__MAIN_TEXT__

Page 1

lehti eläinten asialla

1/2018

Lasten eläinkuva tulee fiktiosta

kanat kaipaavat tilaa ja tutkittavaa

Paraneeko eläinten

hyvinvointi?


Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Steven Wise ja Teko Unlocking the Cage -elokuvassa.

Simpanssi Merlin Unlocking the Cage -elokuvassa.


teksti veikka lahtinen • kuvat nonhuman rights project

um isia

Kampa

Ka

Eläinten vallankumous

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

suomessa työstetään aivan uudenlaista näkökulmaa eläinten oikeuksiin.

V

iimeiset puolitoista vuotta Animalian sisar-

järjestö Djurens Rättissä työskennellyt VTT Birgitta Wahlberg on palannut vastikään Suomeen. Ruotsissa Wahlberg huomasi, että pohjoismaiselta eläinoikeuskentältä puuttui tietty oikeudellinen näkökulma, ja hän päätti tehdä asialle jotain. Wahlberg päätyi perustamaan pohjoismaisen osaston kansainväliselle Nonhuman Rights Projectille, jonka on käynnistänyt hiljattain Suomessakin vieraillut eläinoikeusjuristi Steven Wise, jonka työstä ja Nonhuman Rights Projectista on tehty elokuva Unlocking the Cage. Hankkeen päätarkoitus on edistää eläinten juridista asemaa, ja pitkällä tähtäyksellä tavoitteena on eläinten oikeuksien laaja tunnustaminen laissa. Nyt Wahlberg työstää Suomessa projektia eteenpäin. ”Suomessa ollaan Ruotsia edellä esimerkiksi eläinten oikeuksien yliopistoopettamisessa, joten minulle oli tärkeää saada kollegoita Suomesta mukaan työhön. Pian totesimme, että työ on pakko tehdä omalla äidinkielellä, ja niinpä erotimme Suomen ja Ruotsin työn omiin ryhmiinsä.” Lähtökohtana laki

Suomen Nonhuman Rights Project lähtee liikkeelle perustuslaista. Wahlbergin mukaan se on ilmeinen tapa käynnistää työ eläinten juridisen aseman parantamiseksi.

”Meidän on pyrittävä takaamaan eläimille perustuslaillisia oikeuksia, jotta on mahdollista esimerkiksi säätää sellainen eläinsuojelulaki, joka oikeasti suojelee eläimiä. Emme käy keskustelua ollenkaan nykylainsäädännön tasolla, vaan tavoitteemme on ihmisten ja eläinten intressien tasapainottaminen.” Wahlberg on seurannut eläinsuojelulainsäädännön kehittymistä läheltä sekä Ruotsissa että Suomessa. Nonhuman Rights Project perustuu kuitenkin erilaiselle lähtökohdalle. ”On muutettava koko ajattelutapa, jolle nykyinen eläinsuojelunormistomme perustuu.” Nonhuman Rights Projectin käytännön työssä ollaan tiiviissä yhteydessä Yhdysvaltoihin. Wahlberg on sekä Ruotsin että Suomen ryhmien kontaktihenkilö ja raportoi kerran kuussa molempien työstä Yhdysvaltojen tiimille. Itse oikeusopillinen työ kuitenkin tehdään Suomen ja Ruotsin järjestelmien erityispiirteet huomioiden.

Hankkeen päätarkoitus on edistää eläinten juridista asemaa.

Ensimmäiset ulostulot tapahtuvat pian

Suomen ryhmä työstää tällä hetkellä ehdotusta siitä, miltä eläinoikeusnäkökulmasta muotoiltu Suomen perustuslakiin lisättävä luku eläinten suojelusta voisi näyttää. Ryhmä koostuu juridiikan asiantuntijoista, jotka tapaavat verkkokokouksissa ja hiovat muotoiluja kokouksien välillä. ”Välillä saatetaan työstää yhtä ainoaa perustelukappaletta tai käsitettä pitkään, kuten esimerkiksi mitä ”tuntemiskyky” oikeudellisesti tarkoittaa ja merkitsee eläimelle. Työ on kuitenkin sujunut todella hyvin, koska ryhmämme jäsenet ovat niin sitoutuneita tähän projektiin.” Suomen Nonhuman Rights Project on juuri nyt nivelvaiheessa. Lakitekstin työstämisen rinnalla aletaan pohtia konkreettisempaa organisoitumista. Ryhmän visiot ovat suurisuuntaisia, mutta niistä, samoin kuin ryhmän ensimmäisistä julkisista avauksista, Wahlberg on toistaiseksi vaitonainen. ”Meiltä on pian tulossa ensimmäiset ulostulot, mutta en voi kertoa niistä vielä tarkemmin. Julkisuusstrategiaamme työstetään juuri nyt.” Joka tapauksessa vuoden kestänyt hiljaisuudessa tehty työ tulee pian näkyviin. Eläinten perusoikeuksista luultavasti siis puhutaan Suomessa paljon tänä vuonna päättyvän eläinsuojelulain uudistuksen jälkeenkin.

3


Pääkirjoitus

teksti heidi kivekäs • kuva taija rinne

Eläinten ääni

E

n ollut uskoa silmiäni, kun luin joulunalusviikolla julkistettua ehdotusta laiksi eläinten hyvinvoinnista. Luonnoksen 38. pykälää lukiessa vaikutti siltä, ettei uusi laki salli nykyisenlaista eläinten tehotuotantoa: Eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin." Sanotaan, että jos joku asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se todennäköisesti on. Niin tässäkin tapauksessa. Seuraavassa pykälässä nimittäin listataan poikkeukset, joita kirjaus ei koske, eli lehmät ja siat. Broilereita, turkistuotannossa kasvatettavia eläimiä tai kaloja ei tässä yhteydessä edes mainita. Niiden elinolot tullaan määrittelemään vasta asetustasolla. Broilereita laki käsittelee vain lihamassana, ”elopainokiloina neliömetriä kohti”. Käytännössä tämä tärkeä pykälä, ja koko lajityypillisiä käyttäytymistarpeita painottava lain henki, ei siis koske valtaosaa suomalaisten vastuulla olevista eläimistä. Toisin sanoen myönnämme niinkin virallisessa dokumentissa kuin laissa, miten eläimiä tulisi mielestämme – kansainvälisten esimerkkien, yhteiskunnallisen tahtotilan ja ennen kaikkea tutkimustiedon pohjalta – kohdella. Samaan hengenvetoon sanomme, että emme kuitenkaan aio toimia tämän mukaisesti. Mielestäni tämä on pahimman laatuista tekopyhyyttä.

12 Lakiluonnoksen perusteluissa sanotaan toki rehellisesti, että 38. pykälän vastaiset, liikkumisen estävät parsinavetat ja emakkohäkit sallitaan ”tuotannollisista ja taloudellisista syistä”. Mitä merkitystä on hienoilla kirjauksilla, jos niille ei osoiteta rahoitusta? Siirtymäajoilla ja tuotantotuilla esimerkiksi Animalian vaatimat parsinavetta- ja emakkohäkkikiellot olisivat mahdollisia. Vuosittain miljoonat eläimet tulevat kärsimään tästä laista tulevina vuosikymmeninä. Ei anneta lakiehdotuksen mennä tällaisena läpi! Maa- ja metsätalousministeriö ottaa helmikuun loppuun asti vastaan asiantuntijoiden ja kansalaisten näkemyksiä lain sisällöstä. Eduskunnan odotetaan ottavan lakiluonnoksen käsittelyyn kevätkaudellaan. Nyt siis todellakin on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa. Eläinjärjestöt järjestävät 17.2. Eläinten ääni -mielenosoituksen Helsingissä. Meitä jokaista tarvitaan näyttämään päättäjille, että haluamme paremman eläinlain. Yhdessä voimme tuoda eläinten äänen kuuluville, mutta ilman meitä se ei tule tapahtumaan. Kollegani sanoin, ”jos jonnekin ikinä sinua pyytäisin, niin tänne. Uusi eläinlaki on järisyttävä pettymys ja juuri sinua tarvitaan. Tulethan?” Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja (vs.)

Sisällys 1/2018

02 04 06

Eläinten vallankumous

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Tapani Veistola

10

Ruokaa ja rehua hyönteisistä?

12

Eläinten oikeudet kuulokkeissasi

= kannessa Kannen kuva: JENNI SIPILÄ

4


ANIMALIA-LEHTI, 42. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 9.4.2018 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

18 14

ILMOITUSMYYNTI:

Emmi Pääkkönen, p. 044 242 8641 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14 18 20 22

Paraneeko eläinten hyvinvointi?

Jalostus ei muuta käyttäytymistä – kanat kaipaavat tilaa ja tutkittavaa Attikaa tutkitaan jälleen

Kirjavinkit

24

Lasten eläinkuva tulee fiktiosta

26

Animalia testaa: Vegaaniset valmispizzat

27 28

Animalialainen: Moona Heikkinen, Kuopio

Vegepalsta: Makumatka Aasiaan

30

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

31

Animalian kauppa: Shoppaile eläinystävällisesti

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016.

Sisällysluettelon kuvat: veikka lahtinen, monika jurczynska, LAURA UOTILA

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

5


Ajankohtaista

kansainvälinen luksusmuotitalo Michael Kors ilmoitti vuoden lopussa luopuvansa aitojen turkisten käyttämisestä tuotteissaan. Turkisten käyttö ajetaan alas vuoden 2018 loppuun mennessä. Ilmoituksen myötä Michael Kors ja Jimmy Choo liittyvät kansainvälisten turkittomien liikkeiden Fur Free Retailer -ohjelmaan.

yli 16 500 ihmistä vetosi ahman tappa­ mista vastaan Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä päätti sallia ahman metsästyksen poikkeusluvin vastustuksesta huolimatta. Yli 16 500 henkilöä allekirjoitti ahmanmetsästystä vastustaneen Animalian, WWF:n, BirdLifen ja LuontoLiiton yhteisvetoomuksen parissa viikossa. Ministeriön asetus, joka mahdollistaa kahdeksan ahman tappamisen pohjoisilla ja itäisillä poronhoitoalueilla, tuli voimaan 9.1.2018. Ahmoja on Suomessa noin 220– 250 yksilöä. Laji luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Esimerkiksi saimaannorppia on noin 380 yksilöä. Maa- ja metsätalousministeriö perusteli tappolupia sillä, että ahma aiheuttaa suurpedoista eniten porovahinkoja. WWF:n mukaan viimetalvinen ahmanmetsästys osoitti, ettei viranomaisilla ole riittäviä resursseja metsästyksen valvomiseen. Kyseenalaista on myös lupien myöntäminen sellaisille suojelualueille, joilla ahman esiintyminen on yksi suojeluperusteista tai sellaisiin paliskuntiin, joissa porojen määrä ylittää asetuksen mukaisen sallitun rajan.

