Bioanalyytikko 3, 2017 by Bioanalyytikkoliitto

Keski-Suomen Bioanalyytikot ry:n ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n järjestämä

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ LAUANTAINA 18.11.2017 KLO 9.00-16.00 SCANDIC JYVÄSKYLÄSSÄ (VAPAUDENKATU 73, JYVÄSKYLÄ) 9.00

Ilmoittautuminen, kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

9.30 Opintopäivän avaus Puheenjohtaja Kati Pylvänäinen, Keski-Suomen Bioanalyytikot ry 9.40

Näytteilleasettajien terveiset

10.00

Veriviljely ja sepsiksen mikrobiologinen diagnostiikka eilen, tänään, huomenna Mikrobiologian ylilääkäri Risto Vuento, Fimlab Laboratoriot Oy

10.45

Antibioottiresistentit mikrobit ja käsihygienia Hygieniahoitaja Tiina Tiitinen, Sairaalahygienia- ja infektioyksikkö, KSSHP

11.30

Ruokailu ja näyttelyyn tutustuminen

12.30

Spirometrian käytännön haasteet Laboratoriohoitajat Tanja Toivanen ja Auli Väisänen, Sairaalafysiologia, KSSHP

13.15

Katsaus kliiniseen rasituskokeeseen Erikoistuva lääkäri Heikki Kuorikoski, KFI, PSHP

14.00

Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.30

Biopankkitoiminta Keski-Suomessa Patologian erikoislääkäri Teijo Kuopio/Sairaalasolubiologi Marjukka Friman, Patologia, KSSHP

15.00 Lean-johtaminen Palveluesimies Mia Siikaluoma, Patologia, KSSHP 15.30

Keski-Suomen uusi sairaala - Sairaala Nova Kehittämispäällikkö Tiina Aho, Uusi sairaala -projekti, KSSHP

16.00

Turvallista Kotimatkaa! Osallistumismaksu on varsinaisilta jäseniltä 90 €, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 30 €. Osallistumismaksu sisältää kahvit, lounaan ja luentomateriaalin. Ilmoittautumiset viimeistään 15.10.2017 osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

TERVETULOA! Opintopäivän näytteilleasettajat ja tukijat:

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 3, 2017 | Syyskuu

Kirsi Hukkanen pureutuu Motivaation lähteillä -artikkelissaan motivaatioon ilmiönä ja yksilön ominaisuutena. Luin artikkelin ja valaistuin, lue ja valaistu sinäkin sivulta 28 alkaen!

Jokaiselle jotakin 10 Syksyn Laboratoriolääketiedepäivien ja NML-kongressin luento-ohjelma on suuri ja kaunis! Tutustu ohjelmaan ja poimi mielenkiintoisimmat luennot päältä.

Toispuol merta 19 Susanna Karjalainen otti ja lähti töihin Englantiin, niinköhän malttaa takaisin tullakaan! Lue Susannan arjesta sivuilta 19-22.

Esitarkastajan elämää 34 Artikkelissa tutustutaan bioanalyytikon työhön, jota voi tehdä etänä kotoa käsin tai mistä vaan, missä netti toimii. Kannattaa lukea!

Bioanalyytikko yrittäjänä 37 Anneli Elfving kertoo elämästään yrittäjänä. Mielenkiintoinen nainen mielenkiintoisessa tarinassa sivulta 37 alkaen.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

HYVINVOINTIA TYÖHÖN

VÄLMÅGA I ARBETET

Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työ on yksi ihmisen turvallisuuden perusta. Työstä saatavalla korvauksella olisi tultava toimeen ja toisaalta palkan pitäisi olla myös työn arvostuksen mitta ja perustua työn vaativuuteen ja vastuullisuuteen. Palkkaa ja työhyvinvointia ei näin voi täysin ajatella erillään. Toisaalta on todettava, että tuskin rahakaan täysin voi korvata huonoja työskentelyolosuhteita. Vastuu työhyvinvoinnista on ensisijaisesti työnantajalla, mutta myös jokainen työntekijä vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Lähiesimiehen toiminnalla on ratkaiseva merkitys työn organisoinnissa ja johtamisessa. Organisaatiomuutoksia tehtäessä tämä unohdetaan valitettavan usein. Yksiköitä yhdistellään yhä suuremmiksi ja lähiesimies saattaa näyttäytyä työpaikalla vain kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Sähköpostin ja puhelimen välityksellä ei saavuteta riittävän hyvää johtamista. Työpaikan tulee olla myös turvallinen. Varsinkin julkisen sektorin kiinteistöissä on huolestuttavan paljon sisäilmaongelmia, jotka pahimmillaan sairastuttavat työntekijöitä loppuiäkseen. Työntekijöillä on oikeus vaatia, että näihin epäkohtiin puututaan ammattimaisesti ja työntekijöiden terveydestä huolehditaan. Ammatillisella täydennyskoulutuksella on mahdollista tukea ammatissa kasvua, työssä jaksamista ja työntekijöiden osaamista. Toivon, että monet jäsenet hakeutuvat liittomme järjestämiin koulutuksiin. Tänä syksynä kattaus on varsin laaja. Perinteisten syksyn opintopäiviemme yhteydessä on mahdollista osallistua pohjoismaiseen kongressiin, jonka järjestelyvastuussa olemme tänä vuonna. Kongressi järjestetään maassamme kerran kymmenessä vuodessa. Marraskuussa on perinteinen koulutuspäivä tänä vuonna Jyväskylässä liittokokouksen yhteydessä.

Välmåga i arbetet betyder ett tryggt, hälsosamt och produktivt arbete, som utförs av kompetenta arbetstagare och arbetssamfund i en väl styrd organisation. Arbetstagarna och arbetssamfunden upplever sitt arbete meningsfullt och belönande, och de är av den åsikten att arbetet stöder deras livskontroll. Arbete är en grund för människans trygghet. Man borde kunna klara sig på den ersättning man får för arbetet och å andra sidan borde lönen också vara ett mått på uppskattningen av arbetet samt grunda sig på de krav och det ansvar arbetet innebär. Därför kan man inte tänka på lön och välmåga i arbetet helt skilt för sig. Å andra sidan måste man konstatera att pengar knappast helt kan ersätta dåliga arbetsförhållanden. Ansvaret för arbetsvälmågan är främst hos arbetsledaren, men också varje arbetstagare inverkar på den men sitt eget agerande. Närarbetsledarens agerande har en avgörande betydelse i att organisera och leda arbetet. När man gör organisationsförändringar glöms detta beklagligt ofta. Man förenar enheter till att bli allt större och närarbetsledaren kan visa sig på arbetsplatsen bara en gång i veckan under några timmars tid. Genom e-post och telefon uppnår man inte tillräckligt god arbetsledning. Arbetsplatsen bör också vara trygg. I synnerhet i fastigheter inom den offentliga sektorn har man oroande mycket problem med inomhusluften, vilka i värsta fall gör arbetstagarna sjuka för resten av livet. Arbetstagarna har rätt att kräva, att man professionellt ingriper i dessa missförhållanden och att man sköter om arbetstagarnas hälsa. Genom yrkesmässig fortbildning är det möjligt att stöda utveckling i arbetet, det att man orkar med arbetet samt arbetstagarnas kompetens. Jag hoppas, att många medlemmar söker sig till de skolningar som förbundet ordnar. Denna höst är utbudet mycket digert. I samband med våra traditionella skolningsdagar på hösten är det möjligt att ta del av en nordisk konferens, för vilken vi har planeringsansvaret i år. Kongressen anordnas i vårt land vart tionde år. I samband med årets förbundsmöte i november i Jyväskylä har vi en traditionell skolningsdag.

Pipsa

4 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

TÄRKEIN TYÖKALUMME ON KORVIEN VÄLISSÄ

VÅRT VIKTIGASTE VERKTYG FINNS MELLAN ÖRONEN

Aivojen rooli kokonaisuutemme toimitusjohtajana on tutkijoille edelleen osittainen mysteeri. Aivomme eivät pelkästään tuota ajatuksia, vaan myös pyörittelevät erilaisia skenaarioita ja valmistautuvat niihin. Vuosituhansien takaisesta savannielämästä peritty ”jokaiseen tilanteeseen varautuminen” on edelleen meissä ihmisissä sisäänrakennettuna ominaisuutena. Tästä johtuen aivot antautuvat kernaasti vastakkainasettelulle, jossa jokainen äänenpaino herkästi ylitulkitaan. Työpaikoilla on usein nähtävissä tietty asioita vatvova prosessi, jonka tiimoilta ilmapiiri muuttuu kyyniseksi. Pahimmillaan tilanne johtaa sisäisten vihollisten etsimiseen siitä huolimatta, että heitä ei välttämättä edes oikeasti ole. Mikäli työpaikalla ollaan sorruttu vastakkainasetteluun, voi asemasota kuormittaa niin paljon, että työuupumus on lähellä. Eteenpäin katsovan me-hengen ruokkiminen sekä avoin ja rohkea keskustelu kaikissa tilanteissa ovat parasta lääkettä vastakkainasettelun ehkäisemiseen. Vaikka aivoja ei saakaan narikkaan, on uni tehokas lääke päänsisäisen käyttöjärjestelmän nollaamiseen. Kun nukumme, siirtyy päivän aikana kerätty tieto pitkäkestoisen muistin puolelle. Samalla uni armahtaa; tunteet asettuvat uomiinsa ja voimme päästää irti päivän tapahtumista. Hyvinvoinnin aakkoset ovat kaikille tutut ja hiukan tylsätkin: riittävästi lepoa, monipuolista ravintoa, sopivasti liikuntaa ja sosiaalisia suhteita. Mutta tiesittekös sen, että neurotutkijoiden mukaan uuden asian oppii helpommin seisten kuin istuen? Kannattaa kokeilla seuraavassa koulutuksessa!

Hjärnans roll som verkställande direktör för vår helhet är fortfarande delvis ett mysterium för forskarna. Vår hjärna producerar inte enbart tankar, utan spelar också upp olika scenarier och förbereder sig för dessa. Det som vi ärvt sedan årtusenden tillbaka från savannlivet; ”att vara förberedd för varje situation” finns fortfarande kvar i oss människor som en inbyggd egenskap. På grund av detta fastnar hjärnan villigt i konfliktsituationer, där varje nyans gärna övertolkas. På arbetsplatserna kan man ofta iaktta en viss process som ältar saker, och på grund av denna förändras atmosfären till cynisk. I värsta fall leder situationen till att man börjar leta efter fiender i gruppen fast dessa inte nödvändigtvis ens finns. Om man på arbetsplatsen har fallit in i en konfliktmotsättning kan ställningskriget belasta så mycket att en utbrändhet är nära. Bästa medicin för att förebygga motsättningar är att nära en vi-anda som ser framåt samt att öppet och modigt diskutera i alla situationer. Även om vi inte kan hänga upp hjärnan för att vila är sömn en effektiv medicin för att kunna nolla operativsystemet i vårt huvud. När vi sover flyttas data vi samlat under dagen till långtidsminnet. På samma gång är sömnen förlåtande; känslorna inrättar sig i sina spår och vi kan släppa loss dagens händelser. Välmåendets alfabet är bekant för alla och till och med lite tråkigt: tillräcklig vila, mångsidig kost, lagom mängd av motion och sociala relationer. Men visste ni det, att enligt neuroforskarna lär man sig en ny sak bättre stående än sittande? Det lönar sig att testa vid nästa skolning!

Jenni Jenni

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Hyvinvointia työhön / Välmåga i arbetet Päätoimittajalta 5 Tärkein työkalumme on korvien välissä / Vårt viktigaste verktyg finns mellan öronen Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa LabLt ja NML -luento-ohjelma 10 Yhteistyö 18 Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä Maailmalta 19 Bioanalyytikoksi Englantiin -Pohjois-Suomen bioanalyytikot Latviassa Paldanius Tutkimus liikelaitostetun terveydenhuollon laboratorion ei-laskennallisista kustannustekijöistä vuosina 2002-2009 24 Harmaala, Kehus, Viheriälä, Väisänen, Jussila Harjoittelun hyvät käytänteet opiskelijoilta työelämään 26 Hukkanen Motivaation lähteillä 28 Liikanen, Salomaa, Niemi Bioanalyytikko esitarkastajana 34 Salomaa, Elfving Näytteenottaja ammatinharjoittajana 37 Salomaa, Talvitie, Tikka Työntekijöiden kulttuurinen kompetenssi näyteja potilastutkimuksissa 42 In memoriam 46 Anna-Liisa Scharf

6 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET SENIOREIDEN SYKSYN OHJELMAA MATILDAN TAIKA -KULTTUURIPAKETTI 26.9.2017 (lähtö klo 8:00 Kiasmalta) Syysretkellä tutustumme Mathildedalin ruukkikylään ja sen historiaan. Kylä edustaa 1800–luvun ruukkia punamultataloineen, kartanomiljöineen ja vanhoine tehdasrakennuksineen upean luonnon ja meren äärellä. Ilmoittautuminen ja retken hinta 55 € maksettava 20.9.17 mennessä. Tilinumeron saa ilmoittautuessa Bioanalyytikkoliiton toimistoon. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita sähköpostiosoite sekä puhelinumero, josta sinut tavoittaa tarvittaessa. ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

MYRSKYLUODON MAIJA HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 21.10.2017 klo 13.00 Myrskyluodon Maija kuvaa suomalaisen naisen elämää ja itsenäistymistä 1800-luvun Ahvenanmaalla, keskellä merta Myrskyluoto-nimisellä saarella. Teos tuli tunnetuksi Anni Blomqvistin romaanisarjaan perustuvana tv-sarjana (1976), johon Lasse Mårtenson sävelsi unohtumattoman musiikin. Tämä suomalaisten sieluun soimaan jäänyt musiikki kuullaan nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä musikaaliteoksena. Ilmoittautuminen ja lipun hinta 73 € maksettava 18.9.17 mennessä. Tilinumeron saa ilmoittautuessa Bioanalyytikkoliiton toimistoon. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita sähköpostiosoite sekä puhelinumero, josta sinut tavoittaa tarvittaessa. ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

TOINEN KOTI (KANSALLISTEATTERIN KIERTUENÄYTTÄMÖ) 2.12.2017 klo 13.00 Tosiseikkoja vieraudesta ja vastaanottamisesta - Suomen 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi maailman vanhimmassa suomenkielisessä teatterissa nähdään Toinen koti, jossa kohtaavat pakolaisina Suomeen tulleet ja tänne syntyneet taiteilijat. Dokumentaarisessa teatteriesityksessä kysytään, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Esityksessä nähdään erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Sitova ilmoittautuminen ja lipun hinta 25 € maksettava 23.10.17 mennessä. Tilinumeron saa ilmoittautuessa Bioanalyytikkoliiton toimistoon. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita sähköpostiosoite sekä puhelinnumero, josta sinut tavoittaa tarvittaessa. ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULULOUNAS HOTELLI ARTHURISSA (Vuorikatu 19, 00100 Helsinki) 7.12.2017 KLO 12.30 Nautitaan perinteinen yhteinen joululounas! Sitova ilmoittautuminen 27.11.17 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita sähköpostiosoite ja puhelinnumero, josta sinut tavoittaa tarvittaessa. Kerro samalla, haluatko nauttia jouluglögin ja otatko terästetyn 8,00 € tai alkoholittoman 4,50 €.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

TEHYN JA YHTEISTYÖJÄSENJÄRJESTÖJEN JOHTAMISEN ERITYISPÄTEVYYS Johtamisen erityispätevyyden haku on kaksivaiheinen.

ENSIMMÄINEN VAIHE Täytä hakulomake 9.–23.10.2017 välisenä aikana osoitteessa www.tehy.fi/fi/johtamisen-erityispatevyys. Hakemukset käsitellään sen jälkeen.  Tutustu ennen hakemuksen laatimista julkaisuun Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä. Siinä määritellään mm. arviointikriteerit johtamisen erityispätevyyden myöntämiselle. Valmistele hakua yhdessä esimiehesi kanssa, jotta hänkin on tietoinen hakuprosessistasi.

TOINEN VAIHE (käsittelymaksu, tarkemmat ohjeet ennen arviointityötä)  Erillinen portfoliolomake lähetetään hakuajan jälkeen sähköpostitse niille hakijoille, jotka täyttävät johtamisen erityispätevyysjärjestelmän koulutus- ja työkokemuskriteerit. Kuvaa ja arvioi portfoliolomakkeessa omaa johtamisosaamistasi ohjeistuksen mukaisesti määräaikaan mennessä. On suositeltavaa aloittaa johtamisosaamisen kuvaaminen kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen toisen vaiheen käynnistymistä julkaisun sivujen 12–13 ohjeiden mukaisesti. Johtamisosaaminen arvioidaan, kun käsittelymaksu on suoritettu. Käsittelymaksun suuruus:     • Oman ammatillisen liiton jäsen: 200 euroa • Oman ammatillisen liiton ja Tehyn jäsen: 120 euroa Portfoliolomake liitteineen arvioidaan Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen (oma ammatillinen liitto) yhteisessä arviointineuvoston kokouksessa. Arviointineuvosto on Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen nimeämä johtamisen asiantuntijaryhmä. Hakemuksen arviointityö kestää keskimäärin 1–2 kuukautta. Jos hakemus ei täytä kaikkia kriteerejä, hakija saa kirjallisen palautteen kehittämisehdotuksineen.

