Motivaatio, hyvinvointi ja kokemus työn merkityksellisyydestä tuo sote-alalle osaavia ja työtään arvostavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa

TEKSTI Mari Moberg, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Tradenomi YAMK, Turun ammattikorkeakoulu ja Tuuli Lahti, Yliopettaja, Terveys ja hyvinvointi, Turun ammattikorkeakoulu

Työhyvinvoinnin kehittäminen on noussut maailmanlaajuisesti yhdeksi tärkeimmistä työelämän puheenaiheista, sillä työhyvinvoinnin tiedetään olevan keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä ja henkilöstöä arvostavaa johtamista, jossa huomioidaan sekä työelämän että yksilön inhimilliset tarpeet ja odotukset. Globaalit epävarmuustekijät ovat nostaneet entuudestaankin tutun osaajapulan esiin sote-alalla työtapojen muuttuessa sekä maailmanlaajuisen irtisanoutumis- ja alanvaihtoilmiön kiihtyessä.

Viimeaikaisista terveysalan tutkimuksista välittyykin tarve työhyvinvoinnin kehittämiselle organisaatioissa toimintakyvyn säilyttämiseksi. Johtamisella on merkittävä vaikutus sote-alan ammattilaisten työhyvinvointiin ja heidän päätökseensä jäädä tulevaisuudessakin alalle. Tässä artikkelissa tuodaan esiin työhyvinvoinnin, sisäisen motivaation ja työn merkityksellisyyden johtamisen vaikutuksia työhön sitoutumiseen ja alan houkuttavuuteen.

Merkityksellinen työ on yksilöllinen kokemus

Työn merkityksellisyyden kokemus on hyvin yksilöllinen. Osa sote-alan ammattilaisista, suuresta työmäärästä ja potilaiden sekä viranomaisten kasvavista vaatimuksista huolimatta, raportoi korkeaa työtyytyväisyyttä ja positiivista asennetta työhönsä, mikä selittyy erityisesti työn merkityksellisyydellä. Osa ammattilaisista tuntee merkityksellisyyttä työssään voidessaan vaikuttaa myönteisesti asiakkaan elämään, esimerkiksi häntä tukien ja hänen vointiaan edistäen.

Organisaation ja ammattilaisten yhteiset arvot ja aika lisäävät työn merkityksellisyyden kokemusta sekä luottamuksen ja ilon tunteita työpaikalla. Esimerkiksi yhdessäolo, yhtenäinen palautekulttuuri sekä säännöllinen vuorovaikutus, jossa korostuu aito välittäminen ja vastuun kantaminen, vahvistavat kokemusta merkityksellisyydestä. Myös ammattiylpeys on suuri voimavara, joka lisää myös työn merkityksellisyyden tunnetta, kunhan työn muutkin osa-alueet ovat kunnossa.

Hyvinvointi työssä ja sote-alan houkuttavuus

Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä on kasvanut koronapandemian jälkeisessä työelämässä. Hyvinvoivassa organisaatiossa henkilökunta tuntee olevansa arvostettu esihenkilöidensä, kollegoidensa ja potilaidensa silmissä. Tätä tunnetta vahvistavat myös kilpailukykyinen palkkaus (palkkiot), hyvät työajat (joustavuus), edut ja selkeä vastuunjako (tehtäväkuvaukset). Myös työn saavutukset ovat tärkeitä ja hyvin suoritettu työ koetaankin palkitsevana.

Autonomialla on myös suuri merkitys työhyvinvoinnin kannalta, sillä erityisesti ammattilaisen vapaus tehdä organisaatiossa asioita hänelle osoitetun tehtävän sisällä ja mahdollisuus hallita ajankäyttöään koetaan tärkeiksi. Auditoinnit ja määräykset sekä muu ulkoa päin tuleva yllättävä paine voivat aiheuttaa ammattilaiselle tunteen autonomian menettämisestä ja tämän välttämiseksi olisi aina tärkeää ottaa ammattilaiset mukaan kehitettäessä käytäntöjä ja suunniteltaessa organisatorisia muutoksia.