6

Norja aikoo kieltää turkistarhauksen

– Saga Fursin alamäki jatkuu teksti taija rinne • kuva adobe stock

N

orjan uusi hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa turkistarhauskiellon, joka lopettaa tarhauksen maassa vuoteen 2025 mennessä. Saga Fursille tämä on jälleen yksi vastoinkäyminen lisää. Fur Free Alliance (FFA), Animalia ja FFA:n muut jäsenjärjestöt iloitsevat Norjan päätöksestä. “Myös Ruotsissa kettutarhaus on loppunut lakitiukennusten vuoksi, ja Tanska on kieltänyt kettutarhauksen kokonaan. Alamme olla ainoita maita Euroopassa, missä epäeettinen turkistarhaus saa jatkua ilman mitään parannuksia eläinten oloihin. Joulukuussa lausuntokierrokselle lähetetty luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista ei ota kantaa turkiseläimiin lainkaan”, Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo. Norjan turkistarhauskielto koskettaa Suomea myös toisella tapaa. Norja on Suomen ohella merkittävä Saga Furs -turkisten tuottajamaa. Norjan hallituksen päätös onkin jälleen uusi isku Saga Fursille.

adobe stock

michael kors luopuu turkiksista

koonneet Laura Uotila, taija rinne ja emmi pääkkönen

Sagan Fursin kierre jatkuu

Elokuussa 2017 Suomen media täyttyi kuvilla surkean näköisistä, ylipainoisista ketuista. Eläinten ylisuuri ja roikkuva nahka näytti aiheuttavan niille silmä- ja liikkumisongelmia. Saga Furs vastasi kyselyihin kertomalla, että he tarkastavat kyseiset tilat ja etteivät he hyväksy ylisuuria tai sairaita eläimiä. Kuitenkin näitä samanlaisia kettuja on aiemmin esitelty mediassa ja alan omissa julkaisuissa esimerkkieläiminä. Myös uusi, suurempi kokoluokka tuotiin markkinoille vuonna 2009. Myös maa- ja metsätalousministeriön alainen tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on vastikään tuonut ilmi huolensa tarhattujen suurikokoisten sinikettujen hyvinvoinnista. Huippumuodin johtajat jättävät turkikset

Kun Gucci johtajansa Marco Bizarrin johdolla teki ilmoituksen yrityksen turkittomuuslinjauksesta London College of Fashionissa pitämässään puheessa loka-


Ajankohtaista animaliassa juhlittiin pitkiä työuria vuoden 2017 lopulla juhlittiin talouspäällikkö Tarja ”Pele” Baldingin ja eläinsuojeluasiantuntija ja Animalialehden päätoimittaja Laura Uotilan pitkiä työuria järjestössä. Baldingilla työvuosia tuli täyteen 30 ja Uotilalla 10. Balding allekirjoitti työsopimuksensa vuonna 1987, jolloin Animalia oli vielä nimeltään Koe-eläinten Suojelu ry. Uotila tuli taloon vuonna 2007. Onnea Pele ja Laura!

Uotila (vas.) ja Balding (oik.) aitatalkoissa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä.

kuussa, yleisö hurrasi. Bizarri kertoi, että Guccin tuotteet ovat turkittomia vuoden 2018 kevään ja kesän mallistosta alkaen. Michael Kors tuli ulos turkittomuuslinjauksensa kanssa vain kuukausi Guccin jälkeen. Päätöksen myötä Michael Kors -tuotemerkin lisäksi sen Jimmy Choo -merkki luopuu turkiksista. Turkiksista luovutaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Sekä Gucci kuin Michael Kors ovat olleet Saga Fursin asiakkaita. Linjauksel-

laan yritykset ovat antaneet selvästi ymmärtää, ettei turkisalan omien sertifikaattien ja mainoslauseiden varaan voi enää laskea. Huippumuodin johtajat luopuvat Saga Fursista, sillä eettistä turkista ei ole olemassa. Myös myynti on laskusuunnassa. Joulukuun 2017 turkishuutokaupassa Saga Fursin siniketuista jäi myymättä puolet ja myynti romahti edellisvuoden 33 miljoonasta 18 miljoonaan. Hinnat putosivat 10 prosenttia.

animalia-lehti yleisön suosikki kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry jakoi vuoden 2017 lopussa Vuoden laatulehti -palkinnon jo 12. kertaa. Animalia-lehti valittiin kilpailun finaaliin 12 muun lehden kanssa. Animalia voitti yleisöäänestyksen keräten peräti 30 prosenttia annetuista äänistä. Vuoden laatulehdeksi raati valitsi Niin & näin -lehden, kunniamaininnan sai Tähtivaeltaja-lehti. Kiitos kaikille äänestäneille sekä Kultti ry:lle!

paras juttu

Sanottua ”Paikoitellen uusi eläinsuojelulain luonnos näyttää tekstiltä, jolla vain vahvistetaan nykytila. Käänteentekevä se ei ole.” – Aamulehti, pääkirjoitus 28.12.2017

”Vaikka uudessa lakiehdotuksessa kielletään esimerkiksi eläimen liikkumisen jatkuva rajoittaminen, silti ehdotus sallisi yhä edelleen esimerkiksi lypsylehmien parsinavetat. Tätä on vaikea ymmärtää, samoin kuin sitä, että liikkumisen rajoituskielto ei ulottuisi porsitushäkkien emakkoihin, jolloin ne joutuvat käytännössä makaamaan paikallaan kuukauden päivät.” – Iltalehti, pääkirjoitus, Kreeta Karvala 27.12.2017

”Siat eivät pääse kääntymään ja lehmät voivat olla jatkuvasti kytkettyinä – miksi uudessa eläinsuojelu­ laissa tehdään poikkeuksia tuotanto­ eläinten kohdalla?” – Helsingin Sanomat, Elisa Rimaila 27.12.2017

numeron 4/2017 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Ylijalostus – laillista kipua ja kärsimystä”. Kettutuotepaketin arvonnassa onni suosi Jenni Lestelää. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 9.4.2018 mennessä, niin olet mukana Sipsikaljavegaanin kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2019) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7


Ajankohtaista animalia mukana vegemessuilla toisen kerran järjestettävät Vegemessut kokoaa kasvisruuasta kiinnostuneet yhteen 24.-25.2. Helsingin Kaapelitehtaalle. Messuilta löytyy ideoita niin kulinaristille, eläinystävälle, urheilijalle kuin kiireiseen arkeen. Mukana on runsaasti näytteilleasettajia, mielenkiintoisia luentoja ja tietoa niin ravitsemuksesta kuin uutuuksistakin. Tule tervehtimään meitä Animalian pisteelle! Lisäksi osallistumme messujen ohjelmaan lauantaina "Eläinoikeuspodcast: live! -ohjelmanumerolla. Suomen ensimmäinen eläinten oikeuksiin keskittyvä podcast esittelee Vegemessujen spesiaalissaan Suomen kestävän ruuantuotannon suurinta kompastuskiveä: tehotuotannon lobbausta. Juontajina Veikka Lahtinen ja Emmi Pääkkönen.

Lue lisää ja tule mukaan: www.vegemessut.fi

toimisto kouvolaan

turkiksia käyttä­ välle luhdalle anti animalia – turkitto­ muuden pioneereille pro animalia animalia jakaa Anti Animalia -palkinnon vuosittain taholle, joka polkee eläinten oikeuksia. Palkinnon saaja valittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa yleisöäänestyksellä, jossa vaatevalmistaja Luhta sai yli kolmanneksen kaikista äänistä. Muita äänestyksessä mukana olleita yrityksiä olivat turkistuotteita myyvät Halonen, Kekäle, Partioaitta, Scandinavian Outdoor ja Stockmann. Pro Animalia -palkinto myönnettiin viidelle suomalaisyritykselle, jotka sitoutuivat ensimmäisinä Suomessa Fur Free Retailer -ohjelmaan vuonna 2006. Pro Animalian saivat Ivana Helsinki, Ferrér, Globe Hope, Tazzia ja SL Studio. Palkinnolla Animalia haluaa antaa tunnustusta niille tahoille, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan edistäneet eläinten hyvinvointia ja oikeuksia.

animalian kevätpäivä 24.3.

kouvolan animalialla on nyt oma toimisto- ja kokoustila! Toimipiste sijaitsee Kouvolan Porukkatalossa ja on auki kuukausitapaamisten yhteydessä tai sopimuksesta. Esitteitä ja lehtiä on huoneen oven ulkopuolella haettavissa aina Porukkatalon ollessa auki. Porukkatalo sijaitsee osoitteessa Savonkatu 23, Kouvola.

kevätpäivä kokoaa Animalian aktiivit ja jäsenet Helsinkiin mielenkiintoisten luentojen ja toiminnan suunnittelun pariin. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Animalia ry:n vuosikokous.

Lue lisää ja ilmoittaudu: animalia.fi/kevatpaiva Lämpimästi tervetuloa!

Tutustu tarkemmin: animalia.fi/kouvola

kutsu vuosikokoukseen animalian vuosikokous pidetään lauantaina 24. maaliskuuta 2018 kello 15.30 alkaen Rauhanasemalla Pasilassa (Veturitori 3, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Ilmoittautumista toivotaan tarjoiluiden takia 11.3. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 10.3.2018 asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähetetään osoitteeseen heidi.kivekas@animalia.fi.