MERKITSE KALENTERIISI! • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017, 5.-6.10.2017, Helsinki. www.lablt.fi • NML 2017, 5.-7.10.2017, Helsinki. www.nml.fi • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä, 18.11.17, Jyväskylä. www.bioanalyytikkoliitto.fi/miten-vaikutamme/ koulutukset • Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittokokous, 19.11.17, Jyväskylä • Pirkanmaan Bioanalyytikot ry:n koulutuspäivä, 24.3.18 • Alueyhdistyspäivät 2018, 14.-15.4.18, Joensuu

TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA… Nyt kipin kapin tykkäämään Suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebook-sivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

…JA TWIITTAA KANSSAMME TWITTERISSÄ 5.-6.10.2017 Marina Congress Center, Helsinki

8 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Tervetuloa twiittaamaan kanssamme! Löydät meidät @ Bioanalyytikot-nimellä.

LYHYET

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY FINLANDS BIOANALYTIKERFÖRBUND RF

LABLT/NML 2017

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS

TAPAHTUMAÄPPI JULKAISTAAN 28.9

Aika: 19.11.2017 klo 10:00 (Ilmoittautuminen alkaa klo 9:00) Paikka: Scandic Jyväskylä (Vapaudenkatu 73, Jyväskylä)

OSALLISTUMINEN LIITTOKOKOUKSEEN Liiton säännöt 11 §: Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa. Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä. Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla. Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Syksyn megatapahtuman äppi julkaistaan 28.9.17. Äppin avulla tapahtumassa suunnistaminen on entistä helpompaa tarpeellisen tiedon löytyessä käden ulottuvilta. Lataa äppisi AppleStoresta, GooglePlaysta tai MicrosoftStoresta.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainitut asiat. Helsingissä 26.8.2017 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Liittohallitus

TYÖMATKALLA, BUSSIPYSÄKILLÄ, PIKNIKILLÄ... Muistathan, että voit lukea Bioanalyytikkoa myös e-lehtenä!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 Europaea 9.00–9.15 Welcome to NML2017 Congress! / Tervetuloa LABLT2017–kongressiin! Pipsa Allén, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Alisa Pasanen, puheenjohtaja, NML-kongressin työryhmä ja Kristina Hotakainen, puheenjohtaja, Laboratoriolääketiede ja näyttely -ohjelmatyöryhmä 9.15–10.00 Laminins - roles in cell matrix interactions, cell differentiation and regenerative medicine Karl Tryggvason, MD, PhD, Tanoto Professor of Diabetes Research, Cardiovascular & Metabolic Disorders Program, Duke-NUS

Virtuaalia, monimuotoa ja osaamisperustaisuutta - sitäkö opetus on?

Sylkeä, ripulia ja oksennusta - opi uutta epidemiologiasta Puheenjohtaja: Tytti Vuorinen 10.30–11.00 Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Janne Laine, infektiolääkäri, Tays 11.00–11.30 A-streptokokkiepidemiat Jaana Vuopio, professori, Turun yliopisto 11.30–12.00 Kokogenomisekvensointi bakteerikantojen tyypityksessä ja epidemiaselvityksissä Laura Lindholm, erikoistutkija, THL 12.00 Lounas ja näyttely

Mitokondriotautien diagnostiikkaa

Puheenjohtajat: Elina Hotanen, Anne Hynynen

Puheenjohtaja: Laura Tanner

10.15–10.40 Virtuaaliympäristöt Marko Björn, tuntiopettaja, Turun amk 10.45–11.10 Monimuotokoulutus Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia 11.15–11.45 Osaamisperustaisuus Puhuja avoin 11.45 Lounas ja näyttely

10.30–11.00 Mitokondriotautien genetiikkaa Anu Wartiovaara, prof., HY Molekyylineurologian tutkimusryhmä 11.00–11.30 Mitokondriotautien neuropatologiaa Anders Paetau, dos., HUS patologia 11.30–12.00 Biokemialliset analyysit mitokondriotautien diagnostiikassa Leena Lindstedt, kemisti, Huslab 12.00 Lounas ja näyttely

Preanalyyttista yhteistyötä ja näytteenoton käytäntöjä Puheenjohtaja: Hanna-Mari Pallari 10.15–10.45 Yliopistosairaaloiden laboratorioiden preanalytiikan yhteistyöryhmän toiminta ja tavoitteet Ulla Dunder FT, sairaalakemisti, koulutuspäällikkö, Islab 10.45–11.15 Kotisairaanhoidon näytteenoton opastus ja valvonta Tuula Laukkanen, laboratoriohoitaja, Tykslab 11.15–11.45 Kokemuksia näytteenoton mobiilisovelluksesta Rita Syystö, FL, ylikemisti, Satadiag 11.45 Lounas ja näyttely 10 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Formaliinista mikroskooppiin - vai tietokoneen näytölle? Puheenjohtaja: Marita Laurila 10.30–10.40 Avajaissanat Session puheenjohtaja Marita Laurila, LL, Patologian erikoislääkäri, Patologian vastuualue, Fimlab Laboratoriot Oy 10.40–11.10 Jääleike kirurgin näkökulmasta Tommi Hakala, LT, kirurgian erikoislääkäri, Kirurgian vastuualue, TAYS

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 11.10–11.40 Vaaratilanteet patologian laboratoriossa Riikka Salonen, LL, erikoistuva lääkäri, Patologian vastuualue, Fimlab Laboratoriot Oy 11.40–12.10 Umpilisäkkeen ja sappirakon käyntiinpanon sudenkuopat Lasse Nieminen, LL, Patologian erikoislääkäri, Patologian vastuualue, Fimlab Laboratoriot Oy 12.10 Lounas ja näyttely 13.30–14.00 Ihodissektiot Heikki Aho, LT, dosentti, Patologian erikoislääkäri, TYKS-SAPA -liikelaitos, Patologian palvelualue 14.00–14.20 Istukan hoitajadissektio Tarja Ali-Kovero, Laboratoriohoitaja, Kanta-Hämeen keskussairaala, Patologian yksikkö 14.20–14.40 Istukkadissektio lääkärin kannalta Riitta Karikoski, LL, Patologian erikoislääkäri, Pediatrisen patologian suppea erikoispätevyys, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 14.40–15.00 Digitaalisen patologian haasteet Teemu Tolonen, LT, Patologian erikoislääkäri, Fimlab Laboratoriot Oy, Patologian vastuualue 15.00–15.45 Näyttely ja taukotarjoilu 15.45–16.15 Gynekologisten näytteiden hoitajadissektio Taru Suoniemi, Laboratoriohoitaja, Fimlab Laboratoriot Oy, Patologian vastuualue 16.15–16.45 Mitkä gynekologiset näytteet kannattaa lääkärin dissekoida? Anne Ahtikoski, LT, Patologian erikoislääkäri, OYS, Patologian osasto 16.45 Päätössanat – Marita Laurila

What is new in allergy diagnostics? Chair: Anna-Maija Haapala, Juha Salmi 10.30–11.00 Specific allergy testing in vitro: analytical quality and scope of accreditation Tuula Metso, FT, MSc, Huslab 11.00–11.30 Multiplex allergy testing by ImmunoCAP ISAC technique Sanna Edelman, PhD, Allergen laboratory, Helsinki University Hospital 11.30–12.00 The clinical use of complete allergen and allergen component IgE tests Péter Csonka, MD, PhD, Head of Pediatrics at Suomen Terveystalo Oy 12.00–12.30 ImmunoCAP and ISAC Technologies for measurement of Allergen Component IgE antibodies Sune Sved, Thermo Fisher Scientific, COMPANY PRESENTATION 12.30 Lunch and exhibition

Up to date Hematology Chair: Eeva-Riitta Savolainen 10.30–11.10 Large granular lymphocytic (LGL) leukemia and its novel diagnostic markers Satu Mustjoki, prof., Hematology Research Unit, University of Helsinki 11.10–11.50 Laboratory monitoring of direct oral anticoagulants Tuukka Helin, MD, PhD., Coagulation Disorders Unit, Clinical Chemistry and Hematology, Helsinki University Hospital 11.50–12.30 Finnish Hematology Registry and Biobank: a unique infrastructure for supporting world-class research Tiina Vesterinen, M.Sc., University of Helsinki/Institute for Molecular Medicine Finland (FIMM) and Helsinki Biobank, HUSLAB 12.30 Lunch and exhibition

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 Moniammatillinen yhteistyö päivystyksessä ja hoitoyksiköissä

Kaikki olennainen EKG:sta ja elämää spirometrian uusien viitearvojen jälkeen

Puheenjohtajat: Hanna-Mari Pallari, Tarja Tick-Sinkkilä

Puheenjohtajat: Päivi Ylikangas, Hanna Huoponen

13.15–13.45 Vierianalytiikka: Laboratorion yhteistyö ensihoidon ja päivystyksen kanssa Katja Laine, TtM, KTM, ylihoitaja, laboratoriot, Satadiag 13.45–14.15 Laadukkaalla perehdytyksellä kohti laadukkaampia tuloksia – hoitoyksiköiden ohjaaminen vierianalytiikassa Henna Korhonen, laboratoriohoitaja, Islab 14.15–14.45 Päivystystyöskentely laboratoriohoitajan näkökulmasta Matias Kärkkäinen, laboratoriohoitaja, Tykslab 14.45–15.30 Näyttely ja taukotarjoilu

13.15–13.45 EKG-tulkinnan perusteet laboratoriohoitajille Pekka Raatikainen, LT, osastonylilääkäri, HUS 13.45–14.30 Mikä voikaan mennä vikaan EKG-rekisteröinnissä? Hanna-Maarit Riski, TtT 14.30–15.00 Lasten EKG:n erityispiirteitä Juha-Matti-Happonen, lastenkardiologi 15.00–15.45 Näyttely ja taukotarjoilu 15.45–16.15 Spirometrian tulkinta esimerkkien valossa Kirsi Timonen, LL, FT toimialuejohtaja, KSSHP 16.15–16.45 Spirometrian virhelähteet Leena Tikka, lehtori Savonia AMK

Diagnostiset tarpeet kun aivoissa tapahtuu Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto

Esimiehen tukeminen Puheenjohtajat: Pirjo Natri, Marja-Leena Torkki

15.30–16.00 Aivoverenkiertohäiriöiden hoitoketju Tyksissä Susanna Roine, LT, apulaisylilääkäri, vastuualuejohtaja, Tyks 16.00–16.30 Aivovammojen biomarkkerit - loistava tulevaisuus vai tyhjiä lupauksia? Olli Tenovuo, LKT, dosentti, ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Tyks 16.30–17.00 Alzheimerin taudin laboratoriodiagnostiikka Sanna-Kaisa Herukka

12 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

13.15–14.00 Innostavan esimiehen tunnuspiirteet Saija Koskensalmi, VTM, johtava konsultti, Koulutusateljee 14.00–14.45 Prosessikuvaukset – laatiminen ja hyödyntäminen Paula Oja, TtT, Kehityspäällikkö, NordLab 14.45–15.30 Näyttely ja taukotarjoilu 15.30–16.30 Esimiehen palautetaidot Pirta Hautala, FM, Henkilöstön kehittämispäällikkö, Fimlab Laboratoriot Oy

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 Joko syöpä voitetaan tai ainakin ennustetaan?

Preanalytical quality Chair: Pipsa Allén

Puheenjohtaja: Kristina Hotakainen 13.15–14.00 Tautien parantaminen geenihoidolla Kirmo Wartiovaara, dosentti, HUS Kliininen genetiikka ja Helsingin yliopisto/ Tutkimusohjelmayksikkö, molekyylineurologia 14:00–14:45 Angelina Jolie ja syöpägeenipaneelit Kristiina Aittomäki, prof. Genetiikan linja, HYKS/Huslab 14.45–15.30 Näyttely ja taukotarjoilu 15.30–16.15 Suolistosyöpien seulonta Suomessa - missä mennään? Nea Malila, LT, Syöpärekisterin johtaja 16.15–17.00 Mitä haasteita myelooman uusiutunut lääkehoito tuo laboratoriolle? Raija Silvennoinen, LT, erikoislääkäri, Hyks, Syöpäkeskus

How to predict diseases? Chair: Pipsa Allén 13.45–14.30 Why is big data needed in the implementation of genetic information Aarno Palotie, prof, Research Director, FIMM 14.30–15.15 Are new analytical ideas predicting cardiovascular diseases better than classic lipid analysis? Terho Lehtimäki, prof, Fimlab 15.15–15.45 Exhibition and snacks

15.45–16.15 Preanalytical QC: towards total process quality Jonna Pelanti, PhD, Head of ICT and Operations, Labquality 16.15–17.00 Auditing the preanalytical phase: you can only improve what you measure Kathrin Schlueter, Clinical Manager, Becton Dickinson Oy, COMPANY PRESENTATION

Autoimmune testing up to date Chair: Anna-Maija Haapala, Juha Salmi 13.45–14.30 Strategies for autoantibody screening and automatic follow-up in connective tissue disease management Arno Hänninen, MD, PhD, Clinical immunology laboratory, Turku 14.30–15.15 Is serology replacing biopsy in future diagnostics of celiac disease? Markku Mäki, Professor of pediatrics,University of Tampere 15.15–15.45 Exhibition and snacks 16.00–16.45 Autoantibody testing in every day work Anna-Maija Haapala, MD, PhD, Clinical Immunology laboratory, Fimlab Laboratories Tampere

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Näkökulmia endokrinologian analytiikkaan Puheenjohtaja: Esa Hämäläinen 9.00–9.45 Kelpaavatko immunokemialliset menetelmät kaikkiin endokrinologisiin määrityksiin Outi Itkonen, dos, sairaalakemisti, HUSLAB 9.45–10.15 Hormonimääritysten ei-analyyttiset karikot Kerttu Irjala, prof, dos 10.15–11.00 Diabeteksen diagnoosin ja seurannan laboratoriotutkimukset Tiinamaija Tuomi, dos, ylilääkäri, HUS 11.00 Lounas ja näyttely

Hematologisia tutkimuksia ja kantasolusiirtotoimintaa Puheenjohtaja: Anna Linko-Parvinen 9.00–9.45 Digitaalisen morfologian käyttö sairaalassa Puhuja avoin 9.45–10.30 Virtaussytometrian periaatteet ja käytön perusteet hematologiassa Tarja-Leena Penttilä, LT, erikoislääkäri, Tykslab 10.30–11.15 Laboratorion tehtävät kantasolusiirroissa Puhuja avoin 11.15 Lounas ja näyttely

IT-asiaa etänä ja lähellä Puheenjohtaja: Heidi Berghäll 9.00–9.20 Laitteiden etätuki/-hallinta ongelmatilanteissa Anna Hyyryläinen, FT, sairaalakemisti, Nordlab 9.20–9.50 Laboratoriojärjestelmän vaihto – Case Huslab Tuula Metso, FT, sairaalakemisti, Huslab

14 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

9.50–10.20 Laboratorion ja toimittajan työnjako LIS-käyttöönotossa Annika Rökman, FT, sovellusasiantuntija, Mylab 10.20–10.50 Kanta-arkisto ja mobiilipalveluiden hyödyntäminen kliinikon näkökulmasta Merja Laine, LL, johtava lääkäri, Paimio-Sauvon terveyskeskus 10.50–11.20 Laboratorion palvelukokemus kliinikko- ja potilasasiakkaiden näkövinkkelistä Katri Mustonen, YTM, palvelupäällikkö, Huslab 11.20 Lounas ja näyttely

Gynesytologiaa A:sta Å:hon Puheenjohtaja: Ivana Kholová 9.00–9.30 Levyepiteelidiagnostiikan sudenkuopat Hannu Tuominen, dosentti, osastonylilääkäri, Patologia, PPSHP 9.30–10.00 Lieriöepiteelidiagnostiikan sudenkuopat Leena Krogerus, dosentti, apulaisylilääkäri, patologia, Huslab, Jorvin sairaala 10.00–10.20 Gynesytologisia tapauksia Hannu Tuominen, dosentti, osastonylilääkäri, Patologia, PPSHP 10.20–10.40 HPV-seulonnan arkipäivää Saara Kares, FM, molekyylibiologi, Patologia, TAMK 10.40–11.00 Millaista sytologian osaamista bioanalyytikoilta odotetaan? Eeva Liikanen, TtT, yliopettaja, TAMK 11.00 Lounas ja näyttely

