Bravuuri 1/2023

NESTEHOITO

Infuusiopumppujen tulevaisuus on langaton ja entistäkin turvallisempi.

AVANTEENHOITO

Uutuussidos Flexima® Active O’ convexissa yhdistyvät pehmeys ja kupera muoto.

NEUROKIRURGIA

Juha Hernesniemi on ollut osa alansa kehitystä – työvälineitä hänelle valmisti B. Braun.

MINI-INVASIIVINEN KIRURGIA

Challenger®-verisuoniklipsipihti on lähes ikuinen.

TOIMENPIDEKARDIOLOGIA

Pohjois-Karjalan keskussairaala osallistuu DEBATE-tutkimukseen, jossa lääkepalloa verrataan lääkestenttiin.

TELEVISIO

Syke-sairaalasarjassa voi bongata B. Braunin laitteita.

VASTUULLISUUS

Ukrainaa tuetaan nyt monin tavoin.

Yhteistyö luo menestystä

”Yhteistyön voima näkyy niin koulutuksessa, tuotekehityksessä kuin asiakasyhteistyössäkin. Luotamme rakentavaan vuoropuheluun ja kumppanuuteen. Kun kokemuksia ja osaamista jaetaan puolin ja toisin, on mahdollista kehittää entistä parempia palveluja ja tuotteita.”

B. Braunin logon alla on teksti Sharing Expertise. Näihin kahteen sanaan tiivistyy toimintamme lupaus. Se, että jaamme osaamista ja kokemuksia asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa, on avain menestykseen meille kaikille.

Yhteistyön voima näkyy niin koulutuksessa, tuotekehityksessä kuin asiakasyhteistyössäkin. Luotamme rakentavaan vuoropuheluun ja kumppanuuteen. Kun kokemuksia ja osaamista jaetaan puolin ja toisin, on mahdollista kehittää entistä parempia palveluja ja tuotteita. Sellaisia, jotka ovat laadukkaita, ja joita on turvallista käyttää.

Yksi esimerkki tietotaidon jakamisesta on koulutusorganisaatiomme Aesculap Academy. Akatemia on tukenut lääketieteen kehitystä jo yli neljännesvuosisadan ja vakiinnuttanut paikkansa yli 40 maassa. Vuosina 2018–2020 akatemia koulutti 560 000 lääkäriä ja hoitajaa ympäri maailmaa.

Tässä numerossa kerromme neurokirurgi Juha Hernesniemestä (s. 4) ja kardiologian ylilääkäri Tuomas Rissasesta (s. 10). He ovat oman työnsä ja tietotaitonsa jakamisen kautta erinomaisia esimerkkejä siitä, mitä aidolla yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa.

B. Braun on yli 180-vuotias perheyritys. Konsernille on tärkeää jättää yritys seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa kuin mitä se kullakin hetkellä on ollut. Vastuullisuus on keskiössä kaikessa tekemisessä. Arvioimme tekemistämme jatkuvasti: mitä voisimme tehdä vielä tehokkaammin. Näinä haasteellisina aikoina se on tärkeämpää kuin koskaan.

Hyvää ja menestyksellistä vuoden alkua kaikille!

Mia Eklund toimitusjohtaja

Saumatonta yhteistyötä potilaiden hyväksi

Mikrokirurgia otti Suomessa ensiaskeleitaan, kun Juha Hernesniemi teki 1970-luvun alussa ensimmäisen aivoleikkauksensa. Pian mikroskooppi ja erikoisinstrumentit olivat itsestään selvä osa työtä. Toinen mullistus nähtiin, kun kuvantaminen kehittyi. Vuosia lähes tauotta työskennelleestä Hernesniemestä tuli yksi maailman parhaista neurokirurgeista. Hän on tehnyt yli 16 000 leikkausta, ja potilaista suurin osa palasi leikkauksen jälkeen tavalliseen elämään. Hernesniemi käytti muun muassa B. Braunin Aesculapin valmistamia työvälineitä kuten instrumentteja ja klipsejä. Lisäksi Aesculap Academy oli järjestämässä legendaarisia Helsinki Live -kursseja.

Kun Juha Hernesniemi teki ensimmäisen aivoleikkauksensa vuonna 1973, elettiin aikaa, jolloin moni potilas vammautui tai kuoli vaikeissa aivoleikkauksissa siitä huolimatta, että potilaat valittiin tarkasti. Iäkkäät potilaat ja vaikean aivovamman tai aivoverenvuodon saaneet jäivät leikkaushoidon ulkopuolelle. Mikrokirurgia, jossa leikkaukset tehdään suurentavan luupin sijaan mikroskoopilla, otti vasta ensiaskeleitaan.

Mikroskoopin lisäksi tarvittiin kuitenkin myös entistä parempia työvälineitä. Etenkin aneurysmaklipsien kehittämisessä suuri rooli oli professori Gazi Ya , sargililla, jota on kutsuttu modernin neurokirurgian isäksi. Ya , sargil vaikutti pitkään Zürichin yliopistossa Sveitsissä, jossa Hernesniemi opiskeli lääkäriksi.