Johtajuuden merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä liittyy erityisesti organisaation kehittämiseen, hyvinvoinnin tukemiseen ja työn merkityksellisyyden kokemuksien vahvistamiseen. Tämän lisäksi työhyvinvoinnin edistäminen organisaatiossa vaatii jokaisen ammattilaisen omien asenteiden ja ajattelutapojen tarkastelua. Vastuu hyvinvoinnista edellyttää organisaatiokulttuurilta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä jatkuvaa vuoropuhelua.

Vastuu hyvinvoinnista edellyttää organisaatiokulttuurilta avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa vuoropuhelua.

Tutkimusten perusteella sote-alan ammattilaiset pitävät houkuttelevina sellaisia organisaatioita, jotka mahdollistavat heidän osallistumisensa päätöksentekoprosesseihin, oman osaamisensa kehittämiseen sekä työn itsenäisyyden lisäämiseen. Sen sijaan liiallinen työmäärä, hallinnollinen taakka, kuormitus, kiire, toimimattomat suoritusten arviointijärjestelmät ja tunnustuksen puute ovat tekijöitä, jotka näyttävät tutkimusten perusteella alentavan sote-alan ammattilaisten työhyvinvointia ja työn houkuttavuutta.

Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen sote-alan työhyvinvoinnin johtamisessa

Lähivuosina ammattitaitoisen henkilöstön osalta joudutaan yhä useammin miettimään, miten sote-alan organisaatio tai yksittäinen työyhteisö voivat luoda kulttuurin, joka vetää ammattilaisia puoleensa.

Tutkimusten mukaan keskeisimmin työhyvinvoinnin parantamiseen sote-alalla näyttävät vaikuttavan työkiireen vähentäminen, työroolien ja tavoitteiden selkeyttäminen, motivaation kasvattaminen, yksilöllisyyden huomioiminen, työn arvostus ja vuorovaikutus. Erityisesti epäselvät työroolit heikentävät tutkimusten mukaan työn merkityksellisyyden kokemusta sote-alalla globaalisti.

Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on tärkeää luoda selkeät, työyhteisön yhdessä laatimat henkilö- ja ryhmäkohtaiset tavoitteet toiminnalle ja sitä kautta lisätä työstä innostumista, luovuutta ja motivaatiota työhön. Esihenkilöiden tulee kuunnella ja huomioida kunkin ammattilaisen yksilölliset tarpeet ja odotukset työn ominaisuuksista työstressin ja työuupumuksen sekä ammatinvaihtohalukkuuden vähentämiseksi.

Sote-alan työhyvinvointi ja jopa työllistettävyys tai urapotentiaali voidaan säilyttää, vaikka työtarpeiden määrää on vaikea vähentää, kun laajennetaan ymmärrystä työkestävyydestä ja sen vaikutuksesta työuupumuksen ehkäisyyn ja ammatin vaihtohalukkuuteen.

Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus ovat tärkeitä voimavaroja ja työvoimaresursseja. On tärkeää, että esihenkilö ymmärtää selvästi työntekijöidensä odotukset ja edistää heidän työtyytyväisyyttään ja affektiivista sitoutumistaan organisaatioon. Myös työtehtävien vaatimusten ja työresurssien luonteen huomioiminen on tarpeen työn merkityksellisyyden johtamisessa. Näiden tekijöiden vaikutuksesta syntyy turvallinen työilmapiiri, jossa työmotivaatio, vuorovaikutus sekä sitoutuminen organisaatioon lisääntyvät.

Yhteistyöllä iloa työhön

Palkitsemismahdollisuudet, työn luonteen muokkaaminen yksilöllisesti, ohjauksen riittävyys, vuorovaikutus sekä koulutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat sote-alan ammattilaisten työhyvinvointiin ratkaisevasti vaikuttavia tekijöitä ja näihin seikkoihin panostamalla myös työn houkuttavuus lisääntyy. Koko organisaation halu kehittyä ja oppia uutta lisää motivaatiota ja työhyvinvointia sekä auttaa kokemaan välillä raskaatkin työt mielekkäämpinä. Työtahdin ja työmäärän yhteensovittaminen vähentää stressiä, turhautumista ja ärsytystä sote-alan organisaatioissa. Sosiaalisen tuen merkitys sekä osallistuminen ongelmien ratkaisuun vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja, stressaavan työympäristön negatiivisia vaikutuksia sekä mahdollista ammatinvaihtohalukkuutta.

