Bioanalyytikko 1,2022

1|2022

Liiton jäsenedut 2022

• Mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua toimintaan omassa alueyhdistyksessä ja liiton hallituksessa.

• Bioanalyytikko-lehti neljästi vuodessa, artikkelijulkaisu kerran vuodessa.

• Oikeus hakea ammatinkehittämisapurahaa ja genetiikan koulutuksiin matka-apurahaa (ei opiskelijajäsenille).

• Osallistumisoikeus liiton järjestämiin koulutuksiin.

• Holiday Club Katinkullan lomaosakeviikkojen arvonta jäsenille.

• Alennuksia Eckerö Linelta, Sokos Hotelleista jne.

• Alennettu osallistumishinta kansainvälisiin koulutuksiin.

• Edullisia etälivejumppia.

Kysy lisää!

www.bioanalyytikkoliitto.fi tai toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028 Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 2950 kpl, ISSN 1239-8985

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2022 (aineistopäivä) Nro 2 ilmestyy 13.5. (14.4.)

Nro 3 ilmestyy 9.9. (12.8.)

Nro 4 ilmestyy 9.12. (11.11.)

Artikkelijulkaisu ilmestyy 1.6. (16.5.)

Terveisin Jenni K. Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille. Hallitus käynnistää viimeisen vuotensa uuden strategian kanssa ja koronapandemian yhä haastaessa toimintaamme. Teemana tälle vuodelle on tehdä bioanalyytikon työ näkyväksi. Tämä teema tulee näkyviin myös tämän vuoden lehdissä ja kerromme, kuinka monipuolista bioanalyytikon työ on. Tavoitteenamme on myös toiminnan jäsenlähtöisyys ja aiommekin kysyä jäseniltä kuinka tyytyväisiä olette olleet liiton nykyiseen toimintaan ja mitä toiveita teillä on jatkoa ajatellen.

Seuraamme myös aktiivisesti alalla tapahtuvia muutoksia ja pyrimme näihin muutoksiin vaikuttamaan omalla toiminnallamme. Bioanalyytikon tutkintonimike on ollut käytössä jo yli 20 vuotta. Nykyistä tutkintonimikettä voidaan pitää hyvin vakiintuneena. Tästä huolimatta bioanalyytikon tutkinnon suorittaneet laillistetaan laboratoriohoitajina. Tehy ja Bioanalyytikkoliitto laativat yhteisen kannanoton bioanalyytikon ammattinimikkeen lisäämiseksi terveydenhuollon ammattilakiin.

Tämä kevät on meille tärkeä, sillä tulossa ovat jälleen työehtosopimusneuvottelut. Vaikka suuri media puhuu vain sairaanhoitajien palkoista, niin samoissa pöydissä neuvotellaan myös bioanalyytikoiden/laboratoriohoitajien palkoista. Myös meidän tulisi muistaa, että vain joukkovoimalla ja rivit suorina saadaan aikaan muutosta. Tälläkin neuvottelukierroksella, kuten aina ennenkin, tarvitaan meitä jokaista.

Nautitaan näistä talvisista ulkoiluilmoista ja pysytään terveinä!

En riktigt god fortsättning på det nya året. Styrelsen startar sitt sista år med nya strategin och Corona pandemin fortfarande utmanar vår verksamhet. Temat för detta år är att göra bionanalytiker arbetet synligt. Temat kommer synliggöras i årets tidningar och kommer att berätta hur mångsidigt bionalaytiker arbetet är. Vi strävar till en medlemsinriktad verksamhet och kommer att fråga hur nöjda ni är med förbundets nuvarande verksamhet och vilka önskemål ni har för fortsättningen.

Vi följer aktivt de ändringar som sker i branschen och vi strävar att påverka dessa ändringar med vår egen verksamhet. Bioanalytiker examensbenämningen har funnits i över 20 år. Nuvarande benämningen kan anses vara väl etablerat. Trots detta legitimeras de som tagit bioanalytikerexamen som laboratorieskötare. Tehy och Bioanalytikerförbundet kommer att göra et gemensamt utlåtande gällande bioanalytikerbenämingen som en del av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården.

Kommande våren kommer att vara viktigt för oss, då kollektivavtalförhandlingarna startar. Även om stora median diskuterar sjukskötares löner, förhandlas bioanalytikers och laboratorieskötares löner vid samma bord. Även vi bör komma ihåg, att endast med kollektiv kraft och raka led åstadkommer vi förändring. Även under kommande förhandlingar kommer vi alla att behövas.

Låt oss njuta av kommande friluftsvädren och hålla oss friska!

Bioanalyytikko 1|2022 3

03

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

05

Alueyhdistysten yhteystiedot

06

Sääntömääräiset vuosikokousilmoitukset

09

Allén Valtakunnallinen bioanalyytikoiden opintopäivä Turussa 20.11.2021

12

Sopenlehto Laboratoriolääketiede ja näyttely 2021

16

Kalliomäki Vuoden Bioanalyytikko 2021: Anu Elomaa

17

Korhonen & Myllymäki Hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan oppimisen edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä

22

Kiipeli Pirkanmaan Bioanalyytikot ry juhlisti 50-vuotissyntymäpäiväänsä

24

Niinimäki & Holappa-Girginkaya Preanalytiikassa tapahtuneiden virheiden tunnistaminen ja kirjaaminen lisäävät kliinisen laboratoriotoiminnan laatua

27

Liikanen et al.

Bioanalytiikan kehittämisosaamisen verkko-opinnot YAMK-tutkinto-ohjelmissa

30

Tuominen BioTriCK-hanke vahvistaa ja kehittää osaamista

32

Wahlroos Laboratoriohoitajana tutkimusryhmässä

35

Seppälä Lasten lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien toimivuus verinäytteenotossa on yksilöllistä

38

Kaikkonen et al.

Liedon lukiolaiset bioanalyytikon ammattiin tutustumassa

41

Saarelainen et al.

Kliininen näytteenoton osaaja

46

Wahlroos Sanat sekaisin – Trassla med orden

48

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

ALUEYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT Yhteydenotto puheenjohtajiin tapahtuu sähköpostitse.

Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton nettisivuille www.bioanalyytikkoliitto.fi.

ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY Jonne Laaksonen jonnelaaksonen6@gmail.com

KANTA-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY Virpi Tomppo kantahameenbioanalyytikot@gmail.com

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY Kati Pylvänäinen kati.pylvanainen@gmail.com FB: ksbioanalyytikot

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT POSBIT RY Susanna Seppänen susanna.seppanen01@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY Markus Kajaste paijathameenbioanalyytikot@gmail.com

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

KYMEN BIOANALYYTIKOT RY

Kirsi-Maria Huhtala kirsi-maria.huhtala@fimlab.fi FB: Satakunnan Bioanalyytikot ry IG: satakunnanbioanalyytikot

Sanna Lampila sanna.lampila@hus.fi

SAVON BIOANALYYTIKOT RY P-S BA RY

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT LABIT RY

Tero Hongisto tehohit@gmail.com

Maija-Kaisa Laitinen maikkeroinen_@hotmail.com FB: Lakeuden Bioanalyytikot

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY Suvi Koskinen pirkanmaanbioanalyytikot@gmail.com FB: Pirkanmaan Bioanalyytikot ry IG: pirkanmaanbioanalyytikot

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY Milla Saukkola saukkola.milla@gmail.com FB: Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry IG: pkbioanalyytikot

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY Sina Nordman ubi.puheenjohtaja@gmail.com ubi.hallitus@gmail.com FB: Uudenmaanbioanalyytikotry IG: @UBI

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY, VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF Katriina Aalto katriina_jokela@hotmail.com FB:Vasly IG: vaasanseudunbioanalyytikot

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY Pipsa Allén pipsa.allen@tehy.fi

Bioanalyytikko 1|2022 5

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY torstaina 3.3.22 klo 17.30 Tehyn Porin aluetoimistolla os. Yrjönkatu 7 A 4 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan alueyhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus kaudelle 2022-2023.

SAVON BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 30.3.22 klo 17.00 CityLab Snellmania, Yliopistonranta 1 E, C-rappu, 2.krs, Kuopio.

Osallistuminen mahdollista myös etäyhteydellä, Teamsilla.

Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Ilta alkaa runsaalla ruokailulla, jonka jälkeen pidetään kokous. Illan päätteeksi kosmetiikkaesittely ja mahdollisuus itseä hellivään hoitoon.

Ilmoittautuminen 21.3.2022 mennessä www.pohjois-savo.bioanalyytikkoliitto.fi.

Sitova ilmoittautuminen ruokailun vuoksi 23.2.2022 mennessä kotisivuillemme osoitteessa https://satakunta.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat

TERVETULOA!

Mikäli koronatilanne ei salli kokoontumista, toteutetaan kokous Teams-kokouksena.

KYMEN BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 30.3.22 klo 17.00 Ravintola Kotkan Klubi (koronatilanne huomioiden, mahdollisesti tilanteen vaatiessa etänä)

Seuraathan ilmoitteluamme Facebookissa ja Instagramissa.

TERVETULOA!

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY torstaina 24.3.22 klo 17.30 Teams-kokouksena Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Kokouksessa päätetään myös kahdesta sääntömuutoksesta.

Ilmoittautumiset pe 18.3.2022 mennessä kokouslinkkiä varten puheenjohtaja Susanna Seppäselle susanna.seppanen01@gmail.com TERVETULOA!

Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa viime vuoden toimintakertomus sekä tämän vuoden toimintasuunnitelma.

Esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa.

Kymen Bioanalyytikot tarjoaa osallistujille ruuan.

Ilmoitathan osallistumisestasi 16.3. mennessä kokousjärjestelyjen vuoksi.

Ilmoittautumiset maija.makkonen@hus.fi.

TERVETULOA!

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY tiistaina 15.3.22 klo 17.00 Terveystalo Lahti sekä Teams-etäkokous.

Suosittelemme osallistumista Teamsin kautta.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat / hallitusta tarvittaessa täydennetään sekä valitaan liittokokousedustajat Ilmoittautumiset 11.3.2022 mennessä paijathameenbioanalyytikot@gmail.com Kokoukseen osallistujille R-lahja.

TERVETULOA!

6 Bioanalyytikko 1|2022

VUOSIKOKOUKSET VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF keskiviikkona 30.3.22 klo 17.30 den onsdagen 30.3.22 kl 17.30 Teams-etäyhteydellä / via Teams Vuosikokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat, sekä valitaan puheenjohtaja ja hallitusjäsenet toimikaudelle 2022-2023. Vasly kustantaa vuosikokoukseen osallistuville jäsenille ruokailuhyvityksen (max.10€) kuittia vastaan kokouksen jälkeen.

Ilmoittautumiset vuosikokoukseen perjantaihin 25.3.2022 mennessä osoitteeseen riikka.piirainen@netti.fi.Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita, mihin sähköpostiosoitteeseen haluat Teams-kokous linkin lähetettäväksi, sekä tilinumerosi ruokailuhyvistystä varten.

Stadgeenliga ärenden behandlas samt val av ordförande och styrelsemedlemmar för 2022-2023.

Vasly bekostar maten (max. 10€) för de medlemmar som deltar i mötet. Detta betalas ut efter mötet mot kvitto.

Bindande anmälan senast 25.3.2022 till adressen riikka.piirainen@netti.fi. I samband med anmälningen uppges email adressen till vilket mötets Teams-link skall skickas samt kontonummer dit ersättningen för maten kan betalas in.

TERVETULOA! / VÄLKOMMEN!

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY tiistaina 22.3.22 klo 17.00 Medisiina D, Reseptori 8. krs, Kiinamyllynkatu 10, Turku.

Esillä sääntöjen määräämät asiat, mm. hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä liittokokousedustajien nimeäminen.

Mikäli pandemiatilanne jatkuu, pidetään vuosikokous etänä.

Ilmoittautumiset 15.3.22 mennessä bioanalyytikot@gmail.com.

Kokoukseen ilmoittautuneille lähetetään kokouksen Teams-kutsu ohjeineen sekä tarvittava kokousmateriaali.

TERVETULOA!

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 6.4.22 klo 18.00 Kriikun Mylly Ylistaro Aloitamme ruokailulla klo 18:00.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Myös hallitukseen otetaan ilomielin uusia jäseniä! . Sitova ilmoittautuminen ruokailun vuoksi nettisivuillamme 23.3.2022 mennessä.

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY torstaina 17.3.22 klo 17.30 joko Naissaaren Koskenhengessä (Naissaarentie 2, Vaajakoski) tai Teams-kokouksena.

Esillä sääntöjen määräämät asiat.

Mahdollisuus osallistua kokoukseen myös Teamsin välityksellä. Mikäli koronarajoitukset muuttuvat, ilmoitetaan kokouksen mahdollisista rajoituksista / muutoksista yhdistyksen nettisivuilla sekä sähköpostitiedotteilla. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

TERVETULOA!

Läsnöolokokouksen yhteydessä kahvittelu / Etäkokouksen osallistujille 10 € S-ryhmän lahjakortti.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 7.3.2022 http://keskisuomi.bioanalyytikkoliitto.fi/. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mahd. erityisruokavalio.

TERVETULOA! Bioanalyytikko 1|2022 7

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET VUOSIKOKOUKSET UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY, UBI tiistaina 19.5.22 klo 17.30 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet toimikaudelle 2022-2024 sekä valitaan UBIn liittokokousedustajat vuoden 2022 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittokokoukseen.

Kokous pyritään järjestämään läsnäolokokouksena ravintolassa Helsingin keskustan alueella, mikäli pandemiatilanne sen sallii. Mikäli pandemiatilanne jatkuu ja rajoittaa kokoontumisia, pidetään vuosikokous hybridikokouksena.

Sitovat ilmoittautumiset kokoukseen 10.5.2022 mennessä linkin kautta: http://bit.do/UBIkokous2022 tai alla olevalla QR-koodilla:

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 16.3.22 klo 17.00 Teams-kokouksena.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Kokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, lisäksi hallitukseen valitaan 3 varsinaista ja 2 varajäsentä.

Ilmoittautuminen 13.3. mennessä www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi.

Linkki ja ohjeet kokoukseen osallistumista varten lähetetään osallistujille ilmoittautumisen päätyttyä.

Kokouksen jälkeen alkaen arviolta 18:30 noin 20 minuutin pituiset luennot: Covid-19-infektio ja perifeerisen veren verisolujen morfologia - laboratoriohoitaja, vastuuhoitaja, Kirsi Soppa, Fimlab Erikoisnäytteenotot - bioanalyytikko, vierianalytiikkahoitaja, Kirsi Alvalahti, Fimlab Vastuuhoitajan työ Kemian laboratoriossa - bioanalyytikko, vastuuhoitaja, Sirita Janatuinen, Fimlab TERVETULOA!

Kokoukseen ilmoittautuneille lähetetään kokouksen paikka/teams-kutsu ohjeineen sekä tarvittava kokousmateriaali sähköpostitse 10.5.2022 mennessä.

TERVETULOA!

8 Bioanalyytikko 1|2022

Valtakunnallinen bioanalyytikoiden opintopäivä Turussa 20.11.2021

TEKSTI Bioanalyytikko Pipsa Allén KUVAT 1|2022 Eva9 Löfman

Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry isännöi viime marraskuussa yhdessä Suomen Bioanalyytikkoliiton kanssa Valtakunnallista bioanalyytikoiden opintopäivää. Valmisteluja tehtiin pitkin vuotta suuressa epävarmuudessa koronatilannetta seuraten. Varsinais-Suomessa otettiin käyttöön juuri parahiksi koronapassi, joka mahdollisti lopulta tilaisuuden järjestämisen. Koronapassin lisäksi kiinnitettiin huomiota tilaisuuden mahdollisimman terveysturvalliseen toteutukseen.

Tuli tunne, että haluan teille töihin :) Opintopäivän ohjelma oli rakennettu niin, että eri erikoisaloilla saavutettuja uusia avauksia esittelivät oman aihealueensa osaavat bioanalyytikot. Tässä onnistuttiin saadun palautteen perusteella: ”Kaikki kiinnosti, on mielenkiintoista kuulla kaikesta uudesta, mihin on päästy eri aloilla” ja ”Luennoitsijat olivat itse todella innostuneita aiheistaan ja se lisäsi vielä mielenkiintoa.

Tuli tunne, että haluan teille töihin :)” Toimialuejohtaja, ylilääkäri Antti Hakanen toi tilai-

suuteen Tyks laboratoriotoimialueen tervehdyksen. Hän myös itseoikeutetusti mikrobiologian alueen ylilääkärinä antoi katsauksen koronatilanteesta ja laboratorion haasteista analytiikan suhteen.