– Ya , sargilin periaate oli, ettei mikrokirurgiaa ole pelkkä mikroskoopin käyttäminen vaan että tarvitaan myös mikrokirurgisia instrumentteja. Ne piti tilata ammattilaisilta, kuten B. Braunin Aesculapilta. Kun instrumentit tehdään äärimmäisen hyvin ja huolellisesti, ne kestävät ja ovat luotettavia, Hernesniemi sanoo.

Mikroneurokirurgian ja kuvantamisen kehitys ovat mahdollistaneet entistä vaikeammat leikkaukset ja niissä onnistumisen. Potilaita vammautuu tai kuolee edelleen, mutta heitä on vain murto-osa 50 vuoden takaisesta.

Nyt teknologia on ottanut jälleen harppauksen eteenpäin. Suomen ensimmäinen 3Ddigitaalinen mikroskooppi eli eksoskooppi on käytössä Töölön sairaalassa Helsingissä.

HUSin valinta eksoskoopiksi oli B. Braunin Aesculap Aeos®.

Kuvantaminen mikrokirurgian apuna 1970-luvulle ajoittuu myös toinen neurokirurgiaa mullistanut kehitysaskel. Juha Hernesniemen uran alkuaikoina leikattaviksi tulevien potilaiden tilaa oli pystytty tutkimaan vain aivojen verisuonikuvauksella ja isotooppitutkimuksella. Tietokonetomografia ja magneettikuvaus kertovat tarkasti potilaan tilanteen.

– Niiden ansiosta näkee pään sisälle niin hienosti, että maallikkokin ymmärtää, mistä on kysymys. Tein väitöskirjani vaikeista aivovammoista juuri ennen tietokonetomografian tuloa. Se olikin heti valmistuessaan vanhentunut, koska vammat oli tutkittu aivoverisuonikuvauksella, Hernesniemi kertoo.

Navigointia hän sen sijaan ryhtyi käyttämään hiukan jälkijunassa.

– 90-luvulla olin jo niin itsevarma, että ajattelin tuntevani aivojen anatomian niin hyvin, etten tarvitse navigointia. Minun oli kuitenkin äkkiä nöyrryttävä, hän toteaa.

Helsingistä tuli neurokirurgian mekka Juha Hernesniemi työskenteli pitkään Helsingissä Töölön sairaalan neurokirurgian klinikan ylilääkärinä ja Helsingin yliopiston neurokirurgian professorina. Kun hänen oli 68-vuotiaana jäätävä eläkkeelle, hän jatkoi työskentelyä eri puolilla maailmaa, viimeisimmäksi Kiinassa.

Kiinassa Hernesniemi oli myös koronapandemian iskiessä. Kun pandemia pakotti lopettamaan leikkaukset ja hän joutui jäämään

Juha Hernesniemi leikkaa ja Gazi Ya , sargil seuraa leikkausta. Kuva on 2000-luvun alusta.

kotiin eristykseen, hän ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Syksyllä 2022 ilmestynyt Aivokirurgin muistelmat kertoo Hernesniemen elämäntarinan ohessa monia potilastarinoita, onnistumisia ja epäonnistumisia sekä niistä koettua iloa ja surua.

Kirjassa palataan myös Helsinki-kursseihin, joita järjestettiin Töölön sairaalassa vuosina 2001–2019. Vieraiden oli mahdollista päästä seuraamaan kursseilla leikkauksia aivan läheltä, mikä oli tuolloin ennennäkemätöntä. Kurssit tekivätkin Helsingistä neurokirurgian mekan. Kaikkiaan kursseja seurasi yli tuhat kirurgia yli 30 maasta.

Helsinki-kurssien käytännön järjestelyjä hoiti alkuvuosien jälkeen B. Braunin koulutusorganisaatio Aesculap Academy. Viimeinen kurssi järjestettiin koronan vuoksi vuonna 2021 juhlawebinaarina. Vuonna 2011 Helsingin neurokirurgian klinikan toimintamallista koottiin englanninkielinen kirja Helsinki Microneurosurgery Basics and Tricks, joka on käännetty useille kielille.

Hartioina tuleville sukupolville Helsingin perintö elää Yhdysvalloissa, Japanissa, Kiinassa ja Turkissa järjestettävillä live-kursseilla. Myös Suomessa järjestetään kursseja: Aesculap Academy on mukana järjestämässä mikrokirurgian hands-on-kurssia nuorille erikoistuville lääkäreille. Se pidetään kerran vuodessa Kuopiossa.

Juha Hernesniemi itse ei leikkaa enää. Pandemia ja Ukrainan sota päättivät 50 vuoden mittaisen uran, johon mahtuu yli 16 000 leikkausta. Samalla tavalla kuin hän itse aikoinaan seisoi aiempien sukupolvien hartioilla, nyt hänen hartioillaan seisovat uudet neurokirurgit. Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa syntynyt Hernesniemi kuvaa uutta elämäntilannettaan sanonnalla, joka on lainattu toisesta pohjalaispitäjästä:

– Alajärvellä sanottiin aina, että ei tuu ne ajat takaisin, mutta muistojahan kukaan ei voi meiltä viedä.

