tynkkynen kertoo, että ainutlaatuinen projekti jatkuu seuraavalla sivullatarjosi haastetta kokeneellekin g
Kuva: Scandic
V
iime keväänä Scandic avasi uuden hotellin Helsingin päärautatieasemalla sijaitsevaan, vuonna 1909 valmistuneeseen toimistotaloon, joka rakennuksen historian alkuvuosina palveli rautatiehallitusta ja sittemmin VR:n hallintoa. Toimistotilojen muuttaminen hotelliksi ei ollut aivan uniikki hanke, vaikka harvinainen olikin, sillä myös esimerkiksi Helsingin Kruunuhaassa sijaitseviin entisiin maa- ja metsätalousministeriön toimistotiloihin ollaan parhaillaan kaavailemassa hotellia. Mikään itsestään selvyys toimistorakennusten sopivuus hotellikäyttöön ei kuitenkaan ole. — Rungon syvyydestä riippuu, voiko toimistorakennuksen ylipäätään muuttaa hotelliksi. VR:n rakennuksen tapauksessa syvyys oli ideaali, sillä rakennuksen poikki kulki keskikäytävä, jonka molemmin puolin oli toimistohuoneita jo VR:n aikana, ja se mahdollisti järkevän hotellihuonejaon kiinteistöön. Lisäksi se, miten nykyiset rakenteet kestävät hotellin tuomat kuormat, on iso tekijä sille, voiko muutoksen tehdä, sanoo NCC:n korjausurakoinnin yksikön johtaja Teemu Tynkkynen. Vaikka päärautatieaseman toimistorakennus oli jo valmiiksi jaettu toimistohuoneisiin, olivat huoneet pääpiirteittäin liian isoja sopiakseen hotellihuoneiksi sellaisinaan. Tynkkysen mukaan huoneet piti järjestelmällisesti jakaa pienemmiksi, erillisiksi huoneiksi ja vain jokin yksittäinen huone saattoi kelvata sellaisenaan perushotellihuoneita isommaksi sviitiksi.
Isojen huoneiden jakaminen pienemmiksi lisäsi kuitenkin myös tilojen ilmastointikapasiteetin tarvetta. — Koska isoihin toimistohuoneisiin tuli nyt pienempää huonetta huoneen perään, niin tarvittavasta ilmamäärästäkin tuli suurempi ja mitoitukset piti tehdä uusiksi, Tynkkynen sanoo. — Ilmastointi oli taloteknisistä asioista hankkeen isoin haaste, koska ilmastointikanavat vievät eniten tilaa. Niiden ja muun talotekniikan sovitus olemassa oleviin rakenteisiin oli haastavaa, sillä yleensä, kun rakennetaan tai korjataan hotellia kaikki huoneiden tekniikka kulkee käytävän katon yläpuolella. Tässä tapauksessa käytävien katot oli kuitenkin suojeltu, eikä niissä saanut viedä mitään tekniikkaa. Kaikki tekniikka jouduttiin tämän vuoksi tuomaan huoneiden puolen kattoihin, ja jokaiseen tarvitsi sovittaa ilmastointi erikseen. Sen vuoksi myös runkolinjat jouduttiin laittamaan kulkemaan molemmin puolin käytävää, Tynkkynen sanoo.