Koronanäytteenoton alueellisissa järjestelyissä Tyksin laboratoriosta alusta asti mukana ollut erikoissuunnittelija Anna-Elina Lehtonen (bioanalyytikko, YAMK) kertoi valaisevasti, mitä kaikkea on pitänyt ottaa huomioon ja kehittää, jotta kasvavista asiakasmääristä on selvitty.

Auria Biopankista Minna Grönroos (bioanalyytikko, YAMK) kertoi, mitä näytteellemme tapahtuu, kun olemme antaneet luvan sen käyttöön ja mitä erilaisia mahdollisuuksia sitä on käyttää tieteen hyväksi. Luento motivoi kuulijoita palautteen perusteella näytteenottoon.

Tuula Aarikka, apulaisosastonhoitaja Tyksin Patologialta osasi hyvin johdattaa digipatologiaan ja sai kuulijat kiinnostumaan ja innostumaan aiheesta.

Farmakogenetiikka käsittelee sitä, miten perintötekijät eli geenit vaikuttavat lääkehoitojen tehoon ja haittavaikutusriskiin. Janne Kaukoranta, FM, bioanalyytikko Tyksin Genomiikalta kertoi esimerkkinä DPYD-määrityksistä, joilla saadaan selville syöpäpotilaan (erityisesti maha- ja suolistosyövät) hoidossa käytettävän lääkkeen metaboliasta siihen vaikuttavan geenivariantin perusteella.

Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry juhlisti opintopäivien yhteydessä 30-vuotistaivaltaan.

10 Bioanalyytikko 1|2022

Tyksin Kliiniseltä neurofysiologialta Reetta Lahervo (bioanalyytikko, YAMK opisk.) luennoi mielenkiintoisista neuromodulaatiohoidoista, joita annetaan pääasiassa kipupotilaille. Hoitoja antavat myös laboratoriohoitajat, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta.

Kehonhuolto on tärkeää muistaa bioanalyytikon/laboratoriohoitajan tehtävissä, joissa monesti on kuormittavia työasentoja. Tähän aihepiiriin kuulijoita johdatteli fysioterapeutti Maria Helander.

Näytteilleasettajia oli saapunut paikalle mukava määrä. He pääsivät päivän aluksi ääneen ja saivat houkutelluksi tuotteista kiinnostuneet väliajoilla ständeilleen. Opintopäivään osallistuneet kävivät mielenkiintoisia keskusteluja asiansa hallinneiden näytteilleasettajien kanssa.

Päivien loppuun oli järjestetty vielä ekstra-ohjelmaa.

Bioanalyytikko-opiskelijat esittelivät samassa talossa sijaitsevia ammattikorkeakoulun bioanalytiikan opetustiloja, pieni kiinnostunut ryhmä tutustui yhteen laboratorio-moduliin ja lopuksi oli mahdollisuus vaihtaa kuulumisia alueyhdistyksen järjestämässä vapaamuotoisessa get together-tilaisuudessa. Samalla päästiin nostamaan malja 30-vuotiaalle alueyhdistykselle!

Koronasta huolimatta saatiin päivän ohjelma vietyä läpi ja saamamme palautteen perusteella sekä ohjelma, miljöö että henki päivillä oli hyvä. Lainaus palautteista: ”Oli tosi hyvä opintopäivä: kiinnostavat luennot ja

Varsinais-Suomen Bioanalyytikoiden varapuheenjohtaja Marja Kaski-Honkanen avasi opintopäivät.

näytteilleasettajat, kiva ilmapiiri ja tarjoilut” Kiitos kaikille luennoitsijoille, näytteilleasettajille ja osallistujille!

Luentotauoilla kävi vilkas keskustelu näytteilleasettajien ständeillä.

Bioanalyytikko 1|2022 11

TEKSTI ja KUVAT Kaija Sopenlehto 12 Bioanalyytikko 1|2022

Bioanalyytikot, laboratoriohoitajat ja kaikki muut laboratorion asiantuntijat pääsivät koronatilanteesta huolimatta kokoontumaan marraskuussa Helsinkiin Laboratoriolääketiede ja näyttely-tapahtumaan. Edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt jo kaksi vuotta!

Marina Congress Center tarjosi jälleen hyvät puitteet luennoille, laboratorioalan näyttelylle sekä kollegoiden tapaamiseen. Koronatoimiin oli kiinnitetty huomiota ja maskien käyttöä edellytettiin kaikilta osallistujilta.

Tapahtumassa oli useita rinnakkaisia luentokokonaisuuksia. Ensimmäisenä päivänä syvennyttiin mm. vieritestaukseen, lasten näytteenottoon, työturvallisuuteen, sytologiaan ja näytteenoton toimintatapojen kehittämiseen. Koronaan perehdyttiin useasta näkökulmasta ja myös kasvainmerkkiaineista kuultiin ennen Teppo Varilon luentoa internetissä tarjottavista geenitesteistä.

Päivän päätti vapaamuotoinen Get together -tilaisuus tarjoiluineen ja musiikkiesityksineen.

Tapahtuman toisena aamuna julkistettiin Vuoden Bioanalyytikon 2021 valinta. Vuoden Bioanalyytikoksi

valittiin Anu Elomaa, lue enemmän Anusta sivulta 16.

Palkitsemisten jälkeen pääsimme kuulemaan Miikka Peltomaan mainiota luentoa uniapneasta. Päivä jatkui mm. hyytymistutkimuksilla ja niiden preanalytiikalla ja histologian luennoilla. Verisolomorfologian kuvaseminaari sai paljon kiitosta, kuten myös kliinisen fysiologian sydämen rytmihäiriö -luennot.

Tärkeä osa tapahtumaa on myös näytteilleasettajat, joita oli yhteensä noin 50. Alan asiantuntijat pääsivät esittelemään pitkästä aikaa tuotteitaan ja palveluitaan.

Palautteen perusteella kohtaamisia oli todella odotettu.

Bioanalyytikko-opiskelijat olivat toimittaneet posterinäyttelyyn opinnäytetöiden postereita, joihin pääsi myös tutustumaan kahden päivän ajan.

Palautteiden perusteella moni koki tapahtuman työn kannalta hyödylliseksi ja koulutustarjonnan sopivan käytännönläheiseksi. Tarjoiluita kiiteltiin ja joidenkin luentojen päällekkäisyyttä harmiteltiin.

Tämän vuoden tapatuman järjestelyt ovat jo pyörähtäneet käyntiin. Tavataan LabLt2022-tapahtuman merkeissä 6.-7.10.2022!

Bioanalyytikko 1|2022 13

14 Bioanalyytikko 1|2022

Bioanalyytikko 1|2022 15

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2021

ANU ELOMAA

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on valinnut vuoden 2021 bioanalyytikoksi Anu Elomaan Riihimäeltä. Valinta julkistettiin 23.–24.11.2021 järjestetyssä valtakunnallisessa Laboratoriolääketiede ja näyttely 2021 tapahtumassa Helsingissä.

Vuoden bioanalyytikko valitaan vuosittain hakemusten perusteella. Anua ehdotti vuoden bioanalyytikoksi hänen esihenkilönsä. Hänen mielestä Anu on positiivinen oman ammattikuntansa markkinoija ja innostaja kliinisen laboratoriotyön kehittämisessä. Anu työskentelee HUS Diagnostiikkakeskuksessa Vastuuyksikön päällikkönä.

Anu Elomaa on valmistunut bioanalyytikoksi (amk) vuonna 2000. Hän on toiminut HUSin palveluksessa 21 vuotta. Opiskelun edetessä Anulle selvisi pian, että hän haluaa päivystäväksi bioanalyytikoksi sairaalalaboratorioon. Työura alkoi Meilahden sairaalan erikoishematologian laboratoriossa. Vuorotyöhön kuuluivat myös näytteenotto, verikeskus, hyytymistutkimus ja päivystyslaboratoriotöitä. Monipuolinen työ, asiakaskohtaamiset sekä laaja työkaveriverkosto olivat tärkeitä elementtejä työssä viihtymiselle. Vuonna 2009 Anu siirtyi töihin Hyvinkään sairaalan laboratorioon, jossa hän jatkoi 3-vuorotyötä. Hän toimi myös analytiikan tiimivastaavana. Hän piti vastuullisesta työstä ja oli mahtavaa, kun hän sai olla mukana työn kehittämisessä.

Uralla eteneminen alkoi kiinnostaa vastuutehtävien myötä ja Anu valmistui kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkintoon Metropoliasta vuonna 2015. Valmistumisen jälkeen hän haki nykyiseen tehtäväänsä preanalytiikan aluepäälliköksi (nyk. Vastuuyksikön päällikkö).

Hänen vastuualueeseensa kuuluu Espoo ja Länsi-Uudenmaan alueen terveyskeskusten ja sairaaloiden näytteenotto sekä koronanäytteenotto. Työssään hän on viihtynyt hyvin, kun hänellä on ympärillään aivan mahtava ammattilaisporukka.

Pandemian alettua Anu lähti vetämään koronanäytteenoton projektia HUS Diagnostiikkakeskuksessa.

Ensimmäisenä tehtävänä oli perustaa infektioaseman näytteenotto Espooseen. Epidemian kiihtyessä ja näytteenoton tarpeen kasvaessa tarvittiin vakitiimi hoita-

16 Bioanalyytikko 1|2022

maan laajentunutta toimintaa ja perustettiin oma organisaatio koronanäytteenottoon.

Anu on aina ollut ylpeä ammatistaan ja siksi tämä valinta merkitsee hänelle todella paljon. Hänelle on ollut kunnia-asia jakaa ammattiosaamistaan ja kehittää ammattiamme koko uransa ajan. ”Bioanalyytikon laboratoriotutkimusprosessin osaaminen ja kokonaisuuden hallitseminen ovat avainasemassa laadullisille laboratoriotutkimuksille. Jos onnistumme ottamaan opiskelijat ja uudet työntekijät hyvin vastaan, sitouttamaan laboratoriotyöhön, niin olemme onnistuneet tehtävässämme”, Anu toteaa.

– Tärkeimpiä asioita koronamatkallani ovat olleet kaikki henkilöt, joiden kanssa olen saanut tehdä tätä työtä. Ilman sitoutuneita ja ammattitaitoisia esihenkilöitä, koronatiimiä, näytteenottajia, yhteistyökumppaneita ei olisi tämäkään luotsi pärjännyt välillä myrskyisessäkin säässä. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen tekee merkityksellistä ja arvokasta työtä.

Kiitos kuuluu teille kaikille matkalla mukana olleille.

Vuoden Bioanalyytikko Anu Elomaa.

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan oppimisen edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä – Matkakertomus LTT-tapahtumasta Coimbrassa Portugalissa TEKSTI ja KUVAT Ulla Korhonen & Mikko Myllymäki

InovSafeCare-malli. Kuva: InovSafeCare.

Bioanalyytikko 1|2022 17

Savonia-ammattikorkeakoulu on ollut mukana Euroopan Unionin (Erasmus+) Educating students for innovative infection prevention and control practices in healthcare settings (InovSafeCare) -hankkeesssa vuosina 2019-2021. Hanketta koordinoi portugalilainen Nursing School of Coimbra. Muita toimijoita ovat olleet portugalilainen Nursing School Santarém, puolalainen Hipolit Cegielski State College of Higher Education in Gniezno ja espanjalainen Nursing School of Salamanca.

Hankkeen kansainvälinen työryhmä on ollut monialainen. Osaajia on ollut hoitotyöstä, bioanalytiikasta, sosiologiasta ja psykologiasta. Hankkeen tavoitteena oli hoitoon liittyvien infektioiden (HLI) torjunnan opetuksen kehittäminen terveysalalla. Nursing School of Coimbra oppilaitoksessa järjestettiin InovSafeCare hankkeen Learning, Teaching, Training (LTT) tapahtuma 15.–17.11.2021 Coimbrassa, Portugalissa. Tässä kirjoituksessa kerromme tapahtumasta ja matkasta Portugalissa.

MATKUSTAMINEN PORTUGALIIN Lähdimme matkaan varhain aamulla Rissalasta noin kymmenen asteen pakkassäässä. Helsingissä vaihdoimme konetta ja matka jatkui Tukholmaan, josta oli lento Lissaboniin. Portugaliin vaadittiin täyttämään ”Passanger Locator Card” ja sen sai tehtyä verkossa.

Mukana piti olla luonnollisesti myös koronatodistus.

Infektioidentorjunnan MOOC-verkkokurssi.

18 Bioanalyytikko 1|2022

Kuitenkaan näitä ei meiltä kyselty missään vaiheessa matkaa.

Lissaboniin saavuttiin illalla. Kysyimme infopisteeltä neuvoa jatkomatkasta Coimbraan. Menimme reippaasti metrolla kolme pysäkkiä päätyen Orienten linja-autoasemalle. Renex-yhtiön linja-auto löytyikin nopeasti, mutta yhteistä kieltä kuljettajan kanssa ei niinkään.

Kuitenkin saimme ostettua liput läheiseltä kioskilta ja saimme paikat bussista. Olimme onnekkaita, koska tämä oli päivän viimeinen vuoro määränpäähämme.

Coimbra on noin 100 000 asukkaan kaupunki kahden sadan kilometrin päässä Lissabonista pohjoiseen. Reitti kulki Fatiman kautta ja vaihdoimme toiseen bussiin Fatimassa. Saavuimme Coimbraan myöhään illalla. Linja-autoaseman baarista ostimme pientä iltapalaa. Tämä oli mieleemme, koska olimme syöneet kevyesti koko päivän aikana. Bussimatkalla oli pitänyt turvautua SiriPiriin eli rypälesokeripastilleihin, joita matkalaisen käsilaukusta kätevästi löytyi. Taksimatka hotellille oli erittäin vauhdikas. Paikallinen ajotyyli tuli tutuksi. Lopulta saavuimme hotelli Trypiin. Hotelli oli siisti, perustasoinen ja huoneet olivat oikein tilavat.

Aamiaisbuffet oli runsas sisältäen hedelmiä, mehuja, kakkuja, juustoja, leikkeleitä ja tietysti espressokahvia.

Portugalilainen kahvi on voimakasta, jopa espanjalaisten mielestä. Aamiaisella tapasimmekin Salamancan kollegat. Kävelimme yhdessä koululle, jossa tapahtuma

järjestettiin. Vastaanotto oli lämmin ja oli mukava tavata kollegoita kasvotusten. Kustakin partnerikoulusta oli edustajat. Rehtori ja kansainvälisyyskoordinaattori toivottivat meidät tervetulleiksi. He korostivat monialaisen kansainvälisen yhteistyön merkitystä terveysalan opetuksen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä Euroopassa.

LTT OPPILAITOKSELLA COIMBRASSA Tapahtumassa esiteltiin hanketta yleisesti, tehtyjen laadullisen ja määrällisen tutkimusten tuloksia, kehitettyä InovSafeCare HLI -oppimisen ja opettamisen mallia, MOOC-opintojaksoa, simulaatiopedagogiikkaa sekä paikallisia Nursing School of Coimbra oppilaitoksen tuottamia innovatiivisia patentoituja tuotteita. Tapahtumaan osallistui oppilaitoksen opettajia eri aloilta sekä luokkatilassa että videovälitteisesti Zoom-yhteydellä.

Ohjelma toteutui saman sisältöisenä kolmena peräkkäisenä päivänä. Myös paikallinen lehti, Diário de Coimbra oli kiinnostunut ja julkaisi kirjoituksen tapahtumasta.

Puolan kumppanit esittelivät InovSafeCare-mallin kehittämiseksi tehtyä laadullista tutkimusta. Partnerikoulut olivat tehneet ryhmähaastatteluja omissa oppilaitoksissaan opettajille ja sairaaloiden hygieniasta vastaaville yhteistyökumppaneille. Tulosten perusteella on selvä tarve kehittää opetussuunnitelmia HLI-näkökulmasta ja lisätä sekä teoria että käytännön opetusta.

Yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa on syytä lisätä, jotta koulutus pystyy tarjoamaan ajantasaiset sisällöt. Opetuksessa tulee huomioida erilaiset opetusmenetelmät, kuten verkko-oppiminen ja erilaiset simulaatiot.

Hankkeessa tehtiin myös määrällinen tutkimus opiskelijoiden asenteiden, motivaation ja minä-pystyvyyden selvittämiseksi HLI-oppimisen viitekehyksessä. Salamancan kumppanit kertoivat tämän tuloksista. Pitäisi luoda oppimisympäristö, jossa opiskelijat motivoituvat oppimaan ja toimivat oppimansa mukaan. Ohjaajien tulisi olla esikuvia ohjatussa harjoittelussa ja antaa palautetta opiskelijoiden toiminnasta HLI-torjuntatoimissa.