Yhdessä tehtyä tuotekehitystä

B. Braunin tehdas Tuttlingenissä Saksassa on Juha Hernesniemelle tuttu paikka. Siellä Aesculap kokosi hänen ohjeidensa mukaan instrumenttisetin, jonka tunnetaan nimellä Hernesniemi-setti.

Yksi niistä asioista, joista lääkäri on leikkauksessa täysin riippuvainen, ovat instrumentit. Kun Hernesniemi matkusti eri puolille maailmaa leikkaamaan, oma setti kulki hänellä aina mukana sterilointicontainerissa.

– Minut käskettiin kerran Kiinassa keskellä yötä auttamaan aneurysmaleikkaukseen. Instrumentit olivat hirveän pitkiä ja muutenkin erilaisia kuin mihin olin tottunut. En pystynyt tekemään niillä mitään. Neuvoin sitten vain, Hernesniemi muistelee.

Tuttlingenissä Hernesniemelle kehitettiin myös oma aneurysmaleikkauksissa käytettävä klipsinasettaja. Sen erikoisuus on mahdollisimman siro kärki, jotta näköestettä klipsattavaan aneurysmaan on mahdollisimman vähän.

– B. Braunin Aesculapin kanssa yhteistyö on ollut saumatonta, Hernesniemi toteaa.

Myös neurokirurgian kehittäjä professori Gazi Ya , sargil kehitti instrumentteja yhdessä Aesculapin kanssa. B. Braunin valikoimassa on edelleen muun muassa Ya , sargilin nimeä kantavia aneurysmaklipsejä. Sen jälkeen, kun Euroopan unionin lääkinnällisten laitteiden asetus MDR astui voimaan vuonna 2021, instrumenttien ja laitteiden räätälöintiä yksittäisille lääkäreille ei voida tehdä.

Juha Hernesniemi muistuttaa, että taitava leikkausryhmä on leikkaavalle lääkärille elintärkeä. Hän onkin huolissaan sairaanhoitajien tilanteesta ja peräänkuuluttaa heille työstä kunnon rahallista korvausta. Hernesniemi kuvattiin B. Braunin toimitiloissa Helsingin Pitäjänmäellä.

Flexima® Active O’ convex

Avannepotilaiden avuksi kehitettiin pehmeä ja kupera avannesidos

Ohutsuoliavanteen ja virtsa-avanteen käyttäjille on ollut syyskuusta lähtien tarjolla aidosti pehmeä kupera sidos Flexima® Active O’ convex. Tuoteuutuus on suunniteltu etenkin niille potilaille, joiden avanne on matala tai vetäytynyt. Uutuus yhdistää pehmeyden ja kuperan muodon parhaat ominaisuudet.

Avanteet ovat yksilöllisiä, joten myös avannesidosten on vastattava erilaisiin tarpeisiin. B. Braunin avanteenhoitoon tarkoitettu Flexima Active -tuoteperhe laajeni syyskuussa Flexima® Active O’ convexilla, jossa kuperan sidoksen hyödyt yhdistyvät käyttömukavuuteen.

Flexima Active -tuotevalikoima tunnetaan B. Braunin patentoimasta ihonsuojasta, jonka ansiosta pohjalevy tuntuu käyttäjästä pehmeältä ja joustavalta. Tuoteperheen uusin tulokas, kupera O’ convex -sidos, on tarkoitettu potilaille, joiden avanne on joko vatsanpeitteiden tasolla tai hiukan sisään päin vetäytynyt.

– Etenkin silloin, kun avanne on hiukan kuopalla, kupera muoto taipuu ja joustaa liikkeiden mukana ja pysyy tiiviimmin paikallaan. Tämä vähentää ohivuotoja. Kuperat sidokset ovat kuitenkin usein kovia, jolloin ne voivat olla käytössä vähemmän miellyttäviä. Halusimme yhdistää tuoteuutuudessa kahden asian parhaat puolet, kuperuuden ja pehmeyden, B. Braunin divisioonapäällikkö Janita Lundahl kertoo.

Pehmeytensä ansiosta Flexima® Active O’ convex sopii käytettäväksi heti avanneleikkauksen jälkeen. Lisäksi se on hyvä vaihtoehto ongelma-avanteiden hoidossa.

– Kun ohivuodot saadaan kuriin, iho-ongelmat vähenevät. Silloin ollaan koko ajan lähempänä tavoitetta eli sitä, että potilaat pääsevät yksinkertaiseen avanteen hoitoon, Lundahl tiivistää.

Avanteenhoitoon tarkoitettu Flexima Active -tuoteperhe on kasvanut kuperalla sidoksella. O’ convex -sidos sopii pehmeytensä ansiosta etenkin niille potilaille, joiden avanne on matala tai vetäytynyt.

Challenger®-klipsipihti on ekologinen ja toimitusvarma

Verisuoniklipsipihti Challengerissa kertakäyttöistä on vain kasetti. Itse pihti on liki ikuinen. Saksassa eurooppalaisista raaka-aineista valmistetun pihdin toimitusvarmuus on erinomainen. Leikkauksissa suonten sulkemiseen käytettyjä kirurgisia Challenger-klipsipihtejä on kahta erilaista mallia: paineilmalla ladattava Challenger Ti-P ja sormivoimalla ladattava TI-malli.

