Page 1

lehti eläinten asialla

4/2016

Mitä kuuluu Veeralle, Delfille, Eevertille ja Leeville?

paola suhonen – eläinten oikeuksien puolesta

joulun vinkit eläinten ystävälle

Arvoa eläimillle


Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja


Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Kun Sakari kohtasi Jenniferin sakari raappana teki animalian lainsuojaton-kampanjaan elokuvan kunnioittaakseen lemmikkinsä muistoa. teksti Veikka Lahtinen • kuva sakari raappanan kotialbumi ja animalian arkisto

S

Raappanan , 27, elämä pysähtyi ystävänpäivänä 2016, kun hänelle rakas Moko-koira kuoli yllättäen sydänkohtaukseen. Raappana oli oppinut Mokolta paljon: että eläimillä on suuri kirjo tunnetiloja ja miten älykkäitä ne voivat olla. Toveruuden myötä Raappanassa oli myös vähitellen herännyt ajatus tehdä jotakin eläinten puolesta. Kun Moko kuoli, asia konkretisoitui. "Minulle jäi tyhjä olo, kun en saanut hyvästellä Mokoa. Siksi päätin, että on aika ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä jotain konkreettista, tavallaan Mokon muiston kunnioittamiseksi. Ja mikäs sen parempaa kuin tehdä jotain kaikkien eläinten hyväksi?" Elokuvien ja mainosten jälkikäsittelyä työkseen tekevä Raappana otti yhteyttä Animaliaan keväällä. Hän tarjosi konkreettista ideaa: hän käsikirjoittaisi, ohjaisi ja tuottaisi elokuvaspotin, joka edistäisi eläinten asiaa. "Hahmottelin ensin tarinan, ja tyttöystäväni piirsi sen kuviksi, sitten esittelin idean. Animalia otti sen ilomielin vastaan." akari

”Perutaan koko juttu”

Raappanan idea oli kertoa tarina lehmästä vapaudessa. Tarina olisi intensiivinen ja tunteisiin vetoava. Hän sai Animalialta eläinten turvakoti Tuulispään yhteystiedot ja teki ensimmäisen kuvauspaikkakatsauksen siellä kesäkuussa. Elokuvan tähdeksi valikoitui Animalian kummilehmä Jennifer. Kun tultiin lähemmäs kuvauksia, Raappana alkoi hermoilla.

"Olen ollut alalla viisi vuotta, mutta tämä oli ensimmäinen oma käsikirjoitukseni ja ohjaukseni. Välillä usko oli koetuksella, ja ennen kuvauspäivää teki mieli perua koko juttu. Minulla ei ollut mitään tietoa, miten Jennifer tulisi käyttäytymään!" Kun Raappana lopulta aloitti työt heinäkuisena päivänä Tuulispäässä yhdessä kokeneen kuvaajan Ville Koivurannan kanssa, projekti oli loppua alkuunsa. "Valomiehen foliolevy heijastui Jenniferin silmään, mistä seurasi potku ilmaan niin, että lainassa ollut kallis kamera oli mennä säpäleiksi. Katsoimme silloin hiljaa toisiimme ja pohdimme, että mitäköhän tästä päivästä tulee." Lopulta tuli kuitenkin valmista. Alun välikohtauksen jälkeen Jennifer suhtautui kuvaajiin ja kameraan kiinnostuksella ja materiaali saatiin kuvattua päivässä. "Päivän lopuksi yritettiin epätoivoisesti saada luotua sade-efekti lätäkön pinnalle. Yhtäkkiä kuitenkin alkoi vielä sataa kirkkaalta taivaalta, kuin vastauksena rukouksiin." Auttamisen merkitys

Raappana on yksi monista ammattilaisista, joiden vapaaehtoisen työpanoksen ansiosta Animalian on mahdollista edistää eläinten oikeuksia. Elokuvan tekoon saatiin houkuteltua mukaan joukko muita huippuammattilaisia, esimerkiksi puheosuudet teki näyttelijä Minka Kuustonen. Projekti oli Raappanalle tapa tehdä työssään jotain erilaista ja samalla antaa oma ammattitaitonsa hyvään käyttöön. Työyhteisön tuki oli onnistumisen kan-

nalta tärkeä. Raappana sai laadukkaan elokuvakameran lainaksi työpaikaltaan Post Controlista Suvilahdesta. Hän sai myös lopulta työstää elokuvan jälkikäsittelyä osin työajallaan. Työyhteisö suhtautui hänen vapaaehtoisprojektiinsa positiivisesti. "Täällä on ollut ammattimainen kannustava ilmapiiri. Olen saanut apua käsikirjoituksen työstämisessä työkavereilta, ja kaikki ovat ymmärtäneet, miksi teen tällaista projektia. Voisin hyvin kuvitella tekeväni tällaisia juttuja lisääkin." Joulukuussa julkaistava elokuvaspotti on Raappanan kunnianosoitus edesmenneelle lemmikilleen. Se on ollut myös tapa saattaa suruprosessi päätökseen. "Olen voinut tämän projektin kautta kanavoida turhautumisen ja ikävän tunnetta, se on ollut surutyötä. Samalla pääsin toteuttamaan itseäni. Tämä on ollut kaiken kaikkiaan hyvä projekti, ja suosittelen vapaahtoiseksi lähtemistä jokaiselle." Sakari Raappanan ohjaama video julkaistaan joulukuussa Animalian Facebook-sivulla, YouTube-kanavalla ja osoitteessa www.lainsuojaton.fi. Ohjaus ja käsikirjotus: Sakari Raappana Värimäärittely: Marko Terävä Kuvaus: Ville Koivuranta Sävellys & äänisuunnittelu: Ossi Jaala Äänisuunnittelu: Zacharias Kullmann Voiceover: Minka Kuustonen Kuvauspaikka ja apu: Eläinsuojelukeskus Tuulispää, Piia Anttonen & Jennifer

3


Pääkirjoitus

teksti Mai Kivelä • kuva Iiris Rautiainen

Perässähiihtäjä

O

lemme tottuneet kuulemaan, kuinka Suomessa tuotetaan maailman parasta ruokaa. Tai kuinka turkistarhausta ei pidä kieltää Suomessa, koska täällä tuotetaan ”eettistä turkista”. Tai jos Suomessa nostetaan eläinten pidon vaatimuksia, niin tuotanto siirtyy maihin, joissa eläimiä kohdellaan huonommin. Ja niin edelleen. Tapasin valokuvaaja Jo-Anne McArthurin viime vuoden lopulla, kun Animalia ja norjalainen eläinoikeusjärjestö NOAH julkaisivat Euroopan parlamentissa pohjoismaista turkistuotantoa käsittelevän raportin Saga furs – myytti eettisestä turkiksesta. Jo-Anne on kiertänyt ympäri maailmaa kuvaten eläinten surkeita oloja niin turkistuotannossa, koe-eläiminä kuin ruuantuotannossakin. Jo-Anne kertoi, että matkoillaan hän on oppinut ennen kaikkea kaksi asiaa liittyen eläinten hyväksikäyttöön. Ensinnäkin kaikissa maissa ihmiset haluavat uskoa, että juuri heidän maassaan eläimillä on asiat paremmin kuin muissa maissa. Että kauheuksia kyllä tapahtuu, mutta ennen kaikkea muualla, ei niinkään täällä meillä. Että meidän maamme asukkaat ovat sivistyneitä, eivätkä mitään barbaareja. Me olemme eläinystävällinen kansa, toisin kuin muiden maiden kansat, joilla on julmia kulttuurisidonnaisia tapoja eläimiä kohtaan. Niitä muita me paheksumme. Toiseksi Jo-Anne sanoi huomanneensa, että jokaisessa maailman kolkassa tuotantolaitokset muistuttavat toisiaan. Joka maassa turkiseläimeksi syntyneen eläinyksilön kohtalo on yhtä karu. Joka maassa broileri elää lyhyen elämänsä täysin epätyypillisessä, valtavassa, kymmenien tuhansien lintujen täyttämässä tehdashallissa. Joka maassa koeeläimet odottavat ankeaa kohtaloaan eristettyinä tutkimuslaitoksissa.

14

On helppo tuomita muita, mutta on vaikeampi nähdä lähelle. On helppo kauhistella kiinalaisten koiransyöntiä tai espanjalaisten härkätaisteluita. Mutta on vaikeampi nähdä, että oma kotimaa olisikin paikka valtavalle vääryydelle ja väkivallalle puolustuskyvyttömiä kohtaan. On vaikea nähdä, että itse olisikin edelläkävijän sijaan perässähiihtäjä.

”On helppo tuomita

muita, mutta on vaikeampi nähdä lähelle.”

Suomi on yksi maailman suurimpia turkistuottajamaita. Harvassa maassa myöskään niin monen lajin tarhaaminen on sallittua kuin täällä meillä. Eläinjärjestöjen uuteen eläinsuojelulakiin esittämät parannukset toteutuvat kaikki jo jossain. Eläinsuojelulain pitäisi valmistua ensi vuoden aikana. Vaarana on, että Suomi jää yleiseurooppalaisesta eläinsuojelukehityksestä jälkeen. Meidän tehtävämme on varmistaa, ettei niin käy, vaan että tyhjien fraasien sijaan saamme nähdä konkreettisia parannuksia eläinten asemaan. Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 4/2016

02 04 06

Kun Sakari tapasi Jenniferin

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Jeff Mannes

10

Mitä kuuluu Veeralle, Delfille, Eevertille ja Leeville?

13

Puheenjohtajalta: Arvokkaat eläimet

= kannessa Kannen kuva: emma komi

4


ANIMALIA-LEHTI, 40. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen, toimisto2@animalia.fi

20

OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 9.1.2017 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Hanna Partanen, p. 044 383 0474 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

18

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14 18 20 23 24 26

Arvoa eläimille

Eettinen lammastuotanto – Onko sitä?

Paola Suhonen – Eläinten oikeuksien puolesta

Kirjavinkit

27 28

Joulun vinkit eläinten ystävälle

Vegepalsta: Helpot pikkujoulutarjoilut vegaanisista valmistuotteista

30

Animaalit kautta maan: Uusi kerho eläinteemoista kiinnostuneille perheille!

