7 minute read
Bioanalyytikko-opiskelijoiden näkemys alan veto- ja pitovoimatekijöistä
TEKSTI Tiina Kokkonen, bioanalyytikko AMK, Metropolia Ammattikorkeakoulu & Tiina Virtanen, bioanalyytikko AMK, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveydenhoitoalan haasteiksi tunnistetaan yhteiskunnassa ja sen rakenteissa tapahtuvat muutokset, koulutetun henkilökunnan väheneminen sekä alalta poistuminen. Tämä vaikuttaa kilpailuun työntekijöistä ja heidän sijoittumiseensa työmarkkinoilla. Bioanalyytikot ovat sosiaali- ja terveydenhoitoalan pienen erikoisalan ammattiryhmä, joiden ammatillinen asiantuntijuus on korvaamatonta kliinisessä laboratoriotyössä. Opiskelujen aikaisella työharjoittelujen ohjauksella ja työhön perehdytyksellä voidaan lisätä ammatillista vetovoimaa ja pitovoimaa. Alan vetovoimaisuuden lisääminen ja pitovoiman kehittäminen jo opiskeluvaiheessa lisäävät alalla pysymistä ja ammattiin sitoutumista.
Johdanto
Bioanalyytikoita tarvitaan työelämään enemmän, kuin heitä on tarjolla. Kliinisen laboratorioalan suureksi haasteeksi tunnistetaan osaavan henkilökunnan riittävyys. Laboratoriohoitajien lähivuosien eläköitymisen myötä alalle siirtyy uusia kliinisen laboratoriotyön ammattilaisia, jotka tarvitsevat ammatilliseen kehittymiseensä tukea erityisesti työuran alkuvaiheessa.
Työnantajien haasteena on tunnistaa työssä pysymiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Sukupolvien välillä on eroavaisuuksia siinä, miten työhön suhtaudutaan ja mitä työelämältä halutaan. Työvoimapulaa ei kyetä ratkaisemaan pelkästään koulutuspaikkojen lisäämisellä, vaan tarvitaan alan vetovoimaa ja pitovoimaa lisääviä toimenpiteitä. Työvoiman vähäisyys ja työskentelyolosuhteet heikentävät hoitajien halukkuutta työskennellä alalla, minkä takia mielikuva sosiaali- ja terveydenhoitoalasta on heikentynyt. Tällä on suoraa vaikutusta sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuutta ja pitovoimaisuutta kohtaan.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli selvittää alalle kouluttautuvien bioanalyytikko-opiskelijoiden kokemaa ammatin veto- ja pitovoimaisuutta sekä kartoittaa työharjoittelujen ja perehdytyksen yhteyttä alan veto- ja pitovoimatekijöihin. Opinnäytetyöhön liittyvä kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti keväällä 2023 Metropolian, Savonian ja Oulun ammattikorkeakoulujen bioanalyytikko-opiskelijoille (n = 128). Kyselyn mittausasteikkona käytettiin 5-portaista Likert-asteikkoa (1= täysin eri mieltä ja 5= täysin samaa mieltä). Aineistosta saadut vastaukset analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.
Alan vetovoima ja pitovoima
Korkeakoulutuksen vetovoimaisuuden todetaan heijastelevan sosiaali- ja terveysalan ammattien vetovoimaan. Opinnäytetyön kyselyn tulosten perusteella bioanalyytikko-opiskelijat tunsivat vetovoimaisuutta tulevaa ammattialaansa kohtaan ja opiskelijat olivat ylpeitä tulevasta ammatistaan. Tuleva ammattiala koettiin henkilökohtaisesti tärkeäksi ja opiskelijat kokivat tulevan ammattinsa merkitykselliseksi. Ammattialan valinta tuntui oikealta ja ammatinvaihtajat kokivat tehneensä oikean ratkaisun vaihtaessaan ammattia. Opintojen aikana opiskelijoille oli muodostunut yhteenkuuluvuuden tunnetta bioanalyytikoiden ammattikuntaa kohtaan ja yhteenkuuluvuuden tunne kasvoi vastaajilla opintojen edetessä. Tulosten perusteella ammatin vahvaksi vetovoimaisuustekijäksi nousi työnkuvan monipuolisuus. Ammatin kehittymis- ja etenemismahdollisuudet koettiin melko hyviksi. Lisäksi opiskelijoiden vastauksista nousi vahvasti esille jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja oppimisen halu tulevalla ammatillisella uralla.