– Molempien mallien varsiosa on uudelleenkäytettävä, ja siksi ekologinen. Steriilin kertakäyttökasetin asennus on helppoa, endoskopiatuotteiden junior tuotepäällikkönä toukokuussa aloittanut Joona Korhonen kertoo. Korhonen palvelee asiakkaita koko maassa.

Titaanisia klipsejä on kahta kokoa: medium-large ja small-medium. Titaani suojaa kehoa hylkimisreaktiolta. Isomman koon kasetissa klipsejä on kahdeksan ja pienemmässä 12. Challenger-klipsien etuna on niiden hyvä aseteltavuus.

– Klipsi sulkeutuu ensin kärjestä ja keskelle jää aukko, jonka ansiosta klipsiä voi liikutella sivusuunnassa parhaan mahdollisen paikan löytämiseksi. Lisäksi klipsien muoto estää kudoksen liukumisen klipsin sulkemisen aikana ja varren pyöriminen 360 astetta mahdollistaa asennuksen oikeassa kulmassa, Korhonen sanoo.

Kasetin viimeinen klipsi on värjätty siniseksi, jotta kirurgi tietää sen olevan viimeinen. Isojen toimenpiteiden aikana kasetteja voi kulua kahdesta kolmeen etenkin, jos verisuonet ovat herkästi vuotavia.

Titaaniklipsien laaja kontaktipinta mahdollistaa turvallisen klipsin asettamisen. Challenger-klipsipihti on monta kertaa laukaistava. Se on myös markkinoiden ainoa pestävä ja uudelleenkäytettävä pihti.

Uusi DEBATE-tutkimus vertaa lääkestentin ja lääkepallon vaikutuksia

Lääkepallolla on saatu erinomaisia tuloksia pallolaajennuksissa. Lääkepallolla hoidettaessa kehoon ei jää vierasesineitä. Vastakäynnistyneessä DEBATE-tutkimuksessa verrataan ensimmäistä kertaa lääkepalloa ja lääkestenttiä.

Vuonna 2019 valmistuneessa suomalaisessa DEBUT-monikeskustutkimuksessa havaittiin lääkepallon olevan metallistenttiä toimivampi hoitomuoto etenkin vuotoriskipotilaita hoidettaessa. Nyt tutkimus saa jatkoa tänä vuonna käynnistyneestä DEBATE-tutkimuksesta.

– Aiemman tutkimuksen haaste oli, että lääkepalloa verrattiin metalliverkkoputkeen, koska tutkimus aloitettiin jo vuonna 2013, jolloin metalliverkkoputki oli vuotoriskin potilailla suositeltu menetelmä. Nyt lääkepalloa verrataan lääkeverkkoputkihoitoon, kardiologian ylilääkäri, dosentti Tuomas Rissanen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta sanoo.

Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa on lääkepallohoidon edelläkävijä. Sepelvaltimoiden pallolaajennuksia tehdään Joensuussa vuodessa noin 900. Markkinoiden eniten tutkittua B. Braunin SeQuent® Please NEO -lääkepalloa on käytetty sepelvaltimotaudin hoidossa Joensuussa vuodesta 2009 lähtien, ensimmäisenä Suomessa.

– Uudessa tutkimuksessa on mukana myös eurooppalaisia keskuksia Englannista,

Ranskasta, Saksasta ja Espanjasta. Tutkimukseen osallistuu yli 500 potilasta, ja tuloksia pitäisi saada vuoden 2026 alussa, Rissanen sanoo.

Lääkepallo ehkäisee ahtautumista Lääkepallossa paklitakseli-lääke on pallon pinnassa, josta se vapautuu kerta-annoksena, tarttuu suonen pintaan ja ehkäisee näin laajennetun kohdan uudelleen ahtautumista. Lääkepallokäsittelyn jälkeen annettava veren hyytymistä estävä verihiutale-estolääkitys voi olla kevyempi kuin verkkoputkihoidon jälkeen. Tällä on etua vuotoriskin potilailla, kuten iäkkäillä, joilla vuodot aiheuttavat sairaalahoitoja ja kuolemia.

– Lääkepallohoidossa suoni pääsee laajenemaan, toisin kuin verkkoputkihoidos-

laajeneminen on estynyt. Paklitakseli edesauttaa laajenemista ja sepelvaltimon virtaus paranee, Rissanen kertoo.

Lääkepallohoidossa kehoon ei jää pysyvää metallista implanttia, mikä on etenkin nuorilla selvä etu.

– Vierasesine aiheuttaa kudosreaktion ja on riski hyytymiselle. Lääkepallo ei kuitenkaan voi täysin korvata verkkoputkea. Jos laajennettava kohta tarvitsee mekaanista tukea esimerkiksi kasaan painumisen tai sisäpinnan repeämisen takia, lääkeverkkoputki on niissä tilanteissa ainoa toimiva ratkaisu, Rissanen sanoo.