31

Animalian kauppa: Anna eläinystävällisiä joululahjoja

On aika nostaa minkki, kettu ja chinchilla pöydälle

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629

IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Animalia testaa: Vegaaniset ja gluteenittomat kakkujauhoseokset

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

Sisällysluettelon kuvat: emma komi, Animalian arkisto, tanja hietamies ja kim öhrling

5


Ajankohtaista matkailusivusto puuttuu villieläinturismiin maailman suurin matkailusivusto TripAdvisor teki päätöksen, ettei se enää myy lippuja turistikohteisiin, joissa ihmiset pääsevät koskemaan villieläimiin. Boikottiin joutuvat mm. norsuratsastukset, delfiiniuinnit ja tiikereiden silittely. Lisäksi palveluun tulee koulutussivusto, jossa käsitellään eläinten hyvinvointia ja oikeuksia ja jossa ääneen pääsevät myös eläinoikeusjärjestöt. Päätös voi merkittävästi ohjata turismia kohti eläineettisempiä valintoja.

koonneet Laura Uotila ja taija rinne

Animalia ja Open Wing Alliance vaativat maailmanlaajuista kieltoa häkkikanaloille teksti taija rinne

häkkikananmunista luovutaan yhä enemmän niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin.

M jut ja tuotemerkit ovat joruokaketpitkään aailmalla

useat

tehneet linjauksia häkkikananmunista luopumiseksi. Tänä vuonna esimerkiksi brittiläinen Tesco ja pohjoisamerikkalainen Publix ilmoittivat häkkimunakiellosta vuoteen 2025 mennessä. Tesco on Ison-Britannian suurin kauppaketju, Publix taas on Pohjois-Amerikan yksi suurimmista ketjuista.

Trendi näkyy myös Suomessa. Syyskuun alussa Suomen Lidl ilmoitti luopuvansa virikehäkkimunien myynnistä. Aiemmin kesällä kansainvälinen ketju Sodexo kertoi luopuvansa kaikista häkkimunista vuoteen 2025 mennessä. Sodexolla on yli 140 lounasravintolaa Suomessa. Myös Stockmann on lopettanut häkkimunien myynnin. Loppusyksystä saatiin lisää hyviä uu-

taiwan kieltää kosmetiikan eläinkokeet kosmetiikan eläinkoekiellot etenevät jälleen, kun Taiwanissa hyväksyttiin laki eläinkokeiden kieltämisestä kosmeettisten tuotteiden ainesosien ja lopputuotteiden valmistamisessa. Jo aiemmin useat maat, kuten Israel ja Intia, ovat seuranneet EU:n esimerkkiä ja päätyneet kieltämään kosmetiikan eläinkokeet. Taiwanin kieltoon jää kuitenkin aukko, joka sallii ulkomailla eläinkokeilla testatun kosmetiikan myynnin maassa. Kielto on silti edistyksellinen, sillä Taiwanissa tehdään paljon eläinkoetutkimusta.

6

tisia, kun kansainvälinen Lidl kertoi lopettavansa häkkikananmunien käytön kaikissa sen omien merkkien tuotteissa maailmanlaajuisesti vuoteen 2025 mennessä. Häkkimunakielto tulee koskemaan kaikkia Lidlin omien merkkien tuotteita, myös valmiiksi pakattuja. Suomessa, Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Sveitsissä ja Ruotsissa kielto tulee voimaan jo tämän vuoden loppuun mennessä. Kohti lattiakanaloita

Animalia on iloinen kehityksestä ja haluaa olla mukana tekemässä töitä sen eteen, että häkkikanaloista luovutaan lopullisesti. “Viime aikojen uutisoinnit sekä kotimaassa että kansainvälisesti ovat rohkaisevia. Ihmiset ovat päivä päivältä tietoisempia eläinten oikeuksista ja vaativat

pitkät eläinkuljetukset lopetettava eurogroup For Animals kampanjoi voimakkaasti pitkiä eläinkuljetuksia vastaan StopTheTrucks-kampanjallaan, jossa myös Animalia on mukana. Joka vuosi ainakin miljardi lintua ja 37 miljoonaa elävää nautaa, sikaa, lammasta, vuohta ja hevoseläintä kuljetetaan EU:n sisäisesti sekä kolmansiin maihin. Pitkät kuljetusmatkat altistavat eläimet vakavalle uupumukselle, kuivumiselle, vammoille ja jopa kuolemalle.

Allekirjoita vetoomus osoitteessa www.stopthetrucks.eu ja vaadi pitkien eläinkuljetusten lopettamista.


Ajankohtaista kasvisruokaa kouluihin uudessa kouluruokailusuosituksessa kouluihin tullaan ehdottamaan kasvisruokapäivää esimerkiksi kerran viikossa. Myös muina päivinä suositellaan kasvisvaihtoehdon tarjoamista toisena pääruokana. Peruslautasmallin rinnalle tulee myös vegaaninen lautasmalli, jossa proteiinin osuus on kasviproteiineja. Kasvisvoittoisella ruokavaliolla halutaan ohjata lapsia ja nuoria ruokailuun, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Suositus julkaistaan alkuvuodesta 2017.

eläinten parempaa kohtelua”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä. Vaikka kaikessa kananmunantuotannossa on isoja eläinten hyvinvointiongelmia, on häkkimunista luopumisen trendi silti positiivinen signaali. “Ennen kaikkea tämä kertoo ihmisten asenteiden muutoksesta. Maailma muuttuu ja fiksut kaupalliset toimijat ymmärtävät tämän. Isojen globaalien yhtiöiden sitoumuksilla on laaja merkitys, kun edistetään eläimille parempaa tulevaisuutta. Nyt teemme töitä Open Wing Alliancen kanssa sen eteen, että kanojen häkkikasvatus kielletään maailmanlaajuisesti kokonaan.” EU:ssa kiellettiin perinteiset häkkikanalat vuonna 2012. Kiellon alla lattiakanalat alkoivat yleistyä Suomessa, mutta silti moni tuottaja investoi virike-

häkkeihin vapaan kanan munien tuottamisen sijaan. Suuntaus on silti meilläkin kohti häkittömiä tuotantomuotoja: lattia-, luomu- ja ulkokanojen munien myynnin osuus on kasvanut noin 36 prosenttiin tuotannosta ja suuntaus on edelleen kasvava. Isojen yritysten päätökset tulevat osaltaan vauhdittamaan muutosta. Open Wing Alliance on Humane Leaguen perustama kansainvälinen koalitio, jonka jäsen Animalia on. Koalition tavoitteena on lopettaa kanojen häkkikasvatus kokonaan. Vuonna 2016 perustetun koalition ensimmäinen suuri voitto oli Sodexon sitoutuminen häkkikananmunien käytöstä luopumiseen.

Sanottua ”Kun lihayrityksetkin ymmärtävät, että ne ovat maukkaan valkuaisruoan tuottajia, raaka-aine voi olla jotain ihan muuta kuin liha.” – Ruokatohtori Anu Harkki, Kauppalehti 31.10.2016

tervetuloa Animalian pikkujouluihin! aika: 8.12. klo 17 alkaen paikka: animalian toimisto, suvilahdenkatu 4, helsinki

Tarjolla vegaanisia jouluherkkuja, kuumaa glögiä sekä yllätysohjelmaa. Myös joululahjaostokset voi hoitaa samalla. Lämpimästi tervetuloa!

paras juttu numeron 3/2016 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Supikoira – syyttä vihattu metsiemme tulokas”. Lemmu-kassin arvonnassa onni suosi Enna Sipilää. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 9.1.2017 mennessä, niin olet mukana Valitse vege -setin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2016) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7


Ajankohtaista Eläinystävällisiä asianajopalveluja! veera nuri

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Testamentista tukea löytökoirille Animalialle testamenttilahjoituksen tehnyt henkilö halusi auttaa perinnöllään eläimiä, erityisesti koiria. Animalia lahjoitti testamentista Rescueyhdistys Kulkurit ry:lle 2 500 euroa Carpe-projektiin, jossa rakennetaan uutta löytökoiratarhaa Romaniaan. Lisäksi 2 500 euroa ohjattiin venäläiselle Dobrij pes -järjestölle, joka auttaa jälleenrakentamaan viipurilaisen löytökoiratarhan palaneen talon. Testamenttivaroista 5 000 euroa ohjataan Animalian eläinsuojelulakikampanjan kautta työhön, jolla halutaan kieltää muun muassa koirille haittaa aiheuttava jalostus sekä edistää koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Lue lisää testamenttilahjoituksesta: animalia.fi/testamentti

8

VEGEMESSUT 28.1.2017 | Kattilahalli, Helsinki | #vegemessut

Animalia on mukana Hyvä testamentti – kampanjassa, joka tarjoaa tietoa ja neuvoja testamenttilahjoittamisesta: www.hyvatestamentti.fi


teksti JEFF MANNES • kuva André Lindström

Vieraskynä

NÄKYMÄTÖN IDEOLOGIA

M

aailmassa teurastetaan joka viikko yli 1,2 miljardia maaeläintä. Toisin sanoen viikossa teurastetaan enemmän eläimiä kuin ihmisiä on kuollut ihmiskunnan historian sodissa ja kansanmurhissa yhteensä. Lihansyönti on osa useimpia kulttuureja. Esimerkiksi Suomessa kinkku on perinteinen jouluruoka, jota syödään kaikkialla. Mutta miksi emme juuri koskaan näe näitä miljardeja eläimiä elävänä? Niiden ruumiinosat ovat liha-, kananmunaja maitotuotteiden muodossa kaikkialla, mutta missä ovat itse eläimet? Ja miksi ihmiset paitsi syövät eri eläimiä eri kulttuureissa, myös tapaavat nähdä oman kulttuurinsa valinnat rationaalisina ja vieraiden kulttuurien valinnat epärationaalisina, jopa ällöttävinä? Sosiaalipysykologi Melanie Joy tutki tätä kysymystä yli vuosikymmenen ajan. Hän tuli siihen tulokseen, että on olemassa näkymätön ideologia, ”karnismi” (carnism), joka ehdollistaa meidät syömään tiettyjä eläimiä. Se on syy siihen, miksi Intiassa syödään kanoja, mutta ei lehmiä, Lähi-Idässä syödään lehmiä, mutta ei sikoja, Yhdysvalloissa syödään sikoja, mutta ei hevosia, ja Ranskassa syödään hevosia, mutta ei koiria. Sen vuoksi voimme rapsutella koiraa samalla kun syömme sikaa ymmärtämättä, että teot ovat ristiriidassa keskenään. Joyn mukaan sosiaaliset ja psykologiset puolustusmekanismit estävät meitä näkemästä, että tapamme (eläinten syönti) rikkovat keskeisiä arvojamme (emme