Vanha vesikatto yllätti
Vaikka toimistorakennukseen tehtiin uudistuksen myötä koko joukko uudistuksia, jätettiin myös valtava määrä asioita ennalleen ja kunnostettiin. Osittain taustalla olivat Museovirasto tarkat suojelumääräykset, mutta Tynkkynen korostaa, että korjausrakentamisessa on aina myös ympäristönäkökulmasta ajatellen järkevää jättää rakennusta mahdollisimman paljon ennalleen. Tässä onnistuttiin Tynkkysen mukaan
jatkuu seuraavalla sivulla g
Kuva: Scandic
erinomaisesti, sillä Scandic Grand Central sai ensimmäisenä korjaushankkeena maailmassa amerikkalaisen LEED-ympäristösertifikaatin uuden mittausstandardin mukaisen platinatason, joka on sertifikaatin ylin. Isoimpia remontissa säilytettyjä asioita olivat rakennuksen puupaalutus, vanhat ikkunat sekä vesikaton runko. Puupaalujen kanssa jouduttiin rakennusaikana taktikoimaan juoksuttamalla niille lisää vettä, jotta ne olisivat koko ajan veden peitossa lahoamisriskin välttämiseksi. Ikkunat kunnostettiin ja niihin lisättiin lämpölasielementit. Vesikatto, jonka runko säilytettiin, mutta joka muilta osin rakennettiin uudelleen entisen muotoiseksi ja näköiseksi, tuotti Tynkkysen mukaan yksittäisenä asiana eniten päänvaivaa. Ensinnäkin aluksi oli epäselvää, pitäisikö sen vuoksi alkaa mittaviin vahvistustöihin, mutta rakennusvalvonnalle hyväksytetyn koekuormitustestin tuloksen ansiosta tältä vältyttiin. Toinen asia, joka huomattiin vasta rakentamisen alettua, oli konesaumapeltikaton
Yli sata vuotta vanha, VR:n kulttuurihistoriallisesti arvokas hallintorakennus muutettiin onnistuneesti lähes 500 huoneen hotelliksi Helsingissä. Akukon suunnitteli Scandic Grand Centralin akustiikan, jotta voisit viettää vapaa-aikaa, työskennellä ja levätä meluttomassa ja miellyttävässä ääniympäristössä.
akukon.com info @ akukon.com 010 3200 700
saumakohdille tehty ylimääräinen, hiukan vanhanaikaisen junan kattoa muistuttava koolaus, jollaista nykyään ei enää ole tapana tehdä, mutta joka kuitenkin piti säilyttää. Niinpä suojelumääräysten vuoksi katon saumakohtien rakenteet tehtiin kunnostuksessa vastaavanlaisiksi koolauksineen kaikkineen. Pienempiä remontissa säilytettyjä yksityiskohtia olivat rakennuksen alkuperäinen hissi, entisten toimistohuoneiden ovet ja esimerkiksi jotkin wc-tilojen yksityiskohdat kuten vanha pisuaari, joka entisöitiin. Lisäksi joitain rakennuksen alkuperäisiä asioita saatiin uudelleen näkyviin, sillä esimerkiksi joidenkin uudempien seinärakenteiden sisältä löytyi vanhoja holvikaaria, jotka pääsivät taas päivänvaloon.
Hankkeeseen kuului myös uudisosan rakentaminen, joka sekin tehtiin vanhan osan säännöillä. — Laajennusosa oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että se oli käsittääkseni ensimmäinen uudisrakennus, johon ei rakennettu ainuttakaan porrashuonetta tai hissiä, vaan se suunniteltiin niin, että vanhan talon hissit palvelevat täysimääräisesti myös uudispuolta. Tämän vuoksi myös kerroskorkeudet piti tehdä samoiksi kuin vanhassa osassa, ja siksi ne vaihtelevat kerroksittain, koska niin tekee myös vanhankin osan kerroskorkeus, Tynkkynen kertoo.
Teksti: Marika Pietilä
FAKTA: Scandic Grand Central Helsinki
- Hankkeessa vanha 1909 rakennettu toimistorakennus muutettiin hotelliksi ja siihen kiinni rakennettiin uudisrakennus
- Hotellihuoneita kaikkiaan 491, joista 373 vanhassa ja 118 uudessa osassa - LEED Platina -ympäristösertifikaatti
www.pohjatekniikka.fi
16 000 asukasta, 12 miljoonaa euroa: Orimattila investoi isosti uuteen uimahalliin
Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeessä päätti runsaat kuusi vuotta sitten ryhtyä isoon investointiin ja rakentaa kaupunkilaisille uudet, isot liikuntatilat. Vuonna 2015 alettiin laatia hankesuunnitelmaa ja 2019 saatiin valmiiksi hankkeen ensimmäinen osa, palloiluun keskittyvä Orimattila Areena. Toukokuun lopussa kokonaisuus valmistuu, kun rakennus täydentyy uimahallilla ja sisäjuoksuradalla.