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Huume- ja lääkeaineanalytiikka

Free paper of NML-Posters

Puheenjohtaja: Antti Leinonen

Chair: Mika Paldanius

9.30–10.00 Oikeuslääketieteelliset tutkimukset Ilkka Ojanperä, Prof, Helsingin yliopisto, THL 10.00–10.30 Huumausainetestaus työelämässä Katja Rautava, DI, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 10:30–11:00 Hyvät käytännöt huumetestauksessa Sirpa Mykkänen, FM, THL 11.00–11.30 Immunosupressiivisten lääkeaineiden mittaaminen Anna Becker, FM, tutkija, HUSLAB 11.30 Lounas ja näyttely

9.50-10.05 O1: Use of Information and Communications Technology by Teachers and Students in Biomedical Laboratory Science Educations in the Nordic Countries Marianne Nielsen, Docent, PhD, University College Zealand, Center for Nursing and Bioanalysis, Næstved, Denmark 10.10-10.25 O2: Personalized Medicine – the importance in Biomedical Laboratory Science Mette Brehm Jensen, MSc., Center for Nursing and Bioanalytics, The Biomedical laboratory Science education, University College Zealand, Denmark 10.30-10.45 O3: Borrelia burgdorferi sensu lato genotypes in Estonian county’s ticks population Mare Remm, Tartu Health Care College, BMS, Tartu, Estonia 10.50-11.05 O4: On our own feet Tove Hvassing, Head of preanalytic Department, Nordland Hospital, Bodø, Norway 11.10-11.25 O5: Is self-quantifying a concern of health care? Åsa Gyberg-Karlsson, Biomedical Laboratory Scientist, Departement Of Transfusion Medicine, Blekingesjukhuset, Karlskrona, The Swedish Institute Of Biomedical Laboratory Science Ethics Committee, The Swedish National Council On Medical Ethics, Sweden 11.30 Lunch and exhibition

Cell-free DNA and new diagnostic opportunities Chair: Minna Toivonen 9.15–9.45 Experiences of NIPT (non-invasive prenatal testing) in Turku University Hospital Johanna Schleutker, Professor of Medical Genetics, Institute of Biomedicine, University of Turku and Head Geneticist, Department of Medical Genetics, TYKS Microbiology and Genetics, Turku University Hospital 9.45–10.15 Liquid biopsy in cancer diagnostics Juha Kononen, MD, PhD / Central Finland Health Care District 10.15–10.45 Detection of circulating tumor DNA with ddPCR and NGS Laura Lahtinen, Molecular Biologist (pathology), PhD, Central Finland Health Care District 10.45–11.15 The new diagnostic pipeline of prostate cancer: From the Stockholm3 test to cfDNA Henrik Grönberg, Prof, Department of Medical Epidemiology and Biostatistics, Karolinska Institutet 11.15 Lunch and exhibition

Learning cafe topics and discussions Chair: Sonja Nousiainen 9:30-10:30 Learning cafe: topics and discussions

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Ohutneulabiopsian monet kasvot Puheenjohtaja: Ivana Kholová 12.30–12.50 Kilpirauhasten ONB Bethesda-luokituksen mukaisesti: mitä uutta? Ivana Kholová, dosentti, apulaisylilääkäri ja kliininen opettaja, patologia, Fimlab laboratoriot Oy 12.50–13.05 Kilpirauhasten ONB:n sudenkuopat Lasse Nieminen, LL, erikoislääkäri, patologia, Fimlab laboratoriot Oy 13.05–13.25 Sylkirauhasten ONB:n ABC Pia Boström, LT, erikoislääkäri, patologia, VSSHP 13.25–13.45 Sylkirauhasten ONB:n sudenkuopat Sinikka Porre, LL, erikoislääkäri 13.45–14.15 Näyttely ja taukotarjoilu 14.15–14.45 ONB:t keuhkoista ja EBUS-näytteet Mikko Rönty, dosentti, vanhempi erikoislääkäri, patologia, Fimlab Laboratoriot Oy 14.45–15.10 Immusolmukkeiden ONB: diagnostiikan helmet Martine Vornanen, LL, vanhempi erikoislääkäri, patologia, Fimlab Laboratoriot Oy 15.10–15.30 Ohutneulabiopsiat Kilimanjaron kupeessa Riitta Karikoski, LL, ylilääkäri, Aluehallintovirasto

Elintapojen ja hypertension vaikutus terveyteen Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto 12.30–13.00 Rasvamaksatauti – riski terveydelle Susanna Lallukka, LL, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ja Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Minerva 13.00–13.30 Hypertensio riskitekijänä – onko syytä alentaa hoidon tavoitetasoja? Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, osastonylilääkäri, HUS 13.30–14.00 Näyttely ja taukotarjoilu

16 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

14.00–14.30 Suola ja tulehdus Eero Mervaala, LT, dosentti, prof, Helsingin yliopisto 14.30–15.00 Istu ja pala! Runsas istuminenko uusi terveysriski? Harri Helajärvi, LT, erikoislääkäri, Paavo Nurmi –keskus

Vanhoja ja uusia välineitä infektiodiagnostiikkaan Puheenjohtaja: Tytti Vuorinen 12.30–13.00 Streptokokkidiagnostiikan trendit ja tuotteet Janne Koskinen, FT, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Arcdia, YRITYSLUENTO 13.00–13.30 Lasten nielutulehdus Ville Peltola, prof, Tyks 13.30–14.00 Näyttely ja taukotarjoilu 14.00–14.30 Malaria ja muut veren parasiitit sivelynäytteissä Taru Meri, FT, dosentti, Helsingin yliopisto 14.30–15.20 Interaktiivisesti gramvärjäyksistä ja bakteeriviljelyistä Kaisu Rantakokko-Jalava, osastonylilääkäri, Tyks

Monipuolista veripalvelutoimintaa Puheenjohtaja: Jouni Lauronen 12.45–13.15 Verihuolto: ”missä ollaan, minne mennään?” Jarkko Ihalainen, lääketieteellinen johtaja, Veripalvelu 13.15–13.45 Kudossopeutuvuustutkimukset elinsiirtopäivystyksen näkökulmasta Timo Saarinen, laboratorioasiantuntija, Veripalvelu 13.45–14.15 Näyttely ja taukotarjoilu 14.15–14.45 Esitietojen ja näytteenoton merkitys hemostaasitutkimuksissa Jatta Martelius, erikoislääkäri, Veripalvelu 14.45–15.15 Uudet soluterapiat Johanna Nystedt, osastonjohtaja, solutuotantokeskus, Veripalvelu

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Muuttuva toimintaympäristö

Free paper of NML-Posters

Puheenjohtajat: Pirjo Natri, Marja-Leena Torkki

Chair: Alisa Pasanen

12.45–13.15 Diagnostiikkapalvelujen rakennemuutokset – Laboratoriopalvelut ja SOTE Hanna Mäkäräinen, dos, eMBA, toimitusjohtaja, Tyks-Sapa -liikelaitos 13.15–13.45 Näyttely ja taukotarjoilu 13.45–14.30 Näytteenottotoiminnan kehittäminen FimLabissa Anu Mustila, Palvelujohtaja, ylilääkäri, Fimlab Laboratoriot Oy 14.30–15.15 Laboratoriotalon suunnitteluprosessi – Case Medisiina D Hanna Petäjä, sairaanhoitaja YAMK, sairaalasuunnittelija/projektipäällikkö, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

13.30-13.45 O6: Biomedical laboratory scientists’ experiences of the consequences of professional collegiality Janika Koskenvuori, BLS, PhD-student, University of Turku, Department of Nursing Science, Turku, Finland 13.45–14.15 Exhibition and snacks 14.15–14.30 O7: Biomedical laboratory scientists play an important role in the fight against antimicrobial resistance Anita Løvås Brekken, BMS, MSc, Stavanger University Hospital, dep. og med. microbiology, Stavanger, Norway 14.35-14.50 O8: Comparison of scanning quality on slides covered with film or glass Lone Bojesen, Research Biomedical Laboratory Scientist, Herlev and Gentofte Hospital, Pathology department, Herlev, Denmark

Education in Europe Chair: Mika Paldanius 12.45–13.15 Diagnostic partnership in Norway Heidi Kolseth 13.15–13.45 Biomedical Scientists in Europe: Educating for the Future Marie Culliton, EPBS president, Laboratory manager, National Maternity Hospital, Dublin, Ireland 13.45–14.15 Exhibition and snacks 14.15–14.45 How Finns develop biomedical laboratory science: New project funded by Ministry of Education and Culture Riitta Lumme, Principal Lecturer, Education and Professional Development in Biomedical Laboratory Science, Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 14.45-15.15 The bachelor thesis in Nordic BLS-programmes Inger-Lise Neslein, Associate professor, University of Adger, Oslo and Akerhus University College of Applied Sciences, Oslo University College

Europaea 15.30-16.30 NML2017 - Closing Ceremony – Pipsa Allén and Alisa Pasanen, The Association of Biomedical Laboratory Scientists in Finland

Ohjelman järjestävät: Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys Kliiniset Mikrobiologit ry Suomen Sytologiassistentit ry Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys Sairaalakemistit ry

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

YHTEISTYÖ

KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄ TEKSTI Mika Paldanius, Yliopettaja, dosentti, OAMK

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivässä oli mukana noin viidenkymmenen asiantuntijan joukko. Yhteistyöpäivässä on perinteisesti keskusteltu ajankohtaisista bioanalytiikan asioista, joiden parissa niin työelämä kuin koulutusorganisaatiot yhdessä tai erikseen toimivat. Aloituspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Pipsa Allen kertoi mm. tulevista koulutuksista, liiton haasteista ja lausuntokierroksilla olevista tärkeistä kannanotoista. Esimerkiksi Sote-uudistuksen lausuntokierrokseen Bioanalyytikkoliitto osallistui muiden Tehyn yhteistyöjärjestöjen kanssa. Tänä vuonna Pohjoismainen bioanalyytikoiden kongressi (NML) järjestetään Suomessa lokakuussa Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuman yhteydessä ja kongressin jälkeen Suomen kaksivuotinen puheenjohtajakausi päättyy. Simulaatio-opetuksessa interaktiivinen toiminta on tärkeää. Turun ammattikorkeakoulun Krista Salo-Tuominen toi esille sen, että simulaatiot tukevat itsenäistä toimintaa ja päätöksentekoa sekä aikaisempaan tietoon ja kokemukseen pohjautuvaa oppimista. Opiskelijan omaa oivaltamista tukevat hyvin suunnitellut palautekeskustelut. Simulaatioiden avulla opitaan erilaisia toimintatapoja, joita voidaan tunnistaa ja tarvittaessa muuttaa. Perustyöskentelyä, potilaan kohtaamisia ja hätätilanteita voidaan simuloida, mutta perinteistä opetusta ne ei-

18 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

vät korvaa. Simulaatioiden avulla saadaan erilaisiin toimintatapoihin lisäarvoa oppimistavoitteiden kautta. Paneelikeskustelussa mietittiin opiskelijoiden harjoitteluun liittyviä odotuksia työelämän ja koulun näkökulmista. Haasteina ovat mm. harjoittelupaikkojen vähyys sekä opiskelijaohjaajien ajanpuute. On tärkeää, että opiskelijan teoreettinen osaaminen on riittävää ennen harjoittelua. Työpaikalla toimivien ohjaajien tai opiskelijaohjaajien on oltava ongelmatapauksissa hyvissä ajoin liikkeellä ammattikorkeakoulun vastuuhenkilöihin. Tulevaisuudessa sote-uudistuksessa on mahdollista tuottaa laboratoriopalveluja useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman esitti STM:n selvitykseen (2017:6) pohjautuen eri palvelumalleja. Maakunta voi oman liikelaitoksen toimintana tuottaa palveluja, maakunnat voivat tehdä yhteistyötä ja laboratoriopalveluja on mahdollista tuottaa ns. in-house-yksikkötoimintana. Sosiaali-ja terveydenhuollon yksiköt voivat nykyisen lainsäädännön mukaan käyttää tarkoituksenmukaista työnjakoa, jossa ei ole luetteloa tehtävistä, joita saa tai ei saa tehdä. Lähihoitajat tarvitsevat paljon sisällöllistä perehdytystä laboratorion näytteenottoon. Mira Ylijoki esitti ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä keskeisiä tuloksia. Alkuperehdytyksen pitää olla tarpeeksi pitkä. Hyvä yhteis-

työtaidot ja esimiehen kokonaisvaltainen osaaminen vaikuttavat perehdytyksen onnistumiseen. Kaiken kaikkiaan perehdytysprosessit on koettu vaativiksi, mutta onnistuneiksi. Terveydenhuollon henkilöstön lakiasioista puhunut neuvottelupäällikkö Marianne Leskinen korosti sitä, että työnantajalla oikeus määrätä mitä tehdään, missä tehdään, milloin tehdään ja miten tehdään. Työantajan on perehdytettävä työntekijänsä velvoitteiden täyttämiseen ja työntekijän velvollisuutena on olla lojaali työnantajaansa kohtaan. Bioanalyytikon urapolkuun liittyviä yksityiskohtia pohti liiton varapuheenjohtaja Jenni Kalliomäki. Suurin osa bioanalyytikoista sijoittuu perustyöhön. Ylemmän ammattikorkeakoulun opintoja suorittaneita bioanalyytikkoja on valmistunut 107. Olisi syytä tutkia tarkemmin ylemmästä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden bioanalyytikkotaustaisten maistereiden työllistymistä. Onko heille ylempää ammattikorkeakouluatutkintoa vastaavaa työtä tarjolla? Ylemmän ammattikorkeakoulun maistereiden urapolkua edistäviä ja hankaloittavia asioita on syytä selvittää tulevaisuudessa. Analytiikan parissa, kemistien ja lääkärien välimaastoissa tehtävä työ, yhteistyö osastojen ja poliklinikoiden kanssa ja koulutustehtävät ovat hyviä vaihtoehtoja syvempään asiantuntijatyöhön ylemmän ammattikorkeakoulun bioanalyytikkotaustaisille maistereille.

MAAILMALTA

BIOANALYYTIKOKSI ENGLANTIIN

TEKSTI Mika Paldanius, Yliopettaja, dosentti, OAMK KUVAT Susanna Karjalainen

Haastattelin Englantiin muuttanutta bioanalyytikko Susanna Karjalaista puhelimessa ja pyysin häntä vastaamaan muutamiin laatimiini kysymyksiin. Kun soitin Susannalle, hän oli juuri tulossa töistä linja-autolla. Hän kertoi, että päivittäisiin matkoihin menee aikaa n. 1 tunti/ suunta. Työmatka on pituudeltaan n. 20 mailia eli 32 kilometriä. Keskustelimme puhelimessa puolisen tuntia. Päätimme, että Susanna perehtyy kysymyksiini tarkemmin ja vastaa niihin kirjallisesti. Susanna on valmistunut bioanalyytikoksi kesäkuussa 2013 Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmasta. Hänellä on työkokemusta NordLabin avohoitotalon laboratoriossa työskentelystä ja hänellä oli vakinainen työsuhde NordLabin lasten laboratoriossa ennen siirtymästä Englantiin. Susanna otti aluksi virkavapaata työstään, mutta hän päätti irtisanoutua vakituisesta toimestaan muutaman kuukauden kuluttua Englantiin muutosta.

