Koe-eläinten suojelu 4/1981

R aili Vesanen Vastaava to im itta ja 5. vuosikertaa Vastaava toimittaja R aili Vesanen S u n ila n tie 5 C 23 00720 H e lsin ki 72 Puh. 357 628 Toimituksessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen S inikka Piippo R iitta Salm i Sirpa Sykkö Päivi V iinika in en Maksut: SYP: 200120-1019901 la jo it.

PSP: 435 490-1, jä sen m aksut ja tila u kse t Säätiön lahjoitukset KOP: 12794-1384-1

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 4/81 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD Ilmoitukset Sirpa Ikävalko Puh. 410 725 Toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko Puh. 486 638 Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lk u 16 A 00630 H e lsin ki 63 Puh. 742 931 Jäsenmaksu mk 3 5 /vu o si mk 70 0/aina isjä sen

Koe-eläinten s u o je lu ry:n tarkoitu ksen a on to i­ m ia tu s k a llis te n eläinkokeiden vastu sta m iseksi.

Y hd istyksen lo p u llis e n a tavo itte ena on saada tu s k a llis e t eläinkokeet loppum aan.

T avoitteensa saa vuttam ise ksi yh d is ty s kerää tie to ja la b o ra to rio issa su o rite tta v is ta e lä in ko ­ keista ja tie d o tta a n iistä suu relle yle isö lle .

Toimiston osoite M a n ne rheim intie 67 00250 H e lsin ki 25 Puh. 90-410 725 avoinna ma-pe klo 14— 18 llmestymisaikataulu No 1 helm iku u 2 h u h tiku u 3 syyskuu 4 jo u lu ku u llmoitushinnat 1 /1 sivu 600 mk 1 12 sivu 300 m k 1 /4 sivu 150 mk 1 18 sivu 75 mk

Y h d istys pyrkii rajoittam a an e lä in ko ke ita en si­ sija is e s ti e lä in suo je lulain sää dän nö n u u d is ta m i­ sen kautta.

Lisäksi yh d is ty s tukee va ih to e h to iste n tu tk i­ m usm enetelm ien ke h ittä m istä .

HUOMIO! HUOMIO! JOULU MYYJÄISET Pidäm m e jo u lu m y y jä is e t to im is to s s a m m e 19 joulukuuta klo 11.00-15.00 osoite Mannerheimin­ tie 67. S ie llä on ainoastaan m yyjäistavaraa ei siis m itään kirp p u to rita va ro ita .

— Jos s in u lla on k ä s itö itä , le ivon na isia ym . niin otam m e näitä m ie lellä än vastaan.

SIIVOOJA TOIMISTOON K iito s SNÖ FRID TAECH M A N N ILLE , kun ja k­ s o it m onen vuoden ajan käydä siivoam assa to i­ m istoa m m e. N yt S nöfrid jo u tu i jättäm ään tämän hom m an ja tarvitsem m e hänelle seuraajaa. Jos o le t halukas tä llä tavalla olem aan to im in n a ssa m ­ me m ukana, n iin ota yhte ys SIRPAAN. Sinun tu lis i käydä noin kerran viiko ssa siivoa­ massa pieni to im is to m m e ja täm ä sinun tu lis i tehdä tä ysin vapaaehtoisesti, s iis ilm an palkkaa, sillä m e illä ei ole ainakaan tä llä hetkellä varaa m aksaa s in u lle palkkaa.

• • • •

PÄÄKIRJOITUS Löysin tässä taannoin pienen pelästyneen ja haavoittuneen lin tu se n keskeltä a jo tie tä ja o tin sen m ukaani lä m m ittä äkse ni ja hoivatakseni sitä kykyjeni mukaan. L in tu o li m u u to in kunnossa, m utta sen toinen s iip i o li to im in ta k y v y tö n , ja se o li jo n kin la ise ssa sho kissa ja ilm e is e s ti k y lm is ­ sään. A u to o li lu u lta va sti tö y tä is s y t lin tu a niin kevyesti, että se o li pu d o n n u t ja jä än yt k y h jö ttä ­ mään keskelle a jo tie tä . O nni on ne ttom u ud essa o li, että lin tu to d e lla istu ske li aivan keskiviivalla, niin että ohi ajavat a u to t vain p ö rrö ttivä t sen niskahöyheniä huristaessaan vierestä.

Pidin lin tu a yön y li enkä osa nn ut antaa s ille m uuta kuin läm pöä ja tilkka se n vettä, ja aam ulla vein sen P ie n e lä in klin ika lle . S ie llä lin tu p a kattiin pa hvilaa tikkoo n, jo ssa se jäi odottam aan lääkä­ riä. Kun kysyin vasta ano tta jalta , hoidetaanko lin tu a to d e lla ennenkuin se päätetään lopettaa, hän vastasi: "R iip p u u m inkä arvoinen se o n .”

Kun jä in haukkom aan henkeäni ja m iettim ään o lin k o k u u llu t o ike in , hän s e litti, että jo s lin tu on "su oje ltava a la jia ” , se yritetään pelastaa, m utta esim . varpuset lopetetaan aina heti. T o isin sa­ noen, jo s löytää haavoittuneen sorsan, pu lu n tai varpusen, on turha lähteä kiiku tta m a a n sitä Pien­ e lä in k lin ik a lle siin ä toivo ssa, että se parannettai­ si. M inun lin tu n i o li punarinta, ja sain m yöhem ­ m in kuu lla , että s itä o li ho id e ttu eikä sitä o llu t lo­ petettu. M utta jä in s ilti hyvin m ie tteliä äksi täm än tapahtum an jälkeen. Eikö eläinlääkärin v e lv o lli­ suus o lis i auttaa KAIK K IA h a avo ittu ne ita e lä i­ miä, katso m a tta siih e n , ovatko ne jo nku n ih m i­ sen o m a isu u tta tai lu o n n o n s u o je lu llis e s ti arvo­ kasta la jia tai ihan ta v a llis ia ruske ita varpusia?

Pelastaako eläinlääkäri e läim iä sen m ukaan, m in ­ kä ARVOISIKSI me ih m ise t ne lu okittelem m e?

Jokainen eläin on arvokas sinänsä, jo ka ise lla on oikeus elää.

L u o n n o n su o je lu a ih e lslssa a sio issa pysyäkseni halu aisin e sittä ä kysym yksen n iille , jo tk a puoltavat hirvien ja sorsien m etsästystä: M ikä oikeus ih m ise llä on huvikseen rällästää m etsissä ja harrastaa ta p p a m ista eräänlaisena u rh e ilu ­ m uotona? H irvien la htaa m ista pu olustellaa n m uun m uassa s illä , että ne aiheuttavat lu ku isia o n n e tto m u u ksia Suom en m aa nteillä ja ovat näin suuri vaara a u to illa liik k u v ille . On n u rin ku rista syyttää hirveä on n e tto m u u d e sta , jo n ka to d e lli­ nen aih e u tta ja on ihm isen keksim ä p e ltih irv iö .

Paineltuaan ensin tu h a tta ja sataa hirvien a su tta ­ mien m etsien lävitse täm ä tekn iika n ihm e ei pys­ ty pysähtym ään kohdatessaan luontokappaleen tie llä — n iin su u riko ko ise n eläim en kuin hirvi o llessa kysym yksessä täm ä p e ltiro m u tu h o u tu u ja tuhoaa sam antien sisä llä ollee t ih m ise t sekä törm äyksen varsinaisen uhrin hirven. Ihm isen ä lykkä isiin a ivo ih in ei m ahdu ajatus, että jo s ajaa hieman h ilja is e m m a lla vau hd illa, on helpom pi välttää tu rh ia tö rm ä yksiä , ja näin hirvetkin v o is i­

vat rauhassa y lite llä katuja. En voi keksiä m itään sen ä lyttö m ä m pä ä neron leim au sta kuin liike n n e ­ m erkkien jä rje stys, jo ssa ensin tulee hirvivaara­ m erkki ja sen jälkeen 120 k m /t m erkki. T a rko it­ taako täm ä kenties sitä, että hirvivaara-alueella pitää ajaa varovasti ja tarkkaavaisena sataakahtakym m entä?

Sorsat eivät tie ttä vä sti aiheuta vaa ratilanteita liikenteessä, m utta n iitä on vain m uuten jä n n ittä ­ vä jahdata. Sam alla voi viettää tu n n e lm a llis ia hetkiä erä nu otion ääressä m etsän hilja isu u d e sta nauttien ja tun te a itsensä to d e llis e k s i luonnon ystäväksi. Sorsien p a uku ttelun ohessa voi mennä m uutam at jo u tse n e t ja h a uka tkin, ja m ikä li oikein in n o stu u , jo kun en m e tsästä jätove rikin (to sia sia ­ han on, että jo ka syksy m enetetään ihm ishe nkiä eläinten m ukana, kun am m utaan kaikkea vähän­ kin sorsaa m uistu tta vaa). M etsästäjä voi päästä jopa H esarin sivu lle oikein kuvan kanssa, jo ssa m iehekkäästi roikotte le e nuorta eläm änsä alussa o llu tta heinäsorsaa kaulasta, sankarin ilm e kas­ voillaan. Ja ollaan n iin m iestä, että!

K oe-eläinten S uojelu yh d istykse n 20-vuotisju hka vuosi lähenee loppuaan ja kuin kom eaksi päätökseksi s ille koe-eläinten suo je lu Suom essa näyttää ottavan ison askelen eteenpäin. Vuosia kestänyt työm m e lain u u d ista m ise ksi alkaa kan­ taa hedelm ää. U u tta ase tusta e lä in ko ke ista val­ m istellaa n maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n e läin­ lä äkin täosa stolla. A se tu slu o n n o s on o llu t jo yh­ dellä la u su n to kie rro kse lla ja siin ä eläinkokeiden valvontaa tiu k e n n e tta is iin m m . site n , että kokei­ siin tarvitaan lautakunnan lupa, jo s kokeista ai­ heutuu kipua. Lautakuntaan kuu lu isiva t eläinsu o je lu jä rje stö n ja elä in su o je lu vira n o m a iste n edustajat sekä koe yksikö n tu tk ija ja a sia n tu n tija kun kin kokeen käsitte le m ä ttä tiete ena la lta. Var­ maa on, e ttä jo u d u m m e työskentelem ään lu ja sti saadaksem m e tähän asetusluonnokseen m eitä tyyd yttä viä m uu to ksia , (esim . vaihtoehtom enetelm ien pa kollin en kä yttö s illo in kun ne ovat m a h d o llisia sekä eläinten välitön lopettam inen narkoosin jälkeen m ikä li s illä on tu skia ym .)

H e lsin g in S anom issa (16.10) to d e ttiin : ’’N iem iaho epäilee, että to in e n kin a se tuslu on nos jo u d u ­ taan vielä tekemään, ennen kuin löydetään ty y ­ dyttävä ko m p ro m issi a g g re ssiivisim m a n eläinsuojeluväen ja p u o lu stu sa se m issa olevien tu tk i­ ja in keske n.” H u om a utetta koo n, että tässä yh­ teydessä on hiem an harhaanjohtavaa puhua agg­ re ssiivisista e lä in s u o je lijo is ta , s illä hyökkäävyys ja suo je lu ovat kovin kaukana to is is ta a n , elleivät suorastaan ristiriid a ssa . Me tule m m e tekemään kaikkem m e, jo tta Suom een saa taisiin m a h d o lli­ sim m an hyvä e lä in su o je lu la ki, sellainen laki, jo ­ ka to d e lla s u o je lis i eläim iä ja o tta is i niiden edut

3

Näin jo u lu n lähestyessä kannattaa m uistaa, että Jeesus syn tyi ta llis s a , seim essä, eläinten ym päröim änä. Raam attuun kätke ytyy hyvin sel­ västi ajatus ih m isen ja eläim en veljeydestä — täm ä ajatus on vain osattava löytää sie ltä . Rak­ kauden sanom a on osattava u lo tta a m yös e lä i­ m iin.

R a uh allista jo u lu a k a ik ille jä se n ille ja m u ille k in lehden lu k ijo ille sekä eläin ystävillen ne .

R aili Vesanen Ansvarig redaktör

LEDARE Härom dagen h itta d e jag en lite n förskräm d och skadad fägel m itt pä körbanan. Jag tog den med m ig f ö r a t t ge den värm e och sköta om den e fte r bästa förm äga. Fägeln var annars oskadd fö ru to m a tt den in te kunde använda ena vingen.

Dessutom var den i c h o c k tllls tä n d och av a llt att döm a frusen. En b il hade an taglige n skuggat tili densä lä tt att den bara hade ta llit och kurat ¡hop sig m itt pä körbanan. Tur i oturen var att fägeln

verkligen satt precis pä m ittlin je n sä a tt bilarna som körde fö rb i bara rufsade t ili dens nackfjädrar med lu ftd ra ge t.

Jag hade fägeln hos m ig över natten, men kunde in te ge den annat än värme och en skvätt vatten. Pä m orgonen förde jag den t ili S m ädjursklin ike n . Där packade man ner fägeln i en pappläda var den sku lle vänta pä läkaren. När ja frägade m o ttag nin gskö te rskan om man fa k tis k t försöke r ge fägeln värd innan man be slu te r att avliva den, savarde hon: ” Det beror pä hu r värd efull den ä r."

Jag drog e fter andan och tän kte e fte r om jag verk­ ligen hade hört rätt Sköterskan förkladare a tt om fägeln är av ” art som bör bevaras” försöke r man rädda den, men att t.e x. sparvar avlivas genast.

Med andra ord, om man h itta r en skadad and, pulu e lle r span/ är det o n ö d lg t a tt bära iväg med den tili S m ä d ju rsklin ike n i hopp om att den sku lle fä värd. M in fägeln var av arten rödbröst och jag har fic k senare höra att man sk ö tt om den och in te avlivat den. Men jag blev ändä m ycket fundersam e fter händelsen. Borde in te en Veteri­ närs p lik t vara a tt ge värd ät A LLA skadade d ju r utan att bry sig om huruvida de är m änniskans egendom e lle r hör t ili en art som är värdefull ur naturvärdssynpunkt e lle r är allde le s vanliga gräsparvar? Räddar vetrinären d ju r e n lig t hur VARDEFULLA vi m ä n niskor anser dem vara? Varje d ju r är vä rd e fu llt i sig och har rätt a tt leva.

För att drö ja m ig kvar vid n a turskydd sfrä go r sku lle jag v illa stä lla en fräga t ili dem som fö rsva ra rä lg - och andjakt: Vad har m änniskan fö r en rä ttig h e t att fö r nö je ssku ll leva om i skogarna och ha som ett slags sp o rt att beröva liv? slakten pä älg försvaras bl.a. med att de förorsa kar otaliga o ly c k o r pä F in la n d s landsvägar och sälunda u tg ö re n s to rfa ra fö ra lla bilbu rna . Där är heit upp och ned att be skylla älgarna fö r nägot som I själva verket förorsakas av ett plätvid und er som m änniskan u p p fu n n it. E fter a tt fö rs t ha p lö jt igenom skogar som bebos av tu se n ta ls älgar, förm är in te detta tekn iken s under brom sa dä den m öter e tt stycke av naturen pä vägen. Dä det är fräga om ett sä s tö rt d ju r som älgen fö rs tö rs plä tsskrä lle t och fördärvar s a m tid ig t m änniskorna inne i den fö ru to m älgen som är ko llisio n e n s e g en tliga o ffer. M änniskans in te llig e n ta hjärna kan in te o m fa tta tanken a tt om man kö r med aning saktare fa rt är det lättare att undvika on öd iga k o llis io n e r och pä sä sätt läta älgarna ostö rd a korsa en gata. Jag kan Inte kom m a pä nägot mer o b e rrip lig t du m t än trafikm ärke n som har s tä llts ut sä att den fö rs t stär e tt med varning fö r älgar och därefter ett märke med 120 k m /t. Betyder männe de tta att pä om rädet med fara fö r älga r bör man köra h u n d ra tju g o fö rs lk tig t och uppm ärksamt. Änderna u tg ö r m ig veterligen in te nägon fara i trafiken . Men det är ju ändä spännande a tt jaga dem. S a m tid ig t kan man fira stä m n in g s fu lla s tu n d e rv id lägerelden, n ju ta av skogens tystnad och känna sig som en verklig naturvän. Och vid sidan om , när man kn ä p p e rä n d e r kan man fä en och annan svan och hök och b lir man rik tig t ivrig kan man trä ffa en ja ktka m rat (det är ju ett fa ktu m , att varje höst fär m ä n niskor sätta livet t ili tillsam m ans med djuren eftersom man s kju te r a llt som det m in sta Ulla päm inner om en and.) Som jägare kan man t.o .m . fä stäta pä H e isin g in Sanom ats parasida, rik tig t med b ild och a llt: m anlig h ä lln in g , en h jälte s u ttry c k och näven s ta d ig t

Onnitteluja 20-vuotisjuhlamme johdosta

KIRJE BRIGITTE BARDOT’ lta (käännös Päivi V iin ika in e n ) S aint-Tropez 5. lo kaku uta 1981 Hyvät ystävät, Paljon onnea yh d istykse lle n n e ja s ille hyvälle ty ö lle , jo ta ja tku va sti tee tte!

Kahdenkym m enen vuoden ajan ovat sam anlai­ set yh d istykse t kuin teidän työske nne lle et m yös Ranskassa saavuttaakseen jo n k in la is ia tu lo ksia .

M utta vasta tänä päivänä on m yös yleinen m ie­ le n k iin to alkanut k o h d istu a siih e n näytelm ään, joka käydään p ä ivittä in la bo ratorio id en s u lje ttu ­ jen ovien takana. S iksi pa kottaud un kin usko­

maan, että suuri yle isö to d e lla kin alkaa tun te a k u n n io itu s ta e läim iä kohtaan. Lilan usein pidä m ­ me eläim iä vain o le n to in a , jo illa el ole m itään ar­ voa!

Teidän to im in ta n n e ja e sim erkkin ne rohkaisee m yös m eitä ranskalaisia, s illä va lite tta va sti e läin­ ten kärsim ykset eivät ole s id o tu t va ltio id e n ra­ jo ih in .

Olen kaikesta sydäm estäni kanssanne ja us­ kon, että kaikki suo m alaise t ovat v a lm iita au tta­ maan m eitä voittam aan täm än vaikean ta iste lu n .

V ilp ittö m ä s ti o n n ite lle n ja m enestystä to iv o t­ taen, B rig itte Bardot

S (/.(Uit a t ô li'ih iw é ÿ id lir t/Itd iih /k M ti K U K K A SR A H A ST O

Mk,

huom ioon niiden om a lta kannalta (eikä ihm isen kannalta). Tärkeintä o lis i eläinkokeiden tiu kka valvonta, niiden s u p ista m in e n m in im iin ja väh it­ täinen s iirty m in e n kokonaan vaihtoe htom e nete lm iin.

Koe-eläinten S uo je lun Säätiö ja koi kym m en­ vuotisen to im in ta n s a ju h lis ta m is e k s i en sim m ä i­ set s tip e n d it vaihtoe htom e nete lm ie n tu ke m ise k­ si, kahdelle tu tk ija lle ja yhd elle o p is k e lija lle .

R ahasum m at olivat m elko vaa tim attom ia , m utta näiden stip e n d ie n jako o li uraauurtava ja h is to ri­ allin en tapaus koe-eläinten suo je lussa , ja ilm e i­ sesti tä lla in e n to im in ta tulee jatkum aan. V oi vain toivoa, että m yös v a ltio ja kunnat älyäisivät ryh­ tyä avustamaan va ih to e h to isia tu tk im u s m u o to ja .

On tärkeää pain otta a eläinkokeiden e p ä lu o te t­ tavuutta. E läinkokeiden tu lo k s iin ei voi luottaa, jo s koe-eläim iä ei ole kasvatettu la b o ra to rio -o lo ­ suh teissa tai jo s n iitä pidetään hu on oissa o lo ­ suh teissa ilm an asiantuntevaa h o ito a tai jo s koe tu o tta a e läim e lle kipua, s illä kipu sinänsä a ih e u t­ taa eläim essä fy s io lo g is ia m uu to ksia . T oisaalta voidaan todeta, että eläin koke id en tu lo k s e t ovat ylipää tään kin ep äluote ttavia, s illä ihm inen on erilainen p syko fyysine n ko ko na isuu s kuin eläin.

Yksinkertainen esim erkki ihm isen ja eläim en eri­ laisesta rea go inn ista samaan aineeseen on aspi­ riin in vaikutus kissaan. Jokainen kissa n o m ista ja tietää, että kissa kuolee, jo s s ille syötetään a sp i­ riin ia . Useat tu h o is a t skan da alit kertovat omaa karua kieltään. K u u lu is in lienee T h a lid o m id i ja v iim e is in esim erkki on M exa fo rm -nim ine n lääke, jo ka a ih e u tti y li tuhannen ihm isen kuolem an ja vam m autti eri tavoin yli kym m en en tu ha tta ih m is ­ tä. Tämä tap ahtui useiden eläinkokeiden jälkeen, jo llo in lääke o li to d e ttu ih m is e lle sop iva ksi. M ai­ n itta ko o n , että yhd ellä m iljo o n a so sa lla niiden korvausten määrästä, jo tk a M exaform in va lm ista ­ ja jo u tu i korvaamaan lääkkeen u h reille , o lis i voitu rakentaa täyd elline n k u d o s tu tk im u s la b o ra to rlo .

V aihtoe htom e nete lm ät eivät paljasta vain satojen tuh ansien eläinten henkeä puhum attakaan k id u t­ tam isen lo pp um ise sta ; ne voivat pelastaa m yös m eidät ih m ise t tu rh ilta kä rsim yksiltä .

arvostelut Tapio Kaitaharju: MAAÄIDIN KIRJA (Gummerus) (Kirjan esittely) Raili Vesanen Ihm inen ja lu o n to k u n n io ittiv a t toisiaan ystä­ vinä siih e n aikaan kun ih m ise llä o li vähemmän tietoa ja enem m än viisautta. Ihm inen o li vähävoim ainen ja heikko, lu o n to suu rivo im ainen ja m ah­ tava pienen ih m ise n rin na lla . Ystäviä he ku ite n kin o liva t keskenään.

Lu on to lu o v u tti ih m ise n käyttöö n n iitä an tim ia , m itä s illä e ri se u d u illa oli. Ihm inen sai vapaasti käyttää lu o n n o n kasvattamaa ravintoa, hänet vie­ läpä o h ja ttiin sen lu okse kun hän vain m u is ti s it­ ten k iittä ä kaikesta ja hyvittää h a ltijo ita ja m uita luonnon ilm e n tym iä . M yös vaatteet ja suojan k y l­ m yyttä ja m yrskyä vastaan hän sai lu o n n o lta , ra­ kastam altaan M aaem olta.

Näin Tapio K aitaharju — kaukoparantaja ja sel­ vännäkijä — jo h d a tte le e lu kija n sa M aaäidin k ir­ jan kiehtovan salaperäiseen m aailm aan. Hän ker­ to o ensin M aaem on (lu o n n o n ) ja ihm isen välises­ tä vuo rova ikutukse sta kauan sitte n . Hän käy lä­ vitse ih m iskun na n h is to ria llis ia vaiheita koske­ tuksessa M aa äitiin. Ih m isku n ta ja lu o n to ovat muun m uassa s illä tavoin yhteydessä to iste n sa kanssa, että M aaäidissä tap ahtun ee t ja ta p a h tu ­ vat m uu to kset jo h tu va t m eistä ih m is is tä . Tie­ tom m e on lisä ä n tyn yt liika a ja viisaute m m e u n o h tu n u t — s iksi M aaäiti voi tä llä he tkellä hyvin h u o n o sti. Suorastaan pelottavaa ja s u ru llis ta on lukea K aitaharjun kuvauksia M aaem om m e kas­ voissa ta p a h tu n e ista m u u to k s is ta . Hänen m u­ kaansa ainoa keino ih m isen ajattelu ta van m u u t­ tum ise en ja u u d istu m ise e n on rakkaus ja ym m är­ rys lu o n to a kohtaan, e e tte riru u m iim m e v ä lity k ­ sellä.

