Harrasteajoneuvona Volvo F12 1987

Kolme Volvoa kerralla

Vuonna 1977 esitellyistä F10- ja F12-kuorma-autoista tuli suurin Volvo Trucksin koskaan kokema menestys, 1990-luvun puoliväliin mennessä sarjan kuormaautoja oli valmistettu yhteensä yli 200 000.

Volvo F10, F12 ja F16 ovat sarja Volvo Trucksin vuosina 1977–1993 valmistamia kuorma-autoja. Niissä on monia innovatiivisia ominaisuuksia omaan aikaansa, erityisesti korkeatasoinen turvaohjaamo parantaen kuljettajan ergonomiaa. Tehokkaampi F16 lanseerattiin vuonna 1987 toisen kasvojenkohotuksen aikaan.

Huippumoderni alustakonsepti

Kun F10/F12 esiteltiin, suuri osa kuorma-auton osista, alusta mukaan lukien, oli siirretty vuoden 1973 N-kuorma-autoista.

Nyt päätettiin täydentää auton ainutlaatuista ohjaamoa ja uutta filosofiaa huippumodernilla alustakonseptilla, joka esiteltiin ensimmäisen kasvojenkohotuksen yhteydessä vuonna 1983. Erityisiä kehitysponnisteluja oli suunnattu jousitukseen, jossa uudet "paraboliset" jouset lisäsivät kuljettajan mukavuutta ja suojasivat kuljetettavaa tavaraa vähentäen samalla alustan painoa.

Parempi kuljetustalous

Uusien Volvo kuorma-autojen ulkoasu erosi selvästi aiemmista malleista suuremmasta tuulilasista ja korotetusta katosta, joka oli sekä päivä- että makuuohjaamossa.

Suuremmalla tuulilasilla varustettua Globetrotter -ohjaamoa tarjottiin vuodesta 1983 lähtien, 1982 Volvo F12 Globetrotter -versiossa on sama tuulilasi kuin tasakattoisissa versioissa. Uuden ohjaamon muodon myötä kuorma-auto sai nykyaikaisemman ulkonäön verrattuna ensimmäiseen, hieman "laatikkomaiseen" tasakattoiseen ohjaamomalliin.

Ohjaamo, vaikka se olikin näkyvin muutos, ei ollut vuoden 1983 F10/F12:n suurin innovaatio, erityisesti alustan osien painon väheneminen yhdistettynä uusiin polttoainesäiliöihin auttoi parantamaan kuljetusten taloudellisuutta.

Muita parannuksia olivat sekä 10- että 12-litraisten moottoreiden uusi sukupolvi, joka lisäsi moottoreiden odotettua käyttöikää ja luotettavuutta. Mallien numerointi kertoo moottorin iskutilavuuden litroina.

Tarjolla oli erilaisia tehoja ja moottoreihin on vuosien varrella tehty useita muutoksia. Kaikki moottorit ovat Volvon omia kuusisylinterisiä turboahdettuja dieselmoottoreita. Moottoreiden suorituskyky pysyi vuosien varrella suunnilleen ennallaan, kuten vaihteistovaihtoehdot, sitä vastoin taas napa-alennusakselit jotka esiteltiin jo edellisenä vuonna, olivat tehokkaampia kuin edellisen sukupolven.

**"Mk1" Tästä lähdettiin 1977 - 1982. Kuva; Volvo esite.**

Moottori Volvo TD121F Vetotapa 6x2 Moottorin tilavuus 12L Teho 283 kw(A)/385 hp/2050 rpm 1600 NM

Vaihteisto: SR70

(3-vaihdetta+ryömintä+pakki) x aluevaihtaja x ylivaihde=12+C+2xR

Etuakseli: max 7,5 ton Telipaino: max 18 ton Taka-akseli: napavälitys, 13 ton +nousuteli

Omapaino: 12 100 kg Kokonaispaino 22 000 kg Max. yhdistelmäpaino 52 800 kg

Kuljettajan turvallisuuden ja mukavuuden osalta ominaisuudet pysyivät suurin piirtein ennallaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Integroitua ilmastointia täydennettiin automaattisella elektronisella lämpötilansäätimellä, nyt kuljettaja pystyi ajamaan Pohjois-Ruotsista Etelä-Eurooppaan vaihtamatta koskaan lämmittimen säätimiä, hän vain sääti lämmittimen/ilmastointilaitteen säätimen ohjaamossa tiettyyn asteeseen. Näin hän saattoi ajaa juuri itselleen sopivassa lämpötilassa rentoutuneena ja iloisena.

Lisämukavuutena levon aikana hänellä oli tietenkin myös mahdollisuus polttoainekäyttöiseen lämmittimeen, jotta hän voi nukkua syvää, rauhallista unta ja olla täysin rentoutunut hyvien yöunien jälkeen, kun raskas työpäivä oli jälleen edessä,. Tämäkin tärkeä osa liikenneturvallisuutta!

Malli F10 voitti International Truck of the Year -palkinnon vuonna 1984. F-sarja korvattiin Volvo FH -sarjalla vuonna 1993.

Kuva 1984 "Mk2" mallista 1983 – 1986, kuplakatto, iso vinopalkki maskissa, 3 cm korkeampi tuulilasi, uudemmat F12 -merkit, alamaskissa vain kaksi aukkoa, uudistetut ilma- ja polttoainesäiliöt, uusi napavälitteinen takasilta. Kuva; Pasi Karjalainen. Auto; Paavo Karjalainen. Volvon maalaus; Simo Riikonen

Sami Korhosen F12 Volvon vaiheita

Sami Korhosen F12 on tullut uutena vuonna 1987 E. Lepistölle Ouluun. Liikennelupapoliittista syistä otteeseen oli merkitty haltijaksi T. Mällinen ja omistajaksi Wetteri Oy.