Sukupolvien välillä on eroavaisuuksia siinä, miten työhön suhtaudutaan ja mitä työelämältä halutaan.
Kyselyyn vastanneiden bioanalyytikko-opiskelijoiden vastauksista ilmeni, ettei tulevaa ammattialaa tunnettu eikä arvostettu yhteiskunnassa. Opiskelijoiden itsensä kokema mielikuva ammattialan vetovoimaisuudesta oli vastauksissa neutraali. Sosiaali- ja terveysala on nähty julkisuudessa viime vuosien aikana erityisesti haasteiden ja kriisien valossa. Alan työtehtävissä on kuitenkin paljon vahvuuksia ja työn mielekkyyttä lisääviä tekijöitä, joista tulisi viestiä aktiivisemmin vetovoiman edistämiseksi. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat innokkaita siirtymään bioanalyytikon ammattitehtäviin heti valmistumisen jälkeen, mutta vastauksissa oli hajontaa siinä, pysyvätkö opiskelijat ammattialalla koko työelämän ajan. Tuloksista ilmeni, että aikaisempi sosiaali- ja terveysalan ammatti ja ikä taustamuuttujina vaikuttivat ammatissa pysymiseen positiivisesti. Koko työuran ajaksi samalle työantajalle sitoutuminen oli kaikkien vastaajien keskuudessa alhaista.
Kyselyssä kartoitettiin bioanalyytikko-opiskelijoiden mielipiteitä ammatin pitovoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksissa tärkeimmiksi ammatissa pysymisen syiksi nousivat työn vaativuutta vastaava palkka, työn merkityksellisyys, riittävät henkilöstöresurssit, mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen ja uralla etenemiseen. (Kuvio 1.)
Kyselyn perusteella osalla bioanalyytikko-opiskelijoista esiintyi opintojen lopettamishaluja kesken koulutuksen. Vastauksissa tärkeimmiksi opintojen keskeyttämisen syiksi nousivat epävarmuudet tulevan ammattivalinnan oikeellisuudesta, kokemus liian vähäisestä tuesta ja ohjauksesta opinnoissa, epävarmuus omista kyvyistä tulevassa ammatissa sekä kokemus opintojen yleisestä raskaudesta. Analyysin perusteella opintojen keskeyttämisen harkinnassa ei löytynyt ikäsidonnaisuutta. Aiemman tutkimuksen mukaan opintojen keskeyttäminen ammattikorkeakoulutuksen aikana sekä alan vaihtaminen heti valmistumisen jälkeen täytyy saada hallintaan, silloin kun yhteiskunnassa tavoitellaan pidempiä työuria.
Työharjoittelun vaikutus alan vetovoimaan
Harjoittelujaksot ovat olennaisia ammatillisen identiteetin kasvulle. Hyvin suunniteltu, yksilöllinen harjoittelu vahvistaa ammatillisen identiteetin kasvua ja sitouttaa tulevia ammattilaisia työhön. Opinnäytetyön kyselyyn vastanneiden bioanalyytikko-opiskelijoiden mielestä työharjoittelu mahdollistaa teoriaopetuksen ja käytännön yhdistämisen, lisäksi työharjoittelut tukevat opiskelijoiden henkilökohtaista ammatillista kasvua. Vastausten perusteella opiskelijat kokivat saaneensa hyvää ohjausta työharjoittelun aikana. Kysymys työharjoittelun yksilöllisestä toteutuksesta työpaikoilla jakoi mielipiteitä. Suurimmalla osalla oli positiivinen kokemus, mutta myös eriäviä mielipiteitä löytyi.