Johdannossaan K aita ha rju varoittaa: "T ätä k ir­ jaa on varmaan hyvin vaikea ym m ärtää sellaisen ih m isen , jo ka on sokeasti om a ksu n u t m e ille ope­

tetun m a te ria listise n eläm änkatsom uksen ja lu ottaa siihen yh tä vuorenvarm asti kuin omaan p a n k k itiliin s ä . ’’ Hän kertoo, että kaikella on tie ­ täm ättöm ä n m o n iin ta s o ih in rakennettu henki­ nen o le m is p u o li, jo ssa to im in ta tap ahtuu luon­ nonlakien m uka ise sti. K uitenkaan lu o n n o n tie ­ teen keino in ei voida edetä m o n ille ta s o ille kuin hyvin lähellä olevaan rajaan a sti, koska pian saa­ vutetaan e rittä in korkeat värähtelyt. Ihm inen itse ku ite n kin su o ritta a ’’tu tk im u s ty ö tä ” hyvinkin p it­ källe, jo s hänellä vain riittä ä u ska llu sta.

K aitaharju kuvailee M aaäidin kirjassaan hyvin h e llyttä vä llä ja kie htova lla tavalla m etsien pu ita, niiden suu rta v iis a u tta ja eritte le e tarkasti kuusen koivun ja katajan lu on te et. K uusi on sy v ä llis in ja sen viisaus u lo ttu u kauas. Kataja on tu n te e llin e n ja koivu n e itsee lline n. Puu on elävä o le n to sa­ m oin kuin ihm inen ja eläin. S illä on vain erilainen tehtävä, koska se on s id o ttu p a iko illeen . K a u n iis­ ti k irjo itta ja kuvailee puiden lu o n n e tta ja om ia ju ttu h e tk iä ä n niiden kanssa. K o s k e tta v a s i hän kertoo, m iten vaikealta alussa o li tu n tu n u t esi­ m erkiksi saunavastojen ta itta m in e n , m u tta op pineensa oikean suh ta u tu m ista va n väh itellen . Puu ei vä lttä m ä ttä kärsi s iitä , että se kaadetaan, m u tta kaatam isen tä ytyy tap ahtua su u re lla kun­ n io itu k s e lla , eikä p u ita saa tu h la ta m ie lin m äärin turhan takia. Sam oin tule e suh tautua tie ty llä har­ tau della kaikkeen elävään, esim e rkiksi kasvien käyttäm iseen ravintona. M onet kasvit luovuttavat ilokseen hedelm iä ja ikäänkuin antavat itsensä käyttöö m m e. P uita ja kasveja ei siten voi pitää sam anlaisina TUNTEVINA elävinä o le n to in a kuin ih m istä ja eläin tä — n iillä on erilainen o le m u s­ p u oli ja erilainen tehtävä. H u om a utetta koo n, että n iillä on k o s o lti enem m än viis a u tta kuin m eillä ih m is illä , niiden nu o re m m illa ystä villä .

K aitaharju kertoo laajasti ja värikkäästi m yös to n tu is ta ja p e iko ista , n o ista m etsän elävistä, jo ita hyvin harva on nähnyt, m u tta jo id e n ole­ m assaolo s ilti on k iis ta to n . Ne ovat veikeitä ja kenties vähän p e lo tta via kin o le n to ja , jo tk a jo skus voivat vaikuttaa s u u re stikin ih m iskun na n ja Maaä id in koh talo on , m u tta tarvitsevat s ilti aina s il­ lo in tä llö in ih m is te n k in apua. Kun kävelee syvällä m etsässä, voi tun te a selvästi to n ttu je n , pe ikko­ jen ja h a ltijo id e n lä snäolon, m u tta harvinaista on K aitaharjun tavoin kyetä aistim aa n n iitä s ilm in ja korvin. Lu on no nhe nkiä on m aalla, m erellä ja ilm assa, ja kaikkia näitä M aaäidin kirjassa kuvataan kovin m ie le n k iin to is e lla tavalla ja selkeän u sko tta vasti.

Kaitaharjun kirja ssa on yksi sellainen luku, jo ka kiin n o sta a m eitä e lä in s u o je lijo ita e rity is e s ti.

Sen n im i on ’’N uorem m at veljem m e” . Hyvin k iin ­ n ostavasti siin ä tu tk ita a n ihm isen ja eläim en vä­ lis iä eroja ja tullaa n siih e n tosia sia an, e ttä ih m i­ nen käyttää väärin valtaansa e lä im iin nähden.

M u tta kaikki väärinkäytökset ihm inen jo u tu u so­ vittam aan syyn ja seurauksen (karm an) lain m u­ kaisesti. K aitaharju hu om a utta a, että alunperin o li ta rk o itu s käyttää ravinton a vain kasvikuntaa, m u tta jo ssa in vaiheessa ih m ine n on o tta n u t it ­ selleen laajennetun oikeuden e li ruvennut syö­ mään lihaa. K aita ha rju arvostelee jy rk in sanoin te o llis tu n u tta lih a n tu o ta n to a . Hän korostaa näin kasvatetun lihan v a h in g o llis ta va iku tu sta ih m i­ seen.

M aaäidin kirjassaan K aitaharju puhuu e lä in ko ­ keista o ts ik o lla "S ija is k ä rs ijä t” . Lainaan tähän lo pu ksi tuo n luvun m ilte i kokonaan, s illä siin ä on kä site lty koe-eläinasiaa hyvin selkeällä ja eh d o t­

to m a lla tavalla, vastaansanom attom an sesti ja o ikeu den m uka isesti.

re h e lli­

Eläinten käyttäm inen lä ä ke tie te e llisiin ja m u i­ hin tie te e llis ik s i k u ts u ttu ih in ko e ta rko itu ksiin on ka ikkia lliste n keh itysla kien kannatta katso ttun a suurta ju lm u u tta , jo n ka saattaa keksiä vain ih m i­ sen äly. Luonnon kie rto ku lu ssa ei ole m itään vas­ taavaa, vaan ka ikki to te u tu u tapahtum ana m issä kuolem a antaa tilaa uudelle eläm älle.

Tuntuu silta , että tie te e llis is tä kokeista vain p ie n i osa vo ita isiin katsoa tod ella v ä littö m ik s i palvelem aan ih m is tä lääketieteen alueella. Tältä­ kään osalta ih m ine n ei saa ka rm a llista vapautus­ ta, koska ystävää — lu on to a — ei ole oikeus kä yt­ tää näin hyväksi. Ihm isen p itä is i selvittää täm än­ kaltaiset, u se im m iten itse väärällä elintavalla a i­ h e u te tu t vaikeutensa m uu lla tavoin kuin kä yttä ­ m ällä hyväksi avu tto m ia eläim iä.

Koska eläim et eivät ole kyenneet vastarintaan on niide n kä yttö ko ke isiin o llu t he lp po ratkaisu, eikä kysym ystä ole tarvin nu t edes m ie ttiä . Jos t i­ lanne o lis i o llu t toisenlainen, o lis i tieteessä lä h­ d e tty etsim ään kokonaan uusia m enetelm iä, jo tk a o lis iv a t saattaneet tuottaa parem pia tuloksia.

Tuntuu siltä , että ko e tu lo kse t ovat m onessa ta­ pauksessa p u u tte e llis ia , jo sku s ehkä harhaanjoh­ tavia, koska ih m in e n ja eläin ovat rakenteeltaan varsin erilaisia.

Tapio K aitaharju on aikaise m m in ju lk a is s u t teokset ’’T u h o u tu u ko ih m in e n ” (1973) ja ’’A vartu­ va eläm ä” (1975)

KU N HA LU A T PITÄÄ H YV Ä Ä HUOLTA L E M M IK IS T Ä S I PARAS M EN N Ä S T O C K M A N N IL L E .

M o n ip u o lis e s ta v a lik o i­ m a sta lö yd ät kuivam uonat, sä ilykkeet, v ita m iin iv a lm is te e t, h o ito a in e e t ja -vä lin e et — kaikkea le m m ik ille s i

K E N N E L 2. K E R R O S

1NF0

L £ß

K oonnut Sirpa Ikävalko

H aluatko iku istaa le m m ikkisi upeaksi m aala­ ukseksi. N yt S in u lla on siih e n m a h d o llisu u s, s il­ lä yh d istykse m m e jäsen ta ite ilija G lory de CockF ritsch on e rik o is tu n u t elä in m a a la u ksiin . Sam al­ la autat ko e -e lä in su o je lu työ tä , koska ta ite ilija ei ota m aalauksen hinn asta itsellee n, kuin ainoas­ taan m ateriaa liku sta nn ukset, lo p u t jäävät y h d is ­ tykselle. Lähetä le m m ikistä si useam pia värikuvia to im is to n osoitteeseen, to im ita m m e ne edelleen ta ite ilija lle .

M a a -ja m e tsä ta lo u sm in iste riö on p yytä nyt yh ­ d is ty k s e ltä lausuntoa uudesta e lä in su o je lu la ista .

Lain on kaavailtu astuvan voim aan vuoden 1983 alussa. V oit lukea la usu ntom m e to isa a lla tässä lehdessä.

DU V ILL JU TA VÄ L H A N D O M DITT LILLA DJUR DÄRHEM M A? B äst a tt gä tili S tockm a n n, som har e tt s to rt urval torrföda, konserver, vita m in p re p a ra t, värdm edel ooh -tillbe h ör.

A lit fö r d itt kära keldjur.

K E N N E L 2 V Ä N IN G E N

STO CK M A N N 19

V a lite tta va sti kaikki halukkaat pupujen m yyjät eivät n iitä saaneet. M eillä o li vaikeuksia va lm is­ tajan kanssa ja nyt em m e enää näitä pupuja saa.

K a ikille te ille jo id e n tila u s on täällä täytyy m inun pa ho itellen sanoa, että pu pu ja ei enää saada, jo ­ ten em m e voi n iitä te ille lähettää.

O lem m e keränneet lippaiden kanssa rahaa elä in te n viiko lla . K eräyspaikkoina olivat 3-sepän patsas ja SO KOksen kulm a. Keräyksen tu o tto oli 1200 markkaa. A ika kiva sum m a, kun ottaa huo­ m ioon sen kerääntyvän pikkura hoista .

Y h d istykse ltä m m e pu u ttu u SUO M I-ENG LANTI sanakirja. Jos jo lla in jäsenelläm m e on m a h d o lli­ suus la h jo itta a m e ille täm ä kirja, n iin o lis im m e k iito llis ia .

H e lsin g in e lä in s u o je lu y h d is ty s antaa eläinten hautausm aalta paikan koe-eläinten m u isto m e rk­ kiä varten. KIITOS HELSINGIN ELÄINSUO JELUYHDISTYS.

R iitta Salm i o li kesällä 15-23 e loku uta N o rd is­ ka S am fu nde tin jä rje stä m ä llä le irillä . S ie llä kes­ k u s te ltiin m m . vuoden 1982 yh te ise stä p o h jo is ­ m aiden jä rjestä m ä stä eläin tenvu od esta ja R uot­ sin nykytila n te e sta . Le iri sai le h d is tö ltä paljon hu om iota.

Päivi V iin ika in e n on o llu t B rysselissä C o a lito n M ondiale pour L’a b o lito n de la V lvlse ctio n ln jä r­ jestäm ässä kokouksessa. Kokouksessa ju lk is te t­ tiin o p is k e lijo id e n peruskirja. Päivi v a littiin o p is ­

k e lijo is ta koostuvan ryhm än jäseneksi, hän ho i­ taa yhte yksiä p o h jo is m a is iin o p is k e lijo ih in . Ko­ kouksesta tarkem m in to is a a lla tässä lehdessä.

Hyvä eläinten ystävä!

Lokakuussa ja e ttiin jä lle e n lääketieteen nobelin pa lkin n o t. Sen saivat am erikkalaiset Roger Sperry ja David Hubel ja ruotsalainen Torten W iesel. Heidän tu tk im u k s ia a n lu onnehditaan hy­ vin m e rkittä viksi. Sperry on tu tk in u t aivojen eri osia. K is s o illa hän on ka tka issu t eri a iv o p u o lis ­ koja yhdistävät herm oradat. S ilm ästä tulevat nä­ köherm ot jakautuvat ka h tia siten , että vasem ­ paan a ivo p u o lisko o n tule vat havainnot lähtevät s ilm ie n näkökenttien vasem m ista p u o lisko ista , ja oikean aivo p u o lisko n havainnot näkökenttien o ike ista p u o lisko ista . H erm oratojen katkaisun jälkeen a ivo p u o lisko t saivat havaintoja vain kum ­ pikin to ise sta silm ä stä . A iv o p u o lis k o ille v o itiin näin antaa ris tiriita is ia tie to ja . Kissan a iv o p u o lis ­ kot oppivat ris tiriita is ia a s io ita (tu lo s ta lu on neh­ ditaan "s e n s a a tio k s i” ). K issa voi op pia vasem ­ m alla silm ä llä ä n , että se saisi ruokaa vipua pai­ nam alla, oikea lla s ilm ä llä se saa tto i oppia, että sama vipu tu o tta a säh köiskun. K äyttäytym in en riip p u i s iitä , kum p i silm ä o li auki.

Hubel ja W eisel a lo ittiv a t nä kö h a va in to tu tkim uksensa jo 1960-luvulla. He ovat käyttäneet koe -eläim inä k isso ja ja a p in o ita , jo illa he seurasivat m iten näköhavainto kulkee silm ä stä aivo­ kuoreen ja m iten s iitä syntyy a is tim u s . He ty ö n ­ sivät aivokuoreen neulan, jo ka m itta a yhden aivo­ solun säh köisiä sysäyksiä, kun siih e n tulee nä­ köhavainto. Hubel ja W iesel ovat m yös s e lvittä ­ neet, m issä näkökeskuksen o sissa eri havainnot käsitellään. T ä llö in he työ n sivä t neulaansa vin o s­ ti syvem m älle aivokuoreen. T a rk is te ttiin m yös, m iten ärsykkeiden määrä vaikuttaa aivojen keh i­ tykseen. Kasvavilta e lä im iltä s u lje ttiin to in e n s il­ mä, m ikä a ih e u tti aivokuoren näkökeskuksen surkastum ia.

Kuva: Sami Bläberg Haluaisitko ruveta ’’kissakummiksi” lahjoittamal­ la säännöllisesti jonkin summan kodittomien kis­ sojen avustustilille SYP 200120-500059?

Eläinsuojelulain uudistamisesta Hannele Luukkainen Maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n tekem ä lu o n ­ nos uudeksi e lä in s u o je lu la ik s i o li syyskuussa la u su n to kie rro kse lla . La kilu o n n o s on pelkästään n ä en nä isuu distu s, joka ei parantaisi eläin ten o i­ keusturvaa. Koska maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste ­ riön tekem ä la kieh do tu s ei täytä eduskunnan s il­ le ase tta m ia vaa tim uksia, oletam m e, että m a in it­ tu m in is te riö tekee p ika p u o lin uuden lu o n n o k­ sen, jo n ka K oe-eläinten suo je lu ry ja eduskunta voisi hyväksyä — vasta s illo in voim m e puhua e lä in su o je lu la in u u d istu m ise sta .

J o tta jäsenem m e ym m ärtäisivät m iksi emme hyväksyneet teh tyä la kilu o n n o sta , ju lka ise m m e tässä maa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö lle anta­ m am m e lausunnon kokonaisuudessaan.

V iita te n maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n lausu n ta p yyn tö ö n 28.8.1981 ’’H a llitu kse n e d is ty k ­ sestä ed usku nn alle la iksi e lä in su o je lu la in m u u t­ ta m ise sta ” K oe-eläinten suo je lu r.y. esittää kun­ n io itta e n seuraavan.

E duskunnan keväällä 1981 y k s im ie lis e s ti hy­ väksymä talo u sva lio ku n n a n m ie tin n ö ssä n:o 2 e d e lly te ttiin , että ’’h a llitu s ry h ty is i to im e n p ite i­ siin k o e -e lä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u d ista m ise ksi, e lä in s u o je lu la in ja m etsästys­ lain ta rkista m ise ksi site n , etei eläin ten kasvatta­ minen ja pyyd ystäm in en aiheuta n iille tarpe eton­ ta kärsim ystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan te h o s ta m is k s i” . Näiden eduskunnan asettam ien tavo itte ide n to te u tta m in e n ed e llyttä ä eläin suo je­ lu lainsä äd äntöm m e tä y d e llis tä u u d ista m ista .

N yt la u su n ta kie rro kse lla oleva maa- ja m etsä­ ta lo u s m in is te riö n tekem ä e sitys e lä in su o je lu la in m u u tta m ise ksi ei kuitenkaan täytä edellä m a in it­ tu ja eduskunnan ase tta m ia ta v o itte ita m u ilta kuin valvonnan u u d e lle e n o rg a n iso in n in osalta.

La kiluonnoksessa ei ole o te ttu h u om ioon m yös­ kään kansanedustajien tekem ien laki- ja to iv o ­ m u sa lo itte id e n sisä ltä m iä uu d io stu sva a tim u ksia, jo tk a o liva t talo u sva lio ku n n a n m ie tin n ö n pe­ rustana. E sityksestä käy ilm i (s. 6 ), että maa- ja

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaosto tarvitsee apuasi. Tällä hetkellä ko te ih im m e jo n o t­ taa yli 60 avun tarpeessa olevaa kissaa, jo uko ssa od ottavia em oja ja avu tto m ia pentuja. Talvi on tu ­ lossa eikä m eillä ole ta rjo ta n iille turvapaikkaa.

— S oita m e ille m ikä li v o it ottaa edes yhden k is ­ san väliaikaiseen ho ito o n ja /ta i m ikä li haluat o t­ taa om aksesi jo nku n pelastam am m e kissan.

M uista th an , että kaikki kissam m e ovat eläinlää­ kärin tarkastam ia ja ro ko te ttu ja , ja kaikki tä y s i­ kasvuiset ovat le ika ttu ja .

M yös rahatilanteem m e on vaikea. Ellem m e saa lisää la h jo itu ksia , em m e pysty m aksamaan edes kissojen lääkärikuluja. — T oivom m e Sinun osal­ listuvan aktiivisee n e lä in su o je lu työ h ö n vaikka kerääm ällä rahaa tu tta v ilta s i ja työ p a ika lta si ja la hjo ittavan KODITTOMIEN KISSOJEN AVUS­ TUSTILILLE SYP 200120-500059.

Kerrothan to im in n a sta m m e k a lk ille eläinten ystäville.

K iito s a v u s ta s i/H :g in e lä in su o je lu yh d istykse n kissa jao sto: Hanu Luukkainen p. 742 931 Leena Eerikäinen p. 415 631 Marja Suom alainen p. 897 925 Linnea G rönlund p. 713 951

TAMPEREEN KOE-ELÄINTEN SUOJELUN PALSTA Tutustuminen Tampereen yliopiston biolääketieteen laitoksen koe-eläintiloihin Tampereen koe-eläinten su o je lu r.y .:n vierailu Tampereen y lio p is to n biolääketieteen la ito kse lle te h tiin heinäkuun 6. päivänä. Y hdistyksem m e on teh nyt useita tu tu stu m iskä yn te jä biolääketieteen la ito kse lle to im in ta n sa aikana ja tu tu s tu n u t la i­ toksen ko e -e lä in tilo ih in .

Tampereen y lio p is to n biolääketieteen la ito k ­ sen koe-eläin osa sto a lo itti to im in ta n s a vuonna 1977 edellisenä vuonna valm istun eessa raken­ nuksessa. Tampereen keskussairaalalla o li käy­ tössä om a koe-eläinosastonsa La itosp esu la Osa­ keyh tiön tilo is s a ennenkuin se a lo itti y h te is to i­ m innan biolääketieteen la itokse n kanssa. Nyt näissä vanhoissa tilo is s a (neljä e lä in h u o n e tta ja yksi to im e np ide hu on e) pidetään k isso ja ja m uualta tu lle ita , karanteenissa pide ttäviä eläim iä.

Uusi koe -eläin osa sto to im ii kaksikäytävä-periaatteella. Käytännössä täm ä ta rko itta a sitä, että osasto jakaantuu kahteen osaan: ns. puhtaaseen ja likaiseen käytävään. O sasto pidetään in fe k­ tio is ta vapaana e ristä m ällä jo kain en huone. S iir­ ryttäessä ns. p u htaa lta käytävältä esim . eläin-

huoneeseen tai käsitte lyhu on eese en jo ud utaa n sen jälkeen palaamaan likaisen käytävän kautta pesu- tai s te rilo in titilo ih in . Koskaan ei saa palata taka isin tulo suu ntaa nsa, vaan on noudatettava pa ko llista kie rto suu ntaa . Rehut ja kuivikkee t tu ­ levat autoklaavin kautta o sa sto lle , sam oin d is in fektoidaan käyte tyt työvaatteet ja m uut varusteet ja tarvikkeet p o istu tta e ssa likaise n käytävän päässä olevan autoklaavihuoneen kautta.

K oe-eläinosasto käsittää eläin hu on eet 4-9, käsitte lyh u o n e e t, e ristyso sa sto n ja leikkausosas­ ton sekä varaston, eläin hu on eet 1 ja 2 , pesu- ja s te rilo in tih u o n e e n ja kylm ä- ja läm pöhuoneet. L i­ säksi lu o n n o llis e s ti e lä in h o ita jie n sosiaa lise t t i­ lat ja re h u ke ittiö n . K o e -e lä in h o ita jia on seitse­ män, jo is ta kaksi on v a kitu ise sti pesularakennuksen e lä in tilo is s a . H o ita ja t eivät saa p o istu a koeeläin osa sto n tilo is ta työpäivänsä aikana ja he h u olehtiva t niin häkkien kuin le ikkau sosa sto nkin siivoukse sta. Tampereen biolääketieteen la ito k ­ sen ko e -e lä in h o ita ja t on ty ö p a ik k a k o u lu te ttu ja ja k o e -e lä in la b o ra to rlo sta vastuussa oleva laboraat­ to ri Hely O ja to te s i heidän olevan päteviä s u o rit­ tamaan k o e -e lä in h o ita jilta vaadittavia tehtäviä.

K uopion korkeakoulun ja tk o k o u lu tu s o h je lm a t ovat k ä ytä n n ö llisin keino lisätä ko e -eläin te nh oi-

Leikkaussali vastaa tasoltaan normaalia leikkaussalia.

Eristyshuoneessa oli tällä kertaa hiiriä.

• Kanin siisti "yksiö".

tajien pätevyyttä, m u tta K uo piossa jä rjeste ttävä puolen vuoden ko e -e lä in h o ita jie n peruskurssi tu skin enää lis ä is i h o ita jie n tie d o llis ta ja ta id o l­ lis ta p u olta . Tapaam am m e ko e -e lä ln h o ita ja t ker­ toiva t viihtyvän sä työssään, jo n ka he sanoivat sopivan ainoastaan eläinrakkaalle ih m ise lle , s illä koe-eläinkin kaipaa ja saa rapsutuksia.