SeQuent® Please NEO -lääkepallo lyhentää operaation jälkeisen lääkehoidon tarvetta.

Ylilääkäri Tuomas Rissanen työskentelee keskussairaalassa Joensuussa. Pohjois-Karjalassa sepelvaltimotautien sairastavuus on ollut suurta, mutta erot muuhun maahan ovat viime vuosina tasaantuneet riskitekijöiden hoidon parantumisen myötä.

Hoitoon paluu rasittaa kansantaloutta Joensuussa nykyisin noin puolet pallolaajennuksista tehdään lääkepallolla ja puolet stentillä. Lääkepallolla hoidetut potilaat palaavat harvemmin takaisin hoitopöydälle suonen uudelleen ahtauman takia. Vaikka lääkepallo maksaa hieman enemmän kuin stentti, kansantalouden kannalta olennaisempaa on uudelleen hoitoon päätyvien määrä.

– Karkeasti sanottuna puolet suomalaisista kuolee valtimotauteihin ja puolet syöpäsairauksiin. Kyse on siis kansantalouden kannalta merkittävästä asiasta, Rissanen sanoo.

Viime vuosina valtimotauteihin kuolleiden työikäisten määrä on vähentynyt ja tauti on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Valtimotautien ehkäisyssä olennaista on

tupakoimattomuus, ylipainon välttäminen, mahdollisen diabeteksen ja verenpainetaudin hyvä hoito sekä LDL-kolesterolin saaminen alle 1,4 mmol/l ja säännöllinen liikunta.

– Geeniperimälle eli sepelvaltimotaudin sukurasitukselle emme voi mitään, Rissanen päättää.

Antti Pitkäjärvi, Siun sote

Spaceplus ja OnlineSuiteplus ovat uusin askel yli 70 vuoden kehitystyössä

Infuusiopumppujen tulevaisuus on turvallinen ja langaton

Spaceplus & OnlineSuiteplus -infuusiojärjestelmä on uusin virstanpylväs B. Braunin yli 70 vuotta sitten alkaneessa infuusiopumppujen kehitystyössä. Tuotekehityksessä kiinnitetään jatkossa entistäkin enemmän huomiota siihen, kuinka infuusiopumput toimivat sairaalan tietoverkossa. Yhtä aikaa liitettävyyden ja langattomuuden kanssa kehitetään kyberturvallisuutta.

Uuden sukupolven infuusiojärjestelmä Spaceplus & OnlineSuiteplus on uusin merkkipaalu B. Braunin vuosikymmeniä kestäneessä infuusiohoidon kehitystyössä. Se ei ole yksittäinen infuusiopumppu vaan kokonainen järjestelmä, jonka ansiosta kaikki infuusiolaitteet voidaan liittää sairaalan tietojärjestelmään langattomasti. Langattomuus helpottaa tiedonsiirron saumattomuutta esimerkiksi potilasta siirrettäessä.

Uusi järjestelmä antaa myös muita mahdollisuuksia. Potilasturvallisuus paranee ja häly vähenee, kun hälytykset ohjataan yksittäisestä laitteesta keskitettyyn hälytysjärjestelmään ja henkilökunnan mobiililaitteisiin. Infuusiolaitteeseen voidaan myös yhdistää lääkevalikko. Kun tiedot lääkkeistä ja niiden annostelusta kulkevat järjestelmän sisällä verkossa, tietoja ei tarvitse syöttää laitteisiin käsin. Lisäksi digitaalinen värinäyttö opastaa käyttäjää.

– Ohjelmistopäivitykset ja lisäominaisuuksien käyttöönotot muuttuvat sujuvammiksi, kun sairaala voi poimia ne B. Braun Health Cloud

-pilvipalvelusta ja lähettää suoraan pumppuihin. Laitteiden kerääminen eri puolilta sairaalaa yhteen huoneeseen päivitystä varten jää historiaan ja ennen jopa viikon vienyt ohjelmistopäivitys hoituu 20 minuutissa. Tulossa on myös sovellus, jonka ansiosta tiedetään kootusti, missä sairaalan sadat tai jopa tuhannet infuusiolaitteet sijaitsevat. Lisäksi kehitämme mahdollisuutta entistä yksityiskohtaisempaan raportointiin. Laitteet tuottavat paljon dataa, josta on sairaalalle paljon hyötyä, B. Braunin tuotepäällikkö ja it-asiantuntija Jukka Talus sanoo.

Samaan aikaan kun parannetaan liitettävyyttä tietojärjestelmiin ja lisätään automatisointia, entistä enemmän työtä tehdään myös kyberturvallisuuden varmistamiseksi.

– Tiedonsiirto on toki jo nytkin täysin salattu ja tieto liikkuu järjestelmässä kryptatussa muodossa. Myöskään itse laitteissa ei liiku lainkaan potilastietoja eli potilaat ovat laitetasolla anonyymejä, B. Braunin infuusiolaiteliiketoimintayksikön päällikkö Jukka Sinisalo kertoo.

1978

Infusomat® II kehitetään. Uutta ovat letkuston ilmatunnistin ja tippatunnistin.