— Lähtökohtana on ollut, että olemme halunneet turvata liikuntamahdollisuudet kaupunkilaisille ja toki myös lähiseudulle. Uinti sopii äärimmäisen monelle ja tukee niin lasten, nuorten kuin vanhemman väestön terveyttä ja liikkumista, Orimattilan kaupungin toimitilajohtaja Rebecca Haaranen sanoo.
Orimattila Areenaksi nimetty uusi liikuntakeskus on ollut vain noin 16 000 asukkaan kaupungille iso ponnistus. Hankkeen ensimmäisessä, jo valmistuneessa vaiheessa rakennettiin rakennuksen ensimmäinen osa, johon tulivat tilat palloilulajeille ja pian valmistuvassa toisessa vaiheessa samaan rakennukseen valmistuu uimahallin käsittävä uudisosa.
Kun hanketta lähdettiin suunnittelemaan alkuvaiheen kustannusarvio uimahalliosuudelle oli noin 9,5 miljoonaa, mutta pitkään kestäneen hankkeen aikana arvio on tarkentunut ja kustannukset nousseet 12 miljoonaan. Kaupungin rakennuttamispäällikkö Kai Teva uskoo, että tämän korkeammaksi kustannukset eivät enää nouse. — Kaikki isot kaupat on nyt tehty, eivätkä enää voi vaikuttaa hintaan, joten uskon, että tässä pystytään, jos mitään todella ihmeellistä ei tapahdu, hän sanoo.
Rakennuksen pitkuliaisuus mahdollistaa 60 metrin juoksusuoran
Orimattilassa on ollut uimahalli jo ennestään, sillä tien toisella puolella uuteen Areenan nähden on vielä toistaiseksi kaupungin vuonna 1977 rakennettu uimahalli. Vanha rakennus oli kuitenkin tullut teknisen käyttöikänsä päähän eikä sen peruskorjaaminen olisi tullut kannattavaksi. Niinpä tilalle on nyt tulossa uusi halli, johon tulee viisiratainen ja 25 metriä pitkä allas, joka on syvimmältä kohdaltaan 1,8 metriä syvä. Lisäksi rakenteilla on monitoimiallas ja opetusallas sekä opetusaltaan yhteyteen matalampi tenava-allas lapsille.
Uimahalli rakentuu yhtenäiseksi jatkoksi rakennuksen aiemmin valmistuneen palloiluosan kanssa, ja mahdollistaa siten pitkän juoksusuoran rakentamisen Areenan toiseen kerrokseen. — Talo on päällepäin yhtenäinen pötkö, mikä mahdollistaa nyt toisessa vaiheessa rakennettavan 60 metriä pitkän juoksusuoran toiseen kerrokseen, missä saa sitten ottaa spurttia. Juoksusuora on sillä tavalla aika erikoinen, että sellaista tuskin monesta muusta paikasta löytyy, Teva sanoo.
Areenan rakentaminen uimahalleineen on ollut suuri ponnistus pienelle kaupungille ja haasteitakin on matkalla koettu. Muille uimahallin rakentamista suunnitteleville Haarasella ja Tevalla on antaa vinkiksi, että aikatauluttaminen kannattaa miettiä etukäteen hyvin tarkkaan. — Tärkein oppi tämän rakentamisessa on ollut, että jo aikataulua suunniteltaessa on tärkeää miettiä tahdistava työ. Hanke oli aikataulutettu niin, että raskaat uima-altaiden valut oli tarkoitus tehdä viime vuonna talviaikaan ja silloin tammihelmikuulle sattui talven kovimmat pakkaset. Altaat olisi toki voitu valaa silloinkin, mutta rakennusta olisi pitänyt lämmittää äärimmäisen paljon keinotekoisesti, mikä ei olisi ollut järkevää ympäristöäkään ajatellen, niin valujen tekemistä jouduttiin siirtämään, Haaranen sanoo.
Teksti: Marika Pietilä Kuva: Tuomas Räihä Orimattilan kaupunki
FAKTA: Orimattila Areena
Rakentaminen on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensin toteutettiin tilat palloilulle ja toisessa vaiheessa rakennuksen jatko-osaksi uimahalli, ja koko rakennuskompleksin yläkertaan 60 metrin juoksusuora.