Laboraattori H ely O ja op asti m eitä ja selosti laitoksen to im in ta a . V iim e vuonna la ito s kä ytti 2500 h iirtä , 1350 m arsua, 160 kania, 3000 rottaa, 1700 untuvikkoa, 10 kanaa ja 20 kissaa. Kerran la ito kse lla on o llu t yksi koira Tampereen keskus­ sairaalan ja Tampereen te k n illis e n korkeakoulun yh te istä koetta varten. K o ira lla k o k e iltiin palleaherm on su p istu kse n tah distajaa , jo ta voidaan käyttää he ng itysha lvau spo tilaa n hoidossa. Ko­ keen jälkeen koira p a la u te ttiin H e ls in k iin , m istä se oli lainassa.

Koe-eläim et kasvatetaan jo ko itse tai ostetaan jo ko kotim a asta tai u lko m a ilta . O stettavien e läin­ ten on oltava h yvin h o id e ttu ja ja hyväkuntoisia.

U lko m a ilta ostettaessa haittaavat k u lje tu kse t ja sop eu tu m isaika sekä tu o n tilu p ie n jä rjestä m ine n m elko paljon, m u tta to isa a lta kotim a in en koeeläinten tu o ta n to ei vastaa kysyntää. Hely Oja to iv o o k in , että koe-eläinten kasva tta jia tu lis i enemm än kotim aahan. K oe-eläinten hyvä laatu parantaa aina kokeiden lu o te tta vu u tta ja vähen­ tää näin tarvittavien koe-eläinten määrää. Kokee­ seen on e h d o tto m a sti valittava aina oikea eläin.

Hely O ja kertoi kokeissa käytettävien eläinten m äärissä tapahtuvan koko ajan vähennystä. Tu­ tu s tu im m e kahteen käsittelyhuoneeseen, jo is ta toise ssa o li la atikko , jo lla tarvittae ssa lopetetaan koe-eläim iä. Tähän la atikko on lasketaan koe-

eläin korissa ja sitte n la atikko on johdetaan säi­ liö stä h iilid io k s id ia . H iukan ilm aa raskaampana h iilid io k s id i laskeutuu korin po h ja lle aiheutaen e läim e lle syvän narkoosin ja s itte n lam auttaa h e n g ityse lim e t eli eläin tu ke h tu u . T oim enpiteenä täm ä on hyvin nopea (n. 30 sek) ja e läim e lle täy­ sin kivu to n.

E ristysosa stossa oli h iiriä , jo ilta p u u ttu i eräs h iirille om ina ine n viirus. Tämä v liru s saattaa le­ vitä jo p a e lä in te n h o ita jie n v ä litykse llä ja siksi e ristyso sa sto n h o ito ei ole heidän vastuullaan.

Seuraavaksi tu tu s tu im m e le ikkau sosa sto on , jo ka vastaa varu ste lu ta solta an norm aalia le ik­ kaussalia. Hely O ja kertoi s illä ku ite n kin olevan vain vähän käyttöä, koska he eivät käytä isoja eläim iä. E läinhuoneessa, jo nka kautta s iirry im ­ me ns. lika ise lle käytävälle, oli kaneja. Kanien yleinen kä yttö e läin koke issa perustuu osaksi s ii­ hen, että niiden korvien verisuo net ovat hyviä o t­ taa verikokeita. S iirtye ssäm m e eteenpäin Hely Oja kertoi m ie le n kiin to ise n to sia sia n ro tista . V illiro ta n e lin ik ä on noin neljä vuo tta , m u tta labora­ to rio ro tta elää vain noin kaksivuo tiaaksi eli on to ­ de ttu , että tie tty määrä stressiä ja ra situ sta lisää elinikää. Me ehkä saam m e m uutam an vuoden lisää yrittäessä m m e pelastaa koe-eläim iä! Suu­ rille e lä im ille varatut karsinat ovat ty h jin ä ja n iis ­ sä säilytetään häkkejä ja m uuta ylim äärä istä ta ­ varaa. V ie ra ilu lla o llu t koira s ä ily te ttiin aikanaan tässä karsinahuoneessa. K oirien käyttöö n ta rk o i­ tetussa huoneessa pidetään lis ä ä n ty m is tu tk im uksessa käytettäviä un tu vikko ja , koska huo­ neen yhteydessä oleva u lk o ilu tta m is ta rh a h e lp o t­ taa s iis tim is tä . Huoneessa oleva punainen lam p­ pu vähentää untuvikko jen ag gre ssioita .

11

Jä tim m e u n tu viko t ja s iirry im m e autoklaavihuoneen läpi p e s u tilo ih in . Pesim m e kätem m e ja p u h d is tim m e m u o vip u ssija lkin e e m m e d e s in fio i­ vaan m attoo n. B iolääketieteen koe-eläinlaborato rio s s a vierailu ja keskustelu la bo raattori Hely Ojan kanssa poistaa m onia h a rha luu lo ja e lä in ko ­ keiden su o ritta m is e s ta ja n iitä su o ritta v is ta lai­ to ksista . Jä lje lle jää kuva työ lle e n o m is ta u tu ­ neista tu tk ijo is ta , jo tka m yös m ielellään näkevät hyvin h o id e ttu ja koe-eläim iä ja vielä m ie lu u m m in o lisiva t n iitä näkem ättä, m ikä li tu tk im u k s e t voisi tehdä m u illa ke in o in . Hely O ja korostaa, e tte i ole kysym ys va ih to e h d o ista tu tkim u sm e n e te lm iä va­ littae ssa, vaan tu tk ija n on aina valittava paras m enetelm ä. K oe-eläim elle tu s k a llis ia koke ita ei

la ito kse lla su o rite ta ilm an narkoosia, verikokeet ovat ainoa h e tke llistä kip ua aiheuttavat to im e n p i­ teet. Yleensäkin ottae n koe kärsii aina, jo s eläin kärsii. Pätevä tu tk ija seuraa aikaansa, käyttää en­ s ilu o k k a is ia tu tkim u sm e n e te lm iä ja koe-eläim iä, s illä m u u to in hän ei ole kauaa tu tk ija . Ehkä näin­ kin?

T oivom m e voivam m e tule vaisuud essa kin vie­ railla biolääketieteen la ito kse lla siihen vielä tutu stu m a tto m ie n jäsentem m e kanssa. T ietojen ja m ie lip ite id e n vaihtam inen auttaa varm asti koeeläintä enemm än kuin tie tä m ä ttö m yyte e n perus­ tuva lu ule m in en. Ja auttaahan me haluam m e.

R iitta Salm i

Hiiri ja rotta koe-eläiminä In h o tu t ja raka ste tut siim ahännät, h iir i ¡a rotta, ovat onnettom uudekseen suuressa suosiossa k o ­ keellisen tieteen m aailm assa, s illä ne ovat pieniä, he de lm ällisiä, sopeutuvaisia ja ka ikkiruo kaisia ¡a käyvät m onessa tapauksessa m a llik s i ihm isestä.

Kansakaan ei ju u ri vastusta n iid e n käyttöä koeeläim inä, koska ne tunnetaan parem m in ruokakom eroiden vih eliäisinä tuh ola isin a, ku in söpöinä lem m ikkeinä. Kuten jo m o n a sti on to d e ttu : tasa­ pu oline n suh tautum ine n e lä im iin e i ole m eidän ih m iste n vahvim pia hyveitä.

Y livo im a ise sti suurin osa (60-80% ) koe-eläim istä on h iiriä (M us m u scu lu s). Luonnossa vilis tä jis tä on va litse m a lla ja ris te y ty k s in k e h ite tty peräti y li sata m o n en paino ista ja -väristä hiirika n taa. A lb iin o k a n to ja on en iten , m u tta la b o ra to rio i­ den h y lly iltä lö ytyy m yös m m . kerm anvärisiä, k ir­ javia, ruskeita, m u stia ja karva tto m ia I. "n u d e ” h iiriä . V iim e m a in itu t ovat esim erkki s u rku te lta ­ vista m u ta n ttika n n o ista , jo illa on jo k in pe rin n ö l­ linen sairaus tai puute (n u d e h iire llä kateenkorvan p u u ttu m in e n ), n iin että ne lu on nossa tu h o u tu i­ sivat alta aika yksikö n , m u tta jo ita la bo ratorio ssa ehdoin tah doin kehitellään sairauksien tu tk im i­ seksi.

H iiriä käytetään eniten ke m ia lliste n y h d is te i­ den puhtauden ja tehon kontrollissa, myrkyllisyystesteissä ja uusien y h d iste id e n ’’screening” -testauksessa. M uita huom a ttavia kä yttö a lu e ita ovat mikrobiologia, virologia, radiobiologia, syö­ pätutkimus ja käyttäytym istutkim us. S is ä s iit­ to iste n kantojen ke h ittä m ise n väitetään m uo do s­ taneen käännekohdan syövä ntutkim u ksessa , s il­ lä kud oksiltaan sa m a n la isilla h iirillä voidaan käyttää kud ossiirrän tä ä. (S is ä s iitto is e n kannan kaikki h iire t ovat id e n ttis iä aina kin jo ilta k in o m i­ n a isu u ksilta a n .)

R otta (R attus norvegicus) on m yös s u o s ittu la­ bo ra to rio id e n elin ka u tisva n ki; sitä on 10-15% ka ikista koe -eläim istä . Se on kesy, valpas ja vas­ taanottavainen, ja vaikka se hä kkiin su lje ttu n a saattaakin vaikuttaa type rä ltä, n iin type ryys lö y­ tyy p ike m m in kin ris tik o n to is e lta puolen. Rotta lu o kite lla a n ä lykkyysta so lta a n korkealle ja jo is ­ sakin o p p im isko ke issa se m enestyy ih m istä pa­ rem m in: eräässä sokke lo te stissä rotat o liva t k il­ p a silla o p is k e lijo id e n kanssa ja se lviytyivä t v o it­ tajina !

12

Tehtäessä koke ita ro tilla (ja e rity is e s ti m u illa ­ kin e lä im illä ) vähin vaatim us on, e ttä h o ita ja ja kokeentekijä ym m ärtävät tä ysin hoidokkejaan.

K oe rottien m enestym inen riippu u p a ljo lti y k s ilö l­ lisestä ho id osta, s iir te ly is tä ym . Rotat kaipaavat e h d o tto m a sti m yös la jitove reiden sa seuraa, jo s ­ kin tun gos häkissä on h yvinkin va h in g o llista .

Nuoret rotat tarvitsevat le ik k is in ä o le n to in a leikkim a h d o llisu u ksia .

Y m p ä ristö te kijö id e n m uu to kset vaikuttavat voim akkaasti rottaan. Se hätääntyy esim . s e lla i­ sessa tila ntee ssa, jo ssa sen h ä kkito ve rit viedään pois tu n te m atto m aa n yksi kerrallaan, ja k o e tila n ­ ne aihe utta rotassa stressiä lähes aina. S tressi taas tekee tu lo k s is ta ep äluote ttava t ja saa hel­ po sti sairaudet puhkeam aan, esim . h e n g itystie ta u d it ovat yle isiä rotalla.

R o ttia piinataan p a ljo lti sam oin kuin h iiriä k in toksikologiassa (m y rk y llis y y s tu tk im u s ), ravit­ semus-, käyttäytymis- ja syöpätutkimuksessa ja jo n k in verran fysiologiassa, farmakologiassa ja opetuksessa. T u tk im u k s is s a unohdetaan aivan liia n usein tu lo k s iin vaikuttavat m äärättöm ät te­ kijä t: tu u le tu s , eläin ten vu o ro ka u sirytm i, määrä häkissä, lo isto rju n ta a n käyte tyt kirp p u m yrkyt, lä m p ö tila jne. E sim . lä m p ö tila n nousu vähentää a lfa -klo ra lo o sin , m u tta lisää a m fe ta m iin in m yr­ k y llis y y ttä .

Verenotto on y le is im p iä to im e n p ite itä , jo ita ko e -e lä im ille tehdään. H iiriltä ja ro tilta verinäyt­ teet otetaan sydänpunktiolla (nukutuksessa), hännästä katka isem a lla pala pois ta i h iirillä sil­ mänurkasta. S ydä np un ktion jälkeen eläim iä käy­ tetään ilm e is e s ti usein uudelleen, m ikä li ne jää­ vät he nkiin!

Ruiskeiden anto ja aineiden anno ste lu voi ta­ pahtua m onella tavalla: oraalisesti, niska- tai vat­ sanahan alle, lihakseen, vatsaonteloon (vaarana elinte n v a h in g o ittu m in e n ), tai suoneen. O raali­ nen an no ste lu tap ahtuu työ n tä m ä llä pyöreäpintainen neulasysteem i eläim en kurku sta alas vat­ salaukkuun, ja m enetelm ä on varm asti etenkin ta ita m a tto m a n käyttäm änä m e lko ista kid u tu sta eläim elle.

N iistä kä rsim yksistä , jo ita ihm inen työn tä ä avuttom ien na p p isilm ie n eläm ään, saa hyvän ku­ van lu o m a lla katsauksen k o k e is iin , jo ita tehdään tava llise ssa am e rikkalaisessa farm ase uttisessa

#

laboratoriossa (periaatteet ovat sam at m eillä, m utta to im in ta on suppeam paa.) Farm akologian p iiriin kuuluvat e n sin näkin to k s ik o lo g is e t kokeet, jo is s a ei no rm a a listi käytetä n u kutusa in eita, eikä k ip u lie v itte itä . Särkylääkkeiden tehon te sta u k­ sessa eläinten kipu ei ole edes s ivu tu o te , vaan it­ se ta rko itu s, jo nka m äärästä ju u ri arvioidaan sär­ kylääkkeen voim akkuus. Kipu voidaan aiheuttaa eläim e lle kuu m alla levyllä, ihon p u ristu kse lla tai fe n y y lik in o n illa , e rittä in voim akasta kipua a ihe ut­ tavalla aineella, jo n k a ru isku tta m in e n e lä im iin saa ne vääntelehtim ään tuskasta. R o tilla tu tk i­ taan vatsahaavalääkkeitä site n , että rotat ensin kiedotaan m etallive rkkoo n ja upotetaan kaulaan­ sa m yöten veteen. T ällaise sta kä sitte lystä hä­ tääntyneinä rotat ääntelevät ja saavat vatsaverenvuotoa, jo ta sitte n yritetään parantaa vatsahaavalääkkeillä.

Suom essa Seppo Kaakkola on vuosina 1975-80 tu tk in u t d o p a m iin in , a s e ty lk o liin in , G A B A :n ja o p ia attien vuorova ikutusta ro ttie n aivoissa Hel­ s in g in Y lio p is to s s a farm ako lo gia n la ito kse lla ja ju lk a is s u t tu tk im u k s e s ta äske ttä in vä itö skirja n .

Y ksin kertaisem m in san ottuna tu tk im u s s e lvitte li herm oston to im in ta a .

R ottien k a llo ih in k iin n ite ttiin ruu veilla ja akryylis e m e n tillä ka n yyli, jo nka kautta niiden aivoih in in je k tio itiin e rila is ia aineita. T oise t näistä a ine is­

ta a ih e u ttiva t katalepsiaa (liik u n ta k y v y tö n tila , jo ho n voi liitty ä vapinaa ja jä ykkyyttä ), to ise t kiertävää liik k u m is ta ja to ise t kipuherkkyyden vähenem istä.

K ivu n tu n to kyvyn m a h d o llisista m uu to sta tu tk ittiin johtam alla rottien jalkoihin sähköiskuja!

Sähköiskujen antam inen e lä im ille on yleinen tu tkim u sm e n e te lm ä m aa ilm a lla ja S uom essakin s iitä ovat luoneet oman m uunoksensa I. Kääriäi­ nen ja P. VVikberg. Näin s iis k e h iitä m ä llä keh ite­ tään tu tkim u sm e n e te lm iä , jo ih in voi liitty ä suu­ ren kivun tu o tto ko e -e lä im ille — vaikkakin vain ro tille , n iin k u in he lp o sti sanotaan. Me e lä in su o ­ je lija t em m e useinkaan ole tie d o ilta m m e ja arvol­ tam m e yhtä p itk ä llä kuin m a in itu t tu tk ija t, m utta eläm än ku n n io itu kse ssa me voim m e o lla paljon p ite m m ällä. M eidän on ta ju tta va ja opetettava m u u tkin tajuam aan, että ’’vain” on liian halpa m äärite p ie n im m ä lle kin eläm älle, o li kyse sitte n valkoisesta h iire stä ja rotasta tai vajavaisena syn­ tyneestä ih m isla pse sta .

Rauhoittavan aineen testausta. Tuntikausia rotan on vahdittava punaista valoa sillä kun valo sammuu, rotta saa sähköiskun — ellei vipua no­ peasti paineta. Sen sijaan rauhoittavan ruiskeen jälkeen rotta istuu lattialla unohtaen punaisen valon ja sähkoshokit. (ann. piet. rev. 1978) ▼

13

Hakon W esterm arck

Koe-eläin — nykytieteen uhrieläinkö?

E rity is e s ti tu ska lliste n eläinkokeiden lukum ää­ rä on saatava vähenemään kautta m aailm an. Tä­ mä o li teema ia yksim ie lin e n lo pp utotea m us kan­ sainvälisessä LD 5 0 -sym po sium issa syyskuussa Uppsalassa, Ruotsissa. E nsim m äisen kerran e lä in su o je lija t, lä äke te ollisu us, lääkeaineiden t u t k ija t , lä äkin tövira no m aise t ja testin te k ijä t k o ­ ko o n tu iva t yhteisen neuvottelupöydän ääreen.

S ym p o siu m in o li jä rje stä n yt R uotsin koe-eläinto im ik u n tie n kesku sjä rjestö CFN (C entrala försöksd ju rsnäm n de n) yhdessä te rve ysm in iste riö n lääkeainelautakunnan kanssa. K oo lle o li k u ts u ttu 180 tu tk ija a eri m aista Intiaa ja E gyptiä m yöten pohtim aan, m iten tu rh a t tu s k a llis e t eläinkokeet v o ita is iin kokonaan lopettaa ja m iten vähennet­ tä is iin vira no m a isten vaatim at kokeet m in im iin tai saa taisiin ne korva tu ksi m u illa m en etelm illä.

Suom esta olivat m ukana Suom en E lä in suojelu yh d istykse n pu heenjohtaja pro fe ssori Hakon W esterm arck, V a ltio n lä äke lab ora to riosta tri Pekka Eränkö ja lä äke te ollisu ude sta FM IngeB ritt Linden lääketehdas M edicasta.

L D so -te stillä arvostellaan n ykyisin lääkkeiden, kasvinsu oje lu ain eid en , ta lo u ske m ika lie n ja ihonho itoa ine id en m yrkyllisyysa ste site n , että ko­ keen avulla m itataan ku in ka suuri annos aine tta

tappaa 50% kokeeseen kä yte tyistä eläim istä .

Koetta on arvo ste ltu ankarasti sen vuo ksi, että se m äärittelee tavallaan vain tappavan m yrkyllisyysasteen an tam atta m itään v ih je itä s iitä , m illa is ia h a itto ja alhaisem pi a n no stu s saa aikaan, eikä liio in e ro tte le h ita a sti m yrkyttä viä a ine ita nopeas­ ti vaikuttavista, m u tta k u lu tta a k o h tu u tto m a s ti koe-eläim iä.

K okouksessa e s ite ttiin k in vaihtoe hd oksi LD50te s tille koe -eläim iä säästävää ns. M ND L-m enetelm ää, jo llo in m ä ä rite ltä is iin suu rin annos a in e t­ ta, jo nka koe-eläin sietää kuo le m atta . T ällä het­ kellä kansainväliset m ääräykset vaativat ku ite n ­ kin LD so-testin tehtäväksi jo ka ise sta aineesta kaikissa maissa.

Koe-eläinten käytön tu n tu va vähentäm inen on tiu ke m m a lla valvonnalla ja kokeiden ennakkoar­ v o ste lu lla täysin m a h d o llista . Tämän ovat o s o it­ taneet R u otsissa vsta 1979 to im in e e t Koe-eläinto im ik u n tie n kesku sjä rjestö CFN ja e e ttise t to i­ m iku nn at, jo ita to im ii ku u si, yksi jo kaise ssa y lio p is to p iiris s ä . V. 1974 k ä y te ttiin R u otsissa koeeläim inä n. 22 000 koiraa, 4700 kissaa ja 423 000 hiirtä . V uosina 79-80 vastaavat n o in -lu vu t olivat 800, 800 ja 100 000, vuosina 80-81 250, 650 ja 50 000. Suom essa ei ta rkko ja vastaavia lu kuja ole saatavissa.

tyneiden määrä ei ole tila s to je n mukaan lisä ä n ty­ nyt S uom essa viim e vuosikym m eninä.

L iia llis e n k ie lto lin ja n seurauksena saatetaan jo u tu a ojasta a llikko o n : esim . keino te koiste n m akeutusaineiden kie ltäm in en voisi lisätä sokerin ku lu tu sta .

Suoritetaanko kanan alkioilla testatuista ai­ neista vielä jatkotutkimuksia koe-eläimillä?

Ei tä llä la ito kse lla . Jos pystytään oso ittam aa n, m iten ja m ih in kohteeseen aine vaikuttaa alkion kudoksissa, ja tk o tu tk im u k s e t eivät ylipäänsä ole tarpe ellisia.

Millä aloilla uskot piakkoin olevan mahdollista korvata eläinkokeet vaihtoehtomenetelmin?

Juuri te ra to lo g ia ssa eläin koke et voidaan hyvin p itkä lle korvata m u illa m e n e te lm illä . S ikiö n ke h itysvaihe on sam anlainen e lä im illä ja ih m is illä , m utta raskausvaihe erilaine n, m ikä ei pu olla eläinkokeiden käyttöä.

Minkä syiden uskot lähinnä jarruttavan vaihtoehtomenetelmien tutkimista ja käyttöönottoa?

A inakin te ra to lo g ia ssa eläinkokeet ovat to tu ttu tapa, helppo ja nopeakin o m a lla tavallaan, eivät­ kä eläinkokeet vaadi u u d e lle e n ko u lu te ttu a henki­ lökuntaa.

Onko perheessäsi lemmikkieläimiä?

M eillä on tällä hetkellä kaksi kissaa neljän lap­ sen lisä ksi. Vielä eloku ussa m e illä o li koko na i­ nen kissa po ikue , m utta s iitä m eidän o li raskain sydäm in luovuttava ja an no im m e pennut lu o te t­ taviin ko te ih in . A ika ise m m in m eillä on o llu t mm. papukaijoja ja koira. A suin pienenä kerrostalossa ilm an ainuttakaan le m m ikkie lä in tä ja päätin, että hankin isona ta lo n , jo ssa on paljon kukkia, lapsia ja eläim iä.

E sim erkiksi siitä , kuinka lapsessa kasvaa vas­ tuu avuttom am piaan kohtaan, kerron, m itä po i­ kani K iia teki kerran k o u lu sta tu ltu a a n . Hän o li väsynyt ja nälkäinen, m u tta nähdessään kissa m ­ me M is tin olevan m yös nälkäinen, hän m eni s iltä seisom a lta kauppaan ostam aan M is tille syötä­ vää. Vastauksena kysym yksee ni, kuinka hän me­ ni ensin kauppaan, vaikka o li nälkäinen, hän sa­ noi M istin olleen nälissään, eikä M is ti pysty itse menemään kauppaan.