1951

B. Braun kehittää infuusiopumpun, jossa on ruiskupumppu.

1992

Infusomat® fm on ensimmäinen pumppu, joka voidaan integroida nesteenhallintajärjestelmään.

1988

Perfusor® secura ft, ensimmäinen mikroprosessoriohjattu ruiskupumppu, tulee markkinoille.

Koulutukseen uusia ulottuvuuksia Nykyaikaisen infuusiojärjestelmän käyttö vaatii uudenlaista osaamista. Käyttäjät voivat jo nyt ladata pilvipalvelusta verkkokursseja ja oppimismoduuleja. Tulevaisuudessa koulutuksessa saatetaan käyttää hyväksi virtuaalitodellisuutta eli vuorovaikutteista ja simuloitua ympäristöä, josta läsnäolon tunne välitetään käyttäjälle esimerkiksi virtuaalilasien avulla. Se mahdollistaisi laitteiden käytön harjoittelun aivan uudella tavalla.

– Perinteinen kasvotusten tapahtuva koulutus ei kuitenkaan tule katoamaan mihinkään. Live-koulutukset antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja dialogiin, Sinisalo sanoo.

B. Braun kehitti ensimmäisen infuusiopumpun vuonna 1951. Sen jälkeen markkinoille on tuotu uuden kehitystyön tulos 5–10 vuoden välein.

– Kehitystyön moottorit ovat kaikki vuosikymmenet olleet nämä kaksi: potilaiden turvallisuus ja helppokäyttöisyys, Sinisalo tiivistää.

Infuusiolaitteiden käyttökohteet vaihtelevat nestehoidosta kliiniseen ravitsemukseen ja kivunhoidosta lastenlääketieteeseen ja neonatologiaan. Infuusiolaitteet ovat käytössä teho- ja leikkausosastoilla jokaisella potilaalla. Myös suuri osa sairaaloiden vuodepotilaista tarvitsee nesteytystä tai lääkitystä, joka hoidetaan infuusiojärjestelmän avulla. Lisäksi sitä käytetään sytostaattihoidoissa ja muissa vaativissa hoidoissa.

2004

Infusomat® Space ja Perfusor® Space aloittavat infuusiolaitteiden uuden aikakauden.

1997

Perfusor®

2021

Seuraavan sukupolven infuusiopumput Infusomat® Spaceplus ja Perfusor® Spaceplus tulevat markkinoille.

compact on kevyt ja patterikäyttöinen pumppu, joten se soveltuu liikkuvaan käyttöön.

B. Braunin Jukka Sinisalo (vas.) ja Jukka Talus esittelivät uutta infuusiojärjestelmää Tehohoitopäivlllä Helsingissä marraskuun alussa.

Syke-sarjan potilastarinat ovat tosielämästä

Syke-sairaalasarjan tapahtumat sijoittuvat keskussairaalan traumaosastolle. Vaikka kyse on käsikirjoitetusta draamasta, potilastapaukset on kerätty tosielämästä lääkäri- ja sairaanhoitajakonsulttien avustuksella. Todellisia ovat myös sarjassa käytetyt B. Braunin laitteet.

Sairaanhoitaja Hanna Heikkilän työpäivä alkaa vauhdikkaasti. Hoitoon tuodaan pahat ruhjeet saanut nuorukainen ja leikkaussalia aletaan pikaisesti valmistella. Nyt ei kuitenkaan olla oikeassa sairaalassa vaan pohjoishelsinkiläisellä teollisuusalueella Syke-sairaalasarjan kuvauksissa. Ulkoapäin vaatimattoman hallin uumenista paljastuu kokonainen sairaalamaailma.

– Tämä on kokopäivätyö. Olen mukana käsikirjoitusvaiheesta kuvauksiin varmistamassa, että kaikki näyttää kuvitteellisessa sairaalamaailmassa niin todelliselta kuin vain on

mahdollista, medic-konsulttina Syke-tuotannossa työskentelevä Heikkilä kertoo.

Syke on suosittu myös alan ammattilaisten keskuudessa ja palautetta tulee, jos näyttelijälääkärit pitävät instrumentteja väärin, jos tippapullosta ei tipu mitään tai jalkansa katkaissut roolihahmo ei muista aristaa kipukohtaa oikeaoppisesti.

– Vahdittavaa riittää. Näyttelijöistä ei tule näyttelemällä lääkäreitä, vaikka he nopeasti asiat omaksuvatkin. Myös käsikirjoituksessa saattaa alkuvaiheessa olla asioita, jotka eivät

ole kuvauksissa toteutettavissa. Niitä sitten muokataan, Heikkilä sanoo.

Potilastarinat vaativat taustatyötä Vuodesta 2014 esitetyn sarjan joka jaksossa on yleensä kaksi potilastarinaa. Käsikirjoittajat keräävät tarinoita lääkäri- ja hoitajakonsulteilta, netistä, lehdistä ja omista kokemuksista.