Mika: Milloin menit Englantiin? Susanna: Muutin Englantiin tammikuussa 2017. Asun tällä hetkellä Lounais-Englannissa Devonin maakunnassa, pienessä noin kahdeksan tuhannen ihmisen kaupungissa nimeltä Totnes. Kaupunki tunnetaan omalaatuisesta kulttuurista ja ihmisistä. Pidän tästä paikasta niin paljon, että en haluaisi edes muuttaa lähemmäksi työpaikkaani, vaikka tällä hetkellä joudun käyttämään 2 tuntia päivästäni työmatkoihin. M: Millaisessa nykyinen työpaikkasi on? S: Aloitin kesäkuussa työskentelyn patologian laboratoriossa Royal Devon & Exeter Hospital -nimisessä sairaalassa. Tällä hetkellä ammattinimikkeeni on MLA eli Medical Laboratory Assistant. Jotta Englannissa voi harjoittaa bioanalyytikon ammattia laillisesti, on haettava ammatin laillistamista paikalliselta virastolta nimeltä HCPC (Health Care Professionals Council), joka samoin kuin Valvira Suomessa valvoo ja

suojaa tiettyjä ammattinimikkeitä, joita voi käyttää vain laillistetut henkilöt. Odottaessani päätöstä laillistamisesta, aloin etsiä sopivia töitä, joita pystyisin tekemään ilman laillistamista. Päädyin hakemaan laboratorioassistentin vakituista paikkaa, johon minut valittiin. Työnkuvaani kuuluu näytteiden vastaanottamista, lajittelua ja kirjaamista tietojärjestelmään. Avustan patologeja ja bioanalyytikoita kudosnäytteiden siirtämisessä kasetteihin. Minun tehtäväni on kirjoittaa ylös näytteiden mukana tuleviin näytelomakkeisiin asiat, joita patologit ja bioanalyytikot kuvailevat ja sanelevat. Yksi työpisteeni on niin sanottu Front bench eli päälaboratoriossa tapahtuva työ. Kerään mikrotomeilta leikatut ja objektilasille siirretyt näytteet ja värjään ne värjäysautomaatilla. Leikkaamme päivittäin noin 300-550 blokkia. Minä kerään, värjään ja järjestän kaikki objektilasit oikeille näytetarjottimille, joilta lasit voidaan tarkistaa ja lähettää

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Bioanalyytikko Susanna Karjalainen asuu Englannissa.

eteenpäin konsultoiville patologeille. M: Millaista koulutusta ja perehdytystä olet saanut nykyisessä työpaikassa? S: Minut on perehdytetty todella hyvin jokaiseen työtehtävääni. Laboratorio on ISO-akkreditoitu, joten työpaikassani edellytetään laadukasta perehdyttämistä ja asioiden tarkkaa dokumentointia.

Englannissa ammatilliset etenemismahdollisuudet ovat hyvät ja urapolkuun kannustetaan enemmän kuin Suomessa. Jatkossa alan perehtyä bioanalyytikon työhön, joten minulla kyllä riittää uutta opittavaa. Paikallinen bioanalyytikkojen kattojärjestö IBMS (Institute of Biomedical Science) asettaa vaatimukset bioanalyytikoille ja heidän osaamiselleen. Bioanalyytikoiden on päivitettävä omaa osaamistaan jatkuvasti. Bioanalyytikon am-

20 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

matin laillistaminen on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Omaa osaamista on kehitettävä ja se on osoitettava erilaisilla tehtävillä ja koulutuksilla, jotta ammatinharjoittamisoikeus säilyy. M: Millä tavoin olet täydentänyt suomalaista bioanalyytikkokoulutusta Englannissa? S: Olen ammattini laillistamista varten suorittanut British Councilin järjestämän virallisen englanninkielen kokeen, jossa vaaditaan tietyt pisteet akateemisella tasolla. Valmistauduin kokeeseen kuukauden verran täysipäiväisesti opiskellen ja sain sen suoritettua ensimmäisellä yrityksellä. Kielikoe on vaativa ja se edellyttää asioihin perehtymistä. Englanninkielisen kokeen läpäistyäni pystyin hakemaan laillistamista, joka on kokonaisuutena melkoinen urakka, koska siihen kuuluu lukuisia lomakkeita ja liitteitä. Kun laillistaminen oli valmis, sain todistuksen, jolla voin osoittaa olevani Biomedical Scientist. Ammatinharjoittamistietoni voidaan tarkistaa samalla tavalla sähköisesti kuin Suomessakin Terhikistä. Aika

hakemuksen lähettämisestä viralliseen laillistamisen kesti noin 4,5 kuukautta. M: Millä tavalla suomalainen työpaikkasi eroaa nykyisestä tehtävistäsi? S: Suomessa en ole työskennellyt histologian laboratoriossa, joten ihan tarkkaan en voi verrata työtä Suomen oloihin. Histologian laboratoriokokemusta minulla on vain kouluajalta yhden viikon verran. Luulisin, että itse histologinen näyteprosessi itsessään on hyvinkin samanlainen täällä kuin Suomessa. Englannissa vain isot ja monimutkaiset kudosnäytteet leikkaa patologi ja kaikki pienemmät kuten ihonäytteet ja pienet biopsiat käsittelevät bioanalyytikot. M: Kuinka pitkään olet aikonut työskennellä Englannissa? S: Näillä näkymin olen jäämässä Englantiin pysyvästi. Työnikin on vakinainen kuuden kuukauden koeajan jälkeen ja minulle on luvattu, että tulevaisuudessa pääsen siirtymään bioanalyytikon töihin. Olen jäämässä nykyi-

seen työpaikkaani, koska viihdyn työyhteisössä ja siellä on mukavia työkavereita.

Palkkaus kannustaa etenemiseen uralla ja hyppäykset tasolta toiselle ovat taloudellisesti aika merkittäviä. M: Millaisia neuvoja annat kollegoillesi, jotka suunnittelevat muuttoa Englantiin? S: Sinnikkyyttä ammatinlaillistamisprosessiin, motivaatiota IELTS-kielikokeen suorittamiseen, rohkeutta uskoa omiin taitoihin ja kykyyn työskennellä ulkomailla sekä jonkin verran rahaakin. Kaiken kaikkiaan ammatin laillistaminen maksaa noin tuhat euroa. M: Mitä erityispiirteitä Englannissa on, joista me suomalaiset voisimme ottaa oppia? S: Avustavaa henkilökuntaa on täällä paljon. Meillä on 12 konsultoivaa patologia, 3 erikoistuvaa lääkäriä, 12 bioanalyytikkoa ja 14 assistenttia/teknikkoa.

Englannissa ammatilliset etenemismahdollisuudet ovat hyvät ja urapolkuun kannustetaan enemmän kuin Suomessa. Työnantaja voi jopa tarjoutua kustantamaan bioanalyytikolle tohtoriopinnot. Bioanalyytikko aloittaa ns. Band 5 -tasolta, jonka jälkeen hän voi suorittaa spesialistin opinnot tekemällä portfolion. Portfolion tekemisen jälkeen bioanalyytikko siirtyy tasolle Band 6. Seuraaville tasoille tarvitaan lisäopintoja, mutta etenemistä voi kuitenkin jatkaa ja palkkaus etenee sen mukaisesti. Palkkaus kannustaa etenemiseen uralla ja hyppäykset tasolta toiselle ovat aika merkittäviä taloudellisesti. Sukupuolijakauma henkilökunnassa on tasaisempi täällä Englannissa kuin Suomessa. Miehiä toimii bioanalyytikkoina ja assistentteina paljon enemmän kuin Suomessa. Työpaikkamme on myös hyvin monikulttuurinen, koska meillä on henkilökuntaa englantilaisten lisäksi Intiasta, Venäjältä, Ukrainasta, Yhdysvalloista, Portugalista sekä minä Suomesta. M: Jos mietit työtäsi ja työpäivää-

si esim. laadun kannalta, millaisia päivittäisiä toimia teet tämän hetkisessä työssäsi? S: Tällä hetkellä en tee mitään muita kontrollinäytteitä kuin objektilasien värjäyslaitteen aamukontrollin, jolla tarkistetaan HE-värjäyksen toimivuus. Muutoin toimin meidän laboratorion työohjeiden mukaan ja kuittaan mm. lukeneeni ja ymmärtäneeni uudet tai päivitetyt työohjeet intranetista. Tiedän, että bioanalyytikot tekevät kontrolleja ja seuraavat laatua, mutta itse en vielä ole päässyt laatupuoleen perehtymään. M: Kuinka usein olet yhteydessä Suomeen ja aiotko jäädä pysyvästi Englantiin? S: Olen viikoittain yhteydessä Suomeen ystäviini ja sukulaisiini. Nykyään on niin helppoa, kun on whatsappit ja nettipuhelut. Yhteydenpito ei maksakaan juuri mitään enää. Olen jäämässä tänne pysyvästi, vaikka minulla on välillä ikävä suomalaisia ystäviäni sekä lemmikkejäni, jotka jäivät Suomeen. Kaipaan myös Suomen luontoa.

Sisäkuvaa Susannan työpaikalta.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

MAAILMALTA

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT LATVIASSA

TEKSTI ja KUVAT Mika Paldanius, Yliopettaja, dosentti, OAMK, PoSBit ry:n puheenjohtaja

Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden 40-vuotisjuhlamatka kohdistui Latvian pääkaupunkiin Riikaan toukokuussa 2017. Neljän päivän jäsenmatkaamme osallistui kolmekymmentä henkilöä. Matkallemme lähti työelämän edustajia, eläkeläisiä ja opiskelijoita eri puolelta Pohjois-Suomea. Yhdistyksemme avusti matkallelähtijöitä ja järjestimme hallituksen kanssa vierailut laboratorioalan koulutuspaikkaan sekä paikalliseen yliopistosairaalaan laboratorioon. Juhlaillallisen vietimme paikallisessa Folksklubissa, jota Latvian Jurmalassa sijaitsevan koulun kansainvälinen koordinaattori Aiga Graduama suositteli meille. Lähdimme juhlamatkallemme jo varhain torstai-aamuna, koska halusimme, että meille jää vapaa-aikaa kaupunkiin tutustumiseen koko päiväksi. Matkamme

22 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

sai yllättävän käänteen aamulla. Meidän lentomme Helsinkiin peruttiin sumun vuoksi. Uusi suuntamme oli lentomme peruuntumisen jälkeen kohti Lappia. Matkustimme muutaman tunnin Rovaniemelle bussilla ja kuulimme Rovaniemen lentokentällä, että meistä vain neljä henkilöä pääsee Helsingistä suoralla lennolla Riikaan. Me muut 26 henkilöä saimme liput Helsingistä Pietariin ja Pietarista Riikaan. Olimme sopineet Riikan kansainvälisen koordinaattorin Aiga Graduaman kanssa perjantain esittelyohjelmasta (Paul Stradinsin Medical College of the University of Latvia) koulun tiloissa ja he olivat sopineet yliopistosairaalan laboratorion esittelykierroksesta puolestamme. Koulun tilat eivät olleet ihan keskustassa vaan mat-

kustimme Jurmalan alueelle (n. 30 min.) junalla. Laboratorioalan vastuuopettaja Ruta Melbarde kertoi meille laboratorioalan koulutuksen sisällöstä ja hän esitteli meille koulun laboratorioluokat. Kansainvälinen koordinaattori Aiga Graduama kertoi meille muista tutkinto-ohjelmista ja hän näytti meille muiden koulutusalojen harjoitusluokkia. Latvian Bioanalytiikan koulutus on kaksivuotinen (Biomedical Laboratory Technician, 120 ECTS, 80 Latvian opintopistettä). Opiskelu kestää neljä lukukautta, joista yleisopintoja on (30 ECTS) Euroopan opintosuorituspistettä, pakollisia ammattialan opintoja (21 ECTS) ja kliinistä harjoittelua (24 ECTS). Ammatillisiin erikoisopintoihin sisältyy lopputyö (30 ECTS) ja muita tentittäviä opin-

ta opettaja- ja opiskelijavaihdoissa. Tätä kirjoittaessani asiat ovat konkretisoituneet. Paul Stradinsin Medical College järjestää ensimmäistä kertaa kansainvälisen viikon Jurmalassa syyskuussa. Niin Oulun kuin Latvian koulujen välinen yhteistyösopimuksia ollaan allekirjoittamassa ja ensimmäisiä opettaja- ja opiskelijavaihtoja suunnitellaan.

P. Stradinin Medical Collegen tutkinto-ohjelmat: 1. Nursing 2. Medicine 3. Aesthetic Cosmetology 4. Biomedical Laboratory Technician 5. Radiology Assistant 6. Podology 7. Social Care Riikan yliopistosairaalan laboratorion uudet tilat.

toja (12 ECTS). Lisäksi opiskelijoilla on mahdollista valita vapaavalintaisia opintoja 3 ECTS: n verran. Kävimme laboratoriovastuualueen opettajan Rutan ja yliopistosairaalan vastuuhenkilön kanssa yliopistosairaalan kierroksen, jossa meille esiteltiin vanhassa sairaalarakennuksessa sijaitsevat laboratoriotilat. Myöhemmin meille näytettiin myös juuri valmistumassa olevat uudet laboratoriotilat. Yliopistosairaalan laboratorio aloittaa toimintansa heinäkuussa uusissa toimitiloissa. Lauantaina meillä oli aikaa tutustua itsenäisesti haluamiimme nähtävyyksiin päivällä. Lauantai-iltana kokoonnuimme yhdessä illastamaan Folksklubiin. Paikka oli erittäin suosittu, saimme siellä erinomaista ruokaa ja kuulimme kansanmusiikkia. Latvialaiset olivat nähneet paljon vaivaa oman koulutuksensa ja yliopistosairaalan esittelyyn. Puhuimme yhteistyön aloittamises-

8. Social Rehabilation

Medical College of the University of Latvian perustaja Paul Stradins.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius, Yliopettaja, dosentti, OAMK

TUTKIMUS LIIKELAITOSTETUN TERVEYDENHUOLLON LABORATORION EI-LASKENNALLISISTA KUSTANNUSTEKIJÖISTÄ VUOSINA 2002-2009 YHTEENVETO JAANA HURRIN LABORATORION UUDELLEENORGANISOINTIIN LIITTYVISTÄ JULKAISUISTA VUOSINA 2013-2017

Jaana Hurrin väitöskirjan kolmessa eri osatutkimuksissa selvitettiin terveydenhuollon laboratorion kustannustekijöitä. Väitöskirja tarkastettiin vuonna 2016. Ensimmäisen osatyön keskeisiä löydöksiä olivat muutosprosesseista aiheutuvat ei-laskennalliset kustannukset, joiden osuudeksi arvioitiin noin neljäsosa kokonaiskustannuksista. Ensimmäinen osatyö oli tapaustutkimus kunnan laboratorion integroinnista liikelaitostoiminnaksi. Uudelleenorganisointiprosessin kustannuksia selvitettiin kokonaiskustannusten piilotekijänä. Liikelaitoslaboratorioon muodostuvat uudelleenjärjestämiseen liittyvät kustannukset olivat suuruudeltaan palvelujen tuottamisesta saatujen tulojen verran. Toisessa osatyössä huomattiin, ettei liikelaitostaminen parantanut selkeästi kustannustehokkuutta laboratoriossa. Kokonais-

24 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

kustannuksista vain osa liittyi tuotantokustannuksiin. Ei-laskennallisten kustannusten määrä jäi todentamatta, koska niitä ei näkynyt kustannuslaskelmissa. Väitöskirjan kolmannessa osatyössä tutkittiin sairaanhoitopiirin sisäisten toimintayksiköiden sopimuksia, niiden määrää ja sopimuskustannuksia. Tutkimuksella osoitettiin se, että laboratoriossa sopimukset aiheuttivat merkittäviä lisäkustannuksia. Laboratorion kustannussäästöt itse toiminnasta johtuivat kustannusten kasvusta ja sillä oli vaikutus sopimus- ja yhteistyösuhteiden kehittämiseen. Väitöskirjan yhteenvedossa todetaan, että laboratoriotoiminnan liikelaitostaminen on hidas prosessi. Tutkimustulokset osoittivat, että uudelleenorganisoinnin ei-laskennalliset kustannukset olivat merkittävässä roolissa kokonaiskustannusten kasvussa.

Johtamiseen ja päätöksentekoon osallistuvien vastuuhenkilöiden on osattava huomioida vaikeasti määriteltävien ei-laskennallisten kustannusten merkitys organisaatiouudistuksessa. Väitöskirjatutkimuksessa löydettiin neljä syytä siihen, miksi ei-laskennalliset kustannukset jäivät vaille riittävää huomiota. Kustannusten vaikea mitattavuus on yksi syy siihen, miksi niitä ei tarpeeksi selkeästi esitetty kustannuslaskelmissa. Toisena syynä on laboratoriotoiminnan kompleksisuus ja ennakoinnin vaikeus jatkuvien muutosten ja teknologioiden kehitysten vuoksi. Organisaation johtohenkilöt eivät osanneet arvioida luotettavasti uudelleenorganisoinninprosessien ei-laskennallisten kustannusten määrä, koska yksikön toiminnan muutoksia ei eritelty hankkeena tai huomioitu oma-

na erillisenä kustannuspaikkana (kolmas syy). Neljäntenä syynä tutkimuksessa todettiin se, että päätöksentekijät ja johtajat sekä sairaanhoitopiiri että laboratorio noudattivat ilman riittävää tietoa ja kokemusta valtakunnallisia suosituksia markkinaehtoisten toimintamallien käytössä. Ei-laskennallisten kustannusten aiheuttajat tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Muutosprosessin oma kustannuspaikka lisää siihen liittyvien tekijöiden estimointia rahamääräisenä. Operatiivisen johtamisen kannalta tieto ei-laskennallisista kustannuksista hyödyttää organisaation ja toiminnasta aiheutuvien kustannusten välisen yhteyden ja tiedon havaitsemista. Käytännön toiminnan ja ilmiöiden tutkimuksessa vertailututkimuksella saadaan tietoa erilaisten organisaatioiden ja organisaatiorakenteiden välisistä yhteyksistä ja toimivuudesta. Tapaustutkimusten avulla saadaan merkittävää tietoa siitä, mitä todelliset tapahtumat ja esimerkiksi kokonaiskustannusten osatekijät tulevat ilmi organisaatiouudistuksissa. Tilastoaineisto, kyselyt ja haastattelut eivät välttämättä anna yksiselitteistä kuvaa tutkittavissa olevista ilmiöistä. Oletus siitä, että palvelujen uudelleenorganisoinnit lisäävät palvelutuotantoon liittyvää vaikuttavuutta ja tehokkuutta eivät ole aina saaneet tukea yksiselitteisesti aikaisempien tutkimusten perusteella uudelleenorganisoinneissa. Edelleenkin tutkimustieto ja empiirinen näyttö ovat riittämättömiä erilaisten organisaatiomuotojen poliittisten tavoitteiden ja hyötyjen saavuttamisesta. Tulevaisuudessa on tärkeää syventää tietoa uudistusten vaikutuksista, reformien toteutuksesta ja miettiä erilaisten organisointimuotojen ominaisuuksia sekä käytännön merkityksiä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksia toteutettaessa.

