Kesän 2021 kokoontumisajot

Kesän 2021 kokoontumisajot

Vielä kerran muistoja viime kesän kokoontumisajosta. Tapahtuman pääpaikkana oli Keski-Suomessa sijaitseva Ahvenlammen leirintäalue.

Poikkeuksellinen maailmanaika aiheutti hieman jännitystä järjestelyihin, mutta loppujen lopuksi kokoontuminen saatiin järjestymään. Mäntykankaalla sijaitseva leirintäalue tarjosi hyvin tilaa, kuten myös lauantain vierailukohteet. Ennakkoon ilmoittautuneita oli 60 henkeä ja kun lauantaina ruokailijoita oli 68, oli senkin suhteen historiallista. Helpottaa huomattavasti järjestelyitä, kun tietää ennakkoon paljonko osallistujia on tulossa. Hyvä me!

13.8.

Perjantai ilta oli mukavan lämmin ja aurinkoinen, joten mikäs siinä oli terassilla istuskella kesäiltana. Kerholaisia saapui pitkin iltapäivää ja autojakin tutkittiin muun jutustelun ohessa. Lipputankoa paikalla ei ollut, joten sen kanssa jouduttiin hieman soveltamaan. Lippu saatiin

kuitenkin liehumaan narun ja tikapuiden avustuksella kahden puun väliin. Iltaruoka tarjoiltiin suoraan grillistä ulkosalla ja tarjolla oli perinteistä grillimakkaraa sekä ryynäriä ja lihapiirakoita. Lisukkeena oli ketsuppia, ”tavallista sinappia” ja ”nenäkarvasimallista”. Viron sinappi, kun saattaa tuntua nenässä asti, jos sitä ottaa reilummin…

Perinteinen yhteissauna jätettiin tällä kertaa väliin, jolloin pienennettiin tartuntariskiä. Onneksi osassa mökkejä oli saunat, joissa matkan pölyt saattoi pestä pois pienemmissä porukoissa.

14.8.

Aamu alkoi ykkösrastilla, joka oli Receptionin läheisyydessä automallin tunnistustehtävä. Siinä piti tietää mistä Volvo-mallista mikäkin osa oli alkujaan lähtöisin.

Osia oli koottu melko kattavasti eri malleista, joten useimmille ainakin yksi osa oli tuttu omasta autosta.

Tänä vuonna kokoontumisajot oli järjestetty muutenkin hieman aiemmista vuosista poikkeavasti. Aamulla ei järjestäydyttykään ikäjärjestykseen perinteistä autoletkaa varten, vaan alkuinfon jälkeen siirryttiin rastille numero 2A. Järjestäjiä lukuunottamatta säilyttiin kuivina, kun vettä alkoi sataa lähes heti alkuinfon jälkeen. Vilppu vastasi sen järjestelyistä ja Eetu toimi lähettäjänä tälle ajorastille, jossa kurvailtiin koivuklapien väleistä siksakkia kääntöpaikalle ja sieltä stopille parin sadan metrin matka. Käännöksen sai suorittaa vapaalla tyylillä, osa peruutti ja osa vain teki yksinkertaisen U-käännöksen.

Vilppu otti aikaa ja antoi virhepisteitä oikaisuista ja maahan asetettuihin polttopuihin osumisista. Nopeiten ja sujuvimmin tämän lyhyen reitin suorittanut sai 10 pistettä ja 5 sekunnin porrastuksella loput 9p, 8p, 7p jne...

Mäntykankaalla sijaitseva leirintäalue tarjosi hyvin tilaa, kuten myös lauantain vierailukohteet.

Iäkkäämpi ajokalusto oli hakeutunut taidekahvilan seinän viereen ja oven suuhun, jotta jokainen huomaisia ja osaisi kunnioittaa vuosien tuomaa arvokkuutta.

Tärkeä on tämä säe,
 älä kulje, jos et näe

Evästuvalla

Rasti 2B oli heti kohta 10 m päässä, jossa Petri pyysi ajamaan mahdollisimman tarkasti 5 metriä eteenpäin lähdössä annettu musta kasvomaski silmillä! Hankalaahan se on jos ei näe eteensä? Ja ihan oikein, et saa ajaa autoa, jos et näe eteesi!
 ”Tärkeä on tämä säe,
älä kulje, jos et näe” Osa kieltäytyi ajamasta ja he saivat tältä rastilta täydet 3 pistettä. Muut jäivät ilman pisteitä, mutta saivat kuitenkin jatkaa ajoreitille suurta tarkkaavaisuutta jatkossa noudattaen.

Ajoreitille lähdettiin tällä kertaa siis auto kerrallaan rallista tuttua tiekirjaa noudattaen, joten kartturi oli tarpeen. Tarkkana sai olla, osa taisi ajaa hieman eri reittiä navigaattorin opastuksella, kuin mitä ajo-ohjeiden mukaan ajaneet autokunnat. Perille kyllä kaikki pääsivät, mutta osa pidempää tai huonompaa reittiä. Ensimmäinen ajo-ohjeen tarjoama vapaaehtoinen pysähdys oli Maapallopatsas, johon sisältyi mielenkiintoinen tarina. Seuraava pysähdys oli Pylkönmäellä, josta saattoi ostaa vanhan ajan maalaiskahvilasta virvoketta tai lämmikettä.

Pieni vesisade ei ajomatkalla niin paljoa haittaa, mutta kolmas pysähdys, eli Kirkkovuoren näkötorni jäi osalta sen vuoksi käymättä. Tämä näkötorni on tiettävästi maailman korkein hirsirunkoinen rakennus, käsittäen 100 hirsivarvia. Yli 20 metriä korkeasta näkötornista avautuu hulppeat näkymät Pääjärven yli Karstulan keskustaan. Näkötorni avattiin matkailijoiden käyttöön 28.6.2008 ja sinne johtaa 350 m luontopolku. Paikalla on myös kalliolaavu ja luontokirkko.

Päivän pääkohde oli automuseo “Wanhat Wehkeet” Karstulassa. Autoja saapui reitiltä tasaiseen tahtiin ja osallistujille jaettiin pihaan kääntyessä ajotarrat. Seuraavaksi oli mahdollisuus tutustua museon näyttelyihin, joihin sisältyi paljon muutakin kuin vain autoja – tai sitten sai testata tietojaan rastitehtävillä 3 ja 4. Viimeisimmät pääsivät jo suoraan syömään saapuessaan paikalle ajoreitiltä. Sade taukosi ja päästiin tutkimaan millaisia autoja tänä vuonna ajoihin oli osallistumassa. Vanhin oli jälleen Samin PV 51 vuodelta 1938 ja uusimmat tältä vuosituhannelta. Kahta Volvoa kuljetti naispari, ajokkeina heillä 262 ja C70.

Vanhin oli jälleen Samin PV 51 vuodelta 1938 ja uusimmat tältä vuosituhannelta.

Katsastus

Wanhat Wehkeet Automuseo

Näyttelystä löytyy yli 100 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä, sekä erilaisia näyttelyitä, kuten vanha koululuokka, hammaslääkäri ja Lottamuseo. Näin ollen nostalgiasta kiinnostuneille löytyy myös paljon muuta katseltavaa kuin ajoneuvot. Ajoneuvot on entisöity ja niistä vanhimmat on valmistettu 1920-luvulla. Harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Morris Oxford Bullnose Touver sekä T-Ford Touring vuodelta 1926. Moottoripyörien ystäville ihastusta herättää Harley Davidson vuodelta 1917 sekä Punainen Lokakuu vuodelta 1930. Museon yhteydessä on myös Museoravintola, jossa voi tauon aikana palata menneiden vuosikymmenten tunnelmiin.

Museolla oli tarjolla lounas, joka sai kehuja ja hyvää se olikin.

Kolmosrastilla tarvittiin muistia ja/tai tietoa, jotta esillä olleille osille löytyi oikeat vuosimallit.

Neljännellä rastilla tunnistettiin osia, joita ei ihan joka päivä näe, mutta jotka osalle ovat harrastuksen myötä tutuiksi tulleet autoja purkaessa ja laittaessa. Yksi osa oli kompa, se kun ei ollut autosta ollenkaan vaan maatalouskoneesta.

Illan tullen tuuli yltyi ja vettäkin satoi taas vaihteeksi. Onneksi saatiin lainata Receptionin eteen pystytettyä telttaa. Kovimmat tuulenpuuskat sammuttivat muurikkapolttimetkin muutaman kerran. Illalliseksi grillattiin jälleen makkaraa ja yllätykseksi tarjolla oli tänä vuonna myös ihan oikeita muurinpohjalettuja jälkiruuaksi, nam! Jos eilen grillimestari oli suosittu kaveri, niin tänään ahkerat letunpaistajat veivät kyllä voiton kirkkaasti. Jonoa oli pitkälle iltaan ja taikinaa kului yli kymmenen litraa. Siinä sitä riitti paistettavaa. Kiitokset tytöille!

Rastitehtävien vastaukset ja tulokset käytiin läpi ennen kuin oli Toivo Suden vuoro esiintyä kitaransa kanssa. Mainittakoon, että jokaiseen kysymykseen joku tiesi oikean vastauksen, joten ylivoimaisen hankalia tehtävät eivät olleet. Toki kenelläkään ei menneet kaikki täysin oikein. Eniten pisteitä kerännyt autokunta pääsi ensimmäisenä valitsemaan mieleisensä palkinnon yhteistyökumppaneidemme lahjoittamista tuotteista. Kiitokset heille kerhomme sponsoroinnista!

Hyvässä seurassa aika kuluu nopeaan ja iltakin hämärtyi pimeäksi. Ennen kuin grilli ja lettuvehkeet oli siivottu pois, vuorokausi oli jo vaihtunut.

Wanhat Wehkeet tarjosi silmäniloa ja maittavan lounaan.

15.8.

Sunnuntai valkeni eilistä kirkkaammassa säässä. Aamulla vielä vaihdettiin juttuja ja kyseltiin missä päin Suomea kokoonnutaan ensi kesänä? Monivuotinen perinne rikkoontui, kun yleensä se on päätetty lauantai-iltana saunassa. Kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä ja kun saatiin vielä positiivista palautetta, voidaan tapahtumaa pitää onnistuneena.

Yhteistyökumppanit Jyväskylän Varaosakeskus Oy

Varaosamaailma AD Jkl Coronaria Oy

Hämeen auto Jkl

Muisteli Eetu Ekonen