BO LUNDBERG JA ATEROSKLEROOSIN TUTKI­ MINEN

ha astattelija na R iitta Salm i Kuvat: Sam i Bläberg

A pu la isp ro fe sso ri Bo Lundberg Turun Y lio p is ­ ton (Abo Akadem i) B iokem ian ja ferm asian la i­ to kse lta sai m yös 15 000mk suu ruisen stip e n d in tu tkim ukse en sa, jo ssa hän s o lu v ilje ly te k n iik a n avulla selvittä ä lip id ie n (rasvojen) roo lia ateroskle roo sin I. verisuonten ha urastuskovettum ataudin syntym ise ssä (jo ta voi kutsu a m yös veri­ suonten ka lkke u tu m ise ksi). T arkoituksena on tu tk ia m ekanism ia, jo lla ko le ste ro li s ito u tu u ja m e ta b o lo itu u verisuonten so lu is s a ja rasvahap­ pojen o su u tta tapahtum assa. S tipe nd i käytetään so lu viIje lyla b o ra n tin palkkaam iseen.

V erisuonten ka lkke u tu m ista on tu tk ittu paljon e lä im illä , m utta tu lo k s e t ovat usein ollee t ris k i­ a lttiita ja jo h to p ä ä tö kse t täten epävarm oja. S itä­ p aitsi on o s o itta u tu n u t, että eläinkokeiden tu lo k ­ set voidaan vain o s itta in soveltaa ihm iseen.

SYMPAATTISET TIETEENTEKIJÄT — stipendinsaajiem m e haastattelu E nsim m äistä kertaa Suomen h isto ria ssa Koeeläinten S uojelun Säätiö on ja ka n u t apurahoja e lä in koke ettom alle tieteelle. S tip e n d it lu o vu te t­ tiin K u lttu u rita lo lla suuren ko n se rttim m e yhteydessä 9 70 MARKETTA KARKIN EN-JÄÄSKELÄINEN JA AVITA M IINIEN TERATOGEENISUUS Lääketieteen ja kiru rgia n to h to ri ja kokeellisen pa tolo gia n d o se n tti M arketta Karkinen-Jääskeläinen P atologian la ito k s e lta sai 15 000 mk su u ru i­ sen stip e n d in tu tk im u s ty ö h ö n s ä , jo ssa arvioidaan uusien, syn te e ttis te n A -v ita m iin in jo h d o ste n te­ ratog ee nisyyttä I. s ik iö lle v a h in g o llis ia va iku tu k­ sia k u d o svilje lyo lo su h te issa . K yseisten aineiden kä yttö on yle istym ässä ih o ta u tllä ä kke in ä , m utta niiden terato gee nisyyttä ei ole ju u ri lainkaan tu t­ k ittu . K uite nkin tiedetään jo vanhastaan, että Av ita m iin it aiheuttavat y lia n n o s te ttu in a epäm uo­ d o s tu m ia s ik iö lle , esim . su u la kih a lkio ta .

T u tk im u s suoritetaan a n no sta m alle retin oideja (A -v ita m lin in jo h d o ksia ) kanan a lkio n s o lu k o ille ja vertaam alla kä site ltyje n ja k ä sitte le m ä ttö m ie n a lkio ku d o ste n k e h itysta p a h tu m ia to is iin s a .

S ikiöva urio koke ide n tu lo k s ia ko e -e lä im illä ei voida tu rv a llis e s ti soveltaa ihm iseen, koska eläinten raskausaika, istukkarakenne ja e lin to i­ m in n o t poikkeavat suuresti ihm isen vastaavista.

Sen sijaan sikiö n ke h itykse n päätapahtum at ovat hyvin sam a nka ltaisia sekä kanan, hiiren e ttä ih­ m isen a lk io lla . T u tkija m m e on aikaise m m in käyt­ tän yt kanan a lk io ta tutkiessaan viruksen a ih e u t­ tam aa ka ih ia ja pitää te kn iikka a e rittä in ty y d y ttä ­ vänä.

Mitä mieltä olet LDgg-kokeista?

Jä rje ttö m iä . T ulo kset eivät m itenkään voi olla tie te e llis e s ti tarkkoja, koska n iih in vaikuttavat niin m onet seikat. T u tk ija saa tarkoitu spe rien sä mukaan m elkein m illa is e t tu lo k s e t tahansa jä r­ je stä m ällä o losu htee t ja v a litse m a lla oikean koee lä in la jin ja -kannan.

Kuinka olet ryhtynyt tutkimaan juuri patolo­ giaa ja ennen kaikkea käyttämään kudosviljelyä tutkimuksessasi?

P atologian pariin jo u d u in lähinnä sattum an kautta. O piskeluaikanani kirjo itta e ssa n i o p p ila sa ine tta tapasin Lauri Saxenin ja hän e h d o tti m i­ nulle patologiaa. T erato log iasta k iin n o s tu in , koska m in u lla on om ia lapsia, eikä m in u sta ole o ikein , että 5% la p sista syntyy e p äm u odo stune i­ na. (80% vaurioiden syistä jää se lvittä m ä ttä .)

T eratologian valinn asta seurasi lu o n n o llis e s ti kudo svilje lyn käyttö.

Bo Lundberg, kuinka olet ryhtynyt suoritta­ maan tutkimusta juuri kudosviljeiyllä; ovatko va­ lintaasi kenties vaikuttaneet eettiset syyt?

O sitta in . V a lin ta n i on useam m an syyn y h d is­ telm ä: k u d o svilje lyte kn iika n ke h ittym in e n on teh nyt sen yhä kä yttö ke lp o ise m m a ksi om a lla a lallan i viim e vuo sikym m en ellä, ja to isa a lta ku­ d o s v ilje iy llä saadaan lu otettavam p ia tu lo k s ia ja ee ttise m m in kuin e läin koke illa.

Kuinka paljon patologian laitoksella käytetään kudosviljelyä?

L a itokse lla m m e käytetään v o itto p u o lis e s ti ku­ d o svilje lyä , koska pidäm m e s illä saatuja tu lo k s ia tie te e llis e m p in ä kuin e lä in ko ke illa saatuja.

Kuikahan paljon Suomessa käytetään kudosviljelyä suhteellisesti ottaen?

U sko isin että Suom essa suoritetaan k o h ta la i­ sen paljon k u d o s v ilje ly tu tk im u s ta .

Käytännössä vaikuttaa usein siltä, ettei tieteel­ linen tutkimuskaan pysty suojaamaan ihmistä vaarallisilta kemikaaleilta. Mitä ajattelet tästä ongelmasta?

Olen sitä m ie ltä, että tieteen tu lo k s ia o lis i po­ pu la risoita va enem m än, tuotava selkeässä m uo­ dossa kansan tie to o n . T oisa alta on vaarana, että ih m ise t kuvitte leva t ym päristövaaroja suurem ­ m iksi kuin ne to d e llisu u d e ssa ovatkaan ja stres­ saantuvat suo tta . Esim . epäm u odo stune in a syn-

Millä tavoin vaihtoehtomenetelmien käyttöä voitaisiin edistää?

E ng la ntila in en lise n ssisyste e m i, jo lla pysty­ tään ko n tro llo im a a n , ketkä tekevät eläin koke ita ja m ih in ta rk o itu k s iin , o lis i hyvä. Päätösten o lis i lähdettävä korkeam m alta ta h o lta . U sko isin , että ihm isen asenne e lä in ko ke isiin on lu o n ta ise sti negatiivinen ja p itä is in tärkeänä, että vanhem m at ohjaavat lastensa su h ta u tu m is ta e lä im iin o ike a l­ le tie lle esim . ha nkkim alla lapselle eläim en, jo sta hänen on pidettävä huolta.

Kuinka paljon kudosviljelyä käytetään tällä hetkellä ateroskleroosln tutkimisessa?

Suom essa ja R u otsissa ei kovinkaan paljon.

Suom essa käyttö on k e s k itty n y t tie tty h in paik­ ko ih in ja ryh m iin Turussa ja Tam pereella.

Uskotko, että ateroskleroosin tutkimisessa oli­ si mahdollista edetä vaihtoehtomenetelmien avulla yhtä suuresti — vaikkakin ehkä eri tavalla kuin eläinkokeiden avulla?

Uskon ilm an m uuta. Eläinkokeet antavat usein ris tiriita is ia tu lo k s ia käyte ttyje n eläin la jie n mu-

14 15

kaan; so lu v ilje ly s s ä voidaan käyttää ih m isso lu ja .

Esim . lo p o p ro te iin itu tk im u s verinä ytteistä y h d is ­ te ttyn ä s o lu v ilje ly y n antaa lupaavia tu lo ksia .

Millä tutkimusalueilla Turun Yliopistossa käy­ tetään kudosviijelyä?

Lähinnä yleisessä b io lo g ia ssa ja opetuksessa, ei niinkään varsinaisessa tutkim ukse ssa.

Minkä syiden uskot jarruttavan vaihtoehtomenetelmien käyttöönottoa?

Ei ole sop ivia tilo ja , te kn iikka ei ole e d is ty n y t riittä v ä s ti vaihtoe htom e nete lm ie n käyttäm ise ksi jopa tu tkim u kse ssa ja ko u lu te ttu h e nkilöku nta p u u ttu u . On helpom paa käyttää vanhoja mene­ te lm iä ku in luoda kokonaan uusi systee m i. T oi­ saalta vaihtoe htom e nete lm ie n kä yttö kin tulee k a lliik s i; esim . ku d o svilje lyssä käytettävät kem i­ kaalit saattavat o lla h yvinkin hinnakkaita. Sanoisin k in , että tä lla iste n stipe nd ien kaltainen rahal­ linen tu ki on e rittä in tärkeää va ih to e h to tu tk im u k selle.

terato gee nisuutta selvittävään p ro je k tiin . T arkoi­ tuksena on kehittää k a n a n a lkio illa tehtävä m utage en isyystesti (m utageeninen = krom o som im u u to ksia aiheuttava), jo n ka avulla v o ita is iin va­ lita ja tk o tu tk im u k s iin e p ä iltyjä ep äm u odo stum ia aiheuttavia aineita.

T erato log isessa tu tkim u kse ssa käytetään run­ saasti koe-eläim iä, m u tta em on ja poikasten sekä poikasten ke skin ä isistä su h te ista jo h tu e n (koko, s ija in ti kohdussa) saatujen tu lo ste n a rv io in ti ja vertailu on vaikeaa. Kanan a lk io ita käytettäessä vältytään tä lla is ilta on g e lm ilta .

Sipo, kuinka paljon olet opiskelussasi joutu­ nut tekemisiin vaihtoehtomenetelmien kanssa?

E läintieteessä m elko vähän, p e rin n ö llisyyste steissa enem m än, koska ku d o s v ilje ly soveltuu pa­ rem m in p e rin n ö llisyystie te e lise e n tutkim u kse e n .

Minkä syiden uskot estävän vaihtoehtomenenetelmien käyttöä?

T ekniset vaikeudet ovat aina kin yksi syy.

Onnitteluja 20-vuotisjuhlamme johdosta

KIRJE BRIGITTE BARDOT’ lta (käännös Päivi V iin ika in e n ) Saint-Tropez 5. lo kaku uta 1981 Hyvät ystävät, Paljon onnea yh d istykse lle n n e ja s ille hyvälle ty ö lle , jo ta ja tku va sti tee tte!

K ahdenkym m enen vuoden ajan ovat sam anlai­ set yh d istykse t kuin teidän työske nne lle et m yös Ranskassa saavuttaakseen jo n k in la is ia tu lo ksia .

M utta vasta tänä päivänä on m yös yleinen m ie­ le n kiin to alkanut k o h d istu a siihen näytelm ään, joka käydään p ä ivittä in la bo ratorio id en s u lje ttu ­ jen ovien takana. S iksi pa kottaud un kin usko-

Millä tavoin vaihtoehtomenetelmiä voitaisiin edistää?

R ahoituksen lisääm inen o lis i o le n n a isin ta , s il­ lä uuteen siirty m in e n on aina k a llis ta ja se vie m yös aikaa.

B rig itte Bardot

Onko tutkimasi testisysteemi käytössä muual­ la maailmassa?

Kanan a lk io illa tehdään ilm e is e s ti m elko pal­ jo n tu tk im u k s ia , m u tta jy rs ijö itä käytetään edel­ leen yliv o im a is e s ti eniten. Eräs am erikkalainen tu tk ija tekee työ tä ju u ri sam alla te stisyste e m illä , jo ta aion käyttää.

Miten vaihtoehtomenetelmien tutkimista ja käyttöä voitaisiin mielestäsi edistää?

E rittäin tärkeää o lis i saada kou lu tu ksee n lisää o p etusta vaihto e h to m e n e te lm istä . M uita tärkeitä alueita ovat lainsäädäntö ja p o hjoism a ine n yh ­ te istyö . Asiaa koskevat säädökset o lis i saatava yh te n ä iste ttyä eri p o h jo ism a issa ja esim . LD50testie n tu lo ste n p itä is i päteä joka pojoism aassa, e tte i koke ita ta rv its is i to ista a .

Onko perheessäsi lemmikkieläimiä?

M eille on ju u ri tu llu t kissa np oika , jo ka on ko­ vin s u o s ittu perheessä, etenkin kaksi tyttö ä m m e ovat kovin ih a stu n e ita siihen . K a u p u n kiym p ä ris­ tö ei to s in ole paras m ah do llinen kissa lle , m utta m eillä on onneksi piha, jo ssa voi ja lo ite lla .

SIPO VANHAN EN JA KUMITEOLLISUUDEN TERATOGEENIT Sipo Vanhanen opiskelee bio lo g ia a H e lsin gin Y lio p is to s s a p e rin n ö llis y y s tie d e pääaineenaan ja hän sai 1000 mk stip e n d in pro gradu -työtää n var­ ten, jo ssa hän painiskelee te ra to lo g iste n o n g e l­ m ien kanssa. Työ suoritetaan T yö te rve ysla ito k­ sella ja se liitty y k u m ite o llis u u d e n kem ikaalien

16

Mitä mieltä olet eläinkokeista ja toisaalta ka­ nan alkioiden käytöstä teratologiassa?

T erato log iset eläinkokeet ovat usein m elko s u m m itta is ia ja m ie ltä vailla . Koetta ei aina suu n­ n ite lla h u o le llis e s ti, käytetään ep ätieteellisen pientä määrää koe-eläim iä ja koeraporteissa saa­ tetaan jä ttä ä m a in itse m a tta ole n n a isia a sio ita , esim . kä yte tty eläinkanta. Eivätkä nämä ole on­ gelm ia yksin terato log iassa . Yhtenä ikävänä p iir­ teenä koe-eläinten käytössä on m yös se, että samaa e läin tä voidaan resurssien säästäm iseksi käyttää useam m assa kokeessa. Vaikkei tämä välttä m ä ttä olekaan e lä im e lle tu s k a llis ta , ei se ole m yöskään tie te e llis tä .

Kanan a lkioide n käyttöä on k ritis o itu s illä pe­ rusteella, että ne käyvät parem m in m a lliksi lin ­ nusta kuin nisäkkäästä.

Onko sinulla kotieläimiä?

On, kaksi seeprapeippoa n im iltä n sä Charles (Darwin) ja Marie (C urie) ja d a lm a tianko ira Dami.

Aiotko jatkaa tällä tutkimuslinjalla?

M a h d o llise sti. Tässä vaiheessa on vaikea sa­ noa m itään varmaa, riip p u u hiukan graduni on­ n istu m ise sta .

maan, että suuri yle isö to d e lla kin alkaa tuntea k u n n io itu s ta e läim iä kohtaan. Liian usein pidä m ­ me eläim iä vain o le n to in a , jo illa ei ole m itään ar­ voa!

Teidän to im in ta n n e ja e sim erkkin ne rohkaisee m yös m eitä ranskalaisia, s illä va lite tta va sti e lä in ­ ten kärsim ykset eivät ole s id o tu t va ltio id e n ra­ jo ih in .

Olen kaikesta sydäm estäni kanssanne ja us­ kon, että kaikki suo m alaise t ovat v a lm iita au tta­ maan m eitä voittam aan täm än vaikean ta iste lu n .

V ilp ittö m ä s ti o n n ite lle n ja m enestystä to iv o t­ taen,

fh iö m m .

y k ilis ty k u n

KUKKASRÀHASTO

Kirjaarvostelut Tapio Kaitaharju: MAAÄIDIN KIRJA (Gummerus) (Kirjan esittely) R aili Vesanen Ihm inen ja lu o n to k u n n io ittiv a t toisiaan ystä­ vinä siih e n aikaan kun ih m ise llä o li vähemmän tietoa ja enem m än viisautta. Ihm inen o li vähävoim ainen ¡a heikko, lu o n to suu rivo im ainen ¡a m ah­ tava pienen ih m isen rin na lla . Ystäviä he ku ite n kin o liv a t keskenään.

L u onto lu o v u tti ih m ise n käyttöö n n iitä antim ia, m itä s illä eri se u d u illa o li. Ihm inen sai vapaasti käyttää lu o n n o n kasvattam aa ravintoa, hänet vie­ läpä o h ja ttiin sen lu okse kun hän vain m u is ti s it­ ten k iittä ä kaikesta ja h yvittä ä h a ltijo ita ja m uita lu on non ilm e n tym iä . M yös vaatteet ja suojan k y l­ m yyttä ja m yrskyä vastaan hän sai lu o n n o lta , ra­ kastam altaan M aaem olta.

Näin Tapio K aitaharju — kaukoparantaja ja sel­ vännäkijä — jo h d a tte le e lu kija nsa M aaäidin k ir­ jan kiehtovan salaperäiseen m aailm aan. Hän ker­ too ensin M aaem on (lu o n n o n ) ja ihm isen välises­ tä vuo rova ikutukse sta kauan sitte n . Hän käy lä­ vitse ih m iskun na n h is to ria llis ia vaiheita koske­ tuksessa M aa äitiin. Ih m isku n ta ja lu o n to ovat m uun m uassa s illä tavoin yhteydessä to is te n s a kanssa, että M aaäidissä tap ahtun ee t ja ta p a h tu ­ va) m uu to kset jo h tu va t m eistä ih m is is tä . Tie­ tom m e on lisä ä n tyn yt liikaa ja viisaute m m e u n o h tu n u t — s ik s i M aaäiti voi tä llä he tkellä hyvin h u o n o sti. Suorastaan pelottavaa ja s u ru llis ta on lukea K aita ha rjun kuvauksia M aaem om m e kas­ voissa ta p a h tu n e ista m u u to ksista . Hänen m u­ kaansa ainoa keino ih m isen ajattelu ta van m u u t­ tum ise en ja u u d istu m ise e n on rakkaus ja ym m är­ rys lu o n to a kohtaan, e e tte riru u m iim m e v ä lity k ­ sellä.

Johdannossaan K aita ha rju varoittaa: "T ätä kir­ jaa on varmaan hyvin vaikea ym m ärtää sellaisen ih m isen , jo ka on sokeasti o m a ksun ut m e ille ope­

18

tetun m a te ria listise n eläm änkatsom uksen ja lu ottaa siihen yhtä vuorenvarm asti kuin omaan p a n k k itiliin s ä . ” Hän kertoo, että kaikella on tie ­ täm ättöm än m o n iin ta s o ih in rakennettu henki­ nen o le m is p u o li, jo ssa to im in ta tap ahtuu lu o n ­ nonlakien m uka ise sti. K uitenkaan lu o n n o n tie ­ teen keino in ei voida edetä m o n ille ta s o ille kuin hyvin lähellä olevaan rajaan a sti, koska pian saa­ vutetaan e rittä in korkeat värähtelyt. Ihm inen itse ku ite n kin su o ritta a "tu tk im u s ty ö tä " hyvinkin p it­ källe, jo s hänellä vain riittä ä u ska llu sta.

K aitaharju kuvailee M aaäidin kirjassaan hyvin h e llyttä vä llä ja k ie h to va lla tavalla m etsien pu ita, niiden suu rta v iis a u tta ja e ritte le e tarkasti kuusen koivun ja katajan lu on te et. K uusi on syvä llisin ja sen viisaus u lo ttu u kauas. Kataja on tu n te e llin e n ja koivu n e itsee lline n. Puu on elävä o le n to sa­ m oin kuin ihm inen ja e läin . S illä on vain erilaine n tehtävä, koska se on s id o ttu p a iko illeen . K a u n iis­ ti k irjo itta ja kuvailee puiden lu on netta ja om ia .. ju ttu h e tkiä ä n niide n kanssa. K o s k e tta v a s i hän kertoo, m iten vaikealta alussa o li tu n tu n u t esi­ m erkiksi saunavastojen ta itta m in e n , m u tta o p p i­ neensa oikean suh ta u tu m ista va n väh itellen . Puu ei välttä m ä ttä kärsi s iitä , että se kaadetaan, m utta kaatam isen tä ytyy tapahtua suu rella kun­ n io itu kse lla , eikä p u ita saa tu h la ta m ie lin m äärin turhan takia. Sam oin tulee suh tautua tie ty llä har­ tau della kaikkeen elävään, esim e rkiksi kasvien käyttäm iseen ravintona. M onet kasvit luovuttavat ilokseen hedelm iä ja ikäänkuin antavat itsensä käyttöö m m e. P uita ja kasveja ei siten voi pitää sam anlaisina TUNTEVINA elävinä o le n to in a kuin ih m istä ja eläintä — n iillä on erilaine n o le m u s­ pu oli ja erilainen tehtävä. H u om a utetta koo n, että n iillä on k o s o lti enem m än viis a u tta kuin m eillä ih m is illä , niiden n u o re m m illa ystä villä .

K aitaharju kertoo la aja sti ja värikkäästi m yös to n tu is ta ja p e iko ista , n o ista m etsän elävistä, jo ita hyvin harva on nähnyt, m u tta jo id e n ole­ m assaolo s ilti on k iis ta to n . Ne ovat veikeitä ja kenties vähän pe lo tta via kin o le n to ja , jo tk a jo sku s voivat vaikuttaa s u u re stikin ih m iskun na n ja Maaä id in koh talo on , m u tta tarvitsevat s ilti aina s il­ lo in tä llö in ih m is te n k in apua. Kun kävelee syvällä m etsässä, voi tun te a selvästi to n ttu je n , pe ikko­ jen ja h a ltijo id e n lä snäolon, m u tta harvinaista on Kaitaharjun tavoin kyetä a istim aa n n iitä s ilm in ja korvin. Lu on no nhe nkiä on m aalla, m erellä ja ilm assa, ja kaikkia näitä M aaäidin kirjassa kuva­ taan kovin m ie le n k iin to is e lla tavalla ja selkeän u sko tta vasti.

K aitaharjun kirja ssa on yksi sellainen luku, jo ka kiin n o sta a m eitä e lä in s u o je lijo ita e rity is e s ti.

Sen n im i on "N uore m m at veljem m e ". Hyvin k iin ­ nostavasti siin ä tu tk ita a n ih m isen ja eläim en vä­ lis iä eroja ja tullaa n siih e n tosia sia an, että ih m i­ nen käyttää väärin valtaansa e lä im iin nähden.

M utta kaikki vää rin käytökset ih m ine n jo u tu u so­ vittam aan syyn ja seurauksen (karm an) lain m u­ kaisesti. K aitaharju huom auttaa, että alun perin o li ta rk o itu s käyttää ravintona vain kasvikuntaa, m u tta jo ssa in vaiheessa ihm inen on o tta n u t it ­ selleen laajennetun oikeuden e li ruvennut syö­ mään lihaa. K aitaharju arvostelee jy rk in sanoin te o llis tu n u tta lih a n tu o ta n to a . Hän korostaa näin kasvatetun lihan v a h in g o llis ta va iku tu sta ih m i­ seen.