Lähteet 1. Jaana Hurri. Institutionaalis-talousteoreettinenvertailu uudelleenorganisoinnin kustannuksista: Väitöskirja 2016. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 120. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Kuopio 2016. 2. Jaana Hurri. Lectio praecursoira: Institutionaalis-talousteoreettinenvertailu uudelleenorganisoinninkustannuksista. Tutkimus ei-laskennallisista kustannustekijöistä kunnallisessa ja liikelaitostetussa terveydenhuollon laboratoriossa 2002-2019. Hallinnon Tutkimus 36 (2), 137-140,2017

3. Jaana Hurri & Jari Vuori. Uudelleenorganisointiprosessin kustannukset kokonaiskustannusten piilotekijänä. Tapaustutkimus kunnan laboratoriopalvelujen integroinnista liikelaitoksen toiminnaksi.Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 3, 2013, s. 279–295. 4. Jaana Hurri, Jari Vuori & Joyce Liddle. Managing the Hidden Costs of Organizing: A Study on Finnish Health Care Laboratories. Journal of Finance and Management in Public Services, Vol.13, No. 1, 2014. 5. Jaana Hurri, Jari Vuori, Joyce Liddle & Pauline Allen. The impact of quasi-markets on processes and factors affecting the costs of contracting, Policy Studies, 37:2, 2016, s. 178–196.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Bioanalyytikko-opiskelijat Amanda Harmaala, Karoliina Kehus, Saana Viheriälä, Sanna Väisänen sekä lehtori Aino-Liisa Jussila, Oulun ammattikorkeakoulu KUVAT Janne Appelgren

HARJOITTELUN HYVÄT KÄYTÄNTEET OPISKELIJOILTA TYÖELÄMÄÄN

Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan opiskelijat järjestivät yhdessä radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden kanssa 11.5.2017 Harjoittelun hyvät käytänteet –tapahtuman harjoittelupaikkojen opiskelijaohjaajille. Tapahtuma järjestettiin osana opiskelijoiden Projektiosaamisen opintojaksoa. Tapahtuman tarkoituksena oli päivittää opiskelijaohjaajien tietoa harjoitteluiden käytänteistä, sisällöistä ja tavoitteista sekä jakaa opiskelijoiden näkemyksiä harjoittelusta. Yhteistoiminnallisuus, organisointitaito, työelämälähtöisyys ja ongelmanratkaisukyky ovat osaamisalueita, joita opiskelijoiden on pystyttävä toteuttamaan käytännössä. Nämä osaamisalueet olivat Projektiosaamisen opintojakson lähtökohtana toteutettaessa tätä tapahtumaa. Projektiosaamisen taidot ovat kasvava osa-alue työelämässä tarvittavista taidoista, kun työnkuva monilla aloilla on muuttamassa muotoaan. Tapahtuma alkoi näiden kahden tutkinto-ohjelman yhteisellä

26 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

osuudella koulutusten tämän hetkisestä tilasta ja kehitysnäkymistä Oulun ammattikorkeakoulun koulutus- ja TKI- johtaja Annikki Savolaisen kertomana. Hän mainitsi muun muassa oppilaitoksen internet-sivujen (www.oamk.fi) tukevan oppilaitoksen ja työelä-

män välistä yhteistyötä julkaisemalla kehittämisprojekteja verkkosivuillaan. Hän kannusti myös työpaikkojen edustajia tuomaan uusia ideoita opinnäytetöiden ja projektien aiheiksi. Lehtori Outi Mäkitalo ja yliopettaja Anja Henner jatkoi-

Tilaisuuteen osallistuivat bioanalytiikan ja radiografian sekä sädehoidon opiskelijaohjaajat ja opettajat, lehtori Irja Parkkinen edessä vasemmalla, ja tapahtuman toteuttaneet opsikelijat.

Toisen vuoden bioanalytiikan opiskelijat jakoivat kokemuksiaan ja kehittämisideoitaan harjoitteluiden ohjaajille.

vat kertomalla opinnäytetöiden mahdollisuuksista työelämän kehittämisessä. He painottivat työelämälähtöisten opinnäytetöiden tärkeyttä. Opinnäytetyöt eivät ole käytettävyydeltään tilaajasidonnaisia, vaan niitä voidaan hyödyntää laajemminkin. Theseus-tietokannasta (www.theseus.fi) löytyvät kaikki tuotetut opinnäytetyöt sähköisessä muodossa. Kampus-opo Susanna Saarinen esitteli tasa-arvosuunnitelman toteutusta ja hyvän käytöksen protokollaa Oulun ammattikorkeakoulussa. Vastikään uusittua tasa-arvosuunnitelmaa on tarkoitus viedä tiedoksi harjoittelupaikkoihin, jotta jokaisella opiskelijalla on yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen lähtökohdistaan riippumatta. Yhteisen osuuden päätti lehtori Anitta Koistisen esittely uudesta harjoittelupaikkojen Jobiili-varausjärjestelmästä, joka on päivitetty versio tällä hetkellä käytössä olevasta Jobstep-varausjärjestelmästä. Jobiili tulee tulevaisuudessa korvaamaan Jobstepin kokonaan, mutta siihen asti järjestelmät toimivat rinnakkain.

Uusia ominaisuuksia Jobiilissa ovat muun muassa värikoodein merkityt harjoitteluviikot varaustilanteen mukaan sekä harjoitteluviikkojen näkyminen myös päivämäärinä. Bioanalyytikoille suunnatun osuuden aluksi tutkintovastaava Paula Reponen välitti ajankohtaiset tutkinto-ohjelmaterveiset, kuten tulevat muutokset opintosuunnitelmaan. Suurimpana muutoksena tulee bioanalytiikan opintojen alkaminen monimuoto-opetuksena joka toinen vuosi. Nykyisen opintosuunnitelman mukaan bioanalytiikan opintoihin sisältyy 30 opintopisteen verran englanninkielisiä opintoja. Opiskelijat Jaakko Puistola, Saana Viheriälä ja Saimi Ristimella jakoivat omia kokemuksiaan ja mielipiteitään suoritetusta harjoittelusta. Tapahtuma päätettiin koulun laboratorio- ja simulaatiotilojen esittelyyn. Tapahtuma yhtenäisti opiskelijoiden ja harjoitteluohjaajien tietoutta harjoitteluun liittyvistä käytänteistä sekä loi yhteisymmärrystä harjoittelun eri osa-alu-

eista. Opiskelijat ja ohjaajat pystyivät paremmin samaistumaan toistensa asemiin harjoittelun osapuolina. Osallistujilla oli myös mahdollisuus verkostoitumiseen ja kokemusten jakamiseen työhön liittyvissä asioissa. Tapahtumasta kerätty palaute oli positiivista ja osallistujat kokivat tapahtuman tarpeelliseksi. Tällainen tapahtuma edistää oppilaitoksen ja työelämän välistä yhteistyötä sekä osaltaan varmistaa yhteistyön jatkuvuutta katkeamattomana myös tulevaisuudessa. Opiskelijoille tapahtuma antoi ensiarvoisen tärkeää tietoa opintojensa yhteydestä työelämään ja tietoa harjoittelujen sisällöistä ja harjoitteluun valmistautumisesta. Opiskelijoiden näkemys koulun ja harjoittelupaikkojen yhteistyöstä laajeni auttaen opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuudessaan yhteistyön eri muodot. Tapahtumaa järjestäessään opiskelijat saivat kokemusta ryhmätyöskentelytaitojen syventämisestä ja käsityksen siitä, mitä projektityöskentely parhaimmillaan voi olla.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Kirsi Hukkanen, ELH, TtM KUVAT 123RF

Mikä saa meidät aamulla nousemaan ylös? Miten jaksamme innostua uuden päivän tuomista haasteista? Mikä meille on tärkeää niin työssä kuin arkielämässä? Yhtenä selittävänä tekijänä tähän pidetään motivaatiota. Oleellista motivaatiolle on sen rakentuminen kolmesta tekijästä: ihmisen persoonallisuus, toimintaympäristö ja toiminnan sisältö. Lisäksi motivaatio on yhteydessä muun muassa jaksamiseen, asenteisiin, yleiseen vireyteen, tavoitteellisuuteen ja koko elämiseen yleensä. Tässä artikkelissa tarkastelen motivaatiota ilmiönä ja yksilön ominaisuutena.

28 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Jaksaminen on yleinen keskustelunaihe mm. työpaikan kahvipöydässä. Miksi näin? Olemmeko fyysisesti väsyneitä vai ahdistaako jokin muu tekijä? Rasittavatko meitä ympäristössä tapahtuvat muutokset vai puuttuuko meiltä yksinkertaisesti motivaatio luoda uutta päivää? Mitä motivaatio on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Tätä asiaa tarkastelen tässä artikkelissa. Jaksamattomuus yleensä ”syö” ihmistä itseään, mutta myös ympäristöä. Jatkuva negatiivinen tunnelma on yllättävän tarttuvaa ryhmässä. Jopa yhden henkilön asenne voi vaikuttaa koko ryhmän sisäiseen tunnelmaan. Usein käy niin, että henkilö(t) ei(vät) tule ajatelleeksi omaa osuutta tähän tunnetilaan, vaan syytetään helposti toisia henkilöitä tai muuta ulkoista tekijää. Jaksamattomuuden ennalta ehkäisy on vaikeaa, koska se mikä toista ahdistaa, on toiselle sopivaa. Miten voimme vaikuttaa tilanteeseen? ”Motivaatio on keskeinen käsite työelämässä, kun yritetään ymmärtää, miten ihmiset tulkitsevat ympäristöään ja ryhtyvät toimeen ja ohjaavat toimintaansa” (Salmela Aro & Nurmi 2002, 188). Samalla tavalla motivaatio ilmenee yleensä elämässä. Tulisi vain löytää ne keinot, joilla motivaatiota ylläpidetään. Uuden oppimista pidetään yhtenä motivaatiota ylläpitävänä keinona ja oppiminen on – toisin kuin kuvitellaan - mahdollista koko elämänkaaren ajan.

Motivaatio käsitteenä Kirjallisuudesta löytyy niin määritelmiä kuin teorioita motivaatiosta. Seuraavassa kaksi motivaation määritelmää: ”Motivaatio on tiettyyn tilanteeseen liittyvä psyykkinen tila, joka määrää, miten vireästi, millä aktiivisuudella ja ahkeruudella, ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu” (Ruohotie & Honka 1999, 13).

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

”Motivaatio on voima, joka saa meidät toimimaan ja se on lähtöisin yksilön sisältä. Jos se määritellään vahvaksi pyrkimykseksi kohti kohdetta tai tilaa tai niistä poispäin, se voidaan oppia ja sitä voidaan kehittää. Sen ei tarvitse olla synnynnäistä” (Hämäläinen 2001,187; sit. Denis E. Waitley). Molemmat määritelmät lähtevät siitä, että motivaatio on yksilölle ominainen tila. Se on voimakas sisäinen tila, joka vetää meitä kohti tiettyä kohdetta. Motivaatiosta on olemassa myös useita teorioita. Teorioilla yleisesti tarkoitetaan sitä, että ne ovat tieteellisesti testattuja kuvauksia erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen ja ennustamiseen. Nykyisen motivaatioteorian mukaan yksilön sisäiset prosessit ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat motivaatioon. Ihminen muokkaa omaa käyttäytymistään oman ajatusmaailman ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Motivaatioprosessi on siis yksilön ominaisuus ajatella ja jäsentää ympäristöään. Motivaation alkuunpanevana voimana toimivat motiivit. Ne ovat meidän sisäisiä ominaisuuksiamme, samoin kuin tarpeet ja vietit. Motiivi on tavoitetilaan kohdistuva, toistuva kiinnostus tai mielentila, joka aktivoi, suuntaa tai valikoi yksilön toimintaa. Motiiveihin liittyen Crista Nyberg puhuu puolestaan motivaatiotekijöistä. Motivaatiotekijöillä hän tarkoittaa yksilöllä olevia, luontaisia tarpeita silloin, kun ollaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Näitä motivaatiotekijöitä on yhdeksän: vuorovaikutus, turvallisuus, seikkailu, valta, ilmaisu, vapaus, laajeneminen, arvostus ja yhteys. Kyse on yksilöllisistä ja luontaisista arjen tarpeista, mitkä ovat kullekin henkilölle tärkeitä ja omia ominaisuuksia, jotka virittävät arjen toimintaa. Nybergin mukaan tasapainoisen ja tyytyväisen elämän löytämiseksi näitä motivaatiotekijöitä

30 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

tulisi pyrkiä toteuttamaan työpaikalla ja vapaa-ajalla. Näin elämästä tulee mielekkäämpi ja se vahvistaa yleistä jaksamista. Motivaatio syntyy yksilön sisältä, ulkopuoliset henkilöt voivat auttaa motivaation säilymistä, mutta ennen kaikkea kyse on itsensä löytämisestä. Taulukossa 1 olen kuvannut motivaatiotekijät ja sen mitä ne tarkoittavat henkilön ominaisuutena sekä odotuksina työtä kohtaan. Kukaan meistä ei omista vain yhtä tekijää, vaan olemme sekoitus näistä kaikista. Usein kaksi – kolme tekijää on vallitsevana ja muut heikompina. Motivaatiotekijöiden sekoitus tekee meistä erilaisia niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla suhteessa siihen mitä teemme ja miten asennoidumme. Motivaatio kuvaa siis eräänlaista yksilön tavoitteellista tunnetilaa, samalla se kuvastaa ihmismielen salaperäisyyttä sekä ihmisten erilaisuutta. Yksilön motivaatio paljastuu kaikessa toiminnassa ja asenteissa, se ei ole välttämättä tietoista toimintaa tai ajattelua, mutta se kuvastaa sitä miksi teemme asioita tai toimimme tietyllä tavalla. Motivaation vaikutus käyttäytymiseen näkyy kolmella eri tavalla: ensinnäkin se on käyttäytymisen energian lähde, toiseksi se suuntaa käyttäytymistä ja kolmanneksi se säätelee käyttäytymistä. Näin se vaikuttaa niin yrittämiseen, sitoutumiseen, tehtävien valintaa kuin itse suorituksen laatuun.