Animalian hallitus

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

8


Vieraskynä

kuva sll

Eläinsuojelu ja luonnonsuojelu sata vuotta myöhemmin

S

uomen itsenäistyessä eläinsuojelu ja luonnonsuojelu olivat yhtä. Entä nyt, sata vuotta myöhemmin?

Sakari Topelius tunnetaan satusetänä. Eläin- ja luonnonsuojelijat muistavat hänet myös maamme ensimmäisen alan järjestön, Kevätyhtiön, perustajana (1870). Topeliuksen ja hänen seuraajiensa työssä olivat myös luonnoneläimet mukana. Varsinkin lintujen oloja pyrittiin parantamaan lintulaudoista ja pesäpöntöistä kansainvälisiin muuttolintujen suojeluvetoomuksiin asti – "Sylvian joululaulun" hengessä. Näillä 1900-luvun alun kansalaisjärjestöillä oli vahva edistysusko. Vaatimus oli: "Oikeutta kaikille!" Suomi piti saada itsenäiseksi, äänioikeus kaikille sekä paremmat olot köyhille, työläisille, naisille ja eläimillekin. Tälle "valistuksen projektille" ensimmäinen maailmansota oli paha takaisku. Suomessa itsenäisyyttä seurasi sisällissota. Kun ihmistenkin henki oli halpa, ensimmäinen eläinsuojeluliike hyytyi itsenäisyyden alkuaikojen kylmissä aatevirtauksissa. Luonnonsuojelu jäi tieteellisten seurojen harrastukseksi, kunnes nykyinen Suomen luonnonsuojeluliitto perustettiin vuonna 1938. Eläin- ja luonnonsuojelu kulkivat vuosikymmeniä eri teitä. Eläinsuojelu kohdistui enemmän eettisiin kysymyksiin, eläinyksilöihin sekä tuotanto- ja lemmikkieläimiin. Luonnonsuojelu keskittyi kokonaisiin eläinkantoihin ja alkuperäisluontoon. Tätä eriytymistä kiihdytti 1960-luvulla luonnonsuojelun rinnalle tullut ympäristönsuojelu. Toki sekin oli alkanut maassamme jo yli sata vuotta sitten "hygienialiikkeenä”. Kasvavien taaja-

Varsinkin ruokapöydästä on tullut uusi ympäristökeskustelun areena. mien ihmiset tarvitsivat puhdasta vettä, mikä johti esimerkiksi vesilaitosten perustamiseen. Nyt 2000-luvulla nämä liikkeet ovat jälleen kohtaamassa. Ilmastonmuutos on tuonut uutta painoa ihmisten omille eettisille valinnoille. Varsinkin ruokapöydästä on tullut uusi ympäristökeskustelun areena. Luonnonsuojeluliitto oli mukana joulun alla julkaistussa "Future Nordic Diets" -skenaariotyössä. Se tukee aiempia tutkimuksia: karjatalouden päästöt kannustavat lihan korvaamiseen kasviksilla. Ilmastonmuutos on kiinnittänyt luonnonsuojelijoiden huomiota myös turkistarhaukseen, jotta tarhoilta ei pääsisi haitallisia vieraslajeja, kuten minkkejä ja supikoiria, luontoomme. Eläin- ja luonnonsuojelujärjestöjen yhteistyö on viime aikoina tiivistynyt. Tänä vuonna yhteisiä vaikuttamisen kohteita ovat muun muassa eläinten hyvinvointia koskeva lakiesitys ja EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Pidetään yhteyttä – oikeutta kaikille! TAPANI VEISTOLA Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija

9


10


Ruokaa ja rehua

hyönteisistä? teksti erja laakkonen • kuvitus Monika Jurczynska

hyönteisten käyttöä ihmisravintona pyritään lisäämään, ja ilmassa on suurta kaupallista kiinnostusta myös hyönteisrasvojen ja -proteiinien käyttöön rehujen raaka-aineena.

K

asviperäisten elintarvik-

keiden suosio on jatkunut jo pitkään. Ympäristötietoiset ja eläinten kohtelusta huolestuneet kuluttajat haluavat korvata eläinperäisiä tuotteita kasvistuotteilla. Tähän tilanteeseen ovat havahtuneet myös hyönteisruokaa kehittävät ja markkinoivat yritykset.

Kysyntä on luotava

Hyönteistuotteille ei ole valmista kysyntää samassa määrin kuin kasviperäisille tuotteille, vaan kysyntä luodaan yritysten johdolla. Ruokateollisuus joutuu pohtimaan myös kuluttajien asenteita, kun monet kokevat hyönteisten syömisen vastenmielisenä ajatuksena. Elintarvikevalmistajat pyrkivätkin löytämään keinoja, joilla kuluttajien asenteita voisi muokata hyönteisruualle myönteisemmiksi. Samalla yksilöt massojen takana pyritään unohtamaan. Hyönteistiloista puhutaan sirkkatehtaina ja hyönteisten arvo määritetään lähinnä niiden proteiinipitoisuuden perusteella. Hyönteisiä hyödynnetään myös muutoin kuin suoraan ihmisravinnoksi. Niitä kasvatetaan jo nykyisin rehujen raaka-aineeksi. Hyönteisproteiinin ajatellaan ole-

van ratkaisu rehuntuotannon ekologisiin haasteisiin. Sen toivotaan korvaavan rehusoijan, jota viljellään sademetsäalueilla. Suomessa hyönteisiä kasvatetaan kalanrehuksi, mutta tuotantomenetelmien kehittyessä kiinnostus myös muita hyönteisperäisiä rehuja kohtaan kasvanee. Hyönteisperäisten rehujen, kuten myös elintarvikkeiden, ekologisuutta perusteltaessa unohdetaan kysymys hyönteisten ruokinnasta. Hyönteisetkin vaativat ravintoa kasvaakseen. Lisäksi kasvatushallien valaistus ja lämmitys kuluttavat paljon energiaa. Lainsäädäntö puuttuu

Suomessa ei ole olemassa lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin ne kasvatusolot, joissa eri hyönteislajeja saa kasvattaa. Laissa ei ole myöskään määritelty niitä hyönteislajeja, joita saa kasvattaa elintarvikekäyttöön eikä lopetusmenetelmiä eri lajeille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tästä huolimatta antanut yleisohjeita hyönteisten kasvatuksesta ja lopetuksesta. Eläinsuojelulaki koskee myös hyönteisten kohtelua, mutta sen soveltaminen hyönteisiin ei ole yksinkertaista. Hyönteisten laajamittaisessa kasvatuksessa on

käytännössä mahdotonta huolehtia yksittäisen eläimen tarpeista ja hyvinvoinnista. Eläinsuojelulain perusteella hyönteistenkin osalta on otettava huomioon kunkin lajin käyttäytymis- ja fysiologiset tarpeet. Hyönteisten kohdalla tämän tulisi tarkoittaa olosuhteita, jotka ovat mahdollisimman lähellä kunkin lajin luontaisen elinympäristön olosuhteita. Erilaisten hyönteislajien kasvatusolosuhteille on kuitenkin vaikea määrittää yleisiä vaatimuksia eläinryhmän moninaisuuden vuoksi. Ei ole olemassa selviä tieteellisiä vastauksia myöskään siihen, mikä on vähiten kärsimystä aiheuttava tapa lopettaa eri hyönteislajit. Hyönteiseenkin sattuu

Vaikka hyönteisten kyvyistä saadaan jatkuvasti lisää tutkimusnäyttöä, niiden kognitiivisista kyvyistä tiedetään vielä vähän. Jopa hyönteisten kivuntunnosta käydään väittelyä. Mielikuvissa hyönteiset rinnastetaan usein kasvien kaltaisiksi. On kuitenkin olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että hyönteiset oppivat välttämään epämiellyttäviä asioita. Tämä viittaisi paitsi oppimiskykyyn myös kivuntuntokykyyn. Koska hyönteisten älyllisistä kyvyistä tiedetään melko vähän, esimerkiksi niiden kokeman stressin määrää on vaikea arvioida. Tiedonpuutteen takia ei saisi kuitenkaan tehdä oletusta, ettei esimerkiksi kivuntuntokykyä olisi tai etteivät hyönteiset voisi kokea monia erilaisia tunteita. Animalia suosittelee kasvisruokaa hyönteisten sijaan

Animalian mielestä hyönteisiä ei tule käyttää ihmisravinnoksi eikä tuotantoeläinten rehuksi. Hyönteisten kasvatukseen elintarvikekäyttöön tulee suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Uuden tutkimustiedon valossa on syytä olettaa, että hyönteiset ovat kyvyiltään merkittävästi kehittyneempiä kuin aiemmin on oletettu. Animalian lähtökohta on, että jokainen eläin on itseisarvoinen yksilö. Eläinten, myöskään hyönteisten, käyttö ihmisravintona ei ole perusteltua tilanteessa, jossa tarjolla on laaja valikoima kasviperäisiä, terveellisiä ja ravitsevia vaihtoehtoja. Lue lisää: animalia.fi/hyonteiset

11


eläinten oikeudet kuulokkeissasi teksti valtteri lehti • kuva taija rinne

eläinoikeuspodcast on suomen ensimmäinen yksinomaan eläinten oikeuksiin keskittyvä podcast.