Edellä mainittujen tutkimusten pohjalta kehitettyä mallia esitteli Santarémin kollegat. Malli on HLI-ehkäisyn oppimispolku ja pedagoginen malli terveysalan opiskelijoille. Mallin keskiössä on opiskelija ja siinä yhdistyy sekä erilaiset opetusmenetelmät että opiskelijan oma-aloitteisuus, innovatiivisuus ja sitoutuneisuus HLI-

torjunnan oppimisessa. Oppiminen ja opettaminen ymmärretään tasapainoisena järjestelmänä, joka kannustaa opiskelijoita vastuullisuuteen, kekseliääseen ideointiin ja luovaan ongelmaratkaisuun. Näistä näkökulmista hyötyy sekä terveysalan koulutus että työelämä.

Savonia johti hankkeessa tuotettua englanninkielistä Massive Open Online Course (MOOC) -opintojakson tekemistä HLI-torjunnasta. Mikko esitteli MOOCin sisältöjä. Kurssi koostuu 11 moduulista, jotka terveysalan opiskelijat pystyvät itsenäisesti opiskelemaan. Lisäksi on moduuli 12, joka on tarkoitettu opettajille simulaatio-opetuksen järjestämisen tueksi. MOOC-opintojakso julkaistaan CampusOnlinessa kesällä 2022 ja se on tarkoitettu sekä terveysalan opiskelijoille että täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Opintojakso on laajuudeltaan 5 op. ja sisältää 3 op. teoriaopintoja HLI-torjunnasta sekä 2 op. verran objective structured video examination (OSVE) menetelmällä tuotettua simulaatioharjoitusta.

Ulla puolestaan kertoi simulaatiopedagogiikasta ja skenaariopohjaisen simulaation rakenteesta omassa esityksessään. Hankkeessa on tuotettu simulaatioharjoituksia erityskäyttäytymisestä Clostridioides difficile -infektiopotilaan ja Covid 19 -potilaan hoidossa. Päi-

Mikko kertomassa MOOC-opintojaksosta.

Bioanalyytikko 1|2022 19

Tuna Enfermagem de Coimbra. Hoitotyön opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa illallisen lomassa. vien aikana saimme myös tutustua paikalliseen simulaatiokeskukseen. Keskuksen tekniikka ja tarvikkeet olivat hieman vanhempia omiimme verrattuna. Kuitenkin mahdollisuus toteuttaa skenaariopohjaisia simulaatioita olivat olemassa ja niitä käytettiin opetuksessa.

Saimme kuulla Coimbran koulun yhteistyöstä yritysten kanssa. Oppilaitoksella on tähän työhön oma yksikkönsä ”Entrepreneurship Office”. Heillä on aktiivista toimintaa yritysten ja opiskelijoiden kanssa. He ideoivat ja tuottavat yhdessä erilaisia terveydenhuollon tuotteita. Esimerkkejä tuotteista ovat kaksisäiliöinen ruisku lääkkeen annosteluun, ergonominen alusastia ja erityinen pyjama ehkäisemään painehaavoja. Heillä on myös patentti turvalliselle särmäisjäteastialle. InovSafeCare mallissakin mainitaan ”entrepreneurial perspective ja entrepreneurial spirit”. Tämä ei tarkoita yrittäjän näkökulmaa, vaan näkökulmaa, jossa opiskelijat luovasti ja innovatiivisesti etsivät ratkaisuja erilaisiin terveysalan haasteisiin.

SOSIAALINEN OHJELMA COIMBRASSA Lounaat nautimme oppilaitoksen ruokalassa. Ruokailu aloitettiin aina keitolla, jossa oli erilaisia papuja ja vihanneksia. Keitto on vanha maatyöläisten ruoka ja siksi täyteläinen. Pääruokavaihtoehtoina oli kalaa ja lihaa.

Kalat olivat erittäin hyviä, tosin kovin ruotoisia. Jälkiruokana oli hyytelöitä, kakkuja, hedelmiä tai riisipuuromaista vanukasta. Portugalilainen ruoka ei ole kovin mausteista, mikä on toisaalta vähän erikoista värikkään historian ja eri maiden vaikutuksen vuoksi.

20 Bioanalyytikko 1|2022

Maanantai-iltapäivällä saimme tarkastella Coimbran kaupunkia Mondego-joen viheralueella kävellen. Sää oli vaihtunut Suomen pakkasista miellyttävään 20 asteen auringonpaisteeseen. Reitillä näimme vuonna 1283 perustetun Santa Clara-a-Velha -luostarin ja miniatyyri Portugal dos Pequenitos teemapuiston, jossa oli Portugalin historiallisia rakennuksia pienoiskoossa. Tutustuimme myös Quinta das Lágrimas -puistoon, jossa kuningas Pedro I vaimo Inês de Castro vuonna 1355 oli traagisesti hukuttautunut lähteeseen jouduttuaan eroon miehestään. Lähteen kivessä oli punaista, joka tarinan mukaan oli Inêksen verta. Puistosta matkamme jatkui paikalliseen panimoravintolaan, jossa maistelimme erilaisia oluita.

Illallinen oli järjestetty koulun ruokalassa. Neljän ruokalajin illallinen oli herkullista nautittavaa. Ruokailun lomassa opiskelijat olivat järjestäneet ”Tuna Enfermagem de Coimbra” -ohjelmaa. Hoitotyön opiskelijat esittivät perinteistä laulua ja tanssia. Miesopiskelijoiden ryhmä myös lauloi fadoa.

Toisena iltapäivänä ohjelmassa oli vierailu yliopistolle. Coimbran yliopisto on Euroopan vanhimpia. Se on perustettu vuonna 1290 Lissabonissa ja siirretty Coimbraan vuonna 1537 entisen kuninkaallisen palatsin tiloihin. Mieleenpainuvaa vierailulla oli käynti yliopiston barokkityylisessä Joanina –kirjastossa, jossa on yli 60 000 kirjaa 1500-1800-luvulta. Aineisto on edelleen lainattavissa ja sitä digitalisoidaan parhaillaan.

Kiinnostava yksityiskohta oli lepakkoyhdyskunta, joka hävittää hyönteiset kirjastosta öiseen aikaan. Yliopiston

alueella oli myös kirkko, jota käytetään muun muassa henkilökunnan häihin ja hautajaisiin. Lisäksi yliopistolla oli oma vankila, jota käytettiin aina vuoteen 1834 saakka. Vankilaan joutui kurittomasta käytöksestä, esimerkiksi tunneilta myöhästelystä. Osa vanhan yliopiston luokkahuoneista on edelleen käytössä ja esimerkiksi opinnäytetyöt esitetään erityisessä salissa.

Iltaohjelmaan kuului fado-esitys "Fado ao Centro” teatterissa. Coimbralainen fado on vahvasti kytköksissä yliopiston elämään ja sitä esittävät aina miehet. Fadoa säestetään 12-kielisellä portugalilaisella kitaralla ja laulut ovat hyvin tunteellisia, ehkä melankolisiakin. Esityksen jälkeen kävelimme hetken vanhan kaupungin kujia ja maistelimme paahdettuja kastanjoita. Illan päätteeksi meille oli varattu illallinen ravintolasta. Sielläkin saimme vielä nauttia yhden kappaleen fadoa, koska ravintolan isäntä oli yhden projektiryhmän tuttavia ja osaava fado-taitaja.

HETKI LISSABONISSA Keskiviikkoiltana olikin jo jäähyväisten aika ja matkamme jatkui Lissaboniin. Matka junalla kesti noin kaksi tuntia Orienten asemalle, josta siirryimme taksilla Convento Do Salvador –hotelliin. Nimensä mukaisesti hotelli oli remontoitu vanhaan luostariin ja siksi huoneet olivat hyvin pieniä, mutta viihtyisiä. Ilta oli jo myöhäinen ja ehdimme vain illalliselle paikalliseen ravintolaan Alfaman alueella. Tonnikalapihvi oli maukasta, mutta hampurilainen paikalliseen tapaan oli erikoisuus. Siitä puuttui sämpylä.

Viimeisen aamun sarastaessa ehdimme pari tuntia ihailla Lissabonin kaunista kaupunkia ja tehdä pieniä tuliaisostoksia. Korkista ja kaakelista tehtyjä tuotteita oli runsaasti. Pastel de nada on perinteinen portugalilainen leivos ja pitihän niitä paketit ostaa. Tosin matka Suomeen oli leivoksille liian pitkä, joten helpommin portugalin makuun pääsee ostamalla niitä Lidlstä. Port-

viinin lisäksi portugalin erikoisuus on kirsikkalikööri Ginja ja sitähän piti tuoda ystäville maistiaisiksi. Saatiinpa mukaan vielä suolattuja ja paahdettuja maissinjyviäkin ”milho frito com sal”, mikä on ehdoton herkku ja parhaimmillaan juuri Portugalissa.

Olikin aika pakata laukut ja kiiruhtaa taksilla lentokentälle. Lähtöselvitykseen oli tarjolla vain automaatteja, mutta asia hoitui oikein hyvin. Ensin oli pysähdys Zürichissä, joten ehdimme vierailla myös Sveitsin kentän kaupoissa. Lopulta laskeuduimme Helsinkiin, jonne piti jäädä vielä yöksi hotelli Hiltoniin. Aamun sarastaessa pääsimme takaisin kotiin Kuopioon viimaisen pakkassään saattelemana.

MATKAN ANTI Matkustaminen tässä ajassa oli jokseenkin haasteellista.

Kasvomaskia piti käyttää koko ajan. Portugalissa oli määräys käyttää maskia kaikissa julkisissa tiloissa ja liikennevälineissä. Paikalliset noudattivat kuuliaisesti tätä sääntöä. Meille oli kuitenkin järjestetty ohjelma oikein turvallisesti. Isäntäväki huolehti myös meidän kuljettamisesta eri paikkoihin sosiaalisen ohjelman aikana.

LTT-tapahtuma ja tapaaminen Coimbrassa vahvisti monialaista kansainvälistä yhteistyötä innovatiivisen hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyn opettamisen kehittämisessä. Hankkeella on omat internet-sivut: http:// inovsafecare.eu/. Tarkoituksena on tuoda esille ja kehittää edelleen hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan opettamista ja oppimista yhdessä eri alojen kesken.

Muito obrigado! A viagem foi gratificante.

Ulla Korhonen, TtM, bioanalytiikan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu Mikko Myllymäki, TtM, hoitotyön lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Bioanalyytikko 1|2022 21

Pirkanmaan Bioanalyytikot ry juhlisti 50-vuotissyntymäpäiväänsä TEKSTI Kirsi Kiipeli KUVAT Jenni Kalliomäki

Juuri ennen koronatilanteen pahenemista Tampereella ehti tapahtua joulun ihme: Pirkanmaan Bioanalyytikot ry pääsi joulukuussa viettämään 50+1-vuotissyntymäpäiväänsä juhlaillallisen merkeissä. Pyöreiden vuosien juhlintaa siirrettiin jo kerran vallitsevan poikkeustilanteen takia, ja myös tämän juhlan kohtaloa jännitettiin viime hetkille saakka. Kohtuullinen määrä osallistujia sekä yksityistilaisuuteen varattu ravintola kuitenkin mahdollistivat syntymäpäivien turvallisen järjestämisen.

“Onneksi saadaan pitää nämä juhlat!” kuultiin helpottuneena huokauksena useita kertoja alkumaljojen kilistämisen lomassa, kun tutut ja uudet kollegat pääsivät kokoontumaan hyvän ruuan ja seuran äärelle.

Pirkanmaan alueyhdistys aloitti toimintansa jo tammikuussa 1970 Tampereen Seudun Laboratoriohoitaja-

22 Bioanalyytikko 1|2022

kerhona. Silloin kerho kokoontui joka toinen kuukausi muun muassa asiantuntijaluentojen ja tutustumiskäyntien merkeissä. Yhdistyksen nimi on sen jälkeen vaihtunut pariin otteeseen. Nykyisen nimensä Pirkanmaan Bioanalyytikot ry sai samalla, kun Suomen Laboratoriohoitajayhdistys muuttui Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:ksi. Vuosikymmenten aikana yhdistyksellä on ollut jatkuvaa aktiivista toimintaa esimerkiksi säännöllisten kokousten, opintopäivien ja virkistysretkien sekä -tapahtumien muodossa.

Illan aikana yhdistyksen aiemmat puheenjohtajat Leena Pankko ja Arja Alkula jakoivat eläviä tarinoita alueyhdistyksen historiasta, toiminnasta ja tapahtumista menneiltä vuosilta. Mukaan on mahtunut mielenkiintoisten koulutustilaisuuksien lisäksi niin poliittista vai-

kuttamista kuin huviretkeilyäkin. Alueyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Suvi Koskinen esitteli vuodesta 2014 eteenpäin otettuja kuvia arkistojen kätköistä. Kuvia oli kertynyt opintopäiviltä, luentoilloista, alueyhdistyspäiviltä, opiskelijatapaamisista, retkiltä ja virkistystapahtumista, joten on selvää, että Pirkanmaalla on ollut hyvin aktiivista alueyhdistystoimintaa pitkän aikaa. Nykyinen tilanne on vaikeuttanut tapahtumien järjestämistä, mutta löytyipähän silti myös tuoreita kuvia suppailusta ja kesäkahvitteluista koronarajoituksia noudattaen.

Vuosien varrella vietettyjen vanhojen opintopäivien sisältöjä kertaamalla löydettiin paljon otsikoita, jotka voisivat näkyä vielä tämänkin vuoden koulutuksissa.

Bioanalyytikot todella saavat nauttia elinikäisestä oppimisesta, sillä vaikka tietyt aiheet pysyvät samoina, niiden sisältö on taatusti muuttunut ja kehittynyt vuosien aikana. Pitkälle on tultu myös reikäkorteista ja pahvilapuille kirjattavista tutkimustilauksista, joita juhlissa esiteltiin.

Alueyhdistyksillä on Bioanalyytikkoliitossa korostunut rooli jäsentensä yhteisöllisyydessä ja virkistämisessä. Myös näissä juhlissa asiallisen sisällön lisäksi päästiin nauttimaan viihteestä. Alkuillasta paikalla esiintyi huilu-kitaraduo Rea Metsähonkala ja Aki Lääkkölä Pirkan opistolta, ja sulosäveliä juhlijoille tarjoili myös ryhmä alueyhdistyksen omia jäseniä, jotka lauloivat yhdessä laboratorioon sopivat versiot tutuista joululauluista. Menneiltä vuosilta löytyi myös valmistuvien laboratoriohoitajien laatuevankeliumi joululta 1999.

Tällaiset ohjelmanumerot ovat aarteita, jotka ehdottomasti tulisi pystyä säilyttämään myös tulevaisuuden iloksi.

Juhlat olivat hieno tapa kruunata Pirkanmaan Bioanalyytikoiden hieman yli 50-vuotinen taival, ja näiden hankalien aikojen keskellä oli ihanaa päästä verkostoitumaan muuallakin kuin verkossa. Toivotaan, että seuraavat 50 vuotta ovat ainakin yhtä hyviä kuin edelliset. Paljon onnea, Pirkanmaan Bioanalyytikot!

“Me käymme näytteen ottohon Taas neuloin, lansetein Potilaan suonet kiristämme Me staasein värikkäin Vaan muistammeko teipin sen, Jok’ eristykseen mentäessä ain’ unohtuu?”

Sävel: “Me käymme joulun viettohon” Uudelleensanoitus: Kati Koivisto ja Oona Ahtinen

Kuvassa vasemmalla Pirkanmaan bioanalyytikoiden puheenjohtaja Suvi Koskinen. Keskellä Arja Alkula ja oikealla Leena Pankko, molemmat entisiä puheenjohtajia.

Bioanalyytikko 1|2022 23

PREANALYTIIKASSA TAPAHTUNEIDEN VIRHEIDEN TUNNISTAMINEN JA KIRJAAMINEN LISÄÄVÄT KLIINISEN LABORATORIOTOIMINNAN LAATUA TEKSTI Laura Niinimäki ja Jaana Holappa-Girginkaya

Kliinisessä laboratoriotoiminnassa tapahtuu paljon virheitä ja tutkimukset osoittavat, että jopa 50–70 % kliinisen laboratoriotoiminnan virheistä havaitaan laboratorioprosessin preanalytiikan vaiheessa.