– Potilastarinoita varten tehdään taustatyötä, niitä ei keksitä omasta päästä. Toki tarinat kirjoitetaan draamalliseksi sarjaa varten, mutta uskottavuuden vuoksi potilastarinoissa on aina hyvä taustatutkimus alla, sarjan

Sairaanhoitaja, medic-konsultti Hanna Heikkilä ja medicrekvisitööri Jesse Pirttimaa varmistavat, että maskeeraus ja hoitolaitteet ovat oikein ja aidonnäköiset.

Nyt televisiossa pyörivät Syke-jaksot ovat 13. kauden jaksoja. Syke on tällä hetkellä Suomen ainoa sairaalasarja.

käsikirjoittajatiimissä viisi vuotta työskennellyt Anne Prokofjeff kertoo.

Tarinoita vaihdellaan mysteeritapauksista liikuttaviin ja hauskoista traagisiin. Suurimmat juonenkäänteet, jännitteet ja konfliktit juonitaan jo ideointivaiheessa.

– Tarinat pyritään kertomaan polilla, koska olemme sairaalasarja, mutta vaihtuviakin kuvauspaikkoja jonkin verran jaksoihin mahtuu. Etenkin ensihoidon tarinoissa niille onkin paljon käyttöä, Prokofjeff sanoo.

Käytössä 41 erilaista tekoverta Sykettä kuvataan syksystä kevääseen lähes taukoamatta. Paikalla on päivän kuvausohjelmasta riippuen kymmeniä ihmisiä. Isossa

roolissa ovat muiden muassa maskeeraajat, joiden käsissä jakson potilaat muuntuvat niin kolariuhreiksi kuin palovammapotilaiksikin.

Sykkeessä tarvittavat sisäelimet, ihot ja irtoraajat valmistetaan silikonista. Silikonia kuluu kuukaudessa reilut kolme kiloa. Tekoveriä maskitiimillä on 41 erilaista, jokaiselle on oma käyttötarkoituksensa. Viimeisimpänä uutuutena tehostemaskeeraaja Julius Sepponen on rakentanut elektronisen veripumpun, joka soveltuu erityisen hyvin sellaisiin Sykkeen leikkaussalikohtauksiin, jossa halutaan ylläpitää runsasta verenvuotoa kuvauksissa pidemmän aikaa.

– Tavoite on aina, että katsoja voi keskittyä juonenkäänteisiin ja antaa tarinan viedä. Ei

siihen, että asiat näyttävät epäaidoilta. Omat aitoushaasteensa toki aiheuttaa se, että leikkaussalitorsolla ei ole verenkiertoa. Mutta ei sekään katsojalle näy, Heikkilä sanoo.

Myös suurin osa leikkaussalissa käytetyistä laitteista on täysin toimivia ja oikeita. B. Braunin laitteita sarjassa on useita.

– Lääkäri konsultoi, mitä laitteita operaatio tai hoito vaatii, ja ne kirjoitetaan sen mukaan kohtauksiin. Joskus erikoislaitteita ei ole mahdollista saada, jolloin siinä tapauksessa tarina kerrotaan niin, ettei laitteita tarvitse näyttää, Prokofjeff sanoo.

Lue seuraavalta sivulta, mitä B. Braunin laitteita Syke-sarjassa on mahdollista bongata.

B. Braunin infuusioautomaatit ja ruiskupumput esillä Syke-sairaalassa

Syke-tuotannolla on kuvauksia varten seitsemän B. Braunin infuusioautomaattia ja neljä ruiskupumppua. Lisäksi laitteisiin kuuluvia ruiskuja, letkuja ja natriumkloridipulloja on käytössä useita.

Sykkeen tuotannon medic-rekvisitööri Jesse Pirttimaa vastaa siitä, että kuvauksissa on kaikki se tarvikkeisto, mitä kulloinkin vaaditaan. Sarjassa näkyviä laitteita saadaan lahjoituksina, lainataan ja joskus ostetaankin.

– Röntgenkuvat, videot, sairaalalaitteet, haavalaput, instrumentit, Pirttimaa luettelee ja jatkaa:

– Jos joku tuotantoryhmästä joutuu leikkaukseen, ensin aina kysytään, saadaanko röntgenkuvat käyttöön. Sitten vasta tiedustellaan vointia, Pirttimaa nauraa.

B. Braunin infuusioautomaatteja Syke-tuotannossa on seitsemän. Ne ovat täysin toimivia, ja kuvauksissa pumpuissa kulkee neste, tosin vain kraanavesi. Ruiskupumppuja on neljä. Lisäksi Syke-sairaalan monet letkut, ruiskut ja pullot ovat B. Braunin tuotteita.

Infusomat® Space infuusioautomaatti ISP

B. Braun Space on markkinoiden pienin, kevein ja monipuolisin infuusiojärjestelmä. Space-järjestelmä luo standardin turvalliseen nestehoitoon ja toimii suunnannäyttäjänä infuusiotekniikan kehitykselle.

Rutiini nestehoidon annostelujärjestelmässä on erityisesti suunniteltu näyttämään kaikki tärkeät tiedot yhdellä silmäyksellä, kun taas pumppu määrittää oikean annoksen jokaiselle annettavalle lääkkeelle.

