Toimintakertomus 2024
Kannen valokuva: Jo-Anne McArthur / Te Protejo / We Animals
Sisällys
1. Johdanto
ELÄINTEN OIKEUDET OTETAAN YHTEISKUNNALLISESSA KESKUSTELUSSA
JA PÄÄTÖKSENTEOSSA HUOMIOON
2. Animalia ajaa turkistarhauskieltoa lainsäädäntöön
3. Animalia vaikuttaa sen puolesta, että Suomi tekee suunnitelman eläinkokeista luopumiselle
4. Animalia ajaa eläinoikeuksiin perustuvia ilmastotavoitteita
5. Animalia ajaa häkittömyyttä eläintuotantoon ja hyvinvointiparannuksia eläinten suojelua koskeviin asetuksiin
ANIMALIA TARJOAA IHMISILLE VÄYLÄN EDISTÄÄ ELÄINPOLIITTISIA TAVOITTEITA
6. Vapaaehtoiset
7. Nuorisotyö
8. Tukijat: jäsenet ja lahjoittajat
ANIMALIALLA ON TEHOKAS AMMATTIMAINEN ORGANISAATIO, JOLLA SE AJAA TAVOITTEITAAN
9. Vaikuttamistyö ja kampanjointi
10. Viestintä
11. Varainhankinta
12. Talous
13. Hallitus
14. Henkilöstö
15.
1. Johdanto
Animalian visio on maailma, jossa kaikki eläimet voivat elää hyvää ja arvokasta elämää elinvoimaisella maapallolla. Vision toteuttamiseksi Animalia edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa ja kansainvälisesti. Animalia muuttaa maailmaa vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, viestimällä tehokkaasti ja uraauurtavasti eläinten oikeuksista sekä tarjoamalla kansalaisille tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa eläinasioihin. Animalian ääni kuuluu yhteiskunnallisessa eläineettisessä keskustelussa.
Animalian teemat:
• Eläinten oikeudet otetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon.
• Animalia tarjoaa ihmisille väylän edistää eläinpoliittisia tavoitteita.
• Animalialla on tehokas ja ammattimainen organisaatio, jolla se ajaa tavoitteitaan.
Animalian päätoimintakohteet ovat turkistarhauksessa, eläinkokeissa sekä ruoantuotannossa käytettävät eläimet. Muiden eläinryhmien kohdalla Animalia vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan.
Vuoden 2024 aikana toiminnassa näkyi erityisesti Animalian pääkampanja, Turkistarhaton Suomi 2025, sekä EU-vaalikampanjointi keväällä ja koe-eläinkampanjointi syksyllä. Animalia näkyi niin kaduilla, sosiaalisen median kanavissa kuin muissakin medioissa. Vuoden aikana järjestettiin lähes 300 tapahtumaa ympäri Suomen, saatiin näkyvyyttä Animalian aiheille mediassa ja vaikutettiin poliittiseen päätöksentekoon niin kotimaassa kuin Euroopan unionissakin.
Järjestönä Animalia vahvistui vuoden 2024 aikana: innostimme vuoden aikana satoja uusia jäseniä, kuukausilahjoittajia ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan eläinoikeuksien puolesta. Vuoden lopulla Animalialla oli alueosasto 11 paikkakunnalla, kaksi paikkariippumatonta toimintaryhmää ja yli 6 000 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.
Eläinten oikeudet otetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon
Jotta eläinten oikeudet otettaisiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa paremmin huomioon, vuonna 2024 Animalia edisti eläinoikeusajattelua ja eläinten oikeuksia yhteiskunnan eri tasoilla.
• Animalia ajaa turkistarhauskieltoa lainsäädäntöön.
• Animalia vaikuttaa sen puolesta, että Suomi tekee suunnitelman eläinkokeista luopumiselle.
• Animalia ajaa eläinoikeuksiin perustuvia ilmastotavoitteita.
• Animalia ajaa häkittömyyttä eläintuotantoon ja hyvinvointiparannuksia eläinten suojelua koskeviin asetuksiin.
Näitä tavoitteita edistettiin vuoden aikana viestinnän, vaikuttamistyön ja kampanjoinnin keinoin sekä tuottamalla tietoa ja tarjoamalla ratkaisumalleja ja koulutusta.
2. Animalia ajaa turkistarhauskieltoa lainsäädäntöön
Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen Suomessa, ja Turkistarhaton Suomi 2025 on Animalian pääkampanja vuoteen 2025 saakka.
Osana Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa Animalia oli aloitteentekijänä eurooppalaisessa turkistarhauksen vastaisessa Fur Free Europe -kansalaisaloitteessa, joka toteutettiin yhteistyössä Eurogroup for Animals -järjestön ja sen jäsenjärjestöjen sekä kansainvälisen Fur Free Alliance -verkoston kanssa. Kansalaisaloite keräsi yli 1,5 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta. Lopullinen Suomesta kerätty vahvistettujen allekirjoitusten määrä oli 92 789. Euroopan komissio antoi vastauksensa aloitteeseen 7.12.2023. Vastauksessa komissio totesi harkitsevansa turkistarhauksen kieltämistä, mutta se jää odottamaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta EFSA:lta pyytämäänsä raporttia turkiseläinten hyvinvoinnista ennen päätöstään. EFSA:n on määrä antaa raporttinsa alkuvuonna 2025, ja komissio ilmoittaa lopullisen päätöksensä omien selvitystensä jälkeen alkuvuonna 2026.
Fur Free Europe -kansalaisaloite eteni Euroopan komissiossa vuoden 2024 aikana. Alkuvuodesta Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs vieraili Euroopan komissiossa mahdolliseen turkistarhauksen kieltoon liittyen. Keväällä Animalia toimitti turkiseläinten hyvinvointiin liittyvää aineistoa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSA:lle. Kivekäs tapasi komission edustajia, jotka vierailivat suomalaisilla turkistarhoilla. Vuoden aikana Animalia kertoi päättäjille Fur Free Europe -kansalaisaloitteen etenzemisestä.
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli turkisasetusta, joka ei paranna minkkien, kettujen ja supikoirien oloja. Turkisasetuksessa on kyse kosmeettisista parannuksista, joilla vain pitkitetään eläinten kärsimyksiä. Siksi Animalia käynnisti keväällä turkisvetoomuksen ja vaati,
että turkistarhaus tulee lakkauttaa Suomesta mahdollisimman pian. Vuoden loppuun mennessä turkisvetoomus keräsi yli 20 000 nimeä. Nimien keruu jatkuu turkisasetuksen lausuntokierrokseen asti, jolloin vetoomus luovutetaan.
Turkistarhauskiellon ajaminen oli Animalian päätavoite kevään EU-vaaleissa.
Animalia uutisoi useita kertoja turkistarhoille maksetuista lintuinfluenssakorvauksista, jotka nousivat 50 miljoonaan euroon. Lisäksi tuotiin ilmi, että korvausperusteet eivät vastanneet laissa määriteltyjä perusteita. Syksyllä nostettiin esiin, että turkisten vienti jatkuu yhä Venäjälle. Aihe kiinnosti laajasti mediaa.