Orimattilan vanha uimahalli puretaan uuden valmistuttua 2019 valmistunut osa: 3161 m2, 19 722 m3 2022 valmistuva uimahalliosa: 2638 m2, 21 500 m3
SUOMALAISTA OSAAMISTA
& vankkaa kokemusta
RAKENTAA. www.macra.fi p. 040 150 2610
Kerrostaloja kauppakeskuksen päälle ja keskus metron päälle – Lippulaiva-hankkeessa rakentuu Espoon uusi kaupunkikeskus
Kauppakeskuksistaan tunnettu kiinteistösijoitusjätti Citycon viimeistelee tähän asti suurinta uutta kauppakeskushankettaan Espoonlahdessa. Cityconin kiinteistökehitysjohtaja puhuu kuitenkin mieluummin kaupunkikeskushankkeesta, sillä rakenteilla itse kauppakeskuksen lisäksi on myös bussiterminaali ja joukko keskuksen päälle kohoavia asuintaloja. Keskuksen käyttöön on sitä paitsi rakennettu oma geoenergiavoimala ja koko keskittymä nousee Länsimetron uuden Espoonlahden metroaseman päälle.
Kotimainen kiinteistösijoittaja Citycon tunnetaan Pohjoismaissa kauppakeskusrakentajana. Yhtiöllä on yhdeksän kauppakeskusta pelkästään Suomessa ja kaikki Pohjoismaat ynnä Viro mukaan laskettuina omistuksia on liki neljäkymmentä. Espooseen pian valmistuva Lippulaivan kauppakeskus on kuitenkin poikkeuksellinen hanke sijoittajalle, sillä yhtiö on nyt ensimmäistä kertaa lähtenyt hybridihankkeeseen, jossa se rakentaa kauppakeskuksen yhteyteen myös asuintaloja. — Tässä tapauksessa puhumme kaupunkikeskushankkeesta, sillä kauppakeskuksen yhteyteen rakentuu lisäksi kahdeksan asuinkerrostaloa. Taloihin tulee 550 asuntoa, joista kolme neljäsosaa rakentuu Cityconin taseeseen vuokra-asunnoiksi, Cityconin kiinteistösijoitusjohtaja Risto Seppo kertoo. Lippulaiva on kehityshankkeena Cityconin historian suurin. Hanke käsittää 44 000 neliömetrin liiketilat ja 400 vuokra-asuntoa, lisäksi Länsimetrolle on toteutettu runkovalmiina bussiterminaali ja kauppakeskusosan läpi menevät metron tekniikkakuilut, jotka alkavat kauppakeskuksen alla sijaitsevalta metroasemalta. Suoraan metron yläpuolelle rakentaminen on Sepon mukaan hyvin poikkeuksellista. — Meidän yksikään muu keskuksemme ei sijaitse ihan näin hyvin julkisenliikenteen päällä. Ruotsin Kista Galleriassa ja Liljeholmstorgetissa keskukset ovat ihan raideliikenteen vieressä ja Iso Omena täällä Suomessa on tietyllä tavalla verrokki, mutta sielläkin metron sisäänkäynti on vain kauppakeskuksen toisessa päässä. Lippulaivassa sen sijaan on kaksi metron sisäänkäyntiä, yksi kauppakeskuksen kummassakin päässä, Seppo sanoo.
jatkuu seuraavalla sivulla g
Lähde: ARCO / C&J Arkkitehdit
Rakennusurakan toteuttaja Skanska Talonrakennus Oy tuli mukaan hankkeeseen, kun perustustyöt ja poikkeuksellisesti myös rungon rakentaminen oli jo aloitettu. Hankkeen aikataulu oli tiukka, ja siksi rakennuttaja oli edistänyt töitä jo ennen projektijohtourakoitsijan tuloa. Skanska Talonrakennuksen tulosyksikön johtaja Urmas Soots kertoo, että hyppääminen mukaan kesken kaiken vaati nopeaa perehtymistä, organisoitumista ja palavereja, mutta homma saatiin kuitenkin hyvin haltuun. Hybridirakentaminen on silti alusta asti asettanut työskentelylle vaatimuksia, joita harvassa rakennusprojektissa tulee vastaan. Sootsin mukaan kaikenlainen viestintä, logistiikka ja aikatauluttaminen ovat olleet avainasemassa monivuotisessa hankkeessa. — Erityispiirteenä on ollut, että tässä on ollut paljon yhteensovittamista eri osapuolten kanssa, koska hanke on ollut niin monen ihmisen yhteistyötä. Jo pelkästään kauppakeskuksen työmaan vahvuus on ollut enimmillään yli 600 henkilöä, joista 70 työmaan toimihenkilöitä. Yhteensovittamista on pitänyt tehdä etenkin asunto- ja metrourakoitsijoiden
VÄESTÖNSUOJAT TOIMITTI
Managing the unseen
www.constlog.fi
kanssa ja tämä on vienyt jopa puolet meidän työmaapäällikkömme työajasta, Soots kertoo. — Hanke on vaatinut myös paljon ajallista ohjaamista. Olemme käyttäneet runkovaiheessa 4D visuaalista aikatauluohjausta ja sisätyövaiheessa käytimme onnistuneesti tahtiaikataulua, vaikka se ei ehkä normaalisti sovellu niin hyvin kauppakeskusrakentamiseen, jossa rakennetaan samaan aikaan tosi paljon erilaisia tiloja, joita on vaikeaa sovittaa samaan rytmiin. Tässä hankkeessa päätimme myös heti alusta asti ottaa mukaan erillisen logistiikkafirman, sillä tontti on kauppakeskuksen itsensä kokoinen, eikä sillä ole tilaa varastoida tavaraa tai odottaa kuormanpurkuja. Myös jätehuolto ja ylläpitosiivous on ollut heidän urakassaan. Olemmekin onnistuneet pitämään työmaan yllättävän siistinä ja sen myötä edistäneet turvallisuutta, Soots jatkaa.
Uraauurtavia energiaratkaisuja
Hybridirakentamisen lisäksi Lippulaivahankkeessa erityistä ovat siinä sovelletut energiaratkaisut. Uuden kaupunkikeskuksen yhteyteen on rakennettu massiivinen maalämpöön perustuva geoenergiavoimalaitos, jonka teho on jopa 4,1 megawattia. Peruskallioon on porattu yhteensä 170 noin 300 metrin syvyistä reikää, joista sekä koko kauppakeskus että sen yhteyteen rakennetut kerrostalot saavat tarvitsemansa lämmitys- ja viilennysenergian. Sepon mukaan laitoksen avulla saatava energia riittää rakennuksille lukuun ottamatta aivan suurimpia kulutushuippuja.
Vaihde: 020 33 4000 | Sähköposti: info@selekta.fi
Kuva: Akifoto
— Espoo on mukana EU-rahoitteisessa energiapositiivisiin kaupunkiympäristöihin keskittyvässä Sparcs-hankkeessa. Lippulaiva on ihan tämän projektin kärkihanke, ja olemme mukana ensisijaisesti juuri, koska meillä on täällä suurin kaupalliseen rakennukseen tehty geoenergiavoimalaitos koko Euroopassa, Seppo sanoo. jatkuu seuraavalla sivulla g
Soots kertoo, että geoenergialaitoksen avulla ympäristöystävällistä maalämpöä on pystytty sitä paitsi hyödyntämään jo rakennusvaiheessa. — Alkuvaiheessa jouduttiin tietysti käyttämään vähän aikaa erillislämmityksiä, mutta jo loppuvuodesta 2020 olemme pystyneet lämmittämään työmata maalämmön avulla, hän sanoo. Seppo jatkaa, että itse geoenergiakeskuksen lisäksi hankkeessa ainutlaatuista on myös energian varastointi. — Toinen uraauurtava energia-asia meille on tässä mittakaavassa käyttöön otettava Schneider Electricin sähkön kysynnänjoustojärjestelmä.
Sprinklerijärjestelmien suunnittelu, asennus, huolto ja ylläpito
Sen ytimenä on puolentoista megawatin akusto, johon voidaan ladata energiaa, kun sitä on edullisesti saatavilla esimerkiksi meidän aurinkopaneelikentästämme. Järjestelmän älyn avulla voimme myös hetkellisesti ajaa esimerkiksi ilmanvaihtokoneet alas tai vähentää valaistuksen tehoa ja säästää siten energiaa, Seppo jatkaa. Aurinkopaneeleita rakennuskompleksiin asennetaan kaikkiaan 5000 neliön edestä. Niiden lisäksi kattoalasta osa on hyödynnetty viherkattoina. Aurinkopaneelit kattavat noin 9 prosenttia Cityconin kauppakeskuksen ja asuntojen vuotuisesta kiinteistösähkön tarpeesta. — Tavoitteeksi on asetettu LEED Gold -sertifikaatti. Tulemme taatusti hyödyntämään tästä saatuja oppeja tulevissa hankkeissa, kun näemme, miten ne toimivat. Sparcsiin liittyy myös mittausvaihe, joka on julkista ja jaettavaa tietoa, ja jossa selvitetään, kuinka paljon älykkäillä energiajärjestelmillä pystytään säästämään ja pienentämään hiilijalanjälkeä, Seppo sanoo.
Teksti: Marika Pietilä
Kuva: Akifoto
Urakoitsija kommentoi
Metallisten väliseinä- ja äänieristysrakenteiden projektitoimittaja OC-System vastasi Lippulaiva-hankkeessa kauppojen varastotilojen ja asukasvarastojen väliseinien asentamisesta ja toimituksesta.
— Lippulaiva on ollut meille laaja ja monipuolinen projekti, ja siinä suhteessa hyvin mielenkiintoinen. Teemme ja asennamme rakenteet aina joustavasti asiakkaan vaatimusten mukaan. Tässä hankkeessa väliseinät massaräätälöitiin kohteeseen sopiviksi. Käytimme sekä umpinaisia kasettielementtiseiniä että verkkoseiniä ja niiden yhdistelmiä ja rakensimme niistä isoja kokonaisuuksia, toimitusjohtaja Riku Räisänen sanoo. — Urakka laajeni hankkeen edetessä, kun uusia tarpeita huomattiin. Olemme kuitenkin pystyneet vastaamaan tilaus- ja aikataulumuutoksiin joustavasti ja hyvässä yhteistyössä Skanskan kanssa.
Mainos
Urakoitsija kommentoi
JPV-Engineering on vaativia teräsrakenteita valmistava/asentava konepaja, joka työllistää yli 100 henkeä. Lippulaiva-hankkeeseen JPV-Engineering toteutti noin 7000 tonnin suuruisen teräsrungon sekä betonielementtiasennukset ja vastasi siten koko kauppakeskusosan rungosta.
– Tämä oli historiamme suurin toimitus, mitä olemme lähes 20 vuoden aikana tehneet. Samalla kyseessä oli meille jo toinen kauppakeskushanke, ja suoraan Cityconille toteuttamamme urakka oli tavallaan jatkoa aiemmin tekemällemme Ison Omenan urakalle Espoossa, JPV-Engineeringin toimitusjohtaja Petri Väisänen kertoo.
— Lippulaiva-hankkeessa isot haasteet olivat logistiikassa, koska elementti- ja teräskuormia tuli työmaalle päivittäin kymmeniä. Parhaimmillaan saatoimme purkaa parikymmentäkin rekkaa päivässä. Tilanahtauden vuoksi säilytystilat olivat nollassa, ja siksi kaikki piti asentaa heti.
— Hanke oli haasteellinen myös todella kireän runkoaikataulun vuoksi. Urakka eteni kuitenkin hyvin ja aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä tilaajan kanssa. Pääasiassa kyse oli perusurakasta, mutta normaalia isompi se oli, jopa tuplat normaalin urakan suuruuteen verrattuna.
— Tavallisia urakkakohteitamme ovat suuret toimistohankkeet, kauppakeskukset ja erilaiset hallit sekä muut vastaavat isot ja haastavat rakennukset. Tällaisia hankkeita haemme tehtäväksemme myös jatkossa, Väisänen sanoo.
Mainos