Kliinisen laboratoriotoiminnan tulee olla asianmukaisesti ja laadukkaasti järjestettyä turvallista toimintaa. Jokaisella potilaalla on oikeus hyvään sairauden- ja terveydenhoitoon.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille kliinisen laboratoriotoiminnan preanalytiikassa tapahtuneiden virheiden tunnistamisen ja kirjaamisen tärkeyttä ongelmanratkaisun näkökulmasta. Virheiden tunnistamisen ja kirjaamisen myötä laboratoriotyön laatua voidaan säännöllisesti seurata. Virheiden kirjaaminen on yksi tärkeä potilasturvallisuuden mittari, jota tulisi tarkastella jokaisella työpaikalla. Preanalytiikassa tapahtuneiden virheiden kirjaaminen ja seuraaminen on hyvin tärkeää niiden ollessa lukumäärältään suurempia kuin muiden kliinisen laboratorion vaiheiden virheet.

Aikaisempaa tutkimustietoa aiheesta on etsitty eri tietokantojen avulla sekä kirjaston eri hakutoiminnoilla. Kirjallisuushaun aikaikkunaksi on valittu tutkimukset, joiden julkaisuvuosi oli 2016–2021. Artikkelihaut on tehty käyttäen Medic, CINAHL ja PubMed tietokantoja. Taulukossa 1 näkyvät käytetyt hakusanat ja haun tulokset. Haun perusteella on valittu kuusi

24 Bioanalyytikko 1|2022

tutkimusta, jotka käsittelivät laboratorioprosessin virheiden tunnistamista, preanalytiikassa tapahtuneiden virheiden vähentämisen keinoja, preanalyyttista vaihtelevuutta aiheuttavia seikkoja, niiden aiheuttajia, potentiaalisia ratkaisuja sekä sopivimpia laatuindikaattoreita.

Lähteenä on käytetty myös kirjaston hakutoiminnoilla saatuja preanalytiikassa tapahtuneiden virheiden tunnistamiseen ja kirjaamiseen sekä laboratoriotoiminnan laatuun liittyviä artikkeleja ja tutkimuksia vuodesta 2006 alkaen.

VIRHEIDEN JA ”LÄHELTÄPITI” -TILANTEIDEN KIRJAAMINEN JA LÄPIKÄYNTI HENKILÖSTÖN KANSSA ON TÄRKEÄÄ LAATUTYÖTÄ Ihminen on erehtyväinen ja siksi inhimillisiä virheitä tapahtuu paljon terveydenhuollossa. Kaikki laboratorioalan ammattilaiset tunnustavat, että laadun ja potilasturvallisuuden vuoksi on päivittäin ponnisteltava

TIETOKANNAT

HAKUSANAT

HAKUTULOKSET

Medic

pre-analytical errors laboratory errors AND quality indicators AND clinical laboratory

21

CINAHL

pre-analytical error* AND quality indicator* AND clinical laborator*

57

PubMed

pre-analytical error* AND quality indicator* AND clinical laboratory* AND report*

9

Taulukko 1. Artikkelihaun tietokannat, hakutulokset ja hakusanat taulukoituna aktiivisesti. Laajalti sovittujen ja hyväksyttyjen laatuindikaattoreiden käyttö edistää tehokkaasti ponnisteluja ja suorituskyvyn parantamista. Laatuindikaattorit ovat kuin työkaluja, joita käyttämällä varmistetaan kliinisen laboratoriotyön korkea potilasturvallisuus ja laatu. Näiden työkalujen avulla saadaan arvioitua laboratorioprosessia kokonaisvaltaisesti, mutta haasteena on kuitenkin usein juuri systemaattinen virheiden kirjaaminen eri vaiheissa laboratorioprosessia.

Jotta terveydenhuollon prosessi olisi turvallinen, tarvitsee se siis tarkkaa raportointia. Virheiden välttämiseksi meillä täytyy olla tietoa missä olosuhteissa virheet tapahtuvat ja millaisia ne ovat. Tämän vuoksi hyvä raportointijärjestelmä olisi välttämätön luoda poikkeamien ja virheiden tallentamiseksi. Laboratoriotulosten tulkintaan ja niiden laatuun voivat vaikuttaa mitkä tahansa preanalyyttiset virheet ja näiden virheiden tunnistaminen laboratoriotoiminnan jatkuvan seurannan avulla on tärkeää, sillä se nostaa koko laboratoriotoiminnan laadun tasoa.

Pelkästään hoitovahinkoihin keskittyminen ei riitä, vaan myös ”läheltä piti”-tilanteista opitaan, kuinka vahingoilta voidaan välttyä jatkossa. Ei toivotun tapahtuman ennakoiminen ja sen tunnistaminen onkin tärkeää, jotta kliininen laboratoriotoiminta olisi mahdollisimman laadukasta ja virheet tulisi kirjata aina kun niitä havaitaan. Jotta laadukas huippuosaaminen laboratorioprosessissa saavutettaisiin, tulisi ”läheltä piti” -vaiheita myös läpikäydä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstöä tulisi kannustaa ”läheltä piti” -tilanteiden raportoimiseen, jotta kaikki pienetkin poikkeamat tulisi kirjattua ja koko henkilökunta voisi oppia virheeseen johtaneesta prosessista.

VIRHEIDEN RAPORTOINTIPROSESSIN TYÖKALUT MAHDOLLISTAVAT LAADUKKAAN LABORATORIOTOIMINNAN Jotta laboratoriot voivat valita omalle organisaatiol-

leen sopivat laatuindikaattorit, tulisi niiden tunnistaa missä prosesseissa kliinisen laboratorion virheet usein tapahtuvat. Laadun standardi ISO 15189:2007 sisältää kaikki tarvittavat työkalut, jotta kliininen laboratoriotyö olisi laadukasta. Tämä laadun standardi luo asiakkaille turvallisuuden tunnetta siitä, että potilaan hoitoon liittyvät mahdolliset virheet voidaan pysäyttää ajoissa. Näin se myös lisää henkilökunnan työskentelyn vastuullisuutta. Kansainvälistä ISO 15189 -standardia arvostetaan siitä, että se kehittää jatkuvasti kliinisten laboratorioiden laatua ja näin laboratoriot tuottavat parasta palvelua ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.

Laboratoriotoiminnan akkreditoinnille on välttämätöntä kliinisen laboratorioprosessin laadun indikaattoreiden mahdollisimman tehokas käyttö ja niiden tunnistaminen. Vaikka kliinisissä laboratorioissa on viime aikoina käytetty laatuindikaattoreita, jotka ovat akkreditointi standardien mukaisia, ovat laatuindikaattoreiden käsittelyyn ja tunnistukseen käytettävät metodit olleet erilaisia. Näin ollen eri laboratorioiden saamat laadulliset tulokset eivät ole olleet vertailukelpoisia.

International Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (IFCC) -työryhmän raportin esityksessä painotetaan, että laatuindikaattorit ovat avaintyökaluja, joita tulisi yhdenmukaistaa, jotta kansainvälinen raportoiminen ja tulosten vertailu tulisi helpommaksi, jolloin taataan laboratoriotyön laadun parantaminen.

Kliinisessä laboratoriossa tapahtuvat preanalytiikan virheet tapahtuvat usein jo ennen laboratorioon menoa.

Preanalytiikan prosessissa on mukana usein monta tekijää, kuten toimistotyöntekijä, hoitaja, lääkäri ja potilas itse, joiden toimesta virheet voivat helposti syntyä.

Kliinisessä laboratoriotyössä tapahtuneet virheet tulisi tunnistaa ja niiden avulla päästään kehittämään laboratoriotyön laatua. On tärkeää, että ei puhuta vain jo toteutuneista potilasvahingoista vaan tiedostetaan seuraukset, jos vahingot pääsevät toistumaan jatkossa.

Bioanalyytikko 1|2022 25

Siksi laboratorioprosessin systeemejä tulee kehittää sellaisiksi, että laboratorioprosessissa työskentelevien on vaikea tehdä virheitä.

Kulttuuri, jossa henkilöstö työskentelee yhdessä laboratoriotyön laadun parantamiseksi, pystyy tunnistamaan virheitä helpommin, kun ne on tuotu työyhteisön tietoon ja niistä on puhuttu avoimesti. Laboratoriossa tapahtuneiden virheiden ja vaaratapahtumien seuraaminen, sekä niistä raportointi avoimesti, ketään syyllistämättä on tärkeää, jotta koko henkilöstö voi oppia tapahtuneista virheistä. Laboratorioprosessin kaikkien vaiheiden virheisiin tulisi puuttua ajoissa ja valvontaa tulisi lisätä. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi myös lisätä. Näin voidaan tarjota laadukkaita laboratoriopalveluja varhaisella raportoinnilla, vähentämällä virheriskiä ja lisäämällä potilasturvallisuutta.

HYVÄ PEREHDYTYS JA TULEVAISUUDEN INNOVAATIOT VOIVAT LISÄTÄ LABORATORIOTYÖN LAATUA Vieritestaus eli pikatestien käyttäminen laboratorioissa (POCT-testaus) on yleistynyt kovasti ja näitä testejä tekevät usein muut terveydenhuollon ammattilaiset, kuin laboratoriohoitajat. On huomattu, että se on vaikuttanut vieritestauksessa tapahtuneisiin virheisiin. Vieritestauksen yleisimmät virheet tapahtuvat mm. potilaan tunnistamisen vaiheessa tai virhe on tapahtunut johtuen työntekijän riittämättömästä pätevyydestä. Työohjeita täytyy säännöllisesti päivittää ja ne täytyy olla helposti kaikkien saatavilla. Pitäisi myös muistaa, että hyvä työilmapiiri työntekijöiden keskuudessa lisää heidän aktiivisuuttaan ja mielenkiintoaan myös täydennyskoulutuksia kohtaan.

Riskienhallintapolitiikkaan kuuluu yhtenä osana työntekijöiden riittävä perehdytys, jonka avulla kehitetään henkilökuntaa ja heidän osaamistaan. Henkilöstön perehdytyksen sisältöön vaikuttavat työntekijän työkokemus, koulutus ja osaaminen sekä käytännöt työpaikalla. Perehdytyksen pituuden määrää työntekijän työkokemus ja hänen aikaisempi koulutuksensa. Perehdytyksen onnistumiseen vaikuttavat syvästi myös perehdyttäjän ammattitaito sekä työntekijän aito kiinnostus perehdytettävään asiaan. Perehdytyksellä saadaan aikaan paljon hyvää työyhteisöön ja työn tuottavuus kasvaa. Samalla vähenevät virheet, jotka johtuvat tietämättömyydestä, tehtävien oppiminen ja työ itsessään nopeutuvat hyvän perehdytyksen tuloksena.

Nopeasti kehittyvää teknologiaa voidaan tulevaisuudessa käyttää hyväksi vähentämään kliinisen laborato-

26 Bioanalyytikko 1|2022

riotoiminnassa tapahtuvia virheitä. Robotiikka, tekoäly sekä kehittyneet ohjelmistotuotteet voisivat olla tulevaisuuden innovaatioita. Niiden avulla voitaisiin kerätä helposti tietoa preanalytiikassa tapahtuneista virheistä.

Tulevaisuudessa saattaa myös tiettyjen laatuindikaattoreiden käyttö tulla pakolliseksi osaksi ulkoista laadunarviointiohjelmaa. Siihen saakka laboratorioiden on toimittava ennakoivasti käyttämällä preanalytiikassa laatuindikaattoreita hyväksi ja jakamalla tietoa niistä toisten samankaltaisten laboratorioiden kanssa, jotta laboratorion preanalytiikassa tapahtuvia virheitä voitaisiin jatkossa tehokkaammin seurata ja vähentää.

Laatuindikaattoreiden seuraamisen kirjaaminen ja virheiden raportointi ja tietoisuus niiden tärkeydestä luo haasteita. Tiedeyhteisön ja organisaatioiden aktiivinen tuki, laadun käytäntöjen ja dokumenttien jakaminen on strategisesti tärkeää, joka parantaa laboratoriotoiminnan laatua sekä potilasturvallisuutta.

Vaikka asiat on aiemmin tehty yhdellä tapaa, se ei välttämättä aina ole oikea tapa. Ihmisten on vaikea muuttaa totuttuja tapojaan ja teknologia ottaa valtaa monella alalla, myös terveydenhuollossa. Preanalytiikan uudet innovaatiot olisi hyvä ottaa vastaan mielenkiinnolla, sillä ne tulevat parantamaan huomattavasti potilasturvallisuutta kliinisen laboratoriotoiminnan saralla.

Laura Niinimäki, bioanalyytikko, kliininen asiantuntijaopiskelija (YAMK), Savoniaammattikorkeakoulu Jaana Holappa-Girginkaya, tohtorikoulutettava, terveystieteiden maisteri, bioanalytiikan lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Lähdeviitteet saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

BIOANALYTIIKAN KEHITTÄMISOSAAMISEN VERKKO-OPINNOT YAMK-TUTKINTO-OHJELMISSA TEKSTI Eeva Liikanen, Jaana Holappa-Girginkaya, Riitta Lumme, Anssi Mähönen, Ulla Penttinen, Krista Salo-Tuominen KUVA AdobeStock

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelmat järjestävät opintoja, jotka ovat osa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Syksyllä 2022 alkavat seuraavat opintototeutukset.

Ammattikorkeakoulujen yhteistyössä nämä opinnot toteutetaan jo neljännen kerran.

Bioanalyytikko 1|2022 27

Alakohtaiset YAMK-opinnot vahvistavat työelämässä tarvittavaa osaamista Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus keskittyä oman ammattialan keskeisiin sisältöihin, jatkuvaan laadun parantamiseen, uusiin laboratoriomenetelmiin ja oman valitun asiantuntijuusalueen syventämiseen. Valmistuttuaan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta opiskelijat sijoittuvat usein tehtäviin, joissa laatujohtaminen, asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen ja uusien menetelmien käyttöönotto ovat keskeisiä. Koulutuksen kautta opiskelijat saavat laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavaa teoreettista osaamista toimia tulevaisuuden työelämän kehittäjänä ja lähiesimiestehtävissä.

Valmistuttuaan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta opiskelijat sijoittuvat usein tehtäviin, joissa laatujohtaminen, asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen ja uusien menetelmien käyttöönotto ovat keskeisiä.

Opinnot rakentuvat näyttöön perustuvan toiminnan periaatteille. Lisäksi oppimateriaalin englanninkielisyys tukee kansainvälisiä viestintätaitoja. Näin sekä näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet että viestintä englanninkielellä ovat luonteva osa opiskelua.

Opintojen sisältö ja toteutus Terveysalan YAMK-opintojen laajuus on 90 op ja ne voidaan suorittaa 1½–2 vuodessa. Opinnot tehdään usein työn ohella. Ylempi amk-tutkinto koostuu koulutusalakohtaisista syventävistä opinnoista (30 op), vapaasti valittavista opinnoista (30 op) ja opinnäytetyöstä (30 op). Tutkintoihin sisältyvillä opinnäytetöillä on työelämää uudistava ja kehittävä tehtävä, joka kohdentuu hyvin usein YAMK-opiskelijan omaan organisaatioon (Rouhelo ym. 2020). Opiskelijat tekevät opin-

28 Bioanalyytikko 1|2022

näytetöitään myös ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeissa, joissa kehitetään asiakaslähtöisiä terveydenhuollon ja laboratoriopalveluita. Julkaistut opinnäytetyöt ovat luettavissa Theseus-sivustolla (https://www.theseus.fi/) rajaamalla haun Bioanalytiikkaan ja Ylempi AMK-opinnäytetyöhön.

Kaikki bioanalyytikkoja kouluttavat ammattikorkeakoulut jatkavat yhteistyötä järjestämällä verkko-opintoina ylempiä ammattikorkeakouluopintoja.

Oppimateriaali on pääsääntöisesti englanninkielistä, mutta tehtävät voi tehdä myös suomeksi. Bioanalyytikon kliinisen asiantuntijuuden ydinkompetenssit (Liikanen ym. 2020) on otettu huomioon kehitettäessä opintojaksojen sisältöjä. Verkostossa toteutetaan neljä opintojaksoa, jotka kaikki ovat laajuudeltaan viisi opintopistettä: • Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory • New Methods in the Clinical Laboratory • Mentoring and Consulting in Pre-analytics and Clinical Laboratory Services • Expertise in Biomedical Laboratory Science Opiskelijapalautteiden avulla opintojaksojen sisältöjä ja toteutuksia on kehitetty vuodesta 2016 lähtien, jolloin yhdessä toteutetut opinnot alkoivat. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintojaksojen sisältöihin ja opintojaksojen toteutuksia he ovat pitäneet pääosin mielekkäinä.