Kyselyn tulokset osoittivat, että opiskelijoiden kokema asiantuntijuus kasvoi työharjoittelun aikana. Lisäksi opiskelijat kokivat, että heidän kehittyvää asiantuntijuuttaan myös arvostettiin työharjoittelupaikassa. Työharjoittelut kasvattivat opiskelijoiden intoa bioanalyytikon opintoihin ja vahvistivat heidän myönteistä käsitystään alasta. Tuloksista ilmeni, että työharjoittelut lisäsivät opiskelijoiden kokemaa ammatin vetovoimaisuutta. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että onnistuneen työharjoittelun ja ammatin vetovoimaisuuden välillä oli voimakas yhteys. Opinnäytetyöhön kyselyn tulosten perusteella opiskelijat kokivat, että heidät otettiin mukaan osaksi työyhteisöä työharjoittelun aikana. Aiemmin tehdyn väitöskirjan perusteella työyhteisöllä on suuri merkitys opiskelijan tukemisessa kohti ammattilaisen roolia työharjoittelun aikana. Tähän vaikuttavat opiskelijan kokema tasa-arvoisuuden tunne ja kohtelu tulevana työtoverina.
Onnistuneen työharjoittelun todetaan toimivan hyvänä ennakoivana rekrytoinnin välineenä. Työpaikoilla tapahtuva laadukas ohjaus, psyykkisesti ja fyysisesti turvallisen harjoittelun varmistaminen, kehittävä palaute sekä opiskelijoiden näkemysten kuuleminen tukevat työhön ja alalle sitoutumista.
Perehdytyksen vaikutus alan pitovoimaan
Perehdyttämisellä on suuri merkitys organisaatiolle. Onnistunut ja laadukas perehdytys luo yritykselle arvokkaan kilpailuedun suhteessa muihin yrityksiin. Laadukas perehdytysprosessi ja onnistunut perehdytys luovat edellytyksiä positiiviseen mielikuvan syntymiseen yrityksestä. Onnistunut perehdytys saa uudessa työntekijässä aikaan positiivisia kokemuksia, jolla on merkitystä henkilöstön vaihtuvuuteen.
Kyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat perehdytyksen henkilökohtaisesti tärkeäksi asiaksi, lisäksi kattavan perehdytyksen koettiin lisäävän työpaikkojen pitovoimaisuutta. Vastausten perusteella yksilöllinen perehdytys on tärkeää työelämään siirryttäessä, myös työyhteisön tuki ja esihenkilön kanssa käydyt keskustelut nousivat vastauksissa tärkeiksi tekijöiksi perehdytysprosessissa. Pahenevan työvoimapulan vuoksi vastavalmistuneisiin hoitajiin kohdistetaan lisääntynyttä painetta ottamaan kokeneempien hoitajien vastuita pian valmistumisen jälkeen. Työelämään siirtymisvaiheen prosessissa valmistumisen jälkeisen ensimmäisen vuoden aikaiset ammatilliset kokemukset ovat tärkeitä ammatissa pysymisen kannalta.
Kokenut perehdyttäjä ja mentorointi nousivat kyselyn tulosten perusteella tärkeiksi asioiksi ammatillisen kehittymisen kannalta. Aiemman tutkimuksen mukaan mentoroinnilla kyetään tukemaan siirtymävaiheessa olevien työntekijöiden ammatillista kasvua ja kehittymistä. Mentoroinnilla on todettu olevan myönteistä vaikutusta hoitajien alalla pysymiseen, työhön sitoutumiseen sekä vähentävän henkilökunnan vaihtuvuutta työyksikössä.
Mentorointitoiminnan mahdollisuudet nähdään ennen kaikkea hiljaisen kokemustiedon siirtämisessä ja uraansa aloittavan hoitajan voimaantumisessa kohti itsenäistä asiantuntijuutta. Mentorointitoiminnalla on positiivinen vaikutus koko työorganisaation oppimisympäristöön, tämä parantaa työpaikan suosiota vastavalmistuneiden työnhakijoiden keskuudessa.
Mentorointiohjelman koettiin antavan kokeneemmille hoitajille uuden uramahdollisuuden työpaikalla, vaikuttaen näin positiivisesti houkuttelevan työpaikan luomiseen.
Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavat tekijät
Tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin kriittisesti koko tutkimusprosessin ajan. Luotettavuutta arvioitiin tarkastelemalla tutkimuksen validiteettia ja reliabiliteettia. Tutkimusaineisto analysoitiin kahden eri tutkijan toimesta, tällä varmistettiin tulosten paikkansapitävyys ja luotettavuus. Tutkimuksesta saadut tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa.
Aineiston analysointiin liittyi tutkimustulosten tulkintaa heikentäviä tekijöitä. Opinnäytetyön kyselyn vastaajamäärän pienuus voi vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen, kuitenkin kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden joukko vastasi taustamuuttujiltaan bioanalyytikon opiskelijaprofiilia. Bioanalyytikoiden kokemista ammattialan vetovoima- ja pitovoimatekijöistä on vähän tutkimustietoa, joten kyselytutkimus tulisi toteuttaa laajemmassa mittakaavassa.
Johtopäätökset
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että kyselyyn osallistuneet bioanalyytikko-opiskelijat kokivat vetovoimaisuutta tulevaa ammattialaansa kohtaan. Bioanalyytikko-opiskelijat ovat innokkaita siirtymään bioanalyytikon ammattitehtäviin heti valmistumisen jälkeen, mutta vastauksissa oli hajontaa siinä, pysytäänkö alalla koko työelämän ajan. Samaan työantajaan sitoutumista koko työuran ajaksi ei koettu tärkeäksi missään ikäluokassa. Nuoremmat sukupolvet odottavat työnantajiltaan enemmän yksilöllisyyden huomioimista, osaavaa lähijohtamista sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainoa. Valmistuneiden bioanalyytikoiden ammatissa pysymistä edistetään työolojen parantamisella sekä vertikaalisten ja horisontaalisten urien tukemisella.
Työelämän ja korkeakoulujen on jatkossa kehitettävä yhteistyössä työelämää ja ammattikuvaa moninaisemmiksi ja houkuttelevammaksi vetovoiman lisäämiseksi. Aktiivisempi viestintä bioanalyytikon ammatista ja ammattialan positiivisista puolista edistää alan vetovoimaa.
Työharjoitteluilla kyetään lisäämään ammattialan vetovoimaisuutta sekä opiskelijoiden kokemaa myönteistä kuvaa ammattialasta. Laadukas ja turvallinen työharjoittelu toimii koulutuksen vetovoimatekijänä. Monipuolinen harjoittelu ja vankka pohja ammatillisen kehittymisen kohdalla ennaltaehkäisee koulutuksen keskeyttämisestä sekä alan vaihtoa valmistumisen jälkeen.
Kattavalla perehdytyksellä pystytään lisäämään työpaikkojen pitovoimaisuutta. Työyhteisön ja esihenkilön tuella on suuri merkitys pitovoimaisuuden edistämisessä. Yksilöllinen perehdytys koetaan erityisen tärkeäksi työelämään siirtymisvaiheessa ja perehdytyksellä on suoraa vaikutusta vastavalmistuneen hoitajan ammatissa pysymiseen. Työelämään siirtymisvaiheen prosessissa valmistumisen jälkeisen ensimmäisen vuoden aikaiset ammatilliset kokemukset ovat tärkeitä ammatissa pysymisen kannalta. Laadukkaalla perehdyttämisellä on myös merkitystä työorganisaatiolle, sillä onnistunut ja laadukas perehdyttäminen luo yritykselle arvokkaan kilpailuedun suhteessa muihin yrityksiin.
Mentoroinnilla on myönteistä vaikutusta hoitajien alalla pysymisessä ja työhön sitoutumisessa. Mentorointia tulisi hyödyntää perehdytyksen välineenä kliinisellä laboratorioalalla. Tämän myötä kokeneelle laboratorioalan työntekijälle tarjoutuu uudenlainen työnkuva, jolla on merkitystä kokeneen työntekijän työnkuvan kehittämisessä. Kliinisellä laboratorioalalla pystytään hyödyntämään bioanalyytikon ammattiosaamista mentorointitoiminnan jalkauttamisessa työelämään.
Lähteet pyydettävissä toimisto@bioanalyytikot.fi.