A tista.

nimalia-lehti haastatteli vuoden 2017 mar-

raskuussa julkaistun Eläinoikeuspodcastin tekijöitä, Animalian markkinointiviestinnän suunnittelija Emmi Pääkköstä ja kampanjavastaava Veikka Lah-

Miksi eläinten oikeuksille tarvittiin oma podcast?

emmi: Eläinten oikeudet on aihe, joka ei saa tarpeeksi huomiota missään kanavassa. Ajattelimme, että podcast on hyvä matalan kynnyksen tapa tehdä aihetta uusille yleisöille tutuksi. Samalla voimme laajentaa Animalian omaa viestintää. veikka: Olemme molemmat aktiivisia podcastien kuuntelijoita, ja siksi varmaan totesimme tämän hyväksi moderniksi tavaksi tuoda asioita esille kanavassa, jota tähän tarkoitukseen ei vielä hyödynnetä. Mitä erityisiä mahdollisuuksia podcast-formaatti luo?

emmi: Yksi syy miksi eläinoikeusteemoja ei käsitellä mediassa on se, että ihmiset kokevat ne etäisiksi ja eivät näe niiden suoraa linkkiä arkielämäänsä. Oikeasti linkki tietenkin on suora esimerkiksi sen kautta, mitä syömme. Tässä formaatissa kuulee toisen ihmisen äänen kuulokkeissa jopa päänsä sisällä. Se on hyvä mahdollisuus tehdä eläinoikeuskeskustelua normaalimmaksi ja arkipäiväisemmäksi. On myös tärkeää kuulla, että näistä asioista keskustelevat ihan oikeat ihmiset, eikä puhuta pelkän organisaatiobrändin takaa. veikka: Kahden ihmisen välinen keskustelu on paljon vapaampi tapa käsitellä aiheita kuin tekstiformaatit, joissa helposti tulee oltua muodollinen. Saavutettavuus on podcastissa myös 12

merkittävä tekijä. Teemme Animaliassa paljon kuvaa ja tekstiä, mutta tämä on eri aistille tarkoitettu ja siten helpottaa joillekin aiheeseen tarttumista. Podcasteissa ei ole vakiintuneita sääntöjä, ja siksi on helppo kokeilla eri tekemisen tapoja. Mitä teemoja olette ajatelleet käsitellä tulevissa jaksoissa ja kuullaanko ohjelmassa jotain kiinnostavia vieraita?

emmi: Eläinlakiteema on juuri nyt ajankohtainen, ja siksi puhumme siitä seuraavassa jaksossa. Saimme myös toiveen käsitellä jossain kohtaa eläinoikeusliikkeen historiaa. Lisäksi minua kiinnostavat erityisesti veganismin ja luokan suhde ja toisaalta eläinoikeus- ja muiden poliittisten kysymysten limittyminen. veikka: Haluamme haastatella kentän kiinnostavimpia toimijoita ja erityisesti sellaisia, jotka tekevät jotain uutta. Haluamme erityisesti vieraita, jotka pystyvät lempeällä ja lähestyttävällä tavalla esittämään uusia ideoita. Vegemessujen tekijät olisi hienoa saada alkuvuodesta haastatteluun. Millaista on ollut tehdä podcastia?

emmi: Kokemattomana äänityöläisenä se on ollut palkitsevaa opettelua, koska tekemään ryhtyminen on niin helppoa. On ollut kiva huomata, että pystyy tekemään tuollaisia juttuja ja ihmiset ovat myös halunneet kuunnella. veikka: On ollut hauskaa keskustella, koska työssä hoitaa aika paljon juttuja yksin. Esimerkiksi jaksoa, jossa kävimme läpi huonoja eläinten oikeuksia vastustavia argumentteja, oli tosi hulvatonta tehdä. Muuten elämässäni asiat etenevät pitkälti keskustelemalla, joten on tuntunut tarpeelliselta varata kalenterista aikaa nimenomaan eläinten oikeuksista juttelemiselle.


Puheenjohtajalta Löydät Animalian Eläinoikeuspodcastin osoitteesta https://soundcloud.com/ user-717822496 tai esimerkiksi iTunesista nimellä Eläinoikeuspodcast. Mikä podcast?

Eläinoikeuspodcast: Live! Vegemessuilla Helsingissä lauantaina 24.2. klo 16.15. Katso lisää sivulta 8.

Podcast on verkossa julkaistava sarja äänitiedostoja, vähän kuin suoraan verkkoon julkaistava radio-ohjelma. Podcasteja voi tilata eri älypuhelimen ohjelmilla kuten iTunes, ja yleensä myös kuunnella verkko-osoitteen kautta. Ruotsissa podcastit ovat valtavan suosittuja, ja Suomessakin formaatti elää nyt kovaa kasvukautta. Suomalaisia podcasteja löytää verkosta muun muassa osoitteesta http://jakso.fi/podcastit

UUTUUSKIRJOILLA KOHTI KEVÄTTÄ! Lauri Nurmi

Luke Harding

Anton Monti & Pontus Purokuru

PERUSSUOMALAISTEN HAJOAMISEN HISTORIA

SALAJUONI

SUORAA TOIMINTAA!

Ville Hytönen & Mira Mallius

Denise Rudberg

Ilkka Taipale

BRONTOSAURUS BEPPE

NELJÄ KERTAA KOSTO

MIELISAIRAALASSA

Kimmo Kiljunen

MAAILMAN MAAT

Kalevi Hölttä

Elisa Aaltola & Sami Keto

KURI

EMPATIA

Luiz Ruffato

Jari Kaaro & Väinö Heinonen

Työryhmä & Hanna Nikkanen

LISSABONISSA MUISTIN SINUT

EVOLUUTIO

HYVÄN SÄÄN AIKANA

A ST DI BU SE RO A, ST SE MI EE AT AK , TA ES AIS AL OM SU AT RJ KI TAI SUORAAN KUSTANTAJALTA WWW.INTOKUSTANNUS.FI


Paraneeko eläinten hyvinvointi? teksti laura uotila • kuvitus monika jurczynska ja heta kasurinen

eläinsuojelulain uudistettu versio, laki eläinten hyvinvoinnista, on parhaillaan lausuntokierroksella. laista on tulossa juuri niin kunnianhimoton kuin eläinoikeusjärjestöt pelkäsivätkin.

E

läinsuojelulain uudistustyö aloitettiin jo vuonna 2010. Nykyinen hallitus on kuitenkin määrännyt lopulliset pelimerkit uudistuksessa, ja viime metreillä sieltä poistettiin esimerkiksi vaatimus jatkuvasta juomavedestä eläinten pysyvissä pitopaikoissa. Kaikkiaan laki on varsin ristiriitainen, sillä sinne kirjatut poikkeukset vesittävät monta laissa muuten olevaa hyvää kirjausta. Jos laki toteutuu nyt esitellyn luonnoksen mukaisesti, mikä tulee muuttumaan Suomessa? Esimerkkieläinten kautta voit astua uudistukseen sisälle ja pohtia, onko tämä riittävä taso seuraavaksi 20 vuodeksi Suomen eläimille.

kaltoinkohtelusta, jos hän sellaista havaitsee. Aiemmin tällaista vaatimusta ei ole ollut. Sitten kun Laila joutuisi teurastamolle, olisi valvontaa siellä saatettu parantaa videovalvonnan avulla. Videovalvonnasta ei kuitenkaan ole tulossa pakollista, vaan Evira voi käyttää harkintaa sen määräämisessä. Todennäköistä onkin, että rahaa videovalvonnan järjestämiseen ei tule helposti löytymään.

Laila-lehmä

Maitotilalla asuvan Lailan elämää uusi laki ei muuttaisi käytännössä mitenkään. Edelleenkään laki ei tule vaatimaan, että aikuisilla naudoilla olisi oltava jatkuvasti vettä saatavilla. Jos Laila asuisi parsinavetassa, ei sen pitomuoto tulisi muuttumaan: parsinavetoita eikä edes uusien parsinavetoiden rakentamista tulla kieltämään. Lailan vasikat olisi jatkossa rauhoitettava ja kipulääkittävä, jos ne nupoutetaan, eli niiden sarvenaiheet poltetaan. Jos Lailan jälkeläinen synnyttäisi sonnivasikan muutaman vuoden päästä, muuttuisi tilanne sen verran, ettei lihaksi kasvatettavaa sonnia saisi enää kasvattaa parressa. Tälle muutokselle annetaan siirtymäaikaa viisi vuotta. Uuteen lakiin on kirjattu joitain tarpeellisia tarkennuksia koskien eläinsuojeluvalvontaa, joten jos Laila joutuisi tilalle, jossa tuottaja joutuu esimerkiksi sosiaaliviranomaisen asiakkaaksi, määrätään tälle viranomaiselle velvollisuus tehdä ilmoitus myös eläinten 15


Kelmi-koira

Jos Kelmi pääsisi parin vuoden päästä karkuun ja joku ottaisi sen kiinni, olisi maakunnan taattava, että sen kuljettaminen löytöeläinten vastaanottopaikkaan hoituisi. Ja kun Kelmi päätyisi vastaanottopaikkaan asti, olisi sen pitäjällä velvollisuus tarkistaa, löytyykö koiralta mikrosiru ja sen omistajatietoja jostakin rekisteristä. Lemmikkieläinten tunnistusmerkintää ei sen sijaan olla tekemässä pakolliseksi. Lisäksi löytöeläinpaikan pitäjän tulisi ilmoittaa löytyneestä koirasta verkossa ja pyrkiä etsimään sen omistajaa sitä kautta. Merkittävä heikennys olisi kuitenkin, että löytöeläimen säilytysaika laskee 15 vuorokaudesta kymmeneen vuorokauteen. Tämä tulee entisestään heikentämään erityisesti kissojen pääsyä takaisin omistajansa luo. Jos Kelmillä päätettäisiin tehdä pennut, säätelisi laki aiempaa tarkemmin sitä, millaiset edellytykset olisi täytyttävä eläimiä jalostaessa. Eläinten tulisi ensiksikin pystyä lisääntymään luonnollisesti. Niiden jälkeläisille ei saisi olla odotettavissa sellaisia ominaisuuksia, jotka heikentävät eläinten fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä, heikentävät niiden mahdollisuuksia käyttäytyä lajityypillisesti tai joista aiheutuu merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille. Kasvatus ei myöskään saisi aiheuttaa vaaraa emon itsensä hyvinvoinnille. Laissa kiellettäisiin myös muun muassa sähkö- ja piikkipantojen käyttö koiran ja muiden eläinten kouluttamisessa, sekä säädeltäisiin eläinkilpailujen valvonnasta nykyistä tarkemmin. Saara-sika

Sikojen elämään uuden lain vaatimukset ulottuvat vain hiukan. Saara-sian elämä ei muuttuisi lain astuessa voimaan lainkaan, mutta 15 vuoden siirtymäajan jälkeen Saaran sukulaisia ei saisi enää pitää tiineytyshäkeissä. Porsimishäkkien käyttöä laki sen sijaan ei tule rajoittamaan. Vaatimus kivunlievityksestä tulee koskemaan jatkossa myös porsaiden kastraatiota, mutta vasta asetustasolla tullaan tarkentamaan, riittääkö pelkkä kipulääkitys vai vaaditaanko esimerkiksi puudutusta kastraation yhteydessä.

Karri-kettu

Turkiseläinten olosuhteita turkistarhoilla uusi laki ei tule parantamaan mitenkään, edes jatkuvaa vedensaantia ei mahdollisteta. Ainoastaan turkiseläinten jalostukseen pystytään puuttumaan aiempaa paremmin. Chinchillojen kasvatusta turkistarhoilla ei myöskään enää sallita, mutta niitä ei ole Suomessa tarhattu enää muutenkaan. Klaara-kana

Kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden olosuhteita uusi laki ei tule parantamaan mitenkään. Klaara jatkaa elämäänsä munantuottajana häkissä ja sen lajitoverit ahtaissa broilerihalleissa kuten ennenkin. 16


kel on eri eläinlajeja koskevien asetusten valmistelu, ja niissä tullaan lopullisesti näkemään se, muuttuuko Suomessa mikään asia erityisesti tuotantoeläinten pidossa. Ainakaan tämän hallituksen aikana toiveet eivät ole korkealla, sillä jo lakiluonnoksessa näkyy kautta linjan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite: tuottajille ei aseteta uusia lisäkustannuksia tuottavia velvoitteita.

Mitä muuta laista löytyy ja puuttuu?

Animalia vaati lakiin luonnonvaraisten eläinten käytön kieltämistä sirkuksissa ja delfinaarioissa. Sirkusten osalta asia on kirjattu lakiin rajoittamalla eläinlajilista kesyeläimiin. Käytännössä myös delfinaariotoiminta tulee estymään, sillä lakiin on kirjattu kielto käyttää luonnonvaraisia eläimiä eläintarhoissa esityksissä. Teurastusta koskevat vaatimukset muuttuvat sen verran, että jatkossa vaaditaan aina tainnutus ennen teurastusta. Aiemmin oli sallittua suorittaa tainnutus yhtä aikaa verenlaskun aloittamisen kanssa uskonnollisten teurastusten yhteydessä sekä kotitarvekasvatuksessa teurastaa siipikarja ilman tainnutusta katkaisemalla kaula. Itse laista jää puuttumaan kirjaus eläimen itseisarvosta, vaikka tätä pidettiin lain valmistelussa lähtökohtana. Laissa puhutaan eläimen kunnioittamisesta, ja itseisarvo mainitaan kunnioittamisen perusteena lain perusteluissa. Tähän vedoten laki tulee myös kieltämään sukupuoliyhteyden eläimen kanssa. Eläinjalostusta koskevia vaatimuksia on lakiluonnoksessa tiukennettu, mikä antaa valvoville viranomaisille keinoja puuttua aiempaa paremmin eläinten hyvinvointia heikentävään jalostukseen ja kasvatukseen. Pykäliä pitäisi kuitenkin tiukentaa vielä sen suhteen, että viranomaiset todella velvoitettaisiin puuttumaan tällaiseen jalostukseen. Pykäliä pitäisi uskaltaa tulkita myös tuotantoeläinten kohdalla niin, että esimerkiksi broilereiden kasvatukseen puututtaisiin. Eläinsuojeluvalvontaan tulee joitakin tarpeellisia tarkennuksia. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen jätetään maakunnille, eikä eläinsuojeluviranomaiseksi ole enää määrätty eläinlääkäriä. Tämä voi rapauttaa valvontaeläinlääkärijärjestelmän, heikentää eläinten hyvinvoinnin valvontaa sekä tehdä siitä epätasa-arvoista eri puolilla Suomea. Lain monet tavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta ne vesittyvät lakiin kirjatuissa poikkeuksissa sekä laista kokonaan pois jätetyissä asioissa. Lakia seuraava as-

mitä voit tehdä? allekirjoita ja jaa vetoomus paremman eläinsuojelulain puolesta: eläinlaki.fi tule mukaan eläinten ääni -mielenosoitukseen 17.2., lue lisää: animalia.fi anna oma lausuntosi eläinlakiesitykseen osoitteessa lausuntopalvelu.fi Animalia on toteuttanut varjolausuntokierroksen, jossa asiantuntijat ovat antaneet lausuntoja uuteen lakiesitykseen eläinten hyvinvoinnista. Lausunnot on koottu uudelle verkkosivulle: pystymmeparempaan.fi

17


Jalostus ei muuta käyttäytymistä

– kanat kaipaavat tilaa ja tutkittavaa teksti & kuva laura uotila

kanat ja broilerit ovat ehdottomasti suurin tuotantoeläinryhmämme. niiden yksilöllisyys ja käyttäytymistarpeet unohdetaan kuitenkin helposti.

18


P

uheessa kanat ja broile-

rit mainitaan usein massana, ja esimerkiksi eläinsuojelulaissa broilereihin viitataan elopainokiloina - yksilöt lukujen takana unohdetaan kokonaan. Eikä munijakanan tai broilerin henki ole käytännössä koskaan niin arvokas, että tuotantotilalle kutsuttaisiin eläinlääkäri hoitamaan yhtä sairastunutta yksilöä. Lähtökohtaisesti lopettaminen on näille eläimille ainoa vaihtoehto. Kanat ovat kuitenkin monipuolisia eläimiä, jotka hämmästyttävät muun muassa oppimiskyvyllään ja sosiaalisuudellaan, jos niille vain annetaan siihen mahdollisuus. Kanat voittavat oppimisnopeudessa koirat mennen tullen. Kanojen oppimiskyky ei rajoitu vain yksinkertaisiin tehtäviin, vaan ne voidaan opettaa suorittamaan hyvinkin monimutkaisia ja pitkäkestoisia tehtäviä. Harvalla kananpitäjällä on tähän kuitenkaan tarvetta tai kiinnostusta, vaikka palkitsemiseen perustuva koulutus olisi virikkeellistämistä kanoille siinä kuin koirillekin. Kesystä takaisin villiksi

Kesykanojen esi-isiä viidakkokanoja elää yhä muutama laji luonnonvaraisena Aasiassa. Ihmisten ja kanojen yhteinen historia ulottuu kuitenkin yli 2000 vuoden päähän. Aluksi kanat olivat ilmeisesti uhrieläimiä, ja niiden kasvatus lihan- ja munantuotantoa varten alkoi paljon myöhemmin. Nykyiset tehotuotannossa käytetyt kana- ja broilerirodut ovat vain muutaman vuosikymmenen jalostuksen tulos. Lämpimissä ilmastoissa kanojen kesyyntyminen on lähtenyt osittain purkautumaan, kun pihoilla vapaina eläneistä kanoista on syntynyt jälleen villejä populaatioita, jotka alkavat muistuttaa viidakkokanoja niin ulkoisesti kuin käyttäytymiseltäänkin. Nämä linnut ovat kuitenkin viidakkokanoja tehokkaampia lisääntymään, ja esimerkiksi Havaijilla villiintyneet kanaparvet aiheuttavat jo suurta päänvaivaa paikallisille. Nopea paluu luonnossa pärjääväksi eläinkannaksi kertookin siitä, miten vähän jalostus on lopulta pystynyt muuttamaan eläimiä. Kesykanoilla on jäljellä kaikki samat käyttäytymistarpeet kuin viidakkokanoilla. Erityisen tärkeää kanoille on esimerkiksi nukkuminen korkealla oksalla, muniminen hämärään pesään, ruuan et-

siminen nokkimalla ja maata kuopsuttelemalla sekä hiekkakylpyjen ottaminen irtonaisessa maa-aineksessa. Kenties ainoa käyttäytymistarve, joka on jalostuksen myötä hiipunut pois osalta kanoista, on tarve hautoa. Nokkimisjärjestys – totta vai tarua?

Kanojen sosiaalinen käyttäytyminen on monipuolista. Kanat kykenevät tunnistamaan joitain kymmeniä lajitovereitaan yksilöllisesti, ja tuhansien lintujen kanaloissa linnut pyrkivätkin usein muodostamaan pieniä alalaumoja, joissa ne viettävät aikaa tuttujen lintujen kanssa. Tämä ehkäisee jonkin verran konflikteja, vaikkei se teekään isoissa parvissa elämisestä lainkaan ongelmatonta. Kanoja käytetään usein esimerkkilajina, kun puhutaan hierarkioista ja eläinmaailman suoraviivaisesta nokkimisjärjestyksestä. Käsitys nokkimisjärjestyksestä muodostettiin ahtaissa oloissa eläviä kanoja tarkkailemalla, ja niukat resurssit ja ahtaat olosuhteet saivat kanat käyttäytymään korostetun aggressiivisesti toisiaan kohtaan. Nykytutkimuksen perusteella ollaan kuitenkin sillä kannalla, että kanojen voimakas nokkimisjärjestys on yhtä vanhentunut käsite kuin koirien keskinäinen suoraviivainen hierarkia. Väljissä olosuhteissa ja pienissä parvissa elävillä kanoilla ei ole niin selkeää nokkimisjärjestystä, että sen pystyisi ilman pitkää tarkkailua huomaamaan. Laumaeläiminä kanat pyrkivät tekemään asioita yhtä aikaa, ja kun resursseista ei ole pulaa, ei niistä tarvitse myöskään kiistellä. Kana myös käyttää nokkaansa kuin ihminen käsiään: nokalla on iso rooli kanan tutkimuskäyttäytymisessä. Nokan kärki on erityisen herkkä alue, ja sillä kana tutkii, onko ruoka syötäväksi kelpaavaa. Koska kanan tutkimuskäyttäytyminen on sille hyvin voimakas käyttäytymistarve, suuntaa kana sen tuotanto-olosuhteissa herkästi vääriin kohteisiin. Jos kanoilla ei ole mahdollisuutta tutkia ja kuopia esimerkiksi kuivikkeita, ja lähes ainoaksi muokattavaksi materiaaliksi sen elinympäristössä osoittautuu toisen kanan höyhenistö, voi kana alkaa suunnata nokkimiskäytöstään siihen. Myös stressi lisää nokkimiskäyttäytymisen suuntaamista lajitovereihin.

Tue työtämme tuotantoeläinten hyväksi:

Lahjoita 10 € lähetä tekstiviesti ANIMALIA15 numeroon 16155.

Jokainen lahjoitus on arvokas ja edesauttaa työtämme eläinten aseman ja olojen parantamiseksi.

Kiitos.

19


Attikaa tutkitaan jälleen

Attikan eläinpuisto lokakuussa 2016.


kreikan ainoassa delfinaariossa kuohuu. kreikan ympäristöministeriön tarkastajat löysivät jo toissa vuonna tekemässään tarkastuksessa useita rikkomuksia attikan eläinpuiston toiminnasta. teksti niina lätti • kuva daniel turner

L

oppuvuodesta 2017 julkaistun raportin myötä At-

tikan eläinpuiston rikkomukset ovat siirtyneet syyttäjänviraston tutkittaviksi. Kyseessä on sama delfinaario, johon Särkänniemi luotti tarpeeksi siirtääkseen sinne Veeran, Delfin, Leevin ja Eevertin. Särkänniemi vakuutti delfiinien hyvinvoinnin olevan ykkösasia, kun se siirsi eläimet Kreikkaan. Ministeriön tarkastajien raportista käy kuitenkin muun muassa ilmi, ettei Attikan eläinpuistolla ole ollut toimilupaa vuosina 2013–2017. Raportti toteaa myös puiston delfiininäytökset lainvastaisiksi siitä huolimatta, että laitoksen johto on perustellut esimerkiksi piruettien esittelevän yleisölle lajin fyysistä joustavuutta. Tarkastajien mukaan etukäteen mainostettavat ja aikataulutetut näytökset, joissa delfiinit tekevät kouluttajien käskyjen ohjaamina asioita, eivät kuitenkaan ole delfiineille lajityypillistä käyttäytymistä, eikä näytöksillä näin ollen ole yleisöä valistavaa arvoa. Kreikassa eläinten viihdekäyttö on laissa kielletty.

Delfinaarioala on murroksessa

Särkänniemen delfiineistä vanhin, Delfi, kuoli vuonna 2017, ja sittemmin Attika on ilmoittanut etsivänsä Veeralle uutta sijoituspaikkaa. Äskettäin saksalainen ProWal-järjestö on myös kertonut haastavansa Attikan eläinpuiston oikeuteen eläinrääkkäyksestä ja lakien rikkomisesta. Ateenalainen päivälehti Kathimerini kertoo, että “pienen saksalaisen aktivistiryhmän” agendana on sulkea kaikki eläintarhat ja delfinaariot. Ottaen huomioon delfinaarioalan viime vuosien uutiset saattaa tavoite olla delfinaarioiden osalta varsin realistinen. Kanadalainen Vancouver Aquarium on ilmoittanut luopuvansa delfiineistään. Vancouverissa on jäljellä enää yksi delfiini, Helen, kun neljä muuta delfiiniä kuoli viime vuonna. Vuoden vaihteessa Kanadan naapurimaassa Yhdysvalloissa alettiin kä-

sitellä vankeudessa elävien miekkavalaiden suojelualoitetta Floridan osavaltiossa. Sveitsiläinen matkanjärjestäjä Hotelplan on puolestaan ilmoittanut lopettavansa delfinaarioiden ja delfiinien kanssa uimisen mainostamisen asiakkailleen. Muun muassa näiden delfiineille ja delfiinien ystäville iloisten uutisten myötä tuntuu aiheelliselta muistella Dolphinaria-Free Europen toissavuotisessa tapaamisessa kuultuja sanoja: “Delfinaarioala on murroksessa ja siellä eläinoikeustoimijoiden kätten jälki näkyy tällä hetkellä vahvasti.” Takaiskujakin on koettu. Viime vuoden yksi suurimmista delfinaariouutisista oli Ranskan edellisen hallituksen allekirjoittama asetus, joka olisi kieltänyt vankeudessa elävien delfiinien ja valaiden kasvattamisen. Tämä olisi tarkoittanut delfinaariotoiminnan loppumista Ranskassa. Kuitenkin tammikuun lopulla Ranskan korkein hallinto-oikeus pyörsi kiellon, sillä lain sanamuodoissa ja täytäntöönpanossa oli epäselvyyksiä. Ranska on tällä hetkellä Manner-Euroopan ainoa maa, jossa on vankeudessa eläviä miekkavalaita. Kielletään delfinaariot

Suomen olisi nyt hyvä tilaisuus näyttää esimerkkiä ja ottaa osaa delfinaarioiden alasajoon. Uudessa eläinsuojelualaissa tulisi säätää delfinaariokielto sekä delfiinien maahantuontikielto Animalian vaatimusten mukaisesti. Vain se takaa, ettei Suomessa enää nähdä Särkänniemen delfiinien kaltaisia surullisia delfiinikohtaloita. Se myös osoittaisi muille maille Suomen todella välittävän vankeudessa elävien delfiinien kohtaloista. Tällä hetkellä lakiesitys eläinten hyvinvoinnista on lausuntokierroksella. Lakiluonnos ei suoraan kieltäisi delfinaarioita, mutta se ei sallisi eläinesityksiä eläintarhoissa. Tämä käytännössä tekee delfinaariotoiminnan Suomessa mahdottomaksi. Vielä selkeämpää kuitenkin olisi, jos laki yksiselitteisesti kieltäisi delfiinien maahantuonnin ja delfinaariot Suomessa.

21


ELÄINTEN ÄANI

MIELENOSOITUS PAREMMAN ELÄINLAIN PUOLESTA HELSINGISSÄ 17.2. elainlaki.fi


Kirjavinkit

ihmepossun tarina Steve Jenkins ym.: Esther the wonder pig – Changing the world one heart at a time. Grand Central Publishing 2016. 212 s. ihmepossu esther on hurmannut jo yli miljoona ihmistä Facebook-sivullaan, ja nyt hänen tarinansa voi lukea myös kirjana – tosin toistaiseksi vain englanniksi. Kirjassa kerrotaan, kuinka Esther päätyi pienenä porsaana eläinrakkaan kanadalaispariskunnan katraaseen puolivahingossa ja kuinka perheen elämä mullistui, kun ”minipossu” paljastuikin isoksi lihasiaksi. Enemmän kuin Estheristä itsestään kirja kertookin niistä muutoksista, joita sen tulo ja jääminen perheeseen aiheutti. Vaikka tarinassa korostuvat erilaiset hankaluudet, tämä on kuitenkin hyvän mielen kirja: rakkaustarina, jossa on onnellinen loppu. pauliina klemola

empatian eri lajit Elisa Aaltola ja Sami Keto: Empatia – Myötäelämisen tiede. Into 2017. 330 s.

vastuullisesti syyllistämättä Karita Sainio; Ida Hanhiniemi (valok.): Hyvin eletty WSOY 2017. s.191. syyllisyys painaa tietoista nykykuluttajaa. Meidän on mahdollisuus elää vastuullisesti, mutta usein vastuullisuus mielletään uuvuttavaksi. Hyvin eletty -kirja on vastaus kiireiseen arkeen. Karita Sainio sytyttää lukijassa eettisen kipinän valita vastuullisesti parhaimmat tuotteet ostoskoriin. Sainio haastattelee voimaannuttavia naisia eettisyydestä ja vastuullisuudesta. Myös Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila ja entinen toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara kertovat kirjassa eläinsuojelusta ja kasvissyönnistä. Yksin vastuullisuus tuntuu välillä raskaalta, mutta Sainio rakentaa kirjassaan tukiverkoston toimimaan yhdessä eettisesti. Kirja luo tilaisuuden sanoa useiden vuosien jälkeen: tulipa hyvin elettyä! Uskallatko tarttua siihen?

kun yhteiskuntamme arvot tuntuvat vain kovenevan ja havaittavissa on suoranaista empatiavajetta, on välillä vaikeaa muistaa, että ihminen on pohjimmiltaan hyvin empaattinen olento. Empatia ei kuitenkaan ole käsitteenä mitenkään yksiselitteinen, joten sitä yleistajuisesti käsittelevälle suomenkieliselle opukselle on ollut tarvetta. Kirjan ensimmäisessä osassa filosofi ja yliopistotutkija Elisa Aaltola esittelee empatian eri lajeja ja niiden sijaa kanssakäymisessämme toisten kanssa. Toisessa osassa vapaa tutkija Sami Keto käsittelee empatian roolia yhteiskunnassa, evolutiivista taustaa ja merkitystä konkreettisemmalla tasolla. Kirja on verrattain helppolukuinen. Siinä missä ensimmäinen osa etenee selvän jäsennellysti, toinen osa on sirpaleisempi eikä hahmotu kovinkaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Toisaalta anekdoottimaisuus antaa mahdollisuuden käsitellä empatiaa hyvin monesta kulmasta. Empatia on meissä kaikissa oleva geneettinen taipumus, jota on mahdollista vahvistaa ja kehittää. Kirjaa lukiessa tulee jatkuvasti peilanneeksi sitä omaan elämään. Olenko minä (riittävän, liian) empaattinen? Mitä empatian lajia käytin siinä tilanteessa, entä mitä olisi pitänyt käyttää? Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille, mutta Animalian aktiiveille se voi myös tarjota työkaluja parempaan ja tehokkaampaan aktivismiin. pauliina klemola

sofia eskola

23


Lasten eläinkuva tulee fiktiosta tuore väitöstutkimus oulun yliopistosta paljastaa, että valtaosalla alakoululaista on heikko ja usein romantisoitunut käsitys suomalaisesta ruoantuotannosta.

teksti tiina saukko • kuva adobe stock & Jo-Anne McArthur / Oikeutta eläimille

T

utkimuksen mukaan yli

kolmasosalla oppilaista ennakkokäsitykset ruuantuotannosta olivat virheellisiä. Romantisoidut käsitykset näkyivät erityisesti kaupungeissa asuvissa oppilaissa. Maatila saatettiin myös kokea jonkinlaisena eläintarhana. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksitoistavuotiaiden kaupunkilaislasten käsityksiä maatilan elämästä ja siellä tapahtuvasta ruuan alkutuotannosta. Lisäksi tutkittiin, millä tavalla maatilalla vierailu muutti heidän käsityksiään. Oppilaat vierailivat noin 100 lehmän maitotilalla kahden tunnin ajan. Lapset saivat osallistua lehmien ruokintaan ja hoitamiseen, ja heille kerrottiin maatilan toiminnasta sekä eläinten hyvinvoinnista. Tutkimus toteutettiin tutkimalla oppilaiden piirustuksia sekä oppilaille tehtyjä haastatteluja ennen ja jälkeen vierailun. Ennen vierailua tekemissään piirustuksissa lapset kuvasivat maatilan elämän harmoniseksi, jossa onnelliset eri lajeja edustavat eläimet samoilivat yhdessä vapaana. Yleisesti ottaen piirustukset olivat neutraaleja tai positiivisia ja antoivat optimis-

24

tisen kuvan maatilasta ja maanviljelystä. Näyttäisi siltä, että maatilavierailu ei vaikuttanut negatiivisesti lasten piirustuksissa kuvaamaan eläinten onnellisuuteen. Tutkimuksessa todetaan, että lapsilla oli paljon harhakäsityksiä maatilan toiminnasta siitä huolimatta, että he olivat saaneet opetusta maataloudesta. Harhakäsitysten taustalla oli muun muassa televisio-ohjelmat, piirretyt ja mainokset. Tutkimuksessa onkin esitetty huoli siitä, miten lapsista voi tulla tietoisia ja vastuullisia valintoja tekeviä kuluttajia, jos heidän käsityksensä ruoantuotannosta on sekoittunut fiktioon.