Metropolia Ammattikorkeakouluun voi hakea neljään tutkinto-ohjelmaan, joista kevään ensimmäisessä yhteishaussa 5–19.1.2022 hakukohteina ovat Health Care Diagnostics ja Health Care Business Management tutkinto-ohjelmat. Kevään toisessa haussa 16–30.3.2022 bioanalyytikko voi hakea Kliininen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla, suuntautumisvaihtoehtona digitaalisten palvelujen asiantuntija sekä Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja liiketoiminnan johtamisen tutkinto-ohjelmiin. Näissä kaikkiin tutkinto-ohjelmiin voi sisällyttää bioanalytiikan yhdessä toteuttamia verkko-opintoja. Metropolialla on 20 aloituspaikkaa, joista 10 bioanalytiikan ja 10 röntgenhoitajataustaustaisille hakijoille.

Yrkeshögskolan Novia erbjuder en masterutbildning i social- och hälsovård som omfattar 90 studiepoäng (sp) högre yrkeshögskolestudier (HYH) med olika profileringar. Till profileringen bioanalytik antas tre studerande vartannat år. Studierna innehåller en fördjup-

ning i bioanalytik på 20 sp tillsammans med de övriga yrkeshögskolorna som utexaminerar bioanalytiker, ett examensarbete på 30 sp och 40 sp tillsammans med övriga profileringar på Novia.

Oulun ammattikorkeakouluun hakevilla hakukohteena on Bioanalyytikko (ylempi AMK), Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Kliinisen bioanalytiikan syventävät opinnot. Aloituspaikkoja on 12. Kliinisen bioanalytiikan syventävät opinnot (20 op) sisältävät neljä opintojaksoa: Jatkuva laadun parantaminen kliinisessä laboratoriossa (5 op), Laboratoriomenetelmät kehittyvässä kliinisessä laboratoriossa (5 op), Preanalytiikan ja kliinisten laboratoriopalveluiden ohjaus ja konsultointi (5 op) sekä Bioanalytiikan asiantuntijuuden syventäminen (5 op).

Savonia-ammattikorkeakouluun hakevilla hakukohteena on Bioanalyytikko/Röntgenhoitaja ylempi AMK kliininen asiantuntija. Aloituspaikkoja on 12. Sekä bioanalyytikkojen että röntgenhoitajien opinnot sisältävät 30 op syventäviä alakohtaisia opintoja, joista 20 op toteutetaan alakohtaisesti yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäksi opintoihin kuuluvat monialaiset valinnaiset opinnot (30 op) ja opinnäytetyö (30 op).

Tampereen ammattikorkeakouluun hakevilla on oma hakukohde: Bioanalyytikko (ylempi AMK), Kliininen asiantuntija, Bioanalytiikan kehittämisosaaminen.

Aloituspaikkoja on 5. Edellä mainittujen 20 opintopisteen kokonaisuuden lisäksi bioanalytiikan kehittämisosaamiseen kuulu kaksi uutta opintojaksoa: Yksilöllistetty terveyden edistäminen (5 op) ja Genomitieto terveyden edistämisessä (5 op). Vaihtoehtoiset syventävät opinnot ja vapaasti valittavat opinnot opiskelijat valitsevat TAMKin yhteisestä Master’s-tasoisesta opintojaksotarjonnasta. Näissä opiskellaan moniammatillisissa ryhmissä.

Turun ammattikorkeakouluun hakevilla on omana hakukohteenaan bioanalyytikko (YAMK) kliininen asiantuntija ja aloituspaikkoja on 5. Aiemmin mainittujen 20 opintopisteen kokonaisuuden lisäksi Turussa opiskelet moniammatillisissa tiimeissä kaikkien Master-koulutuksen opiskelijoiden kanssa mm. Tulevaisuuden tekijät -opintojaksossa, jossa perehdytään tulevaisuustietoisuuteen ja ennakointiin sekä tutkimusmenetelmiin. Turussa moniammatillisuus näkyy vahvasti ja opintojesi aikana verkostoidut ydinosaamisensekä laajentavan osaamisen opinnoissasi muiden alojen asiantuntijoiden kanssa ja pääset osaksi Turun AMK:n

kansainvälisen maisteritason korkeakouluverkostoa, joka mahdollistaa kansainvälistymisen opintojesi aikana.

Hakukelpoisuus Pääsyvaatimuksena koulutukseen on korkeakoulututkinto (bioanalyytikko, AMK), laboratorio- tai erikoislaboratoriohoitajan tutkinto. Hakijoilta edellytetään myös kahden vuoden työkokemusta alalta. Hakuaika koulutuksiin on 16.–30.3.2022.

Ammattikorkeakoulukohtaiset yhteyshenkilöt Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Lumme riitta.lumme@metropolia.fi p. 040 334 1301 Novia University of Applied Sciences Ulla Penttinen ulla.penttinen@novia.fi p. 044 780 5361 Oulun ammattikorkeakoulu Jaana Holappa-Girginkaya jaana.holappa-girginkaya@oamk.fi p. 040 1838 748 Savonia-ammattikorkeakoulu Anssi Mähönen anssi.mahonen@savonia.fi p. 044 785 6461 Tampereen ammattikorkeakoulu Eeva Liikanen eeva.liikanen@tuni.fi p. 050 563 0046 Turun ammattikorkeakoulu Krista Salo-Tuominen krista.salo-tuominen@turkuamk.fi p. 050 598 5493

Bioanalyytikko 1|2022 29

BioTriCK-HANKE

VAHVISTAA JA KEHITTÄÄ OSAAMISTA TEKSTI Raini Tuominen TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, BioTriCK-hankkeen projektipäällikkö KUVA AdobeStock

Turun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa yhteistyössä toimii bioanalyytikko-opiskelijoita, heidän ohjaajiaan käytännön työelämästä sekä opettajia Suomesta, Norjasta ja Portugalista. Hankkeessa edistetään kaikkien toimijoiden ammatillista osaamista ja digitaalisia taitoja sekä uskallusta kehittää ja ottaa käyttöön uudenlaisia digitaalisia sovelluksia.

BioTriCK, Turun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2020 käynnistynyt kansainvälinen Erasmus+ -hanke, tähtää opettajien sekä bioanalyytikko-opiskelijoiden opintojen aikaiseen, että jo työelämässä toimivien laboratoriohoitajien, ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja kehittämiseen.

Hankkeessa on Turun lisäksi ammattikorkeakoulut Portugalin Coimbrasta ja Norjan Bergenistä sekä kaupunkien yliopistolliset sairaalat, joissa opiskelijoiden käytännön harjoittelu pääosin toteutuu. Aktiivisina toimijoina hankkeessa ovatkin opiskelijoita ohjaavat yliopistosairaaloiden laboratoriohoitajat, yhdessä opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

BioTriCK -hankkeen (Biomedical Laboratory Science Triangular Centre of Knowledge) tavoitteena on alan osaamisen kehittäminen yhteistyössä käytännön ohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden välillä ja samalla kehit-

30 Bioanalyytikko 1|2022

tää työelämän tarpeiden mukaisesti koululla toteutuvaa prekliinistä harjoittelua ja teoriaopetusta sekä käytännön harjoittelua. Tuotamme laadukasta digitaalista materiaalia käytännön ohjaukseen, opetukseen, itsenäiseen opiskeluun sekä monipuolista tietoa ammattialaan liittyen. Hankkeessa on tarkoituksena myös toteuttaa koulujen ja yliopistosairaaloiden välillä lyhytaikaisia vaihtoja kaikkien toimijoiden kesken, joihin niin käytännön ohjaajat kuin opiskelijatkin voivat osallistua. Koronapandemian vuoksi vaihtoja ei ole ollut mahdollista järjestää, mutta toiveena on näidenkin toteutuminen.

European Association for Professions in Biomedical Science (EPBS), kansainvälinen laboratorioalan ammattilaisten järjestö, on mukana hankkeessa ja mahdollistaa myös BLS Academy -verkkosivujen laajan diginäkyvyyden. Verkkosivuilla kerrotaan tulossa olevista webinaareista ja jaetaan monipuolista ammattialan tietoa sekä

materiaaleja. Kaikille avoimet verkkosivut löytyvät osoitteesta https://www.blsacademy.net/.

BLS Academy -sivustolle tuotetaan englanninkielistä teksti- ja videomateriaalia käytännön ohjaajien, opettajien, opiskelijoiden sekä kaikkien laboratoriohoitajien tai alasta kiinnostuneiden käyttöön. Erityisesti panostamme verkkosovellusten mahdollisuuksiin, joita niin opettajat, käytännön ohjaajat kuin opiskelijat voivat käyttää digitaalisten ympäristöjen, opetuksen ja oppimisen tukena.

Asiantuntijat tarkistavat sivustolle tallennettavan materiaalin, jolla pyritään varmentamaan tiedon oikeellisuus.

Hanke on käynnistynyt syksyllä 2020, joten opiskelijoiden opinnäytetöinä tai syventävinä opintoina tuottamaa materiaali on vasta valmistumassa. Lisäksi käytännön ohjaajilla on tuotannossa esimerkiksi esittelymateriaalia yliopistosairaalan laboratorion eri osastoilta.

Vuoden aikana järjestetään useita webinaareja, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa opettajien lisäksi myös opiskelijat ja käytännön ohjaajat. Webi-

naareihin, joiden aiheet vaihtelevat erilaisista kliiniseen laboratoriotyöhön, opettamiseen sekä ohjaamiseen liittyvistä kiinnostuksen kohteista, ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita osallistumaan. Koulumme YAMK-opiskelijan järjestämä vuoden 2022 ensimmäinen webinaari toteutui 31.1.2022. Tarkemmat ajankohdat ja linkit webinaareihin löytyvät BLSAcademy -nettisivuiltamme. Teknisenä tukena nettisivustolla ja muun muassa webinaarien toteuttamiselle on yksi hankkeen toimijoista, turkulainen EDvantage Oy, jonka erikoisalana on koulutuspalvelujen tuottaminen.

Vuoden 2021 lopulla verkkosivustolla käynnistyi opiskelijoiden ylläpitämä blogi, jonka ensimmäiset toteuttajat ovat opiskelijat Bergenistä. Alkukevään blogia ylläpitää Turun opiskelijat ja loppukevään opiskelijat Coimbrasta. Odotamme innolla blogikirjoituksia heidän opinnoistaan ja kaikesta siihen liittyvästä.

Hankkeella on muitakin tapahtumasuunnitelmia vuonna 2022, mutta näistä lisää myöhemmin.

Bioanalyytikko 1|2022 31

U ratarina

Sari Mäki on aloittamassa 20. työvuottaan professori, akateemikko Sirpa Jalkasen tutkimusryhmässä, Turun Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusyksikössä Medicityssä. ”Joskus on ollut mielessä muunkinlaisen laboratoriotyön tekeminen, mutta tutkimustyö on niin kiinnostavaa, etten ole malttanut lähteä sen parista pois.”

32 Bioanalyytikko 1|2022

Sari Mäki valmistui keväällä 1993 laboratoriohoitajaksi Turun terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Ylioppilaspohjaisessa koulutusohjelmassa koulutuksen kesto oli jo tuolloin 1990-luvun alussa sama kuin nykyissä bioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinnossa eli kolme ja puoli vuotta. Viimeinen opiskeluvuosi täyttyi pääasiassa eriytyvistä opinnoista. Eriytyvät opinnot olivat kullekin vuosikurssille ennalta määritelty ja Sarin vuosikurssilla ne olivat histologian ja sytologian opintoja.

90-luvulla valmistuneiden laboratoriohoitajien työmarkkinat erosivat hyvin paljon nykytilanteesta. ”Valmistumisvuotenani työtilanne laboratorioalalla oli huono. Jouduin aluksi etsimään työtä muilta aloilta, kunnes työllistyin työttömän työnhakijan puolivuotiselle jaksolle Turun Yliopiston Hammaslääketieteenlaitoksen tutkimuslaboratorioon. Puolen vuoden ajan palkka oli juuri ja juuri työttömyyskorvausta suurempi, mutta jakso toi minulle mahdollisuuden jatkaa määräaikaisessa työsuhteessa histologian laboratoriossa hammaslääketieteenlaitoksella”, Sari kertoo. Sille tielle Sari jäi, lukuun ottamatta lyhyttä pyrähdystä yksityisellä sektorilla. Työsuhde päättyi, kun yritys muutti pääkaupunkiseudulle. ”Olen ollut miltei koko kolmekymmentä vuotta kestäneen työurani Turun Yliopiston palveluksessa. Nykyinen työsuhteeni on jatkunut katkeamatta kaksikymmentä vuotta.” Ensin työsuhteet solmittiin noin vuoden määräyskirjoilla. Muutamaa määräaikaista työsuhdetta seurasi kuitenkin vakinaistaminen.

Parasta työssä Tutkimuslaboratoriossa työskentelyn ehdottomasti parhaaksi palaksi Sari nostaa työn vaihtelevuuden. Sarin työpäivät koostuvatkin monenlaisista tehtävistä: verinäytteenotosta solueristyksiin, -värjäyksiin ja -kasvatuksiin; proteiini-, DNA-, ja RNA-diagnostiikasta histo- ja sytologisiin menetelmiin. Tutkimustyössä tehtyjen tehtävien ja työvaiheiden kirjaaminen ja niistä syntyneiden tulosten raportointi on tarkkaa. Myös laboratoriohenkilökunta pääsee halutessaan analysoimaan ja tutkimaan tuottamaansa tulosta, vastuu tulosten oikeellisuudesta jää kuitenkin tutkijalle. Tutkimustyössä tulee olla avoin ja innostunut oppimaan uusia asioita, sillä uusien, erilaisten menetelmien käyttöönotto on arkipäivää.

Tutkimustyössä vaihtuvuutta työtehtävien lisäksi on myös itse työyhteisössä, mikä luo mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin. ”Tutkimusryhmäämme tulee koko ajan sekä suomalaisia että ulkomaisia uransa eri vaiheessa olevia opiskelijoita ja tutkijoita tekemään

opintojaan. Osa jatkaa työuraansa muualla, osa jää tekemään väitöskirjaa ja post doc-uraa meidän kanssamme. Tunnelma laboratoriossa saattaa olla välillä hyvinkin kansainvälinen”, Sari kertoo. Tutkimusryhmässä työskentely avaakin oven kansainvälistymiseen ilman että tarvitsee lähteä sen pidemmälle. Sari kommunikoi päivittäin työssään englannin kielellä.

Nykyinen työsuhteeni on jatkunut katkeamatta kaksikymmentä vuotta.

Ei pelkkää ruusuilla tanssimista Tutkimusryhmässä työskentelyssä on myös omat varjopuolensa. Työn tuloksena syntyvien tieteellisten julkaisujen aikarajat rytmittävät myös laboratoriossa tehtävää työtä. ”Tieteelliseen artikkeliin vaadittaville lisä- tai korjaustöiden valmistumiselle annetaan tietty aikataulu, silloin tarvitaan joustamista myös laboratoriohenkilökunnalta. Tuolloin päivät voivat olla hyvin kiireisiä ja venyä pitkiksi. Tutkija on aina päävastuussa, mutta yhdessä ponnistelemalla pyrimme saamaan urakan läpi annetussa määräajassa.”

Tutkimuslaboratoriossa törmätään samoihin ongelmiin kuin missä tahansa laboratoriotyössä. Vaikka uusien menetelmien ja laitteiden sisäänajo onkin jännittävää, käyttöönottoon joskus liittyy alkukankeutta.

Kaikki ei aina suju suunnitellun mukaan. Silloin tällöin päänvaivaa tuottavat pitkään käytössä olleet perustutkimuksetkin. Jostain syystä ne eivät vain onnistu, vaikka työvaiheet tehdään täysin samalla tavalla kuin aina ennenkin. Joskus suunnitelmat menevät täysin tai osittain uusiksi, kun lennosta päätetäänkin muuttaa menetelmiä. Tällöin oma aikataulukin on laitettava uusiksi.

Pitkän työuran aikana teknologia, menetelmät ja tiedon määrä on lisääntynyt valtavasti. Tästä kehityksestä huolimatta Sari on havainnut, että perustyö on säilynyt kuitenkin hyvin samanlaisena. ”Teen paljon histologiaa ja työskentelen solujen kanssa. Nämä menetelmät vaativat vielä perinteistä käsityötä.”

