10
HEINÄKUU 2010
BA A LT I C G TTHHEE B GU UIIDDEE
ajankohtaista
Näistä puhutaan Vapausmonumentti hajoaa
Viime vuonna valmistuneen vapausmonumentin ympärillä eivät ongelmat ota loppuakseen. 28 metriä korkeasta rististä putosi kesäkuussa 10-kiloinen lasilista maahan. Pari muutakin listaa liikkuivat, joten monumentti jouduttiin eristämään turvanauhoilla. Ristin rakentaneet tshekkiläiset väittävät, että listat eivät noin vain putoa, vaan syynä on jokin ulkopuolinen tekijä. Monumentti on tuottanut päänvaivaa jo kolmen vuoden ajan. Jo ennen muistomerkin pystyttämistä kiisteltiin sen ulkomuodosta. Valaistusongelmat alkoivat viime vuonna ja yrityksistä huolimatta ei valaistusta ole saatu kuntoon.
Hinnat myös euroissa
Heinäkuun alusta lähtien täytyy Virossa olla hinnat näkyvillä myös euroissa. Tämä helpottaa huomattavasti matkailijoiden hintavertailua. Kruunuhinnan ohella täytyy hinta euroissa näkyä esimerkiksi kauppojen hintalapuissa, mainoksissa, internetissä ja kuiteissa. Euro otetaan maassa käyttöön vuoden 2011 alusta lähtien. Euron tulo on synnyttänyt runsaasti keskustelua virolaisten keskuudessa. Yleisin valuutan muutokseen liittyvä pelko on, että hintataso Virossa nousee ja esimerkiksi suomalaiset matkailijat katoavat hintojen kallistuttua. Viron kruunu on maan kansallinen symboli ja sen katoaminen surettaa monia virolaisia. Lisäksi erityisesti vanhuksia huolettaa se, että he eivät ymmärrä rahan arvoa ja myös uusien kolikoiden käsittely on hankalaa, koska paperirahaa käytetään nykyistä vähemmän.
Verenimijöiden kesä
Kuluvana kesänä ovat hyttyset piinanneet ihmisiä Viron joka kolkassa. Selitykseksi hyttystulvaan on tarjottu runsaslumisen talven jälkeen muodostuneita kosteikkoja ja lampareita, jotka ovat olleet otollisia paikkoja hyttysten lisääntymiselle. Myös lämmin kevät oli hyttysille suotuisa. Eniten sääskiä on lennellyt Tarton seudulla, jossa järjestettiinkin kesäkuussa hyttystenpyyntikilpailut. Voittaja sai kiinni kahden minuutin aikana 24 inisijää, mikä on uusi maailmaennätys. Keväällä hyttyskarkotteet myytiin paikoin kaupoista loppuun ja niitä sai enää mustan pörssin kauppiailta. Kuvaavaa tilanteelle on, että eräässä kesämökissä käyneet varkaat veivät mennessään lähes ainoastaan erilaisia hyttyskarkotteita.
Tallinnan myyntimaksu nostaa hintoja
K
esäkuun alusta voimaan tullut yhden prosentin suuruinen müügimaks eli myyntimaksu on jälleen osoitus Tallinnan johdon kummallisesta tavasta hoitaa kaupungin taloutta. Maksu nostaa kaupungin alueella vähittäismyynnissä olevien tuotteiden ja palveluiden hintaa yhdellä prosentilla. Yrittäjien on tilitettävä kerätyt rahat kaupungin tyhjyyttä ammottavaan kassaan. Myyntimaksu lisätään vain fyysisen henkilön tekemiin ostoksiin. Se ei koske juridisia henkilöitä eli yhtiöitä. Tämä taas aiheuttaa sen, että kaikilla tuotteilla ja palveluilla pitää olla kaksi hintaa – hinta myyntimaksulla ja ilman sitä. Kaikki tämä lisää yhtiöiden työtaakkaa, joka taas nostaa hintoja entisestään. Keskustan hallintokausi Tallinnassa on ollut talouspolitiikan osalta holtitonta ja lyhytnäköistä. Sen aikana on esimerkiksi kiinteistönomistajia rasittava – kaupungille maksettava – kiinteistömaksu noussut moninkertaiseksi. Kaupungin rahoja on syydetty surutta hankkeisiin, joiden tarkoitus on ollut pönkittää Tallinnaa yksinvaltaisesti hallitsevan Keskustapuolueen asemaa. Esimerkiksi Tallinnan rahoittamiin epäonnistuneisiin media- ja TV-kanavahankkeisiin paloi kymmeniä miljoonia kruunuja veronmaksajien rahoja. Eläkeläisille ennen vaaleja jaetut avustusrahat eivät määrällisesti ole paljon, mutta kertovat kaupunkia hallitsevan puolueen tavasta kalastella ääniä. Lisäksi
√Kieli poskessa
se kertoo siitä, että Tallinnan johto ei pidä kaikkia kaupunkilaisia samanarvoisina. Kaupungin johto päätti myös parantaa huonoa työllisyystilannetta perustamalla uusia työpaikkoja työttömille. Ehkä kummallisin näistä suojatyöpaikoista on raitiovaunuissa ja busseissa oleva reisisaatja eli matkasaattaja, jonka työtehtävä on kaikille epäselvä. Tavallisesti tämä kielitaidoton kaupungin virkamies keskustelee bussinkuljettajan tai tuttaviensa kanssa. Tallinnassa ei nykyhallinnon aikana ole osattu säästää, eikä osattu tehdä pitkäjännitteisiä talous-
√Keskustan hallintokausi Tallinnassa on ollut talouspolitiikan osalta holtitonta ja lyhytnäköistä. suunnitelmia. Tämän vuoksi kaupungin johdon on ollut pakko tehdä paniikkiratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Myyntimaksu on tästä hyvä esimerkki. Taloudellisen taantuman aikana yrittäjien veroluontoisia maksuja pitäisi pienentää, jotta tuotteet ja palvelut pystyttäisiin myymään edullisemmin. Näin saataisiin vaikeuksissa oleva kauppatoiminta elpymään. Nyt Tallinnassa tehdään päinvastoin eli nostetaan hintoja ja jarrutetaan talouden elpymistä. HÜTTÜNEN
Samu opettaa Sinulle Viroa on sivu Facebookissa. Sen taustalla on Hill&Knowltonin markkinointiviestinnän asiantuntija Samuel Sorainen. Tässä muutamia Samun löytöjä kielimaailmasta:
Q Viron viisas presidentti Lennart Meri sanoi aikoinaan, että ”olukord on sitt, aga see on meie tuleviku väetis". Vapaasti suomennettuna viisaus kuuluu seuraavasti: Tilanne on paskamainen, mutta käytettäköön sitä tulevaisuudessa lannoitteena.
Q Leikkiä on mängida, soittaa on mängida, pelata on mängida, esittää on mängida. Q Eiks nii on on ju! On ju? Q Heinäsirkka on rohutirts!