”Lapsilla oli paljon harhakäsityksiä maatilan t o i m i n n a s t a .”

Opetussuunnitelman edistysaskeleet

Opetushallitus hyväksyi uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet joulukuussa 2014. Aikaisemmassa, vuonna 2004 annetussa, opetussuunnitelmassa ei eläinten hyvinvointinäkökulmia ollut huomioitu. Uusi opetussuunnitelma on tähän verrattuna edistysaskel. Uuden opetussuunnitelman mukaan ympäristöopin opetuksen tavoitteisiin 3.–6. vuosiluokilla kuuluu oman toiminnan vaikutusten pohtiminen itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Vuosiluokilla 7–9 aiheeseen mennään hiukan syvemmälle. Siellä opetuksen tavoitteisiin sisältyy kestävän ravinnontuotannon sekä eläinten hyvinvoinnin pohdintaa. Lisäksi uskonnon opetuksen tavoitteisiin on sisällytetty ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä pohdintaa omien valintojen eettisistä ulottuvuuksia. Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteisiin on puolestaan sisällytetty ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin, kuten eläinten oikeuksiin, perehtymistä.


Valokuvajournalisti Jo-Anne McArthur kuvaa eläintiloja ja -tuotantoa rehellisesti ja kaunistelematta. Näitä kuvia ei lapsille suunnatuissa kirjoissa näe. Kuvassa suomalainen sikala vuonna 2015.

Käytännössä oppilaille annettava opetus ja sen painotukset riippuvat paljon opetuksessa käytettävistä materiaaleista sekä opettajasta itsestään ja hänen henkilökohtaisista näkemyksistään. Erityisesti alakoulussa oppikirjojen tekijöillä voi olla paljon vaikutusvaltaa siihen, miten luokanopettajat asiat lapsille esittävät. Vastuullisten kuluttajien kasvatusta

Ruoantuotannon ja sen reittien ymmärtäminen on keskeistä, jotta ihminen voisi tehdä henkilökohtaisia valintoja perustuen kriittiseen ajatteluun ja tosiasioihin, ei kuvitelmiin. Oulun yliopistossa tehty tutkimus osoitti, ettei suomalainen koulujärjestelmä ole tähän mennessä huomioinut riittävällä tavalla lasten ruokakasvatusta. Väitöskirjassa ratkaisuna esitettiin tiloilla annettava maatilakasvatus. Tutkimusta lukeva voi tehdä johtopäätöksen, ettei maatilalla vierailu näyttänyt vaikuttaneen merkittävästi esimerkiksi lasten eläimille piirtämiin positiivisiin tunteisiin. Tämä herättää lukijassa epäilyn siitä, ettei lapsille välttämättä jaettu kaikkea tietoa maidontuotannosta heidän

vierailunsa aikana. Jos ruokakasvatusta annetaan maatilalla tilallisen ja opettajan toimesta, tulee opetuksessa väistämättä näkyviin nimenomaan tilallisen näkökulma. Näin ollen eläinten tehotuotannon kääntöpuoli jää mitä luultavimmin kertomatta. Olisikin tärkeää kouluttaa opettajia ja oppikirjojen tekijöitä ruoantuotannon eettisistä kysymyksistä, jotta he voisivat antaa lapsille tarvittavat tiedot ruoan al-

”Miten lapsista voi tulla tietoisia

kutuotannosta. Keskeistä olisi tarjota lapsille mahdollisuus kasvaa valistuneiksi kuluttajiksi, joilla olisi tarvittavat taustatiedot eettisten valintojen tekemiseen tulevaisuudessa. Lähteet: Smeds ym.: Farm Education and the Effect of a Farm Visit on Children’s Conception of Agriculture. European Journal of Educational Research 2015. Smeds Pia: Farm Education – sustainability, food and education, 2017.

ja vastuullisia valintoja tekeviä kuluttajia, jos heidän käsityksensä ruoantuotannosta on sekoittunut f i k t i o o n? ”

Peruskoulujen ja lukioiden uusitut opetussuunnitelmat ovat tuoneet eläinten hyvinvoinnin ja eläinetiikan yhä enemmän myös oppitunneille. Animalia tarjoaa opettajille maksutonta materiaalia opetuksen tueksi muun muassa tehtävävihkojen ja kouluvierailuiden muodossa. Lue lisää: animalia.fi/koulut

25


Animalia testaa

teksti pauliina klemola • kuvat pauliina klemola & dennis food

Vegaaniset valmispizzat vielä joitakin vuosia sitten vegaanit saivat vain haaveilla valmisruoista. mutta toisin on nyt, kun vegaanisia eineksiä tulee kauppoihin jatkuvalla syötöllä. kouvolassa toimiva kokkauskerho pure vege otti testattavakseen vegaanisia valmispizzoja, joiden kaikki vaihtoehdot eivät edes mahtuneet testiin. kaikki pizzat lämmitettiin uunissa.

i­ t es t a ta j t i o v

edul

li s i n

valsoia pizza with soya and grilled vegetables

saarioinen vegepizza

bio inside pizza pesto

dennis härkispizza

Hinta

4,85 € / 330 g (14,70 € / kg)

1,19 € / 200 g (5,95 € / kg)

6,25 € / 345 g (18,10 € / kg)

3,49 € / 300 g (11,60 € / kg)

Valmistaja

Valsoia S.p.A.

Saarioinen Oy

FMCG DE Supplier Community

Dennis Food Factory Oy

Valmistusmaa

Italia

Suomi

Italia

Suomi

Myymäläpaikka

Pakaste

Kylmähylly

Pakaste

Kylmähylly

Arvio

Pisteet

26

“Näyttää hyvältä.” “Hyvä, rapea pohja.” ”Outo kumijuusto.” ”Maku on ok.” ”Täytteessä saisi olla jotain epäterveellistäkin.”

”Ulkonäkö on hyvä.” ”Ulkonäkö ei houkuttele.” ”Hyvin maustettu.” ”Liian tulista.” ”Sopivan kostea.”

”Näyttää hyvältä.” ”Ällöttävä, vetinen ja liisterimäinen juusto.” ”Sitkeä ja kova pohja.” ”Vähänlaisesti täytteitä.” ”Maku on ok, mieto.”

”Ulkonäkö ei houkuttele.” ”Ohut ja pehmeä pohja.” ”Oudon makuinen, ei maistu pizzalta.” ”Vähän täytteitä.” ”Kuivaa.”


teksti TUULI SOLHAGEN • kuva MOONA HEIKKISEN KOTIALBUMI

anima l laine ian

Matalan kynnyksen toimintaa Kuopiossa kuopion alueosaston uusi yhteyshenkilö moona heikkinen haluaa toteuttaa matalan kynnyksen toimintaa, johon kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

K tustumaan

uopio kutsuu kiinnostuneet tu-

toimintaan avoimin mielin. mukaan voi tulla asteittain ja tunnustella, mikä tekemisen tapa on itselle sopivin – kenenkään ei tarvitse pelätä toiminnan olevan liian sitovaa.

Millaista toimintaa Kuopiossa järjestetään?

Syksyllä alueosastomme järjesti paljon tapahtumia. Pystytimme valokuvanäyttelyn ja järjestimme leffanäytöksen, osallistuimme yliopiston järjestöpäiviin ja pidimme tiedotuspistettä keskustorilla. Syksyisestä viimasta huolimatta saimme järjestettyä Anti Animalia -kampanjaan liittyen kynttilämielenosoituksen ulkona.

Seuraavaksi suunnitelmissa on muun muassa ruuan maistatustapahtuma, jossa kiinnostuneet saavat tutustua kasvisruokiin. Miten itse lähdit mukaan eläinoikeustoimintaan?

Aloin vuosia sitten pohtia eläinten kohtelua ja ihmettelin muiden ihmisten välinpitämättömyyttä. Tunsin, että haluan aktivoitua ja tehdä tästä maailmasta paremman paikan. Kuopiossa ei sillä hetkellä ollut aktiivista alueosastoa, joten otin suoraan yhteyttä Animalian toimistoon ja kysyin mitä voisin itse tehdä. Kuulin muiden alueosastojen toiminnasta ja siitä se sitten lähti.

Mitä vapaaehtoistoiminta on antanut sinulle?

Vapaaehtoistoiminnassa tutustuu muihin samanhenkisiin ihmisiin. On helpottavaa huomata, ettei lainkaan ole yksin näiden ajatusten kanssa. Tapahtumissa kohtaamiset ihmisten kanssa ovat olleet antoisia. Ne ovat osoittaneet, että moni ajattelee eläinten oloja ja välittää eläimistä. Usein tulee myös ilmi, että ihmiset ovat tietämättömiä Suomen laeista ja käytännöistä. Niissä kohtaamisissa pystyn kertomaan, miten asiat oikeasti ovat. Koen myös, että pystyn itse näyttämään esimerkkiä, miten elää eläinystävällisesti ja vahingoittamatta muita.