Bioanalyytikko 1|2022 33

Kohokohdat Tutkimusryhmän jäsenenä pääsee mukaan väitöstilaisuuksiin ja niitä seuraaviin karonkoihin. Lääketieteellisen tiedekunnan karonkat ovat hyvin juhlallisia ja perinteisiä väittelijän vastaväittelijälle järjestämiä juhlia. ”Väittelijät, joiden kanssa tekee tiiviisti yhteistyötä vuosien ajan, tulevat läheisiksi ystäviksi, ja karonkassa keskinäisten kiitospuheiden pitäminen ja kuuleminen on mieltä lämmittävää”, Sari muistelee. ”Myös kirjahyllyyn kertynyt pitkä rivi väitöskirjoja, joissa oma nimi on mainittu yhtenä yhteistyökumppanina muistuttaa monista vuosista tämän työn parissa ja myös niistä lukuisista tutkijoista, joiden kanssa on ilo ollut olla tekemässä yhteistyötä. On ollut myös mukavaa nähdä, kuinka tutkimusryhmässämme aloittanut, nuori tutkija on päässyt urallaan merkittävään asemaan.”

Työn monipuolisuus, tutkimusryhmän innostunut ilmapiiri ja tunne siitä, että saa olla mukana uraauurta-

34 Bioanalyytikko 1|2022

vassa tutkimuksessa ovat asioita, jotka auttavat jaksamaan päivinä kuin mikään ei tunnu onnistuvan. ”Erityisesti työn merkittävyys tuntuu, kun lukee lehdistä uudesta lääkkeestä tai hoitomuodosta, ja on ollut mukana sen koko kehittämisen elinkaaren - aina ensimmäisistä ideoista, pisteeseen, kun se päätyy auttamaan ihmisiä paranemaan tai vielä parempaa - pysymään terveinä.”

Uratarina-artikkelisarjassa esittelemme laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden moninaisia mahdollisuuksia työelämässä.

Ensimmäisen Uratarinan kirjoitti Niina Wahlroos.

LASTEN LÄÄKKEETTÖMIEN KIVUNLIEVITYSMENETELMIEN TOIMIVUUS VERINÄYTTEENOTOSSA ON YKSILÖLLISTÄ TEKSTI Niina Seppälä KUVA AdobeStock

Lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä on helppo hyödyntää lieventämään lasten tuntemaa kipua verinäytteenoton aikana. Osa kivunlievitysmenetelmistä voidaan ottaa käyttöön heti ilman suurempia esivalmisteluja tai hankintoja. Osa kivunlievitysmenetelmistä vaatii laitehankintoja ja perehdytystä laitteiden käyttöön. Menetelmien toimivuus vaihtelee lasten iän mukaan ja toiset menetelmät ovat tehokkaampia kivunlievityksessä kuin toiset.

Katsaukseen valittiin 16 kansainvälistä tutkimusta viimeisen kuuden vuoden ajalta, joissa verrattiin pelkästään 3–15-vuotiaille lapsille soveltuvia lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä verinäytteenotossa. Kivunlievitysmenetelmät luokiteltiin kirjallisuudessa käytettyihin aktiivisiin ja passiivisiin menetelmiin ja lisäksi audiovisuaalisiin menetelmiin. Menetelmien vaikuttavuutta vertaillaan katsauksessa toisiinsa kronologisesti vanhemmasta uudempiin tutkimustuloksiin. Osasta menetelmistä löytyy useita vertailevia tutkimuksia ja osasta taas yksittäisiä tutkimuksia.

Kivunlievitysmenetelmien käytön hyöty Lasten verinäytteenoton lääkkeetöntä kivunlievitystä on tutkittu 2010-luvulta alkaen. Lasten kokemaa kipua on mahdotonta poistaa lapsipotilailta verinäytteenotossa, joten tehokas kivunlievitys on tärkeässä asemassa lasten toimenpiteissä. Välinpitämättömyys lasten kivunlievitykseen voi lisätä lapsen kokemaa ahdistusta ja hankaloittaa kivun sietoa tulevaisuudessa. Erilaisten

harhautuskeinojen on osoitettu siirtävän keskittymisen toisaalle, jolloin kipuimpulsseja ei siirry aivoihin ja ne ovat tehokkaimpia lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä alle 12-vuotiailla lapsilla.

Aktiiviset menetelmät Aktiivisissa menetelmissä lapsella on aktiivinen rooli kivunlievitysmenetelmän käytössä. Yskiminen ja ilmapallojen puhallus ovat helppoja toteuttaa, eivät vaadi esivalmisteluja ja lievittivät kivuntuntemusta yhtä paljon verrattuna kontrolliryhmään, joka ei käyttänyt mitään kivunlievitysmenetelmää.

Saippuakuplien puhaltelu on myös käytetty menetelmä kivunlievityksessä. Saippuakuplien puhaltamisen huomattiin vähentävän kipua sekä ahdistusta verinäytteenotossa ja olevan tehokkaampia kuin että lapset olisivat keskittyneet näytteenottajien käyttämien sarjakuvahahmoilla kuvioitujen vaatteiden katseluun.

Klovnin läsnäoloa näytteenotossa käytetään lievittämään kipua. 7–15-vuotiailla klovnin läsnäolo näytteen-

Bioanalyytikko 1|2022 35

otossa lievitti kipua, kun taas nuoremmat lapset (4–6 v.) tunsivat korkeampaa kipua klovnin läsnä ollessa. Jatkotutkimuksessa korostettiin klovnin ja lapsen välistä yhteistyötä. Kivuntuntemus pieneni, kun lapset ja klovnit tsemppasivat toisiaan jatkuvalla vuoropuhelulla verinäytteenoton aikana.

Lapselle voidaan näyttää verinäytteenoton aikana erilaisia kohtauksia sisältäviä kuvakortteja (häiriökortteja), joiden pohjalta lapsi keskustelee keskeytymättä vanhemman tai hoitajan kanssa. Häiriökorttien havaittiin olevan tehokkaampia kuin musiikin kuuntelu tai ilmapallojen puhaltaminen kivunlievityksessä.

Aktiivisten menetelmien toimivuus kivunlievityksessä on todettu tutkimuksissa lähes samankaltaisiksi.

Tutkimuksissa kuvakorttien käytöllä, musiikin kuuntelulla, pehmeän pallon puristelulla, ilmapallojen puhaltelulla tai kuvakortit yhdistettynä musiikin kuuntelun kanssa saatiin lievitettyä kipua, mutta menetelmillä ei ollut merkittävää eroa toisiinsa.

Passiivinen menetelmä: tärinä Kipua voidaan siirtää tärinään ja kylmään perustuvalla tekniikalla, jolla on luotu Buzzy®. Iholle asennettava mehiläisen mallinen ja kämmenen kokoinen laite tärisee ja jäähdyttää ihoa siipiensä avulla.

Kirjallisuuskatsauksien perusteella voidaan todeta Buzzy®-laitteen olevan lupaava kivunlievitysmenetelmä verinäytteenotossa, mutta vertailevia tutkimuksia Buz-

36 Bioanalyytikko 1|2022

zy®-laitteesta ja muista kivunlievitysmenetelmistä olisi hyvä suunnitella huolellisesti ennen hankintapäätöstä, koska lasten vastaukset kivuntuntemuksista vaihtelevat eivätkä tulokset ole luotettavia.

Buzzy®-laitteen käyttöä kivunlievityksessä on verrattu pelkkiin kuvakortteihin tai Buzzy®-laitetta yhdistettynä kuvakorttien käyttöön. Buzzy® asetettiin 2–5 cm päähän neulanpistopaikasta ja lapsi käynnisti laitteen itsenäisesti. Tutkimusten tulokset osoittivat, että Buzzy®-laite yhdistettynä kuvakortteihin oli tehokkain kivunlievitysmenetelmä. Pelkkä Buzzy®-laite yksinään lievitti paremmin kipua kuin taas pelkkien kuvakorttien käyttö.

Audiovisuaaliset menetelmät Lääkkeettömänä kivunlievitysmenetelmänä verinäytteenotossa on tutkittu myös tietokonepelien pelaamista.

Tutkimuksessa kivuntuntemusta tietokonepelien ja hoitajan tuottamien häiriötekijöiden (saippuakuplat, laulut ja leikit) aikana. Tietokonepelejä pelanneista lapsista vain joka 6. ilmoitti kivuntuntemuksesta.

Australialaisessa tutkimuksessa 127 lasta koki virtuaalitodellisuuden vähentäneen kivun tunnetta tehokkaasti ja turvallisesti. Toisessa tutkimuksessa lapselle annettiin mahdollisuus aktiivisen osallistujan rooliin ilman aikuisen läsnäoloa. Tällöin virtuaalitodellisuus muodostettiin kuulokkeiden ja älypuhelimen kanssa, josta lapsi katsoi animaatiota. Virtuaalitodellisuus vei

lapsen huomion muualle ja vähensi tietoisuutta kivusta.

Tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta mikäli virtuaalitodellisuus osoittautuu tehokkaaksi kivunlievitysmenetelmäksi, sen käyttöä voidaan hyödyntää verinäytteenotossa ja muissakin kivuliaissa toimenpiteissä.

Tutkimustulokset audiovisuaalisten menetelmien hyödystä kivunlievityksessä verrattaessa Buzzy®-laitteen käyttöön vaihtelevat. Piirrettyjen ohjelmien katselu lievitti parhaiten kipua verrattuna pelkkään Buzzy®-laitteeseen tai piirrettyjen ohjelmien ja Buzzyn® yhtäaikaiseen käyttöön. Toisessa tutkimuksessa taas Buzzy®-laitteen ja kannettavan tietokoneen käytöllä ei huomattu eroa kivunlievityksessä. Parhaiten kivunlievityksessä todettiin toimivan tärinää tuottava Buzzy®-laite, sitten vasta virtuaalitodellisuus ja huonoiten häiriökortit.

Yhteenveto Kaikki edellä mainitut kivunlievitysmenetelmät ovat mahdollista ottaa käyttöön, osa nopeasti, mutta osa vaatii enemmän hankintoja. Nopeat ja ilman esivalmisteluja vaativat yskiminen ja ilmapallojen puhaltaminen ovat helpoimmasta päästä suoritettavia lasten kivunlievitysmenetelmiä. Kivunlievitysmenetelmiä valittaessa pitää huomioida myös sen edellyttämät laitehankinnat, kuten Buzzy®, kertakäyttökuulokkeet, tabletti tai muu vastaava laite kuvien ja piirrettyjen näyttämiseen sekä

niistä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi on hyvä pohtia, tarvitaanko kivunlievitysmenetelmiä käytettäessä lisää henkilökuntaa ja aiheutuuko tästä kustannuksia. Myös on hyvä huomioida kivunlievitysmenetelmien käyttöön kuluva aika. Miten paljon näytteenottajalta kuluu aikaa asentaa lapselle piirretty ohjelma pyörimään tai Buzzy® verrattuna siihen, kun että lapsi yskii tai keskittyy taustamusiikkiin. Mutta pystyykö lapsi yskimään tai puhaltamaan saippuakuplia liikkumatta, ettei verinäytteenotto häiriinny?

Vertailtaessa eri menetelmien vertailutuloksia on hyvä muistaa, että lasten kivuntuntemus on yksilöllistä ja samoin heidän kokemuksensa eri häiriömenetelmistä.

Niina Seppälä, bioanalyytikko, Tyks Laboratoriot, Bioanalytiikan Kliininen asiantuntija-opiskelija (YAMK), Turun Ammattikorkeakoulu Katsausartikkeli on tehty osana kliinisen asiantuntija (YAMK) -koulutusohjelman bioanalytiikan asiantuntijuuden syventäminen -opintojaksoa.

Lähdeviitteet sekä tutkimustulosten yhteenveto saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 1|2022 37

LIEDON LUKIOLAISET BIOANALYYTIKON AMMATTIIN TUTUSTUMASSA TEKSTI Elisa Kaikkonen, Raini Tuominen, Krista Salo-Tuominen KUVA Oona Erkkilä

Turun Ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutus järjestää lukiolaisille mahdollisuuden tutustua alan opintoihin. Tavoitteena on herättää kiinnostusta laboratoriohoitajan ammattia kohtaan ja samalla kerryttää ammattikorkeakoulun opintopisteitä jo lukiossa. Bioanalyytikoista on tällä hetkellä kova pula, syinä esimerkiksi eläköityminen, koulutusmäärän vähäisyys ja väestön ikääntyminen. Laboratoriohoitajien työtä tulisikin tehdä tunnetummaksi, jotta alalle hakeutuisi uusia opiskelijoita. Nuoret ovat aktiivisia omassa koulutusvalintaprosessissaan, mutta ammatinvalinta edellyttää nuoren oman aktiivisuuden lisäksi yhteistyötä lukion ulkopuolisten tahojen, kuten korkeakoulujen kanssa.

Bioanalyytikko-opiskelijat valmistautumassa ohjaustehtävään.

38 Bioanalyytikko Ohjattava työ käydään 1|2022 läpi ennen oppitunteja.

Terveysteknologian ja kliinisen laboratoriotyön opintojakso Turun AMK:n bioanalyytikkokoulutus tarjoaa lukiolaisille terveysteknologian ja kliinisen laboratoriotyön opintojakson, jolla pääsee tutustumaan bioanalyytikon ammattiin ja opintoihin. Keväällä 2022 Liedon lukiolaisille toteutetaan ensimmäinen opintojakso. Tarjottu opintojakso on kahden opintopisteen laajuinen ja tutustuttaa lukiolaiset terveysteknologiaan ja preanalytiikkaan.

Terveysteknologian osiossa lukiolaiset tutustuvat hemoglobiinin mittaamiseen ja EKG-rekisteröintiin.

Aluksi tutustutaan sydänlihassolujen biosähköiseen toimintaan ja tämän jälkeen EKG-rekisteröintiin. Rekisteröinnin aikana tarkastellaan, kuinka ihon pinnalle eri kohtiin asetetut elektrodit mittaavat sydänlihassolujen toimintaa. Lukiolaiset tutustuvat myös spektrofotometrian teoriaan, jonka jälkeen menetelmään tutustutaan käytännössä veren hemoglobiinipitoisuuden määrityksellä. Eri pipetointimenetelmät kuuluvat kliinisen laboratoriotyön osioon. Siinä lukiolaiset tutustuvat oikeanlaiseen pipetointitekniikkaan ja saavat kokemusta tarkkuutta vaativasta työstä. Pipetointimenetelmiin tutustumisen jälkeen tehdään veriryhmämääritys omista verinäytteistä, jotka bioanalyytikko-opiskelijat ovat lukiolaisista ottaneet.

Opintojakson suoritettuaan lukiolaiset ovat tutustuneet terveysteknologian käyttömahdollisuuksiin ja ovat käytännön harjoitusten kautta luoneet kuvan turvallisten työskentelymenetelmien merkityksestä laboratorioympäristössä. Lukiolaiset joutuvat pohtimaan omia työskentelytapojaan, joilla on suuri merkitys luotettavan ja laadukkaan tuloksen aikaansaamiseksi.

hittävät harjoituksissa omia ohjaus- ja asiantuntijataitojaan. Vertaisoppiminen on tehokas metodi ohjaus- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen kannalta. Vertaisoppimiseen perustuvilla oppitunneilla on tärkeää yhteisöllinen ja turvallinen oppimisilmapiiri, jossa mahdollistuu ajatusten vaihtaminen, toisten kuunteleminen ja kunnioittaminen.

Opintokokonaisuudella pyritään vaikuttamaan sekä lukiolaisten että bioanalyytikko-opiskelijoiden innovaatiokyvykkyyteen.

Innovaatiopedagogiikan mukaisesti opiskelijat toimivat yhteisönä, jossa oppiminen on keskinäistä osallistumista, sitoutumista, vuorovaikutusta ja keskustelua opiskelijoiden erilaiset tieto- ja taitotasot, sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot huomioiden.

Opintokokonaisuudella pyritään vaikuttamaan sekä lukiolaisten, että bioanalyytikko-opiskelijoiden innovaatiokyvykkyyteen. Innovaatiopedagogiikassa oppiminen yhdistetään työelämän kehittämistarpeisiin. Tarkoituksena on tuottaa ammattitaitoa, joka mahdollistaa työelämän innovaatioprosesseihin osallistumisen. Aitojen ongelmien ratkaisu ja toimiminen aidoissa projekteissa kehittävät erityisesti näitä taitoja.

Ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen

Mitä harjoituksissa opitaan?

Lukiolaisille suunnattuihin harjoituksiin on valittu tutkimukset, joiden avulla terveysteknologia ja preanalytiikka tulevat tutuiksi. Terveysteknologian harjoituksissa tutustutaan tutkimusmenetelmiin ja laitteisiin.

Preanalytiikassa taas tutustutaan näytteenottoon ja oikeaoppiseen näytteenkäsittelyyn. Lisäksi voidaan pohtia sitä, mitä varten ja mihin näitä laboratoriotutkimuksia tarvitaan.

Lukiolaiset toimivat harjoituksissa pareittain.