Syyskuun alussa Animalia toi julkisuuteen, että Euroopan komissio on aikeissa lisätä minkin EU:n vieraslajiluetteloon ja että Suomi on aikeissa hakea poikkeuslupaa minkin tarhaamiseen. Animalia oli aiheesta kuultavana maa- ja metsätalousvaliokunnan suullisessa asiantuntijakuulemisessa. Kuulemisessa sekä kirjallisessa lausunnossaan Animalia painotti, että poikkeuslupaa ei tulisi hakea, vaan poikkeusluvan hakemisen sijaan turkistarhaus
/ Pixabay
tulisi lakkauttaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Animalia toimitti kirjallisen lausunnon myös ympäristövaliokunnalle. Lisäksi Animalia toimitti maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan jäsenille tietoja liittyen erityisesti turkistarhauksen talousvaikutuksiin.
Animalia oli tukijana turkistarhauksen kieltoa ajavassa Turkistarhaus historiaan! -kansalaisaloitteessa, joka luovutettiin eduskunnalle 9.9.2024. Aloitteen tueksi järjestettiin 14.9.2024 Turkistarhaus historiaan -mielenosoitus, johon myös Animalia osallistui ja jossa Animalian toiminnanjohtaja piti puheen. Animalian alueosastot järjestivät mielenosoituksia kansalaisaloitteen tueksi Kouvolassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestettiin mielenilmaukset myös Turkittomana perjantaina 29.11.
Kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan lähetekeskustelussa 19.9.2024. Ennen keskustelua Animalia välitti ajankohtaista tietoa turkistarhauksesta kansanedustajille. Animalian vaikuttamistyö näkyi lähetekeskustelussa, jossa moni kansanedustaja hyödynsi Animalian tuottamaa tietoa. Myös virheellisiä tietoja ja väittämiä esitet-
rottonara
tiin. Lähetekeskustelun jälkeen Animalia julkaisi verkkoartikkelin, jossa käytiin läpi ja korjattiin keskustelussa esitetyt virheelliset väittämät.
3. Animalia vaikuttaa sen puolesta, että Suomi tekee suunnitelman eläinkokeista luopumiselle
Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Animalia edistää eläinkokeiden vähentämistä ja lopulta niiden lopettamista.
Vuonna 2024 Animalian koe-eläimiin liittyvän työn fokuksessa olivat kevään EU-vaalit ja syksyllä julkaistu Eläinkoeraportti. Kevään EU-vaaleissa yksi päätavoitteista oli, että eläinkokeettomaan tieteeseen siirtymistä on nopeutettava.
Syksyllä Animalia julkaisi Eläinkoeraportin. Raportin kirjoittivat Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila sekä kampanjavastaava Tiina Ollila. Raportin julkaisun yhteydessä järjestetyssä webinaarissa raportin kirjoittajat esittelivät raporttia ja lisäksi kuultiin asiantuntijapuheenvuorot tutkijatohtori Hanna Vuorenpäältä, Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtajalta Marianna Norringilta sekä tietokirjailija Paula Hirsjärveltä. Lopuksi järjestettiin paneelikeskustelu asiantuntijoiden kesken. Webinaaria seurasi yli 100 henkilöä.
Eläinkoeraportin julkaisun jälkeen aloitettiin Eläinkokeeton tulevaisuus tehdään nyt! -kampanja, jonka yhteydessä avattiin Loppu eläinkokeille -vetoomus ja järjestettiin tapahtumia alueosastoilla.
Vetoomus keräsi vuoden loppuun mennessä lähes 20 000 allekirjoitusta. Vetoomuksessa vaadittiin, että Suomen on laadittava askelmerkit eläinkokeettomaan tieteeseen siirtymiseksi ja sitouduttava eläinkokeiden lopettamiseen Suomessa. Lisäksi Animalia vaatii, että hallituksen on lisättävä eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitusta, jotta koe-eläinten kärsimystä voidaan vähentää ja lopulta päästä kokonaan eroon eläinkokeista.
Alueosastot järjestivät kampanjan aikana 30 tapahtumaa, mukaan lukien lukupiirejä Eläinkokeet Suomes-
sa -kirjasta, vierailun Tampereen FHAIVE-keskukseen, eläinten päivän kynttilätapahtumia, esitteiden jakoa, dokumentti-illan ja pubivisan. Kampanja näkyi alueosastojen tapahtumissa erilaisissa esittelytilaisuuksissa. Tapahtumissa jaettiin Eläinkoeraporttia
Kampanjavastaava Tiina Ollilaa haastateltiin eläinkokeisiin liittyen Ylen aamun tv-lähetyksessä ja radiossa Ykkösaamussa 18.9. Raportin painettu versio jaettiin kaikille kansanedustajille ja suomalaisille eurokansanedustajille.
EU-komissiolle jätettiin yksi lausunto turvallisuustutkimuksen eläinkokeiden lopettamiseen liittyen. EU-komissio on luvannut esitellä suunnitelman turvallisuustutkimuksen eläinkokeiden lopettamiseksi vuonna 2026. Tämä on seurausta eläinjärjestöjen eurooppalaisesta End animal testing -kansalaisaloitteesta.
Animalia jatkoi eläinkokeettoman kosmetiikan listan ylläpitämistä. Vuoden aikana oli kaksi koe-eläimiin liittyvää toimintapäivää: 24.4. koe-eläinten päivä ja 22.9. eläinkokeettoman tutkimuksen päivä. Koe-eläimiin liittyvät uutiset ja teemat näkyivät pitkin vuotta Animalian eri viestintäkanavissa.
Animalia vaikutti myös tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnassa (TOKES). Neuvottelukunnassa Animalian edustaja nosti eläinten hyvinvointikysymyksiä keskusteluun ja pyrki vaikuttamaan eläinkokeiden vähentämiseen. Animalian edustaja oli hallituksen jäsen myös Fincopa-yhdistyksessä, jossa keskitytään eläinkokeettoman tutkimuksen edistämiseen Suomessa. Yhteistyötä tehtiin myös Juliana von Wendtin säätiön ja kansainvälisen Cruelty Free Europe -järjestön kanssa.
4. Animalia ajaa eläinoikeuksiin perustuvia ilmastotavoitteita
Animalian kanta on, että ilmastokeskustelussa on otettava huomioon myös ruoantuotannon eettinen kestävyys. Kun keskustellaan ilmastokestävästä ruoantuotannosta
tai lajikadosta, ei voida unohtaa eläinten hyvinvointia ja eläinten oikeuksia. Animalian eläinoikeusperustaisen ilmasto-ohjelman keskiössä on eläinoikeuksien tuominen osaksi ilmastokeskustelua sekä ruoantuotannossa kasvatettavien eläinten määrän vähentäminen ja kasvipohjaisen ruokavalion edistäminen. Ruoantuotannon ja -kulutuksen muuttaminen kasviperäiseksi on merkittävässä asemassa myös lajikadon pysäyttämisessä.