”Miksi ihmiset paitsi syövät eri eläimiä eri kulttuureissa, myös tapaavat nähdä oman kulttuurinsa valinnat rationaalisina ja vieraiden kulttuurien valinnat epärationaalisina, jopa ällöttävinä?”

halua, että eläin kärsii). Eräs puolustusmekanismi on kieltäminen ja näkymättömäksi tekeminen, mikä selittää sen, ettemme yleensä näe tuotantoeläimiä elossa. Ne on piilotettu tehotuotantotiloille, joihin meillä vain harvoin on pääsy. Opimme perustelemaan lihansyöntiä kolmella perusargumentilla: se on normaalia, luonnollista ja välttämätöntä. Kiinnostavaa kyllä, näillä samoilla väittämillä on puolusteltu myös orjuutta, miesten ylivaltaa ja heteronormatiivisuutta. Karnismin tiedostaminen tekee meistä tiedostavampia kuluttajia. Voimme seurata sydämen ja järjen ääntä sen sijaan, että vain toistamme opittuja käyttäytymismalleja. Se antaa meille vapauden valita, mitä syömme, sillä ilman tietoisuutta ei ole vapaata tahtoa. JEFF MANNES Beyond Carnism -järjestön viestintäkoordinaattori

9


Mitä kuuluu Veeralle, Delfille, Eevertille ja Leeville?

Havaitsin kyllä selkeitä puremajälkiä.

Yleisön edustaja pääsi koskemaan delfiiniä Kreikan Attica Parkissa.


parasta toivottiin ja pahinta pelättiin. elokuun viimeisenä lauantaina särkänniemen delfiinit veera, delfi, eevertti ja leevi yritettiin vähin äänin siirtää uuteen asuinpaikkaansa kreikan attica parkiin. teksti niina lätti • kuva daniel turner

O

ikeutta eläimille -järjestön saaman vinkin

ansiosta siirtoa saapui kuitenkin seuraamaan suuri joukko eläinoikeustoimijoita, toimittajia ja muuta yleisöä. Vaikka Särkänniemi pyrki lupauksistaan huolimatta pitämään siirtokohteen viimeiseen asti salassa, ei se tullut Animalialle yllätyksenä. Toimistolla oli jo pitkin kesää paiskittu töitä CITES-siirtolupien perumiseksi yhdessä Dolphinaria-Free Europe (DFE) -verkoston ja Valaiden puolesta ry:n kanssa. Kreikkalainen delfinaario kun tunnettiin siitä, että se rakennettiin ilman rakennuslupaa, mistä on seurannut omistajalle sakkoja, viranomaiskehotuksia näytösten lopettamiseksi ja lopulta näytöskielto. Kreikassa on myös tehty paljon töitä delfinaariokiellon eteen, mikä näyttikin lupaavalta ennen Särkänniemen delfiinien saapumista. Ennen kesää maan ainoassa delfinaariossa oli vain kaksi delfiiniä, nyt määrä on nelinkertaistunut. Animalia on tänä vuonna tehnyt tiivistä yhteistyötä Born Free Foundationin Daniel Turnerin kanssa Särkänniemen delfiineihin liittyvissä asioissa. Turner on kiertänyt monissa Euroopan delfinaarioissa arvioimassa tilojen ja näytösten tasoa sekä delfiinien vointia.

Kyllä tässä pyritään siihen, että Kreikan viranomaiset saataisiin suostumaan delfiinien siirtoon luonnonturvapaikkaan.

Delfiinien hyvinvointi Atticassa

Lokakuussa Turner matkusti Kreikkaan, jotta näkisi omin silmin eläinten elinolosuhteet Atticassa. Erityisen kiinnostunut hän oli näkemään uuden delfiininäytöksen. Delfiinit esiintyvät 2–3 kertaa päivässä esityksissä, joita Attica on suureen ääneen mainostanut opetuksellisiksi. ”Saavathan he mainostaa show’taan ihan miten haluavat ja ovatkin ottaneet tästä kaiken hyödyn irti", Turner toteaa. Turner kertoo, että Attican kaksikymmentäminuuttinen show

sisälsi paljon delfiinien hyppyjä ja voltteja, taustalla soi rauhallinen epäkaupallinen musiikki. "Paikalla oli kaikki delfinaarion kahdeksan delfiiniä. Entisiä Särkänniemen delfiinejä ohjasi kaksi suomalaista kouluttajaa. Liettuasta tuotuja delfiiniä ohjasivat kreikkalaiset kouluttajat. Alussa delfiinit esiteltiin ja kerrottiin, mistä ne ovat peräisin. Puolivälissä kerrottiin pullokuonodelfiinien biologisista ominaisuuksista ja loppupuheessa keskityttiin merten tilaan ja roskaamiseen. Juontojen välissä delfiinit esittelivät uintinopeuksia ja -tekniikoita sekä kommunikointitapojaan.” Tätä voisi Turnerin mukaan kuvata lajityypillisen käyttäytymisen demonstroimiseksi, jos kaikki ei tapahtuisi kouluttajien käskystä ruokapalkkioilla täysin delfiineille epänormaalissa ympäristössä. Turnerin mukaan delfiinit näyttivät olevan olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. "Joskin havaitsin kyllä selkeitä puremajälkiä.” Turner ei osannut arvioida, ovatko delfiinit joutuneet konfliktitilanteisiin uusien tuttavuuksiensa kanssa. ”En nähnyt, että delfiinit olisivat kommunikoineet keskenään, sillä ne esiintyivät erikseen. Esiintymisen jälkeen näytösalue tyhjennettiin nopeasti ihmisistä, eikä yleisöllä ole pääsyä eläinten oleskelualtaille." Delfiinien tulevaisuus

Delfiinien puolesta tehtävä työ jatkuu nyt Attican toimivaltuuksien selvittelyllä. "Olen kuullut paikallisjärjestöltä, että Atticalla olisi ongelmia toimilupansa kanssa. Asiaa täytyy vielä selvittää, mutta tämä on tietysti suuri juttu.” Turner viittaa kreikkalaisen Panhellenic Animal Welfare and Environmental Federation (PFPO) -liiton käymään kamppailuun Atticaa vastaan. Vuonna 2013 Attica toimi ilman voimassa olevaa lupaa, kun viranomaiset saivat tietää puistossa tapahtuneista luvattomista laajennustöistä. Kreikan ympäristöministeriö päätti kuitenkin myöhemmin myöntää delfinaariolle 10 vuoden jatkotoimiluvan. PFPO on nostanut ministeriön päätöksestä kanteen vedoten sen olevan laiton ja moraaliton ja se tähtää Attican toimiluvan mitätöintiin. "Kyllä tässä pyritään siihen, että Kreikan viranomaiset saataisiin suostumaan delfiinien siirtoon luonnonturvapaikkaan”, Turner sanoo. Animalia tukee kreikkalaista PFPO:ta, joka parhaillaan tekee selvitystä Attican toiminnasta. Animalia jatkaa myös vuonna 2017 delfiinien luonnonturvapaikkojen rakentamisen edistämistä DFE-verkoston kautta.

11


Ansaitsemme parempaa

Anna tänä jouluna lahja eläimille Ilahduta ystävää jouluna lahjalla, jonka avulla tehdään eläimille parempaa tulevaisuutta. Antamalla aineettoman lahjan tuet eläinten oikeuksia ja eläinsuojelua edistävää työtä. Lahjalle saat kauniin kortin!

lahja eläimi lle

Tarhaton tulevaisu us Olet saanut lahja n, jolla tuet työtä turkiseläinten puolesta. Turki seläimillä ei ole mahdollisuutta vapaaseen lajity ypilliseen käyttäytymiseen , hyvinvoinnin perus eikä edes niiden edellytyksiä, kuten jatkuvaa ja riittäv ää taata lailla. Tämä juomaveden saantia, n lahjan avulla tehdään turkiseläinten hyväksi työtä , jonka tavoitteen a on lopulta turkistarhaton Suomi.

Hyvää joulua!

Parhaat lahjat eläintenystäville! Animalian aineettomat lahjat alk. 7 € Tutustu kaikkiin lahjoihin osoitteessa: animalia.fi/aineeton-lahja

Kivunhoitoa 7 €

Animalia on eläinte n oikeuksia edistäv kansalaisjärjes ä asiantuntijatö. Tällä ja turkiseläinten oikeuks aineettomalla lahjalla tuet ia edistävää vaikutt ja kampanjointia amistyötä . Anima maatalouden eläime lian päätoimintakohteita ovat t, turkiseläimet ja koe-eläimet. Lue lisää: anima lia.fi

Ar voa eläimille 20 €

Elää ja olla Siiri ja Saara

Hanki joululahjat osoitteessa animalia.fi/aineeton-lahja 12

45 €


Puheenjohtajalta

kuva MONA LAUTIALA

Arvokkaat eläimet

Värdefulla djur

E

D

läimet ovat arvokkaita ja hyviä juuri sellaisina kuin

ne ovat. Eläinten ei tarvitse osata temppuja eikä niiden tarvitse näyttää miltään erityiseltä. Eläinten on hyvä antaa vain olla ja elää.

jur är värdefulla och bra precis som de är. Djur be-

höver inte klara av tricks eller se ut som något visst. Det är bäst att bara låta djuren leva och vara som de är.

Eläinten kohtaaminen vaikkapa tuotantotiloilla tai hylättyjen koirien tarhoilla on aina vaikeaa. Tuntuu siltä, että ajatukset ja tunteet pitää vain heittää sivuun ja täytyy tyytyä siihen, että eläinten kanssa on vain hetken. Kohtaamiset jäävät mieleen, ja eläimet muistaa arvokkaina yksilöinä ja sieluina. Siitä nousee tahto tehdä asioita eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta.

Det är alltid tungt att möta djur på till exempel produktionsfabriker eller överlämnade husdjur på hundgårdar. Det känns som att man bara borde skuffa undan alla andra tankar och känslor och nöja sig med att endast tillbringa just den stunden tillsammans med det djuret. Dessa möten förblir i minnet och man minns dessa djur som värdefulla individer och själar. Ut av det växer viljan att kämpa för djurens rättigheter och välfärd.

Suomeen ollaan laatimassa uutta eläinsuojelulakia. Osa kansalaisista on jo omassa toiminnassaan paljon pidemmällä kuin laki. Tuntuu siltä, että eläinsuojelulaki on jo nyt jäljessä verrattuna siihen, mitä ihmiset haluavat.

Finland ska få en ny djurskyddslag. En del medborgare är redan nu längre hunna i sin handling än vad lagen. Det känns som om djurskyddslagen redan släpar efter från det som folket önskar av den.

Kasvissyönnin suosio nousee jatkuvasti ja ihmiset ilmaisevat mielipiteensä eläimiin kohdistuvista epäkohdista reippaammin. Tänä vuonna Suomesta tuli delfiinivapaa, kun Särkänniemen delfinaarion toiminta ajettiin alas. Nämä ovat eläinten oikeuksien kannalta voittoja, joista voimme olla ylpeitä! Eläinsuojelulain pitää olla oikeasti eläimiä suojeleva, ja tämä tarkoittaa sitä, että eläimiä alistavaa toimintaa ei saa olla Suomessa. Eläimet eivät kuulu parteen tai ahtaaseen verkkopohjahäkkiin. Animalia toimii aktiivisesti eläinten oikeuksien puolesta. Olemme olleet esillä lukuisissa tapahtumissa ja tiedottaneet aktiivisesti eläimiä koskevista poliittisista asioista kansallisesti ja kansainvälisesti. Animalian kautta Suomessa on vieraillut lukuisia luennoitsijoita. Järjestö on näkynyt monipuolisesti monella paikkakunnalla, ja siitä kuuluvat kiitokset järjestön aktiiviselle vapaaehtoisten joukolle. Lämpimät kiitokset kaikille Animalian toimintaa tukeville jäsenille, lahjoittajille, vapaaehtoisille sekä ammattitaitoisille työntekijöille. Kaikkien kanssa on aina mukava tavata missä ja milloin vain ja tehdä työtä sinnikkäästi eläinten oikeuksia edistäen. Rauhallista joulua.

Intresset för vegomat växer jämt och mänskor vågar allt mera höja sin röst mot missbehandling av djur. I år blev Finland delfinfritt, då Särkänniemis delfinarium kördes ner. De här är vinster för djurens rättigheter och det har vi orsak att vara stolta över! Djurskyddslagen måste genuint skydda djuren, och det betyder att verksamhet som förkränker djur ska inte utövas i Finland. Djur hör inte fast i bås eller i trånga burar med nätbotten. Animalia verkar aktivt för djurens rättigheter. Vi har synats till på otaliga evenemang och informerat aktivt om politiska djurrelaterade ärenden så väl i Finland som också internationellt. Animalia har gästat många utländska föreläsare. Föreningen har haft en aktiv roll på flera orter, och det är tack vare våra aktiva volontärer. Jag vill rikta ett stort tack till alla medlemmar, donatorer, volontärer och proffsiga medarbetare som stöder Animalias verksamhet. Det är alltid givande, när eller var som helst, att träffa andra som arbetar ihärdigt för djurens rättigheter. Fridfull jul.

SAMI SÄYNEVIRTA ordförande

SAMI SÄYNEVIRTA puheenjohtaja

Kuvassa Sami Säynevirta ja Aramis-koira viipurilaisella koiratarhalla. Aramis sai kuvan ottamisen jälkeen kodin Säynevirran luota.

13


Arvoa eläimille teksti taija rinne • kuvitus emma komi

14


eläimen arvon ei pitäisi olla riippuvainen siitä, mitä se tuottaa ihmiselle. eläimet ovat tuntevia ja kokevia olentoja, joiden elämä itsessään on arvokas.

A

nimalian Lainsuojaton-kampanja

vaatii uudistettavasta eläinsuojelulaista sellaista, että se aidosti edistää eläinten hyvinvointia. Vaatimuksista käydään kädenvääntöä, mutta itseisarvon kirjaaminen lakiin on todennäköisesti menossa läpi. Itseisarvo on laissa jo esimerkiksi Norjassa ja Hollannissa, Ruotsin lakiehdotuksessa se myös mainitaan. Sveitsin eläinsuojelulaissa nostetaan erityisesti esiin se, että eläin ei ole esine. Suomen nykyisessä eläinsuojelulaissa sanotaan, että sen tarkoitus on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan eläinten tuntoisuus ja niiden kyky kokea mielihyvää ja tuskaa. Itseisarvon sisällyttäminen kansalliseen lakiin ei olisi iso askel, mutta sitä myös vastustetaan. Eläin ei ole väline

Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelän mukaan eläimen itseisarvo on sen moraalinen arvo. Itseisarvon vastakohta on välinearvo. Koko lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla eläin itseisarvoisena ja tuntevana olentona. ”Tämän jälkeen tulisi miettiä, että mitä tämä tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta ja mikä on ihmisen vastuu eläinten suojelussa ja hyvinvoinnissa”, Kivelä sanoo.

Eläinten hyvinvointi ei ole mielipide, vaan asia, jota voidaan tieteellisesti tutkia ja arvioida.

Hän epäilee, että itseisarvon kirjaaminen ei automaattisesti muuta eläimen juridista asemaa täysin toisenlaiseksi. ”Kuitenkin esimerkiksi eläimiin sekaantumisen kriminalisointia on perusteltu itseisarvon kautta. Ennen kaikkea se toisi lisää painoarvoa eläimen asemaan ja olisi joka tapauksessa oikea suunta. Animalia tietenkin toivoisi, että sillä olisi suurempi muutosvoima kuin mitä nyt on määritelty.”

15


Eläinten hyvinvointi ei ole mielipide

Animalia ajaa muun muassa eläimille mahdollisuutta toteuttaa lajityypillistä käytöstään. Esimerkiksi pitkäkestoinen liikkumisen estäminen aiheuttaa vakavia hyvinvointiongelmia. Kivelän mukaan tähän ei edes tarvita itseisarvoa perusteluksi. ”Itseisarvon kirjaaminen ei automaattisesti muuta eläinten asemaa tietyn tuotannon osalta miksikään. Eläinten hyvinvointi ei ole mielipide, vaan asia, jota voidaan tieteellisesti tutkia ja arvioida. Jo nykyinenkin laki kieltää turhan kärsimyksen aiheuttamisen eläimille ja sen tavoitteena on edistää eläinten hyvää kohtelua”, Kivelä sanoo. Eläinten käyttäytymisestä, tunteista ja hyvinvoinnista on viime vuosien aikana saatu paljon uutta tutkimustietoa. Kivelän mielestä on erityisen tärkeää, että uusi laki suhtautuu vakavasti uuteen tietoon. ”Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että lakiuudistuksessa kiellettäisiin asiat, jotka tutkitusti aiheuttavat eläimille vakavia hyvinvointiongelmia. Tähän perustuu myös Animalian keskeisimmät vaatimukset liittyen uuteen lakiin. Valtiovallan velvollisuus on taata tässä maassa eläville eläimille hyvä elämä, ja tällä hetkellä tätä velvollisuutta ei täytetä edes välttävästi.”

Saako eläintä käyttää?

Valtiotieteiden tohtori (alana julkisoikeus) ja ruotsalaisen eläinoikeusjärjestö Djurens Rättin kansainvälisten asioiden vastaava Birgitta Wahlberg sanoo, että itseisarvon kirjaamisen lakiin pitää tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläimiä ei voi käyttää hyödykkeinä, viihteenä tai tuotteina. ”Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö ihmisellä ja eläimellä voisi olla hyvä ja kunnioittava suhde, joka on kummankin edun mukaista”, Wahlberg sanoo. Lakia valmistelevan työryhmän ehdotusluonnokseen on kirjattu periaate eläimen itseisarvosta. Lain tavoitteisiin halutaan lisäksi kirjata eläimen itseisarvoon perustuvan kunnioituksen lisääminen. ”Eläimen itseisarvon tunnustamisen ja sen kunnioittamisen pitää tarkoittaa sitä, että ennen kuin ihminen voi edes käyttää eläintä hyödykseen, käytölle asetetut ja laissa säädetyt lähtökohtaiset kriteerit pitää täyttyä. Eli eläimen käyttö tai tappaminen on välttämätöntä esimerkiksi ihmisen eloonjäämiseksi, toisen eläimen tai eläinlajin suojelemiseksi tai eloonjäämiseksi tai luonnon moninaisuuden säilyttämiseksi. Laista pitää käydä ilmi, miten ja missä tarkoituksissa eläimiä voidaan ylipäätään käyttää ihmisten hyödyksi ja missä tarkoituksissa eläimen elämä voidaan päättää.”

16


Kuten muutokset aina, tämäkin muutos on kipeä, koska silloin samalla todetaan, että nykyinen toiminta ja eläinten käyttö ovat väärin.

Totuus tekee kipeää Eläimelle oikeussubjektius

Eläin rinnastetaan Suomessa julkisoikeudellisesti suojelun kohteeksi ja yksityisoikeudellisesti esineeksi. ”Oikeudellinen näkemys eläimistä perustuu oikeusteoriaan, jossa erotellaan oikeussubjektit, luonnolliset henkilöt, joita me ihmiset olemme, ja juridiset henkilöt, joita ovat esimerkiksi yhtiöt ja säätiöt, sekä objektit, kuten luonto ja eläimet”, Wahlberg kertoo. Jos itseisarvo kirjataan lakiin ilman eläinten oikeussubjektiutta, se jättää Wahlbergin mielestä itseisarvokäsitteen sisällön tyhjäksi. ”Jos eläimet nähdään oikeussubjekteina, se tarkoittaa, että muiden oikeussubjektien oikeudet ja intressit eivät enää voi systemaattisesti ja säännönmukaisesti ohittaa eläimen etuja ja intressejä, kuten nykyään.” Eläimen itseisarvon kirjaaminen lakiin vaatii perustavanlaatuisia muutoksia niin lainsäädäntöön kuin myös vallitseviin käsityksiin. Ihmisten toimintatapojen muuttamiseen ja ymmärryksen lisäämiseen vaaditaan puolestaan paljon enemmän, mutta lainsäädäntö ja muut oikeudelliset välineet ohjaavat yhteiskuntaa parempaan suuntaan. ”Eläimen itseisarvon toteutuminen edellyttää muutoksia ihmisten suhtautumisessa eläimiin. Käytännössä muutoksia tulee punnita kaikessa toiminnassa, joka koskee eläimiä.”

Kivelä kertoo, ettei ole tavannut ketään, joka kiistäisi eläinten itseisarvon. Osa ei kuitenkaan halua sitä kirjattavan lakiin. Esimerkiksi tuottajajärjestöt vastustavat sitä. ”On tahoja, jotka eivät halua eläinten asemaa edistettävän, joten he luonnollisesti keksivät argumentteja sitä vastaan. Kukaan ei kuitenkaan voi kiistää sitä, että eläimillä on itseisarvo. Olisi väärin ja vanhanaikaista, jos laki ei lähtisi tästä faktasta. EU-lainsäädännössä sama asia on käytännössä määritelty jo vuonna 2009, kun eläimet tunnustettiin tunteviksi olennoiksi, joiden hyvinvointi on otettava huomioon kaikessa”, Kivelä sanoo. Wahlbergin mukaan itseisarvon vastustajien perustelut ovat kuluneita. Vasta-argumentteja, joita esitetään nykyään, on esitetty monta kertaa muissa yhteyksissä historiassa, kun jollekin sorretulle tai heikommalle taholle on yritetty saada aikaan jotain parempaa tai poistaa jokin vääryys. ”Kuten muutokset aina, tämäkin muutos on kipeä, koska silloin samalla todetaan, että nykyinen toiminta ja eläinten käyttö ovat väärin. Käyn paljon mieluummin rakentavaa keskustelua siitä, miten saamme muutoksen aikaan, kuin kuuntelen selityksiä siitä, miksi muutos ei ole mahdollinen”, Wahlberg sanoo.

17


EE T TINEN L AMMASTUOTANTO – onko sitä? teksti Pauliina Klemola • kuva tanja hietamies

moni muuten eläintuotteita välttelevä käyttää villaa ilman omantunnontuskia. myös lampaiden liha on ”eettistä” ruokaa kuluttavien suosiossa.


E

ettiset kuluttajat ovat

melko hyvin tietoisia eläinsuojeluongelmista, joita liittyy australialaisiin merinolampaisiin ja moniin muihin villan takia kasvatettuihin eläinlajeihin (ks. Animalia-lehti 1/2015). Monet kuitenkin pitävät kotimaista lammastuotantoa ekologisena ja eläinystävällisenä. Viime aikoina tämä mielikuva on alkanut rakoilla. Lyhyen ajan sisällä ihmisiä ovat järkyttäneet poikkeuksellisen räikeät eläinrääkkäystapaukset, joiden uhreina on ollut lampaita. Viime vuonna Pohjois-Karjalassa jouduttiin erään tilan kaikki 390 lammasta lopettamaan huonokuntoisina. Lohjalainen tilallinen sai tänä syksynä syytteet satojen lampaiden vuosia jatkuneesta laiminlyömisestä, ja samoihin aikoihin Somerolla jouduttiin yli 100 jo pitkään hoitamattomana ollutta lammasta hätäteurastamaan. Myös teurastamoissa kuvatut videot paljastivat vuosi sitten lampaiden laittoman kovakouraista käsittelyä. Lammastuotanto lisääntyy

Suomessa oli vuonna 2014 noin 660 tilaa, joilla lampaat olivat päätuotantosuunta. Lisäksi maassamme on useita satoja lammasharrastajia. Ammattimaiseksi lampaankasvatus katsotaan silloin, kun tilalla on vähintään 100 uuhta eli emälammasta. Näistä tiloista peräti 45 prosenttia oli luomutuotannossa. Luonnonvarakeskus Luken tilastoista selviää, että Suomessa teurastettujen lampaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna maassamme tapettiin 59 023 lammasta, joista 48 230 oli alle vuoden ikäisiä karitsoita. Lampaat teurastetaan mielellään nuorina, sillä karitsan lihaa pidetään paremman makuisena. Kotimainen tuotanto ei kuitenkaan riitä kattamaan kasvavaa kysyntää, vaan suurin osa Suomessa kulutetusta lampaanlihasta tuodaan ulkomailta, lähinnä Uudesta-Seelannista. Karitsojen matka teurastamoon voi olla pitkä. Lampaita teurastetaan kaikkiaan 41 teurastamossa, joista suurin osa on pien- tai tilateurastamoja. Lampaiden vuotia muokkaavia yrityksiä on kourallinen, ja ne käsittelevät myös turkiksia ja trofeetaljoja. Lammasturkit ovat yleensä karitsojen nahoista ommeltuja, ja aikuisten lampaiden nahat myydään taljoina.

Villa ei ole vain harmiton sivutuote

Villa mielletään lihantuotannon sivutuotteeksi, sillä lampaat on kerittävä, oli villalle käyttöä tai ei. Suurin osa ammattimaisista lammastiloista tuottaakin nimenomaan karitsoita syötäväksi. Pienemmillä toimijoilla voi olla jopa vaikeuksia saada villoja hyötykäyttöön. Suomalaista villaa ei silti riitä läheskään kaikkiin kutimiin; itse asiassa suuri käsityölankojen valmistaja Novita alkoi käyttää kotimaista villaa vasta pari vuotta sitten. Valtaosa Novitan villasta tulee Britanniasta ja Norjasta, joissa lammastuotanto on aivan toista suuruusluokkaa kuin Suomessa. Lampaiden luonnonmukaisella elämällä on varjopuolensa. Toisaalta lampaat saavat yleensä monia muita tuotantoeläimiä paremmin toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, toisaalta niiden suojeleminen antaa metsästäjille tekosyyn eliminoida vihaamiaan petoja. Norjassa aiotaan tappaa 70 prosenttia maan muutenkin pienestä susikannasta, ja syyksi on ilmoitettu petojen lampureille aiheuttamat tappiot. Isoissa lammasmaissa valtavina laumoina vaeltavat lampaat ovat vailla yksilöllistä hoitoa ja sairaat ja loukkaantuneet jäävät usein oman onnensa nojaan. Esimerkiksi Britanniassa jopa neljännes karitsoista kuolee pian syntymän jälkeen. Oma lukunsa ovat elävien lampaiden, jopa pienten karitsojen, teuraskuljetukset päivämatkojen päähän toisiin EU-maihin, puhumattakaan viikkoja kestävistä kuljetuksista meriteitse Australiasta Aasiaan. Myös omassa lainsäädännössämme olisi paljon parannettavaa lampaiden osalta. Vaikka todennäköisesti lähes kaikki lampaat Suomessa pääsevät kesäisin laiduntamaan, ei lakiimme ole kirjattu lampaille ulkoiluoikeutta. Lisäksi alle kuuden viikon ikäisen pässin kastrointi on sallittua ilman kivunlievitystä. Eläinten oikeuksia ajatellen lampaiden elämä ei poikkea olennaisilta osin muiden tuotantoeläinten elämästä. Lampaat ovat juuri niin arvokkaita kuin niistä saatava liha ja villa. Uutta neuletta haluavan eläintenystävän lieneekin viisainta turvautua vegaanisiin lankoihin ja kirpputorien tarjontaan.

Tu e t y ö t ä eläinten hy väksi Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Animalia kampanjoi ja vaikuttaa aktiivisesti, jotta Suomeen saadaan edistyksellinen eläinlaki. Va adimme muun mu a s s a , että eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäyt ymistään, ja että kivuliaat toimenpiteet ilman kivunlievitystä ja hoitoa on kiellettävä.

Lahjoita 15 €. Lähetä tekstiviesti ANIMALIA15 numeroon 16155. Tee tilisiirto. Animalian lahjoitustili: FI24 1011 3000 260629 Viite: 401971 Tee lahjoitus verkossa: animalia.fi/lahjoita

19


Eläinten oikeuksien puolesta teksti susanna lehmuskoski • kuvat kim öhrling & ivana helsinki

vaatesuunnittelija ja elokuvantekijä paola suhonen on animalian ainaisjäsen, joka haluaa kertoa kaduilta pelastettujen koirien tarinat - ne julmimmatkin.

K

aksi vuotta sitten Pao-

la Suhosen Affe-koira kuoli. Affe oli suuri persoona ja Suhosen rakas ystävä, ymmärtäjä ja matkakumppani. Suru oli musertavaa. Hän halusi tehdä jotain Affen muistoksi. Animalian ainaisjäsenyys tuntui hyvältä tavalta olla se ääni, joka eläimiltä puuttuu. Suhoselta kysellään usein, milloin hän ottaa uuden koiran. ”Vierastan ajatusta, että mennään ja valitaan tai jopa shopataan koira. Ehkä sitten, kun on oikea aika sille, kohtalo tuo uuden eläintyypin seikkailemaan rinnalleni. Uskon löytäväni uuden eläinkumppanin samalla tavalla kuin elämään tule uusia ihmisystäviä tai rakkauksia. Mutta nyt suruaikani on vielä kesken.” Sietämätön elämänlaiskuus

Elämänlaiskuus on asia, jota Suhonen ei ole voinut koskaan sietää. Se on hänen oma terminsä ja tarkoittaa sitä, ettei asioihin tartuta eikä niistä edes haluta kuulla. Haaveillaan kaikenlaista, mutta ei tehdä mitään. ”Tämä pätee myös eläinsuojelutyöhön, jossa jokaisen ihmisen arjen valinnat ovat tärkeitä. Jokainenhan joka tapauksessa syö. Ruokakaupassa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa helposti, ilman eri ponnistuksia.” Eläinten asialla Suhonen on ollut oikeastaan aina. Hän muistaa jo lapsena samastuneensa eläimiin ja tunteneensa suurta surua, kun hän näki kuolleen jäniksen maantiellä. 12-vuotiaana hän jätti lihansyönnin. Viimeinen pisara oli perheen etelänlomalla nähty torilla myytä-


Animal Rights -malliston pr-kuviin otettiin mukaan kaduilta pelastettuja koiria.

vien eläinten teurastus. Vähän myöhemmin kotona Helsingissä varhaisnuori alkoi liikkua kaveripiireissä, joissa skeitattiin, kuunneltiin reggaeta ja vastustettiin hampurilaisketju Carrolsia. Noissa piireissä oli muitakin kasvissyöjiä. Nykyisin hän on vuoroin kasvissyöjä, vuoroin vegaani. ”Teininä luin Peter Singerin Oikeutta eläimille -kirjaa, joka oli raamattuni, ja josta sain argumentointiin lisäpotkua väittelyissä, joihin jouduin usein”.

” To t u u s o n s e , että yhteiskunnan sivistystasoa heijastaa sen tapa kohdella e l ä i m i ä ä n .”

Huikentelevaisia mielipideasusteita

Animaliaan liittymisen lisäksi Paola Suhonen on tehnyt paljon muutakin konkreettista eläinten eteen. Hän on muun muassa matkannut Rescueyhdistys Kulkureiden mukana löytökoiratarhalle Romaniaan. Hän haki vettä kaivosta, ruokki, harjasi ja ulkoilutti koiria. Ja kohtasi samalla monta surullista kohtaloa. Ensi vuonna Romanian koirat seikkailevat Suhosen tuotemerkin Ivana Helsingin vaatteissa ja asusteissa, sillä eläinten oikeudet ovat Ivana Helsingin vuoden 2017 teema. Mallistossa on esimerkiksi koirakuosisia bomber-takkeja, Animal Rights -trikootuotteita sekä uutuutena lastenvaatteita. Alati uutta hakevana ja luovana ihmisenä Suhonen haluaa uudistaa sen, mitä meille tulee mieleen vaatteista, jotka ilmaisevat mielipiteitä. Ne eivät ole vain t-paitoja, joissa on logo tai iskulause. ”Mielipideasusteetkin voivat olla hauskalla tavalla huikentelevaisia tavaroita. Mielipidettään voi tuoda julki iltariennoissa vaikkapa paljettipussukalla, jonka lukossa on muistutus eläinten oikeuksista.” Vuoden aikana Ivana Helsingin kampanjoissa kerrotaan myös kurjista oloista pelastettujen koirien tarinoita. Osa niistä on sietämättömän julmia. Suhonen on esimerkiksi tavannut koiran, joka oli yri-

tetty pentuna tappaa sytyttämällä se tuleen. Se oli päässyt karkuun ja sammuttanut liekit kieriskelemällä maassa. Nyt koira on onneksi asunut jo seitsemän vuotta hyvässä perheessä Suomessa. ”Totuus on se, että yhteiskunnan sivistystasoa heijastaa sen tapa kohdella eläimiään. Jotkut tarinat ovat niin hirveitä, että niitä on vaikea kuunnella. Mutta olen tehnyt päätöksen, etten voi mennä piiloon tai sulkea korviani. Asiat on otettava sellaisina kuin ne eteen tulevat. Jos voin edes yhden tarinan jakaa eteenpäin, se on plussaa, sillä se voi herättää välinpitämättömän ajattelemaan.”

tiesitkö? • Animalian jäsenet saavat 15 % alennuksen Ivana Helsingin tuotteista. Lisää jäseneduista: animalia.fi/jasenkortti • Paola Suhonen on mukana Animalian joulukampanjassa, lue lisää ja hanki joulun aineettomat lahjat: animalia.fi/aineeton-lahja. • Myös sinä voit liittyä ainaisjäseneksi osoitteessa: animalia.fi/kauppa/ainaisjasenyys

Haastattelun jälkeen Paola Suhonen adoptoi Romaniasta koiran, joka pääsee jouluksi kotiin.

21


UUSI KAUPPA! .FI INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. WWW.INTOKUSTANNUS

KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA

UUSIASIAKAS2016

5€

HINNASTA POIS!

Rekisteröidy Innon kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös ale-tuotteista. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin.

Laura Gustafsson KORPISOTURI 24,90 €

Matti Salminen

Janne Käpylehto

TOISINAJATTELIJOIDEN AURINGOSTA SÄHKÖT SUOMI KOTIIN, KERROSTALOON 26,90 € JA YRITYKSEEN 19,90 €

Anttonen & Vornanen

intokustannus.fi/rekisteroidy

LIHANSYÖJIEN MAA 24,90 €

NÄMÄ JA 400 MUUTA KIRJAA WWW.INTOKUSTANNUS.FI

intokustannus.fi

Animalian yhteisöjäsenet toivottavat hyvää ja rauhallista joulua!

Advocare


Kirjavinkit lihansyöjien maa Anttonen, Taru & Vornanen, Jukka: Lihansyöjien maa - Miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava. Into, 2016. 346 s. Miksi Suomi on lihansyöjien maa? Lihaa on helppo syödä, umami hellii makunystyjä eikä nykyään tarvitse pohtia teurastusta tai eläinten oloja. Mutta kirja kertoo lihansyönnin syistä paljon monipuolisemmin, sillä haastateltavina ovat huippukokki, nyhtökauran kehittäjä ja monia muita, joiden työ liittyy eri tavoin lihaan ja ruokaan. Eettisen lihan vaihtoehdot punnitaan, minkä jälkeen pohditaan sitä, voiko liha edes olla eettistä. Lopuksi esitellään suomalaisten lihansyönnin tulevaisuudennäkymät. Lihansyöjien maa on lihakirja, mutta myös eläinkirja. Se saa lukijansa ymmärtämään, miksi lihalla on niin suuri merkitys Suomessa. Eniten kirjalla lienee annettavaa heille, jotka pohtivat lihansyönnin vähentämistä tai jotka haluavat nähdä lihantuotannon laajemmin kuin eläin- ja ympäristönsuojelukysymyksenä. micaela morero

Kirjan voi ostaa Animalian kaupasta

villi jouluvegaani Tallberg, Sami: Villi jouluvegaani. Into Kustannus, 2016. 100 s. Villi jouluvegaani tarjoaa jouluisia reseptejä tuoreella otteella. Pääosassa ovat vihannekset: paistin paikalla joulupöydän kruununa on kurpitsa. Kirjan ohjeilla saa koottua koko joulupöydän juomista pääruokiin ja makeisiin herkkuihin. Kirjassa on pari uutta versiota perinteisistä jouluruuista, kuten porkkanalaatikkoa mukaileva porkkana-mesijuurigratiini ja kookosmaitoon tehty riisipuuro. Suurin osa resepteistä ei kuitenkaan pyri imitoimaan tuttuja jouluruokia. Makeissa herkuissa ei ole käytetty valkoista sokeria tai vehnäjauhoja. Jälkiruuista löytyy sen sijaan trendimakuja, kuten smoothie bowl. Villiyrttejä on käytetty muutamissa ruokalajeissa. Villi jouluvegaani on tyylikäs kirja, joka kiinnittää huomion keittokirjahyllyssä. Resepteiltään se sopii ruokaharrastelijalle ja kulinaristille paremmin kuin kotikokille.

kirjan voi ostaa animalian ­­k aupasta

eläin ja ihminen Tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta ilahduttaa eläimistä kiinnostuneita lukijoita jälleen uudella teoksella. Edellisen Millaista on olla eläin? -kirjan saavutuksia olivat muun muassa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto sekä ehdokkuus Tieto-Finlandian saajaksi. Uusi teos Eläin ja ihminen jatkaa pitkälti siitä, mihin edellinen teos jäi. Uutta tieteellistä tietoa eläinten kyvyistä ja eläinlajien samankaltaisuuksista saadaan jatkuvasti, ja niissä riittää pureskeltavaa. Kirja keskittyy otsikkonsa mukaisesti niihin ominaisuuksiin, joita on pitkään pidetty vain ihmisille kuuluvina. Uusin tieteellinen tutkimus on voinut kuitenkin osoittaa, että monella muullakin eläinlajillakin on vastaavia – ja paljon erikoisempiakin – kykyjä. Monet ominaisuudet eivät jakaannu jyrkästi ihmisten ja muiden selkärankaisten välille, vaan ne jakaantuvat aivan muussa kohtaa eläinkuntaa. Esimerkiksi vieraiden yksilöiden auttamista esiintyy niin delfiineillä kuin rotillakin, toisin kuin on pitkään luultu. Kyky pitkälle menevään päättelyyn vaikuttaa olevan edelleen vain tiettyjen lajien ominaisuus, mutta se ei tee muista eläimistä sen huonompia tai vähempiarvoisia. Voimme ihmetellä kateellisina esimerkiksi koirien ilmiömäistä hajuaistia tai muuttolintujen suunnistuskykyä. Telkänrannalla on hieno taito avata tieteellisiä tuloksia tavalla, jonka kuka tahansa kykenee ymmärtämään, ja siksi tämäkin kirja sopii jokaisen eläintenystävän yöpöydälle. laura uotila

Telkänranta, Helena. Eläin ja ihminen. Mikä meitä yhdistää? Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2016. 181 s.

senni puustinen

23


On aika nostaa minkki, kettu ja chinchilla pöydälle teksti annu piensoho • kuvat loomus

virossa on toivoa, että turkistarhaus kielletään. vauhtia hidastaa suomalaisomisteinen viron suurin turkistarha.

K

auppoihin on saapunut

turkistakkeja, -asusteita ja -somisteita. Vastoin yleistä käsitystä turkissomisteet eivät ole jäännöspaloja, vaan juuri niitä varten kasvatetaan eläimiä. Kun turkikset myydään pienissä osissa, saadaan käyttäjämäärä moninkertaistumaan. Eurooppa on maailman suurin turkisten tuotantoalue. Suomi on maailman suurin ketunnahkojen tuottaja ja tekee tiivistä yhteistyötä Viron turkisalan kanssa. Virossa turkistarhaeläimiä, minkkejä, kettuja ja chinchilloja, on noin 200 000, joista suurin osa elää suomalaisten omistamalla tarhalla. Viron eläinasiajärjestö Loomus työskentelee muun muassa turkistarhauskiellon aikaansaamiseksi maahan. Animalia tukee Loomuksen toimintaa. Yhteistyöllä voidaan edistää turkistarhauksen lakkauttamista myös Suomessa.

24

Loomuksen toiminnanjohtaja Kadri Taperson seuraa turkistarhauskiellon käsittelyä kotimaassaan. Viro on viivytellyt asiassa. Aihe on kuitenkin laajan tuen ansiosta kasvanut niin merkittäväksi, että mahdollinen tarhauskielto on siirtynyt keskusteltavaksi valiokunnasta maan hallitukselle. ”Virossa kaikki eläinsuojelujärjestöt, kodittomien kissojen turvakodeista alkaen, iso osa kansalaisista, monet julkisuuden henkilöt ja osa muotisuunnittelijoista ovat vaatineet turkistarhauksen lakkauttamista”, Taperson kertoo. Turkistarhauksen tulevaisuus Virossa

Vuonna 2013 virolaiset ja suomalaiset järkyttyivät materiaalista, joka oli kuvattu salaa Viron suurimmalta, Karjakülassa sijaitsevalta, suomalaisomisteiselta tur-

kistarhalta. Videokuvassa näkyi muun muassa vammautuneita ja sairaita eläimiä sekä niiden häiriökäyttäytymistä, silmätulehduksia ja avohaavoja. Osaltaan juuri videomateriaalin paljastuminen herätti kansalaisten halun lopettaa turkistarhaus. Se myös edesauttoi keskustelua kiellosta parlamentin jäsenten kanssa. Vuonna 2014 yli kymmenentuhatta ihmistä allekirjoitti vetoomuksen turkistarhauksen kieltämiseksi Virossa. Tällä hetkellä Loomus kerää nimiä kansainväliseen vetoomukseen, jossa on jo yli 33 000 nimeä. Raha on Tapersonin mukaan suurin syy siihen, ettei turkistarhausta ole jo kielletty maassa. Kuitenkin vain noin 100 henkilöä saa elantonsa Virossa turkistarhauksesta, joten myös poliittinen tahto puuttuu. Poliitikot eivät rohkene myöntää, että elinkeinovapautta pitää rajoittaa


Loomuksen toiminnanjohtaja Kadri Taperson.

eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien takia. Vastaiskuna eläinasiajärjestön turkisten vastaiselle työlle virolaiset turkistarhaajat tekivät oman vetoomuksensa, johon he keräsivät kansalaisten sijaan ruuantuottajien allekirjoituksia. Tuottajat ovat kehittäneet nettisivujaan, olleet mediaan yhteydessä ja pitäneet avointen ovien päiviä tarhoilla. He pyrkivät vakuuttamaan, että turkistarhaus on yksi maatalouselinkeino muiden joukossa. Hiljattain myös muutama poliitikko on todennut, että turkisteollisuus voi olla Viron maatalouden pelastaja. Turkistarhojen olosuhteet eivät vastaa eläinten tarpeita

Tutkimukset ovat todistaneet, että suurin osa synnynnäisistä käyttäytymistarpeista jää toteuttamatta tarhaoloissa. Luonnossa villieläimet liikkuvat, saalistavat, puolustavat reviiriään, pariutuvat, hoitavat pentujaan ja ylläpitävät sosiaalisia suhteita. Turkiseläimillä on jalostuksesta huolimatta yhä tallella villien lajitoveriensa tarpeet ja vaistot. Turkistarhoilla tärkeimpänä tavoitteena on taloudellinen hyöty. Tämän johdosta on lähes mahdotonta järjestää eläimille niiden hyvinvoinnin takaavat elinolosuhteet. Turkistarhauksen harjoittaminen on useissa EU-maissa viime vuosina kielletty. Näin on esimerkiksi Itäval-

lassa ja Isossa-Britanniassa. Monissa Euroopan maissa eläinten oloihin on myös vaadittu niin suuria parannuksia, ettei tarhaus enää kannatta. ”Ihmiset tarvitsevat hyviä asioita ja kiltteyttä elämäänsä. Hyvää oloa luodaan esimerkiksi kieltämällä ala, jossa tuotetaan tuskaa eläimille. Tämä päätös olisi myös hyvä asia ihmiskunnalle. Eikö niin?” Taperson sanoo lopuksi. Maailmanlaajuisesti turkiseläimiä kasvatetaan, tarhataan ja tapetaan valtavat määrät. Emme kuitenkaan tarvitse turkiksia elääksemme. Jos kielto on mahdollinen Virossa, se on mahdollinen myös Suomessa.

Viron hallitus kaatui marraskuussa 2016, ja mahdollisen turkistarhauskiellon käsittely on auki. Loomus ja Animalia seuraavat asiaa.

Jos kielto on mahdollinen Virossa, se on mahdollinen myös Suomessa.

Virolaiset Loomus ja Loomade Nimel osallistuivat turkistarhauksen vastaiseen mielenosoitukseen Suomessa kesällä 2013.

25


Animalia testaa

teksti TAIJA RINNE & ANNU PIENSOHO • kuvat HETA KASURINEN

Vegaaniset ja gluteenittomat valmiit jauhoseokset valmiiksi vegaanisia jauhoseoksia on kaupoissa runsaasti. animalia testasi suklaisia jauhoseoksia, jotka kaikki ovat lisäksi gluteenittomia. ohjeiden kananmuna korvattiin soijajugurtilla, voi vegaanisella margariinilla ja maito kasvimaidolla.

i­ t es t a aj t t i vo edul

li s i n

bauck brownies

vuohelan herkun suklaakakkujauhoseos

Hinta

5,95 € / 400 g (14,90 € / kg)

3,15 € / 300 g (10,50 € / kg)

1,99 € / 420 g (4,70 € / kg)

3,29 € / 300 g (10,97 € / kg)

Valmistaja

Bauck Hof

Vuohelan herkku / Farina

Belbake/Lidl

Provena

Valmistusmaa

Saksa

Suomi

Saksa

Suomi

Arvio

Pisteet

26

”Ihanan täyteläinen, mehevä, suklainen.” ”Aidosti hyvä, suklaa laadukasta.” ”Ihan kuin mutakakkua vielä vaikka soijavispiä päälle ja mansikoita.” ”Voimakkaan suklaisen ja itse tehdyn tuoksuinen.” ”Rakenne tiivis, jämäkkä, hyvä suutuntuma.” ”Ehdottomasti testin paras.”

”Rakenne ja maku yllätti myönteisesti.” ”Tuoksu hyvä.” ”Ei ällön makea.” ”Saisi olla suklaisempi.” ”Hyvä rakenne, kostea.” ”Herkullinen!” ”Hyvä koostumus.” ”Maustekakku?”

free from gluten brownies

”Täyteläinen.” ”Makea ja pehmeä, mutta pysyy silti koossa.” ”Houkuttava ulkonäkö.” ”Maistuu tummalta suklaalta, hieman kitkerä jälkimaku.” ”Tuoksu supersuklainen.” ”Vähän teollinen maku.”

gluteeniton suklaamuffinssimix suklaapaloilla

”Kaipaisi päälle tomusokerikuorrutuksen, mikä piristäisi.” ”Suklainen maku. Hyvä, makea ja kahvin kanssa täydellinen.” ”Rakenteeltaan vähän liian mureneva.” ”Tuoksu hyvä.” ”Ei liian makea.” ”Rakenne oli aika hajoava.”


a

nimal Ekologista ja eläinystävällistä laine iajoulusiivousta n Ennen joulua on monissa kodeissa tapana putsata koti lattiasta kattoon. Siivouksessa pärjää hyvin käyttämällä muutamaa ekologista puhdistusainetta ja reipasta otetta. Etikka+vesi (sekoitussuhde 1:9) suihkepullossa on hyvä yleispuhdistusaine melkein kaikkeen. Ikkunat taas saa puhtaiksi ämpärillisellä lämmintä vettä, lorauksella etikkaa ja muutamalla tipalla astianpesuainetta. Eläinkokeettomia puhdistusaineita on ainakin Methodilla ja Ecoverilla.

teksti Elina valkama • kuvitus seija lappalainen

Joulun vinkit eläinten ystävälle Joulusiivouksen, herkut ja lahjat voi helposti hoitaa eettisesti ja eläinystävällisesti!

Helppoja vegaanisia jouluherkkuja Suklaa ja marmeladi: Monet tummat suklaat ovat vegaanisia, mutta joulun aikaan kaipaa vähän jotain erityistä. Kokeile iChoc-merkin manteli-appelsiinisuklaata tai valkosuklaata, Goodion kahvi- tai karpaloraakasuklaita tai Dammenbergin vadelmatäytesuklaata. Lapsille maistuvat varmasti Pandan Tonttumarmeladit ja Dammenbergilta saa myös suklaajoulupukkeja. Eikä tietenkään sovi unohtaa kestosuosikkeja: Fazerin Wienernougat-konvehteja ja Vihreitä kuulia. Myös Pandan Suomi-suklaarakeet sopivat juhlapöytään. Piparkakut: Käytä kaupan pakastetaikinaa (Myllyn Paras laktoositon piparitaikina) ja koristele valmiilla sokerikuorrutteella (esim. Dr Oetker). Tai osta valmiita pipareita (esim. Annas Pepparkakor, Fazer perinteiset piparkakut) ja nauti ne kuuman glögin kera.

Lahjavinkit

Joulutortut: Käytä valmista pakastetaikinaa (mm. Myllyn Paras- tai Sunnuntai-torttutaikina) ja luumuhilloa.

•Aineettomat lahjat Animalian nettisivuilta. •Animalia-kaupan tuotteet, kuten kestokassit, paidat, kirjat. •Villi jouluvegaani -kirja tai joku muu hyödyllinen kasviskeittokirja Animalian kaupasta. •Eläinkokeetonta kosmetiikkaa (tarkista lista osoitteesta: animalia.fi/kosmetiikkalista). •Itsetehtyjä vegaanileivonnaisia, makeisia tai vaikkapa seitankinkku (ohjeita löydät esim. Chocochili-, Kamomillan konditoria tai Lovely Veggies -blogeista).

Lisää vinkkejä! Vegaaniset tuotteet: vegaanituotteet.net Eläinkokeettomat kosmetiikkatuotteet ja kodinpuhdistusaineet: animalia.fi/kosmetiikkalista 27


Vegepalsta

reseptit ja kuvat Reetta ja Sonja, Lovelyveggies

Helpot pikkujoulutarjoilut vegaanisista valmistuotteista jotkut nauttivat joulun alla touhuamisesta ja ruuan laittamisesta itse alusta asti. mutta joskus on kiva päästä helpommalla. vegepalstalla vietetään tällä kertaa pikkujouluja, joihin tarjoilut loihditaan vegaanisten valmistuotteiden avulla. helppoa ja taatusti herkkua!

ejä: -resept veggies ly e v o .c L s s om Lisää ordpre eggies.w v ly eggies e .v v ly lo ve .com/lo ers m a r g ggiesist insta ovelyve k.com/l o o b e c fa


Vegepalsta

Savutofu-kerrosleivät 8 kpl

Jouluiset minijuustokakkuset 9 kpl

1 pkt Real-leipää Oatly-tuorejuustoa (maustamatonta) valkosipulijauhetta sinappia Jalotofu-savutofua vegaanista margariinia tai öljyä paistamiseen tilliä leivän sisään ja päälle

1

Mausta tuorejuusto valkosipulijauheella ja viipaloi tofu kahdeksaan palaan. Paista tofupalat margariinissa tai öljyssä paistinpannulla.

2

Kokoa leivät levittämällä kahden viipaleen päälle tuorejuustoa. Lisää toisen viipaleen päälle paistettu tofupala, tofupalan päälle sipaus sinappia ja tilliä. Laita toinen voideltu leipäviipale tofun päälle ja leikkaa kerrosleipä puoliksi niin, että saat kolmioleipiä.

Pohja 16 kpl Annas-pipareita 3 rkl Keijun sinistä margariinia

Vegevartaat cocktail- tai ohuita varrastikkuja soijapyöryköitä, esim. Anamma seitannakkeja, esim. Wheaty Violife-savujuustoa Sheese Greek Style -juustoa

1

Valmista soijapyörykät uunissa paketin ohjeen mukaan ja paloittele muut ainekset kuutioiksi.

2

Laita valmiita pyöryköitä, juustoja ja nakkeja mielesi mukaan cocktailtikkuihin tarjolle.

Linssipihvejä ja valmissalaatteja

Täyte 1 pkt Tofutti maustamatonta soijatuorejuustoa 8 rkl tomusokeria 2-3 tl kanelia paperisia muffinivuokia (muutama päällekkäin)

1

Murskaa noin 16 kpl pipareita kulhossa mahdollisimman hienoksi muruksi ja lisää 3 rkl margariinia. Sekoita hyvin ja painele noin 1 cm kerros keksimuruseosta muffinivuokien pohjalle tiiviiksi pohjaksi.

2

Sekoita toisessa kulhossa täytteen ainekset: tuorejuusto, tomusokeri ja kaneli. Lisää tomusokeri siivilän läpi välttääksesi paakut.

3

Jaa täyte muffinivuokiin keksipohjien päälle ja laita kakkuset pakkaseen 45– 60 minuutiksi. Tarjoile heti glögin kera.

Ohjeessa käytettiin Hälsans kök -linssipihvejä, mutta kauppojen pakastekaapeista löytyy myös mm. Pirkan ja Apetitin vegaanisia kasvispihvejä. Kotimaista-merkin perunasalaattia Rainbow-punajuurisalaattia

1 2

Valmista pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan tai paista pannulla.

Leikkaa valmiit pihvit piparimuotilla mieleiseksesi kuvioksi tuomaan joulun tunnelmaa ja tarjoile keitettyjen tillillä maustettujen perunoiden ja valmissalaattien kera.

29


Animaalit kautta maan

PKS kotka

Itä-Lappi Rovaniemi

uusi kerho eläin- teemoista kiinnostuneille perheille! perhekerho minimalia alkoi kokoontua Animalian toimistolla Helsingissä syyskuussa. Kerho tarjoaa kohtaamispaikan eläinsuhteidensa kehittämisestä kiinnostuneille perheille. Maksuttomassa kerhossa eläinaiheita lähestytään liikkeen, äänen, kuvien ja kielen kautta. Tavoitteena on kokemuksellinen suhde erilaisiin eläimiin, moninaisten eläinkäsitysten reflektointi ja ymmärtäväinen asenne toisia eläimiä kohtaan. Syksyn kerhotapaamisissa on mietitty muun muassa ihmisten eläimellisyyttä, tutustuttu muihin kädellisiin, eläydytty jyrsijöihin ja ihmetelty petoeläimiä. Seuraavaksi kirmataan sorkkaeläinten pariin ja sukelletaan valaiden maailmaan. Kevään haaveissa siintävät kalat, matelijat, linnut ja selkärangattomat. Kerhoon osallistuminen ei katso ikää vaan innostusta, toistaiseksi kävijät ovat olleet 2−7-vuotiaita lapsia ja heidän aikuisiaan. Kerhon toimintaa koordinoi Ella Vihelmaa. Osallistujat, niin lapset kuin heidän vanhempansakin, ovat tervetulleita ideoimaan tulevaa ohjelmaa. Jos haluat perustaa vastaavan kerhon muualle Suomeen, ole yhteydessä Ellaan (perhekerho@animalia.fi) tai Kanervaan!

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä

Hämeenlinna Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-

30

kaupunkiseudulla toimivat myös karhuryhmä (karhuryhma@ animalia.fi), valasryhmä (valasryhma@animalia.fi) ja perhekerho (perhekerho@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590


Animalian kauppa

koonnut hanna partanen

Anna eläinystävällisiä joululahjoja! Hanki jouluksi lahjat Animalian verkkokaupasta animalia.fi/kauppa tai poikkea ostoksilla myymälässämme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) arkisin klo 10-15. Kaupan päälle! Kaikkiin yli 30 € arvoisten ostosten mukaan pakataan 3 kpl joulukortteja.

Joulukortit

20 €

1-osaiset kortit 1 € 2-osaiset kortit 1,5 €

jäsenille (norm. 24 €)

Sami Tallberg: Villi jouluvegaani

15€

Upeassa keittokirjassa on kaksikymmentäviisi yksinkertaista vegaanireseptiä, joilla loihdit maukkaan ja ainutlaatuisen joulun. Ruokien raaka-aineet löytyvät tavallisista ruokakaupoista. Jäsenille etuhintaan koodilla ”jouluvegaani”.

Heijastin täyttää EN 13356 vaatimukset. Pituus n. 10 cm, korkeus n. 4,5 cm.

4€

jäsenille (norm. 12 €)

Lemmu-kassi Jäsenille ihana kassi verkkokaupassa etuhintaan koodilla ”etulemmu”.

Tilaus ja toimitus

30 €

Helena Telkänranta: Eläin ja ihminen Teos on ajantasainen katsaus tieteen tuottamaan tietoon ihmisten ja eläinten yllättävistä yhtäläisyyksistä. Uusi tieto tuo lisävaloa myös omien ominaisuuksiemme alkuperään. Upea joululahja eläinten ystävälle!

Voit tilata tuotteita verkkokaupan kautta osoitteessa animalia.fi/kauppa tai tehdä tilauksen myös puhelimitse, puh. (09) 720 6590 tai sähköpostitse: tarja.balding@animalia.fi

Possu-haalarimerkki

Jäsenedut saat verkkokaupassa syöttämällä etukoodin ostos­ korissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja klikkaamalla ”Käytä kuponki”. Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Halutessasi voit myös noutaa tuotteet toimituskuluitta Helsingin toimistoltamme, Suvilahdenkatu 4, arkisin klo 10–15. Tervetuloa myös ostoksille toimistollemme!

kalenteri 2017 Tämä suosittu kalenteri on myyty joka vuosi loppuun. Hanki omasi saman tien!

Kettuheijastin

10 €

Karhuryhmän

Suloisen kangasmerkin on suunnitellut Emmi Koivisto. Halkaisija 9 cm.

5€ 31


# L A I N S U O J AT O N Eläimet tar vitsevat puolustajansa. Eläinten oikeuksien ja eläinsuojelun edistäminen on pitkäjänteistä t y ö t ä . K u u k a u s i l a h j o i t t a j a n a v a r m i s t a t, e t t ä e l ä i n t e n ä ä n i k u u l u u . Tu e l l a s i p a r e m p i t u l e v a i s u u s e l ä i m i l l e o n m a h d o l l i s t a .

To i m i j a l i i t y k u u k a u s i l a h j o i t t a j a k s i n y t ! Tu l e m u k a a n o s o i t t e e s s a l a i n s u o j a t o n . f i t ai t äy t ä ja palaut a alla oleva lomake.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi:

Tunnus 5007666

Katuosoite:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika:

Lähetämme sinulle tarvittavat tiedot ja ohjeet kuukausilahjoituksen aktivoimiseen, kun kuponki on saapunut meille. Voit postittaa kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Animalia-lehti 4/2016  

Arvoa eläimille - Mitä kuuluu Veeralle, Delfille, Eevertille ja Leeville? - Paola Suhonen, eläinten oikeuksien puolesta - Joulun vinkit eläi...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you