27


Vegepalsta

reseptit ja kuvat ida tokola / ida's cozy corner • teksti taija rinne

jä: septener.com e r ä lisä ozycor gram .idasc k & insta r w w w ne oo faceb ascozycor d i @

Makumatka

Aasiaan keskitalvella tekee mieli lähteä lämpöisiin maisemiin. onneksi sinne pääsee myös makumatkalle omassa keittiössä! lämpöä talvipäiviin tuovat aasian maut. mikä on suosikkisi? thaimaustettu porkkana-bataattikeitto, raikas tofuvokki vai vietnamilainen pho-keitto?


Vegepalsta

Raikas tofu-wokki

Vietnamilainen pho-keitto

Kahdelle tai kolmelle Vokin ainekset: Vihanneksia oman maun mukaan, esimerkiksi: 1 parsakaali, pari kourallista tuoreita sieniä ja 1 punasipuli TAI 1 paprika, 2 porkkanaa ja pala valkokaalia tai nippu paksoita Lisäksi: 300 g tofua (marinoitu ja kylmäsavu sopivat hyvin) 2 valkosipulinkynttä peukalon kokoinen pätkä tuoretta inkivääriä öljyä paistamiseen 100 g riisinuudeleita (tai muita haluamiasi nuudeleita) Kastike: puolikkaan limen mehu 4 rkl soijakastiketta 3 rkl riisiviinietikkaa 1 tl siirappia, intiaanisokeria tai muuta makeutusta (1 tl maissitärkkelystä) Tarjoiluun: yrttejä chilikastiketta tai kimchiä (sipulirouhetta)

1

Kuivaa ja kuutioi tofu. Suikaloi vihannekset. Raasta valmiiksi valkosipuli ja inkivääri.

2

Paista tofua tilkassa öljyä, kunnes se ruskistuu ja rapeutuu. Voit maustaa tofua lorauksella soijakastiketta. Ota tofu sivuun odottamaan.

3

Laita tyhjälle pannulle sipuli ja porkkanat. Vinkki: Pannua kannattaa kostuttaa aina välillä vesitilkalla. Vokkaa vihanneksia, kunnes ne alkavat pehmetä. Lisää viimeisenä valkosipuli ja inkivääri.

4 5

Valmista nuudelit. Tee kastike pieneen kippoon.

Kun vihannekset ovat kypsyneet, lisää tofu vokin sekaan. Lisää myös keitetyt nuudelit ja kastike. Sekoita hyvin.

Neljälle

Thaimaustettu porkkana-bataattikeitto Neljälle öljyä paistamiseen 300–400 g bataattia (tai kurpitsaa) 3-4 porkkanaa 1 rkl raastettua, tuoretta inkivääriä 2 valkosipulin kynttä ½ tl kurkumajauhetta ½ tl jauhettua korianteria chiliä oman maun mukaan 2-3 tomaattia (tai reilu 1dl tomaattimurskaa) 1-2 tl punaista currytahnaa 1 liemikuutio ja vajaa 5 dl vettä 2 dl kookosmaitoa puolikkaan limen mehu Keiton päälle tuoretta korianteria paahdettuja cashewpähkinöitä loraus kookoskermaa (purkin pohjalta)

1

Kuori ja pilko porkkanat ja bataatti/ kurpitsa. Kuori ja raasta inkivääri ja hienonna valkosipulit. Kuutioi tomaatit.

2

Kuumenna ison kattilan pohjalla iso loraus öljyä ja lisää inkivääri, valkosipuli, currytahna ja kuivamausteet. Kuullota keskilämmöllä noin minuutti. Lisää tarvittaessa pieni loraus vettä.

3

Pyöräytä kasvikset mausteissa ja lisää vajaa 5 dl vettä, jotta kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Lisää liemikuutio ja keitä keskilämmöllä n. 10 min.

4

Kun vihannekset ovat kypsiä, ota keittokattila pois levyltä ja lisää joukkoon kookosmaito ja limen mehu. Soseuta sauvasekoittimella sileäksi.

5

Paahda pähkinöitä kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat väriä. Lämmitä keitto ja tarjoile tuoreen korianterin ja cashewpähkinöiden kanssa.

Kasvisliemi 4 kokonaista mausteneilikkaa 4 kokonaista kardemummaa 4 kokonaista tähtianista (voit käyttää myös jauhettuja versioita, mutta varo polttamasta mausteita) 1 sipuli 2-3 valkosipulin kynttä peukalonpään kokoinen inkivääripala 2 rkl soijakastiketta 1,5 litraa kasvislientä Keiton muut ainekset 200 g riisinuudeleita 300 g tofua 1 mieto chili tai chilikastiketta 1 lime pavunituja paahdettua sipulirouhetta pari kevätsipulin vartta korianteria minttua

1 2

Pilko sipulit ja inkivääri.

Laita ison kattilan pohjalle neilikat, kardemumma ja tähtianis. Kuumenna, ja kun mausteet tuoksuvat, lisää sipuli ja inkivääri. Lisää tarvittaessa tilkka vettä tai kasvislientä. ( Jauhetut mausteet lisätään vasta veden kanssa.)

3

Lisää parin minuutin päästä kasvisliemi ja soijakastike. Keitä miedolla lämmöllä n. 30 minuuttia.

4

Kun liemi porisee, silppua yrtit ja chili. Kuutioi tofu ja paista öljyssä pannulla, kunnes se alkaa ruskistua. Valmista nuudelit.

5 6

Kun liemi on valmis, siivilöi sipulit ja mausteet pois.

Kokoa lautasten pohjalle annos nuudeleita ja tofua ja kaada mausteliemi niiden päälle. Koristele pavuniduilla, sipulirouheella, yrteillä ja chilillä. Päälle voi puristaa myös limen mehua.

29


Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa: @oulunanimalia Instagramissa: oulun_animalia Oulu Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku

Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere

Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Seuraa Animalian pääkaupunkiseudun alueosastoa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) ja karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590


Animalian kauppa

koonnut emmi pääkkönen

Shoppaile eläinystävällisesti Animalian kaupassa! Animalian puodin myyntituotot käytetään suoraan työhön eläinten hyväksi. Hanki laadukkaat tuotteet verkkokaupastamme animalia.fi/kauppa tai poikkea ostoksille toimistomyymäläämme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) arkisin klo 10.00–15.00.

24 €

22 €

10 €

Kehitämme Animalian kauppaa. Millaisia tuotteita haluai sit jatkossa nähdä valikoimi ssamme? Lähetä ehdotuksesi säh köpostitse osoitteeseen animalia@ animalia.fi, kirjoita otsikoksi "Idea kauppaan".

(Norm. 23 €)

Ehdotuksen lähettänei den kesken arvomme kirjapaketin! Arvonta suoritetaan 30. 3.2018, ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.

Kevättalven kirja-ale! Kaikista kirjoista jäsenillemme -10% kuponkikoodilla lukulaari, kun asioit verkkokaupassamme. Syötä kupongin koodi, kun siirryt maksamaan ostoksiasi. Tarjous voimassa seuraavan lehden ilmestymiseen saakka!

4€

32 €

Kettu-heijastin

– tarpeen vielä talvellakin! Geometrinen ja trendikäs design on Heta Kasurisen käsialaa. Koko 5,8 cm x 7,4 cm, CE-testattu ja EN 13356 -standardin mukainen.

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: animalia.fi/kauppa. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. (09) 720 6590 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä vastaanottamisesta.

(Norm. 36,50 €)

Eläinlakiuudistuksen loppukiri kiihtyy – tunnusta väriä #Lainsuojaton-paketilla! Tuotepaketti sisältää: – Joko Atomirotta x Piia Keto -paidan tai Karri Koira x Sacha & Valpuri Remling -paidan Lainsuojaton-kokoelmasta valintasi mukaan. – Uusi eläinlaki -kirjan, joka takaa pohjatiedot lakiuudistukseen ja toimii myös yleistajuisena yhteenvetona eläintuotannon nykytilasta Suomessa. – #Lainsuojaton-rintamerkin.

Voit myös valita toimitustavaksi noudon toimistoltamme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki), jolloin tilaus on toimituskuluton. Voit noutaa tilaamasi tuotteet arkisin klo 10.00–15.00. Säilytämme noudettavia tuotteita 2 kk tilauspäivästä, minkä jälkeen tuotteet palautuvat takaisin myyntiin.

31


Nyt jos koskaan tarvitaan eläinten puolustajia Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta saatiin joulun alla hallituksen esitysluonnos. Lakiehdotus eläinten hy vinvoinnista on ristiriitainen, kunnianhimoton ja nyk yistä epäeettistä tehotuotantoa tukeva esit ys. Se jättää eläinjärje stöjen ja muiden a siantuntijoiden merkittävimmät vaatimukset huomioimatta. Animalia ei voi hy väksyä lakia tällaisenaan ja vaatiikin, että se on palautettava valmistel u u n . Ta r v i t s e m m e k u i t e n k i n s i i h e n a p u a . Mikäli tilanteesi sallii, ryhdy kuukausilahjoittajaksi jo tänään ja tue kampanjointiamme paremman eläinlain puolesta. Kiitos tuestasi, se on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi:

Tunnus 5007666

Katuosoite:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika:

Lähetämme sinulle tarvittavat tiedot ja ohjeet kuukausilahjoituksen aktivoimiseen, kun kuponki on saapunut meille. Voit postittaa kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Profile for Animalia ry

Animalia-lehti 1/2018  

Juttujen aiheina mm.: Paraneeko eläinten hyvinvointi? Kanat kaipaavat tilaa ja tutkittavaa Lasten eläinkuva tulee fiktiosta Ruokaa ja rehua...

Animalia-lehti 1/2018  

Juttujen aiheina mm.: Paraneeko eläinten hyvinvointi? Kanat kaipaavat tilaa ja tutkittavaa Lasten eläinkuva tulee fiktiosta Ruokaa ja rehua...

Advertisement