Yhteiset perusarvot ja positiivinen asenne organisaatiossa vahvistavat myönteistä ilmapiiriä, mikä lisää myös organisaation tuottavuutta, esimerkiksi asiakaspalvelun parantuessa. Työnilo voi olla läsnä korkeista työkuormista huolimatta ja toimia motivaattorina sekä henkilökohtaisten tyytyväisyyden tunteiden luojana, jos organisaatiolla on myös muita ominaisuuksia, jotka tukevat sisäistä motivaatiota.

Hyvinvoiva sote-alan organisaatio osaa hallita merkittäviä stressin tai trauman lähteitä lieventämällä työn vaatimuksia ja niiden vaikutuksia (työstressi, uupumus, väsymys) sekä sopeutua niiden hallintaan. Yksilön hyvinvointi auttaa työntekijää sopeutumaan positiivisesti työpaikan stressitekijöihin, välttämään psyykkisiä haittoja ja jatkamaan turvallisen ja laadukkaan potilashoidon tarjoamista. Sote-alan ammattilaisten positiiviset kokemukset ja näkemykset organisaatiosta voivat muuttaa työn ominaisuuksien arviointia myönteisemmiksi, vaikka työympäristö säilyisi ennallaan. Luottamus organisaation toimintaan yleisestikin syntyy sen kautta, että tuntee luottavansa oman tiiminsä ja esimiehensä toimintaan.

Yhteenveto

Viime vuosien aikana terveydenhuollon haasteet ovat nousseet entistä voimakkaammin esiin ja huoli terveysalan tulevaisuudesta on vain kasvanut. Organisatorisilla ja ammatillisilla asenteilla on tärkeä rooli myös sote-alan ammattilaisten mahdollisissa aikeissa luopua alan työstä tulevaisuudessa. Kehitys sote-alalla on nopeaa ja jatkuvaa mm. uusien hoitomuotojen kehittymisen ja uusien sairauksien löytymisen myötä, mikä tuo omia haasteitaan myös bioanalyytikoiden työhön.

Akuuttisairaanhoito lisääntyy ja toisaalta pitkäaikaishoidossa on yhä enemmän monisairaita potilaita perusterveydenhuollon yksiköissä, mikä osaltaan vaikuttaa myös näytteenottomäärien kasvuun sekä näytelogistiikan kehittämiseen. Resurssiongelmat sote-alalla ovat lisääntyneet moninaisten muutosten myötä ja lisäävät myös alueellisia haasteita. Uudet lähestymistavat mm. tietohallinnan ja eri alojen lisääntyvän yhteistyön myötä tuovat uutta tietoa sekä ideoita myös hyvinvoinnin kehittämiseen käytännössä ja sitä kautta mahdollistaa sote-alan vetovoiman kasvattamisen.

Yksilöt, jotka ovat tyytyväisempiä työhön ja elämäänsä sekä ovat sitoutuneempia ammattiinsa, hyödyntävät paremmin ongelmakeskeisiä selviytymiskeinoja, kokevat työnsä vähemmän stressaavaksi sekä pitävät uraansa enemmän tärkeänä. Vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksentekoon tehostaa kommunikaatiota ja saattaa parantaa sote-alan työntekijöiden työympäristön rakenteellisia kehyksiä. Sote-alan henkilöstöstrategioiden suunnittelussa tällaiset asiat huomioimalla voidaan mahdollisesti säilyttää nykyiset ammattilaiset alalla ja varmistaa lisääntynyt ja kestävä rekrytointi tulevaisuudessakin.

Kaipaatko lähdeviitteitä? Laita meiliä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.