M aaäidin kirjassaan K aitaharju puhuu e lä in ko ­ keista o ts ik o lla "S ija is k ä rs ijä t". Lainaan tähän lo pu ksi tuo n luvun m ilte i kokonaan, s illä siin ä on kä site lty koe-eläinasiaa hyvin selkeällä ja e h d o t­

to m a lla tavalla, vastaansanom attom an sesti ja o ikeu den m uka isesti.

re h e lli­

Eläinten käyttäm inen lä ä ke tie te e llisiin ja m u i­ hin tie te e llis ik s i k u ts u ttu ih in ko e ta rko itu ksiin on ka ikkia lliste n keh itysia kien kannalta katsottuna suurta ju lm u u tta , jo n ka saattaa keksiä vain ih m i­ sen äly. Luonnon kie rto ku lu ssa ei ole m itään vas­ taavaa, vaan ka ikki to te u tu u tapahtum ana m issä kuolem a antaa tilaa uudelle eläm älle.

Tuntuu silta , että tie te e llis is tä kokeista vain p ie n i osa v o ita is iin katsoa tod ella v ä littö m ik s i palvelem aan ih m is tä lääketieteen alueella. Tältä­ kään osalta ih m ine n e i saa ka rm a llista vapautus­ ta, koska ystävää — lu o n to a — e i ole oikeus kä y t­ tää näin hyväksi. Ihm isen p itä is i selvittää täm än­ kaltaiset, u se im m iten itse väärällä elinta valla a i­ h e u te tu t vaikeutensa m uu lla tavoin kuin kä yttä ­ m ällä hyväksi avu tto m ia eläim iä.

Koska eläim et eivät ole kyenneet vastarintaan on niide n kä yttö ko ke isiin o llu t helppo ratkaisu, eikä kysym ystä ole tarvin nu t edes m ie ttiä . Jos tilanne o lis i o llu t toisenlainen, o lis i tieteessä lähd e tty etsim ään kokonaan uusia m enetelm iä, jo tka o lis iv a t saattaneet tuottaa parem pia tuloksia.

Tuntuu siltä , että ko e tu lo kse t ovat m onessa ta­ pauksessa p u u tte e llis ia , jo sku s ehkä harhaanjoh­ tavia, koska ih m ine n ja eläin ovat rakenteeltaan varsin erilaisia.

Tapio K aitaharju on aikaise m m in ju lk a is s u t teokset "T u h o u tu u ko ihm inen"(1973) ja "A va rtu ­ va eläm ä"(1975)

H aluatko iku istaa le m m ik k is i upeaksi m aala­ ukseksi. N yt S in u lla on siihen m a h d o llisu u s, s il­ lä yhd istyksem m e jäsen ta ite ilija G lory de CockF ritsch on e rik o is tu n u t elä in m a a la u ksiin . Sam al­ la autat ko e -e lä in su o je lu työ tä , koska ta ite ilija ei ota maalauksen hinn asta itsellee n, kuin ainoas­ taan m ateriaa liku sta nn ukset, lo p u t jäävät y h d is ­ tykselle. Lähetä le m m ikistä si useam pia värikuvia to im is to n osoitteeseen, to im ita m m e ne edelleen ta ite ilija lle .

M a a -ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö on pyytä nyt yh­ d is ty k s e ltä la usu ntoa uudesta e lä in su o je lu la ista .

Lain on kaavailtu astuvan voim aan vuoden 1983 alussa. V oit lukea la usu ntom m e to isa a lla tässä lehdessä.

KUN HALUAT PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA LEMMIKISTÄSI PARAS MENNÄ STOCKMANNILLE.

DU VILL JU TA VÄL HAND OM DITT LILLA DJUR DÄRHEMMA? Bäst a tt gä tili S tockm a n n, som har e tt s to rt urval torrföda, konserver, vita m in p re p a ra t, värdm edel o ch -tillbe h ör.

A lit fö r d itt kära keldjur.

M o n ip u o lis e s ta v a lik o i­ m asta lö yd ät kuivam uonat, sä ilykkeet, v ita m iin iv a lm is te e t, h o ito a in e e t ja -välineet — kaikkea le m m ik ille s i.

KENNEL 2. KERROS

KENNEL 2 VÄNINGEN

STO CK M A N N h i e s i is iis i

19

V alitettavasti kaikki halukkaat pupujen m yyjät eivät n iitä saaneet. M eillä o li vaikeuksia va lm is­ tajan kanssa ja nyt em m e enää näitä pu pu ja saa.

K a ikille te ille jo id e n tila u s on täällä täytyy m inun pa ho itellen sanoa, että pu pu ja ei enää saada, jo ­ ten em m e voi n iitä te ille lähettää.

O lem m e keränneet lippa id en kanssa rahaa e lä in te n viiko lla . K eräyspaikkoina olivat 3-sepän patsas ja SOKOksen kulm a. Keräyksen tu o tto o li 1200 markkaa. A ika kiva sum m a, kun ottaa huo­ m io on sen kerääntyvän pikkura hoista .

Y h d istykse ltä m m e p u u ttu u SUO M I-ENG LANTI sanakirja. Jos jo lla in jäsenelläm m e on m a h d o lli­ suus la h jo itta a m e ille täm ä kirja, n iin o lis im m e k iito llis ia .

H e lsin g in e lä in s u o je lu y h d is ty s antaa eläinten hautausm aalta paikan koe-eläinten m u isto m e rk­ kiä varten. KIITOS HELSINGIN ELÄINSUO JELUYHDISTYS.

R iitta Salm i o li kesällä 15-23 e loku uta N o rd is­ ka S am fu nde tin jä rje stä m ä llä le irillä . S ie llä kes­ k u s te ltiin mm. vuoden 1982 yh te ise stä p o h jo is ­ m aiden jä rjestä m ä stä eläin tenvu od esta ja R uot­ sin n ykytila n te e sta . Leiri sai le h d is tö ltä paljon hu om iota.

Päivi V iin ika in e n on o llu t B rysselissä C o a lito n M ondiale pour L 'a b o lito n de la V ivise ctio n in jä r­ jestäm ässä kokouksessa. Kokouksessa ju lk is te t­ tiin o p is k e lijo id e n peruskirja. Päivi v a littiin o p is ­

k e lijo is ta koostuvan ryhm än jä sen eksi, hän h o i­ taa yhte yksiä p o h jo is m a is iin o p is k e lijo ih in . Ko­ kouksesta tarkem m in to is a a lla tässä lehdessä.

Lokakuussa ja e ttiin jä lle e n lääketieteen nobelin pa lkin n o t. Sen saivat am erikkalaiset Roger Sperry ja David Hubel ja ruotsalainen Torten W iesel. Heidän tu tkim u ksia a n luonnehditaan hy­ vin m e rkittä viksi. Sperry on tu tk in u t aivojen eri osia. K is s o illa hän on ka tka issu t eri a ivo p u o lis­ koja yhdistävät herm oradat. S ilm ästä tule vat nä­ köherm ot jakautuvat kah tia siten , että vasem ­ paan a ivo p u o lisko o n tulevat havainnot lähtevät s ilm ie n näkökenttien vasem m ista p u o lisko ista , ja oikean aivo p u o lisko n havainnot näkökenttien o ike ista p u o lisko ista . H erm oratojen katkaisun jälkeen a ivo p u o lisko t saivat havaintoja vain kum ­ p ikin to is e s ta silm ä stä . A iv o p u o lis k o ille v o itiin näin antaa ris tiriita is ia tie to ja . Kissan a iv o p u o lis ­ kot oppivat ris tiriita is ia a s io ita (tu lo s ta lu on neh­ ditaan "s e n s a a tio k s i"). K issa voi oppia vasem ­ m alla silm ä llä ä n , että se saisi ruokaa vipua pai­ nam alla, oikea lla s ilm ä llä se saa tto i op pia, että sama vipu tu o tta a säh köiskun. K äyttäytym in en riip p u i s iitä , kum pi silm ä o li auki.

Hubel ja W eisel a lo ittiv a t nä kö h a va in to tu tkim uksensa jo 1960-luvulla. He ovat käyttäneet koe-eläim inä kisso ja ja a p in o ita , jo illa he seurasivat m iten näköhavainto kulkee silm ä stä aivo­ kuoreen ja m iten s iitä syn tyy a is tim u s . He ty ö n ­ sivät aivokuoreen neulan, jo ka m itta a yhden aivo­ solun säh köisiä sysäyksiä, kun siih e n tule e nä­ köhavainto. Hubel ja W iesel ovat m yös s e lvittä ­ neet, m issä näkökeskuksen osissa eri havainnot käsitellään. T ä llö in he työ n sivä t neulaansa vin o s­ ti syvem m älle aivokuoreen. T a rk is te ttiin m yös, m iten ärsykkeiden määrä vaikuttaa aivojen kehi­ tykseen. Kasvavilta e lä im iltä s u lje ttiin to in e n s il­ mä, m ikä a ih e u tti aivokuoren näkökeskuksen surkastum ia.

Eläinsuojelulain uudistamisesta Hannele Luukkainen Maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n tekem ä lu o n ­ nos uudeksi e lä in s u o je lu la ik s i o li syyskuussa la usu ntokie rrokse lla . L a kilu o n n o s on pelkästään n ä en nä isuu distu s, joka ei parantaisi eläinten o i­ keusturvaa. Koska maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste ­ riön tekem ä lakieh do tu s ei täytä eduskunnan s il­ le ase tta m ia vaa tim uksia, oletam m e, että m a in it­ tu m in is te riö tekee p ika p u o lin uuden lu o n n o k­ sen, jo n ka Koe-eläinten suojelu ry ja eduskunta voisi hyväksyä — vasta s illo in voim m e puhua e lä in su o je lu la in u u d istu m ise sta .

Jo tta jäsenem m e ym m ärtäisivät m iksi emme hyväksyneet tehtyä la kilu o n n o sta , ju lka ise m m e tässä maa- ja m e tsä ta lo u s m in is te riö lle anta­ mamme lausunnon kokonaisuudessaan.

V iita te n maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n lausun tapyyn tö ön 28.8.1981 "H a llitu k s e n e d is ty k ­ sestä ed usku nn alle la iksi e lä in su o je lu la in m u u t­ ta m ise sta ” K oe-eläinten suo je lu r.y. esittää kun­ n ioittae n seuraavan.

Eduskunnan keväällä 1981 y k s im ie lis e s ti hy­ väksymä ta lo usva lio kun nan m ie tin n ö ssä n:o 2 e d e lly te ttiin , että "h a llitu s ry h ty is i to im e n p ite i­ s iin k o e -e lä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u d ista m ise ksi, e lä in s u o je lu la in ja m etsästys­ lain ta rkista m ise ksi site n , etei eläin ten kasvatta­ m inen ja pyyd ystäm in en aiheuta n iille tarpe eton­ ta kärsim ystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan te h o s ta m is k s i” . Näiden eduskunnan asettam ien tavo itte ide n to te u tta m in e n ed e llyttä ä eläin suo je­ lu lainsä äd äntöm m e tä y d e llis tä u u d ista m ista .

N yt la u su n ta kie rro kse lla oleva maa- ja m etsä­ ta lo u s m in is te riö n tekem ä e sitys elä in su o je lu la in m u u tta m ise ksi ei kuitenkaan täytä edellä m a in it­ tu ja eduskunnan ase tta m ia ta v o itte ita m u ilta kuin valvonnan u u d e lle e n o rg a n iso in n in osalta.

L a kiluonnoksessa ei ole o te ttu h u om ioon m yös­ kään kansanedustajien tekem ien laki- ja toivo­ m u sa lo itte id e n sis ä ltä m iä u u d io stu sva a tim u ksia, jo tk a olivat talo u sva lio ku n n a n m ie tin n ö n pe­ rustana. E sityksestä käy ilm i (s. 6), että maa- ja

m e tsä ta lo u sm in iste riö n elä in lä ä kin tä o sa sto on o llu t työn sä aikana yhteydessä a s ia n tu n tijo id e n ja e tu järjestöje n kanssa. Se ei kuitenkaan ole o t­ tanut yh te yttä K oe-eläinten suo je lu r.y .:h y n , joka on yliv o im a is e s ti suu rin e lä in su o je lu jä rje stö Suom essa. E sityksessä m ainitaan m yös (s. 9), että e lä in s u je lu jä rje s tö illä saa tta isi o lla vaikeaa saada a sian tu ntevia e d u sta jia eläin koe la utakun tiin . Koe-eläinten suo je lu r . y I l e a s ia n tu n tijo i­ den löytäm inen ei ole ongelm a, koska jä se n is­ tössäm m e on runsaasti eläinlääkäreitä, lääkärei­ tä, b iolo ge ja ym s. ko u lu tu kse n saaneita he nki­ löitä.

Koska ed uskunta e d e lly tti e lä in su o je lu la in uu­ d ista m ise n ohella m yös k o e -e lä in to im in ta a kos­ kevan lainsäädännön ta rkista m ista , o lis i o llu t ta rko itu kse n m u ka ista nähdä kaikki esitettävät u u d istu kse t sam a na ikaisesti, jo llo in eläinten suo je luu n liitty v iä lakeja o lis i voitu tarkaste lla kokonaisuutena.

Seuraavassa esitä m m e ne vakavat pu utteet, jo tk a jä isivä t edelleen elä in su o je lu la in sä ä d ä n ­ töö m m e , m ikä li nyt e s illä oleva la k ilu o n n o s tu lis i voim aan.

1 § ja 2 § E lä in su je lu la ki k ie ltä is i edelleen vain t a r ­ p e e t t o m a n kärsim yksen ja tuskan tu o tta m ise n e lä im ille . M ielestäm m e e lä in su o je ­ lu lain johtavana periaatteena p itä is i nim ensä m u­ kaisesti o lla eläinten suo je lem inen ka ikkin a ise lta tu ska lta ja ju lm u u d e lta sekä ed ellyttä ä, että eläi­ miä hoidetaan parhaalla m a h d o llis e lla tavalla.

2 § 2 m om . säätää, että eläim en lo pe ttam inen on suo ritettava m a h d o llisim m a n nopeasti ja k iv u tto m a s ti, m utta asetus (n :o 333/71) k u ite n k in s a llii ritua alisen teurastuksen (§ 11), jo ssa ta in n u tta m a tto m a lta e läim e ltä viille tä än kurkku auki, ja pakokaasun käyttäm isen ilm an asian m ukaisia s u o d a tin la itte it a ( § 6), jo llo in e lä im iltä palavat silm ie n ja he ng i­ tyste id en lim a ka lvo t ennen ta in tu m is ta .

3 § 1 m om . s a llis i edelleen pyydystää luonnonvaraisia eläim iä ka u p a llisia ta rk o itu k s ia varten kuten esi­ m erkiksi tu rk is - ja e lä in ta rh o ih in . M ielestäm m e e lä in su o je lu la in tule e kie ltä ä luonnonvaraisten eläinten pyyd ystäm in en k a u p a llis iin ta rk o itu k ­ siin .

3 § uusi 2 m om . s a llis i pitää Suom en ilm a sto o n so p e u tu m a tto ­ m ia e läim iä kau p a llisissa ta rko itu ksissa . M ie les­ täm m e e lä in su o je lu la in tulee kie ltää kaikkien Suomen ilm a sto o n so p e u tu m a tto m ie n eläinten tu o n ti.

6 § 2 m om . s a llis i järjestää e lä in k ilp a ilu ita ja -n ä ytte lyitä ilm an eläinlääkärin läsnäoloa. M ielestäm m e eläinten kaikkina in en k ilp a ilu tta m in e n ja näytte illä p itä m in e n tule e tapahtua aina eläinlääkärin valvonnassa, koska eläinten asianm ukaisesta koh te lu sta ei m u u to in voida o lla varm oja.

6 § 3 m om . s a llis i edelleen luonnonvaraisten eläinten ja e kso o ttiste n ko tie lä in te n käytön sirku ksissa ja m uissa vastaavissa näytöksissä. Vaikka eläim iä ei ehkä ko h d e lta isi kovin h u o n o sti itse n ä ytö ksis­ sä, n iitä on yleensä rääkätty koulutusvaiheessa siinä m äärin, että m ie lestä m m e e lä in su o je lu la in tulee kie ltää kaikkien m uiden eläinten p a itsi ko i­ rien ja hevosten kä yttö sirku ksissa .

6 § 4 m om . s a llis i edelleen pitää va ihtuva läm p öisiä eläim iä kiertävissä e lä in n ä ytte lyissä . M ielestäm m e e läin­ su o je lu la in tulee kie ltää m yös vaihtuva läm p öisten eläinten p itä m ise n kie rtä vissä näytte lyissä , koska e läim iä pidetään pienissä lasikopeissa.

6 § 5 m om . s a llis i perustaa lisää k a u p a llis ia e läin tarho ja ja pysyviä e lä in n ä ytte lyitä . M ielestäm m e e lä in su o ­ je lu la in tulee kieltää kaikki ka u p a llise lla po hjalla to im iva t eläin tarha t ja e lä in n ä ytte lyt.

7§ M aidon-, lihan -, ja m un an tu otan no ssa käytö s­ sä olevista ns. te h okasva tu sm en etelm istä aiheu­ tuu e lä im ille huom attavia te rveyd ellisiä ha ittoja , koska eläim et eivät voi liikku a lu o n n o llis e s ti ei­ vätkä pääse koskaan ulos. M ielestäm m e e lä in ­ s u o je lu la in tulee kieltää kaikki se lla ise t tu o ta n to ­ m uodot, jo tk a estävät e läim iä liikku m a sta tai m uu to in aiheuttavat n iille kärsim yksiä.

8 § 1 m om . s a llis i edelleen m uiden kuin eläinlääkäreiden su o ritta a leikkauksia e lä im ille . M ielestäm m e e lä in su o je lu la in tulee kie ltä ä eläin ten leikkausop eraatioiden tekem isen m u ilta kuin eläinlääkä­ reiltä.

8 § 2 m om . s a llis i edelleen m uiden kuin eläinlääkäreiden ku o h ita poroja ja alle kahden kuukauden ikä isiä m uita elä im iä (p a itsi hevosia ja koiria). M ie les­ täm m e kaikkien eläinten k a tro in ti- ja s te rilo in tiop era atiot tulee kieltää m u ilta kuin eläinlääkä­ reiltä.

8 § 4 m om . an taisi maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n päättää koiranhännän typ istä m ise n kie ltä m ise stä . M ie­ lestäm m e e lä in su o je lu la in tulee lieltää koiran hännän typ istä m in e n .

Lisäksi e lä in su o je lu la in tulee kie ltää kisso jen kynsien po istam inen .

9§

Vaikka uusi a se tu slu o n n o s eläinten kä yttä m i­ sestä tie te e llis is s ä kokeissa ei ole y h d istykse lläm m e vielä la usu nno lla, esitäm m e ku ite n kin tässä yhteydessä ne vaa tim ukse t, jo tka sen p itä is i täyttää: — K aikki eläinkokeet saatava lu vanvaraisiksi.

— Eläinkokeet on rajoite ttava sellaiseen lääke­ tie te e llise e n tu tkim u kse e n , jo s ta on hyötyä ih m isten tai eläinten terveydelle.

— E läinkoetta ei saa su o ritta a , m ikä li vastaava koe on tehtävissä va ih to e h to m e n e te lm in tai se on te h ty a ika ise m m in jo ssa in m uualla.

— T u ska llisia elä in ko ke ita ei saa su o ritta a ilm an anestesiaa, ja eläim et on tä ä lö in lopetettava ennen narkoosin päättym istä.

— O pe tu sta rkoitu ksessa su o rite tta va t e lä in ko ­ keet on rajoitettava y lio p is to ih in ja korkea­ ko u lu ih in .

10 § 1 m om . jä ttä is i edelleen eläinten a m m a ttim a ise n m yy­ m isen, kasvattam isen ja h o itam isen ainoastaan ilm o itu sve lvo llisu u d e n varaan.

M ielestäm m e kaikki edellä m a in itu t to im in n a t tule e saada lu ­ vanvaraisiksi ja jatkuvan valvonnan a la is ik s i.

11 § 1 m om .

Koska maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n e n s is i­ jaisena tehtävänä on valvoa m a a ta lo u stu o tta jie n etua, on sen toim e nku va ris tiriita in e n , jo s se to i­ m ii sam alla m yös m aam m e ylim pän ä eläinsuojeluviranom aisena. M ie le stä m m e e lä in su o je lu kysym ysten valvonta tule e tapahtua m uiden ym p ä ris­ tö- ja lu on non asioid en kanssa e rillis e n Ym päris-

tö m in is te riö n alaisena. Lisäksi e lä in su o je lu la in tai asetuksen tule e m äärittää e lä in s u o je lu a s io i­ den ne uvottelukunnan to im ia lu e e n ja päätösval­ lan ohella m yös sen koko on pa no ja va litse m ism enettely. M ikä li ne uvottelukuntaan tule e m u­ kaan vain yksi e lä in su o je lu jä rje stö je n ed ustajia, katsom m e, että hänet tule e valita m aam m e suu­ rim m asta e lä in su o je lu jä rje stö stä .

11 § 2 m om . ja 3 m om .

J o tta eläin su o je lu va lvo n ta saa taisiin to im iv a k ­ si ja tehokkaaksi edes tulevaisuudessa, pitää var­ m istaa ennen sen uu d e lle e n o rg a n iso in tia , että ku lla kin va lvon ta yksiköllä on resursseja v e lv o lli­ suuksiensa ho itam iseen . M u u to in valvonta ajau­ tuu he lp o sti nykyiseen tila a n , jo ssa kukaan ei eh­ di sitä hoitam aan.

12 § 1 m om .

M ielestäm m e e lä in su o je lu vira n o m a iste n tulee tehdä ta rka stu ksia m u u llo in k in kun vain s illo in , kun on aihe tta epäillä, että e läim iä kohdellaan h u o n o sti.

14 § M ielestäm m e kys e is illä maa- ja m etsäta lou s­ m in is te riö n toim e e n p a n e m illa ta rk a s tu k s illa ei ole m erkitystä, m ikä li n iis tä ilm o ite ta a n etukä­ teen. M ie lestä m m e kaikkien tarkastu ste n tulee tapahtua ilm an e n n a kko ilm o itu sta .

15 § 1 m om .

M ielestäm m e ei ole syytä lu o k ite lla eläinten rääkkääm isiä "e lä in su o je lu sä ä n n ö ste n rik k o m i­ se ksi" ja "e läinrä äkkäykse ksi” , m ikä käytännös­ sä m a h d o llis ta is i e rittä in lievät tu o m io t. M ie les­ täm m e ka ik is ta e lä im iin ko h d is tu v is ta ju lm u u k ­ s ista tulee voida langettaa m a h d o llisim m a n an­ karat tu o m io t, koska eläim e t ovat p u o lu s tu s k y ­ vyttö m iä.

15 § 2 m om . an taisi e lä in su o je lu la in rik k o jille m a h d o llisu u ­ den jatkaa eläinten k id u tta m is ta . Katsom m e, että m ikä li jo ku on kerran rikko n u t elä in su o je lu la kia , lain tulee kieltää häneltä eläinten pitä m in en ko­ konaan.

Koska ed uskunta e d e lly tti, että m yös m etsäs­ tysla kia tarkisteta an, esitäm m e lo pu ksi ne olee l­ lise t m uu to kset, jo tk a s itä uu diste ttae ssa tulee m ielestäm m e ottaa hu om ioon : — Rauta-, ansa- ja m yrkkyp yyn ti tule e kieltää koko maassa.