Volvo on ollut vuosina 1987 - 1990 tällä tietoa ajossa rehunajoyhdistelmänä. Vuonna 1990 liikennelupa ja auton omistajuus on siirtynyt kokonaan E. Lepistön nimiin, jolloin on myös asennettu nykyinen VAK -tehtaan kylmä/lämmin kontti.

E Lepistöllä Volvo F12 palveli vuosina 1990 -1998 K -ketjun elintarvikeajossa, perässään 3 -akselinen perävaunu. Perävaunussa oli etuseinässä ovet ja takana perälautanostin. Tällainen rakenne mahdollisti yhdistelmän kuormaamisen ja purkamisen katkaisematta, ensin täytettiin nuppi perävaunun läpi ja sitten perävaunu. Pääasiallisena kuskina autolla oli Piri-sukuniminen mies.

E Lepistö vaihtoi Volvonsa Kesko Oy:ltä MAN kuorma-autoon 2/1999 . Volvon mittarissa oli vaihtohetkellä n. 1,29 miljoonaa kilometriä. Näihin aikoihin moottori on täyskunnostettu.

Helena ja Väinö Erkinpalo ostivat 4/1999 Volvon Kajaaniin Purolan kaupunginosan K-Extran virvoitusjuomavarastoksi. Tarve auton ostolle tuli, koska K-Extran tontti kävi ahtaaksi rakennusoikeuden suhteen kiinteää lisävarastoa suunnitellessa. Keskioluen myynti oli tuolloin iltaisin ja viikonloppuisin vapautunut myös pienten kioskien ja huoltamoiden tiloihin, ja kauppa kävi.

Volvo seisoi "kaljakonttina" ja maamerkkinä 4/1999 - 10/2020 Kajaanin Purolassa. 2000-luvulla auton tavaratilaan murtauduttiin pari kertaa ja myöhemmin ohjaamoon, tuolloin rikottiin verhoilut, mittarit, lamput ja lasit.

Akut autosta on varastettu kahdesti, täysi polttoainetankki on tyhjennetty ja tilalle laitettu hiekkaa. Kopissa on nuoriso viettänyt aikaa kunnes kauppias ruuvasi kaikki luukut poraruuveilla kiinni. – Itse näin auton viikoittain 2000 luvulla Purolan ohi ajaessa, Sami kertoo.

**Kaljakoppina täydellisessä alennustilassa Kajaanin Purolassa. Volvoon murtauduttiin ja sitä särjettiin useita kertoja 2000 –luvulla. SamiKorhonen pelasti Volvo F12:n syksyllä 2020.**

Syksyllä 2020 hän etsi Volvon omistajan käsiinsä ja soitti tiedustellakseen, onko Volvo myynnissä, olihan se. Lokakuussa 2020 Hinauspalvelu Mannelin Kajaanista siirsi auton Korhosten pihaan Paltamoon.

Aluksi Samin oli tarkoitus vain vähän siistiä Volvoansa ja tehdä autosta pihavarasto, mutta... Aikansa starttia tutkittuaan hän löysi syyn moottorin jumitukselle. Startti oli juuttunut hammaskehälle ja jumitti samalla moottorin.

Tästä lähti liikkeelle hommat, joissa sähköt käytiin läpi, ikkunat ja puuttuvat lamput sekä mittarit uusittiin. Vaihteiston ja kytkimen paineilmakomponentit korjattiin, olivat hapettuneet yhdeksi möykyksi. Noin 1,5 vuotta jatkuneen ”ohi kävellen” tehdyn kunnostelun jälkeen Sami ei voinut enää perääntyä. Hän päätti ajaa itselleen 40 v. harrastuksen kunniaksi ja syntymisen 50 v. juhlavuodeksi C-ajokortin.

Volvo kunnostettiin lopullisesti katsastusta varten. Sekä kortti että leima tulivat ensi yrittämällä. – Houkutus F12 Volvoon juontaa lapsuudesta, Sami Korhonen kertoo.

Paltamossa Vaarankyläntiellä asuessa oli näkö ja kuuloetäisyydellä viisi ammattiautoilijaa, joilla oli F12/16 Volvoja. Karjalainen, Sinisalo, Pyykkönen, Penttilä ja Rautiainen. Osalla oli 1980 - 1990-luvuilla vielä Simo Riikosen maalaamia F Volvoja. Ne jäivät pienen pojan mieleen.

Kiitokset, jos vain haluavat, tämän harrasteajoneuvoprojektin onnistumisesta voisi antaa: Sanni ja Mari, kaikki Kainuun Mobilistit, Jaakko Haataja, Wetteri Powerin Kajaanin henkilöstö, Kari Mannelin ja henkilöstönsä, Jarmo Seppälä (Alajärvi), Risto ja Mikko Pennanen, Jari ja Antti Korhonen, Pluskatsastuksen väki, Markku Varajärvi. Näin isot esineet eivät onnistu yksinäiseltä soturilta kunnostaa.

Teksti ja kuvat ellei toisin mainita: Sami Korhonen ja Petri Huovinen Lähteet: Internet

Noin 1,5 vuotta jatkuneen ”ohi kävellen” tehdyn kunnostelun jälkeen Sami ei voinut enää perääntyä. Hän päätti ajaa itselleen 40 v. harrastuksen kunniaksi ja syntymisen 50 v. juhlavuodeksi C-ajokortin.