Perfusor® Space ruiskupumppu PSP

Perfusor Space -ruiskupumppu pystyy antamaan pienimmätkin lääkemäärät äärimmäisen tarkasti. Se on yhteensopiva ruiskujen kanssa, joiden koko on 2/3 ml– 50/60 ml. Perfusor Space on luotettava kumppani lastenlääketieteen ja neonatologian alueille.

Infuusiotelakka SpaceStation

SpaceStation on telakointiasema, johon infuusiopumput kiinnitetään. Kiinnitysmekanismi on nopea ja yksinkertainen. Järjestelmä mahdollistaa pumppujen lisäämisen tai vähentämisen hoidon aikana miltä tahansa sijaintipaikalta. SpaceStationperusyksikköön on mahdollisuus liittää 4 ruiskupumppua tai 4 volumetrista pumppua millä tahansa kombinaatiolla.

Tarpeista riippuen kaksi, kolme tai useampi SpaceStation voidaan liittää toisiinsa. Tarvittaessa järjestelmä voidaan laajentaa 24 pumpun yksiköksi.

Ukrainan sota lisäsi halua auttaa

B. Braun tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa. Yritys ja sen työntekijät eri puolilla maailmaa ovat tukeneet ukrainalaisia monin eri tavoin. Euroopassa B. Braunin työntekijät tekevät myös vapaaehtoistyötä ukrainalaispakolaisten auttamiseksi.

B. Braunilla oli Ukrainan sodan alkaessa maassa 65 työntekijää. Osa B. Braunin miespuolisista työntekijöistä on joko kutsuttu asepalvelukseen tai liittynyt taisteluihin vapaaehtoisina. Osa työntekijöistä joutui sodan alettua pakenemaan perheineen Tšekkiin, Puolaan, Latviaan ja Saksaan, joissa he saivat apua muun muassa B. Braunin organisaatiolta ja työntekijöiltä. Useimmat työntekijät ja perheet ovat nyt palanneet Ukrainaan mahdollisimman turvallisille alueille. Venäjän Ukrainan infrastruktuuriin kohdistamat hyökkäykset ovat kuitenkin talven saavuttua merkittävästi vaikeuttaneet niin työtä kuin muutakin elämää.

B. Braun pystyi aloittamaan sodan alkuvaiheen jälkeen kuljetukset uudelleen Saksasta Kiovassa ja Lvivissä sijaitseville varastoilleen. Se on myös perustanut Lviviin toisen varaston, jonka avulla pyritään varmistamaan tuotteiden saatavuutta ja vähentämään vahinkojen riskiä. Silti tuotteiden toimittaminen Ukrainan itä- ja eteläosiin on vaikeaa ja paikoin mahdotonta.

B. Braun haluaa varmistaa, että kroonisia sairauksia sairastavat potilaat voivat jatkossakin saada hoitoa myös konflikti- ja kriisialueilla. Erityisesti dialyysihoidosta riippuvaiset potilaat ovat välittömässä kuolemanvaarassa, jos jatkuvaa hoitoa ei turvata. Tämän vuoksi B. Braun on sodasta huolimatta jatkanut toimintaansa Venäjällä sijaitsevilla dialyysiasemillaan, joissa hoidetaan noin 7 000:ta dialyysipotilasta.

B. Braun ei vie valmiita tuotteita Ukrainasta tai Venäjältä muille markkinoille. Vaikka tuotantoa on molemmissa maissa, se on suunnattu ainoastaan paikallisille markkinoille. B. Braun -konserni ei myöskään osta kummastakaan maasta raaka-aineita tai komponentteja.

Konsernin työntekijät eri puolilla maailmaa ovat tehneet ukraina laisten auttamiseksi rahalahjoituksia. Osa varoista on suunnattu Ukrainasta paenneiden B. Braunin työntekijöiden ja heidän perheidensä auttamiseen. Konsernin työntekijät tekevät myös monin paikoin vapaaehtoistyötä ukrainalaispakolaisten auttamiseksi.

B. Braun Medical Oy on tänäkin vuonna mukana erilaisissa tapahtumissa ympäri maata

20.1.2023 Suomen kontinenssiklubin koulutuspäivä Helsinki 2.–3.2.2023 Välinehuollon esihenkilöiden ja palveluohjaajien koulutuspäivät Helsinki 2.–3.2.2023 Gastropäivät Helsinki 30.–31.3.2023 Avanteenhoidon koulutuspäivät Tampere 20.–21.4.2023 Haavapäivät Helsinki 26.–27.4.2023 Tehohoitopäivät Turku 26.–28.4.2023 Suomen Kardiologisen Seuran kevätkokous Tampere Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Tervetuloa näyttelyihin ja tapahtumiin!

TOIMITUSTIEDOT

JULKAISIJA

B. Braun Medical Oy | Karvaamokuja 2b, 00380 Helsinki | puh. 020 1772 700 | www.bbraun.fi | sähköpostit: etunimi.sukunimi@bbraun.com

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mia Eklund

TOIMITUS JA TAITTO Rianno Communications Oy PAINO Newprint

JAKELU B. Braun Medical Oy:n asiakasrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET mia.pentinmikko@bbraun.com