— K o tikissa n tule e saada sam anlainen oikeu s­ turva kuin ko ira lla kin on.

— K issa nlouku n p ito tulee s a llia vain eläinsuoje lu vira n o m a isille ja e lä in s u o je lu y h d is ty k s il­ le.

Koska nyt la u su n to kie rro kse lla oleva maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n tekem ä e sitys elä in su o ­ je lu la in m u u tta m ise ksi m erkitsee vain m arginaa­ lis ta u u d istu sta , eikä siten täytä eduskunnan asettam ia ta vo itte ita , Koe-eläinten suo je lu r.y. katsoo, että asiasta on tehtävä uusi esitys, joka ottaa m a h d o llisim m a n ta rka sti h u om ioon talo usvaliokunnan m ie tin n ö ssä ja kansanedustajien la­ ki- ja to iv o m u s a lo itte is s a e s ite ty t uu d istu sva a tim ukset.

H e lsin g issä 30. päivänä syysku u ta 1981 KOE-ELÄINTEN SUOJELU r.y.

(Suom en suu rin elä in su o je lu jä rje stö ) Hannele Luukkainen puheenjohtaja

Päivi V iinika in en

Opiskelijoiden yleismaailmallinen peruskirja väkivallattoman tieteen ja biologian puolesta Johdanto: H u om io on ottaen: — että ym päri m aailm an nuoret o p is k e lija t to i­ vovat rauhanom aista ja lä m m intä vuoropuhe­ lua ihm isen ja luonnon vä lille — että tiede sinänsä m uodostaa täm än vuoro­ puhelun ja kielen tärkeän osan — että to isin a a n tu tkim u kse n kautta saa vutettu­ ja tu lo k s ia hyödynnetään väkivalta isia ta rk o i­ tu ksia varten — että sanaa tied e käytetään nykyään usein e ri­ laisessa yhteydessä kuin m itä sen alku m e rki­ tys sop uisasta tied on ja sym pa tian suhteesta ihm isen sekä luonnon vä lillä e d e lly ttä is i — että täm ä a lku m e rkitykse n vääristely on teh­ ty, jo tta v o ita is iin o so itta a o ik e u te tu ik s i jo t­ kin väkivalta iset teo t, jo tk a eivät o so ita kun­ n io itu s ta ihm isen tai eläim en ruu m ista, hen­ kistä elämää tai ym pä ristöä kohtaan — että o p is k e lija t ovat hu olestun eet nähdessään o p e tu sla ito ksissa a n suo ritettavan näitä väki­ va lta isia tekoja.

— että useat o p is k e lija t ovat jo u tu n e e t vaikeuk­ siin noustuaan väkivalta isia m enetelm iä vas­ taan.

— että tässä suhteessa he eivät voi kuu nn ella om a n tu n to n sa sanelem ia eh toja — että jo ita k in o p is k e lijo ita on pa kotettu käyttä­ mään tie tty jä ju lm ia koem enetelm iä, jo tk a ovat ris tiriid a s s a n iin ih m is- kuin eläin ten ju ­ lis tu k s ie n kanssa.

— että nä ille s a m o ille o p is k e lijo ille ei anneta m a h d o llis u u tta valita väkivallaton ta tu tk i­ m uksen tai ko e to im in n a n m uotoa, ja että m o­ net heistä ovat jo u tu n e e t lopettam aan op iske ­ lunsa, koska eivät voi hyväksyä tai kestää ih­ m isiä tai e läim iä halventavia kokeita.

— että ne o p is k e lija t, jo ita väkivaltainen to im in ­ ta ei suo ran aise sti kosketa, ovat syvästi jä r­ ky tty n e itä tap ahtuva sta ja he tun te vat s o li­ d a arisuutta op iske lutove reita an kohtaan.

Julistetaa n seuraava peruskirja: 1. Jokaisen o p iske lija n pe ruso ikeu ksiin kuuluu saada m a h d o llisu u s h a rjo itta a ja o p iske lla tie ­ dettä, joka ei sisä llä väkivaltaa.

2. S iksi täm än valinnan to te u tta m in e n on te h tä ­ vä m in u lle m a h d o llise ksi a in e e llise lla , hehkisellä ja m ora alisella ta so lla

3. O m antu nton i m ääräyksestä m in u lla on oikeus kie ltä ytyä väkivaltaisesta k o e to im in n a sta , jo ­ honka jo u tu is in o s a llis tu m a lla ju lm ie n e lä in ­ kokeiden tekem iseen, ja jo ka on ris tiriid a s s a ih m is- ja eläinten oikeuksien ju lis tu k s ie n kanssa.

4. Vastaani ei saa koh dista a m itään k u rin p id o lli­ sia tai h a llin n o llis ia to im e n p ite itä , sen takia että kuuntelen o m a n tu n to n i ääntä.

5. Vastaavalla tavalla m in u lla on oikeu s vastu s­ taa kaikkia tiete en väkivalta isia sove llu tuksia , jo ih in m in u t yritetää n saada mukaan 6 . Käyttäydyn arvokkaasti vaatiessani oike u tta ha rjo itta a ja o p is k e lla väkivallaton ta tie d e ttä 7. O piske lu ni ja urani aikana otan avukseni tä ­ män peruskirjan , aina kun m in ua yritetään jo hd atta a eläinten tai ih m iste n parissa tapah­ tuvaan väkivaltaiseen to im in ta a n .

8 . P uolustan ja levitän täm än peruskirjan sano­ maa, jo tta tiede voisi so lm ia ym m ärryksen, sym patian ja rauhan suhteen ih m iskun na n, eläinten ja lu on non välille.

Avainasem assa olem m e nyt me, kaikki op iske ­ lija t. Tehokkaan k o e -e lä in su o je lu to im in n a n o p is ­ k e lijo id e n parissa on lähdettävä kä yn tiin tä ä llä ­ kin, ja siih e n ei ole m uuta tie tä kuin om a a k tiiv i­ suutem m e. Siksi o lis i ehdo ttom a n tärkeää, että OTTAISIT YHTEYTTÄ TO IM ISTO O M M E ja tu lis it mukaan o p iske lijaryhm ä än , O le e llis ta o lis i, to tta kai, että ju u ri sinä, joka o p iske lu ssa si jo u d u t te ­ kemään elä in ko ke ita ja koet täm än vääräksi, y rit­ tä is it tehdä jo ta in asian korjaa m iseksi etkä vain ha utoisi sitä m ielessäsi. M utta ei sinun vä lttä ­ m ättä tarvitse o p iske lu ssa si o lla e lä in k o e to im in ­ nan kanssa tekem isessä; in fo rm a a tio ta o p is k e li­ joide n keskuuteen voivat levittää m u u tkin . Sinun ei myöskään tarvitse o lla h e lsin kilä in e n , samat eläinkokeet kun tehdään jo kaise ssa y lio p is to s s a ja apua tarvitaan sie llä k in . T ärkeintä o lis i nyt, että täm ä o p is k e lija to im in ta sa a ta isiin alkuu n ja että väh itellen pääsisim m e jo n k in la is iin tu lo k ­ siin . O p iske lijo id e n jo u k k o liik k e illä on saatu ai­ kaan yllä ttä viä a sio ita ; m iksi em m e kä yttä isi sitä m a h d o llis u u tta tässäkin asiassa.

Tämä pe ruskirja ju lis te ttiin B rysselissä 11.9.

1981, jo llo in alkoi M aailm anlaajuisen liito n , e lä i­ m illä ja ih m is illä tehtävien kokeiden lakkautta­ m isen puolesta, jä rjestä m ä kongressi. P eruskir­ jan lu kivat o p is k e lija t ko lm e lla k ie le llä ja se on vahvistettu ja o ikea ksi to d is te ttu YK:n U nescos­ sa. K u ite n kin täm än varsin juhlavan ju lis tu k s e n te ksti jää pelkäksi sanahelinäksi, e lle i sen ym pä­ rille aleta rakentaa to im in ta a . Pelkät k a u n iit pu­ heet eivät auta eläim iä, vaan m eidän on myös tehtävä jo ta in ; valvottava, että peruskirjan sano­ maa aletaan panna täytän tö ön .

B rysselissä p e ru s te ttiin k in Kansainvälinen o p iske lija ryh m ä elä in ko ke ita vastaan eli ISCA (Intern ation al S tu d e n tg ro u p against C ru elty to A nim als). Sen ta rko itu kse n a on saada aikaan la a ja m itta ista o p is k e lija to im in ta a koe-eläinten suo je lun puolesta ym päri m aailm aa. Ryhmän "y d in ” koo stuu neljästä o p is k e lija s ta (S uom i, Ranska ja kaksi H o lla n n ista ), jo illa jo k a is e lla on vastuullaan m uutam a m uu maa, jo id e n o p is k e li­ jo id e n kanssa he pitävät yhtä. Y tim en jäsenet ke­ räävät tie to a vastuum aidensa o p is k e lijo id e n t i­ lanteesta e lä in ko e to im in n a n suhteen ja in fo r­ m oivat taas vastaavasti he ille m itä ryhm ässä m uuten tap ahtuu . Y tim e llä on vielä om a keskussensa, jo n n e lähetetään kaikki tie to ja kirjeen­ vaihto, m itä ISCAn p u itte is s a käydään. Näin on m a h d o llista a rkisto id a lu k u is ia eri m aita koske­ va, o p is k e lijo ita ja elä in ko ke ita koskeva in fo r­ m aatio yhteen paikkaan, jo s ta sitä on kenen ta­ hansa ryhm än "jä se n e n ” m a h d o llis ta saada.

ISCAn to im in n a n ja nim enom aan o p is k e lijo i­ den kannalta on e rittä in tärkeää saada kansainvä­ lis tä in fo tm a a tio ta . On pa ljo n helpom paa pro te s­ to id a jo ta k in asiaa vastaan, jo s tietää, että m uualla m aailm assa o p is k e lija t ovat o m a lla a k tii­ visuudellaan päässeet h a lu am iinsa tu lo k s iin .

E sim e rkiksi H o lla n n issa o p is k e lija t ovat perusta­ neet jokaiseen y lio p is to o n elä in ko ke ita vastusta­ van ryhm än, jo id e n to im in n a lla on vähitellen päästy siihen , että eläinkokeiden tekem inen on täysin vapaaehtoista ja että n iis tä kie ltä ytym in e n ei aiheuta o p is k e lija lle m itään hankaluuksia. Bel­ gian ra n skan kielisissä y lio p is to is s a eivät e läin­ kokeet enää ole p a ko llisia , sen sijaan k a ik illa lää­ ke- ja eläinlääketieteen ja bio lo g ia n o p is k e lijo illa on pa kollin en vaihtoe htom e nete lm ä kurssi. U lko­ m ailla o p is k e lija t ovat s iis päässeet näkyviin tu ­ lo ksiin ; m iksi se o lis i m ah do to nta Suomessa?

Lahjoituksia 3.7.1981 alkaen Lahjoituksia yhdistys V. H epokoski A. Kiias H. M anninen M-L. B engts I. H ilska M. Räisänen H. Ikävalko L. Lehtinen M. S jö strö m R. H jelm an S-R. R aja-Alho T untem aton E. L u n d e ll/l. H ornam o I. B jö rkelu nd G. A lfth a n L. L e h tin ie m i A -M . K le m ola H. M anninen L. Carell L. Teiro M&T&M S tenius A. K aunissalo M. H eikkinen Natural Beaty Koe-el. O ulun osasto V .V irto S. Putkonen

8 0 ,— 500,— 100,— 50,— 100,— 122,60 5 0 ,— 100,— 500,— 250,— 600,— 310,— 8 0 ,— 100,— 8 0 ,— 100,— 5 0 ,— 100,— 100,— 1000,— 150,— 1000,— 100,— 200,— 200,— 100,— 55,—

Lahjoituksia säätiö S-L. Seppä P. V u o rile h to M. V a rjos-M alm strö m A-K. M äkinen K. E stlander V. H eiskanen J&EBörtz

155,— 100,— 100,— 100,— 1000,— 100,— 8718,—

S ydä m ellise t k iito k s e t k a ik ille la h jo itta jille , o le t­ te näin om a lta osaltanne auttam assa kärsiviä koe-eläim iä. Ju lkaise m m e lehdessäm m e y li 50 markan la h jo itu k s e t, m u tta pien em m ätkin ovat te rve tu lle ita . O tam m e kaikki la h jo itu k s e t k iito lli­ suu de lla vastaan.

A lla m indre belopp som in flu tit som do na tion er är ocksä m ycket välkom m a och vi tackar givarna pä det h jä rtlig a ste .

Päivi V iinika in en

Raportti Brysselin kansainvälisestä kongressista Belgiassa pääm ajaansa pitävä kansainvälinen koe-eläinten suo je lu jä rje stö (C o a litio n M ondiale Pour l ’A b o litio n De l'E xp é rim e n ta tio n Sur l'H o m ­ me Et l ’A n im a l) jä rje s ti syyskuu n 11-13 päivänä kongressin, jo n n e o li k u ts u ttu e lä in suo je lujärje stöjen edustajia ja o p is k e lijo ita lu k u is is ta e ri m ais­ ta. Läsnä o li m yös vaikutusvaltaisia tu tk ijo ita n iin lääketieteen kuin b io lo g ia n kin a lo ilta . Kongressin ohjelm a o li e rittä in tiukka, ja tö itä te h tiin kolm ena päivänä lähes ke llo n ympäri. M utta e site lm ä t o li­ vat m ie le n k iin to is ia ja n e u vo tte lu t kansainvälises­ tä yh te istyö stä antoisia, jo te n m atka o li todella on n istu n u t.

Kongressin järjestäjä ja järjestän varainhoitaja M. Emile Potelle avaa kokouksen. Hänen oikealla puolellaan Brysselin pormestari.

%

K ongressin en sim m äisen päivän oh je lm a kä­ s itte li o p is k e lijo ita ja heidän vaikeaa tila nn etta an eläinkokeiden suhteen. O lim m e kokoontuneet B rysselin kauniiseen k a u p u n g in ta lo o n , jossa kaupungin porm estari lausui avajaissanat. Tä­ män jälkeen a n sio itu n e e t tied em iehe t kertoivat näkem yksistään o p is k e lijo id e n su h ta u tu m ise sta elä in ko ke isiin . He kaikki to te siva t, että ju u ri nuo­ rilla on hallussaan avainasem a siihen , m illa is ta tie d e ttä m aailm assa tule vaisuud essa h a rjo ite ­ taan. He olivat kaikki m yös huom anneet, että yhä useam m at elä in ko ke ita tekevät o p is k e lija t m ie­ lu im m in k ie ltä y ty is iv ä t ko e to im in n a sta , m u tta ei­ vät op ettajien pa in ostukse n vuoksi uskalla. N iin ­ pä s itte n ju lis te ttiin k in O p iske lijo id e n kansainvä- A linen peruskirja väkivallattom an tieteen ja b io lo gian puolesta, jo n k a tarko ltu se n a on tukea n iitä o p is k e lijo ita , jo tk a eivät halua saavuttaa am m at­ tiaan tai oppiarvoaan e p ä in h im illis in ke in o in . Pe­ ruskirja lu e ttiin ko lm e lla kie lellä : ensinnä rans­ kaksi ja fla a m iksi eli Belgian v ira llis illa k ie lillä ja sitte n m in u lla o li Ilo edustaa p o h jo ism a isia o p is­ k e lijo ita lukem a lla ju lis tu s e n g la n n iksi. T ila isuu s o li varsin vaikuttava ja varm asti e rittä in a ih e e lli­ nen; s iitä on tarkem pi ra p o rtti to isa a lla lehdessä.

K a u p u ng intalon tila isu u d e n jälkeen alkoi lehd istö va sta a n o tto , jo ssa m eitä kaikkia o p is k e lijo i­ ta ha a sta te ltiin m aidem m e e lä in ko e tila n te ista .

V iiko n lo p u n lehdet sekä radio- ja tv-u u tise t kuvasivatkin kongressia useaan otteeseen, ja to is in kuin täällä Suom essa e lä in su o je lijo id e n m ie lip i­ te is iin s u h ta u d ittiin näissä u u tis is s a k u n n io itu k ­ sella ja m ie le n kiin n o lla . A s e n n o itu m ise sta o li kaukana se tavallinen vähättelevyys, vaan esim . lehdissä ju tu t o liva t ilm an m uuta saaneet e tu s i­ vun paikat. Loppupäivä ku lu i o p is k e lijo id e n ker-

Mt

l »

1

mm

/Km

f

>

•

Ranskalaiset biologian opiskelijat kertovat taiste­ lustaan yliopistonsa (Marseille) eläinkokeita vas­ taan.

toessa m aidensa e lä in k o e tila n te is ta ja m ie ttie s ­ sä, m in kä la isiin to im e n p ite is iin ry h d y ttä is iin O p iske lijo id e n peruskirjan sanom an v a u h d itta m i­ seksi.

Toisen kokouspäivän tilo ik s i o li va littu Suuri kon gre ssipa la tsi, jo nka m od ern it tila t ja laitteet tarjo siva t m a h do llisuud en sim u lta a n itu lk k a u k ­ seen. Tämän an sio sta m in u lla k in o li tila is u u s saada ’’kaikki ir ti” m yös esim . ita lia n k ie lis is tä m ie le n k iin to is is ta e site lm istä . Aam upäivä kului tie te e llis iä e site lm iä seurattaessa: ne kä sitte livä t mm. LD5o-m enetelm ää ja yleensäkin e rila isia lääkkeitä ja niiden aih e u tta m ia sivu vaiku tuksia .

Lounaan jälkeen kä sitte lim m e e e ttis iä näkökoh­ tia, Euroopan neuvoston to im e n p ite itä eJäinkoea sio issa sekä ku u lim m e m uutam ien yh d istyste n puheenvuorot: Mr. Caves eräästä am e rikkalaises­ ta koe-eläinten su o je lu y h d is ty k s e s tä kertoi hei­ dän kam panjastaan ko sm e tiikka ko ke ita vastaan,

Tieteellisiä esitelmiä odotellessa.

♦

Järjestön uudet kokoustilat, jonne perustetaan ns. dokumenttikeskus. Kuvassa järjestön johtokun­ taa sekä kunniajäseniä.

24

Toisen päivän kokoustilat: Suuri kongressipalatsi

25

T eksti: Sirpa Ikävalko Kuvat: Lassi Tam mivaara

Kulkue vaihtoehtomenetelmien puolesta Jä rje stim m e kulkueen vaihtoe htom e nete lm ie n puolesta 10.10.1981 ja täm ä kulkue lä hti Senaa­ tin to rilta . Tänä vuonna kulkueessam m e o li huo­ mattavan paljon ko iria , m u tta o li sin ne koirien sekaan eksynyt m uutam a kissa ja kan ikin . K ul­ kueem me kärjessä tip s u tte li "p u p u ju s s l” kantaen k y lttiä 90 % e lä in ko ke ista tarpe ettom ia . S itten tu li suuri k y ltti, m issä lu ki "V a ih to e h to m e n e te l-

m iä tue ttava " ja täm än jälkeen paljon, paljon elä ln ko ke itte n vastaisia kyltte jä . N u ortenryhm äläiset ja koiva t e sitte itä m m e ja o li ilahduttavaa huom ata, että ih m ise t m ie lellä än o ttiv a t näitä vastaan. T aisim m e kaikki huutaa äänem m e kähe lksi, m u tta kyllä se ka n n a tti — m eidät varm asti h u o m a ttiin .

Kongressin avaustilaisuus Brysselin kaupungintalolla 11.9.81. Puhumassa Jean Duranton de Magny, järjestön puheenjohtaja. lu xem b urgilaiset raportoivat taiste lustaa n LD50m etodin p o ista m ise ksi ja päätteeksi sain m inä e site llä yhd istyksem m e . Koska yhdistyksem m e on uusin jäsen jä rje stö ssä , ku u n n e ltiin e sitystä m ie le n kiin n o lle , ja kalkki häm m ästelivät varsin nuoren yh d istykse m m e m erkittäviä aikaansaan­ noksia esim . la in u u d istu ste n alalla. Iha stu sta he­ rä tti m yös yh d istykse m m e jäsenm äärä, jo ka on huom attavan korkea s u h te u te ttu n a maam m e pie­ neen asukaslukuun. Joten k iito s k a ik ille te ille siitä !

Kolm as päivä s u ju i varsinaisten koeasioiden m erkeissä; jä rje s tö lle v a littiin uusi jo h to k u n ta ja la a d ittiin to im in ta s u u n n ite lm a tule valle vuodelle.

Tämä koko us p id e ttiin jä rje stö n uu sissa to im itiloissa — rem o ntti o li to s in vielä o s itta in kesken, jo nn e perustetaan ns. do ku m e n ttike sku s. Sinne kerätään kaikki tie to jä rje stö n jäsenm aiden eläinko e tila n te ista , e lä in su o je lu la e ista jne. S ie ltä on s iis tulevaisuudessa m a h d o llis ta saada kansain­ välistä in fo rm a a tio ta varsin laajassa m ittakaavas­ sa.

Matka o li s iis y h d e ty s tä m m e ja sitä kau tta tie­ ten kin e läim iä ajatellen e rittä in h yö d yllin e n . Syy­ tä on kai vielä m ainita , ette i yh d istykse m m e va­ roja kä yte tty matkaan lainkaan. C o a litlo n M ondiale o li n im ittä in k u ts u n u t vieraakseen yhden edustajan jo ka jä rje stö stä ä n , ja kaikki heidän ku­ lunsa k o rva ttiin . Joten kerta kaikkiaan matkaan liitty i s iis vain p o s itiiv is ia p iirte itä .

Opiskelijoiden yleismaailmallinen peruskirja vä­ kivallattoman tieteen ja biologian puolesta lue­ taan englanniksi. Lukijana P. Viinikainen.

Tässä pieni osa lukuisista koirista

AUSCHWITZ HELSINGISSÄ Pieni, p ie n i koe-eläin, ulos h ä kistä si ja m urskaam m e käpäläsi, s illä pakokauhuinen tuska n h u u to si jaksaa lävistää seinä t vain tässä rakennuksessa, M eilahden sairaalassa.

Pieni, p ie n i pystykorva, älä pelkää injektioneulaa, pum ppaam m e s u o n iis i vain uudet lisäaineet, s illä ih m iste n katseet eivät yllä k o u ris tu k s iis i ja vapinaasi, tässä huoneessa, O rionin ja M edican lääke­ tehtailla.

Tuli asiaa puiston puolelle

Nuortenryhmäläiset jakamassa esitteitämme

Pieni, p ie n i koe-eläin, ajam m e karvasi ja käristäm m e ih o a si: tie te e llise sti, s illä un ettom ie n ö itte s i jatkuvaa painajaista, viiltävää kivun p o lte tta , ei h yvin vo in ti-ih m in e n voi tavoittaa laboratoriosta, K irurgisessa sairaalassa.

Pieni, p ie n i pystykorva, ulos kantautuva hätähuutosi, hum an ism in ja tieteen a lh a isin kon sertti, saa m in u t p o hjatto m an m urh ee lliseksi m atkatessani lu en noille , o h i H e lsin gin Y liop iston fysio lo g ia n laitoksen.

Juha Saarinen Nuo riv it m u o to u tu iva t to d e lla kin n iis tä jä rky­ tyksen tu n te ista , jo tk a Y lio p is to n F ysio lo g ia n la i­ to kse lta piha lle a jo itta in kantautuva koirien ulina on m inussa s yn n yttä n yt.

M uuan ystäväni p e stautui aikoinaan M eilahden sairaalaan tö ih in ja jo u tu i lähelle koe-eläinosastoa. Hänen herm onsa eivät kestäneet e n sim m ä is­ tä pu olta työpäivää pitem pää seinän läpi tulvivaa eläinten valitusta.

En väitä eläikokeiden s u o ritta jia sairaiksi, m u t­ ta m elkoista kylm ä verisyyttä nuo kokeet te k ijö il­ tään ed ellyttä vät — ainakin a lu ksi. Ihm isen o m i­ naisuus tu rtu a m itä ä ä rim m ä is im m ille tila n te ille m a h d o llis ti na tsi- Saksan ke skitysle irie n h irm u ­ töid en s u o ritta m is e n . E nsim m äisiä e lä in ko ke i­ taan suo ritta va ty ö n te k ijä tekee ehkä jo ta in pe­ ru u tta m a to n ta itsellee n ja m uu lle yh te isku n n a lle kuolettaessaan tie ty n osan tun te istaan .

V ieritän raskaim m an vastuun koke ista niiden s u o ritta jille , jo tk a ovat varm asti tie to is ia esim . siitä , m illo in koe po hjautu u ih m iste n tu rh a m a i­ suuteen (esim . k o s m e tikka te o llisu u s). E ntistä tiuke m m at ra jo itu kse t koe-eläinten käytössä jo h ­ taisivat ilm e ise sti vaarattom am pien, lu on ta ispe räisten lisäaineiden ja lääkkeiden käyttöö n.

HEI NUORET! Olen uusi nuorisoryhm ä n vetäjä ja täm än anim aliapalstan to im itta ja . N im eni on Sirpa Sykkö ja ikää m in u lla on 21 vuotta.

N uorisoryhm ä koko on tu u kerran kuukaudessa yh d istykse n to im is to s s a . Tiedon s iitä m illo in ko­ koonnum m e saat to im is to o n so itta m a lla . Terve­ tu lo a mukaan.

K oko uksissa puhum m e a ja n ko h ta isista a s io is ­ ta ja s iitä m itä voim m e tehdä N u o riso ryh m ä lä iset ovat ollee t hyvin in n o kka ita ja heistä on o llu t paljon apua. K iito s heille.

Jäänkin nyt in n o lla odottam aan kirje itä , runoja ja p iiru s tu k s ia te iltä n u orilta.

Terveisin Sirpa.

HEI KAIKKI! Tässä on kää piökan in i Joonas. Joonas on 5 kuu kau tta vanha, ja kovin sym pa attine n o tu s.

M ieliru oka na on näkkileipä.

Lu ontainen ute lia isu u s saa Joonaksen m aista­ maan kaikkia. K aikki menee alkaen ä idin h e llä sti vaa lim ista ku kista aina en gla n n in kirja a n a s ti...

Terkkuja ka ikille (e rity is e s ti o n n e llis ille k a n in o m is ta jille !)

Pirteää syksyä! t. M arjo

ELÄINTENVIIKOLLA TAPAHTUI! O li to s i kivaa o lla auttam assa koe-eläim iä e lä in te n viiko lla ! Me keräsim m e rahaa k a u p u n g il­ la S tockm a nnin edessä, ja paljon sa a tiin kin . S il­

loin tä llö in satoi, m u tta se ei ha ita n n u t m eitä.

S itten perjantaina 9.10 o li to s i kova ko n se rtti.

S iellä o li la ula jina RIKI SORSA, REIJO KARVO­ NEN, OLLI KOSONEN, SÄDE O JALA, VELTTO VIRTANEN, MAIPPI HELJO, KALLE JUURELA, GEORGE DE GODZINSKY, W OUDE, GÖSTA M ÖLLER, TAISKA, ANN ELI SISTONEN ja HEL­ LIN NYSTRÖM. Illan ju o n s i U LLA -M A IJA A A L ­ TONEN eli UMA koirineen.

S itten lauantaina m arssim m e vaihtoehtom enetelm ien puolesta. S ie llä o li paljon väkeä, tu li to si pitkä jo n o . M ukana o li m yös paljo n eläim iä, esim . ko iria ja kisso ja. Me m arssim m e S enaatin­ to rilta Hakaniem en to rille . Ja m eidän tu n n u sh o u to ja olivat esim . K u n n io ita elämää, eläinkokeet po is! V astusta tu rh ia e lä in ko ke ita ! JNE. ON KUN NIA AUTTAA PULUSTUSKYVYTTÖMIÄ ELÄIN P A R K O J A !!!!!!

M eri V irolainen M iten he rättäisim m e kaikki ih m ise t a ja tte le ­ maan n iin k u in me jäsenet jo ajattelem m e?

U seim m at kokeethan ovat jo aivan tarpe ettom ia ja suurin osa ta rp e e llis is ta v o ita is iin tehdä s o lu ­ v ilje lm illä . T ekisivät edes koe-eläinten olo n m u­ kavaksi. Ih m is ille riittä ä m ukavuuksia ja me han­ kim m e n iis tä suuren osan su u re lla raham äärällä m u tta jos o lis im m e järkeviä n iin jä ttä isim m e n iistä aina kin osan pois ja lä h e ttä isim m e n iistä säästyneet rahat ko e -e lä in su o je lu yh d istykse e n .

A JATELKAA TAR K E M M IN !

YKSI MONISTA PS. S urkeasti ovat asiat m yös tu rk is e lä in p a ro il­ la!

M inä en kerro eläinrakkaudesta, en s iitä m iten m aailm assa jo sku s vallitsee la jira ja t y littä vä yh­ teenkuuluvuus. M inä kerron ko ira sta n i, elämän o h ik u lk ija s ta , jo ta alu sta alkaen o li seurannut väistäm ätön lo p u llis u u s . Kerron eläm ästä, joka o li varo itus ih m is ille , varo itus, jo ta ei k u u ltu .

E nsim m äise llä ko ira lla n i o li o llu t liian hu onot lä htöko hd at eläm älle, sen ensim m äinen ko n ta kti ihm iseen o li kulken ut se lla iste n käsien kautta, jo tk a o liva t ollee t täynnä vihaa. Jo varhaisessa vaiheessa se o p e te ttiin pelkääm ään ih m isiä , se jo u tu i kulkem aan m onien, kovien käsien kautta päätyen aina uudelle ja uu de lle o m is ta ja lle . Jat­ kuva epäluulo ja varuillaan o lo tekivä t s iitä vih ai­ sen ja ym pä rillee n vaarallisen. Se ei s ilti o llu t luonnevikainen, vaan se o li a lis te ttu ihm isen k y l­ tym ä ttö m ä n vihan alle ja sen elämää h a llits i so­ kea pelko. Lähestyvä ih m iskä si ei o llu t s ille m erkki turvasta ja rakkaudesta, vaan se o li sym ­ bo li ih m isen synn ynn äise stä tu h o a m isvie tistä .

S yksyllä -79 joutuessaan m in un ha ltu u n i koira o li jo lähes vuoden ikäinen. Rakastava ko ti ja sen tu o m a turva saivat aikaan sen, että koiran i alkoi vähitellen hyväksyä m in u t perheenjäsenenä, m u tta tä y d e llis tä lu o tta m u sta ihm iseen se ei koskaan voinu t saavuttaa. Vaikkei se koskaan kääntynyt vihassa m inua vastaan, ei se k ie llo is ­ tani h u o lim a tta päästänyt ainuttakaan ih m istä lähelleen ilm an, että o lis i p a lja stanu t ham paan­ sa. K okem attom ana koirankasvattajana en pysty­ nyt hallitsem aan su u riko ko ise n koiran hyökkäyk­ siä ih m is iä vastaan. Vaikka ko ira lla n i o li hieno luonne ja rakastava sydän, jä i se rakkaus liian usein m ieleen patoutuneen pelon ja purkautuvan vihan alle. O lin kykenem ätön tekem ään enää m i-

tään sen hyväksi ja ylivo im a iste n vaikeuksien edessä o lin pa kotettu valitsem aan viim eise n m ah do llisen vaihtoe hd on. Ennenkuin ilta -a u rin ­ ko ehti sulattaa lum en, laskin kädestäni v iim e i­ sen kerran kädestäni koiran i ta lu tu s h ih n a n . Tein sen tietäen, että se ei koskaan o lis i teh nyt m in u l­ le samaa.

Sinä keväänä m inä kasvoin vuosia. Kasvoin huom aam aan sen vääryyden, jo lla e läim iä koh­ dellaan. Vaikka m inun su ru n i ei saanut ih m isiä kohtelem aan eläim iään parem m in, n iitä ih m isiä kohtaan sain vihan pe rin nöksi ko ira lta n i, ja se vi­ ha on väh in tä än kin o ikeu te ttua .

K oirani o lis i an sainnu t parem m at m a h d o lli­ suudet eläm ään. O li väärin, että se jo u tu i s yn ty­ mään vain sen vuo ksi, että ihm inen nä kisi siinä om an luonteensa heikkouden. O li väärin, e ttä se oppi luottam aan m in uu n, s illä en o llu t sen lu o t­ tam uksen arvoinen. T iesin jääväni velkaa eläm äl­ le, kun an no in eläin lä äkä rin nukuttaa ko ira n i. Ja sitä velkaa saan maksaa lopun ikääni.

Uusi koira ei auta unohtam aan e n tistä , eikä sen ole tarvekkaan. Uusi koira ei ole m yöskään entisen korvike, ja o lis i m olem pia kohtaan vää­ rin, jo s n iitä vertaisi to is iin s a .

Pienenä ja h ilja ise n a m o p sin i katsoo m inua.

Se puhuu m in u lle s ilm illä ä n . "O ta s y liis i” se sanoo "ja rakasta".

L iisa Ikonen 7.10. RAHAA KERÄÄMÄSSÄ O lin m uutam a viikko sitte n (E läinten viiko lla ) keräämässä rahaa K oe-eläinten s u o je lu y h d is ty k ­ selle. Keräys s u o rite ttiin Kolm en sepän patsaalla

H e lsin gissä. K u lla kin kerääjällä o li "v u o ro ” , joka kesti n. 2 tu n tia . M in un "v o ro n i” o li klo 16-18.

Sade alkoi h ilja lle e n lo pp ua saapuessani ystä­ väni kanssa Kolm en sepän patsaalle. E nsim m äi­ seksi tu o lla a u kio lla hu om a sin Hannele Lu ukka i­ sen, jo ka plakaatti päällään, rahalipas kädessään o li keräämässä rahaa.

M enim m e hänen luokseen ja kerroim m e tu le ­ vamme auttam aan häntä. Hän o s o itti kahta ty ttö ä S tockm a nnin edessä, jo tk a olivat sam o issa puu­ hissa kuin hänkin.

M enim m e ty ttö je n luokse ja saim m e he iltä pla­ kaatit, jo id e n e tu p u o le lla o li kaltereiden takana oleva koira ja ta ka p u o le lla yh d istykse m m e tu n ­ nus. S itte n vielä H e lsin g in p o liis ila ito k s e n le i­ m alla varu ste tut keräyslippaat ja pinkka e lä in ko ­ keista kertovia e s itte itä . T oise t ty tö t lähtivät pois ja me jä im m e S tockm a nnin ed ustalle. (M yöhem ­ m in ystäväni s iirre ttiin P o stita lo n luo.)

Koiran säälittävät ruskeat s ilm ä t näkyivät te­ hoavan ih m is iin , varsinkin n a isiin . S ilm ääni p is­ ti, että m iehet ku lkiva t oh i nokka pystyssä, luo­ m atta tu s k in katsettakaan m inuun.

Jakelin e s itte itä h a lu aville ja jo s joku tu li ja la h jo itti rahaa, hän sai esitteen ilm an m uuta. M o­ net tu liv a t ja kysyivät e sitte is tä : "P a ljo n ko nämä m aksavat?”

Koiran kuvasta jo h tu e n m onet lu u liva t m inun keräävän rahaa k o irille . Eräskin m ies tu li kysy­ mään: "M yyd ään kö tässä ko ira n h o ito -o p p a ita ? ” Pääasia ku ite n kin o li, että se valtava A leksan­ terin kad un ih m ism assa huom asi m eidät, lo p p u ­ jen lo pu ksi lippaani tu li n iin painavaksi, e ttä kät­ täni aivan särki. Keräys o li kiva kokem us ja aion o s a llis tu a seuraavaankin — auttajana.

Koe-eläinten suojelu ry:n julistam an piirustuskilpailun tulokset: ENSIM M ÄINEN PALKINTO Hanna K au tto ja M erja Vainionpää K um p ikin p iirro s o li e rittä in vaikuttava ja sam alla tehokas kuvaten hyvin koe-eläinten kärsim yksiä.

T uom a risto päätti näin ollen antaa m o le m m ille ensim m äisen pa lkin no n. (Y hd istyksem m e College-puserot) TOINEN PALKINTO Kastehelm i Kojo (Y hd istyksem m e T-paita) KO LM AS PALKINTO Helena Tim onen (K irja: Kani ei osaa itkeä.)

NELJÄS PALKINTO Anna Pasanen (K irja: Kani ei osaa itkeä.)

Ja seitse m älle seuraavalle annetaan y h d is ty k ­ sem m e kuu la kärkikyn ä k iito k s e k s i o s a llis tu m i­ sesta kilp a ilu u m m e .

A nnukka Leppänen Elina Järvinen Jaakko Pettinen Kati Luukkonen K irsi A ito S o ili Rahja Nora Schuurm an KIITOKSET K AIKILLE O SALLISTUJILLE KORKEATASOISESTA KILPAILUSTA. SEURAAVASSA LEHDESSÄM M E ON HAASTAT­ TELUT PIIRUSTUSKILPAILUN VO ITTAJISTA.

osaa

Lahja vihje

| rnSbvSStam Pipo/villaa 45!1 Kirja/UMAn 25."

S^tO E-ElÄM TBI SUQKLU:

o ta v a T ila u k s e t lä h e te tä ä n y h d is ty k s e n to im is to o n ,

Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25.

30

^ \V >

Kastehelm i K ojo

m e tsä ta lo u sm in iste riö n e lä in lä ä kin tä o sa sto on o llu t työn sä aikana yhteydessä a s ia n tu n tijo id e n ja e tu järjestöje n kanssa. Se ei kuitenkaan ole o t­ tan ut y h te yttä K oe-eläinten suo je lu r.y .:h y n , joka on yliv o im a is e s ti suu rin e lä in su o je lu jä rje stö Suom essa. E sityksessä m ainitaan m yös (s. 9), e ttä e lä in s u je lu jä rje s tö illä sa a tta isi o lla vaikeaa saada a sian tu ntevia e d u sta jia eläinkoelautakuntiin . K oe-eläinten suo je lu r.y .: Ile a s ia n tu n tijo i­ den löytäm inen ei ole ongelm a, koska jä se n is­ tössäm m e on runsaasti eläinlääkäreitä, lääkärei­ tä, b io lo g e ja ym s. kou lu tu kse n saaneita henki­ löitä.

Koska ed usku nta e d e lly tti e lä in su o je lu la in uu­ dista m ise n oh ella m yös ko e -e lä in to im in ta a kos­ kevan lainsäädännön ta rk is ta m is ta , o lis i o llu t ta rko itu kse n m u ka ista nähdä kaikki esitettävät uu d istu kse t sam a na ikaisesti, jo llo in eläinten suo je luu n liitty v iä lakeja o lis i vo itu ta rka ste lla kokonaisuutena.

Seuraavassa esitä m m e ne vakavat puutteet, jo tka jä isivä t edelleen e lä in su o je lu la in sä ä d ä n ­ tööm m e, m ikä li nyt e s illä o le v a la kilu o n n o s tu lis i voim aan.

Helena Tim onen

*

:4 r

j S r 'w

*"

f

-

% 4. .

1 § ja 2 §

H.T-8'

T eksti: S irpa Ikävalko Kuvat: IFAW (Intern ation al Fund fo r A nim al VVelfare)

Verta jäällä Ei ole enää m ontaa kuu kau tta siihen, kun h ylkeidenpoikasten teurastus taas Kanadassa alkaa.

K aikkia lla m aailm assa ollaan tätä ju lm aa tappa­ m ista vastaan, m u tta s ilti Kanadan h a llitu s ei k ie llä sitä. K u ite n kin m eidän on la n n istu m a tta vuodesta toiseen lähetettävä k irje itä ja n im ilis to ­ ja, jo tta h a llitu s saa tietää tämän inhottavan pyyn n in yhä kasvavasta vastuktuksesta. K yllä us­ ko isin voim akkaan vastustuksen tuovan jo n a in päivänä toivo tun tuloksen.

H ylkeenpoikaset tapetaan niiden kau niin tu r­ kin vuo ksi, jo tta näistä v o ita is iin valm istaa: to s ­ suja, turkkeja, kä sin e itä ,ku kka ro ita , m atkam u is­ to ja ym . ym .. M etsästys a loite ta an jo ka m aa lis­ kuussa, koska tähän aikaan vuodesta po ika silla on ju u ri m etsästä jie n h im o itse m a valkoinen tu rk ­ ki. Poikaset tapetaan iske m ällä n iitä p iikkip ä ise llä n u ija lla päähän. Usein sattuu , että m etsästäjä ei välitä katsoa, onko poikanen varm asti ku o llu t, vaan alkaa nylkeä sitä — elävänä. Kun poikasten em ot löytävät n y lje ty t, veriset ru u m iit jä ältä , on niiden v a litu s sydäntäsärkevää.

S inäkin v o it om a lta osa ltasi tehdä sen, e ttä k ir­ jo ita t Kanadan p ä ä m in iste rille , jo ko yksin tai voit kerätä n im iä ja lähettää ne kaikki kirjeen mukana.

Tässä s in u lle valm is kirje te k s ti: To Prim e M in is te r Mr. P.E. Trudeau, O ttaw a, Canada.

Sir, l / We pro te st against the cruel plu n d e rin g of the seal-nurseries. A n im a ls su b je ct of h u n tin g should be protected du rin g the breeding-season.

32

— We th in k the seals have suffered long enough and therefore ask the Canadian G overnm ent to sto p the yearly sla u g h te r o f seal-pups w h ich takes place in Canadian w aters m a in ly by Cana­ dian and Norw egian sealers.

I

E lä in su je lu la ki k ie ltä is i edelleen vain t a r ­ p e e t t o m a n kärsim yksen ja tuskan tu o tta m ise n e lä im ille . M ielestäm m e e läin suo je­ lu lain johtavana periaatteena p itä is i nim ensä m u­ kaisesti o lla eläinten suo je lem inen ka ikkin a ise lta tu ska lta ja ju lm u u d e lta sekä ed ellyttä ä, että e lä i­ miä hoidetaan parhaalla m a h d o llise lla tavalla.

2 § 2 m om . säätää, että eläim en lo pe ttam inen on suo ritettava m ah d o llisim m a n nopeasti ja k iv u tto m a s ti, m utta asetus (n :o 333/71) ku ite n kin s a llii ritua alisen teurastuksen (§ 11), jo ssa ta in n u tta m a tto m a lta eläim e ltä viille tä ä n kurkku auki, ja pakokaasun käyttäm ise n ilm an asian m ukaisia s u o d a tin la itte ita ( § 6), jo llo in e lä im iltä palavat silm ie n ja hengi­ tyste id en lim akalvot ennen ta in tu m is ta .

3 § 1 m om . s a llis i edelleen pyydystää luonnonvaraisia eläim iä ka u p a llisia ta rk o itu k s ia varten kuten esi­ m erkiksi tu rk is - ja e lä in ta rh o ih in . M ielestäm m e e lä in su o je lu la in tulee kie ltää luonnonvaraisten eläinten pyyd ystäm in en ka u p a llis iin ta rk o itu k ­ siin .

3 § uusi 2 m om . sa llisi pitää Suom en ilm a sto o n so p e u tu m a tto ­ m ia e läim iä ka u p a llisissa ta rko itu ksissa . M ieles­ täm m e e lä in su o je lu la in tule e kie ltää kaikkien Suom en ilm a sto o n so p e u tu m a tto m ie n eläinten tu o n ti.

6 § 2 m om . s a llis i järjestää e lä in k ilp a ilu ita ja -n ä ytte lyitä ilm an eläin lä äkä rin läsnäoloa. M ielestäm m e eläinten kaikkina in en k ilp a ilu tta m in e n ja näytte illä p itä m in e n tule e tapahtua aina eläinlääkärin valvonnassa, koska eläinten asianm ukaisesta k o h te lu sta ei m u u to in voida o lla varm oja.

6 § 3 m om . s a llis i edelleen luonnonvaraisten eläinten ja e kso o ttiste n ko tie lä in te n käytön sirku ksissa ja m uissa vastaavissa nä ytöksissä . Vaikka eläim iä ei ehkä ko h d e lta isi kovin h u o n o sti itse n ä ytö ksis­ sä, n iitä on yleensä rääkätty koulutusvaiheessa siinä m äärin, että m ie lestä m m e e lä in su o je lu la in tulee kie ltää kaikkien m uiden eläinten pa itsi ko i­ rien ja hevosten kä yttö sirku ksissa .

6 § 4 m om . sa llis i edelleen pitää va ihtuva läm p öisiä eläim iä kiertävissä e lä in n ä ytte lyissä . M ielestäm m e e lä in ­ s u o je lu la in tulee kie ltää m yös vaihtuvaläm pöisten eläinten pitä m ise n kie rtä vissä nä ytte lyissä , koska eläim iä pidetään pienissä lasikopeissa.

6 § 5 m om . s a llis i perustaa lisää ka u p a llisia elä in ta rh o ja ja pysyviä e lä in n ä ytte lyitä . M ielestäm m e e lä in su o ­ je lu la in tulee kie ltää kaikki ka u p a llise lla po hjalla to im iva t eläin tarha t ja e lä in n ä ytte lyt.

7

§

M aidon-, lihan -, ja m un an tu otan no ssa käytö s­ sä olevista ns. te h okasva tu sm en etelm istä aiheu­ tuu e lä im ille huom attavia te rve yd e llisiä h a itto ja , koska eläim et eivät voi liik k u a lu o n n o llis e s ti e i­ vätkä pääse koskaan ulos. M ielestäm m e e läin­ su o je lu la in tulee kieltää kaikki se llaiset tu o ta n to ­ m uo do t, jo tk a estävät eläim iä liikku m a sta tai m u u to in aiheuttavat n iille kärsim yksiä.

8 § 1 m om . s a llis i edelleen m uiden kuin eläinlääkäreiden suo ritta a leikkauksia e lä im ille . M ielestäm m e e lä in su o je lu la in tulee kie ltää eläinten leikkausop eraatioiden tekem isen m u ilta kuin eläinlääkä­ reiltä.

8 § 2 m om . s a llis i edelleen m uiden kuin eläinlääkäreiden ku o h ita poroja ja alle kahden kuukauden ikä isiä m uita elä im iä (p a itsi hevosia ja koiria). M ieles­ täm m e kaikkien eläinten k a tro in ti- ja s te rilo in tioperaatiot tulee kieltää m u ilta kuin eläinlääkä­ reiltä.

8 § 4 m om . an ta isi maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n päättää koiranhännän typ istä m ise n k ie ltä m ise stä . M ie­ lestäm m e e lä in su o je lu la in tulee lieltää koiran hännän typ istä m in e n .

Lisäksi e lä in su o je lu la in tulee kie ltää kissojen kynsien po istam inen .

9§

Vaikka uusi a se tuslu on nos eläin ten kä yttä m i­ sestä tie te e llis is s ä kokeissa ei ole yh d istykse lläm m e vielä la usu nno lla, esitäm m e ku ite n kin tässä yhteydessä ne vaa tim ukse t, jo tka sen p itä is i täyttää: — K aikki eläinkokeet saatava lu vanvaraisiksi.

— E läinkokeet on rajoite ttava sellaiseen lääke­ tie te e llise e n tu tkim u kse e n , jo s ta on hyötyä ih m iste n tai eläinten terveydelle.

— E lä in koetta ei saa su o ritta a , m ikä li vastaava koe on teh tä vissä v a ih to e h to m e n e te lm in tai se on te h ty a ika ise m m in jo ssa in m uualla.

— T u ska llisia elä in ko ke ita ei saa su o ritta a ilm an anestesiaa, ja eläim et on tää löin lopetettava ennen narkoosin päättym istä.

— O pe tu sta rkoitu ksessa su o rite tta va t e lä in ko ­ keet on rajoitettava y lio p is to ih in ja korkea­ ko u lu ih in .

10 § 1 m om . jä ttä is i edelleen eläinten a m m a ttim a ise n m yy­ m isen, kasvattam isen ja h o itam isen ainoastaan ilm o itu sve lvo llisu u d e n varaan.

M ielestäm m e kaikki edellä m a in itu t to im in n a t tulee saada lu­ vanvaraisiksi ja jatkuvan valvonnan a la is ik s i.

11 § 1 m om .

Koska maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n e n s is i­ jaisena tehtävänä on valvoa m a a ta lo u stu o tta jie n etua, on sen toim e nku va ris tiriita in e n , jo s se to i­ m ii sam alla m yös m aam me ylim pän ä eläinsuojeluviranom aisena. M ie le stä m m e e lä in su o je lu kysym ysten valvonta tule e tapahtua m uiden ym p ä ris­ tö - ja lu on non asioid en kanssa e rillis e n Y m päris-

tö m in is te riö n alaisena. Lisäksi e lä in su o je lu la in tai asetuksen tule e m äärittää e lä in s u o je lu a s io i­ den ne uvottelukunnan to im ia lu e e n ja päätösval­ lan ohella m yös sen kokoonpano ja va litse m ism enettely. M ikä li ne uvottelukuntaan tule e m u­ kaan vain yksi e lä in su o je lu jä rje stö je n ed ustajia, katsom m e, että hänet tule e valita maam m e suu­ rim m asta elä in su o je lu jä rje stö stä .

11 § 2 m om . ja 3 m om .

Jo tta e läin suo je luva lvon ta saa taisiin to im iv a k ­ si ja tehokkaaksi edes tulevaisuudessa, pitää var­ m istaa ennen sen u u d e lle e n o rg a n iso in tia , että ku lla kin va lvo n ta yksikö llä on resursseja v e lv o lli­ suuksiensa ho itam iseen . M u u to in valvonta ajau­ tuu he lp o sti nykyiseen tila a n , jo ssa kukaan ei eh­ di s itä hoitam aan.

12 § 1 m om .

M ielestäm m e elä in su o je lu vira n o m a iste n tulee tehdä ta rka stu ksia m u u llo in k in kun vain s illo in , kun on a ihe tta epäillä, että eläim iä kohdellaan hu on osti.

14 § M ielestäm m e ky s e is illä maa- ja m etsäta lou s­ m in is te riö n toim e e n p a n e m illa ta rk a s tu k s illa ei ole m erkitystä, m ikä li n iis tä ilm o ite ta a n etukä­ teen. M ie lestä m m e kaikkien tarkastu ste n tulee tapahtua ilm an en n a kko ilm o itu sta .

15 § 1 m om .

M ielestäm m e el ole syytä lu o k ite lla eläinten rääkkääm isiä ’’e läin suo je lusä än nösten rik k o m i­ seksi” ja "e läinrä äkkäykse ksi” , m ikä käytännös­ sä m a h d o llis ta is i e rittä in lievät tu o m io t. M ie les­ täm m e ka ikista e lä im iin ko h d is tu v is ta ju lm u u k ­ sista tule e voida langettaa m a h d o llisim m a n an­ karat tu o m io t, koska eläim et ovat p u o lu s tu s k y ­ vyttö m iä.

15 § 2 m om . an ta isi e lä in su o je lu la in rik k o jille m a h d o llisu u ­ den jatkaa eläinten k id u tta m is ta . Katsom m e, että m ikä li jo ku on kerran rikko n u t e lä in su o je lu la kia , lain tulee kie ltää häneltä eläinten p itä m in en ko­ konaan.

Koska ed usku nta e d e lly tti, että m yös m etsäs­ tysla kia tarkisteta an, esitä m m e lo p u ksi ne o lee l­ liset m uu to kset, jo tk a s itä uu diste ttae ssa tulee m ielestäm m e ottaa hu om ioon : — Rauta-, ansa- ja m yrkkyp yyn ti tule e kieltää koko maassa.

— K o tikissa n tule e saada sam anlainen o ikeu s­ turva kuin ko ira lla kin on.

— K issa nlouku n p ito tule e sa llia vain eläin suo je lu vira n o m a isille ja e lä in s u o je lu y h d is ty k s il­ le.

Koska nyt la u su n to kie rro kse lla oleva maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n tekem ä e sitys eläin suo­ je lu la in m u u tta m ise ksi m erkitsee vain m arginaa­ lis ta uu d istu sta , eikä siten täytä eduskunnan asettam ia ta vo itte ita , K oe-eläinten suojelu r.y. katsoo, että asiasta on tehtävä uusi e sitys, joka ottaa m a h d o llisim m a n ta rka sti h u om ioon talo usvaliokunnan m ie tin n ö ssä ja kansanedustajien la­ ki- ja to iv o m u s a lo itte is s a e s ite ty t u u distu svaa tim ukset.

H e lsin gissä 30. päivänä syysku u ta 1981 KO E-ELÄINTEN SUOJELU r.y.

(Suom en suu rin e lä in su o je lu jä rje stö ) Hannele Luukkainen puheenjohtaja

Päivi V iinika in en

Opiskelijoiden yleismaailmallinen peruskirja väkivallattoman tieteen ja biologian puolesta Johdanto: H u om io on ottaen: — että ym päri m aailm an nuoret o p is k e lija t to i­ vovat rauhanom aista ja lä m m intä vuoropuhe­ lua ihm isen ja luonnon vä lille — että tied e sinänsä m uodostaa täm än vuoro­ puhelun ja kielen tärkeän osan — että toisina an tu tkim u kse n ka u tta saa vutettu­ ja tu lo k s ia hyödynnetään väkivalta isia ta rk o i­ tu ksia varten — että sanaa tied e käytetään nykyään usein eri­ laisessa yhteydessä kuin m itä sen alku m e rki­ tys sop uisasta tie d o n ja sym pa tian suhteesta ih m isen sekä luonnon vä lillä e d e lly ttä is i — että täm ä a lku m e rkitykse n vääristely on teh­ ty, jo tta v o ita is iin o s o itta a o ik e u te tu ik s i jo t­ kin väkivalta iset teo t, jo tk a eivät o so ita kun­ n io itu s ta ihm isen tai eläim en ruu m ista, hen­ kistä elämää tai ym pä ristöä kohtaan — että o p is k e lija t ovat hu olestun eet nähdessään o p e tu sla ito ksissa a n suo ritettavan näitä väki­ va lta isia tekoja.

— että useat o p is k e lija t ovat jo u tu n e e t vaikeuk­ siin noustuaan väkivalta isia m enetelm iä vas­ taan.

— että tässä suhteessa he eivät voi kuu nn ella om a n tu n to n sa sanelem ia eh toja — että jo ita k in o p is k e lijo ita on pa kotettu käyttä­ mään tie tty jä ju lm ia koem enetelm iä, jo tk a ovat ris tiriid a s s a n iin ih m is- kuin eläin ten ju ­ lis tu k s ie n kanssa.

— että nä ille s a m o ille o p is k e lijo ille el anneta m a h d o llisu u tta valita väkivallaton ta tu tk i­ m uksen tai k o e to im in n a n m uotoa, ja että m o­ net heistä ovat jo u tu n e e t lopettam aan op iske ­ lunsa, koska eivät voi hyväksyä tai kestää ih­ m isiä tai eläim iä halventavia kokeita.

— että ne o p is k e lija t, jo ita väkivaltainen to im in ­ ta ei suo ran aise sti kosketa, ovat syvästi jä r­ ky tty n e itä tap ahtuva sta ja he tun te vat s o li­ d a arisuutta op iske lutove reita an kohtaan.

Julistetaa n seuraava peruskirja: 1. Jokaisen o p iske lija n pe ruso ikeu ksiin kuu lu u saada m a h d o llisu u s ha rjo itta a ja o p is k e lla tie ­ dettä, jo ka ei sisä llä väkivaltaa.

2. S iksi täm än valinnan to te u tta m in e n on teh tä­ vä m in u lle m a h d o llise ksi a in e e llise lla , hehkisellä ja m ora alisella ta so lla

3. O m antu nton i m ääräyksestä m in u lla on oikeus kie ltä ytyä väkivaltaisesta ko e to im in n a sta , jo ­ honka jo u tu is in o s a llis tu m a lla ju lm ie n e läin­ kokeiden tekem iseen, ja joka on ris tiriid a s s a ih m is- ja eläinten oikeuksien ju lis tu k s ie n kanssa.

4. Vastaani ei saa koh dista a m itään k u rin p id o lli­ sia tai h a llin n o llis ia to im e n p ite itä , sen takia e ttä kuuntelen o m a n tu n to n i ääntä.

5. Vastaavalla tavalla m in u lla on oikeu s vastu s­ taa kaikkia tiete en väkivalta isia so ve llu tu ksia , jo ih in m in u t yritetää n saada mukaan 6 . Käyttäydyn arvokkaasti vaatiessani oike u tta h a rjo itta a ja o p is k e lla väkivallaton ta tie d e ttä 7. O p iske lu n i ja urani aikana otan avukseni tä­ män peruskirjan, aina kun m in ua yritetään jo h d a tta a eläin ten tai ih m isten parissa tapah­ tuvaan väkivaltaiseen to im in ta a n .

8 . P uolustan ja levitän täm än peruskirjan sano­ maa, jo tta tied e voisi so lm ia ym m ärryksen, sym patian ja rauhan suhteen Ihm isku nn an, e läinten ja lu on non välille.

Avainasem assa olem m e nyt me, kaikki op iske ­ lija t. Tehokkaan ko e -e lä in su o je lu to im in n a n o p is ­ ke lijo id e n parissa on lähdettävä kä yn tiin tä ä llä ­ kin, ja siih e n ei ole m uuta tie tä kuin om a a k tiiv i­ suutem m e. Siksi o lis i e h do ttom a n tärkeää, että OTTAISIT YHTEYTTÄ TOIM ISTO O M M E ja tu lis it mukaan o p iske lijaryhm ä än , O le e llis ta o lis i, to tta kai, että ju u ri sinä, joka o p iske lu ssa si jo u d u t te­ kemään e lä in ko ke ita ja koet täm än vääräksi, y rit­ tä is it tehdä jo ta in asian ko rjaa m iseksi etkä vain h a utoisi sitä m ielessäsi. M utta ei sinun vä lttä ­ m ättä tarvitse o p iske lussa si o lla e lä in k o e to im in ­ nan kanssa tekem isessä; in fo rm a a tio ta o p is k e li­ jo ide n keskuuteen voivat levittää m u u tk in . S inun ei m yöskään tarvitse o lla h e lsin kilä in e n , samat eläinkokeet kun tehdään jokaise ssa y lio p is to s s a ja apua tarvitaan sie llä kin . T ärkeintä o lis i nyt, että tämä o p is k e lija to im in ta saa taisiin alkuun ja että vähitellen pääsisim m e jo n k in la is iin tu lo k ­ s iin . O p iske lijo id e n jo u k k o liik k e illä on saatu ai­ kaan yllä ttä viä a sio ita ; m iksi em m e kä yttä isi sitä m a h d o llis u u tta tässäkin asiassa.

Tämä pe ruskirja ju lis te ttiin B rysselissä 11.9.

1981, jo llo in a lkoi M aailm anlaajuisen liito n , eläi­ m illä ja ih m is illä tehtävien kokeiden la kkau tta­ misen puolesta, jä rjestä m ä kon gre ssi. P eruskir­ jan lukivat o p is k e lija t ko lm e lla k ie le llä ja se on vahvistettu ja oikeaksi to d is te ttu Y K:n U nescos­ sa. K uite nkin täm än varsin juhlavan ju lis tu k s e n te ksti jää pelkäksi san ah elinä ksi, e lle i sen ym pä­ rille aleta rakentaa to im in ta a . Pelkät ka u n iit pu­ heet eivät auta eläim iä, vaan m eidän on m yös tehtävä jo ta in ; valvottava, että peruskirjan sano­ maa aletaan panna täytän tö ön .

B rysselissä p e ru s te ttiin k in Kansainvälinen o p iske lija ryh m ä e lä in ko ke ita vastaan eli ISCA (Intern ation al S tu d e n tg ro u p ag ainst C ru elty to A nim als). Sen ta rko itu kse n a on saada aikaan la a ja m itta ista o p is k e lija to im in ta a koe-eläinten suo je lun puolesta ym päri m aailm aa. Ryhmän ’’y d in ” koostuu neljästä o p is k e lija s ta (S uom i, Ranska ja kaksi H o lla n n ista ), jo illa jo ka ise lla on vastuullaan m uutam a m uu maa, jo id e n o p is k e li­ jo id e n kanssa he pitävät yhtä. Y tim en jäsenet ke­ räävät tie to a vastuum aidensa o p is k e lijo id e n t i­ lanteesta e lä in ko e to im in n a n suhteen ja in fo r­ m oivat taas vastaavasti he ille m itä ryhm ässä m uuten tap ahtuu. Y tim e llä on vielä om a keskussensa, jo n n e lähetetään kaikki tie to ja kirjeen­ vaihto, m itä ISCAn p u itte is s a käydään. Näin on m a h d o llista a rkisto id a lu k u is ia eri m aita koske­ va, o p is k e lijo ita ja elä in ko ke ita koskeva in fo r­ m aatio yhteen paikkaan, jo s ta sitä on kenen ta­ hansa ryhm än "jä se n e n ” m a h d o llis ta saada.

ISCAn to im in n a n ja nim enom aan o p is k e lijo i­ den kannalta on e rittä in tärkeää saada kansainvä­ lis tä in fo tm a a tio ta . On paljon helpom paa pro te s­ to id a jo ta k in asiaa vastaan, jo s tietää, että m uualla m aailm assa o p is k e lija t ovat o m a lla a k tii­ visuudellaan päässeet h a lu am iinsa tu lo k s iin .

E sim e rkiksi H o lla n n issa o p is k e lija t ovat perusta­ neet jokaiseen y lio p is to o n elä in ko ke ita vastu sta­ van ryhm än, jo id e n to im in n a lla on väh itellen päästy siihen , että eläinkokeiden tekem inen on täysin vapaaehtoista ja että n iis tä kie ltä ytym in e n ei aiheuta o p is k e lija lle m itään hankaluuksia. Bel­ gian ra n skan kielisissä y lio p is to is s a eivät e läin­ kokeet enää ole p a ko llisia , sen sijaan k a ik illa lää­ ke- ja eläinlääketieteen ja bio lo g ia n o p is k e lijo illa on pa kollin en vaihtoe htom e nete lm ä kurssi. U lko­ m ailla o p is k e lija t ovat s iis päässeet näkyviin tu ­ lo ksiin ; m iksi se o lis i m ah do to nta Suomessa?

Lahjoituksia 3.7.1981 alkaen Lahjoituksia yhdistys V. H epokoski A. K iias H. M anninen M-L. B engts I.H ils k a M. Räisänen H. Ikävalko L. Lehtinen M. S jö strö m R. Hjelm an S-R. R aja-A lho T untem aton E. L u n d e ll/l. Hornam o I. B jö rkelu nd G. A lith a n L. L e h tin ie m l A -M . K le m ola H. M anninen L .C a re ll L. Teiro M&T&M S tenius A. K aunissalo M. H eikkinen Natural Beaty Koe-el. O ulun osasto V .V Irto S. Putkonen

8 0 ,— 500,— 100,— 5 0 ,— 100,— 122,60 50,— 100,— 500,— 250,— 600,— 310, — 8 0 ,— 100,— 8 0 ,— 100,— 5 0 ,— 100,— 100,— 1000,— 150,— 1000,— 100,— 200,— 200,— 100,— 55,—

Lahjoituksia säätiö S-L. Seppä P. V u o rile h to M. V a rjos-M alm strö m A-K. M äkinen K. E stlander V. Heiskanen J&EBörtz

155,— 100,— 100,— 100,— 1000,— 100,— 8718,—

S ydä m ellise t k iito k s e t k a ik ille la h jo itta jille , o le t­ te näin om a lta osaltanne auttam assa kärsiviä koe-eläim iä. Julkaise m m e lehdessäm m e y li 50 markan la h jo itu k s e t, m u tta pien em m ätkin ovat te rve tu lle ita . O tam m e kaikki la h jo itu k s e t k iito lli­ suu de lla vastaan.

A lla m indre belopp som in flu tit som do na tion er är ocksä m ycket välkom m a och vi tackar givarna pä det h jä rtlig a ste .

Päivi V iinika in en

Raportti Brysselin kansainvälisestä kongressista Belgiassa pääm ajaansa pitävä kansainvälinen koe-eläinten suo je lu jä rje stö (C o alition M ondiale Pour l ’A b o litio n De l'E xpé rim e ntation Sur l ’H om ­ me Et l ’A n im a l) jä rje s ti syyskuun 11-13 päivänä kongressin, jo n n e o li k u ts u ttu e lä in suo je lujärje stöjen edustajia ja o p is k e lijo ita lu k u is is ta e ri m ais­ ta. Läsnä o li m yös vaikutusvaltaisia tu tk ijo ita n iin lääketieteen kuin b io lo g ia n k in a lo ilta . Kongressin ohjelm a o li e rittä in tiukka, ja tö itä te h tiin kolm ena päivänä lähes kellon ym päri. M utta esite lm ä t o li­ vat m ie le n k iin to is ia ja n e u vo tte lu t kansainvälises­ tä yh te istyö stä antoisia, jo te n m atka o li todella o n n istu n u t.

Kongressin järjestäjä ja järjestön varainhoitaja M. Emile Potelleavaa kokouksen. Hänen oikealla puolellaan Brysselin pormestari.

K ongressin en sim m äisen päivän oh je lm a kä­ s itte li o p is k e lijo ita ja heidän vaikeaa tila nn etta an eläinkokeiden suhteen. O lim m e kokoontuneet B rysselin kauniiseen ka u p u n g in ta lo o n , jo ssa kaupungin porm estari lausui avajaissanat. Tä­ män jälkeen a n sio itu n e e t tied em iehe t kertoivat näkem yksistään o p is k e lijo id e n su h ta u tu m ise sta elä in ko ke isiin . He kaikki to te siva t, että ju u ri nuo­ rilla on hallussaan avainasem a siihen , m illa is ta tie d e ttä m aailm assa tulevaisuudessa h a rjo ite ­ taan. He olivat kaikki m yös huom anneet, että yhä useam m at eläin koke ita tekevät o p is k e lija t m ie­ lu im m in kie ltä y ty is iv ä t ko e to im in n a sta , m u tta ei­ vät op e tta jie n pa in ostukse n vuo ksi uskalla. N iin ­ pä sitte n ju lis te ttiin k in O p iske lijo id e n kansainvälinen pe ruskirja väkivallattom an tieteen ja b io lo gian puolesta, jo n ka ta rko itu se n a on tukea n iitä o p is k e lijo ita , jo tk a eivät halua saavuttaa am m at­ tiaan tai oppiarvoaan e p ä in h im illis in ke in o in . Pe­ ruskirja lu e ttiin ko lm e lla kie le llä : ensinnä rans­ kaksi ja fla a m iksi e li Belgian v ira llis illa k ie lillä ja s itte n m in u lla o li ilo edustaa p o h jo ism a isia o p is­ k e lijo ita lukem alla ju lis tu s e n g la n n iksi. T ila isu u s o li varsin vaikuttava ja varm asti e rittä in a ih e e lli­ nen; s iitä on tarkem pi ra p o rtti to isa a lla lehdessä.

K au pu ng intalon tila isu u d e n jälkeen a lko i lehdistö va sta a n o tto , jo ssa m eitä kaikkia o p is k e lijo i­ ta ha a sta te ltiin m aidem m e e lä in ko e tila n te ista .

V iiko n lo p u n lehdet sekä radio- ja tv -u u tis e t kuvasivatkin kongressia useaan otteeseen, ja to is in kuin täällä Suom essa e lä in s u o je lijo id e n m ie lip i­ te is iin s u h ta u d ittiin näissä u u tisissa k u n n io itu k ­ sella ja m ie le n k iin n o lla . A se n n o itu m ise sta o li kaukana se tava llin en vähättelevyys, vaan esim . lehdissä ju tu t olivat ilm an m uuta saaneet e tu s i­ vun paikat. Loppupäivä ku lu i o p is k e lijo id e n ker-

Järjestön uudet kokoustilat, jonne perustetaan ns. dokumenttikeskus. Kuvassa järjestön johtokun­ taa sekä kunniajäseniä.

Sirpa Ikävalko ojentamassa jättipupua Aikki Perttola-Flinckille

Juontajamme Leena-Kaarina Kaunonen kertoo tämän pupun lähtevän Pirjo Hounin iloksi.

Ruotsin Koe-eläinten Suojelun Säätiön edustaja Sheila Ljunggren vasemmalla, keskellä Gunnel Hästesko ja oikealla Juliana von Wendt

Beauty W ithout Cruelty-sarjan esittelyä

Tutustumista eläinkoeaiheiseen näyttelyyn

Veltto Virtanen & kitara

37

Vuokko Rapeli ja Säde Ojala

Taiska, taustalla orkesteri: Eero Ojanen, Nono Söderberg, Matti Oiling ja Martti Metsäketo

Reijo Karvonen, Nono Söderberg ja Olli Kosonen esittivät SURUN

Woude vauhdissa

George de Godzinsky ja Gösta Möllet

38

Anneli Sistonen ja Hellin Nyström

JOUKKOJULKAISU

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme * COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL ja XXL * T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n:o KIRJEENSULKIJAMERKIT — BREVMÄRKEN — ’’vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — ’’stoppa plâgsamma djurförsök” (35 st/ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki) * KORTTEJA - KORT — eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa — koira-, hevos- ja eläinryhm äkortti * RINTANAPPI napin halkaisija 4 cm * PIPO 100 % villaa valkoinen pohja/vihreä teksti vihreä pohja/valkoinen teksti * KIRJOJA Kani ei osaa itkeä Ulla-M aija Aaltosen kirja Tieversuch und Tierexperim entator (saksalainen)

kpl à 85 mk

kpl à 35 mk kpl à

3 mk

st / kpl à

4 mk

ark à 4,00 mk ark à 4,00 mk ark à 2,00 mk 1nip. à 5 mk 1nip. 1,50 mk kpl à 5,00 mk kpl à 45 mk kpl à 45 mk

kpl à 25 mk kplà15mk

•-m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi Namn ..................................................... .......................

Osoite Adress ............................................................................

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25.

Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähtyksen saapumisesta tai yli 20 mar­ kan ostokset lähetetään postiennakolla, jo ­ ten ne maksetaan postista noudettaessa.

Sänd beställningen tili kansliet Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25. Var KYRIIRI OY. HELSINKI 1981

vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten.