Ympäristöluokitukset

Ympäristöluokituksia joka lähtöön – näin kotimainen RTS eroaa kansainvälisistä haastajistaan

Y

hä useampi rakennusalan yritys tavoittelee hankkeissaan ympäristöystävällisempiä työtapoja ja rakennusmateriaaleja, ja avuksi on viime vuosina tullut useampi ympäristöluokitustyökalu. Mutta miten markkinoiden nuorin tulokas - kotimainen RTSympäristöluokitus – eroaa kansainvälisistä BREEAM- ja LEED-luokituksista? Entä onko taktikointi mahdollista työkalua valittaessa? Yhä useampi rakennusalan yritys ottaa rakennushankkeissa avukseen ympäristöluokitustyökalun, joka yhtäältä helpottaa hankkeen suunnittelua ympäristönäkökulmasta ja toisaalta antaa hankkeen valmistuttua luokituksen, jota voi käyttää kohteen ja rakentajan markkinoinnissa. Kansainvälisistä työkaluista brittiläinen BREEAM ja amerikkalainen LEED ovat löytäneet tiensä myös Suomeen ja lisäksi Rakennustietosäätiö RTS lanseerasi viisi vuotta sitten oman kotimaisen työkalunsa. Itse ympäristöluokitustyökalujen lisäksi rakennushankkeille on mahdollista hakea myös muista yhteyksistä tuttua pohjoismaista Joutsenmerkkiä. Mutta miksi työkaluja ja merkintöjä on niin monta, ja onko sillä merkitystä, minkä niistä valitsee hankkeeseensa? Petri Jaarto työskentelee RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkönä Rakennustieto Oy:ssä ja taustoittaa, että kotimaista työkalua lähdettiin alun perin kehittämään, jotta saataisiin markkinoille kevyempi ja kansainvälisiä työkaluja paremmin kotimaisiin tarpeisiin sopiva työväline. — Kansainväliset työkalut ovat aika raskaita ja niiden kriteeristöt nojaavat niiden kehittäjämaiden paikallisiin standardeihin. Niissä saatetaan arvioida suurella painoarvolla sellaisia asioita, joilla ei ole niin suurta merkitystä kotimaassa. Haluttiin luoda suomalaiseen käyttöön sopiva, vähän kevyempi työkalu, jota hallinnoimme itse, Jaarto kertoo. — Lisäksi se helpottaa varmasti kotimaisia käyttäjiä pääsemään käsiksi kriteereihin ja myös monille loppukäyttäjille kotimainen ympäristöluokitus voi olla ymmärrettävämpi, kun puhutaan esimerkiksi suomalaisista sisäilmasuosituksista.

Suurimmat erot painotuksissa

Jaarron mukaan yksi selkeä ero kotimaisessa luokituksessa ulkomaisiin verrattuna on se, että RTS keskittyy lähinnä itse hankkeessa tehtävään rakennukseen ja siihen, mitä sen tontilla tapahtuu, kun taas Breeam ja Leed saattavat asettaa enemmän painoarvoa myös tontin ulkopuolisille asioille. — Leed ja Breeam painottavat paljon joukkoliikenteen ja saatavuuden ideaa, joka suomalaisessa luokituksessa on jäänyt vähemmälle. Suomalaisessa työkalussa keskitytään enemmän rakennukseen, Jaarto kertoo.

Petri Jaarto

— Uskoisin, että sen taustalla, että joukkoliikennettä painotetaan meillä vähemmän kuin esimerkiksi Leedissä, on se, että Suomessa välimatkat ovat pääosin aika lyhyet ja paikalla kuin paikalla on hyvä saavutettavuus. Yhdysvalloissa liikutaan pitkiä matkoja autolla. Koska meillä on aika hyvä joukkoliikenne, sitä ei ole tarvinnut painottaa.

Joukkoliikenteen ohella Jaarto mainitsee myös esimerkiksi vedenkäytön jolle ulkomaiset luokitukset asettavat enemmän painoarvoa. Koska Suomessa pohjavesitilanne on pääosin hyvä, sille ei ole RTS:n pisteytyksessä yhtä suurta merkitystä. Kotimainen luokitus sen sijaan painottaa enemmän Suomessa puhuttavia asioita, kuten esimerkiksi sisäilmaa. — Meidän RTS hyödyntää paljon esimerkiksi sisäilmaterveyskriteereissä Suomessa kehitettyä sisäilmaluokitusta ja toinen iso asia, johon keskitytään, on kosteusriskien hallinta. Erot luokitusten välillä ovat enimmäkseen painoarvoissa eli että pisteitä saa eri määrän sen mukaan, mitä asioita kussakin luokituksessa painotetaan.

Toisin kuin Leedia ja Breeamia Jaarto ei pidä Joutsenmerkin suoraa vertaamista RTS-ympäristöluokituksen kanssa mahdollisena, vaan korostaa, että siinä missä kolme muuta ovat luokitusvälineitä, Joutsenmerkki on nimensä mukaisesti merkki, jolla on vain yksi taso. — Saman Joutsenmerkki-statuksen saa sekä täyttämällä vain vähimmäisvaatimukset kuin tekemällä enemmän. Luokituksissa taas palkitaan hyvästä suorituskyvystä ja luokitukset tyypillisesti toimivat rakennusprosessin ohjauksen apuna, Jaarto selventää.

Voiko luokitusta valittaessa taktikoida?

Koska eri luokitukset painottavat eri asioita ja voivat siten antaa eri pistemäärät samalle hankkeelle, voisi teoriassa ajatella, että rakennuttajan tai urakoitsijan olisi mahdollista taktikoida ja valita itselleen suotuisimman pistemäärän antava työkalu ja luokitus. Jaarto ei kuitenkaan jaksa uskoa, että alalla tapahtuisi sen suurempaan taktikointia vaan hän uskoo, että valinnassa lähdetään liikkeelle enemmän käytännöllisestä näkökulmasta eli esimerkiksi siitä, millaiselle kohderyhmälle luokituksen halutaan olevan ymmärrettävä. — On siinä varmaan osittain taktikointiakin, mutta taas kerran tullaan siihen, että eri luokitukset arvottavat eri asioita, ja enemmän sitä kautta tulee se, mihin tarkoitukseen rakennuksen omistaja tarvitsee luokitusta, niin että se on helppo kommunikoida työmaalle ja kuluttajille. Tyypillisenä jakona Jaarto pitää, että esimerkiksi kansainvälisen kaupan välineinä toimivia kauppakeskuksia rakennetaan Suomessa pääsääntöisesti Breeamilla tai Leedillä, jotka ovat helpompi vaihtoehto kansainvälisen kaupan kannalta. Samoin isoja kansainvälisiä toimitilahankkeita luokitellaan usein ulkomaisilla työkaluilla. RTS-ympäristöluokitusta sen sijaan on alettu hyödyntää usein esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, asuntoja ja muita suomalaisessa omistuksessa olevia kiinteistöjä rakennettaessa.

Jo yli 200 hanketta käyttää RTS:ää

RTS-ympäristöluokituksen ensimmäinen kriteeristö valmistui jo vuonna 2016, mutta lähinnä piloottiprojekttina.Vuonna 2018 Rakennustieto julkaisi uuden, päivitetyn kriteeristön ja siitä lähtien kotimainen työkalu on alkanut levitä yleiseen käyttöön.

Tänään työkaluja käyttää jo hieman vajaat 200 hanketta, joista ensimmäiset ovat valmistuneet hiljattain. Hän kertoo, että pienemmätkin yritykset ovat löytäneet työkalun pariin ja rohkaisee myös uusia yrityksiä ja kiinteistönomistajia testaamaan työkalun käyttöä hankkeissaan. — Suosittelen alalla toimivia yrityksiä tutustumaan työkaluun. Meillä on tänä vuonna myös koulutuksia eri toimijoille ja lyhyempiä, maksuttomia, muutaman tunnin seminaareja, joissa kerrotaan, miten RTS-arviointi tehdään ja miten sitä voi hyödyntää, Jaarto sanoo.

FAKTA: Ympäristöluokitukset

Suomessa rakennusalalla käytetään tällä hetkellä pääosin kolmea ympäristöluokitusta: brittiläistä Breeamia, Yhdysvalloissa kehitettyä Leedia ja kotimaista RTS:ää. Lisäksi pohjoismaista Joutsenmerkkiä on voinut hakea myös rakennushankkeille vuodesta 2005 alkaen. Suomessa on tähän mennessä rekisteröity (Tilanne tammikuussa 2022): — 636 Breeam-hanketta, joista 116 uudisrakennuskohteita — 401 Leed-hanketta, joista 282 uudisrakennuskohteita — RTS 203 hanketta — 44 Joutsenmerkki-kohdetta

Teksti: Marika Pietilä