Motivaation lähteet On todettu, että motivaatio ohjaa toimintaamme osin tiedostamatta. Miten tämä ohjaus sitten toimii? Kirjallisuuden mukaan motivaation lähteinä toimivat karkeasti jaoteltuna: sisäiset ja ulkoiset motiivit, tunne- ja tietoperäiset motiivit sekä toimintaympäristön vaikutus motiiveihin. Toimintaamme ohjaavat pääsääntöisesti niin sisäiset kuin ulkoiset

motivaatiot. Sisäiset motivaatiot ovat omia, tunneperäisiä haluja ja pyrkimyksiä tavoitella jotain, tällöin tekeminen luo jaksamista. Työssä motiiveina toimivat työn kiinnostavuus ja työn sisältö. Vapaa-ajalla puolestaan motiiveina toimivat harrastukset tai muu tavoitteellinen toiminta. Ulkoiset motivaatiot ovat puolestaan ympäristön luomia, oletettuja tavoitetiloja. Motiiveina toimivat tällöin ulkoapäin tulevat yllykkeet, esim. palkkio. Yksilön motivaation kehittyminen tapahtuu prosessinomaisesti täydellisestä motivaation puuttumisesta ulkoisen motivaation kautta sisäiseen motivaatioon. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio riippuvat myös kannustetekijöistä siten, että tehtäväkannusteet vaikuttavat eniten sisäiseen motivaatioon, vuorovaikutuskannusteet vaikuttavat sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon ja taloudelliset sekä fyysisen ympäristön kannusteet vaikuttavat eniten ulkoiseen motivaatioon. Todellisuudessa työssä tarvitaan sekä sisäistä että ulkoista motivaatiota. Voinee siis ajatella, että tehtävän vaativuutta vastaava palkkio motivoi tulemaan töihin, mutta tehtävän mielenkiintoisuus motivoi tekemään töitä päivittäin, lisäksi työpaikalla toimivat vuorovaikutussuhteet tekevät työpäivästä kivan, mikä myös kannustaa tulemaan töihin. On todettu, että työyhteisössä motivaatioon vaikuttavat sosiaalinen ympäristö, osaaminen, koettu autonomia ja työn koettu merkitys. Erityisesti autonomian lisääminen parantaa työntekijöiden motivaatiota. Työyhteisöä puolestaan motivoi ja vahvistaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus, työn haasteellisuus, yrittämisen tunne ja tunne siitä, että viihtyy työpaikassaan. Motivaation kokeminen on yksilölähtöistä; yksi asia vetää yhtä henkilöä puoleensa, toinen toista. Parhaiten työhön liittyvään

Motivaatiotekijä Henkilökuvaus

Odotukset työtä kohtaan

Vuorovaikutus

Henkilö haluaa vaihtaa kuulumisia säännöllisesti, HAKEE TIETOA JA HALUAA hän on tiedonjanoinen ja kiinnostunut uuden op- KESKUSTELUA pimisesta. Osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin on tapa saada tietoa. Hänelle tiedonkulku on tärkeää myös vapaa-ajalla. Hän on hyvä kommunikoimaan.

Turvallisuus

Henkilö haluaa suunnitelmia ja tietoa tulevas- HALUAA ENNAKKOTIETOA ta. Hän arvostaa varmuutta ja selkeyttä eikä pidä JA TUTTUJA KUVIOITA muutoksista. Suunnittelu ja asioiden varmistelu sekä rutiinit työtehtävissä ovat tärkeitä. Muutokset tuottavat stressiä. Hän pyrkii välttämään virheiden tekemistä.

Seikkailu

Henkilö on aktiivinen ja harrastaa useita asioita. ODOTTAA VAIHTELEVUUTTA Hän haluaa muuttaa asioita ja ottaa riskejä eikä JA YLLÄTYKSIÄ pidä rutiineista. Hän on työpaikan muutosagentti.

Valta

Henkilö arvostaa vaikutusvaltaa ja vastuuta, hän ARVOSTAA VAIKUTTAMISTA uhkuu itseluottamusta ja voimaa, ottaa usein joh- JA VAIHTOEHTOJEN HAKEMISTA tajan roolin sekä hankkii valtaa ja vastuuta. Hän inhoaa byrokratiaa. Hän on luontainen johtaja.

Ilmaisu

Henkilö haluaa näkyä ja kuulua, ulkoinen olemus ETSII LUOVIA RATKAISUJA viestii yksilöllisyyttä. Hän kannustaa muita ilmai- JA PITÄÄ ESIINTYMISESTÄ suun. Vahvuutena ovat innovaatiot ja esiintyminen.

Vapaus

Henkilö on spontaani, välttää rajoittavia sitoumuk- HAKEE ITSENÄISYYTTÄ sia, haluaa luoda itselleen aikataulut ja säännöt. JA TEKEE OMIA VALINTOJA Hän on oma-aloitteinen ja itsenäinen työssään.

Laajeneminen

Henkilö nauttii toiminnan laajentamisesta, miettii HAKEE VISIOITA JA UUSIA TEEMOJA miten nykyisiä puitteita voisi kehittää, kasvu ja rajojen siirtäminen ovat tavoitteita. Vapaa-ajalla on usein keräilyharrastus. Vahvuutena ovat visiot ja uuden luominen.

Arvostus

Henkilö on ystävällinen ja sovitteleva, luo ilmapii- LUO KOHTAAMISIA riä, on hyvä isäntä/emäntä tilaisuuksissa. Hänelle JA HYVÄÄ ILMAPIIRIÄ on tärkeää, että voi kokea kuuluvansa joukkoon. Tarvittaessa hän on hyvä sovittelija.

Yhteys

Henkilö on erittäin sosiaalinen, järjestää mielellään TAVOITTELEE JUTUSTELUA tilaisuuksia, yhdessäolo on tärkeää, ei ole valikoi- JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ va ihmisten suhteen. Hän on hyvä ilmapiirin luoja.

Taulukko 1. Kuvaus motivaatiotekijöistä (Crista Nybergin mukaan).

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

motivoitumiseen voidaan vaikuttaa huomioimalla eri motivaatiotekijät mm. kehittämällä työn sisältöä.

Motivaation merkitys työssä Työmotivaatiota selittävät erilaisten tarpeiden tyydytys, erilaisten kannusteiden saaminen ja työhön liittyvät odotukset. Motivaatio saa meidät yrittämään, sitoutumaan työhön, tavoittelemaan haasteellisia tehtäviä ja tekemään laadukkaita työsuorituksia. Motivaation puute työelämässä näkyy moninaisina ilmiöinä. Se voi näkyä esim. vanhempien työntekijöiden joukossa siten, että halukkuus työssä jatkamiseen vähenee. Yleisesti motivaation puutteeseen voi vaikuttaa johtamistavat, työpaikan asenteet ja ilmapiiri sekä työolot. Se näkyy työpaikalla myös vastuun välttelynä, poissaoloina ja mahdollisesti asioita vastustavana käyttäytymisenä. Motivaatiota laskee myös kontrolloiva ilmapiiri, työpanoksen väheksyminen sekä ahdistava ryhmähenki. Kontrolloivina teki-

32 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

jöinä voivat olla mm. raha, autoritaarinen esimies, negatiivinen työilmapiiri, kilpailu ja arvioinnit. Edistämällä sisäistä motivaatiota saadaan aikaiseksi työn tekemisen iloa, sillä sisäisesti palkitseva työ tuntuu hyvältä. Sisäinen motivaatio saa työntekijän viihtymään paremmin työssään, hän kokee työnsä tärkeänä ja panostaa siihen aiempaa enemmän. Sisäistä motivaatiota voidaan tukea mm. tiedostamalla työn merkitys sekä työssä edistyminen sekä tunne osaamisesta ja mahdollisuudesta tehdä valintoja. Autonominen ilmapiiri myös parantaa työmotivaatiota. Autonomia näkyy ulospäin innovatiivisuutena, aloitteellisuutena, luovuutena ja kokeilunhaluna. Työyhteisön hyvä ilmapiiri lisää työtyytyväisyyttä, pitää yllä korkeaa motivaatiota ja saa työntekijän sitoutumaan yritykseen. Ilmapiiri voi luoda suoritusmotivaatiota, jolloin keinoina ovat mm. henkilökohtaisen vastuun korostaminen, aloitteellisuuden salliminen, palkitseminen työsuorituksen perusteella. Ilmapiiri

voi luoda myös liittymismotivaatiota, jolloin suositaan läheisiä ihmissuhteita, sallitaan vapauksia ja annetaan tukea sekä hyväksytään erilaisuus.

Yhteenveto Motivaatio liittyy moneen asiaan niin työelämässä kuin vapaa ajalla. Yksilön luontaiset motivaatiotekijät määrittävät sitä, mitä me odotamme työltä ja miten me suuntaamme omaa toimintaamme vapaa-ajalla. Jotta työviihtyvyys ja elämän mielekkyys säilyisivät, meidän tulisi löytää tasapaino motivaatiotekijöiden ja elämän välillä. Lähdin pohtimaan motivaatiokäsitettä, koska työpaikan ryhmäkehityskeskusteluissa tuli esille, että ”meillä on pääsääntöisesti hyvin motivoituneita työntekijöitä”. Tämä tarkoittanee sitä, että työpaikalla on hyvin samansuuntaisesti motivoituneita työntekijöitä. Silloin, kun työ koetaan motivoivaksi, on kiva tulla töihin. Motivaatio työssä on jokseenkin kohdallaan, jos työntekijä on löytänyt omat motivaatiotekijänsä ja pystyy niitä käsittelemään työssä niil-

tä osin kuin se on mahdollista tai osaa toteuttaa itseään vapaa-ajalla. Jokaisen olisi hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä: mikä minulle on tärkeää työssäni? Mitkä tekijät vetävät minua tähän työhön? Apua vastausten löytämiseen saa motivaatiotekijätestistä sivustolta http://kollega.fi/2016/11/testaa-motivaatiotekijasi/. Työntekijän motivaatioon voivat esimiehet ja organisaation johto vaikuttaa siten, että luodaan työtehtäviä, joissa on sopivasti autonomiaa, vaikuttamisen mahdollisuuksia, esiintymismahdollisuuksia, toisaalta rutiineita ja toisaalta muutoksia, myös keskustelutilaisuuksia tiedon vaihtoon. Tällä hetkellä työpaikkojen osalta tyydymme – motivaation näkökulmasta - ehkä liikaa siihen, mitä työnantaja tarjoaa. Työntekijöiden tulisi enemmän vaatia työtehtäviin sellaisia sisältöjä, jotka motivoivat heitä jaksamaan useita vuosia eteenpäin. Tämä olisi myös työnantajan etu. Lisäksi pohdinta työhön liittyvistä motivaatiotekijöistä olisi hyödyllinen keskustelun aihe työyhteisöissä.

Ehkä entisajan soveltuvuustestit takasivat sen, että työntekijät olivat samansuuntaisesti motivoituneita. Nykyään työntekijöiden odotukset ja motivaatiot voivat olla työntekijöiden kesken hyvinkin erilaisia ja tähän tulisi reagoida niin työnantajien kuin työntekijöiden taholta. Riittääkö siis laboratoriotyön kuvaukseksi pelkästään jaksotyö ja onko se ainoa kriteeri työlle? Miten kliinisen laboratorion työn sisältöjä tulisi kehittää, jotta eritavoin motivoituneet työntekijät kiinnostuisivat eri työtehtävistä? Kirjoitukseni alkoi kysymyksillä ja päättyi kysymyksiin. Tämä ehkä osoittaa sen, että motivaatio ei ole yksiselitteinen ilmiö ja vaatinee pohdintaa organisaatioissa.

Lähteet: 1. Crista Nyberg 2017. Yhdeksän Motivaatiotekijää. Verkkoluento 21.1.2017. Snellman kesäyliopisto. 2. Hämäläinen, Pekka 2001. Jaksamisesta innostumiseen työssä ja elämässä. Tammi Oy, Hel-

sinki. ISBN 951-31-2238-7. 3. Ilmarinen J. Työkyky talomalli. http://www.tyoika.fi/files/2016/03/4.-Juhani-Ilmarinen_TampereFinal041016.pdf (luettu 6.1.2017) 4. Salmela-Aro, Katariina ja Nurmi, Jari-Erik (toim) 2002. Mikä meitä liikuttaa, modernin motivaatio-psykologian perusteet. PS–kustannus, Otavan kirjapaino Oy. ISBN 952-451-055-3. 5. Liukkonen, J., Jaakkola, T., Suvanto, A. (toim.) 2002. Rahasta vai rakkaudesta työhön? Mikä meitä motivoi? Likes–työelämänpalvelut Oy. ISBN 95299045-0-9. 6. Liukkonen, J., Jaakkola, T., Kataja, J. 2006. Taitolajina työ, johtaminen ja sisäinen motivaatio. Edita Prima Oy. ISBN 951-374609-7. 7. Lääkärikirja Duodecim. Mitä terveys on? www.terveyskirjasto.fi. Hakusanana terveys– määritelmä. Luettu 15.8.2012. 8. Ruohotie, P. ja Honka, J. 1999. Palkitseva ja kannustava johtaminen. Edita Oy. ISBN 951-372875-7.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Eeva Liikanen, Lea Salomaa ja Laura Niemi KUVA 123RF/JiiStyle

Bioanalyytikko ESITARKASTAJANA

34 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Patologian laboratorioissa eri puolilla Suomea työskentelee arviolta 130-140 bioanalyytikkoa/laboratoriohoitajaa esitarkastajina. Ammattiryhmä on huonosti tunnettu terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja jopa omien kollegoiden keskuudessa. Suomen sytologiassistentit ry on esitarkastajien ammatillinen yhdistys, jonka tehtävänä on tiedottaa jäsenilleen alan koulutuksista niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä järjestää oman erikoisalan vaatimaa koulutusta käytännön työn tueksi. Yhdistyksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa on tullut esiin, kuinka vähän ammattiryhmästämme ja esitarkastajien työstä, koulutuksesta ja työhön perehtymisen pitkästä kestosta tiedetään. Viime vuosina terveydenhuollossa on tehty isoja organisaatiouudistuksia ja esimiehetkään eivät välttämättä ole kliinisen laboratoriotyön edustajia. Yhdistys on laatinut esitarkastajille tehtävänkuvauksen, jonka toivotaan selventävän tilannetta.

Historiaa Esitarkastajien, aikaisemmalta nimitykseltään sytologiassistenttien ammattiryhmä syntyi 1960-luvun lopulla, kun Suomessa aloitettiin gynekologisten joukkotarkastusirtosolunäytteiden otto. Patologien työmäärä kasvoi niin merkittävästi, että heidän avukseen koulutettiin sytologiassistentteja eli esitarkastajia. Sytologiassistenttien koulutus kesti yhdeksän kuukautta ja sen aikana perehdyttiin monipuolisesti pääosin gynekologisen sytologian teoriaan ja solumorfologiaan mikroskopointiharjoituksin. Koulutuksen jälkeen he vielä harjoittelivat työpaikoilla ennen itsenäistä työskentelyä. Sytologiassistenttien koulutus loppui 1960luvun lopulla sen jälkeen, kun laboratoriohoitajakoulutus alkoi. Laboratoriohoitajakoulutuksessa oli mahdollisuus erikoistua histolo-

giaan ja sytologiaan, jolloin saatiin valmiudet toimia esitarkastajana, mutta työ vaati kuitenkin erikoistumisesta huolimatta pitkän perehtymisen työpaikoilla. Tällaista vanhamuotoisen kaltaista erikoistumista (kliininen histologia ja/tai sytologia) ei ole ollut noin kahteenkymmeneen vuoteen.

Koulutus tällä hetkellä Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikkokoulutuksessa bioanalyytikko-opiskelijat saavat opintojensa aikana valmiudet kliinisen sytologian perusteisiin. Opintojen laajuus opintoviikkoina eroaa ammattikorkeakouluittain, koska ammattikorkeakouluissa ei ole valtakunnallisia opetussuunnitelmia. Perustason opetus sisältää teoriaa ja lyhyen käytännön harjoittelun, jonka pituus ja sisältö vaihtelevat osittain opiskelijan omien tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaan. Vastavalmistuneilla bioanalyytikoilla ei ole suoraan valmiuksia patologian laboratorion esitarkastajan työhön, vaan työ vaatii pitkän perehdytyksen työn ohessa. Ammattikorkeakouluissa ei ole ollut tarjolla peruskoulutuksen suorittaneille bioanalyytikoille sytologian teoreettista koulutusta tai mikroskopointiharjoittelua, vaan täydennyskoulutus on ollut yhdistysten järjestämien koulutusten varassa. Nykyisin sytologisten näytteiden esitarkastukseen perehtyminen tapahtuu pääsääntöisesti työpaikoilla kokeneemman esitarkastajan ohjaamana ja patologin valvonnassa. Työn vaativuudesta johtuen perehtyminen esitarkastajan työhön kestää kauemmin kuin millään muulla bioanalytiikan/kliinisen laboratoriotyön alueella. Käytäntö on yleensä sellainen, että perehtyjä katsoo ensin mallilaseja erilaisista solumorfologisista muutoksista. Sen jälkeen hänen pitää katsoa arviolta 1000 näytelasia siten, että kokenut esitarkastaja katsoo ne perehtyjän

jälkeen. Mikäli osaaminen on hyväksyttävällä tasolla, sen jälkeen voi siirtyä itsenäiseen työskentelyyn. Koska sytologiassa on monia eri osa-alueita, yleinen näkemys on, että viidessä vuodessa saavuttaa kaikkien osa-alueiden hallinnan. Perehtymisen pitkäkestoisuus johtuu työn vaativuudesta, sytologisten näytteiden muutosten teoreettisen hallinnan syvällisyydestä, elinkohtaisten solumorfologioiden monimuotoisuudesta sekä poikkeavien löydösten syntymekanismien ymmärtämisestä. Teoreettiseen osaamiseen kuuluu myös tieto solumorfologiaan vaikuttavista potilaan saamista hoidoista tai muista sairauksista, jotta vältytään virhetulkinnoilta.

