Bioanalyytikko 2,2022

2|2022

Ihanaa Kesää!

Bioanalyytikkoliiton hallitus ja järjestösihteeri toivottavat liiton jäsenille lämmintä kesää ja rentouttavaa lomaa.

KANNEN KUVA CARITA SAVIARO

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028 Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 2950 kpl, ISSN 1239-8985

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2022 (aineistopäivä) Nro 3 ilmestyy 9.9. (12.8.)

Nro 4 ilmestyy 9.12. (11.11.)

Artikkelijulkaisu ilmestyy 1.6. (16.5.)

Terveisin Satu Kirjoitan teille ensimmäistä kertaa roolissani varapuheenjohtajana, vaikka tehtävässä olen ollut reilun vuoden. Tätä kirjoittaessani on aluevaltuustot pitäneet ensimmäisiä kokouksiaan ympäri Suomen, ja valmistautuminen hyvinvointialueiden syntymiseen on alkanut. Kaikki hyvinvointialueet ovat eri vaiheessa. Muutos ei ole valmis 1.1.2023, vaan työ jatkuu yhä edelleen.

Olemme saaneet sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen aluevaltuutettuja sekä henkilöstön edustajia aluevaltuustoon eri lautakuntiin, johtoryhmiin ja hallitukseenkin. Työ hoitotyön aseman vahvistamiseksi hallintosääntöihin jatkuu edelleen.

Mitä muutoksia tämä tuo jäsenillemme – työnantaja muuttuu liikkeen luovutuksella, työtehtävät ja työntekopaikka saattaa muuttua, mutta näitä henkilöstön edustajat seuraavat. Mitä tapahtuu liikelaitoksille, seuraamme tilannetta ja tiedotamme asiasta jäseniä heti, kun siitä lisää tietoa tulee.

Tällä hetkellä huhtikuussa meillä on Tehyn ja SuPerin ylityö- ja vuoronvaihtokielto julkisella sektorilla käynnissä.

Voimme luottaa vahvistettuun työvuoroluetteloomme. Tämänhän tulisi olla jokapäiväistä. Tehyn ja SuPerin lakko kuudessa sairaanhoitopiirissä on ohi ja laajentuminen peruttiin. Odottelemme sovittelulautakunnan mahdollista sovintoehdotusta.

Yksityisen sektorin sopimuksista osa on myös päättynyt maaliskuussa ja terveyspalvelualan työehtosopimus sekä sosiaalipalvelualan työehtosopimuksetkin ovat päättyneet huhtikuussa. Miten sopimusneuvottelut etenevät, seuraamme aktiivisesti.

Toiminta on ollut aktiivista ja olette upeasti osallistuneet Bioanalyytikkoliiton järjestämiin webinaareihin. Näitä jatkamme edelleen, joten osallistukaa näihin jatkossakin. Aiheet ovat bioanalyytikon työn näkyvyyteen ja ajankohtaisiin asioihin. Elokuun lopulla on tulossa Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, josta erillinen mainos lehdessä.

Tule mukaan, laita ajatuksia Bioanalyytikkoliiton hallitukselle – olemme teitä jäseniä varten. Mitä enemmän meitä on, sitä näkyvämpiä me olemme.

Hyvää kesää!

Jag skriver åt er för första gången i rollen av vice ordförande, även om jag har varit i uppgiften över ett år. Då jag skriver detta har välfärdsområden suttit sina första möten runtom i Finland och förberedelsen gällande födelsen av välfärdsområden har börjat. Alla välfärdsområden är i olika faser. Förändringen är inte klar 1.1.2023, utan arbetet fortsätter vidare. Vi har fått social- och hälsovårdsbranschens och småbarnspedagogikens välfärdsområdesfullmäktige samt personalrepresentanter till välfärdsområdesfullmäktiges nämnder, ledningsgrupper och styrelse. Arbetet för att förstärka vårdarbetets position i förvaltningsstadgan fortsätter.

Hurdana förändringar innebär detta åt våra medlemmar – arbetsgivaren förändras genom affärsöverlåtelse, arbetsuppgiften och arbetsplatsen kan ändra, men dessa kommer personalrepresentanterna att följa. Vad händer med företagen, det kommer vi at följa och informera våra medlemmar om genast när vi får vidare information.

Då jag skriver detta är Tehy:s och SuPer:s övertids- och skiftbytesförbud i gång. Vi kan lita på vårt bekräftade arbetsschema. Detta borde ju vara daglig kutym. Tehy:s och SuPer:s strejk i sex olika sjukvårdsdistrikt är förbi och utvidgningen är dragen tillbaka. Vi väntar på förlikningsnämndens förslag.

En del av privata sektorns avtal har slutat och hälsovårdstjänstens kollektivavtal samt socialtjänstens kollektivavtal även slutat. Hur avtalsförhandlingarna framskrider, det kommer vi att aktivt följa.

Verksamheten har varit aktivt och ni har underbart deltagit i Bioanalytikerförbundets webinarer.

Vi kommer att fortsätta med dessa, så delta även i framtiden. Ämnen kommer att beröra synliggörandet av bioanalytikerarbetet och aktuella ärenden.

Kom med, skicka tankar åt Bioanalytikerförbundets styrelse – vi är här för er medlemmar. Desto fler vi är, desto synligare är vi.

Trevlig sommar!

Bioanalyytikko 2|2022 3

03

Pääkirjoitus Satu Taskinen, Bioanalyytikkoliiton varapj.

06

VÄITÖSKIRJAT EEG-simulaattorilla lisää harjoittelua ajasta ja paikasta riippumatta Marko Björn

08

Laboratoriohoitajan rooli lapsettomuushoitojen laboratorioprosessissa Homeira Atrafi ja Raini Tuominen

12

Moniammatillinen verkkokoulutusmateriaali terveydenhuoltohenkilöstölle rintasyöpäpotilaan hoitopolusta Riitta Lumme, Jaana Hoffren, Jenni Lukkarila, Kirsi Manninen, Outi Pöllänen, Jasmin Riukulehto

18

Näytteenottotilan sisustuksen ja kalustuksen suunnittelu Jaana Holappa-Girginkaya, Josefina Kinnunen, Ulriikka Hyytinen, Katri Kangastalo, Sanna Siirtola, Aino-Liisa Jussila

22

COVID-19 pikatestaus mahdollisuus vai rahanhaaskausta?

Irma Karhunen ja Jaana Holappa-Girginkaya

27

Preanalyyttisten virheiden kustannukset Panu Kajova ja Jaana Holappa-Girginkaya

32

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

Parasta aikaa -tapahtuma 25.10.2022 Tampere-talo

Oletko töissä ikääntyvien parissa? Kaipaatko uusia ideoita, oivalluksia ja työkaluja työhösi? Tämä koulutustapahtuma on sinulle! Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Globexin kanssa.

Näköalapaikka ikääntyvien hyvinvointiin Kuulet tapahtumassa maan parhaita asiantuntijoita, joiden luennot pureutuvat muun muassa kotihoitoon, moniaistiseen vuorovaikutukseen, kunnioittavaan kohteluun, vanhuksen itsemääräämisoikeuteen, toimintakykyyn sekä valvontaan ja rekrytointiin.

Työnäytösten kautta tuodaan esille erityispiirteitä, joita liittyy esimerkiksi ikääntyneiden suun hoitoon.

Tämän kaiken lisäksi tapahtuma on loistava mahdollisuus verkostoitua kollegoiden kanssa.

Earlybird hinnat 15.9. asti: Normaali hinta 85 €, Tehyn jäsenet 79 €, opiskelijat ja posterin esittäjät 39 € (paikkoja rajoitetusti).

Ryhmäalennukset yli 20 henkilön ryhmille.

Haluatko näytteilleasettajaksi?

Tarjolla pöytä- ja osastopaikkoja. Kysy lisää: Pekka Kokko, pekka.kokko@globex.fi Riitta Saurén, riitta.sauren@globex.fi

Hyvinvoinnilla voimaa arkeen!

Päätöspuhujana Mika Poutala, olympiapikaluistelija.

Lue lisää ja osta liput

parastaaikaa.fi

Bioanalyytikko 2|2022 5

EEG-SIMULAATTORILLA LISÄÄ HARJOITTELUA AJASTA JA PAIKASTA RIIPPUMATTA TEKSTI Marko Björn, KT, FM, TtM

Elektroenkefalografialla (EEG:llä) mitataan aivojen sähköistä toimintaa noninvasiivisesti. Tällöin saadaan rekisteröityä potilaan aivosähkökäyrää ilman kajoavia toimenpiteitä. EEG-mittausprotokolla on standardoitu kliiniseen käyttöön kansanvälisesti hyväksytyn 10–20-kytkentäjärjestelmän perusteella. EEG:n mittausta varten kallon ympärys mitataan, jotta elektrodit voidaan sijoittaa oikeisiin paikkoihin 10–20-järjestelmän mukaisesti. Tällä pystytään saavuttamaan luotettava mittaustulos.

Bioanalyytikon koulutuksessa EEG-elektrodien asettamista kallonpintaan harjoitellaan yleensä teoreettisesti ennen siirtymistä käytännön harjoitteluun. EEG:tä ei rekisteröidä jokaisessa terveydenhuollon yksiköissä, johtuen EEG-mittauslaitteiden ja ohjaajien rajallisen määrästä. Tästä syystä opiskelijat kohtaavat lyhyitä käytännön harjoittelujaksoja ja heillä saattaa olla pitkä aika ennen siirtymistä teoriasta kliiniseen käytännön harjoitteluun.

Väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena oli luoda pelitekniikan avulla sähköinen oppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat voivat harjoitella elektrodien sijoittelua teoria- ja käytännön harjoitusjaksojen välillä. Lisäksi virtuaali-EEG-simulaattorin käytettävyyttä ja tehokkuutta tutkittiin osana oppimisprosessia.

6 Bioanalyytikko 2|2022

Tutkimusta varten kehitettiin 3D-malliin perustuva EEG-simulaattori, jolla opiskelijat voivat harjoitella EEG-elektrodien asettamista ihmisen päähän. Lisäksi he harjoittelivat EEG-artefaktojen eli häiriötekijöiden tunnistamista, EEG-signaalin syntyä, EEG-aaltojen tunnistusta sekä erilaisia provokaatiota, joilla provosoitiin mahdollisia epileptisiä oireita. Simulaattorin kehittelyssä noudatettiin käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa varmistaaksemme, että simulaattori vetoaa kohderyhmäämme. Tavoitteena lopullisessa simulaattorissa oli myös EEG:n teoreettisen perustan opettaminen, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että simulaattorit eivät lisää merkittävästi teoreettista tietopohjaa.

Teoria tuli integroitua käytäntöön, joka tapahtuu simulaattorin avulla.

Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, saivatko opiskelijat myönteisiä oppimistuloksia ja oliko heillä positiivisia kokemuksia simulaattorista. Samalla pystyttiin arvioimaan opiskelijoiden kokemuksia EEG-simulaattorista kahdella eri palautejärjestelmällä. Fuzzy eli ihmisläheisempi palautejärjestelmä tuotti opiskelijalle inhimillisemmän ja kuvailevamman palautteen sekä simulaatioharjoittelun yhteydessä, että harjoittelun jälkeen hyödyntäen sumealogiikkaa. Exact-palautejärjestelmä puolestaan tuotti opiskelijoille tarkan ja täs-

mällisen palautteen heidän suoriutumisestaan hyödyntäen matemaattista laskentatekniikkaa.

Väitöskirja oli suunnittelupohjainen tutkimus (design-based research=DBR) tutkimusta, jonka tarkoituksena oli kehittää opiskelijapalautteiden avulla EEG-simulaattoria eri vaiheissa. Tässä apuna toimivat opiskelijoiden oppimispäiväkirjat ja käyttäjäkokemukset (User Experience = UEQ). Tutkimuksessa simulaattorin vaikutusta oppimistuloksiin testattiin kahdella simulaattoria käyttävällä opiskelijaryhmällä sekä kontrolliryhmällä. Tulosten tulkinnassa hyödynnettiin käyttökokemusta koskevaa kyselylomaketta ja selvitettiin, kumpi kahdesta palautejärjestelmästämme antoi paremman käyttökokemuksen ja oppimistuloksen. Tutkimuksessa oli analysoitava myös opiskelijoiden oppimispäiväkirjat, joita opiskelijat pitivät työskennellessään oppimisympäristön kanssa. Oppimispäiväkirjat analysoitiin sisällönanalyysillä, jotta tutkija ymmärsi paremmin tulevia simulaattorin kehitysvaihtoehtoja.

Tuloksen osoittivat, että virtuaalinen EEG-simulaattori koetaan mielekkääksi ja oppimista edistäväksi. Simulaattori paransi opiskelijoiden valmiutta käytännön työskentelyyn kliinisessä laboratoriossa. Johtuen pienestä tutkimusjoukosta tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkittävää eroa kahden simulaattoria käyttäneen ryhmän välillä. Kuitenkin käyttäjäkokemuslomake osoitti Fuzzy-palautejärjestelmän olevan tarkkaa Exact-palautejärjestelmää mieluisampi opiskelijoille. Kontrolliryhmän opiskelijat, jotka eivät olleet käyttäneet simulaattoria tutkimuksen aikana, joutuivat tekemään enemmän töitä oppiakseen EEG:n elektrodien sijoittelun käytännössä.

Oppimispäiväkirjojen tulosten analysointi osoitti EEG-simulaattoriin useita parannusehdotuksia ja näitä pyrittiin huomioimaan tutkimuksen kehityksen eri vaiheissa.

Tulosten pohjalta voitaisiin todeta, että EEG-simulaattori voisi korvata osan käytännön harjoittelusta bioanalytiikkojen koulutuksessa. Koulutuksessa Fuzzy-palautejärjestelmän voidaan olettaa olevan toimivampi, koska se on opettajan palautteen kanssa samansuuntainen. Oppimisympäristö kuitenkin antoi aihetta

jatkokehittelyyn, jonka tarkoituksena on lisätä enemmän teoriaosuutta simulaattoriin. Tämän seurauksesta uusimpaan EEG-simulaattoriversioon on tuotu mukaan myös lisätyn todellisuuden ominaisuuksia. Tämä mahdollistaa EEG-simulaattorin jatkokehittelyä myös mobiilisovellukseksi. Tulevaisuudessa pyrkimyksenä on testata mobiiliversion mielekkyyttä ja kykyä lisätä opiskelijoiden teoriaosaamista EEG:stä.

Väitöskirja oli artikkeliväitöskirja, jossa oli neljä osajulkaisua. Ensimmäinen julkaisu käsitteli virtuaalisimulaatiota yleisesti. Toinen konferenssiartikkeli käsitteli ja kuvasi EEG-simulaattorin kehittelyä. Kolmas artikkeli vertasi simulaattorin ja ei-simulaattorin välistä oppimista ja niiden tuloksia. Neljäs artikkeli kuvasi virtuaalisimulaatiota ja lähinnä muodosti simulaatioteoriaa.

Marko Björnin väitöstilaisuus oli perjantaina 25.2.2022 Joensuussa, jonka jälkeen järjestettiin karonkka Joensuun laulutalolla. Väitöskirja on luettavissa sähköisenä https://erepo.uef.fi/handle/123456789/27018.

Marko Björn työskentelee kemistinä SYNLABin automaatiolaboratoriossa.

Kolmen viimeisimmän Bioanalyytikko-lehden kansikuvina olemme käyttäneet Carita Saviaron ottamia valokuvia noin 40 vuoden takaa. Lehtien 4, 2021 ja 1, 2022 kansikuvat ovat Helsingin Diakonissalaitoksen hematologian laboratoriosta. Tämän lehden kansikuvassa sisar Siiri pipetoi verensokereita koeputkiin Helsingin Diakonissalaitoksen kemian laboratoriossa.

Kiitos Caritalle valokuvien käyttömahdollisuudesta!

LABORATORIOHOITAJAN ROOLI LAPSETTOMUUSHOITOJEN LABORATORIOPROSESSISSA TEKSTI Homeira Atrafi ja Raini Tuominen KUVAT Homeira Atrafi

Lapsettomuus ja lapsettomien lukumäärä näyttää olevan lisääntymässä.

Viime vuosikymmeninä saavutettujen lääketieteen ja teknologian edistysaskeleiden ansiosta lapsettomuutta pystytään hoitamaan yhä useimmissa tapauksissa. Huomattava osa pareista saa nykyisten hoitomenetelmien avulla lapsen, kiitos jatkuvan lääketieteellisen kehityksen.

8 Bioanalyytikko 2|2022 Kuva: AdobeStock

Lapsettomuus ja sen hoitomenetelmät Lapsettomuus on kasvava ilmiö länsimaissa, mukaan lukien Suomessa. Vuosittain jopa 3000 suomalaisparia etsii lapsettomuusongelmaansa lääketieteellistä apua.

Aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan noin yksi kuudesta suomalaisparista kärsii tahdottomasta lapsettomuudesta. Tätä ilmiötä selittää osin se, että nykyisin raskautta yritetään iäkkäämpänä. Lapsettomuuden hoito tarkoittaa raskauden edesauttamiseksi tehtyjä kliinisiä toimenpiteitä. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa raskauden alkamisen todennäköisyyttä. Jatkuva kehitys hedelmällisyyden ja hedelmättömyyden lääketieteellisellä alalla on mahdollistanut uusia hoitoja pareille, jotka toivovat pääsevänsä nauttimaan elämästään lapsen vanhempina. Tällä hetkellä suurin osa lapsettomuusongelmista on perusteellisesti tutkittuja ja mahdollista hoitaa. Lääketieteellisillä laboratorioilla on tärkeä rooli näiden hoitojen tarjoamisessa, sillä kyseiset hoidot tehdään asiantuntevien laboratoriotyöntekijöiden toimesta sekä valvonnassa.

Ongelmat, kuten hedelmättömyys voivat estää olennaisten ihmisoikeuksien saavuttamisen perheen perustamisesta. Tämän ongelman ratkaisu voi antaa toivoa kaikille mukaan lukien heteroseksuaaliset parit, naisparit, yksin elävät ihmiset sekä ihmiset, joilla on hedelmällisyyteen vaikuttava sairaus. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hedelmättömyys on suoraan yhdistettävissä useisiin negatiivisiin sosiaalisiin vaikutuksiin lapsettoman parin, erityisesti naisen elämässä, kuten väkivaltaan, avioeroon, sosiaaliseen stigmaan, henkiseen stressiin, ahdistukseen, sekä alhaiseen itsetuntoon.

Hedelmöityshoidoilla on kolme päätyyppiä; kohdunsisäinen inseminaatio eli (IUI), in-vitro hedelmöitys (IVF), ja intrasytoplasminen siittiöinjektio (ICSI). Hoidon valinta riippuu laajalti hedelmättömyyden syystä, joten parin hakeutuessa hoitoon on käytävä läpi erilaisia tutkimuksia, joiden pohjalta voidaan luoda juuri heille sopiva yksilöllinen hoitosuunnitelma. Ennen hedelmättömyyshoitoihin hakeutumista on lapsettoman parin täytynyt yrittää raskautta luonnollisesti noin vuoden ajan.

Kohdunsisäinen inseminaatio Kohdunsisäisessä inseminaatiossa (IUI, intrauterine insenination) siittiöt siirretään muovista katetria hyödyntäen suoraan naisen kohtuun. Inseminaatio voi tapahtua luonnollisen tai hormoneilla stimuloidun kuukautiskierron aikana. Ennen inseminaation suorit-

tamista, siittiönäyte valmistellaan laboratoriossa erottelemalla ja puhdistamalla siemennesteestä liikkuvimmat yksilöt. Valitut siittiöt ruiskutetaan tämän jälkeen kohtuonteloon munasolun irtoamisajankohtana. Tavoitteena on saada kohtuun riittävästi siittiöitä naisen ovulaation aikana hedelmöityksen todennäköisyyden kasvattamiseksi. Tämä hoitomuoto on optimaalinen miehen kärsiessä lievästä siemennesteen poikkeavuudesta, sekä tapauksissa, joissa hedelmättömyyden syy on tuntematon. Näissä tapauksissa raskauden mahdollisuus on noin 10–15 prosenttia yritystä kohden.

Perheen perustaminen on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus.

Koeputkihedelmöitys Koeputkihedelmöitys IVF (in vitro fertilisaatio) on yksi tehokkaimpia lapsettomuuden hoitokeinoja ja sitä pystytään soveltamaan lähes kaikissa lapsettomuusongelmissa. In-vitro hedelmöitys tarkoittaa, että munasolu hedelmöitetään kehon ulkopuolella. Hoidon aikana naisella on käytössä hormonaalinen lääkitys, jonka tarkoituksena on saada munasarjat tuottamaan useita munasoluja kerrallaan. Munasolujen lukumäärää määritettäessä on otettava huomioon naisen ikä sekä munasarjojen jäljellä olevat munasolut.

Munasolut kerätään munarakkulapunktiossa ja tarkistetaan mikroskoopin avulla, jonka jälkeen ne erotellaan rakkulanesteestä viljelymaljalle ja siirretään inkubaattoriin, jossa on tasainen lämpötila (+37° C), sopiva kaasuseos ja aseptiset olosuhteet. Munarakkulapunktion jälkeen puoliso luovuttaa siemennestenäytteen tai vaihtoehtoisesti puolison aiemmin annettu näyte otetaan pakkasesta ja sulatetaan. Liikkuvimpien siittiöiden erottamiseksi hedelmöitystä varten on siittiöt pestävä nopean pesu- ja linkouskierron avulla.

Viljelymaljalla olevat munasolut hedelmöitetään pestyillä siittiöillä ja hedelmöittymistä tarkastellaan mikroskoopilla heti seuraavana aamuna. Saaduista alkiosta yksi tai enintään kaksi siirretään lääkärin toimesta kohtuun 2–5 päivän kuluttua. Alkio ruiskutetaan muovikatetrin avulla naisen kohtuonteloon. Loput hyvän-

Bioanalyytikko 2|2022 9

laatuiset alkiot pakastetaan säilöön nestemäiseen typpeen -196 asteen pakkaseen. Nestetypessä alkio säilyy vuosia, eikä laatu laske olennaisesti ainakaan kymmennessä vuodessa.

Mikrohedelmöitys Mikroinjektiohoitoa eli ICSI (Intrasytoplasmic sperm injection) hyödynnetään tilanteissa, jossa miehen siemenneste on merkittävästi normaalista poikkeava tai liikkuvat siittiöt eivät jostain syystä riitä hedelmöitykseen. ICSI hoidon aikana hedelmöityshoitoihin erikoistunut biologi tai laboratoriohoitaja injektioi mikroskooppisesti yksittäisen siittiön mikropipetin eli hyvin pienen neulan avulla munasolun sisään. Mikroinjektiossa kerätyt siittiöt voivat olla miehen siemennesteestä, lisäkivestiehyestä tai kiveskoepalasta. Naisen hormonihoito ja munasolujen keräys tapahtuu kuten tavallisessa koeputkihedelmöityshoidossa. Se, käytetäänkö IVF- vai ICSI-menetelmää riippuu siemennesteen laadusta.

Fertiliteettilaboratorion toiminta nyt ja tulevaisuudessa Hedelmöityshoidot ovat laboratoriotyön erikoisala, joka ei kuulu Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutuksen kliinisen laboratoriotyön erikoisalojen harjoittelun vakiosisältöön. Tämän vuoksi IVF-laboratorioissa käytettävät menetelmät ja hoidot eivät ole opiskelijoille tuttuja, vaikka moni bioanalyytikko-opiskelija onkin kiinnostunut tietämään hedelmöityshoitojen metodeista ja alan työmahdollisuuksista. Minä olen yksi kiinnostuneista ja haluaisin miettiä työmahdollisuuksiani hedelmöityshoitojen alalla tulevaisuudessa.

Saadakseni tietää enemmän tästä erikoistumisalasta ja työtehtävistä valmistuneen näkökulmasta, kysyin TYKS:n fertiliteettilaboratoriosta mahdollisuutta haastatella yhtä heidän ammattilaisistaan.

Turun Yliopistollisen Keskussairaalan hedelmöityshoitojen laboratorio sijaitsee uuden Majakkasairaalan kuudennessa kerroksessa. Fertiliteettilaboratoriossa työskentelee viisi alan ammattilaista, joiden työnkuvaan kuuluvat yleisimmät hedelmöityshoidot, kuten aiemmin mainitut IUI, IVF ja ICSI. Pääsin haastattelemaan yhtä ammattilaisista; Sanni Pinomäkeä, joka työskentelee hedelmöityshoitojen laboratoriossa laboratoriohoitajana.

Sanni Pinomäki on työskennellyt TYKS:n fertiliteettilaboratoriossa nyt 3 vuotta. Pinomäki on perehdytetty kaikkiin erikoisalan työtehtäviin ja tietää tarkkaan, mitä jokaisessa vaiheessa pitää tehdä. Hänen vas-

10 Bioanalyytikko 2|2022

tuualueeseensa kuuluu laaja valikoima erilaisia tehtäviä, kuten sukusolujen käsittely, säilytys, viljely sekä pakastus. Laboratoriohoitajan työnkuvaan hedelmöityslaboratoriossa kuuluu oikeastaan kaikki mahdolliset vaiheet munasolupunktion ja alkion siirtämisen välillä. Pinomäen kiinnostus alaa kohtaan kasvaa jatkuvasti mielenkiintoisten työtehtävien, hyvän työympäristön sekä työkavereiden ansiosta.

Tällä hetkellä hedelmöityshoitojen avulla jopa 80 % hoitoon päätyneistä pareista saa mahdollisuuden saada lapsen. Jatkuva kehitys hedelmöityshoidoissa antaa suuremman varmuuden hoitojen toiminnasta pareille, jotka etsivät lapsettomuuteensa ratkaisua. Lapsettomuushoidot antavat mahdollisuuden myös naispareille sekä itsellisille naisille lapsen saamiseen. Tätä varten tarvitaan

Sanni Pinomäki on työskennellyt jo kolme vuotta bioanalyytikkona TYKS:n fertiliteettilaboratoriossa.

Kaikki solutyöt tehdään aina laminaarikaapissa kontaminaatioiden välttämiseksi. Laminaarikaapissa mm. kerätään munasoluja sekä sulatetaan ja pakastetaan alkioita.

luovutettuja alkioita sekä siittiöitä. Valitettavasti tällä hetkellä on akuutti puute siittiöluovutuksista, jonka vuoksi miehiä kannustetaan harkitsemaan siittiöiden luovuttamista lapsettomien parien sekä itsellisten naisten auttamiseksi. Monelle lapsettomalle parille luovutetut sukusolut ovat heidän ainoa mahdollisuutensa saada lapsi. Jokainen siittiöiden luovuttaja on merkittävä ja siittiöiden luovuttamalla voi tarjota elämää muuttavan mahdollisuuden lapsettomuudesta kärsiville.

Hedelmöityshoitojen tulevaisuus näyttää vahvasti mukautuvan teknologian mukana. Esimerkiksi Australiassa kehitetään tekoälymenetelmää, joka pystyy ennustamaan onnistuneen raskauden todennäköisyyden IVF-hoitoja läpikäyvälle naiselle. Tämä tapahtuu niin, että tekoäly analysoi satojen kuvien perusteella alkioiden kasvua viiden päivän ajan, jonka jälkeen voidaan nähdä, millaisissa alkioissa sydän on alkanut kehittyä.

Muodostuneen datan avulla voidaan ennustaa vastaisuudessa, mitkä alkiot kehittyvät todennäköisemmin niin pitkälle, että syke nähdään.

Tekoälyn tarkoituksena on auttaa embryologia parhaan alkion valitsemisessa arvioimalla alkioiden kehitys. Tämä eroaa aiemmin käytetystä menetelmästä, jossa embryologi tarkastelee alkioita mikroskoopilla ja

arvostelee ne ulkonäöllisesti. Tekoälyä voidaan siis hyödyntää luomaan tarkempi menetelmä munasolun hedelmöittymisen ennustamiselle ja alkion kehittymiselle.

Homeira Atrafi, bioanalyytikko-opiskelija, Turun AMK Raini Tuominen, lehtori, Turun AMK

Lähdeviitteet saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 2|2022 11

TEKSTI ja KUVAT Riitta Lumme, Jaana Hoffren, Jenni Lukkarila, Kirsi Manninen, Outi Pöllänen, Jasmin Riukulehto

Moniammatillinen verkkokoulutusmateriaali terveydenhuoltohenkilöstölle rintasyöpäpotilaan hoitopolusta

Kuva: AdobeStock 12 Bioanalyytikko 2|2022

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon Suomessa sairastui 5136 naista vuonna 2019. WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2020 rintasyöpä diagnosoitiin maailmanlaajuisesti 2,3 miljoonalla naisella. Rintasyövän diagnostiikassa käytetään kolmoisperiaatetta, mikä tarkoittaa palpaatiota, kuvantamistutkimuksia sekä histologisia laboratoriotutkimuksia. Kasvaimen ominaisuudet ja levinneisyys määrittävät valittuja hoitoja.

Rintasyövän ennusteen arvioinnissa käytetään jossain tapauksissa myös uusia geenitutkimusmenetelmiä. Kliiniskemiallisia laboratoriotutkimuksia tehdään ennen hoitoja ja hoitojen aikana päätöksenteon tueksi sekä haittavaikutusten arvioimiseksi.

Tässä artikkelissa kuvataan Ebreast II -hanketta ja siinä tuotettuja avoimia verkkomateriaaleja rintasyöpäpotilaan hoitopolusta. Ebreast II -hanke on jatkoa Ebreast I -hankkeelle, jossa laadittiin verkkokoulutusmateriaalia bioanalyytikoille, röntgenhoitajille ja sairaanhoitajille. Ensimmäisen vaiheen hanke rajattiin diagnostiseen prosessiin; kliinisestä mammografiasta siihen saakka, kun kudosnäytteestä saadaan patologin lausunto. Ebreast I -hankkeen materiaalit ovat avoimessa verkkoympäristössä http://earlydetectionofbreastcanser.weebly.com/.

Ebreast II -hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa https://www.ebreast2.com/. Hanke päättyy keväällä 2023, minkä jälkeen materiaalit ovat verkossa avoimesti saatavilla.

Ebreast II -hanke Metropolian ja Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmat osallistuvat Ebreast II -hankkeeseen, jossa tuotetaan tutkimustietoa ja verkkokoulutusmateriaalia rintasyöpäpotilaan hoitoketjussa työskenteleville bioanalyytikoille, röntgenhoitajille ja sairaanhoitajille. Verkkokoulutusmateriaalia opiskelemalla terveydenhuollon työntekijät saavat tietoa eri ammattiryhmien tehtävistä rintasyöpäpotilaan hoitopolulla. Erasmus+ -ohjelma rahoittaa hanketta ja siihen osallistuu suomalaisten korkeakoulujen lisäksi kansainvälisiä kumppaneita Sveitsistä, Norjasta ja Virosta.

Tartu Health Care College koordinoi hanketta.

Rintasyöpäpotilaan hoitopolkuun keskittyvä hanke etenee vaiheittain. Aluksi tehtiin integratiivinen kirjallisuuskatsaus rintasyöpäpotilaiden hoitoon osallistuvien bioanalyytikoiden, röntgenhoitajien ja sairaanhoitajien ammatillisista kompetensseista. Tiedonhakujen perusteella bioanalyytikoiden roolista rintasyöpäpotilaan

hoitoprosessissa ei juurikaan löytynyt julkaistua tietoa.

Vaikka patologian laboratoriossa tehtävät laboratoriotutkimukset ovat keskeisiä rintasyöpäpotilaan hoitojen valinnassa, jäävät bioanalyytikoiden tehtävien ja ammatilliset kompetenssien kuvaukset hyvin niukoiksi julkaistuissa materiaaleissa. Hankkeessa tehtiin myös sekä henkilökunnalle että potilaille suunnatut kyselyt optimaalisesta hoitoprosessista.

Digitaalisia materiaaleja rintasyöpäpotilaan hoitopolulle Digitaalisten materiaalien suunnittelua ohjaavat pedagogiset, sisällölliset ja teknologiset näkökohdat. Materiaaleissa tulisi olla selkeät oppimistavoitteet, oppijaa aktivoivia osioita, vuorovaikutteisuutta sekä mahdollisuutta palautteeseen. Sisällön valinnassa ajankohtaisuus ja soveltuvuus kohderyhmälle ovat keskeistä.

Rintasyövän diagnostiikassa käytetään kolmoisperiaatetta eli palpaatiota, kuvantamistutkimuksia sekä histologisia laboratoriotutkimuksia.

Teknologisia ratkaisuja valittaessa on varmistettava niiden käytettävyys, ulkoasun selkeys ja monipuolisuus.

Tässä hankkeessa materiaalit tehdään englannin kielellä ja edellä kuvattujen kriteerien lisäksi materiaaleja tuotettaessa ja niiden arvioinnissa on hyödynnetty eAMK-hankkeessa laadittuja verkko-oppimisen laatukriteereitä.

Ebreast II -hankkeen verkkomateriaaleissa on tietoa rintasyöpäpotilaan hoitopolusta sekä siihen osallistuvien bioanalyytikoiden, röntgenhoitajien ja sairaanhoitajien tehtävistä. Kullekin koulutuskokonaisuudelle on laadittu osaamistavoitteet, jotka ovat ohjanneet sisällön valintaa. Koulutuskokonaisuus on jaettu kolmeen pääteemaan: moniammatillinen yhteistyö rintasyöpäpotilaan hoitoprosessissa, rintasyöpäpotilaan hoito- ja terapiaprosessi sekä potilasturvallisuus hoito- ja terapiaprosessissa. Viimeksi mainittu teema sisältää aseptiikan,

Bioanalyytikko 2|2022 13

lääkehoidon, laitteiden, säteilyturvallisuuden ja laadunvarmistuksen materiaaleja.

Eri teemoihin laadituista materiaaleista on pyydetty sähköisten lomakkeiden avulla palautetta. Sitä on kerätty ristiin eri maiden opiskelijoilta ja alan ammattilaisilta. Bioanalytiikan opiskelijat ovat osallistuneet hankkeeseen tekemällä verkkokoulutusmateriaalia rintasyövän hoitojen aikana verestä tehtävistä laboratoriotutkimuksista sekä immunohistokemiallisista värjäyksistä rintasyövän biologisen alatyypin määrityksessä ja potilaan hoidon valinnassa. Lisäksi materiaalissa on neljä potilastapausesimerkkiä, jotka konkretisoivat immunohistokemiallisten laboratoriotutkimustulosten merkitystä hoidon valinnassa.

Oulun ammattikorkeakoulussa on ideoitu bioanalytiikan osuuteen materiaaleja ja erilaisia tapoja, jolla saataisiin rakennettua kiinnostavia ja helposti saatavilla olevia oppimateriaaleja hyödynnettäväksi. Tavoitteena oli lisätä tietoutta eri terveysalan ammattilaisten työtehtävistä rintasyöpädiagnostiikassa ja erityisesti on haluttu tuoda esiin eri ammattiryhmien välisen yhteistyön merkitystä rintasyöpädiagnostiikan luotettavien ja laadukkaiden tulosten saamiseksi. Bioanalytii-

14 Bioanalyytikko 2|2022

kan materiaalit on tuotettu videohaastatteluin. Videot taltioitiin Ammatillisen opettajakorkeakoulun (Amokin) studiolla Oulun yliopistolla, kuvauksen ja editoinnin asiantuntijana toimi Tommi Karjalainen. Suostumukset videointiin saatiin kolmelta rintasyövän parissa työskentelevältä eri ammattiryhmien edustajalta. Haastatteluihin osallistuivat rintasyöpäpatologi, solubiologi sekä biopankin suunnittelupäällikkö. Lisäksi Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty podcast nauhoitus perinnöllisestä rintasyövästä haastattelemalla sairaalageneetikkoa. Näin on saatu tärkeää tietoa uusista rintasyövän tutkimusmenetelmistä.

Haastattelut onnistuivat hyvin ja niissä nousi esiin bioanalyytikkojen roolin tärkeys rintasyöpädiagnostiikassa. Bioanalyytikkoja tarvitaan myös tulevaisuuden menetelmien kehittämisessä, jotta rintasyöpäpotilas saa laadukkaan ja luotettavan diagnoosin mahdollisimman nopeasti.

Bioanalyytikon rooli rintasyöpäpotilaan hoitopolulla patologian laboratoriossa Metropolia Ammattikorkeakoulussa hankkeen osaksi tuotetut verkkokoulutusmateriaalit käsittelevät bioana-

lyytikon tehtäviä rintasyöpäpotilaan hoitopolulla patologian laboratorion näkökulmasta. Bioanalyytikon työnkuva liittyy rintaresekaatin histologiseen prosessiin sekä immunohistokemiallisten värjäysten suorittamiseen. Immunohistokemia perustuu vasta-aineisiin ja niiden kykyyn tunnistaa tiettyjä antigeenejä tutkittavassa kudosnäytteessä. Menetelmällä tutkitaan pitkälti kasvaimia ja immunohistokemiallisella värjäyksellä on mahdollista saada tarkempia diagnooseja, kuin pelkällä hematoksyliini-eosiini-värjäyksellä. Menetelmällä voidaan selvittää myös ennustemarkkereita ja erilaisia biologisia ominaisuuksia, joilla on vaikutusta potilaan hoitojen valintaan. Immunohistokemialliseen diagnostiikkaan on saatavilla vasta-aineita jopa sadoille eri antigeeneille. Näistä diagnostisesti tärkein ryhmä ovat kasvaindiagnostiikassa käytettävät vasta-aineet. Ennustemarkkereita tutkittaessa vasta-aineita voidaan käyttää esimerkiksi onkogeenin osoittamiseen.

Immunohistokemiallisesti rutiininomaisesti tutkittavien markkereiden määritys johtaa rintasyövän biologisen alatyypin määrittämiseen. Biologisella alatyypillä on muiden jaotteluperusteiden ja levinneisyyden ohella vaikutusta hoidon valintaan ja tämän määrittämiseksi tutkitaan neljää markkeria. Nämä ovat estrogeeni- (ER) ja progesteronireseptori (PR), HER2 (ihmisen epidermaalinen kasvutekijä reseptori 2) ja Ki-67 proliferaatiofaktori. Hormonireseptoreiden ER ja PR ilmentyminen syöpäsoluissa merkitsee vastetta endokriiniselle hoidolle. HER2 yliekspressio merkitsee vastetta anti-HER2-terapioille. Ki-67-taso kuvaa syöpäsolujen jakautumisvilkkautta ja sillä on prognostista merkitystä.

Näiden markkereiden määrittämisellä saadaan potilaan rintasyöpä jaettua neljään eri biologiseen alatyyppiin, jotka ovat luminaali A, luminaali B, kolmoisnegatiivinen ja HER2-positiivinen. WHO:n mukaan samat markkerit määritetään rintasyöpäpotilaalle rutiininomaisesti maailman laajuisesti ainakin kehittyneissä maissa.

Verkkokoulutusmateriaaleja bioanalyytikon työstä ja immunohistokemiallisista värjäyksistä Verkkokoulutusmateriaaliksi syntyi kaksi erillistä englanninkielistä Prezi-esitystä nimeltään “Biomedical laboratory scientist´s day in a pathology laboratory” ja “Four different types of breast cancer”. Ensimmäisessä esityksessä kuvataan rintaresekaatin histologista prosessia ja immunohistokemiallisten värjäysten suorittamista bioanalyytikon näkökulmasta. Patologian labo-

ratoriossa työskennellään moniammatillisessa tiimissä yhdessä patologien ja solubiologien kanssa, joten heidän työtään esityksessä sivutaan myös. Esitystä varten on otettu valokuvia Metropolia Ammattikorkeakoulun opetuslaboratoriossa, kuvat on käsitelty BeFunky-ohjelmalla sarjakuvamaisen ilmeen luomiseksi. Koulutusmateriaalissa käydään läpi myös tärkeitä laatuun ja tuloksiin vaikuttavia tekijöitä, kuten kylmäiskemia-, fiksaatioaika sekä positiivinen kontrollileike immunohistokemiallisen värjäyksen yhteydessä.

Bioanalyytikkoja tarvitaan myös tulevaisuuden menetelmien kehittämisessä, jotta rintasyöpäpotilas saa laadukkaan ja luotettavan diagnoosin mahdollisimman nopeasti. ”Four different types of breast cancer”-esityksessä mennään syvemmälle immunohistokemiallisiin värjäyksiin ja niistä saatavien tulosten vaikutuksiin potilaan hoidon valinnassa. Esityksessä käsitellään rintasyöpää ja immunohistokemian periaatteita sekä syvennytään tarkemmin kuhunkin määritettävään markkeriin sisältäen myös HER2:n in situ -hybridisaation. Potilastapaukset kuvaavat neljän kuvitteellisen potilaan immunohistokemiallisia tuloksia ja niiden kautta määräytyvää biologista alatyyppiä sekä valittavia hoitoja.

Vaikka biologinen alatyyppi määrittelee valittavaa hoitoa, myös esimerkiksi iällä ja menopaussistatuksella on vaikutusta. Potilastapausten hoitopäätöksissä on käytetty Suomen Rintasyöpäyhdistyksen laatimaa hoitosuositusta.

Koska hankkeessa tuotettavien koulutusmateriaalien kohderyhmä ovat terveydenhoitoalan ammattilaiset, koulutusmateriaalien laatimiseen käytettiin pedagogista periaatetta, jossa materiaalin avulla aktivoidaan oppijan aiempi tietämys ja herätellään ajattelua ja kiinnostusta aihetta kohtaan. Esitysten varrelle on lisätty erilaisia kysymyksiä vastauksineen, kysymysten tarkoituksena ei

Bioanalyytikko 2|2022 15

ole kuitenkaan testata oppijaa, vaan aktivoida häntä.

Tällä tavoin oppijaa autetaan myös arvioimaan omaa tietämystään ja osaamistaan suhteessa uuteen opittavaan tietoon. Prezi-esitysten lopussa on myös lopputestit, joissa molemmissa on kymmenen kysymystä ja jotka opitun testaamisen lisäksi toimivat tärkeimpien asioiden kertauksena. Oppija saa myös palautetta testin tehtyään. Koulutusmateriaaleissa päädyttiin Prezi -esityksiin sen erilaisten visuaalisten ominaisuuksien vuoksi ja materiaaleista pyydettiin palautetta prosessin varrella.

Rintasyövän hoitojen aikaiset verinäytteistä tehtävät laboratoriotutkimukset Rintasyöpäpotilaan hoitojen aikaiset verinäytteistä tehtävät kliiniskemialliset laboratoriotutkimukset ovat käyttökelpoinen väline päätöksenteossa ja arvioitaessa hoitojen haittavaikutuksia. Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehtiin tähän kokonaisuuteen liittyvä koulutusmateriaali.

Rintasyövän hoitoon käytetään leikkauksen liitännäishoitoina solusalpaajahoitoja ja hormonihoitoja. Ennen niiden alkua potilaista otetaan verinäytteitä, joista analysoidaan perusverenkuva, neutrofiilit, trombosyytit, alkalinen fosfataasi (AFOS), alaniiniaminotransferaasi (ALAT), bilirubiini ja kreatiniini. Ennen hormonaalisia hoitoja selvitetään, onko potilaan menopaussi alkanut tutkimalla estradioli ja FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni. Niiden lisäksi suositeltavia laboratoriotutkimuksia ovat tamoksifeenin eli antiestrogeenihoidon käytön aloittavalle potilaalle INR- sekä protrombiiniaikamääritykset.

Kun rintasyövän aikaiset hoidot on aloitettu, ne vaikuttavat eri tavoin ruumiin normaaliin toimintaan. Sekä sädehoito että lääkkeellinen hoito voivat heikentää verisolutuotantoa. Sitä seurataan perusverenkuvalla, joka kertoo puna- ja valkosolujen määrän. Matalat verisoluarvot voivat johtaa syöpähoidon keskeyttämiseen tai lykkäämiseen, jotta potilaan luuytimen toiminta saa aikaa elpyä ja verisolutuotanto normalisoitua. Syöpähoidossa käytettävät lääkkeet aiheuttavat yleensä ohimenevän maksavaurion,

16 Bioanalyytikko 2|2022

josta maksa kuitenkin toipuu hoidon loputtua. Maksan toimintaa seurataan rintasyöpähoitojen aikana plasmanäytteistä säännöllisesti mittaamalla ALAT-, AFOS- ja bilirubiiniarvojen muutoksia. Jos nämä arvot ovat koholla, on se merkki siitä, että maksan toiminta on heikentynyt ja tilanne vaatii potilaalle valitun hoitolinjan uudelleenarviointia. Rintasyövän hoitoon käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa. Koska syövän hoitoon käytetyt lääkkeet poistuvat elimistöstä useimmiten virtsan mukana, voi munuaisten toiminnan heikkeneminen johtaa myrkytyksiin ja yliannostuksiin.

Kreatiniiniarvon lisäksi on mitattava GFR-arvo, jotta saadaan selvitettyä munuaisten suodatusnopeus. Kreatiniiniarvo saattaa rintasyöpäpotilailla pysyä normaalina, vaikka munuaisissa olisikin vaurioita. GFR-arvon mittaamisella saadaan esiin myös tapaukset, jotka eivät ole vaikuttaneet kreatiniiniarvoon.

Rintasyöpää sairastavilla potilailla on kohonnut riski saada veritulppa ja tätä riskiä lisäävät entisestään solusalpaajahoidossa ja hormonaalisessa hoidossa käy-

tettävät lääkkeet. Rintasyöpäpotilaille usein määrätäänkin verenohennuslääke - joko varfariini- tai pienimolekyylinen hepariinihoito tukosriskin pienentämiseksi.

Pienimolekyylinen hepariinihoito ei yleensä vaadi seurantaa laboratoriotutkimuksin, mutta varfariinihoitoa tulee seurata säännöllisesti verikokein.

Verkkokoulutusmateriaali kliiniskemiallisista laboratoriotutkimuksista Verkkokoulutusmateriaali koostuu englanninkielisestä PowerPoint-esityksestä, jonka yhteyteen on liitetty osaamista testaava Microsoft Forms-kysely. PowerPoint-esityksen päälinjana ovat verikokeet ja niiden vaikutus potilaan hoitoon. Materiaalissa kuvataan, kuinka poikkeavat arvot vaikuttavat hoidon toteutumiseen ja miksi laboratoriotutkimuksia tehdään. Kiinnostavuuden lisäämiseksi dioissa on kuvia, jotka ovat Pixabay-kuvapankista. Kuvat olevan sarjakuvamaisia tavallisten valokuvien sijaan, sillä ne keventävät muuten hyvin asiapitoista esitystä.

Tärkeimmät asiat on koottu yhteenvedoksi esityksen alkuun ja korostettu valikoimalla niihin eri väriset pohjat.

Forms-kysely on liitetty viimeiseen diaan ennen lähteitä ja sen tarkoituksena on testata, kuinka hyvin materiaalin on opittu. Kysely koostuu 10 kysymyksestä, joista saa palautetta vastaamisen jälkeen ja näkee, kuinka moneen kysymykseen on vastannut oikein.

Kokemuksia materiaalien tekemisestä Kansainvälisessä yhteistyössä toteutettava hanke on sekä opettajien että opiskelijoiden kannalta mielenkiintoinen kokemus. Siinä on voinut perehtyä alan viimeisimpään tutkimustietoon ja harjoitella digitaalisten oppimateriaalien tekemistä.

Bioanalytiikan opiskelijoiden Jenni Lukkarilan ja Outi Pölläsen mielestä hankalinta tekemisessä oli siirtää omat tiedot ja ajatukset ymmärrettävään muotoon oppimateriaaliin. Tieto rintasyövästä ja sen hoitopoluista tuli tutummaksi kuin pelkän opetuksen varassa. Tietoon myös sai uutta näkökulmaa, kun sitä sovelsi oppimateriaalin muotoon.

Bioanalytiikan opiskelijat Kirsi Manninen ja Jasmin Riukulehto kokivat erityisesti prosessin luovan osuuden positiivisena ja opettavaisena kokemuksena. Osaaminen immunohistokemiasta syveni ja oma ymmärrys bioanalyytikon roolista rintasyöpäpotilaan hoitopolulla kirkastui. Rintasyöpä aiheena on merkityksellinen, sillä se koskettaa useita Suomalaisia naisia vuosittain. Patologian laboratoriossa tehtävä työ on mielenkiintoista ja oli motivoivaa saada tehdä opinnäytetyö hankkeeseen.

Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Jaana Hoffren koki materiaalien tekemisen innostavaksi. Materiaaleihin perehtymällä terveydenhuollon työntekijät pystyvät päivittämään omaa rintasyöpää koskevaa tietoperustaansa. Hankkeessa tehtävät yhteistyö eri toimijoiden kanssa rikastuttaa arjen työskentelyä ja Jaana uskoo, että kiinnostavista materiaaleista on hyötyä eri maiden opiskelijoille.

Bioanalyytikon rooli rintasyöpäpotilaan hoitoketjussa jää usein näkymättömäksi, vaikka ammattikuntana tiedämme sen merkityksen. Terveydenhuollon muille ammattiryhmille ja myös bioanalyytikoille on tässä hankkeessa tehty opiskelumateriaaleja, joiden avulla he saavat tietoa laboratoriotoiminnan merkityksestä rintasyöpäpotilaan hoitoprosessissa.

Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Jaana Hoffren, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Jenni Lukkarila, Kirsi Manninen, Outi Pöllänen & Jasmin Riukulehto, bioanalytiikan opiskelijoita, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähdeviitteet saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 2|2022 17

NÄYTTEENOTTOTILAN SISUSTUKSEN JA KALUSTUKSEN SUUNNITTELU TEKSTI Jaana Holappa-Girginkaya, Josefina Kinnunen, Ulriikka Hyytinen, Katri Kangastalo, Sanna Siirtola & Aino-Liisa Jussila

Oulun ammattikorkeakoulun suunnitelmissa on palvelulaboratoriotoiminnan uudelleen aloittaminen, joten näytteenottotilan uuden sisustuksen ja kalustuksen suunnittelu tuli ajankohtaiseksi.

Projektityön opintojaksolla opiskelijat tarttuivat tämän tilan uudistamiseen. Tavoitteena oli suunnitella näytteenottotilan sisustus ja kalustus nykyaikaiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi siten, että se palvelee hyvin erilaisia asiakkaita eri ikäryhmistä. Ideoita he saivat eri opinnäytetöistä ja Fairbanksin yliopistossa Alaskassa opiskelijavaihdossa olevalta bioanalyytikko-opiskelijalta.

18 Bioanalyytikko 2|2022

PALVELULABORATORIOTOIMINTA NÄYTTEENOTTOTILAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA Bioanalytiikan tutkinto-ohjelman käytössä oleva näytteenottoluokka on toiminut hyvänä harjoittelutilana bioanalyytikko-opiskelijoille, kun he harjoittelevat verija muiden laboratoriokokeiden ottamista toisiltaan.

Tämä luokkatila ei ole ratkaisuiltaan toimiva tulevan palvelulaboratorion käyttöön. Joustava palvelulaboratoriotoiminta edellyttää, että tiloissa otetaan samassa huoneessa sydänfilmi ja spirometriapuhallukset, jotta potilaan ei tarvitse siirtyä toiseen näytteenottotilaan.

Näytteenottohuoneen suunnittelua tehtäessä mietittiin, mitä näytteenottohuoneelta vaaditaan. Näytteenottotilan tulee olla näytteenottajalle ergonominen. Työskentelytilaa tarvitaan asiakkaan molemmin puolin liikkumiseen näytteenottokärryn kanssa. Valaistuksen tulee olla riittävä. Näytteenottohuoneeseen sijoitetaan jakkara tai naulakko, johon asiakas voi jättää vaatetusta näytteenoton ajaksi. Näytteenottohuoneeseen valitaan säädettäviä kalusteita, jotta asiakas saadaan sopivaan asentoon näytteenoton ajaksi. Mikäli asiakkaalle tulee huono olo näytteenoton aikana, näytteenottotuolilta edellytetään, että se on mahdollista laskea vaaka-asentoon.

pohdittiin hälytyspainikkeiden sijaintia. Vesipisteet ovat tärkeitä, joten näytteenottohuoneeseen mietittiin niiden sijaintia. Näytteenottohuoneen erilaisten tasopintojen tulee olla helposti puhdistettavissa, jotta bakteerit ja virukset eivät pääse kerääntymään. Tasopintojen materiaalien on kestettävä käsittelyä päivittäin neutraalilla tai heikosti emäksisellä pesuaineella.

Uuteen näytteenottotilaan siirretään kalusteet, joita käytetään tällä hetkellä näytteenottotoiminnan opetuksessa sekä tehdään muutamia uusia laite- ja kalustehankintoja. Käytännön toteutuksessa mietittiin mahdollisimman loogista järjestystä kaikille tarvittaville kalusteille ja tarvikkeille, mitä tila vaatii. Toteutukseen

TOIMIVAN NÄYTTEENOTTOTILAN SUUNNITTELU Näytteenottohuoneessa on hyvä olla säätövaraa valaistuksessa ja lämpötilassa, koska ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvä ergonomia näytteenottajalla on. Näytteenottohuoneeseen mietittiin eri värejä sekä kuvioita, jotka ovat mieluisia lapsiasiakkaille. Vaikka näytteenottotilan tulee olla hyvä näytteenottajalle, tulee siinä olla riittävästi tilaa asiakkaille. Pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvien asiakkaiden on mahdollista päästä sisään ja pyörähtää ympäri ilman esteitä. Tämä on huomioitava esimerkiksi palohälytyksen tullessa tai arvaamattomasti käyttäytyvän asiakkaan kohdalla, jolloin huoneesta on päästävä pois nopeasti. Tähän liittyen

Näytteenottotila, Student Health Center, Fairbanksin yliopisto (Kuva: Katri Kangastalo)

Bioanalyytikko 2|2022 19

suunnitellut kalusteet ja niiden osat kirjattiin. Tämän jälkeen aloitettiin opettajalta saadun pohjapiirustuksen avulla kalusteiden sijoittelu paikoilleen.

Opettajien toiveena oli, että nykyinen EKG-tila siirtyy kokonaisuudessaan nykyisestä luokkatilasta tähän uuteen. Aikaisemmin EKG- sekä spirometriapisteet ovat sijainneet eri luokkahuoneessa kuin verinäytteenottopisteet.

Ideana oli saada kaikki näytteenottotoiminnan opetukseen tarvittavat näytteenottopisteet samaan tilaan. Kyseinen EKG-tila sisältää kaksi potilassänkyä ja kaksi EKG-laitetta sekä näitä ympäröivät potilasverhotangot ja -verhot.

Nämä on tarkoitus siirtää uuden luokkahuoneen takaosaan. Samaan tilaan verhotankojen ulkopuolelle, voi sijoittaa yhden tarvikekaapiston, minkä sisään mahtuu EKG- ja spirometriatarvikkeet.

Muualla aikaisemmin sijainneet spirometriapisteet saatiin sijoitettua uuteen näytteenottotilaan. Ikkunaseinälle oli pyydetty säädettävää pöytätilaa vieritestilaitteita varten, ja näiden pöytien jatkeeksi saatiin mahdutettua pöytätilaa kahdelle tietokoneelle ja kalibraattorille. Muutama työskentelytuoli lisättiin tähän työpisteeseen. NäiNäytteenottotila, Student Health Center, Fairbanksin yliopisto. den kalusteiden jatkeeksi saattaa mahtua (Kuva: Katri Kangastalo) vielä yksi tarvikekaapisto, mikäli lisää säilytystilaa tarvitaan.

Sisäänkäynnin viereen sijoitetaan valkotaulu, pöytäotettiin inspiraatiota Fairbanksin yliopiston Student taso ja tietokone opetustilanteita varten. Näiden eteen Health Care Centeristä. Tämä näytteenottotila on hyvin tulee muutamaan riviin tuoleja, kuten nykyisessä näytyksinkertainen, mutta jossa kuitenkin on kaikki vaaditteenottoluokassa on. Kaksi käsienpesupistettä saa jäädä tava vähäiseen käyttöön nähden. Kuitenkin huomattiin, entiselle paikalleen sisäänkäynnin viereen. Niiden jatettä kalusteissa ei ole säätövaraa eri näytteenottajille. keeksi mahtuu mahdollisesti kaksi näytteenottopistettä (näytteenottotuoli ja -kärry sekä satulatuoli), jolloin NÄYTTEENOTTOTILAN SUUNNITTELUSTA kolme muuta näytteenottopistettä saadaan mahdutettua TOTEUTUKSEEN keskelle luokkatilaa, joko pystytasoon tai vaakatasoon.

Tilasuunnitelman laatimisen jälkeen alettiin toteuttaSamalla seinällä kuin pesualtaat, tulee olla yksi tarvikemaan itse suunnitelmaa. Sitä varten käytiin tutustukaapisto näytteenottotavaroita varten. massa uuteen huonetilaan, johon näytteenottotila tulee.

Seinät mitattiin, jotta voitiin suunnitella näytteenottokalusteiden uudet paikat. Kaikki näytteenottotilaan

20 Bioanalyytikko 2|2022

Jaana Holappa-Girginkaya, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Josefina Kinnunen, bioanalytiikan opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Ulriikka Hyytinen, bioanalytiikan opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Katri Kangastalo, bioanalytiikan opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Sanna Siirtola, bioanalytiikan opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Aino-Liisa Jussila, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

Lähdeviitteet saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Näytteenottotila, Student Health Center, Fairbanksin yliopisto.

(Kuva: Katri Kangastalo)

Näytteenottotilan tilasuunnitelma. (Kuva: Ulriikka Hyytinen)

Bioanalyytikko 2|2022 21

COVID-19 PIKATESTAUS - mahdollisuus vai rahanhaaskausta?

TEKSTI Irma Karhunen ja Jaana Holappa-Girginkaya KUVA AdobeStock

22 Bioanalyytikko 2|2022

Suomessa THL on antanut ohjeistuksen laboratorioille ja terveydenhuollon ammattilaisille Covid-19-taudin diagnosoinnista antigeenitestauksella.

Antigeenitestit ovat yksinkertaisia suorittaa ja niiden tekemiseen ei vaadita erityiskoulutettua henkilökuntaa eikä laboratoriota, mutta terveydenhuollon tekemät antigeenitestaukset ovat silti luvanvaraista toimintaa.

Markkinoille on tullut Covid-19-pikatestejä kotikäyttöön. Niitä on saatavilla apteekeissa ja vähittäistavaramyymälöissä sekä verkkokaupoissa.

Ovatko kotona tehtyjen pikatestien tulokset luotettavia ja ovatko ne hyödyllisiä koronataudin leviämisen ehkäisyssä ja tartuntojen jäljityksessä vai onko niiden käyttö vain rahan haaskausta?

Tutustuin aiheeseen hakemalla tietoa suomenkielisestä Medic-tietokannasta. SARS-Cov-2-tautiin liittyviä mielenkiintoisia artikkeleita oli kolme. Nämä artikkelit toimivat lähtökimmokkeena omalle kirjoittamiselleni.

Seuraavaksi tein hakuja PubMed, Cochrane Library ja ScienceDirect -tietokannoista. Hakuna käytin sanoja SARS-Cov-2, Covid-19, antigentest, home-testing, self-sampling, self-collected.

SARS-Cov-2 viruksen diagnostiikka SARS-Cov-2-virus on pitänyt maailmaa otteissaan yli 2 vuotta. Elokuussa 2021 oli jo 198 miljoonaa raportoitua tartuntaa maailmanlaajuisesti. Tänä aikana tutkijat ympäri maailmaa ovat yrittäneet löytää taudille hyviä diagnostisia menetelmiä, jotta Covid-19 pandemia saataisiin aisoihin.

PCR eli geenimonistustestaus PCR eli geenimonistusanalyysi on standardimenetelmä viruksen löytämiseksi. Analyysimenetelmä on tarkka löytämään viruksen RNA:ta ja menetelmä on myös herkkä eli vääriä negatiivisia tulee harvoin. PCR-testaus ei ota kantaa siihen, onko virus infektoiva vai ei.

PCR-analyysi on tarkoitettu suurille testivolyymeille ja sen analytiikka on kallis. Prosessi tarvitsee koulutetun henkilökunnan näytteenottoon sekä analysointiin sekä PCR-analytiikkaan erikoistuneen laboratorion laitteineen. Vastauksen viiveaika on tunteja, tyypillisesti vähintään 24 h. Analyysejä tekevän laboratorion on sijaittava kohtuullisen matkan päässä näytteenottopaikasta, jotta näytteen kuljetus ei lisäisi vastausviiveaikaa. Näytteellä on myös rajallinen säilyvyysaika.

Antigeenitestaus PCR-analytiikan rinnalla käytetään Covid-19-pikatestejä. Antigeenitestit tunnistavat viruksen proteiineja, kuten piikkiproteiinia, nukleokapsidia tai molempia yhtä aikaa. Antigeenitestien herkkyys ja tarkkuus eivät ole PCR-menetelmän tasolla, mutta esim. Euroopan tautikeskuksen (ECDC) suosittelemilla testeillä voidaan päästä 90 % herkkyyteen ja 97 % tarkkuuteen verrattuna PCR-testiin (10). Testien herkkyys paranee, kun testattavan viruskuorma nousee ja näytteenotto ajoitetaan oikein. Antigeenitestit ovat oiva keino löytää infektoivat yksilöt. Pikatestit ovat helppokäyttöisiä eivätkä vaadi erikoiskoulutettua laboratoriohenkilökuntaa. Antigeenitestien tulos on luettavissa nopeasti, n. 10–30 min kuluessa, ja lukemiseen ei tarvita erityisiä lukulaitteita tai analysaattoreita. Tulos on joko positiivinen tai negatiivinen. Pikatestit ovat myös edullisempia. Pikatestien etuna on lisäksi se, että testauksen voi viedä laboratorion ulkopuolelle, lähelle testattavia. Tällä voidaan vähentää logistiikan ja näytteen säilyvyyden haasteita. Nopea vastausaika auttaa myös ihmisten eristämisessä ja tartuntojen leviämisen ehkäisyssä.

Covid-19 näytteenotto antigeenitestiä varten Standardoituun PCR-testiin käytetään yleensä nenänielunäytettä, joka otetaan terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Nenänielunäyte on myös laboratoriossa suoritettavan antigeenipikatestin yleisin näytemuoto.

Niissä tapauksissa, joissa näytteenotto nenänielusta ei onnistu vasta-aiheiden vuoksi, näyte voidaan ottaa myös nenästä, nielusta tai syljestä.

Bioanalyytikko 2|2022 23

Nenänielunäyte tuntuu näytteenantajasta epämiellyttävältä ja maailmalla on tehty tutkimuksia siitä, onko näytteenottokohdalla vaikutusta näytteen tulokseen.

Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan oireisilta koehenkilöiltä terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta yhtä aikaa otetut nenänielu- ja nenänäytteet olivat yhtä tarkkoja antigeenitestauksessa. Toinen koeryhmä otti sierainnäytteen itse n. 2 cm syvyydeltä nenästä. Tutkimuksessa todettiin, että koehenkilöt kykenivät luotettavasti ottamaan nenänäytteen itse kirjallisia ja havainnollisia ohjeita noudattaen. Myös sylkinäytteen sopivuudesta näytetyypiksi on tehty tutkimus. Tutkimuksessa todettaan, että myös sylkinäyte on soveltuva näytemuoto oireisilla potilailla, ja sen itsenäinen kerääminen on mahdollista. Suomessa sylkinäyte ei ole yleisesti käytössä. Se vaatii kliinisiä laboratorioita validoimaan tämän näytetyypin.

Covid-19-pikatestit kotikäytössä Markkinoille on tullut myös kotitestaukseen soveltuvia testejä, jolloin henkilö ottaa itse näytteen ja tekee testin pakkauksessa olevia ohjeita noudattaen. Kotitestauksen hyötynä voidaan pitää testin kohtalaisen edullista hintaa. Altistuneet tai infektoituneet henkilöt pystyvät suorittamaan testin eristyksessä. Testi voidaan myös nopeasti uusia parin päivän päästä, jolloin tuloksen luotettavuus paranee.

Kotitestaukseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.

Näytteenoton pitää onnistua, olla ajoitettu oikealle hetkelle sekä käytettävän testin pitää olla luotettava. Yksilön kyky ymmärtää ja noudattaa testipakkauksessa olevia ohjeita on yksilöllistä. Suomessa myynnissä olevilta kotitesteiltä vaaditaan, että testipakkaus sisältää suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Niiden tulee olla selkeät ja yksinkertaiset. Markkinoilla olevilta Covid-19 kotitesteillä pitää olla CE-merkintä.

Suomessa kotitesteillä ei ole ollut suurta painoarvoa laboratoriodiagnostiikan rinnalla. THL antaa sivuillaan selkeät ohjeet itsetestaukseen, mutta tulokset tulisi kuitenkin varmistaa laboratoriomenetelmällä. Kotitestillä positiivisen tuloksen saatuaan henkilö voi kuitenkin aloittaa jo itsenäisesti oman eristäytymisen ja noudattaa varoivaisuutta hakeutumisessaan viralliseen koronatestiin. Tämä voidaan lukea kotitestauksen hyödyiksi.

Negatiivinen tulos tarkoittaa, että henkilön näytteestä ei ole sillä hetkellä löydettävissä Covid-19 virusta. Tämä ei tarkoita, etteikö koronavirustautia ole, vaan näytteen virusmäärä voi olla vähäinen taudin itämisajan ol-

24 Bioanalyytikko 2|2022

lessa vasta meneillään. Tällöin uusintatestaus parin päivän päästä varmistaisi tuloksen. Tartuntojen ehkäisyssä yksi olennainen asia on testauksen frekvenssi eli kuinka usein testataan.

Kotitestauksessa henkilö ottaa itse näytteen, yleensä sieraimesta, ja tekee testin annettujen ohjeiden mukaan.

Jotta kotitesti olisi luotettava on sen ohjeistuksen oltava selkeä, ymmärrettävä ja mielellään kuvin havainnollistettu. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa todetaan itsekerätyn näytteen korreloivan potilaan sen hetkistä tilaa hyvin, silloin kun viruskuorma on suuri ja ohjeistus näytteen keräämiseen on laadittu hyvin.

Itsetestaus on soveltuva ja tarkka menetelmä, kunhan testausta tekevät henkilöt on ohjeistettu kunnolla ja itse testituotteet ovat hyvin suunniteltuja.

Toisessa saksalaisessa tutkimuksessa keskityttiin ns. maallikon itse suorittaman antigeenitestauksen luotettavuuteen ja sen soveltuvuuteen kotikäyttöön. Itsetehdyn antigeenitestin herkkyys oli 82,5 % ja ammattihenkilökunnan ottama nenänielunäyte ja antigeenitestaus tuotti 85 % herkkyystuloksen. Suurella viruskuormalla eroa itse- ja ammattitestauksen välillä ei ollut. Tällöin herkkyys oli jopa 96,6 %.

Vertailut tehtiin PCR-tekniikalla tehtyihin analyyseihin. Osallistujista suurin osa koki testin teon helppona.

Tutkimuksen johtopäätös oli, että itsetestaus on soveltuva ja tarkka menetelmä, kun huolehditaan testausta tekevien henkilöiden kunnollisesta ohjeistuksesta ja itse testituotteet ovat hyvin suunniteltuja.

Koronapikatestien käyttö Suomessa Suomessa koronavirusdiagnostiikka on luvanvaraista toimintaa tutkimusmenetelmästä riippumatta (Tartuntatautilaki 1227/2016). Analytiikka vaatii perehdytetyn terveydenhuollon ammattihenkilöstön, turvalliseen

näytteenottoon ja analytiikkaan tehdyn riskiarvion sekä sopiviksi testatut analyysimenetelmät. Laboratoriot joutuvat tekemään valitsemilleen analyysimenetelmille validoinnin ja verifioinnin, jotta tutkimusmenetelmät ovat soveltuvia tarkoitettuun toimintaan. Laboratorion ulkopuolella tehtävät pikatestit eli ns. vieritestit vaativat valvovan laboratorion tuekseen. Valvovalla laboratoriolla tulee olla voimassa oleva toimilupa.

Lääkärilehdessä 37/2021 on artikkeli, jossa kirjoittajat Maria Juusela, Juha Koskinen ja Janne Koskinen pohtivat Covid-19-antigeenitestauksen asemaa Suomessa. Heidän mielestään antigeenipikatestejä käytetään liian vähän. Pikatestejä on käytetty pääosin vain Lapissa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Tähän saakka koronavirusdiagnostiikka on keskittynyt viruksen tunnistamiseen eikä ole ottanut kantaa siihen, onko virustartuntakykyinen vai ei. Kirjoittajien mukaan jopa 25–50 % löydöksistä voi olla testaushetkellä ei-infektoivia.

Antigeenitestien herkkyyden odotetaan olevan samaa luokkaa kuin PCR-testien. Tämä olettamus on kirjoittajien mukaan virheellinen, sillä testimenetelmät mittaavat eri asioita ja ovat suunniteltu toteutettavaksi eri tarkoituksissa.

Antigeenitesti on suunniteltu löytämään infektoiva virus. Tutkimusten mukaan antigeenitestin herkkyys on jopa saamaa luokkaa PCR-menetelmän kanssa silloin, kun viruksen volyymi on infektoituneella yksilöllä huipussa ja näyte on otettu oikealla hetkellä. Tutkimuksissa on arvioitu viruskuorman olevan suurimmillaan, kun oireiden alusta on kulunut 0-3 päivää. THL ohjeistaa pikatestin tekemisen viimeistään 7 päivän sisällä altistumisesta. THL:n mukaan antigeenitestin tulos tulisi kuitenkin varmistaa vielä PCR-menetelmän avulla eli pelkkään pikatestiin ei ole luottamista. Negatiivinen tulos merkitsee, että yksilöltä ei ole sillä hetkellä löydetty näytteestä koronavirusta, mutta se ei sulje vielä koronan mahdollisuutta pois. Näytteessä olevan viruksen määrä voi olla testin herkkyydelle liian pieni, näyte on otettu väärällä hetkellä tai näytteenotto ja testin teko ei ole tehty ohjeen mukaisesti.

Artikkelin kirjoittajat tukeutuvat tutkimusnäyttöön, jossa tartuttavien yksilöiden nopea löytäminen ja eristäminen on avainasemassa tulevassa pandemian torjuntastrategiassa. Antigeenitestien nopeus, laatu ja hinta puoltavat niiden käytön lisäämistä. Pikatestien avulla koronastrategia kääntyisi koronaviruksen etsimisestä kohti tartuntojen ennaltaehkäisyyn.

Pohdinta Artikkelin kirjoittamisen motivaattorina toimi Lääkärilehden artikkeli, jossa pohdittiin antigeenitestauksen vähäistä arvostusta. Olen itse toiminut vuoden ajan koronanäytteenottajana ja Covid-19 virukseen liittyvät asiat ovat tulleet ammattini myötä läheiseksi ja kiinnostaviksi.

Covid-19 antigeenipikatesti on ollut myös laboratoriomme näytteenottopisteessä mahdollista suorittaa, mutta sille ei ole ollut tänä aikana tarvetta. Yhtään pikatestipyyntöä ei ole tullut. Tämä on ymmärrettävää, koska PCR-analytiikkaa tekevä keskuslaboratorio on suhteellisen lähellä, logistiikka on laboratorioiden välillä ongelmatonta ja vastausviive on saatu pidettyä alhaisena.

Mutta alueilla, joissa pitkät välimatkat aiheuttavat näytteiden kuljetusongelmia, pikatestit ovat todella käyttökelpoisia. Rajoilla tehtävät testaukset, joissa vastausviiveen tulee olla minimaalinen, antigeenitestit ovat perusteltuja. Tulevaisuudessa, kun maiden rokotuskattavuus alkaa olla suuri ja kansalaisten Covid-19 viruskuorma alkaa hiipua, kallis PCR-analytiikka ei välttämättä enää palvele samassa mittakaavassa kuin nyt.

Silloin suorituskyvyiltään luotettaviksi ja korkealaatuisiksi osoitetut pikatestit voivat olla ratkaisu nopealle testaukselle.

Irma Karhunen, bioanalytiikan kliininen asiantuntija (YAMK) -opiskelija, Savonia-amk Jaana Holappa-Girginkaya, tohtorikoulutettava, terveystieteiden maisteri, bioanalytiikan lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Lähdeviitteet saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 2|2022 25

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ

19.11.2022

SCANDIC PASILA, HELSINKI Opintopäivän luennot seuraavista aiheista • • • • • • •

Bioanalyytikko sote-uudistuksessa Bioanalyytikoiden urapolkumallit Pelkopotilaan kohtaaminen näytteenottotyössä Suolistosyöpien seulonnan käynnistäminen Suomessa Tukea työhyvinvointiin ja jaksamiseen Veripalvelu Genetiikka

Lisäksi koko opintopäivien ajan on mahdollista tutustua mielenkiintoiseen näyttelyyn!

Osallistumismaksu varsinaisilta jäseniltä 90 €, perustutkintoa opiskelevilta opiskelijajäseniltä sekä eläkeläisjäseniltä 40 €. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit, lounaan ja kahvit.

Opintopäivän tarkempi ohjelma aikatauluineen julkaistaan Bioanalyytikko-lehden seuraavassa numerossa.

Ilmoittautuminen avataan myöhemmin www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Opintopäivän järjestää UBI ry yhteistyössä Suomen Bioanalyytikko ry:n kanssa.

TERVETULOA! 26 Bioanalyytikko 2|2022

TEKSTI Panu Kajova, Jaana Holappa-Girginkaya KUVAT AdobeStock

PREANALYYTTISTEN VIRHEIDEN KUSTANNUKSET

Preanalyyttisten virheiden taloudelliset vaikutukset aiheuttavat lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle. Tämän katsausartikkelin tarkoituksena oli kartoittaa, millaista tutkimustietoa preanalyyttisten virheiden taloudellisista vaikutuksista on kansainvälisesti tuotettu.

JOHDANTO Vuositasolla Suomessa tehdään noin 70 miljoonaa laboratoriotukimusta. Kansainvälisten arvioiden mukaan jopa 60–70 % terveydenhuollossa tehtävistä hoitopäätöksistä ja diagnooseista perustuu laboratoriotutkimuksista saatuun tietoon. Tämän laajalti ammattikirjallisuudessa esiintyvän anekdootin, eli niin kutsutun ”70 prosentin väitteen”, paikkaansapitävyyttä on tosin myös kyseenalaistettu. Hallworth toteaa 2011 julkaistussa kannanotossaan, ettei asiaa varsinaisesti ole tyhjentävästi tutkittu, mutta näyttöön perustuvalle tiedolle ja tutkimukselle aiheesta olisi tilausta. Kiistattomana voidaan pitää sitä, että laboratoriotutkimuksilla on keskeinen rooli terveydenhuollossa tapahtuvan päätöksenteon tukena.

Laboratorioprosessi jaetaan preanalyyttiseen, analyyttiseen ja postanalyyttiseen vaiheeseen. Suurin osa laboratorioprosessissa esiintyvistä virheistä tapahtuu prosessin preanalyyttisessä vaiheessa.

Suurin osa laboratorioprosessissa esiintyvistä virheistä tapahtuu prosessin preanalyyttisessä vaiheessa.

Preanalyyttisellä vaiheella tarkoitetaan laboratorioprosessin vaiheita, jotka sijoittuvat vaiheisiin ennen näytteen päätymistä analysoitavaksi. Yleisimpiä preanalyyttisten virheiden lähteitä ovat näytteen laadussa esiintyvät poikkeamat, kuten hemolyysi tai hyytymät, potilaan tunnistamisessa tapahtuneet poikkeamat, sekä virheellisestä näytemäärästä ja näyteastioiden virheellisestä merkitsemisestä aiheutuvat poikkeamat. Tässä katsausartikkelissa käytetään preanalyyttisistä virheistä puhuttaessa virheen negatiivisen konnotaation vuoksi termiä poikkeama.

Jopa 40 % potilaan hoidossa tapahtuvista diagnostisista poikkeamista on katsottu olevan jollakin tapaa yhteydessä poikkeamiin laboratorio- tai röntgentutkimusprosessissa. Poikkeamat laboratorioprosessissa aiheuttavat merkittäviä taloudellisia lisäkustannuksia ter-

28 Bioanalyytikko 2|2022

veydenhuollolle. Arvion mukaan laboratorioprosessissa tapahtuvien poikkeamien taloudellinen vaikutus sairaalan kokonaiskustannuksiin voisi olla jopa prosentin luokkaa. Laboratorioprosessin kaikki vaiheet kattava korkea laatu ja laboratorioprosessissa esiintyvien poikkeamien hallinta edistävät kustannustehokasta terveydenhuollon resurssien käyttöä.

Tämän katsausartikkelin tarkoituksena oli kartoittaa, millaista tutkimustietoa preanalyyttisten virheiden taloudellisista vaikutuksista on kansainvälisesti tuotettu.

TIEDONHANKINTA Tiedonhankinta toteutettiin 13.10.2021 Elsevier Science Direct Freedom Collection, Ebsco (Aca-demic Search Premier, CINAHL, MEDLINE) ja PubMed -tietokantoihin. Soveltuvia englanninkielisiä hakusanoja olivat ”preanalytical”, ”error” ja ”cost”. ”Preanalytical”-hakusanaa lyhennettiin ottaen mukaan sen eri taivutusmuodot ja hakusanat yhdistettiin Boolen operaattorilla AND, jolloin hakulausekkeeksi muodostui ”preanalytic* AND error AND cost”.

Tutkimusten mukaanottokriteereitä olivat, että tutkimus on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen koko teksti on saatavilla englannin kielellä. Tutkimuksen tuli lisäksi käsitellä kustannusnäkökulmaa, ei pelkästään poikkeamien tilastollista esiintymistä tai niiden prosessilähtöisiä syitä.

Tiedonhankinta tuotti yhteensä 183 hakutulosta, joista otsikon perusteella tarkempaan tarkasteluun valikoitui 13 kappaletta. Kokotekstin perusteella mukaan otettavaksi valikoitui kolme tutkimusta. Tämän lisäksi lähdeluetteloiden kautta mukaan valikoitui manuaalisesti yksi tutkimus, joka ei tullut ilmi hakutuloksissa, mutta oli muilta osin hyvin soveltuva.

LÖYDÖKSET Gay & Badrick (2020) ovat toteuttaneet Australiassa laajan seurantatutkimuksen, johon osallistui yhteensä 60 laboratoriota. Tutkimuksen kohteena olleiden laboratorioiden raportointijärjestelmistä ja tietokannoista kerättiin preanalyyttistä poikkeamadataa kolmen vuoden ajalta vuosilta 2015–2018. Kerättyä dataa tarkasteltiin tämän jälkeen tilastollisin menetelmin. Yleisimmin esiintyvät poikkeamat olivat odotetusti hemolyysi, näyte jäänyt ottamatta, näyte hyytynyt, muutoin epäkelpo näyte, potilaan tunnistamispoikkeama, sekä poikkeama näytteen säilytyksessä tai kuljetuksessa.

Vuositasolla poikkeamia havaittiin yhteensä 700 000 – 900 000 kappaletta 32–45 miljoonaa toteutunutta tapahtumaa (episodes) kohden. Poikkeamia esiintyi näin ollen noin 20–21 kappaletta tuhatta tapahtumaa kohden. Poikkeamista aiheutui laskennallisesti 27–66 miljoonan Australian dollarin (n. 17–42 miljoonaan euron) kustannusrasite Australian terveydenhuollolle. Yksittäisen poikkeaman hinnaksi saatiin lasketuksi 72 AUD (n. 46 euroa). Gay & Badrick (2020) korostavat tutkimuksessaan, että preanalytiikan laatuun keskittyvissä kehittämishankkeissa ja seurantatutkimuksissa ei tulisi katsoa vain poikkeamien määrällistä ilmentymistä, vaan poikkeamatyyppejä tulisi pyrkiä myös priorisoimaan ja keskittää kehittämistoiminnan voimavarat potentiaalisesti vakavimpien, eniten kustannuksia ja inhimillistä haittaa aiheuttavien poikkeamien vähentämiseen.

Romero ym. (2020) tutkivat kahdessa espanjalaisessa sairaalassa sitä, kuinka näytteenottajille suunnattuun koulutusinterventioon sijoitettu taloudellinen panostus voisi tuottaa säästöjä parantuneena laboratorioprosessin preanalyyttisenä laatuna. Kustannussäästövaikutusta tarkasteltiin eri näytetyypeittäin, virtsanäytteiden ja verinäytteiden osalta. Suhteellisesti koulutukseen satsatut taloudelliset panostusten todettiin olevat pieniä verrattuna virheistä aiheutuviin vuo-

sittaisiin kustannuksiin organisaatiolle. Laskelmissaan Romero ym. (2020) päätyivät siihen, että yksittäisen preanalyyttisen poikkeaman aiheuttamaksi lisäkustannukseksi organisaatiolle saatiin verinäytteen osalta 52,49 € ja virtsanäytteen osalta 41,05 €. Kustannukset aiheutuivat uusintanäytteenotoista ja uusinta-analyyseistä.

Lippi, Bonelli & Gervellin (2013) tutkivat vuoden seurantajaksolla hemolyyttisistä näytteistä organisaatiolle aiheutuvia kustannuksia Italiassa sijaitsevalla päivystyspoliklinikalla. Tutkimuksessa vertailtiin hemolyysin esiintymistä hoitajien laskimokanyylistä ottamissa näytteissä ja näytteenottajan pistämällä otetuissa näytteissä. 29 prosenttia laskimokanyylista otetuista näytteistä todettiin olevan hemolyyttisiä, kun pistämällä otetuista näytteistä hemolyyttisiä oli yksi prosentti. Hemolyyttiset näytteet aiheuttivat päivystyspoliklinikalle uusintanäytteenottoja. Uusintanäytteenottojen todettiin aiheuttavan vuositasolla päivystyspoliklinikalle 19 535 € kustannukset, joka edusti 22,8 % näytteenoton kokonaiskustannuksista tutkimuksen kohteena olleessa yksikössä.

Green (2013) pureutuu tutkimuksessaan vielä edellä mainittuja tutkimuksia kerrosta syvemmälle. Tutkimuksessaan Green (2013) on kartoittanut preanalyyttisten

Bioanalyytikko 2|2022 29

virheiden kustannuksia suhteessa sairaalan kokonaiskustannuksiin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa ja Irlannissa. Greenin (2013) tutkimus ei tarkastele vain uusintanäytteenotosta ja uusinta-analytiikasta aiheutuvia kustannuksia, vaan ottaa huomioon myös koko potilaan hoitoketjuun kohdistuneet kerrannaiskustannukset. Vaikutuksia tarkastellaan näin ollen myös sairaalan tehokkuuden näkökulmasta, hukkaan menneenä aikana ja siitä aiheutuvina kuluina. Esimerkiksi vaikutuksista Green (2013) antaa 850 paikkaisen sairaalan, jossa menetettiin vuositasolla 24 027 tuntia preanalyyttisistä poikkeamista seuranneista syistä. Preanalyyttisen poikkeamayksikön hinnaksi tutkimuksessa saadaan 157 €.

Vuositasolla Greenin (2013) laskelmien mukaan poikkeamat edustavat tutkimuksen kohteena olleen sairaalan kokonaistoimintakuluista 0,23 %–1,2 % osuutta.

Toisena esimerkkinä mittakaa-vasta Green (2013) antaa 650 paikkaisen sairaalan, jonka preanalyyttisistä poikkeamista johtuneet kerrannaiskustannukset olivat laskennallisesti 1 199 122 dollaria (1 033 529 €) vuodessa.

POHDINTA Preanalyyttisten poikkeamien kustannukset organisaatiolle muodostuvat kompleksisten kerrannaisvaikutusten lopputulemana. Tässä katsausartikkelissa yksittäisen poikkeaman kustannusvaikutukset vaihtelivat tarkastelun syvyyden mukaan 41 eurosta aina 157 euroon.

Tässä katsausartikkelissa esiin tulleiden tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että preanalyyttiset poik-

keamat voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle. Näyttöön perustuvat ja vaikuttavasti kohdennetut sijoitukset laadun parantamiseen tähtääviin interventioihin edistävät näin ollen kustannustehokasta terveydenhuollon resurssien käyttöä.

Laboratorioprosessin eri vaiheista kertyneiden laatuindikaattoreiden kuten hemolyysi-indeksien (HIL) aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen kohdennettujen koulutusinterventioiden suuntaamisessa voisivat tarjota apuvälineitä koulutustarpeiden aiempaa tarkempaan kohdentamiseen. Koulutusinterventioihin sijoitettua taloudellista panostusta voidaan perustella kustannustehokkuuden parantumisen näkökulmasta.

Panu Kajova, bioanalyytikko, kliininen asiantuntija -opiskelija (YAMK), Oulun ammattikorkeakoulu Jaana Holappa-Girginkaya, tohtorikoulutettava, terveystieteiden maisteri, bioanalytiikan lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Lähdeviitteet saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

“Otimme a v vuosi sitten opuolisoni kanssa ison , joten hen asuntolaina kivakuutuk n noin sesta tuli a jankohtaista Sami Niem .” i

utta ja tus tuo vaka “Henkivakuu ralle.” ahimman va varmuutta p onen Jarkko Hein “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi .”

Katja Klemettilä

He välittävät.

Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko.

Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana.

Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään.

Bioanalyytikko 2|2022 31 Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.

Onnea valmistuva bioanalyytikko!

Tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on ammatillinen järjestösi. Mikäli olet ollut opiskelijajäsenenä, muuttuu jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä.

Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa (e-lehti jäsensivuilla) • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöösi sähköisen portfoliotyökalun LabTorin • lisäksi monia muita jäsenetuja Löydät meidät somesta: • www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto • Instagram @bioanalyytikot • Twitter @bioanalyytikot Jaa valmistujaiskuvasi Instagramissa #bioanalyytikko2022 ja @bioanalyytikot!

Vuoden Bioanalyytikko 2022 Ehdotuksia Vuoden Bioanalyytikoksi 2022 voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin.

Valinnan edellytykset • valittu henkilö on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen • valittu henkilö on kunnostautunut erityisesti työssään / ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön / kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan / bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.

Ehdotukset tulee olla perillä 15.8.2022 klo 16.00 mennessä. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Kiinnostaako työ liiton hallituksessa?

Liittokokouksessa 20.11.22 valitaan liitolle uusi hallitus kaudelle 2023–2024. Ota yhteyttä omaan alueyhdistykseesi ja asetu ehdolle! Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

32 Bioanalyytikko 2|2022

OLETKO SINÄ

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2022?

Ehdotukset Vuoden Bioanalyytikoksi 15.8.2022 klo 16.00 mennessä Bioanalyytikkoliiton toimistoon.

Bioanalyytikko 2|2022 33 Lue lisää www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Anna palautetta lehdestä!

Mikä kosketti, mikä tökki? Anna palautetta lehdestä joko linkistä https://bit.ly/palaute2_2022 tai oheisen QR-koodin kautta ja vaikuta siihen, mitä luet :)

Laboratoriolääketieteen edistämissäätiö sr:n ja Suomen kliinisen kemian erikoislääkäriyhdistys ry:n apurahat ilmoitetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi.

Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä kansainvälisen toiminnan edistämiseen (esim. matka-apurahoiksi). Niiden yhteismäärä on enintään 100 000 euroa.

Hakuaika päättyy 30.6.2022. Hakuohjeet ja –lomake ovat osoitteessa www.labes.fi.

Säätiön Lasse Viinikan rahastosta voidaan jakaa lisäksi tunnustuspalkinto laboratoriolääketieteen uuden (vuosina 2021-2022 hyväksytyn), merkittävän väitöskirjan tekijälle. Tiedot tästä ovat yllä mainitussa osoitteessa.

34 Bioanalyytikko 2|2022

Tiina Junkkosesta Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija 2022 Bioanalyytikkoliitto ry valitsi nyt jo kolmannen kerran Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijan. Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijaksi valittiin 3. vuoden bioanalyytikko-opiskelija Tiina Junkkonen Oulun ammattikorkeakoulusta. Tiina on aiemmalta koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja.

Tiina on ehtinyt työskennellyt tutkijana, suunnittelijana, asiamiehenä ja toiminnanjohtajana. Tiina on ehtinyt opiskelemaan myös merkonomin tutkinnon, koska järjestö- ja yhdistystöissä käytännön taloushallinnon osaamisesta on hyötyä.

Tiina kertoo: ”Kun aviomieheni runsas kolme vuotta sitten menehtyi ja elämäni väistämättä muuttui, halusin elämääni jotain uutta ja erilaista. Lähdin silloin opiskelemaan bioanalytiikkaa avoimessa ammattikorkeakoulussa ja onnekseni pääsin jatkamaan tutkinto-opiskelijana”. ”Olen tykännyt bioanalytiikan opinnoista paljon ja saanut opiskella mahtavassa, huumorintajuisessa ja toisiaan tukevassa porukassa mukavia ja kannustavia opettajia ja henkilökuntaa unohtamatta. Erityisen iloinen olen siitä, että olen löytänyt itselleni ammatin, joka sopii rauhalliseen, tarkkaan ja perusteelliseen luonteeseeni hyvin.” ”Tällä hetkellä päiväni täyttyvät viimeisistä opinnoista ja opinnäytetyön viimeistelystä sekä työskentelystä NordLab Pohjois-Pohjanmaan Mikrobiologian laboratorion asiantuntevassa ja iloisessa joukossa. Kotona huomioni vievät kaksi tytärtäni sekä puolisen vuotta sitten joukkoomme liittynyt abessinialainen Napsu-kissa.

Vapaa-ajallani harrastan kaikenlaisia kotitöitä, hyötyliikuntaa ja ihan oikeaa liikuntaakin, laulan haukiputaa-

Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija Tiina Junkkonen.

laisessa Viihdepiikkarit-kuorossa ja ulkoilen. Kuulun myös Pohjois-Suomen Bioanalyytikot ry:n hallitukseen.”

Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija 2022 julkistettiin #BOOP2022 tapahtumassa 12.2.2022.

Bioanalyytikko 2|2022 35

Kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta Oulun korkeakouluissa TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk

Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat sopineet yhteisestä toimenpideohjelmasta kestävän ja vastuullisen kampusarjen toteuttamisesta. Toimenpideohjelmassa keskitytään hiilijalan pienentämiseen vuoteen 2025 mennessä.

Kiinteistöt, matkustaminen, hankinnat ja ravintolapalvelut ovat keskeisisä osa-alueita hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Oulun ammattikorkeakoulujen ja Oulun yliopiston opiskelijat voivat hankkia lisää osaamista ristiinopiskeluopintojen kautta. Oulun ammattikorkeakoululla on tarjolla ristiinopiskelumahdollisuuksia Oulun yliopiston opiskelijoille ja Oamkin opiskelijat voivat hyödyntää Oulun yliopiston tarjontaa.

Ristiinopiskelu tarkoittaa korkeakouluopiskelijalle mahdollisuutta suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa. Ristiinopiskelua kriteereitä ovat mm. voimassaoleva opinto-oikeus kotikorkeakoulussa, opiskelija voi valita sopivia opintoja toisen korkeakoulun ristiinopiskelutarjonnasta ja opiskelija noudattaa järjestävän korkeakoulun sääntöjä. Kohdekorkeakoulu antaa määräaikaisen opiskeluoikeuden opintojen suorittamista varten ja arvioi suorituksen omaan rekisteriinsä. Kotikorkeakoulu kirjaa opintosuorituksen

36 Bioanalyytikko 2|2022

muualla suoritettuina opintoina.

Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelma koordinoi viiden opintopisteen Ympäristövastuullisuus toteutusta, jossa opetuksesta vastaavat mm. luonnonvaran, liiketalouden ja tekniikan lehtorit. Opiskelijat omaksuvat kesäopintoina toteuttavissa jaksoissa kestävän kehityksen periaatteita oman ammattialansa näkökulmasta. Yhtenä osaamistavoitteena on soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan.

Opintojakson sisällöissä eri alojen opettajat tuovat esille kestävän kehityksen arvoja ja vastuita ekologista, sosiaaliselta, kulttuuriselta sekä taloudellisilta näkökannoilta. Opinnoissa huomioidaan mm. ympäristövaikutuksia, turvallisuustekijöitä, suvaitsevaisuutta ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteita eri ammattialojen näkökulmista.

Pilotoimme tulevana kesänä ristiinopiskelua Ympäristövastuullisuus opintojaksolla. Otamme mukaan kesäopintoihin 25 opiskelijaa Oulun yliopistosta. Pilotin jälkeen arviomme tuloksia ja jatkamme yhteistyötä Oulun yliopiston järjestämillä opintojaksoilla ristiinopiskeluperiaatteiden mukaisesti.

Uusille urapoluille DigiSote-osaamisella UUDO-hanke TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk

Sosiaali-ja terveydenhuollon tiedonhallintaan ja palvelumuotoiluun keskittyvä verkossa toteutettava 30 op:n erikoistumiskoulutukseen voi hakea koulutukseen AMK-tutkinnon suorittaneita monialaisin taustoin. Uusille Urapoluille DigiSote Osaamisella (UUDO-hanke) on valinnut tänä keväänä toiset aloittavat opiskelijaryhmät eri puolilla Suomea. Oulussa valittiin ensimmäiseen ja toiseen ryhmään kymmenen opiskelijaa. Opiskelijoilla on yhteisiä ja vapaavalintaisia opintoja. Opintoihin kuuluu kehittämistehtävä, joka tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. SotePeda 24/7-hankkessa tuotettua materiaalia hyödynnetään erikoistumiskoulutuksessa.

Uudenlaisen työelämässä tarvittavan monialaisen osaamisen saavuttaminen ja päivittäminen on erikoistumiskoulutuksen tavoitteena. Jatkuvan oppimisen mallia tuetaan tarjoamalla nopeampaa osaamisen päivittämistä jo työssäoleville sekä työelämän ulkopuolella oleville.

Päivitettyjen taitojen ja tietojen kautta oma urapolku voi saada uuden suunnan tai ilman työtä oleva työllistyy nopeammin.

SotePeda 24/7-hankkeessa tuotettuja avoimia oppimateriaaleja hyödynnetään opinnoissa. Monialaisesti

toteutettujen kehittämistöiden kautta vahvistetaan alueellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöä ja tiedolla johtamisen keinoja. UUDO-hankkeen aikana kehitetään osaamismerkkijärjestelmää, jonka avulla voidaan osoittaa asiantuntijoiden osaaminen mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan ja palvelumuotoiluun.

UUDO-hankkessa tehdään tieteellistä tutkimusta ja kehitetään toimintaa jatkuvan oppimisen suuntaan. Erikoistumiskoulutuksen arviointitutkimuksen kautta voidaan arvioida erikoistumiskoulutuksen vaikutuksia mm. opiskelijan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan, digitaalisiin palveluihin. Tutkimuksen kautta ymmärretään paremmin, mitä vaikutuksia erikoistumiskoulutuksilla on jatkuvan ammatilliseen kehittymiseen, urasuunnitteluun sekä urapolkuihin.

Hanke jatkuu 30.9.2023 saakka ja Oulussa vastuullisena osastona toimii Terveydenhuollon erityisalat.

Jatkossa eri alueilla toteuttavat opinnot muuttuvat maksullisiksi.

Bioanalyytikko 2|2022 37

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 6.-7.10.2022 Helsinki

Yhteisluennot Menopaussi

Papakoe vuonna 2022, milloin mikroskopia ja milloin HPV

Laboratorioalan

näyttely

tilaisuus asianio n ai m ä n yn d Hyö miseen laajassa tuntijoiden tapaa näyttelyssämme! ä essä voit perehty Näyttelyn yhteyd piskelijoiden bioanalyytikko-o ostereihin. opinnäytteiden p

Tervetuloa mukaan!

Get Together <3 torstaina 6.10. klo 17-1

9

Luvassa verkostoitumist a, hyvää ruokaa ja musiikkia.

38 Bioanalyytikko 2|2022

Löydät kaiken tiedon tapahtumasta täältä www.lablt.fi Seuraa myös

Bioanalyytikko 2|2022 39

KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄ 26.8.2022 Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan bioanalyytikkokoulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista joko paikan päälle Helsinkiin tai etänä!

OHJELMA 8.30–9.15

Ilmoittautuminen ja aamupala

9.15–9.30

Tervetuloa, Jenni Kalliomäki

9.30–10.15

Ammatillisen kasvun tukeminen, Jan Holmberg

10.15–11.00 Bioanalyytikon kompetenssit ja koulutuksen tulevaisuuden näkymät, Riitta Lumme 11.00–11.15

Tauko

11.15–12.30 Paneelikeskustelu – osaamisen ylläpitäminen ja jatkokoulutusmahdollisuudet 12.30–13.15 Lounas 13.15–14.00 Opiskelijan puheenvuoro 14.00–14.15 Iltapäiväkahvit 14.15–15.00 Uusi työntekijä työyhteisössä - haaste vai mahdollisuus 15.00

Yhteenveto

Lisätietoa koulutuksesta ja ilmoittautuminen www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.