Animalian tavoitteena on vaikuttaa ilmastoystävälliseksi brändätyn lihantuotannon kasvua vastaan. Vuoden 2024 aikana suunniteltiin broilerien oikeuksiin liittyvää monivuotista kampanjaa, jolle haettiin rahoitusta. Broilerikampanjalle turvattiinkin apurahamuotoista rahoitusta vuosille 2025–2027.
Sosiaalipsykologi Melanie Joy vieraili Helsingin kirjamessuilla Animalian vieraana keskustelemassa karnismista ja eläintuotannosta. Vierailun yhteydessä tehty mediatyö johti useisiin haastatteluihin ja aiheiden näkymiseen mediassa.
Vuoden 2024 eläinoikeuspalkinto Pro Animalia myönnettiin Mö Kaurameijerille, joka edistää kestävää kotimaista ruokatuotantoa innovatiivisilla, kasvipohjaisilla tuotteillaan. Palkinto sai hyvin medianäkyvyyttä.
Animalia jätti lausunnot kansallisista ravitsemussuosituksista sekä julkisten hankintojen ekologisiin tavoitteisiin, ateriapalveluihin ja elintarvikkeisiin liittyen.
Vuonna 2024 Animalia oli mukana Greenpeacen ja Luontoliiton kanssa Puolet parempaa! -kampanjassa, jossa vaaditaan eläintuotteiden käytön puolittamista kunnissa vuoteen 2030 mennessä. Kampanjassa kansalaisvaikuttajat ottavat yhteyttä kunnanvaltuutettuihin ja pyytävät heitä tekemään valtuustoaloitteen eläintuotteiden puolittamiseksi kunnassaan. Animalian asiantuntijat kouluttivat kampanjan vapaaehtoisia eläinoikeuksista, ja Animalian vapaaehtoiset osallistuivat kampanjaan usealla paikkakunnalla. Vuoden 2024 lopussa 28 kunnassa oli tehty Puolet parempaa -aloite.
Animalia osallistui tukijana myös Luontoliiton, Climate Moven, Elokapinan ja Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan Lisää ääntä! -eurovaalikampanjaan, jonka tavoitteena oli nostaa ilmasto- ja ympäristöteemat
eurovaalien aiheeksi. Yksi kampanjan vaatimuksista oli Animalian pitkäaikainen tavoite maataloustukien ohjaamisesta ympäristön kannalta kestävään kasvipohjaiseen ruoantuotantoon. Animalia osallistui kampanjan yhteydessä 2.6. järjestetylle Ilmastomarssille usealla paikkakunnalla.
Edellisen vuoden tapaan Animalia osallistui kasvisruokaverkoston sekä kansalaisjärjestöjen yhteisen Ilmastokoordinaation toimintaan. Ilmastokoordinaatiossa jaetaan ajankohtaista tietoa ilmasto- ja ympäristöpoliittisista asioista. Verkostoissa Animalia pitää esillä eläinoikeuksien näkökulmaa ilmasto- ja kasvisruokakeskusteluissa.
Lisäksi Animalian asiantuntijat osallistuivat vuoden aikana erilaisiin ruoantuotantoa ja ilmastonmuutosta käsitteleviin tilaisuuksiin, joissa verkostoiduttiin ilmastotoimijoiden, poliitikkojen ja vaikuttajien kanssa.
5. Animalia ajaa häkittömyyttä eläintuotantoon ja hyvinvointiparannuksia eläinten suojelua koskeviin asetuksiin
Animalian tavoitteena on eettisesti kestävä ruoantuotanto ja eläinten määrän jatkuva väheneminen osana maataloustuotantoa. Niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi ruoantuotannossa, on niiden hyvinvoinnin parantaminen Animalialle tärkeää.
Tammikuussa 2024 tuli voimaan uusi eläinlaki, eli laki eläinten hyvinvoinnista. Vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin useita eläinlain alaisia asetuksia, joihin Animalia jätti lausuntoja.
Alkuvuodesta Animalia nosti julkiseen keskusteluun, että valtioneuvosto oli lähettänyt lausunnoille asetusmuutoksen, joka nostaisi broilereiden sallittua kasvatustiheyttä entisestään. Lukuisat tieteelliset tutkimukset ja raportit broilereiden hyvinvoinnista kertovat, että broilerinkasvatus on jo nykymuotoisena täysin kestämätöntä.
Asetusmuutoksessa ei otettu huomioon yhtäkään näistä tutkimuksesta. Animalian kannanotto herätti keskustelua aina eduskuntaa myöten, mutta valitettavasti kasvatustiheyden nosto lopulta hyväksyttiin.
Keväällä pidettiin eläintuotantoon liittyviä asioita esillä osana EU-vaalikampanjaa. Kampanjassa ehdokkaita pyydettiin mukaan laajaan sitoumukseen, jonka vaatimuksiin kuului muun muassa tuotantoeläinten häkkikasvatuskielto, elävien eläinten teuraskuljetuksien kieltäminen EU:n ulkopuolelle sekä eläinten hyvinvoinnista vastaavan komissaarin nimeäminen.
Animalia jätti lokakuun alussa lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tuotantokaniinien hyvinvoinnista. Lausunnossa vaadittiin, että kaninkasvatuksessa tulee noudattaa korkeita hyvinvointivaatimuksia ja että asetuksen on täytettävä eläinten hyvinvointilain perusteet. Lisäksi Animalia osallistui Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan yhteiseen lausuntoon, jossa asetukseen vaaditaan parannuksia.
Animalia jätti vuoden aikana lausuntoja myös muun muassa nautoja, eläinkuljetuksia ja hevosia koskevista
lakiluonnoksista. Lisäksi Animalia paljasti uuden avoimuusrekisterin tietojen pohjalta lihateollisuuden lobbaamisen laajuuden eduskunnassa.
Animalian toiminnanjohtaja ja kampanjavastaava olivat jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön alaisessa Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnassa Animalian rooli on varmistaa, että keskusteluissa tulee esiin tuotannossa pidettävien eläinyksilöiden näkökulma.
Lukas Vincour / We Animals
Animalia tarjoaa ihmisille väylän edistää eläinpoliittisia tavoitteita
Jotta eläinoikeudet otettaisiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon, tarvitaan joukkovoimaa, eli mahdollisimman monipuolinen ja suuri joukko ihmisiä toimimaan eläinten puolesta. Siksi Animalian tavoitteena on tarjota yhä uusille ihmisille väylä edistää eläinpoliittisia tavoitteita, oli se sitten jäsenenä, vapaaehtoisena tai lahjoittajana. Tähän
tavoitteeseen kuuluu kiinteästi uusien sukupolvien sitouttaminen eläinasiaan. Animalian tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelman mukaisesti kaiken toiminnan keskiössä on varmistaa, että kaikki ihmiset taustoistaan ja ominaisuuksistaan riippumatta kokevat itsensä tervetulleiksi Animalian toimintaan.
Anttoni Ihalainen
6. Vapaaehtoiset
Animalia tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa eläinten asemaan tukemalla kansalaistoimintaa alueosastoissa sekä erilaisten toimintaryhmien kautta. Vuonna 2024 Animalialla oli alueosasto 11 paikkakunnalla. Alueellisia vapaaehtoisryhmiä tuettiin tarjoamalla vapaaehtoiskoordinaattorin ja muun toimiston työntekijöiden tukea sekä rahallista tukea toiminnan järjestämiseen, koulutuksiin osallistumiseen ja järjestötilojen vuokraamiseen omalla paikkakunnalla. Tukea tarjottiin myös alueosastojen viestintään, varainhankintaan ja toiminnan esittelyyn.
Alueosastojen lisäksi toimi Aasian sappikarhuille tukea keräävä karhuryhmä ja paikkariippumaton Eläinoikeusvaikuttajat-toimintaryhmä, joka sai tietoa, toimintapyyntöjä, tapahtumamuistutuksia ja ajankohtaisia eläinpoliittisia kampanja-asioita Telegramin kautta.
Vuoden aikana vapaaehtoistoiminnassa keskityttiin erityisesti kevään eurovaaleihin ja syksyn koe-eläinkampanjaan. Alueosastoilla järjestettiin kaikkiaan noin 280 tilaisuutta ja tapahtumaa vuoden aikana.
Keväällä vaalikampanja aloitettiin järjestämällä alueosastoille eurovaaliteemainen Iltateetä ja eläinpolitiikkaa -koulutusilta verkossa. Alueosastot järjestivät kevään aikana kaksi eurovaalipaneelia, kuusi vaalikahvitilaisuutta ja muita vaaleihin liittyviä tilaisuuksia kahdeksan. Lisäksi vapaaehtoiset jalkautuivat kadulle jakamaan vaaliesitteitä ainakin 18 eri kertaa, yhteensä vaaliesitteitä jaettiin yhdeksässä kaupungissa lähes 8 000 kpl.
Syksyn koe-eläinkampanjaa esiteltiin ja suunniteltiin ensin yhteyshenkilötapaamisessa kesäkuussa ja myöhemmin alueosastoille järjestetyssä koe-eläinteemaisessa Iltateetä ja eläinpolitiikkaa -koulutusillassa verkossa. Vapaaehtoiset osallistuivat joukolla myös Animalian koe-eläinwebinaariin syyskuussa.
Eläinoikeusteemaisia kirjailijoita kutsuttiin vuoden aikana vieraaksi Kotkaan, Helsinkiin, Ouluun ja erityisesti Kouvolaan, jossa avoimia kirjailijavierailuita järjestettiin kirjastossa kuusi kertaa. Lukupiirejä järjestettiin erityisesti Helsingissä ja myös Tampereella, Kouvolassa ja Oulussa. Kotkassa jatkettiin suosittujen kasvisruokakurs-
sien järjestämistä. Rovaniemellä järjestettiin keväällä dokumenttielokuvien sarja. Erilaisten tapahtumien ja tempausten lisäksi alueosastojen vapaaehtoiset kertyivät viettämään aikaa yhteen erilaisiin kokouksiin, hengailuiltoihin, kesäisille piknikeille ja pikkujouluihin yli 100 kertaa vuoden aikana.
Telegramissa toimivaan Eläinoikeusvaikuttajat-ryhmään lähetettiin vuoden aikana noin 50 viestiä. Ryhmään lähetettiin lukuvinkkejä, toimintapyyntöjä, tietoa kampanjoista ja vetoomuksista, Eläinoikeuspodcastin uudet jaksot sekä kutsuja Animalian tapahtumiin. Ryhmässä oli vuoden lopussa lähes 300 tilaajaa.
Alueosastoilla tehtiin paljon yhteistyötä muiden järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat Viral Vegans, Greenpeace, Luontoliitto, eläinten turvakoti Aurora, Oikeutta eläimille -järjestön paikallisryhmät, Finland Fur Animal Save, Oulu Pride, Vegaaniliitto Turku, Kohtuus Kymenlaaksossa, Kulttuuritallit ry ja erilaiset taiteilijat.
Valtakunnallinen kaikille Animalian vapaaehtoisille avoin kevätleiri järjestettiin huhtikuun alussa Tuusulassa. Toinen valtakunnallinen tapahtuma oli marraskuussa järjestetty syyspäivä Helsingissä. Iltateetä ja eläinpolitiikkaa -koulutusiltoja järjestettiin kaksi ja yhteyshenkilötapaamisia kaksi. Valtakunnallisissa tapaamisissa sekä verkkotapahtumissa vapaaehtoisille tarjottiin koulutusta muun muassa koe-eläimistä, eurovaaleista, eläinsuojelurikoksista ja -valvonnasta ja Animalian ajankohtaisista asioista sekä tutustuttiin eläinten turvakodin toimintaan. Lisäksi järjestettiin työpajat somevideoiden tekemisestä, katukampanjoinnista, järjestötoiminnan hyvistä käytänteistä sekä eläinoikeusliikkeen tulevaisuudesta. Yhteisten tapahtumien tavoitteena oli tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi tukea vapaaehtoisten jaksamista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Kaikessa toiminnassa oli käytössä Animalian turvallisemman tilan periaatteet.
Vapaaehtoisten hyvinvointia tuettiin. Yhteyshenkilöille tarjottiin vertaistukitapaaminen marraskuussa. Lisäksi yhteyshenkilöillä oli oma keskustelukanava ja vapaaehtoiskoordinaattorin tuki. Kaikille yhteyshenkilöille tarjottiin mahdollisuus varata keskusteluaikoja vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa.
Vapaaehtoiskoordinaattori ja Animalian muut asiantuntijat vierailivat vuoden aikana alueosastoilla joko osana kampanjatapahtumia tai tavallisissa kokouksissa.
Vierailujen tarkoituksena oli tiedonvaihto ja yhteydenpito toimiston ja alueosaston välillä.
Vapaaehtoistoiminta näkyi vuoden aikana Animalian sosiaalisessa mediassa ja Animalia-lehdessä. Joulukuussa Animalia osallistui Kansalaisareenan kansainvälisen vapaaehtoisten päivän viestintäkampanjaan.
7. Nuorisotyö
Animalia tarjosi vapaaehtoistoimintansa kautta nuorille mahdollisuuden osallistua eläinoikeustoimintaan ja toimia aktiivisena kansalaisena. Vapaaehtoistoiminnan lisäksi Animalia tavoittaa nuoria kouluyhteistyön kautta. Kouluvierailukoulutuksen käyneet vapaaehtoiset jatkoivat vierailujen tekemistä, ja vuoden aikana kouluilla vierailtiin 25 kertaa viidellä eri paikkakunnalla. Vierailuilla tavoitettiin yli 500 nuorta. Kouluvierailuille oli huomattavasti enemmän kysyntää kuin mihin resurssien puuttuessa oli mahdollista vastata.
Lisäksi tehtiin muita vierailuja. Helmikuussa Kotkan alueosaston edustajat vierailivat Karhuvuoren koulun talviliikuntapäivässä, jossa oppilaiden kanssa valmistettiin vegaanista ruokaa. Oulun alueosaston edustajat vierailivat maaliskuussa ODL Nuorten työpajatoiminnassa,
ja Animalian toimistolla vieraili Axxell monikulttuurikeskuksen kotoutumisryhmä. Vapaaehtoiskoordinaattori ja järjestösihteeri pitivät työpajan Ammattiopisto LIVEn ympäristöviikolla toukokuussa. Animalia tarjosi koulujen ja nuorten käyttöön myös kotisivuilta maksutta ladattavia opetusmateriaaleja.
8. Tukijat: jäsenet ja lahjoittajat
Vapaaehtoistoiminnan ohella jäsenyys ja lahjoittaminen tarjoavat ihmisille mahdollisuuden tulla mukaan edistämään eläinten oikeuksia. Tukijajoukon kasvattaminen on tärkeää myös Animalian toiminnan laajentamiseksi ja vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Mitä enemmän tukijoita Animalialla on, sen suurempi painoarvo on vaatimuksella eläinten paremmasta kohtelusta. Näin voidaan osoittaa, kuinka moni kansalainen tukee Animalian tavoitteita jäsenenä tai lahjoittajana.
Tukijoiden sitouttamiseksi säännöllistä tukijaviestintää jatkettiin muun muassa sähköisin uutiskirjein sekä postitettavilla kirjeillä. Vuoden 2024 lopulla Animalialle oli yli 6 000 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.
Animalialla on tehokas ammattimainen organisaatio, jolla se ajaa tavoitteitaan
Animalian strategian toteuttaminen ja eläinpoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että järjestön toiminta on tehokasta ja ammattimaista. On varmistettava, että järjestön talous on kestävällä pohjalla, ja että henkilöstöresurssit (työntekijöiden määrä, osaaminen ja hyvinvointi) ja toimintabudjetti sekä toiminnan prosessit ja järjestelmät mahdollistavat strategian tehokkaan toimeenpanon.
9. Vaikuttamistyö ja kampanjointi
Animalian vaikuttamistyön ja kampanjoinnin tavoite on asteittain parantaa eläinten oloja lainsäädännöllä ja toisaalta lakkauttaa eläinperäisiä tuotannonaloja. Näihin tavoitteisiin nojaavaa eläinpoliittista vaikuttamistyötä tehdään erityisesti erilaisiin työryhmiin osallistumalla, antamalla lausuntoja, viestimällä päättäjille sekä muodostamalla kestäviä suhteita poliittisiin puolueisiin ja yksittäisiin päättäjiin. Tavoitteena on tarjota informaatiota, näkökulmia ja tukea päättäjille eläimiä koskevien poliittisten prosessien aikana.
Vuoden 2024 vaikuttamistyön ja kampanjoinnin painopisteinä olivat vaalit sekä koe-eläinkampanja. Tur-
kistarhaton Suomi 2025 -kampanja näkyi vaikuttamistyössä ja viestinnässä läpi vuoden.
Kampanjat
Kevätkaudella 2024 Suomessa käytiin kahdet vaalit: presidentinvaalit 28.1.2024 ja europarlamenttivaalit 9.6.2024.
Ennen presidentinvaaleja Animalia lähetti kaikille ehdokkaille eläinpolitiikkaan liittyvän kyselyn. Siihen vastasi kahdeksan ehdokasta, ja kaikki vastaukset julkaistiin Animalian verkkosivuilla.
Keväällä Animalia osallistui Vote for Animals -eurovaalikampanjaan ja valmisteltiin syksyn koe-eläinkampanjaa. Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu olivat mukana Eurogroup for Animalsin kampanjassa, jossa pyydettiin suomalaisia ehdokkaita allekirjoittamaan Eläinten EU 2024 -sitoumus. Lisäksi tehtiin omaa EU-vaalit ovat eläinvaalit -kampanjaa. Esillä oli erityisesti kolme teemaa: turkistarhaus on kiellettävä EU:ssa, EU-komission on parannettava eläinten hyvinvointia kunnianhimoisesti ja eläinkokeettomaan tieteeseen siirtymistä on nopeutettava.
Kampanja oli onnistunut. 232 suomalaisesta europarlamenttiehdokkaasta 76 allekirjoitti sitoumuksen. Parlamenttiin valituista 15 suomalaismepistä sitoumuk-
sen allekirjoittaneita oli 8. Vaalikampanjan aikana järjestettiin 45 erilaista tapahtumaa. Suurin tapahtumista järjestettiin Helsingissä Rautatientorilla juuri ennen vaalipäivää 6.–9.6.2024 Oikeutta eläimille- ja ruotsalaisen Djurens Rätt -järjestöjen kanssa. Elämysrekan sisällä kävijät pääsivät tutustumaan Euroopan tuotantoeläinten olosuhteisiin. Animalian verkkosivuilla ja Animalia-mediassa julkaistiin useita vaaliteemoja käsitteleviä artikkeleita.
Animalia oli mukana Puolet parempaa -kampanjassa, joka on Greenpeacen, Animalian ja Luontoliiton yhteiskampanja, jolla tavoitellaan eläinperäisten tuotteiden puolittamista kuntien julkisissa hankinnoissa vuoteen 2030 mennessä.
Syksyllä kampanjoitiin koe-eläinten puolesta ja suunniteltiin tulevaa broilerikampanjaa.
Vaikuttamistyö
Animalia tekee vaikuttamistyötä pitämällä yhteyttä päättäjiin, tekemällä lausuntoja ja osallistumalla erilaisten neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn.
Vuonna 2024 Animalia tapasi poliitikkoja ja puoluetyöntekijöitä erityisesti europarlamenttivaalien, turkistarhauksen sekä kuntavaalien tiimoilta.
Vaikuttajaviestintää jatkettiin vaikuttajakirjein. Vaikuttajakirjeet ovat erityisesti päätöksentekijöille suunnattu ajankohtaisesta sisällöstä koostuva uutiskirje. Kirjeet lähetetään joko kaikille kansanedustajille tai esimerkiksi valiokuntien jäsenille tai erityisavustajille tarpeesta riippuen. Vuoden aikana lähetettiin 7 vaikuttajakirjettä kansanedustajille ja mepeille.
Vuoden aikana jätettiin 15 lausuntoa ja tehtiin yksi kantelu.
Osana kampanjointia ja vaikuttamistyötä jatkettiin Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstan julkaisemista Animalian kotisivuilla. Palstan tarkoituksena on tuoda eläinpolitiikan sektoria näkyväksi osaksi politiikkaa ja tehdä seurantaa, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu eläinpolitiikan areenalla. Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstalta löytyy myös ajankohtaiset vinkit eläinpoliittiseen vaikuttamiseen.
Vuonna 2024 Animalia jatkoi eläinpoliittista vaikuttamista Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävi-
en eläinten suojelun neuvottelukunnassa (TOKES) sekä Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Animalia haluaa parantaa eläinten oikeuksia Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Vuoden 2024 aikana Animalia vaikutti Fur Free Europe -kansalaisaloitteen ohjausryhmässä, jossa Animalian toiminnanjohtaja oli mukana, sekä Eurogroup for Animals -järjestön kautta, jonka hallituksessa Animaliaa edusti Animalian varapuheenjohtaja. Lisäksi Animalia oli jäsenenä mukana kansainvälisten Fur Free Alliance (FFA) ja Open Wing Alliance (OWA) -verkostojen sekä Cruelty Free Europe -järjestön toiminnassa.
10. Viestintä
Animalian viestintä tuki järjestön kaikkea toimintaa eli strategiaa, tavoitteita ja kampanjointia. Viestinnässä keskityttiin vuonna 2024 Turkistarhaton Suomi -kampanjaan sekä presidentin- ja eurovaaleihin ja syksyllä julkaistuun koe-eläinraporttiin.
Vuonna 2024 Animalian viestintää vahvistivat uusi sisältöstrategia sekä uutena kanavana käyttöönotettu Tiktok. Animalian videotuotantoa lisättiin huomattavasti ja viestinnän prosesseja ja seurantaa tehostettiin.
Animalian teemat ja näkyvyys
Viestinnässä vuonna 2024 olivat esillä kaikki Animalian toimintakohteet, mutta pääkampanja Turkistarhaton Suomi näkyi edelleen vahvasti. Syksyllä julkaistiin koe-eläinraportti, joka teemoitti viestintää loppuvuoden ajan. Animalia oli myös näkyvästi mukana ilmastokeskustelussa.
Animalia näkyi edellisvuosien tapaan hyvin mediassa omilla avauksillaan. Eniten medianäkyvyyttä tuli turkistarhaukseen liittyen.
Viestintäkanavat
Animalian pääviestintäkanavat vuonna 2024 olivat Animalian verkkosivu (animalia.fi), neljä kertaa vuodessa
ilmestyvä Animalia-lehti, lehden verkkojulkaisualusta
Animalia-media (animaliamedia.fi), uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille, Eläinoikeuspodcast, sosiaalisen median kanavat sekä tiedotteet mediaan ja sidosryhmille. Lisäksi Animalialla on aineettomien lahjojen verkkokauppa lahjaelaimille.fi.
Animalia-lehti ja Animalia-media
Kulunut vuosi oli Animalia-lehden 50. ilmestymisvuosi. Juhlavuosi näkyi lehdessä sen historiasta kertovissa artikkeleissa. Lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehdessä näkyivät myös Animalian vuoden teemat sekä ajankohtainen toiminta. Lehteä tekivät Animalian henkilökunta ja lehtiryhmään kuuluvat vapaaehtoiset. Lehden voi tilata joko paperisena tai sähköisenä e-lehtenä. Paperisen lehden levikki on hieman yli 5 000 ja sähköisen noin 1 000.
Animalia-media (animaliamedia.fi) täytti viisi vuotta vuonna 2024. Verkkomediassa jatkettiin säännöllistä
sisällöntuotantoa ja uutisoitiin erityisesti ajankohtaisista eläinoikeusasioista. Animalia-mediassa julkaistiin vuoden aikana 80 juttua tai podcastia.
Podcast
Eläinoikeuspodcastin uusia jaksoja julkaistiin 7 kappaletta. Keväällä aiheina oli vaikuttaminen ja vaalit, syksyllä koe-eläinkampanja ja eläinkokeeton tutkimus. Syksyn jaksoissa mukana oli myös vieraita. Jaksot julkaistiin podcast-alustoilla (Soundcloud, Spotify) ja Animalia-mediassa. Podcastin seuraajamäärät ovat tasaisessa kasvussa.
Sosiaalinen media
Sosiaalisessa mediassa Animalia otti uudeksi kanavaksi Tiktokin. Lisäksi Animalia oli esillä erityisesti Instagramissa sekä Facebookissa omalla pääsivullaan ja Turkistarhaton Suomi 2025 -sivulla. Lisäksi Linkediniä aktivoitiin ja myös X:ssä oltiin edelleen läsnä. Videotuotantoa kasvatettiin.
Tuotantoeläimet EU:ssa -rekkatapahtuma
Anttoni Ihalainen
Uutiskirjeet
Uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille lähetettiin noin kerran kuukaudessa. Lisäksi lähetettiin useita varainhankinnallisia kirjeitä kohdistetulle joukolle tärkeinä ajankohtina, esimerkiksi äitienpäivän ja joulun aikaan.
Mediatyö
Animalia teki aktiivista mediatyötä omien teemojensa ympärillä. Mediatyötä tehtiin muun muassa tiedottamalla ja olemalla yhteydessä toimittajiin. Animalia tiedotti vuoden aikana 15 kertaa.
• 17.1. Suomi aikoo sallia broilereiden kasvattamisen aiempaakin ahtaammin
• 29.2. Hallitus myönsi lisäkorvauksia turkistarhoille – summa nousee yli 50 miljoonaan
• 20.3. Puolet parempaa – Ympäristöja eläinoikeusjärjestöt vaativat kuntia puolittamaan eläinperäisten tuotteiden käytön
• 28.3. Animalian hallituksen uusi puheenjohtaja on Jaana Eskola
• 16.4. Eläinjärjestöt kutsuvat eurovaaliehdokkaat pitämään eläinten puolia
• 23.5. Lähes 70 suomalaista eurovaaliehdokasta lupaa ajaa eläinten hyvinvointipolitiikkaa EU:ssa
• 10.6. Yli puolet suomalaisista mepeistä haluaa kieltää turkistarhauksen ja tuotantoeläinten häkkikasvatuksen
• 12.6. Turkistarhat keräävät jättipotteja lintuinfluenssakorvauksista – yksittäiselle yritykselle lähes 4 miljoonaa
• 6.8. Italialainen muotijätti jättää turkikset – Max Mara on ollut myös suomalaisen Saga Fursin asiakas
• 14.8. Ruotsin hallitus tukee turkistarhauksen alasajoa – viimeiset 9 minkkitarhaa suljetaan todennäköisesti tänä vuonna
• 4.9. Minkki EU:n vieraslajilistalle –Suomi aikoo hakea poikkeuslupaa minkkitarhaukselle
• 18.9. Raportti: Eläinkokeet läpäisseistä lääkkeistä 92 % hylätään, silti tiede nojaa yhä eläinkokeisiin
• 11.10. Lihansyönti on seurausta ideologiasta, sanoo tohtori Melanie Joy
• 13.11. Turkiksia viedään Venäjälle miljoonien arvosta sodasta huolimatta – kettujen vienti lisääntyi 75 % viime vuonna
• 26.11. Vuoden 2024 eläinoikeuspalkinto Mö Kaurameijerille
11. Varainhankinta
Animalian työn rahoitus nojaa lähes 90 % yksityishenkilöiltä saatuihin jäsenmaksuihin, kerta- ja kuukausilahjoituksiin sekä testamenttilahjoituksiin. Varainhankinnan tuotoilla rahoitetaan Animalian työ: lahjoitukset ja jäsenmaksut käytetään eläinten aseman parantamiseen Animalian tavoitteiden mukaisesti. Yksityishenkilöiden tuki onkin korvaamatonta, jotta voidaan tehdä työtä eläinten hyväksi. Erityisen tärkeää on säännöllinen, ennakoitava tuki, joka mahdollistaa pitkäjänteisen, suunnitelmallisen tekemisen. Lisäksi varainhankinnan merkitys korostuu niissä ihmisissä, joita sen kautta tavoitetaan ja innostetaan mukaan auttamaan eläimiä.
Vuonna 2024 rahankeräysluvan alaisen tulon osuus yksityisvarainhankinnan tuloksesta oli hieman alle 24 % ja jäsenmaksujen osuus 14 %. Vuoden aikana saaduista tuloista noin puolet koostui yksittäisestä suuresta testamenttilahjoituksesta.
Rahankeräysluvan
alainen varainhankinta: kerta- ja kuukausilahjoittaminen
Vuoden aikana onnistuttiin saamaan uusia kuukausilahjoittajia ja kasvattamaan kuukausilahjoitustuloa. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan ja eläinkoekampanjan yhteydessä toteutetut vetoomukset innostivat kertalahjoituksiin.
Aineettomia Lahja eläimille -lahjoja myytiin erityisesti joulun aikaan. Lahjojen valikoimaan lisättiin jpg-muotoiset sähköiset lahjat somessa ja mobiilissa jaettaviksi. Lisäksi myyntiin tulivat Lahja eläimille -pakettikortit. Lahja eläimille -kampanjan joulumarkkinointiin hyödynnettiin omien kohderyhmien lisäksi sosiaalisen median ja Googlen alustoja. Digitaalisen markkinoinnin yhteistyökumppanina jatkoi LM Someco.
Muu varainhankinta: jäsenet, testamentit, avustukset,
tukituotteet
Vuonna 2024 panostettiin jäsenhankintaan, joka on matalan kynnyksen tapa tulla mukaan toimintaan. Jäsenhankintaa tehtiin some-kanavissa, Vegemessuilla ja Helsingin Kirjamessuilla. Vuoden aikana onnistuttiin kasvattamaan jäsenmäärää.
Vuonna 2024 tuli voimaan jäsenmaksujen korotus täyden jäsenmaksun kategoriassa. Jäsenmaksut ovat vuonna 2024: täysi jäsenmaksu 37 euroa, alennettu jäsenmaksu 25 euroa, nuorisojäsenmaksu 20 euroa.
Animalia vastaanottaa toisinaan testamenttilahjoituksia, jotka ovat tärkeitä toiminnan jatkuvuuden tur-
vaajia. Jokainen Animalian saama testamentti on arvokas ja erityinen tunnustus järjestön luotettavuudesta ja hyvästä maineesta. Myös vuonna 2024 Animalian toimintaa rahoitettiin testamenttilahjoituksin.
Edellisvuosien tapaan Animalia haki ja sai avustuksen maa- ja metsätalousministeriöltä. Eurovaalikampanjaan saimme avustuksen Eurogroup for Animalsilta ja monivuotisen broilerikampanjan valmisteluun Open Wing Alliancelta. Apurahoja haettiin myös muilta tahoilta. Vuosille 2025–2027 onnistuttiin varmistamaan hankerahoitusta sijoitus- ja vaikuttavuusyhtiö Adventurous Ideasilta sekä Koneen säätiöltä.
12. Talous
Animalian talous pidettiin vakaalla pohjalla. Taloutta suunniteltiin niin, että voidaan turvata tehokas ja pitkäjänteinen toiminta.
Animalian periaatteena on ollut pitää vähintään yhden vuoden toimintabudjetti vararahastona. Viime vuo-
Jo-Anne McArthur / We Animals
sina varallisuutta on päätetty käyttää toiminnan laajentamiseen. Tavoitteena on lisätä näkyvyyttä ja vahvistaa varainhankintaa ja sitä kautta kasvattaa pidemmällä tähtäimellä säännöllistä tuloa. Edellisvuotena toteutuneen tavallista suuremman alijäämän vuoksi vuonna 2024 prioriteettina oli varmistaa, että vararahasto ei pääse hupenemaan liian pieneksi. Tähän tarkoitukseen kehitettiin työkaluksi budjettiraami tuleville vuosille sekä haettiin laajasti apurahoja tulevien vuosien toiminnan kustannusten kattamiseen.
Vuoden 2024 talousarvio laadittiin toimintasuunnitelman pohjalta. Hallitus hyväksyi vuoden 2024 talousarvion kokouksessaan 13.3.2024 edelleen esitettäväksi järjestön vuosikokoukselle. Vuosikokous hyväksyi talousarvion 27.3.2024. Vuoden 2024 talousarvio oli 210 554 euroa alijäämäinen.
Vuoden aikana toiminnan kustannuksia vähennettiin kilpailuttamalla useita palveluita. Henkilöstön kanssa sovittiin vapaaehtoisista säästötoimenpiteistä henkilöstökuluihin. Varainhankinnan ja viestinnän assistentin
tehtävän vapauduttua se jätettiin kustannussyistä täyttämättä. Näillä toimenpiteillä saatiin merkittäviä kustannussäästöjä ja toiminnan kulut saatiin pidettyä budjetoidussa.
Vuoden 2024 tulot koostuivat pääosin jäsenmaksutuloista ja kerta- ja kuukausilahjoituksista sekä testamenttilahjoituksista. Muita tuloja kertyi valtionavustuksista, sijoitustoiminnan tuotoista, myynnistä ja tilojen vuokraamisesta. Myös tulojen osalta budjetti toteutui lähes suunnitellusti. Jäsenmaksujen ja kertalahjoitusten osalta jäätiin alle budjetoidun, mutta kuukausilahjoittajatulo kehittyi yli budjetoidun. Myös sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuloa kertyi budjetoitua enemmän. Kaikkiaan tuloja saatiin yli budjetoidun.
Testamentteja saatiin vuoden aikana kolme kappaletta. Yksi testamenteista oli suuri ja siirtyy valtaosin osaksi taseeseen.
Anttoni Ihalainen
Animalia tuki eläinsuojelutyötä tekeviä järjestöjä vuoden aikana. Animals Asialle kerättiin sappikarhuille osoitettuja viitelahjoituksia yhteensä 6 510 euroa. Eläinten turvakoti Saparomäelle kerättiin vuoden 2024 aikana 2 470,15 euroa Animalian ja Saparomäen yhteisen aineettoman lahjan myynnistä.
Hallitus seurasi talousarvion toteutumista säännöllisesti läpi vuoden ja teki tarvittaessa tarkistuksia talousarvioon. Hallitus nimitti keskuudestaan kaksi tositetarkastajaa, jotka toimivat ylimääräisinä taloudentarkastajina. Vuoden 2024 vuosikokouksen päätöksen mukaisesti Animalian tilintarkastajina toimivat Marko Saxell ja Tuomo Janatuinen ja varatilintarkastajina Lauri Lehtoviita ja Arto Kokkonen Lead Audit Oy:stä.
Animalian hallitus hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen kokouksessaan 27.3.2025. Tilikauden ylijäämä on 406190,88 euroa.
13. Hallitus
Animalian hallitus vastaa järjestön työnantajaroolista, toiminnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä, talouden ja omaisuuden hoidosta ja valvoo, että yhdistykselle annettujen lahjoitusten ehdot täytetään. Hallituksen valitsevat Animalian jäsenet vuosikokouksessa. Animalian vuosikokous järjestettiin etäyhteyksin 27.3.2024. Pitkään Animalian hallituksessa toiminut ja puheenjohtajana vuodesta 2019 alkaen toiminut Erja Laakkonen luopui tehtävästään vuosikokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuodesta 2023 hallituksessa toiminut Jaana Eskola.
Animalian hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Hallituksen kokouksista julkaistiin tiivistelmiä Animalian aktiivien somekanavalla. Yhdistyksen toimintaa kehittivät ja suunnittelivat työryhmät, jotka koostuivat työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä sekä vapaaehtoisista. Vuonna 2024 toiminnassa olivat henkilöstöasioiden-, talous-, lehti-, leiri-, tasa-arvo-, sijoitusstrategia-, ilmasto- ja ympäristö- sekä yritysyhteistyötyöryhmä.
Vuoden aikana Animalian hallituksessa toimivat:
• Erja Laakkonen, Polvijärvi, järjestön puheenjohtaja (28.3.2024 asti)
• Jaana Eskola, Helsinki, järjestön puheenjohtaja
• Sami Säynevirta, Helsinki, järjestön varapuheenjohtaja
• Jussi Aimola, Helsinki
• Hannele Ahponen, Helsinki (28.3.2024 asti)
• Satu Aurio, Oulu (28.3.2024 alkaen)
• Sanna Helin-Ala-Nissilä, Helsinki
• Heli Mäenpää, Lahnajärvi
• Jere Ollila, Helsinki (28.3.2024 asti)
• Ninni Pehkonen, Akaa
• Annu Piensoho, Kirkkonummi (28.3.2024 alkaen)
• Leo Stranius, Helsinki (28.3.2024 alkaen)
• Ulriika Sundell, Turku (28.3.2024 asti)
• Nadja Uusperhe, Helsinki (28.3.2024 alkaen)
• Jaana Vanhala, Kotka
14. Henkilöstö
Animaliassa oli vuoden lopussa 10 vakituista tehtävää: toiminnanjohtaja, eläinsuojeluasiantuntija, talouspäällikkö, viestintäpäällikkö, digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelija, graafinen suunnittelija, kampanjavastaava, vapaaehtoiskoordinaattori, varainhankintapäällikkö, järjestösihteeri sekä taittaja. Määräaikaisella sopimuksella työskenteli turkistarhauksen vastaiseen työhön kohdennetun suurlahjoituksen turvin rekrytoitu eläinpoliittinen asiantuntija. Vuoden aikana Animaliassa työskenteli lisäksi yksi työkokeilija. Vuonna 2024 Animaliassa toteutui yksi opintovapaa.
Vuoden 2024 aikana Animaliassa työskentelivät seuraavat työntekijät:
• Sara Honkanen, graafinen suunnittelija (osa-aikaisesti)
• Anttoni Ihalainen, digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelija
• Heta Kasurinen, taittaja (osa-aikaisesti)
• Martta Kinnunen, järjestösihteeri
• Heidi Kivekäs, toiminnanjohtaja
• Jussi Koiranen, talouspäällikkö
• Elina Lahikainen, varainhankintapäällikkö
• Tiina Ollila, kampanjavastaava
• Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori
• Taija Rinne, viestintäpäällikkö
• Elina Rodriguez, eläinpoliittinen asiantuntija
• Katre Sinikettu, varainhankinnan ja viestinnän assistentti (19.3.2024 asti)
• Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija
Kaikissa työsuhteisiin ja palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä noudatettiin Animalian henkilöstölinjausta. Henkilöstölinjauksessa painotetaan erityisesti henkilöstön työhyvinvointia. Vuonna 2024 työhyvinvointia edistettiin muun muassa tarjoamalla henkilöstölle työnohjausta sekä kattavat työterveyspalvelut ajatustyöläisten työhyvinvointiin keskittyvässä Heltissä. Henkilöstöä kannustettiin osallistumaan koulutuksiin ja kursseille. Vuoden aikana vaihdettiin palkanmaksupäivää ja uudistuksen yhteydessä uusittiin ja virtaviivaistettiin koko henkilöstön työsopimukset. Vuonna 2024 työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista työnantajaan mittaavan eNPS-nettosuositteluindeksin arvosana oli 70.
15. Yhteiskuntavastuu sekä toiminnan kehittäminen ja käytännöt
Animalian toimintaa kehitetään jatkuvasti. Keskeisiä kehityskohteita vuonna 2024 olivat Animalian sijoitusstrategian uudistaminen ja alueosastojen rahaliikenteen, kirjanpidon ja talousseurannan selkeyttäminen. Animalian henkilöstölinjausta kehitettiin kirjaamalla tarkemmin palautteenannon prosesseista ja kanavista sekä työmatkoihin liittyvistä yksityiskohdista. Animalian tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelman mukaisesti luotiin toimintaohje asiattomasta käytöksestä ilmoittamiselle.
Animalia huomioi toiminnassaan myös ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. Animalia välttää lentomatkoja lähialueille. Lennoissa suositaan taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa välilaskuttomia lentoja. Animalian työntekijät käyttävät matkoissaan joukko- tai kevyttä liikennettä aina, kun se on mahdollista.
Myyntimateriaaleissa huomioidaan tuotteiden alkuperä ja käytetään mahdollisuuksien mukaan luomuja reilun kaupan tuotteita. Animalian tapahtumissa tarjotaan vain vegaanista ruokaa ja suositaan luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeita.
Animalia vastustaa syrjinnän eri muotoja, kuten rasismia, seksismiä ja transfobiaa ja pyrkii toiminnassaan aktiivisesti huomioimaan eri vähemmistöryhmien osallistumisen esteet. Animalia on syrjinnästä vapaa alue.
Animalia on Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (Vala) jäsenjärjestö ja Animalialle suunnatut lahjoitukset käytetään Valan suositusten mukaisesti. Animalia on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