Mitä esitarkastaja tekee? Esitarkastaja tarkastaa mikroskoopilla jokaisen näytelasilla olevan solun eli mikroskopoi näytelasin kokonaisuudessaan, hän ei saa ohittaa yhtään solua. Hän merkitsee näytelasiin poikkeavat solut ja löydökset patologia varten. Yleinen käytäntö on, että patologi katsoo näytteestä vain yleiskuvan ja esitarkastajan rengastamat löydökset. Tarkastelun jälkeen patologi joko vahvistaa esitarkastajan ehdotuksen tai muuttaa sitä ja tekee sen pohjalta diagnoosin sekä jatkotutkimussuosituksen kliinikolle. Patologi ei katso koko näytelasia, vaan hänen tulee voida luottaa esitarkastajan osaamiseen. Esitarkastajan keskeisenä tehtävänä on erottaa normaalit solut pahanlaatuisista, tunnistaa muutokset näytteistä ja antaa näytteestä alustava lausunto patologille vahvistettavaksi. Esitarkastajan tulee tuntea sytologisten näytteiden (gynekologien irtosolunäyte, hengitysteiden ja virtsateiden näytteet, erilaiset ontelonestenäytteet ja ohutneulabiopsianäytteet) normaalit solut ja muut normaalit löydökset, mikrobiologiset ja hyvänlaatuiset muutokset sekä erilaisten pa-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

hanlaatuisten kasvainten eriasteiset solumuutokset. Esitarkastaja hallitsee eri näytetyyppien raportointijärjestelmät (mm. Bethesda ja Papanicolaou) ja antaa löydösten perusteella lausuntoehdotuksen patologille. Kokeneet esitarkastajat vastaavat joissakin laboratorioissa nykyisin gynekologisista joukkotarkastusirtosolunäytteistä normaalit näytteet ilman, että patologi katsoo niitä. Käytännöt vaihtelevat eri laboratorioissa siten, että joissakin paikoissa kaksi esitarkastajaa katsoo näytteen ja viimeiseksi katsonut kuittaa normaalin vastauksen. Joissakin paikoissa vain yksi esitarkastaja katsoo näytteen. Jos näytteessä on poikkeavia löydöksiä, se menee patologille vastattavaksi. Työ on siis erittäin vastuullista.

Hyvän esitarkastajan ominaisuudet Bioanalyytikon työssä tarkkuus ja huolellisuus ovat erittäin olennaisia ominaisuuksina. Esitarkastajan työssä nämä ominaisuudet korostuvat ja niiden lisäksi tarvitaan hyvää visuaalista hahmotuskykyä, hyvää näkömuistia, kärsivällisyyttä ja sitkeyttä sekä konsultointi- ja raportointikykyä. Esitarkastajalta vaaditaan myös luovuutta ja vahvaa päätöksentekotaitoa. Jatkuva osaamisen kehittäminen on tärkeää, sillä esitarkastaja ei koskaan tule työssään valmiiksi.

Miten muualla Euroopassa? Esitarkastajien koulutus ja työnkuva vaihtelevat kansainvälisesti ja paljon Euroopankin sisällä. Koulutuksen järjestäminen on

36 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

haasteellista, koska ammatissa toimivia on vähän ja esitarkastajana toimiakseen tarvitaan pitkä perehtymisaika. Se vaihtelee Euroopassa kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kolmessa kuukaudessa voi perehtyä hyvin rajattuun työnkuvaan. Kansainvälisesti perehtyjien tulee katsoa ohjatusti 770-7000 (enimmäkseen noin 1000) gynekologista näytettä, jotta he voivat vastata näytteitä itsenäisesti. Suomalaisista esitarkastajista 40-50 on suorittanut kansainvälisen (IAC) esitarkastajan tutkinnon, mutta ilmeisesti kukaan ei ole suorittanut QUATE-tutkintoa. Joissakin maissa, kuten Britanniassa, esitarkastajat akkreditoidaan. Britanniassa esitarkastajat voivat vastata myös tietyn asteisia solumuutoksia itsenäisesti. Heidän tulee sitä ennen suorittaa vaativat kahden vuoden opinnot. Ruotsissa on tällä hetkellä valtava pula patologeista ja siellä esitarkastajat vastaavat joissakin laboratorioissa itsenäisesti kaikki gynekologiset löydökset myös syövät.

Tulevaisuus Uudet tekniikat valtaavat alaa. Gynekologisessa sytologiassa nestepapa yleistyy. Automaatiokin varmasti lisääntyy myös sytologiassa. Näytemäärät tulevat vähenemään ja papasytologian osuus tulee vähenemään patologin työssä. Joissakin koulutuksissa on visioitu, että esitarkastajien koulutus voisi olla kaksivaiheinen, kuten Englannissa, jolloin ensimmäisen esitarkastuksen jälkeen näytteen katsoisi ”senior”-esitarkastaja, joka olisi saanut lisäkoulutusta työhönsä ja voisi antaa näytteestä lopullisen vastauksen, myös pahanlaatui-

sista löydöksistä. Näin saataisiin myös esitarkastajan urakehitys turvattua. Tällä hetkellä tähän tarvittavaa koulutusta ei ole Suomessa saatavilla, joten esitarkastus jatkuu nykyisessä muodossaan vielä pitkään. Kun on keskusteltu näytemäärien vähenemisestä, usein on herännyt huoli esitarkastustyön riittävyydestä. Patologeista on pulaa ja jos heidän työnsä saadaan kohdennettua vaativaan diagnostiikkaan esim. jatkokouluttamalla kokeneita esitarkastajia, se toisi tehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä turvaisi esitarkastajien työn tulevaisuuden. Patologit arvostavat esitarkastajia, sillä ilman esitarkastajia heidän työtaakkansa olisi kestämätön. Nähtäväksi jää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta jatkossakin esitarkastaja tarvitsee patologia ja patologi esitarkastajaa.

Lähteet 1. H e r b e r t A , A n i c V, Cochand-Priollet B, Dina R, Ehya H, Eide M-L, Fabre M, Field A, Kapila K, Kardum-Skelin I, Oliveira MH, Olszewski W, Önal B, Nasioutziki M, Nayar R, Nielsen K, Shabalova I, Schmitt F, Tötsch M, Wilson A, Vass L, Zeppa P. Training and practice of cytotechnologists: a discussion forum focused on Europe. [Review]. Cytopathology 2014;25:307-15. 2. Anic V, Eide ML. Survey of training and education of cytotechnologists in Europe. [Review]. Cytopathology 2014;25:302-6. 3. Tötsch M. Education and training in cytology in Europe. Cytopathology 2016;27:317-20.

TEKSTI Lea Salomaa, Anneli Elfving KUVAT 123RF sekä Anneli Elfvingin oma arkisto

Näytteenottaja AMMATINHARJOITTAJANA

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Terveydenhuollossa tehdään perinteisesti työtä joko vakituisissa tai määräaikaisissa työsuhteissa. Harvinaisempaa on yrittäjänä toimiminen. Patologian laboratoriot ovat kautta vuosien ostaneet esitarkastustyötä ammatinharjoittajina toimivilta laboratoriohoitajilta/bioanalyytikoilta, jotka tekevät työtä kotoa käsin. Muilla laboratoriotyön osa-alueilla se on ollut harvinaista, vain muutamia yrityksiä on rekisterissä. Tulevaisuuden visiot näyttävät suuntautuvan yhä suurempiin analysointiyksiköihin ja näytteenotto on pienten yksiköiden perustoimintaa. Näytteenotto on vain murto-osa laboratoriohoitajan koulutusta ja työtä. Voiko sen varaan perustaa yrityksen? Kyllä voi. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella on jo lähes kymmenen

vuotta ollut yrittäjä, joka on tehnyt näytteenottoa ensin ammatinharjoittajana ja myöhemmin työnantajana, jolla oli yrityksessään myös palkattuja työntekijöitä. Anneli Elfvingin tie yrittäjäksi lähti eripituisista työttömyysjaksoista 2000-luvun alkupuolella, kun hän muutti Pälkäneelle ja laboratoriohoitajan sijaisuuksia oli niukasti tarjolla. Anneli valmistui laboratoriohoitajaksi Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulusta vuonna 1975 ja erikoistui Kuopiossa 1991 kliiniseen kemiaan ja hematologiaan. AMK-tutkinnon hän suoritti Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa 2001. AMK-tutkinnon jälkeen Anneli opiskeli Kuopion yliopistossa työskennellen samaan aikaan Sisä-Savon tervey-

”Ajaminen ei ole koskaan ollut minulle ongelma. Autoillessa saa olla yksin ajatustensa kanssa”, kokee Anneli.

38 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

denhuollon kuntayhtymässä Suonenjoella, josta irtisanoutui vuonna 2004 - viimeistellessään saman vuoden keväällä TtM-tutkintonsa. Anneli haki muutaman kerran esimiestehtäviä perusterveydenhuollosta, mutta ei tullut valituksi tehtäviin. Toisaalta hän ei ollut kovin kiinnostunut siitä ”niukkuuden jakamisesta”, mitä työ olisi tullut olemaan. Hän teki muutaman vuoden erilaisia laboratoriohoitajan sijaisuuksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella, joita niitäkin oli kehnonlaisesti tarjolla. Anneli ei ollut turhan kranttu alan töiden suhteen, mutta kokee vankan koulutustaustansa olleen haaste rekrytoijille.

Tie yrittäjäksi Kahden useamman kuukauden kestäneen työttömyysputken jälkeen, pitkän harkinnan ja kypsyttelyn jälkeen, Anneli päätti ryhtyä yrittäjäksi. Hän otti yhteyttä Työvoimatoimistoon vuoden 2006 loppuvuodesta. Siellä näytettiin heti vihreää valoa. Keväällä 2007 hän kävi Työvoimatoimiston järjestämän yrittäjäkurssin. Myös AMK–tutkinto, jonka hän oli suorittanut 2001, oli yrittäjäpainotteinen. Anneli sai myönteisen starttirahapäätöksen ja perusti yrityksen. Saman kevään toukokuussa hän sai toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen hämeenlinnalaisesta lääkärikeskuksesta. Työ käsitti laboratorionäytteenottoa ja perustason laboratorioanalyysejä nelisen tuntia päivässä. Sopimus oli voimassa kahdeksan vuotta. Vuonna 2007 Annelia pyydettiin tarjoamaan laboratorionäytteenottopalveluja juuri perustetulle työterveyspalveluja tarjoavalle osakeyhtiölle. Näytteenotto tapahtui viidessä eri toimipisteessä, kahdessa eri kaupungissa. Hän lähti rohkeasti tarjoamaan palvelua. Siinä tilanteessa Anneli muuttui työnan-

Luonto on aina edustanut Annelille paikkaa, jossa rauhoittua ja kerätä voimia.

tajaksi: hän palkkasi ja koulutti nuoren lähihoitajan kaverikseen. Myöhemmässä vaiheessa palkkalistoilla oli yksi kokopäiväinen ja yksi osa-aikainen näytteenottaja. Työnantajana Anneli toimi kolme vuotta. Lainsäädännön muututtua 2010 palvelun ostanut yritys kilpailutti sekä näytteenoton että analytiikan. Tuossa kilpailutuksessa Anneli sai melkoisen kokemuksen ”pelisäännöistä”, joilla voidaan pelata tätä peliä.

Sairaus pysäytti Annelille oli kova koetus, kun hän sairastui vakavasti vuonna 2009. Yrityksen toiminta oli juuri silloin laajimmillaan. Sairaus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Oma työpanos oli tietysti hyvin suuri käytännön toiminnassa. Sijaista ei ollut, eikä hän olisi pystynyt päivärahalla ollessaan sellaista palkkaamaankaan. Homman oli kuitenkin joka päivä pyörittävä. Pitkiä sairaslomia Anneli ei pitänyt. Parin päivän päästä sytostaattihoidosta hän työskenteli jo aamupäivät niin normaalisti kuin saattoi. Joustamalla ja sovittele-

malla saatiin työt hoidettua. Yhtenäkään päivänä ei jouduttu pitämään ovia suljettuna. ”Olen joskus ajatellut, että jos olisin ollut tuohon aikaan palkkatyössä, olisin silloin varmasti ollut puoli vuotta sairauslomalla. Nyt ei ollut sitä mahdollisuutta”, kertaa Anneli kokemuksiaan.

Eläkkeellä, mutta ei eläkeläinen Tänä keväänä Anneli jäi eläkkeelle - tai olisiko parempi ilmaista - alkoi nostaa eläkettä. Hän tuntee suurta kiitollisuutta siitä, että on tänään hyvässä kunnossa. Ehkä juuri siksi hän on motivoitunut tekemään vielä työtä ja keikkailee edelleen. Kuluvan vuoden kesä-heinäkuu oli hyvinkin kiireinen. Tässä elämän vaiheessa Anneli on monesti miettinyt menneen saldoa eli sitä, mitä jäi käteen. Vaikka tie yrittäjänä ei missään suhteessa ole ollut helppoa, on se kuitenkin ollut hyvin mielenkiintoinen ja antoisa. Yrittäjyys oli hyvä ratkaisu kaikkien rutiinivuosien jälkeen. Yrittäjyyden tiimoilta Anneli on tavannut pal-

jon uusia mielenkiintoisia ihmisiä ja oppinut uusia asioita, mitä ei vastaavissa määrin olisi tapahtunut, mikäli hän olisi ollut palkkatyössä. Jaksamisestaan Anneli on huolehtinut terveellisillä elämäntavoilla. Perhe on Annelille hyvin tärkeä. Neljä lapsenlasta ovat tuoneet elämään paljon sisältöä. Lomat Anneli on puolisonsa kanssa usein viettänyt pohjoisessa, sekä Suomessa että Norjassa. Hän nauttii tavattomasti luonnon kauneudesta ja monimuotoisuudesta. Joskus Anneli on sanonutkin, että lähdetään yrittäjän kuntolomalle. Hän on ladannut akkujaan syksyn ruskavaelluksilla ja kevättalven hiihtoretkillä ja katsellut yöttömän yön auringon laskua ja nousua. Sitä ei voi sanoin kuvailla, se pitää itse kokea. Monena kesänä Anneli puolisoineen on vuokrannut asuntoauton lomamatkalle, viime syksynä he ostivat oman. Jos Luoja terveyttä antaa, on Annelin tarkoituksena reissata entistä enemmän nyt, kun työ lakkaa vähitellen häiritsemästä vapaa-aikaa.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

ANNELIN KOKEMUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ

SOPIMUKSET? Yksityisellä ja julkisella sektorilla työsopimusten tekotapa vaihtelee. Siinä missä yksityisellä sopimukset tehdään ”tässä ja nyt” yksiköiden esimiesten kanssa, julkisella puolella sopimukset syntyvät usein kilpailutuksen kautta. Sopimus voidaan tehdä myös suorahankintana, mikäli tulevan sopimuksen kokonaisarvo jää julkisen hankinnan kynnysarvon alle. Molemmissa tapauksissa paperinpyöritys on melkoista, suorassa sopimuksessa kuitenkin vähäisempi. TYÖAIKA? Yrittäjältä vaaditaan joustavuutta myös työaikojen suhteen, sillä työnantajien tarpeet ovat erilaiset ja työaika on usein hyvin kirjava. Lähtökohtaisesti yrittäjä tarjoaa palvelua, jota työnantaja ostaa tarpeeseensa. PALKKA? Palkkaa määriteltäessä on huomioitava, ettei yrittäjällä ole työnantajaa, joka maksaisi sairausloma-ajan palkan ja lomakorvaukset, koulutukset tai vakuutukset. Palkassa täytyy huomioida myös pitkä työkokemus sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sekä kokemuksen ja koulutuksen tuoma vahva ammattitaito. TYÖYHTEISÖN MUIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUHTAUTUMINEN YRITTÄJÄÄN? Anneli ei ole kokenut muiden työntekijöiden suhtautuneen kielteisesti yrittäjyyteensä. Hänet on otettu hyvin vastaan. Anneli kokee osaamistaan ja ammattitaitoaan arvostetun; työkokemuksellaan ja ammattitaidollaan hänen on ollut helppo astua remmiin. Työyhteisöjen työntekijät ovat olleet kiinnostuneita yrittäjyydestä, lähes kaikille ammatinharjoittajana toimiminen on ollut uutta. Anneli on tiedostanut asemansa ammatinharjoittajana palkkatyöntekijöihin nähden; hänelle ei kuulu kaikki työnantajan tarjoamat edut. MITÄ MUUTA YRITTÄJYYS TUO MUKANAAN? Yrittäjyys on antanut laaja-alaisen näkemyksen erilaisista työympäristöistä Annelin työskenneltyä yli 20 toimipaikassa. Monenmoista on tullut nähtyä ja samalla on tullut tutustuttua uusiin ihmisiin. Annelin erityisenä mielenkiintoina on ollut johtaminen. Anneli on tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että työntekijöiden jaksamiseen voidaan vaikuttaa enemmän hyvällä johtamisella kuin rahalla. Annelin näkemyksen ja kokemuksen mukaan terveydenhuoltoon on juurtunut syvälle autoritäärinen johtamistyyli, joka on vaarassa viedä viimeisenkin motivaation työnteosta. Yrittäjä ei saa kavahtaa yksityisautoilua. Työmatka-ajoja on Annelille kertynyt vuosittain noin 20 000 kilometriä, parina viime vuotena vähän vähemmän. Anneli nauttii niistä aamun- ja iltapäivän hetkistä, jotka hän saa viettää autossa omien ajatustensa kanssa.

40 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Bioanalyytikkoliiton 60-vuotisjuhla 20.1.2018 klo 13-16 Finlandiatalolla Olet lämpimästi tervetullut juhlistamaan 60-vuotiasta Bioanalyytikkoliittoa kanssamme! Cocktail-lipun hinta á 30 €. Ilmoittautuminen 1.11. - 15.12.2017 www.bioanalyytikkoliitto.fi. Ilmoittautuminen on sitova.

TERVETULOA!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Tiia Salomaa, bioanalytiikan opiskelija, Savonia-AMK, Anni Talvitie, bioanalytiikan opiskelija, Savonia-AMK, Leena Tikka, TtL, lehtori, Savonia-AMK KUVA 123RF

TYÖNTEKIJÖIDEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI NÄYTE- JA POTILASTUTKIMUKSISSA Kulttuurisen osaamisen merkitys kliinisessä laboratoriotyössä on korostunut viimeaikaisen pakolaiskriisin seurauksena. Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalytiikan opiskelijat kartoittivat opinnäytetyössään kulttuurista kompetenssia Itä-Suomen alueella. Tulosten perusteella koulutus lisää työntekijöiden kulttuurista kompetenssia.

42 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Monikulttuurisuus on nopeasti kasvava ilmiö Suomessa. Perinteisten etnisten vähemmistöjen rinnalla ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä on noussut 1990-luvulta alkaen. Lähi-idän pakolaiskriisi näkyi suurena turvapaikanhakijoiden määränä vuonna 2015, jolloin yli 30 000 ihmistä haki Suomesta turvapaikkaa. Määrä oli kymmenkertainen vuoteen 2014 verrattuna. (Euroopan muuttoliikeverkosto 2016.) Vuonna 2050 Suomessa arvioidaan asuvan noin miljoona maahanmuuttajataustaista ihmistä (Söderling 2013). Muista kulttuureista tulevien ihmisten määrän lisääntyessä myös terveydenhuollossa kohdataan enemmän monikulttuurisia potilaita. Tämä vaatii terveydenhuollon henkilökunnalta kulttuurista osaamista. Suomessa työntekijöiden kulttuurista kompetenssia erityisesti kliinisissä laboratorioissa on tutkittu melko vähän. Valtaosa kansainvälisistä tutkimuksista on yleisen hoitotieteen alalta ja niitä on tehty lähinnä Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja muissa Pohjoismaissa.

Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaista kulttuurista osaamista Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) näyte- ja potilastutkimuksia toteuttavalla henkilökunnalla on. Lisäksi haluttiin selvittää, miten koettuun osaamiseen vaikuttavat työntekijän, työpaikan ja työn ominaisuudet. Työn tavoitteena oli tuottaa ISLAB:lle tietoa työntekijöiden kulttuurisesta kompetenssista.

Tutkimuksen toteutus Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tulokset analysoitiin määrällisin menetelmin. Kyselyn perustana oli Mulderin (2013) pro gradu -työssään käyttä-

mä kyselylomake, jota joiltain osin muokattiin opinnäytetyön tarpeisiin sopivaksi. Lopullinen kysely sisälsi 14 taustamuuttujaa ja 69 väittämää kulttuurisen kompetenssin eri osa-alueista. Linkki verkkokyselyyn lähetettiin kaikille ISLAB:n näyte- ja potilastutkimuksia tekeville työntekijöille (N=480). Kysely oli vastattavissa 31.8.-25.9.2016. Kyselyyn saatiin 130 vastausta ja vastausprosentiksi 27 %.

Tulokset Tulosten perusteella vastaajien kulttuurisen kompetenssin taso on yleisesti melko hyvä. Kyselyyn vastanneet työntekijät ovat ylpeitä omasta kulttuuristaan ja ymmärtävät sen vaikutuksen toimintaansa näyte- ja potilastutkimuksissa. Vaikka muista kulttuureista tulevia potilaita pidetään haasteena terveydenhuollolle, suhtautuvat työntekijät muihin kulttuureihin ja niistä tuleviin potilaisiin myönteisesti eikä heidän kohtaamistaan vältellä. Monikulttuurista henkilökuntaa pidetään työyhteisön vahvuutena. Suurimpia kulttuurisen kompetenssin esteitä ovat kommunikaatioon ja viestintään liittyvät haasteet, kuten yhteisen kielen puute. Tutkituista taustamuuttujista kulttuurista kompetenssia eniten lisää koulutus, mitattiinpa sitä suoritetulla tutkinnolla tai muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamisesta saadulla lisäkoulutuksella. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vastaajat kokevat kulttuuriset tietonsa paremmiksi kuin keski- tai alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vastaajat (Kuvio 1). Samoin vastaajat, jotka ovat osallistuneet lisäkoulutukseen, kokevat kulttuuriset tietonsa huonoimmillaankin paremmiksi kuin lisäkoulutukseen osallistumattomat vastaajat (Kuvio 2). Kuvioiden 1 ja 2 boxplot-kaavioissa janan alareuna kuvaa pienintä ja janan yläreuna suurinta

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuvio 1. Koulutustason vaikutus koettuun kulttuuriseen tietoon.

Kuvio 2. Lisäkoulutukseen osallistumisen vaikutus koettuun kulttuuriseen tietoon.

saatua arvoa. Ruudun alareuna on vastausten alakvartiili ja sen yläreuna yläkvartiili. Summamuuttujan mediaani on ruudun sisällä kulkeva vaakaviiva ja keskiarvoa kuvaa rasti ruudun sisällä. Janojen ulkopuoliset pisteet ovat muusta aineistosta numeerisesti poikkeavat havainnot, outlierit. Muiden kulttuurien kohtaamiseen liittyvään lisäkoulutukseen osallistuneet vastaajat kokevat kulttuurin huomioimisen ja yhteistyön muista kulttuureista tulevien potilaiden kanssa helpommaksi, tulkin käyttötaitonsa paremmiksi ja johtamisen sekä henkilöstöresurssit monikulttuurisuuden kohtaamista paremmin tukeviksi kuin lisäkoulutukseen osallistumattomat. Kyselyyn vastanneet sekä haluavat että kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta

44 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamiseen. Kulttuurisen kompetenssin havaitaan koostuvan useista toisiaan tukevista osa-alueista. Esimerkiksi hyvää monikulttuurista kohtaamista tukeva johtaminen vaikuttaa positiivisesti siihen, kuinka helpoksi työntekijät kokevat potilaan kulttuurin huomioimisen näyte- ja potilastutkimuksissa ja kuinka hyvin toimivaksi yhteistyö monikulttuurisessa kohtaamisessa koetaan.

Johtopäätökset Opinnäytetyön tulokset vastaavat suurelta osin aiempien tutkimusten havaintoja. Muun muassa Starr ja Wallace (2009) sekä Mulder (2013) ovat havainneet koulutuksen lisäävän kulttuurista kompetenssia. Festini ym. (2009), Starr

ja Wallace (2009) ja Whitman ja Davis (2009) ovat raportoineet työntekijöiden toivovan lisäkoulutusta muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamiseen liittyen. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että yleisin haaste kulttuurisen kompetenssin toteutumiselle ovat yhteisen kielen puute tai muut kielitaitoon ja viestintään liittyvät kommunikaatio-ongelmat (Jones 2008; Festini ym. 2009; Whitman & Davis 2009). Kulttuurista kompetenssia kuvaavat teoriamallit mieltävät kulttuurisen kompetenssin prosessiksi, jossa osaaminen kehittyy vähitellen useista toisiaan tukevista osa-alueista (Campinha-Bacote 2016). Opinnäytetyön tuloksia tulkittaessa ja yleistettäessä tulee kuitenkin noudattaa varovaisuutta. Ensiksi, kyselyn vastausprosenttia voidaan pitää hyvin matalana. Toiseksi, kysely on toteutettu rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla on tietynlainen etninen rakenne. Nopeasti syksyn 2015 aikana kärjistynyt pakolaiskriisi vaati myös terveydenhuollon työntekijöiltä, esimiehiltä ja organisaatioilta uudenlaista osaamista ja mukautumista muuttuneen tilanteen asettamiin vaatimuksiin. Kriisin kaltaiset tapahtumat korostavat sitä, kuinka nopeasti ja ennakoimatta terveydenhuollon työntekijöiden osaamisvaatimukset voivat muuttua ja millaisia haasteita muutokset toimintaympäristössä terveydenhuollon toimijoille asettavat. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta korostuu valmius elinikäiseen oppimiseen. Opinnäytetyö nostaa esiin useita jatkotutkimusaiheita. Jatkossa voitaisiin selvittää kokeellisesti muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamisesta saadun lisäkoulutuksen vaikutusta kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen. Toinen mahdollinen jatkotutkimusaihe on toteuttaa tutkimus muilla alueilla, jolloin saataisiin tietoa siitä, vaikuttaako

tutkittavan alueen väestörakenne kulttuuriseen kompetenssiin. Kulttuurista kompetenssia terveydenhuollossa olisi syytä tutkia myös muista kulttuureista tulevien potilaiden näkökulmasta. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: http://www. theseus.fi/bitstream/handle/10024/123298/Salomaa_Tiia_ Talvitie_Anni.pdf?sequence=1

Lähteet 1. CAMPINHA-BACOTE, J. 2016. The Process Of Cultural Competence In The Delivery Of Healthcare Services. Saatavissa: http://transculturalcare.net/ the-process-of-cultural-competence-in-the-delivery-of-healthcare-services/ 2. EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO 2016. Maahanmuuton tunnusluvut 2015. Saatavissa: http://www.emn.fi/files/1363/ EMN_maahanmuuton_tunnusl_2015_tumma.pdf 3. FESTINI, F., FOCARDI, S., BISOGNI, S., MANNINI, C. & NERI, S. 2009. Providing Transcultural to Children and Parents: An Exploratory Study From Italy. Journal of Nursing Scholarship 41(2), 220-227. 4. FORSANDER, A. & EKHOLM, E.

2001. Etniset ryhmät Suomessa. Teoksessa: Forsander, A., Ekholm, E., Hautaniemi, P., Ali, A., Alitolppa-Niitamo, A., Kyntäjä, E. ja Cuong, N. Q. Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. 2. muuttamaton painos. Helsinki: Yliopistopaino. JONES, S. M. 2008. Emergency Nurses’ Caring Experiences With Mexican American Patients. Journal of Emergency Nursing 34(3), 199-204. KORHONEN, U. 2014. Bioanalyytikko-opiskelijoiden kulttuurinen kompetenssi. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Pro gradu –tutkielma. [Viitattu 2016-01-11.] Saatavissa: http:// epublications.uef.fi/pub/urn_ nbn_fi_uef-20140866/urn_ nbn_fi_uef-20140866.pdf KOSKINEN, L. 2010a. Hoitotyön kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen. Teoksessa: Abdelhamid, Pirkko, Juntunen, Anita ja Koskinen, Liisa Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki: WSOYpro Oy. MULDER, R. 2013. Hoitotyöntekijöiden kulttuurinen kompetenssi. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Hoitotiede. Pro gradu –tutkielma. Saatavissa: https:// tampub.uta.fi/bitstream/hand-

le/10024/84885/gradu06955. pdf?sequence=1 9. PAPADOPOULOS, I. 2006. The Papadopoulos, Tilki and Taylor model of developing cultural competence. Teoksessa: Papadopoulos, I. (toim.) Transcultural Health and Social Care: Development of Culturally Competent Practitioners. Elsevier. 10. PURNELL, L. & PAULANKA, B. 2008. Transcultural Health Care. A Culturally Competent Approach. 3. painos. USA: F. A. Davis Company. 11. STARR, S. & WALLACE, D. C. 2009. Self-Reported Cultural Competence of Public Health Nurses in a Southeastern U.S. Public Health Department. Public Health Nursing 26(1), 48-57. 12. SÖDERLING, I. 2013. Maahanmuutto ja suomalaisten asenteet. Teoksessa: Alitolppa-Niitamo, A., Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.) Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto. 13. WHITMAN, M. V. & DAVIS, J. A. 2009. Registered nurses’ perceptions of cultural and linguistic hospital resources. Nursing Outlook 57, 35-41.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

IN MEMORIAM

ANNA-LIISA SCHARFIN OS. PYLVÄNEN (3.5.1934 - 4.6.2016) MUISTOLLE

Tieto Anna-Liisan poismenosta saavutti meidät vasta tänä kesänä luettuamme netistä hänen poikansa Laurin kirjoittaman muistokirjoituksen. Anna-Liisa syntyi Helsingissä 1934. Hänen lapsuusaikaansa liittyivät toisen maailmansodan kokemukset. Anna-Liisa valmistui laboratorioteknilliseksi apulaiseksi ensimmäiseltä Suomessa järjestetyltä laboratorioteknillisten apulaisten kurssilta vuonna 1954. Kun ammattikunta oli uusi ja järjestäytymätön ja sen asema täysin epäselvä, Anna-Liisa yhdessä ammattisisariensa kanssa päätti tarttua Joensuun keskussairaalassa työskennelleiden laboratorioteknillisten apulaisten aloitteeseen oman yhdistyksen perustamisesta. Suomen sairaalalaborantit ry:n perustava kokous järjestettiin 18. tammikuuta 1958. Kokouksen puheenjohtajana toimi Anna-Liisa. Kokouksessa oli läsnä 44 laboratorioteknillistä apulaista sekä kurssien johtajattaret Helsingistä ja Tu-

46 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

rusta. Kokouksessa hyväksyttiin perustettavan yhdistyksen sääntöehdotus, päätettiin liittyä kansainväliseen yhdistykseen (IAMLT) ja anoa virkanimikkeen muuttamisesta sairaalalaborantiksi sekä valittiin hallitus. Anna-Liisa valittiin perustettavan yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Jo seuraavana vuonna ilmestyi yhdistyksen ensimmäinen lehti Sairaalalaborantti. Vuonna 1964 Anna-Liisa lähti Bostoniin, työpaikka Mass Eye and Ear Infirmaryn yhteydessä toimiva biokemiallinen laboratorio. Anna-Liisa oli suunnitellut palaavansa Suomeen puolentoista vuoden kokemuksen jälkeen. Toisin kuitenkin kävi. Hän tapasi yhden viikonlopun hiihtomatkan aikana Bertram Scharfin, jonka kanssa hän avioitui nopeasti ja perusti perheen. Anna-Liisa piti kuitenkin jatkuvasti yhteyttä myös synnyinmaassaan Suomessa asuviin sukulasiin, ystäviin ja kurssikavereihin. Hän

vieraili perheen kanssa Helsingissä ja Kangasniemellä, jossa hänen perheellään oli oma kesäpaikka. Talvikuukaudet perhe vietti eteläisessä Ranskassa. Anna-Liisa osallistui miehensä Bertramin kanssa myös Suomen Bioanalyytikkoliiton 50-vuotisjuhlaan tammikuussa 2008, jossa hän piti puheen ja kertoi liiton syntyvaiheista. Anna-Liisan puhe on luettavissa Bioanalyytikkolehdessä 1/2008. Bertram nukkui pois jo vuonna 2011. Viimeiset vuodet Anna-Liisan koti oli Camptonissa. Hänen harrastuksiinsa kuului mm. lukeminen, puutarhan hoito, käsityöt ja scrabble-lautapeli. Muistamme Anna-Liisan ystävällisenä, aina avuliaana toiminnan naisena. Anna-Liisaa jäivät kaipaamaan tytär ja poika perheineen. Anna-Liisan, liittomme perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajan muistoa kunnioittaen: Seija Tuokko, Marja-Kaarina Koskinen, Hilkka Rautiainen, Asta Setälä.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Pipsa Allén p. 044 046 7747 pipsa.allen@tehy.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Jaanika Saloranta Jenni Kalliomäki Roosa-Maaria Sjösten

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2017 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 20.1.2017 Nro 2 28.4.2017 Nro 3 18.8.2017 Nro 4 3.11.2017

Postituspäivä 17.2.2017 24.5.2017 15.9.2017 4.12.2017

Lehden tekniset tiedot

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu

Painopaikka

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Dreamstime ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3700 kpl

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO