5 minute read
Toimitilat
Kaitaantien sisäänkäynti. Kuva: Länsimetro
Uudet asemat maan alle
Toisin kuin esimerkiksi Tukholmassa Helsingin metron vanhat asemat on rakennettu useimmiten maan päälle. Saksi uskoo, että kyse oli ennen kaikkea kustannuksista, sillä maanpäällisten kevytrakenteisten pysäkkien rakentaminen ei vaadi yhtä mittavia investointeja kuin maanalainen rakentaminen, sekä lisäksi siitä, että kun metroa 1970-luvulla alettiin rakentaa, tulevaisuuden kaupunkikehitystä ei ajateltu yhtä pitkälle kuin nykyään. Uuden Länsimetron asemat on rakennettu kaikki järjestään maan alle. Kaitaan asema on yksi maan pintaa lähimpänä olevista, vaikka sekin on 15 metrin syvyydessä merenpinnasta. Sen sijaan esimerkiksi Finnoon asema, jolta löytyvät myös Suomen pisimmät 78 metrin pituiset liukuportaat, sijaitsee jo 35,7 metriä merenpinnan alapuolella. Saksin mukaan uusien asemien rakentaminen maan alle on ainoa järkevä ratkaisu, sillä vaikka maanpäällisten asemien siirtäminen maan alle olisi myöhewmmin teoriassa mahdollista, kyseessä olisi niin kallis ja aikaa vievä urakka, että käytännössä se olisi mahdotonta.
— Uusi kaavoitusprosessi voisi sellaisessa tapauksessa kestää vuosia tai jopa kymmeniä vuosia, ja rakennusteknisesti se olisi niin kallista, että olisi lähes mahdotonta, Saksi sanoo.
Nyt rakennettu Länsimetrokin on kuitenkin pitänyt louhia monin paikoin jo olemassa olevan kaupunkirakenteen alle, ja sitä ja sen asemia rakennettaessa kaupunkikehitystä on mietitty pitkälle tulevaisuuteen. — Pitää miettiä vähintään 50 vuotta eteenpäin. Esimerkiksi Kaitaan metroasema näyttää nyt eksoottiselta pientaloympäristössä, mutta kaupunkiympäristö kasvaa myöhemmin. Finnooseen on jo nyt kaavoitettu asumista tuhannelle uudelle asukkaalle ja Finnoossa muutos tulee olemaan vieläkin suurempi. Siellä asumista on kaavoitettu 17 000 uudelle asukkaalle.
Maailman turvallisin metro
Länsimetron rakentaminen on yksi Suomen viime aikojen kaikkein suurimmista rakennushankkeista. Investoinnin kokonaisarvo Ruoholahdesta Kivenlahteen eli ykkös- ja kakkosvaihe on 2,5 miljardia euroa, ja yksittäisen metroaseman kuten Kaitaan rakentamiseen on käytetty noin 80
Kuva: Länsimetro
miljoonaa euroa.
Saksin mukaan tulevaisuuteen on pyritty varautumaan kaupunkirakenteen kehittymisen ohella rakentamalla uudesta metrolinjasta turvallisuuden edelläkävijä, jopa maailman turvallisin. — Esimerkiksi sprinklerit, savunpoistot ja matkustajien evakuointi ovat nykyään aivan eri luokkaa kuin ennen. Nyt on esimerkiksi rakennettu laituritaso koko Länsimetron matkalta molempiin tunneleihin, mihin voidaan evakuoida ihmisiä junista. Palo-ovilla estetään savukaasujen leviäminen. Ei kuitenkaan pidä lähteä vertaamaan linjaa turvallisuusnäkökulmasta vanhaan. Se, että nyt on rakennettu maailman turvallisin metrolinja ei tee vanhasta yhtään vähemmän turvallista kuin ennen, mutta on hienoa, että Länsimetro on äärimmäisen turvallinen, ja että siinä on mietitty jo valmiiksi myös tulevaisuuden uhkia, Saksi sanoo.
Teksti: Marika Pietilä
Tunnelisaneeraukset - Tuulivoimaloiden perustukset - Kalliorakentaminen
Toimimme Suomessa ja Ruotsissa. www.jiiteetyot.fi
Wärtsilän uusi Wärtsilän uusi teknologiakeskus saa teknologiakeskus saa Kuva: Wärtsilä energiansa omasta takaa energiansa omasta takaa
Vaasan suurimman yksityisen työllistäjän Wärtsilä Finlandin noin 1500 työntekijää ovat aloittaneet muuton yrityksen uusiin toimitiloihin Vaasan Vaskiluotoon. Wärtsilä Finlandin kiinteistöjohtaja Tommy Grannaksen mukaan rakennushankkeeseen ryhdyttiin, jotta toiminta saataisiin järkevämmäksi tuomalla tutkimus, tuotekehitys ja tuotanto samaan paikkaan, mutta uutta rakentamalla on myös pystytty parantamaan huomattavasti toiminnan energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Teknologiayhtiö Wärtsilä aloitti kesällä 2019 mittavan rakennushankkeen Vaasan Vaskiluodossa tuodakseen osan eripuolilla kaupunkia olevista toiminnoistaan samalle tontille. Vanha tehdasalue oli vuosikymmenien aikana jäänyt mottiin asuinalueen kasvaessa sen ympärille, eikä vanha tontti tarjonnut laajenemismahdollisuuksia. Lisäksi tuotanto oli epäkäytännöllisen kaukana satamasta. — Oli pakko miettiä muita vaihtoehtoja, ja toiminnot päätettiin siirtää keskustasta Vaskiluotoon. Tarvitsemme merivettä jäähdytykseen ja sähköverkon tarpeeksi lähelle, jotta saamme itse sähköä, mutta myös, jotta voimme tarvittaessa myydä moottorien koeajosta syntyvää sähköämme takaisin verkkoon, Wärtsilä Finlandin kiinteistöjohtaja Tommy Grannas kertoo. Vaskiluoto tarjosi optimaalisen sijainnin molemmista näkökulmista. Uudisrakennusten tontti on meren äärellä ja 110 kilowatin sähkölinja kulki jo ennestään tontin läpi. Sähkön lisäksi moottorien koeajosta syntyy paljon hukkalämpöä, joka sekin saadaan uuden rakennuksen teknologian avulla talteen ja toimitilojen omaan käyttöön. Yli tarpeen kertyvä lämpö pystytään puolestaan säilömään lämpöakkuun ja hyödyntämään myöhemmin.
Tarkoitus on, että ulkopuolisen energiantarpeen pitäisi uudisrakennuksissa olla nolla, kun lasketaan yhteen vuoden aikana myyty ja ostettu energia. Uuden rakennuksen etuna on myös, että nyt satama on lähellä. — Meidän moottorimme ovat pienen kuormaauton kokoisia ja painavat sata tonnia eli maailmalle lähtee aika isoja komponentteja. Kaikki on tähän asti jouduttu kuljettamaan teitä pitkin satamaan, mutta nyt sekä sisään tulevien että ulos lähtevien tuotteiden kuljetus on helpompaa, kun se voidaan tehdä suoraan satamasta meriteitse. Pystymme varmistamaan itse kuljetuksen, mutta myös vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mikä on päivän tärkein sana, Grannas sanoo.
jatkuu seuraavalla sivulla g
FAKTA: Wärtsilä Smart Technology Hub
- Koko: Lähes 100 000 bruttoneliötä, jotka jakautuvat toimistorakennuksen, teknologiakeskuksen ja logistiikkarakennuksen kesken - Rakennusmateriaalit 99 % kotimaisia
- Breeam-luokitus
- Työtilat noin 1500 työntekijälle. - Otetaan käyttöön kevään 2022 aikana.
• Maanrakennustyöt • Asfaltointi • Kuljetukset • Mursketoimitukset
www.sundstroms.fi
Kuva: Wärtsilä
Arkkitehtuuri pyrkii viemään ajatukset ympäristökeskusteluun
Smart Techology Hubiksi nimetty rakennuskokonaisuus koostuu kaikkiaan kolmesta eri rakennuksesta: 5-kerroksisesta toimistorakennuksesta, osittain 3-, 5- ja 1-kerroksisesta teknologiakeskuksesta ja lisäksi logistiikkarakennuksesta. Teknologiakeskus on suunniteltu muistuttamaan isoa jääpalaa tekemällä sen ulkoseinät peltivillaelementeistä. — Smart Technology Hubin arkkitehtuuri on kytketty tämän päivän ympäristökeskusteluun: merenpinnan nousuun ja arktisen jään sulamiseen. Tällä tavalla on haluttu muistuttaa siitä, että uuden rakennuksen avulla saadaan nollatavoite täytettyä, ja että se jarruttaa jään sulamista, Grannas taustoittaa.
Teknologiakeskusta rakentaessa kysymys on ollut kooltaan valtavista tiloista. Rakennuksen halliosa on korkeudeltaan jopa 35 metriä ja pelkästään sen rakentamiseen on käytetty 36 000 kuutiometriä betonia. Runko on teräksestä kuten teollisuudessa yleensä, mutta kattoon on valittu erikoisempi ratkaisu lähinnä aikataulu- ja kätevyyssyistä. Katto on tehty puuelementeistä, jotta sekä sen ala- että yläpinta oli mahdollista saada valmiiksi yhdellä kertaa, ja valkoinen ulkopinta takaa, ettei katto kerää lämpöä ja vaadi turhaa energiankäyttöä jäähdytykseen. — Saimme tuolla tavalla koko kattorakenteen umpeen aika nopealla aikataululla verrattuna, jos olisimme tehneet katon huopatyönä ja eristäneet paikan päällä.
Teksti: Marika Pietilä
rakennustelinevuokraamo.fi
Rakennustelineet ja sääsuojat Vaasasta – telineiden vuokraus ja asennus
KK-Palokonsultti Oy Piispantilankuja 4 02240 ESPOO +358 44 752 0777 Toimipisteet: Espoo, Oulu, Tampere
TURVALLISESTI OPTIMOIDUT TALOUDELLISET RATKAISUT
Paloturvallisuussuunnittelu pienistä suuriin ja vaativiin erikoiskohteisiin. Toiminnallisella palomitoituksella kustannussäästöjä, optimoitu paloturvallisuus, vapaampi arkkitehtuuri ja pienempi hiilijalanjälki. Olemme mukana myös tässä numerossa esitellyn Wärtsilä Smart Technology Hubin suunnittelussa. Lisätietoja sekä satoja referenssejä: www.kk-palokonsultti.com
fi