Bioanalytiikan opettajien apuna toimivat jo opinnoissaan pitkällä olevat bioanalyytikko-opiskelijat. He ohjaavat ja varmistavat, että harjoitukset etenevät sujuvasti ja turvallisesti. Bioanalyytikko-opiskelijat ke-

Opintokokonaisuuteen liittyy vahvasti ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen. Harjoituksissa yhdistyvät teoria ja käytännön työ. Lukiolaiset harjoittelevat kokonaan uusia taitoja, kun taas bioanalyytikko-opiskelijat soveltavat jo oppimaansa. He esimerkiksi tekevät esisuunnittelua ja oppituntien esivalmistelua, jonka perustana on heille karttunut tietopohja. Jo opittua hyödynnetään uudella tavalla.

Lukiolaiset tulevat huomaamaan harjoituksissa oman työskentelyn tarkkuuden suoran vaikutuksen työn lopputulokseen. Omaa tarkkuutta voi konkreettisesti tarkastella pipetointiharjoituksella. Osana sisältöä on myös oman veriryhmämäärityksen onnistuminen

Bioanalyytikko 1|2022 39

heti nähtävissä. Sen lopputuloksesta on pääteltävissä, onko työ suoritettu riittävällä tarkkuudella ja ohjeita noudattaen.

Ohjaustaitojen kehittyminen Toimiessaan harjoituksissa ohjaajan roolissa bioanalyytikko-opiskelijat itse oppivat paljon syvällisemmin perinteisiin oppimistilanteisiin verrattuna. Opetettava materiaali täytyy ensin itse sisäistää niin hyvin, että pystyy ohjaamaan muita. Bioanalyytikko-opiskelijoiden täytyy ottaa vastuuta omalta osaltaan harjoitusten onnistumisesta. Heidän tulee valmistella työpisteet, ottaa lukiolaisista veriryhmämäärityksiin tarvittavat verinäytteet, ja ohjata vaihe vaiheelta esimerkiksi veriryhmämäärityksen työvaiheet.

Bioanalyytikko-opiskelijoiden kokemuksia ohjaustilanteista Vertaisoppiminen antaa paljon, sillä ohjaustilanteet vaikuttavat positiivisesti esiintymistaitoihin ja tilanteiden onnistuminen kartuttaa bioanalyytikko-opiskelijoiden itsevarmuutta. Vertaisoppimalla toteutetut käytännön harjoitukset ovat hyödyllisiä monin tavoin. Oppimistilanteessa keskitytään paremmin, opitaan syvemmin ja motivoidutaan enemmän. Käytännön harjoituksissa oppimisilmapiiri on positiivinen ja kannustava.

Harjoituksissa tapahtuva vertaisoppiminen kehittää ohjaustaitoja. Näiden oppituntien avulla karttuva ohjauskokemus on tärkeää, sillä bioanalyytikko-opiskelijat tarvitsevat ohjaus- ja asiantuntijuustaitoja tulevassa työssään. Hyvän ohjaajan ominaisuuksiin kuuluvat ammattitaidon lisäksi hyvä ohjaustaito ja taito kommunikoida ohjattavien kanssa. Hyvä ohjaaja on tuen antaja, kannustaja ja turvallisen ohjaussuhteen luoja. Nämä taidot kehittyvät parhaiten aidoissa ohjaustilanteissa.

Terveysteknologian ja kliinisen laboratoriotyön opintokokonaisuus on uusi ja toimivaksi havaittu tapa tutustuttaa lukiolaisia bioanalyytikon ammattiin. Keväällä 2021 pidettiin Liedon lukiolaisille tästä tulevasta toteutuksesta irrallinen osuus, eräänlainen ”maistiainen”, jossa lukiolaiset saivat tehdä veriryhmämäärityksen omasta verinäytteestään. Veriryhmämäärityksen harjoitus sujui hyvin. Oppimistilanne laboratoriossa oli hauska ja harjoituksesta jäi positiivinen kuva sekä lukiolaisille, että bioanalyytikko-opiskelijoille. Lukiolaisilta saatu palaute oli todella hyvää, he olivat pitäneet opintokokonaisuudesta paljon.

40 Bioanalyytikko 1|2022

Terveysteknologian ja kliinisen laboratoriotyön opintojakso mahdollistaa ammattikorkeakoulutasoisten opintojen suorittamisen jo lukioaikana. Opintosuorituksen saa hyväksiluettua, jos opiskelija hakeutuu opiskelemaan Turun Ammattikorkeakouluun. Opintokokonaisuuden tavoitteena on tehdä tutuksi bioanalyytikon koulutusta ja työtä, sekä madaltaa kynnystä hakeutua opiskelemaan bioanalyytikoksi.

Korkeakouluvieraillut ovat avainasemassa tehtäessä päätöstä jatko-opinnoista.

Ammatinvalinnassa painaa oma kiinnostus jotain alaa kohtaan, mutta myös korkeakouluihin tehdyillä vierailuilla on avainasema, kun tehdään päätöstä jatko-opinnoista. Tärkeää on, että opintokokonaisuuteen osallistunut on saanut kuvan bioanalytiikan opinnoista.

Suomen Lukiolaisten Liiton selvityksessä on tuotu esiin, että korkeakoulujen tulisi lisätä yhteistyötä lukioiden kanssa ja mahdollistaa korkeakouluopintoja jo lukioaikana. Turun Ammattikorkeakoulu onkin viime vuosina lisännyt toisen asteen koulutuksen ja korkeakouluasteen välistä yhteistyötä tarkoituksena tukea toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä korkea-asteelle.

Terveysteknologian ja kliinisen laboratoriotyön opintokokonaisuutta ovat olleet kehittämässä luovat ja innovatiiviset opettajat. Opintokokonaisuus on käytännönläheinen ja helposti toteutettavissa, tehdään ammattia tutummaksi, koska tarve työntekijöille on kova.

Elisa Kaikkonen, bioanalyytikko-opiskelija, Turun AMK Raini Tuominen, TtM, lehtori, Turun AMK Krista Salo-Tuominen, tohtoriopiskelija, lehtori, Turun AMK

TEKSTI Liisi Saarelainen, Ritva Laaksonen-Heikkilä ja Krista Salo-Tuominen

Kliininen näytteenoton osaaja Ammattitaitoisista, koulutuksen saaneista kliinisen laboratorion näytteenottajista on terveydenhuollossa valtakunnallisesti jatkuva pula ja covid19pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään.

Bioanalyytikkoja ei valmistu tai hakeudu riittävästi kliinisiin näytteenottotehtäviin, jolloin tehtäviin palkataan muita terveydenhuollon ammattilaisia. Bioanalyytikon koulutukseen verrattuna muihin terveydenhuollon koulutuksiin sisältyy niukasti tai ei lainkaan kliinisen näytteenottotoiminnan opetusta.

KUVA Emil Bobyrev

Bioanalyytikko 1|2022 41

ONNISTUNUT NÄYTTEENOTTO, MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ?

Terveydenhuollossa tehtävistä hoitopäätöksistä noin 70 %:ssa hyödynnetään laboratoriotutkimuksista saatua tietoa ja yli 50 % laboratoriotutkimusten virheistä tapahtuu ennen näytteen analysointia eli preanalyyttisessa vaiheessa. Preanalyyttisen vaiheen virheet lisäävät hoitokustannuksia sekä vaarantavat potilasturvallisuutta.

Laboratoriotutkimuksista saatu laadukas tieto auttaa varmistamaan, että potilas saa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla tai että hoidosta on hänelle mahdollisimman vähän haittaa.

NÄYTTEENOTON KEHITTÄMISPROJEKTI TURUN ALUEELLA Tykslab on TYKS laboratoriotoimialueen vastuualue, joka tuottaa laboratoriopalveluja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja useille sen jäsenkunnille. Tykslabilla on 29 näytteenottopistettä. Kehittämisprojektin aikana Tykslabin näytteenottopisteissä työskenteli yhdeksän lähi- tai sairaanhoitajaa.

Tykslabin ja Turun AMK:n yhteistyönä tehdyssä kehittämisprojektissa selvitettiin muiden kuin bioana-

lyytikon koulutuksen saaneiden näytteenoton koulutustarpeita Tykslabissa. Tykslabissa on ollut käytössä näytteenoton perehdytyskokonaisuus vuodesta 2020 lähtien muille kuin bioanalyytikon koulutuksen saaneille terveydenhuollon ammattilaisille näytteenotto-osaamisen varmistamiseksi. Perehdytyskokonaisuuteen kuuluu näyttökoe pätevyyden osoittamiseksi.

Perehdytyskokonaisuudesta huolimatta Tykslabin näytteenotossa on ollut näytteiden laatuun liittyviä haasteita muiden kuin bioanalyytikkokoulutuksen saaneiden kohdalla.

KEHITTÄMISPROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kehittämisprojektin tavoitteena oli kartoittaa kysely- ja haastattelututkimuksien avulla Tykslabissa toimivien ei-bioanalyytikkotaustaisten näytteenottajien osaamista sekä näytteenotto-osaamisen koulutus- ja perehdytystarvetta. Tutkimus toteutettiin Tykslabissa ei-bioanalyytikkotaustaisille näytteenottajille sekä näytteenotosta ja perehdytyksestä vastaaville laboratoriohoitajille. Kysely- ja haastattelututkimusten tulosten avulla saatiin käsitys ei-bioanalyytikkojen näytteenoton perehdytyk-

Kuvio 1. Esimerkki aineiston sisällönanalyysin luokittelusta.

42 Bioanalyytikko 1|2022

sestä ja osaamisesta sekä työelämän näytteenoton osaamis- ja koulutustarpeesta Tykslabin alueella. Kysely- ja haastattelututkimuksen tulosten perusteella muodostettiin yhteistyössä Tykslabin ja Turun AMK:n bioanalyytikkokoulutuksen kanssa työelämän tarpeisiin vastaava koulutus- ja perehdytysmalli, jonka tarkoituksena on parantaa näytteenotto-osaamista ei-bioanalyytikoiden kohdalla.

RYHMÄHAASTATTELUT NÄYTTEENOTON VASTUUHOITAJILLE JA PEREHDYTTÄJILLE Kehittämisprojektin tutkimuksellinen osuus koostui kahdesta osasta. Ensimmäinen osa oli ryhmähaastattelut (2 kpl) Tykslabin näytteenoton vastuuhoitajille ja perehdyttäjille. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia heikkouksia näytteenoton vastuuhoitajat ja perehdyttäjät havaitsivat ei-bioanalyytikon näytteenottotyössä.

Haastatteluiden sisältö luokiteltiin ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Esimerkki sisällönanalyysistä edellisen sivun kuviossa 1.

perehdytyksen lisänä tai sen sijasta. Haasteena heidän näytteenottotyössään ilmeni ihopistos- sekä lasten ja vauvojen näytteenotto. Toisaalta tilanteita, joissa tätä osaamista tarvittiin tuli vastaan harvoin. Ei-bioanalyytikoiden vastauksista pystyi havaitsemaan eri näytteenottopisteiden asiakaskunnan eroavaisuudet sekä vaativuuden vaihtelut näytteenotto-osaamisen suhteen. Esimerkiksi avo- ja ihopistosnäytteenottotekniikkaa tarvitaan usein lasten ja vauvojen näytteenotossa. Jos näytteenottopisteessä käy satunnaisesti tai ei lainkaan lapsia ja vauvoja, tätä osaamista ei välttämättä kerry niin paljon.

Näytteenottajien vähäisyyden koettiin tuoneen kiireen tuntua sekä hankaloittavan avun hakemista ja sen saamista.

KYSELYTUTKIMUS EI-BIOANALYYTIKOILLE Tutkimuksen toinen osa oli kyselytutkimus ei-bioanalyytikoille, jotka työskentelivät Tykslabin alueen laboratorioissa näytteenotossa. Kysely toteutettiin strukturoiduilla väittämillä, joihin vastaajat valitsivat sopivimman vaihtoehdon Likertin asteikosta 1–4. Kyselyn strukturoidussa osassa esitettiin väittämiä, joihin vastausvaihtoehtoja oli neljä; täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä.

Kyselystä jätettiin pois keskimmäinen niin sanottu neutraali vaihtoehto, koska vastaajilla oli mahdollisuus jättää vastaamatta väittämään tai täydentää vastausta avoimeen kysymykseen vastaamalla. Lisäksi katsottiin, että vastaajilla oli aiheen läheisyyden vuoksi asiasta jokin kokemus tai mielipide. Jokaisen aihealueen jälkeen oli avoin kysymys. Avoimet kysymykset antoivat mahdollisuuden tarkentaa väittämän vastausta ja sallivat vastaajien ilmaista itseään vapaammin. Ne toivat vastaajien ajatukset asiasta paremmin esille.

TULOSTEN YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Näytteenottotyötä tekevät ei-bioanalyytikot Kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että perehdytetyt ei-bioanalyytikot kokivat perehdytyksensä hyvänä ja kattavana. Heidän oli vaikeaa nimetä, millaista koulutusta he olisivat kaivanneet toteutuneen

Ei-bioanalyytikot havaitsivat perehdytyksensä aikana näytteenottajien resurssihaasteita. Näytteenottajien vähäisyyden koettiin tuoneen kiireen tuntua sekä hankaloittavan avun hakemista ja sen saamista. Työnantajaa velvoittaa Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559), joiden mukaan toiminnan tulee olla laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.

Lisäksi kaikilla ammattihenkilöillä pitää olla tehtävän vaatima pätevyys. Työnantajan tuleekin varmistaa, että yllä mainitut asiat ovat kunnossa. Toisaalta tiedossa on ollut haasteet bioanalyytikoiden saatavuudessa etenkin näytteenottotehtäviin, eikä hakijoita kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin ole ollut.

Muutama ei-bioanalyytikko tunnisti preanalyyttisten tekijöiden tietämyksessään puutteita. Heille ei ollut selvää, milloin näyte voidaan ottaa ja miten se säilytetään. Lisäksi epätietoisuutta oli siitä, mitä näytteestä tutkitaan ja miksi. Hyvänä asiana voidaan pitää sitä, että he havahtuivat pohtimaan näytteen preanalyyttisiä vaatimuksia. Vastauksista ei kuitenkaan selvinnyt, olivatko he yrittäneet hakea tietoa itsenäisesti esimerkiksi tutkimusohjekirjasta tai toimintaohjeista. Kaikkea ei voi muistaa ulkoa eikä tarvitsekaan, mutta tärkeää on tietää, mistä tiedon saa selville ja toimia ohjeiden mukaisesti.

Bioanalyytikko 1|2022 43

Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisun (2015) mukaan laboratoriohoitajien toimiminen näytteenottajina ei ole kustannustehokasta ja toimintamallista tulisi luopua. Ammattitaitoisten työntekijöiden pula ei kuitenkaan liity ainoastaan bioanalyytikoihin, vaan laajemminkin sote-alaan. Näkemystä siitä, että näytteenottotehtäviä siirrettäisiin hoitajien tehtäviksi, on kuitenkin kiinnostavaa pohtia. Bioanalyytikot ovat näytteenoton asiantuntijoita koulutuksensa ansiosta. Miten näytteenotto toteutuisi muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävinä niin, ettei laboratorioprosessin laadukkuus ja luotettavuus heikentyisi? Standardi SFS-EN ISO 15189 (2013) määrittelee lääketieteellisen laboratorion laatua ja pätevyyttä koskevia vaatimuksia ja siihen sisältyy vaatimus henkilökunnan laboratoriotyöhön sopivasta koulutuksesta sekä perehdytyksestä organisaation toimintatapoihin ja työtehtäviin. Standardi tuo esiin preanalyyttisen vaiheen merkityksen laboratorioprosessissa sekä henkilökunnan osaamisen ja sen ylläpidon tärkeyden. Näytteenottotyötä ei aina osata arvostaa, vaikka se vaikuttaa oleellisesti tutkimustulosten oikeellisuuteen.

Näytteenoton vastuuhoitajat ja perehdyttäjät Näytteenoton vastuuhoitajat ja perehdyttäjät kokivat ei-bioanalyytikkojen näytteenotto-osaamisessa ja perehdyttämisessä monenlaisia haasteita, kuten johtamisen, ajan ja resurssin, laatukriteereiden ja toimintatapojen mukaisen työskentelyn, preanalyyttisten tekijöiden huomioimisen sekä pedagogisia haasteita.

JOHTAMISEN HAASTEET Perehdytysprosessin onnistumisessa tuotiin esille esimiesten vastuu ja rooli. Esihenkilöltä odotettiin suunnittelun avulla varmistamaan, että perehdytykselle on riittävästi aikaa ja samat pätevät henkilöt ovat perehdyttämässä koko perehdyttämisjakson ajan. Esihenkilö on vastuussa näytteenottoluvan antamisesta ja osaamisen seurannan järjestämisestä. Haastatteluissa ilmeni, että laboratorion työtehtävät ovat rajatumpia ei-bioanalyytikoiden kohdalla, mikä täytyy huomioida työpisteiden suunnittelussa. Tiettyihin työpisteisiin voi liittyä näytteenoton lisäksi myös muita työtehtäviä, kuten näytteiden analysointia tai mikroskopointia, jolloin näihin työpisteisiin ei voida sijoittaa ei-bioanalyytikkoa.

Lisäksi muilla työntekijöillä pitää olla selvillä ei-bioanalyytikon työtehtävät, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin.

44 Bioanalyytikko 1|2022

AJAN JA RESURSSIN HAASTEET Perehdyttäjät yllättyivät perehdytyksen laajuudesta ja sen sitomasta aika- sekä henkilöresurssista. Perehdyttäjät kokivat perehdytyksen vaativaksi ja aikaa vieväksi, koska laboratoriotyöskentelyn perustiedot ja toimintatavat puuttuivat. Näytteenoton henkilökunnan niukkuus ja vaihtuvuus hankaloittivat perehdytyksen etenemistä ja vaihtuvat perehdyttäjät eivät tienneet, missä vaiheessa perehdytys oli menossa ja mitä oli jo käsitelty.

LAATUKRITEEREIDEN JA TOIMINTATAPOJEN MUKAISEN TYÖSKENTELYN HAASTEET Haastatteluissa tuli ilmi, että laatukäsikirjan ja toimintaohjeiden mukainen työskentely oli epäselvää ei-bioanalyytikoille ja perehdyttäjät kokivat työlääksi muistuttaa, että niiden mukaisesti pitää toimia ja sieltä hakea lisätietoa. Keskustelussa nousikin esiin, että ei-bioanalyytikoille kaivattaisiin ”bioanalyytikkomentoria”, jolta voisi matalalla kynnyksellä kysyä lisätietoa tai varmistaa asiaa.

Haastateltavat ilmaisivat huolensa laboratorioprosessin ymmärtämisen puuttumisesta sekä perehdytyksen sisältävän suuren tietomäärän omaksumisesta nopeasti.

Laboratorion toiminnat ovat sairaalatason näytteenottopisteissä usein hajallaan eikä kokonaiskuvaa muodostu näytteenotossa. Pienemmässä laboratoriossa kuten terveyskeskuksessa näytteen esikäsittely ja analyysikin voivat tapahtua samassa laboratoriossa, jolloin näytteenottajalla on mahdollisuus nähdä koko laboratorioprosessi ja oppia konkreettisemmin tekijöistä, jotka vaikuttavat tulokseen.

PREANALYYTTISTEN TEKIJÖIDEN HUOMIOIMISEN HAASTEET Perehdyttäjät olivat huolissaan ei-bioanalyytikkojen tietämyksestä ja osaamisesta erilaisten tutkimusten preanalyyttisten vaatimuksien osalta. Perehdyttäjien kokemusten perusteella ei-bioanalyytikot eivät osaa havahtua tai reagoida asioihin, jotka ovat tärkeitä tutkimustuloksen kannalta. Preanalyyttisten tekijöiden tunnistaminen, poikkeamien havaitseminen ja kirjaaminen sekä niiden vaikutusten ymmärtäminen ovat laboratorioprosessin ja tutkimustuloksen kannalta oleellisia asioita.

PEDAGOGISET HAASTEET Perehdyttäjät kokivat vastuun olevan suuri ei-bioanalyytikon opettamisessa laboratorion näytteenottoon.

Lisäksi opettaminen sitoo työvoimaa pitkäksi aikaa.

Perehdyttäjät kokivat, että heiltä vaaditaan pedagogisia taitoja ja he olisivat kaivanneet pedagogista koulutusta. Epätietoisuutta perehdytettävän aiemmasta osaamisesta lisäsi erilainen koulutustausta. Ihmetystä herätti vaatimus työntekijää (bioanalyytikkoa) kohtaan kouluttaa eri ammatin omaava näytteenoton ammattilaiseksi.

Haastateltavien kokemusten mukaan eri koulutustaustan omaavan ammattilaisen kouluttaminen näytteenoton osaajaksi on todella suuri panostus niin työnantajan kuin perehdytykseen osallistuvan työntekijänkin (perehdyttäjän) näkökulmasta.

Haastatteluissa ilmeni pientä turhautumista siitä, että perehdytettävä pitkän ja kattavan perehdytysprosessin jälkeen päätyi vaihtamaan työpaikkaa tai jäi pois töistä esimerkiksi opiskelun tai äitiysloman vuoksi. Perehdyttäjät kritisoivatkin sanaa perehdytys ja kokivat oikeammaksi sanaksi prosessia kuvaamaan opettaminen tai kouluttaminen.

Haasteista huolimatta perehdyttäjät kokivat moniammatillisen työyhteisön rikkautena. He tekivät positiivisia havaintoja ei-bioanalyytikkojen tavoista kohdata potilas ja vuorovaikutustaidoista potilaan kanssa.

Perehdyttäjät antoivat myös kiitosta ei-bioanalyytikkojen asenteesta näytteenottotyöhön sekä kyvystä ottaa palautetta vastaan.

KEHITTÄMISPROJEKTIN TUOTOS Kehittämisprojektin tuotoksena laadittiin malli koulutuksesta, joka vastaa ei-bioanalyytikoiden näytteenoton osaamistarpeisiin Tykslabin alueella. Malli syntyi kehittämisprojektin tulosten, työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyötapaamisen pohdintojen, aikaisemman tutkimustiedon sekä kirjallisuuskatsauksen synteesinä.

Mallissa Turun AMK ja Tykslab suunnittelevat yhteistyössä opetuskokonaisuuden, jossa ei-bioanalyytikoiden teoreettinen koulutus sekä prekliiniset harjoitukset tapahtuvat Turun AMK:lla ja kliininen harjoittelu Tykslabissa, jolloin ei-bioanalyytikoiden perehdytys helpottuisi ja useat näytteenoton vastuuhoitajien ja perehdyttäjien kokemat haasteet helpottuisivat. (kuva 1).

Artikkeli perustuu bioanalyytikko Liisi Saarelaisen YAMK-opinnäytetyönä tehtyyn kehittämisprojektiin Kliininen näytteenoton osaaja, joka on luettavissa osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924772.

Artikkelin kirjoittamiseen ovat Liisin lisäksi osallistuneet yliopettaja Ritva Laaksonen-Heikkilä ja lehtori Krista Salo-Tuominen, molemmat Turun AMK:sta.

Kehittämisprojektin onnistumisiin voidaan lukea kaikkien osallistujien sitoutuminen ja motivaatio.

Tämä kertoo terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattiylpeydestä sekä intohimoisesta suhtautumisesta työhön ja sen kehittämiseen. Iso kiitos teille.

Lähdeviitteet saatavilla Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Kuva 1. Malli näytteenoton koulutuksesta ei-bioanalyytikoille.

Bioanalyytikko 1|2022 45

TEKSTI Niina Wahlroos KUVA AdobeStock

Kukapa ei olisi joskus pyytänyt ruotsia puhuvaa potilasta käärimään hihansa ylös ’kavla upp armen (ärmen)’, kysynyt, onko tullut paastottua ’har ni fastnat (fastat)’ tai varoittanut pienestä kivusta, kun aikoo pistää ’jag (det) kniper lite’. Jossain laboratorioissa on taitanut olla käytössä ’spännande’ staasikin. Vahingossa on saattanut tulla kysyneeksi huonovointisen näköiseltä potilaalta hänen aktiviteeteistään: ’tänker ni simma (svimma)’?

Nämä lausahdukset ovat ehkä aiheuttaneet hämmentyneen ilmeen potilaan kasvoille, ja jälkikäteen, pahimman nöyryytyksen haihduttua, hyvät naurut kahvihuoneeseen. Kahvihuoneessa kuulee myös parhaat neuvot tällaisten edellä mainittujen tilanteiden välttämiseksi.

46 Bioanalyytikko 1|2022

Miten minimoida vahingot, kun kohtaat ruotsia puhuvan potilaan: 1. Keskity täysillä työhösi Näytä siltä kuin neulat, tufferit ja putket vaatisivat täyttä läsnäoloasi. Ole kuuntelevinasi ja myöntele kaikkeen potilaan puheeseen vastaamalla hajamielisesti.

Vaikka myöntely osuisikin väärään paikkaan, niin potilas ei luultavasti pääse selville siitä, ettet ymmärrä juuri mitään, vaan olettaa sinun täysillä keskittyvän toimenpiteeseen. Ja jos tuntuu, että potilas kaikesta huolimatta odottaa sinulta kommenttia johonkin asiaan, voi aina todeta, ’ursäkta, jag hörde inte vad ni sa, kan ni vänligen upprepa’ (och tala sakta och tydligt och använd gärna orden i sina grundformer, tack). Tosi ammattilainen heittää sekaan muutaman precis ja absolut -kommentin nyökyttelemällä samalla tarmokkaasti päällään tai jos potilas tuntuu kiihtyneeltä, voi aina huudahtaa oj, då. Tätä huudahdusta kannattaa kuitenkin välttää pistohetkellä…

2. Kohtele kaikkia tasa-arvoisina Käytökseltään moitteeton laboratoriohoitajahan haluaa kohdella kaikkia potilaitaan samalla tavalla riippumatta siitä, mitä kieltä he puhuvat. Jos huoneessa ensimmäisenä kohdattu potilas puhuu ruotsia ja kieli kangertelee, niin silloin kannattaa olla hiljainen ja etäinen muillekin huoneen potilaille, vaikka he suomea puhuisivatkin.

Tällöin tulee kohdelleeksi kaikkia potilaita samanlaisesti. Lisäksi toimimalla näin varmistaa sen, että ruotsia puhuva potilas ei pääse selville siitä, että puhumattomuutesi johtuisi kielitaidon puutteesta, vaan pitää vähäsanaisuutta luonteenpiirteenäsi.

3. Numeroiden vaikeus Numerot aiheuttavat usein hämmennystä. Suurin osa selviää ensimmäisistä kymmenestä numerosta, mutta koskaan ei voi olla varma, miten potilas syntymäaikansa kertoo. Helpoin tie olisi ohjeistaa potilaat lausumaan henkilötietonsa käyttäen ainoastaan numeroita yhden ja yhdeksän välillä (’vad är er personbeteckning, använd bara siffror under 10’), sillä joskus törmää potilaisiin, jotka käyttävät kaksinumeroista ilmaisutapaa.

Päivissä ja kuukausissa pysytään vielä maltillisella tasolla, mutta syntymävuosissa saattaa törmätä vaikeisiin 60- ja 70-luvun numeroihin, sexornat ja sjuornat tuppaavat menemään sekaisin jo yksinumeroisina, puhumattakaan, kun ne esiintyvät yhdessä. Erityisen hanka-

lia ovat ne potilaat, jotka ilmaisevat henkilökohtaiset numeronsa täysin väärin, vaikkapa jaksottamalle numerot kolmen sarjoihin. Esimerkiksi marraskuun 15. päivänä vuonna 1951 syntynyt potilas kertoo syntymäajakseen 151 (tauko) 151, vad i hela världen? Vaikeaa omalla äidinkielelläänkään hallita moista. Onneksi nämä kryptisestikin ilmaistut numerot selviävät, kun tarkistaa ne kirjoitetussa muodossa eli potilaan rannekkeesta tai kela-kortista.

Tosi ammattilainen heittää sekaan muutaman precis ja absolut -kommentin nyökyttelemällä samalla tarmokkaasti päällään tai jos potilas tuntuu kiihtyneeltä, voi aina huudahtaa oj, då.

4. Missä aita matalin Kaikkein vähimmillä ponnisteluilla selviää käyttämällä kahden sanan menetelmää, joka tarkoittaa sanoja Hej ja adjö ja väliin jäävän osuuden täyttämistä elekielellisillä ilmaisumuodoilla. Toinen tapa on takellella yksinkertaisimmissakin sanoissa ja näyttää hätääntyneeltä kuin jänis ajovaloissa, jolloin kuulee autuaat sanat: ’Do you speak english?’ tai parhaimmassa tapauksessa: ’Voit kyl puhuu suomee’ ja lupa vaihtaa kieltä – myönnetty.

Bioanalyytikko 1|2022 47

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan Golfharjun lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan.

Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla.

Hakuaika Viikko 12: hakuaika on päättynyt.

Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1. - 31.3.2022 Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle!

Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai.

Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/

48 Bioanalyytikko 1|2022

Päivitä jäsentietosi!

Oletko muuttanut, onko puhelinnumerosi ennallaan?

Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

KANSAINVÄLINEN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 15.4.22 Vuosien 2021–2022 Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän aihe on Testing Times - Biomedical Laboratory Scientists role in the Covid-19 pandemic | Testausta 24/7 - Bioanalyytikoiden rooli koronavirusepidemiassa.

Tulosta posteri alla olevan QR-koodin kautta ja seuraa ilmoittelua liiton ja alueyhdistyksien nettisivuilta sekä somesta!

Äänestä lehden parasta juttua!

Kipaise osoitteeseen https://bit. ly/palaute_1_2022 tai hyödynnä QR-koodia ja kerro mielipiteesi lehtemme parhaasta sisällöstä!

Merkitse kalenteriin 12.2.2022 #BOOP2022 Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä, webinaari 26.8.2022 Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, Helsinki 6.-7.10.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely, LabLt2022, Helsinki 19.11.2022 Valtakunnallinen Bioanalyytikkojen opintopäivä, Helsinki

Jäsenhankintakampanja 2022 Kerro kollegallesi meidän ammattilaisten omasta liitosta! Uudet liittyneet täyden jäsenmaksun (37 €) maksavat jäsenet saavat liittymislahjaksi labrasukat! Kampanja on käynnissä aina 30.4.2022 saakka!

Jäsenedut • Mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua toimintaan omassa alueyhdistyksessä ja liiton hallituksessa.

• Bioanalyytikko-lehti neljästi vuodessa ja artikkelijulkaisu kerran vuodessa.

• Voit hakea ammatinkehittämisapurahaa ja genetiikan koulutuksiin matka-apurahaa (ei opiskelijajäsenille).

• Osallistumisoikeus liiton järjestämiin koulutuksiin.

• Holiday Club Katinkullan lomaosakeviikkojen arvonta jäsenille.

• Alennuksia Eckerö Line:lta, Sokos Hotelleista jne.

• Alennettuun hintaa kansainvälisiin koulutuksiin.

• Edullisia etälivejumppia.

Osallistu rohkeasti oman alueyhdistyksesi toimintaan.

Alueyhdistysten toiminnassa pääset vaikuttamaan ja verkostoitumaan kollegoiden kanssa! Alueyhdistysten yhteystiedot löytyvät sivulta 5 ja liiton nettisivuilta.

Tietoa jäseneduista löytyy jäsensivuilta www.bioanalyytikkoliitto.fi/jasensivut.

Lisäksi useita maksuttomia webinaareja jäsenille kevään aikana, seuraa ilmoittelua!

Hei sinä ammattiin valmistuva bioanalyytikko tai YAMK-tutkinnon loppumetreillä oleva! Kesäkuussa 2022 verkkolehtenä julkaistava artikkelijulkaisumme odottaa juuri sinun artikkeliasi ajankohtaisista kliinisen laboratoriotieteen aiheista.

Lähetäthän artikkelisi sähköpostitse lehti@bioanalyytikkoliitto.fi 16.5.22 mennessä!

Lisätietoja artikkelijulkaisusta lehden toimituksesta lehti@bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 1|2022 49

Ilmianna upea kollegasi!

Etsimme jälleen Vuoden Bioanalyytikkoa!

Työskenteleekö työyhteisössäsi upea kollega, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Bioanalyytikoksi 2022?

tämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.

Vuoden Bioanalyytikko on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen, joka on kunnostautunut erityisesti työssään/ ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/ kliinisen laboratoriotieteen kehit-

Tutustu kriteereihin liiton kotisivuilla www. bioanalyytikkoliitto.fi ja lähetä ehdotuksesi hakuajan alkaessa toukokuussa. Lisätietoa tulossa kotisivuille ja toukokuussa ilmestyvään lehteen.

Kansainvälisiä kongresseja 5.-9.10.2022 IFBLS 2022 - New Normal, New Lab Suwon, Korea www.ifbls.org 3.11.2022 EPBS-kongressi, Helsinki

50 Bioanalyytikko 1|2022

Bioanalyytikko 1|2022 51