__MAIN_TEXT__

Page 1

lehti eläinten asialla

2/2019

Eläimet saivat oman poliisin

vegebuumi kotona ja koulussa

Eläinten turvakoti

Saparomäen

ensimmäiset asukkaat


Ka

um isia

Kampa

teksti taija rinne • kuva adobe stock • kuvitus ja logo saara holappa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Suomen tulevaisuus on turkistarhaton animalia julkaisi eduskuntavaalien alla avoimen kirjeen, joka vaatii puolueita kieltämään turkistarhauksen uudella hallituskaudella. kirje muistuttaa, että eduskunta on sitoutunut turkistarhauksen muutoksiin jo käsitellessään kansalaisaloitetta tarhauskiellosta vuonna 2013.

vaadimme, että uusi edus-

kunta uskaltaa tarttua tarhauskysymykseen ja toteuttaa parannukset, joiden puolesta äänestettiin jo kuusi vuotta sitten. Tarhauselinkeino on päässyt todella helpolla, kun mitään rajoituksia ei ole tehty toistuvista viime vuosien eläinten hyvinvointia koskevista kohuista huolimatta”, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen sanoo. Kirjeessä muistutetaan, että suomalaisista 69 % haluaa turkiseläimille joko merkittävästi lisätilaa ja lajityypillisiä olosuhteita tai lakkauttaa tarhauksen kokonaan. Tarhauksen muuttamiselle on siis olemassa selkeä mandaatti, jota uuden hallituksen tulee noudattaa. Suomi ei saa jäädä jälkeen eläinsuojelussa

Nykyisistä eduskuntapuolueista vihreät ja vasemmistoliitto asettuivat tukemaan turkistarhauksen täyskieltoa. Myös ehdokkaita asettaneet feministinen puolue ja eläinoikeuspuolue ilmaisivat tukensa tarhauksen täyskiellolle vastauksena kirjeeseen. Animalia aikoo seuraavaksi olla yhteydessä eduskuntaan valittuihin puolueisiin ja vakuuttaa uudet edustajat turkistarhauskiellon tarpeellisuudesta. Suomi on yksi harvoja maita, joissa tur-

kistarhausta enää harjoitetaan. Suomen löyhä eläinsuojelulaki mahdollistaa epäeettisen turkistarhauksen, ja se on Suomelle vakava mainehaitta. ”Toivomme nyt, että kaikki eduskuntaan valitut puolueet ilmaisevat rohkeasti halukkuutensa puuttua turkistarhaukseen Suomessa. Kun 12 eurooppalaista valtiota on jo päättänyt kieltää tarhauksen, voidaan sanoa, että Suomi on pahasti jälkijunassa tässä asiassa. Uusi eduskunta tarjoaa mahdollisuuden muutokseen, ja odotamme vastausta kirjeeseen jokaiselta puolueelta”, Lahtinen kertoo. Norja kieltää turkistarhauksen 2025, Saksassa viimeinen tarha sulki jo ovensa

Turkistarhauskiellot etenevät Euroopassa. Jo 12 maata on kieltänyt tarhauksen ja moni muu on asettanut turkistarhaukseen sellaisia rajoituksia, jotka käytännössä lopettavat turkistarhauksen kannattamattomana. Saksan vuonna 2017 uudistettu eläinsuojelulaki vaati turkistarhojen minkeille paremmat elinolosuhteet, kuten enemmän tilaa ja uimismahdollisuuden. Siirtymäaikaa annettiin vuoteen 2022 saakka, mutta maan viimeinen minkkitarha lopetti toimintansa jo maaliskuussa 2019. Seuraava kielto tullee Norjasta, joka

on Suomen ohella merkittävä pohjoismainen turkisten tuottajamaa. Norjan viime vuonna valittu hallitus kirjasi tarhauskiellon hallitusohjelmaansa, ja huhtikuussa 2019 se teki lakiesityksen tarhauskiellosta. Laki menee vielä parlamentin äänestykseen, mutta sen läpimenoa pidetään varmana. Koko Norjan hallitus on sen puolella, lisäksi myös oppositio kannattaa esitystä yhtä puoluetta lukuun ottamatta. Norja aikoo kieltää turkistarhauksen vuoteen 2025 mennessä. Animalian tavoitteena on sama vuosiluku. Järjestön julkaisema avoin kirje on osa Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa, joka tähtää turkistarhauksen sosiaalisesti kestävään alasajoon Suomessa. ”Jo vuoden 2011 hallitusohjelmaan oli kirjattu tarhaajien vaihtoehtoisia työllistymismahdollisuuksia koskeva selvitys, joka jäi tekemättä. Uuden hallituksen on tehtävä kunnollinen selvitys tarhaajien tukemisesta muihin elinkeinoihin siirtymisessä, jotta alan alasajo voidaan hoitaa kestävällä tavalla”, Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila vaatii. Lue Animalian avoin kirje puolueille lehden keskiaukeamalta!


TARHATON

um isia

Kampa

Ka

TURKIS

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

SUOMI 2025

3


Pääkirjoitus

kuva saara holappa

Yhteinen asia J

uuri nyt on hyvä hetki olla Animalian tukija. Olemme mukana liikkeessä, joka on tämän hetken suurimpia kansalaisliikkeitä. Eläinten oikeudet ovat nousseet Suomessakin keskustelunaiheeksi, jota ei sivuuteta edes poliittisessa keskustelussa – areenalla, joka on tunnettu hitaasta uudistumisestaan. Eläinten asia otetaan vakavasti yhä useammalla kentällä. Aikamme kaikkein suurin kysymys, ilmastokriisi, kytkeytyy eläinten oikeuksien edistämiseen. On surullista ajatella, että tarvitsimme koko elonkehää ravistelevan ekokriisin havahduttamaan meidät siihen, kuinka typerästi toimimme tuottaessamme eläimiä ruuaksemme yhä tehokkaammin ja tehokkaammin. Katastrofi on jo käynnissä. Ilmaston muuttumista emme voi enää pysäyttää ihmisen toimin, mutta meillä on velvollisuus tehdä parhaamme selviytyäksemme siitä. Meidän tulee hidastaa ilmaston lämpenemistä ja vaimentaa ekokatastrofin vaikutuksia. Sillä, mitä lautasellamme on, voimme vaikuttaa erittäin tehokkaasti ilmastoon. Ruuan osuus kaiken kulutuksen ilmastovaikutuksista on samaa luokkaa kuin liikenteen tai asumisen. On selvää, että olemme pakotettuja muuttamaan ruokailutottumuksiamme ilmastolle myönteisemmiksi. Globaalisti tarkasteltuna lihan kulutus on kuitenkin vielä kasvussa. Tämä on suunta, johon emme voi enää ottaa askeltakaan. Ekokatastrofi tulee koskettamaan kaikkia, ja ihmisten ohella sen seurauksista kärsivät jo muutkin eläimet. Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ilmastokriisiä hillitsevillä toimilla on myös suorempi vaikutus: yhä vähemmän lihaa, maitoa ja kananmunia sisältävä ruokavalio tarkoittaa yhä vähemmän kärsimystä. Animalia ei ole jäänyt vaiti ilmas-

10 tokysymyksissä. Olemme olleet mukana mielenosoituksissa ja järjestöjen yhteisissä sosiaalisen median kampanjoissa. Tämä on luontevaa, jaammehan kaikki saman kodin, maapallon. Valtavaksi paisunut eläintuotanto ei aiheuta ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjä, vaan se vie maa-alaa metsiltä ja ruuan tuotannolta. Rehua kasvattamalla viemme liki kirjaimellisesti leivän ihmisten suusta. Oikeudenmukaista olisi, että käyttäisimme maapallon pinta-alaa kestävämmin. Näen Animalian eläinoikeusjärjestönä, joka tarkastelee asioita laajemmasta näkökulmasta. Vaikka keskitymme jatkossakin tiukasti päätoimintakohteisiimme, emme ole muusta yhteiskunnasta irrallinen toimija – saati yhteisestä ympäristöstämme. Meidän on oltava valppaita ja tuotava eläinten ääni mukaan keskusteluun. Aivan kuten ympäristöliikkeessä on havahduttu huomaamaan, että eläinten oikeudet eivät voi jäädä enää huomiotta, me voimme saada ilmastokysymysten ratkomisesta kaikupohjaa sanomallemme. Aina on ollut se hetki, jolloin tarvitaan eläinten oikeuksien puolustajia. Tässä hetkessä viestiämme kuitenkin kuunnellaan ja toistetaan laajemmin kuin koskaan. Erja Laakkonen Animalian puheenjohtaja

Sisällys 2/2019

02 04 06 09 10 12

Kampanjakuulumisia: Suomen tulevaisuus on turkistarhaton Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Helena Ääri

Voimmeko luopua eläinkokeista?

Eläinten turvakoti Saparomäen ensimmäiset asukkaat

= kannessa Kannen kuva: teppo lahti

4


ANIMALIA-LEHTI, 43. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 1.7.2019 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

20 12

ILMOITUSMYYNTI:

Emmi Pääkkönen, p. 044 242 8641 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Vegebuumi kotona ja koulussa

18

Animalialle uusi puheenjohtaja

26

Animalia testaa: Vegaaniset jäätelöuutuudet

27

Animalialainen: Jenna Aarnio, Turku

Eläinmyönteisille puolueille lisäpaikkoja eduskuntaan

28

Vegepalsta: Kello viiden tee leikkimökissä

20

Suurpedot pärjäävät Virossa

30

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

24

Kirjavinkit

31

Eläimet saivat oman poliisin

Animalian kauppa: Anna kesän juhlissa lahja, joka auttaa

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT

E UOT OT

Sisällysluettelon kuvat: adobe stock, teppo lahti, riku cajander

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

19 23

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

HIILIN E

14

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

5


Ajankohtaista

jason leung / unsplash

animalian suomessa ylläpitämä Leaping Bunny -sertifikaatti kertoo luotettavasti yritysten eläinkokeettomuudesta, sillä se on ainoa sertifikaatti, jonka noudattamista valvotaan tehokkaasti. EU:n kosmetiikan eläinkoekielto oli suuri voitto, mutta kiellon valvominen on hankalaa. Lisäksi ne kosmetiikkamerkit, joita myydään Kiinan markkinoilla, testataan pakollisilla eläinkokeilla. Nyt asiaan saattaa tulla vihdoin muutos, kun Institute for In Vitro Sciences (IIVS) on kertonut, että Kiinan hallitus on hyväksynyt yhdeksän eläinkokeetonta menetelmää kosmetiikan testaukseen. Uudet testimenetelmät ja säädökset olisivat näillä näkymin tulossa voimaan vuonna 2020.

eduskunta hyväksyi metsästyslain muutosesityksen maaliskuussa kautensa päättänyt eduskunta äänesti viimeisessä täysistunnossaan sen puolesta, että supikoiraa, minkkiä, pesukarhua, piisamia ja rämemajavaa saa metsästää ilman rajoituksia tai metsästäjäntutkintoa. Hyväksytty lakimuutos oli seurausta EU:n uudesta vieraslajiasetuksesta. EU:n uusi vieraslajiasetus ei kuitenkaan vaadi vieraslajien pyyntirajoitusten poistoa. EU-asetus myös säätää, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Lakimuutos kuitenkin tarkoittaa, ettei kivutonta lopetusta voida taata rauhoittamattomien eläinten kohdalla. Euroopan unionin vieraslajiluettelon lajeja ei saa EU:n alueella kasvattaa, myydä tai markkinoida ja lajin päästäminen ympäristöön on kielletty. Suomi on kuitenkin neuvotellut supikoiran tarhaamiseen 30 vuoden poikkeusluvan.

6

Norja kieltää

turkistarhauksen teksti taija rinne • kuva ADOBE STOCK

norjan hallitus kirjasi vuonna 2018 hallitusohjelmaansa, että turkistarhaus kielletään maassa vuoteen 2025 mennessä. keväällä 2019 hallitus teki lakiesityksen kiellosta, josta äänestetään ennen kesää. lain läpimenoa pidetään varmana.

N

orjan hallituksen lakiesitys

pohjaa selkeästi eettisiin syihin. Esityksessä hallitus kertoo tulleensa siihen johtopäätökseen, että turkiseläinten pito aiheuttaa eläimille haittaa, jota ei voi oikeuttaa eläintuotannon päämäärillä. Siksi maassa tähdätään alan hallittuun alasajoon kieltämällä turkiseläinten kasvattaminen. Norjassa on turkistarhoja tällä hetkellä yli 200. Siirtymäaikaa on annettu 1.2.2025 saakka.  Norjan hallituksen lakiesityksessä todetaan, että turkistarhaus on herättänyt maassa pitkään ristiriitoja. Vuonna 2013 Norjan hallitus nimitti komitean selvittämään turkistarhausta. Komitean työn tuloksena Norjan parlamentti pyysi jo vuonna 2014 hallitusta harkitsemaan tur-

sm-pilkki ei noudattanut eläinsuojelulakia suomen vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK päivitti joulukuussa 2018 pilkkikisan säännöt. Kilpailun säännöissä ei enää vaadita, että kala tapetaan välittömästi vedestä noston jälkeen. Tätä ainoastaan suositellaan. Tämän vuoden SM-pilkkikisat pidettiin huhtikuussa Kemissä. Oikeutta eläimille oli paikalla ja julkaisi videon pilkkikisasta. Videolla näkyvä kalojen kohtelu aiheuttaa niille tarpeetonta kärsimystä. SM-pilkin säännöt ovat ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa. Tarpeettoman kärsimyksen tuottaminen eläimelle on kielletty Suomen eläinsuojelulaissa. Oikeutta eläimille teki kisasta rikosilmoi-

kistarhauksen kieltoa. Nyt kieltoa kannattaa hallituksen lisäksi myös oppositiopuolueet yhtä lukuun ottamatta. Turkistarhauskielto on mahdollinen myös Suomessa

Suomeen on saatu uusi eduskunta, ja hallitusneuvottelut ovat käynnissä. ”Suomen hallituspuolueet voivat seurata Norjan esimerkkiä ja kirjata turkistarhauskiellon hallitusohjelmaansa. Ennen eduskuntavaaleja Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinpoliittiseen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista yli 80 % oli turkistarhauksen kiellon kannalla”, kertoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.  Suomen ensimmäinen kansalaisaloite

tuksen keräämänsä materiaaliin pohjaten. Myös Animalia on ollut yhteydessä kisaorganisaatioon useita kertoja uuden sääntömuutoksen jälkeen, mutta tuloksetta.

adobe stock

kiina saattaa luopua kosmetiikan pakollisista eläinkokeista

koonnut taija rinne & annu piensoho


Ajankohtaista fazer uusin häkkimunista luopuva yritys yhä useampi yritys luopuu häkkikananmunista. Viimeisimpinä häkkimunat hylänneisiin kuuluu Fazerin lisäksi Kultamuna ja Hesburger. Myös Kesko ilmoitti lopettavansa häkkimunien myynnin, mutta Oikeutta eläimille -yhdistyksen mukaan linjaus ei koske Keskon omien tuotteiden raaka-aineita. Aiemmin häkkimunista ovat luopuneet jo muun muassa Lidl, R-Kioski ja HYYYhtymä sekä kansainvälisistä yrityksistä esimerkiksi Néstle ja McDonalds. Suomessa suurin osa kanoista elää edelleen häkkikanaloissa. Ruotsissa virikehäkkimunien osuus on enää alle 13 %.

oli Animalian ja muiden järjestöjen yhteinen aloite turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Eduskunta äänesti vuonna 2013 aloitetta vastaan. ”Tuolloin kuitenkin todettiin, että turkiseläinten olosuhteet kaipaavat parantamista ja niihin luvattiin tarttua. Turkisasetustyöryhmä nimettiin työhön, mutta sen työ hyllytettiin, eikä turkiseläinten hyväksi ole tehty mitään”, Uotila sanoo.  Euroopan turkistarhat tyhjenevät

Norjan hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan tarhaajille enintään 50 miljoonan Norjan kruunun (n. 5,2 miljoonan eu-

ron) korvausta sekä lisäksi 50 miljoonan Norjan kruunun suuruista rakenneuudistuspakettia, jolla tuettaisiin tuottajien siirtymistä muille maatalouden aloille.  Turkistarhauskieltoja on tehty Euroopassa viime vuosina useita. Viimeisimpinä tarhauksen ovat kieltäneet muun muassa Belgia, Luxemburg ja Tšekki. Saksa tiukensi vuonna 2017 eläinsuojelulakiaan niin, ettei turkistarhaus ole enää käytännössä mahdollista. Saksan viimeinen turkistarha lopetti toimintansa maaliskuun lopussa. Viime syksynä toteutetun mielipidetutkimuksen perusteella 69 % suomalaisista haluaisi kieltää nykymuotoisen turkistarhauksen.

heidi kivekäs väliaikaiseksi toiminnanjohtajaksi mai kivelän siirryttyä kansanedustajaksi palaa väliaikaisesti Anima­lian vt. toiminnanjohtajaksi aiemmin samaa tehtä­vää hoitanut Heidi Kivekäs. Kivek­kään vastuulla ovat ennen kaikkea päivittäistyöhön kuuluvat hallin­nolliset tehtävät. Varsinaisen uu­den toiminnanjohtajan rekrytointi on käynnissä ja toteutetaan Animalian toiminta- pe­riaatteiden mukaisesti julkisena ha­kuna. Lisätietoja rekrytoinnista löydät animalia.fi-sivulta.

paras juttu

Sanottua ”Ihmiset tulevat aivan hyvin toimeen ilman lihaa, joten kansakunnan terveys ei todellakaan järky.” – Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Maaseudun tulevaisuus 3.4.2019

numeron 1/2019 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Kanien kasvatus kaipaa pelisääntöjä”. Farmageddon -kirjan arvonnassa onni suosi Ilona Vuorta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 1.7.2019 mennessä, niin olet mukana Eläinkokeet Suomessa -kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2019) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7


Ajankohtaista

pohjoismaiset eläinjärjestöt Animalia, Loomus, Djurens Rätt ja NOAH - for dyrs rettigheter tekivät yhteisen kannanoton turkistarhauksen kieltämiseksi Pohjoismaissa. Järjestöjen mukaan demokraattinen tuki ja taloudelliset perustelut turkistarhaukselle ovat kadonneet, joten turkistarhaus tulisi lakkauttaa koko Pohjoismaiden alueella. Kannanotto julkaistiin tilanteessa, jossa tarhauskiellosta on ollut parlamentaarista keskustelua etenkin Norjassa ja Virossa. Kannanotossa myös kritisoidaan suomalaisen turkisalan pyrkimystä vaikuttaa Norjan lainsäädäntöön harhaanjohtavilla väitteillä.

adobe stock

pohjoismaisten eläinjärjestöjen kannanotto tarhauskiellon puolesta

new york haluaa kieltää turkisten myynnin

sian- ja naudanlihan kulutus laskussa

saksan viimeinen turkistarha sulki ovensa saksa kuuluu maihin, jotka ovat kiristäneet eläinsuojelulakia niin, ettei turkistarhausta ole käytännössä enää mahdollista kannattavasti jatkaa. Saksan uusi eläinsuojelulaki astui voimaan vuonna 2017. Uudessa eläinsuojelulaissa velvoitetaan minkeille muun muassa huomattavasti lisää tilaa ja uimismahdollisuus. Vaikka laki ei kieltänyt turkistarhausta ja muutoksiin annettiin siirtymäaikaa vuoteen 2022 saakka, lopetti Saksan viimeinenkin turkistarha toimintansa maaliskuussa 2019.

8

pexels

New York valmistelee turkisten valmistus- ja myyntikieltoa. Aiemmin Yhdysvalloissa turkisten myynnin ovat kieltäneet Los Angeles ja San Francisco. New York perustelee kieltoa eettisin syin. Kieltoa esittänyt New Yorkin alahuoneen edustaja Linda Rosenthal kertoo WKBW:n haastattelussa, että koska kuluttajat tekevät jo nyt eettisiä valintoja, asialle on aika tehdä jotain myös lainsäädännön tasolla.

ptt arvioi, että ruuan hinta nousee Suomessa tänä ja ensi vuonna. Lihatuotteiden kohdalla hinta nousee eniten, eli 2,5 %, tänä vuonna. Tämä arvioidaan vaikuttavan vähentävästi sian- ja naudanlihan kulutukseen. Myös maidon kulutuksen ennustetaan vähentyvän. PTT arvioi, että kasvisten ja hedelmien tarjonta kasvaa ja hintataso kääntyy laskuun tänä vuonna. Vihannesten ja hedelmien kulutusta on osaltaan lisännyt kasvissyönnin suosio. Ennusteen mukaan broilerinlihan kysyntä ja tuotanto kasvavat Suomessa.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi


Vieraskynä

kuva TUULA siira

Kirjallisuudessakin broileri on useimmiten kuollut

T

utkin työkseni sitä, miten broilereita kuvataan kaunokirjallisuudessa. Kun joku kuulee tämän ensimmäistä kertaa, reaktio on usein hämmentynyt. Missä kirjoissa muka broilereita on? Samaa mietin itsekin muutama vuosi sitten. Hiukan etsimällä broilereita kuitenkin löytyy vähän kaikkialta, tosin enimmäkseen ruokakuvauksista. Esimerkiksi melkein kaikessa Kari Hotakaisen proosassa sekä Finlandia-palkinnon voittaneissa Pirkko Saision Punaisessa erokirjassa (2003) ja Mikko Rimmisen Nenäpäivässä (2010) puhutaan broilerien syömisestä. Veikko Huovisen Lampaansyöjät (1970) ja Aila Meriluodon Peter-Peter (1971) sisältävät eräät suomalaisen kirjallisuuden varhaisimmista broilerimaininnoista. Broilerina kasvatettu kana on maailman runsaslukuisin maalla elävä selkärankainen tuotantoeläin. Heidän luitaan päätyy maahan niin paljon, että niistä on yhdessä muovijätteen kanssa kehkeytymässä tunnusmerkki parhaillaan muodostuvalle geologiselle kerrostumalle. Broilerintuotanto on eräänlainen eläintuotannon ääripää, jonka kirjallisia kuvauksia tarkastelemalla saamme tietoa myös tuotantoeläinkuvauksista yleensä. Kirjallisuuden eläinkuvaukset ovat kiinnostavia kahdesta syystä. Ensinnäkin kirjallisuus heijastaa sitä, mitä ihmiset

muista eläimistä ajattelevat. Kirjallisuutta tutkimalla opimme yhteiskunnassamme vallalla olevista, nousevista ja jo hiipuvista eläinasenteista. Toisaalta kirjallisuuden eläinkuvaukset myös muokkaavat lukijoiden asenteita. Ne vaikuttavat siihen, mitä ajattelemme eläimistä ja miten heitä kohtaamme. Lähes aina broilereista kirjoitetaan niin kuin useimmat ihmiset ovat tottuneet heitä kohtaamaan: kuolleina ja lautaselle aseteltuina. Kuvauksissa itse broilerit eivät yleensä ole tärkeitä, he ovat vain jotain, jota ihmiset syövät. Tällaiset maininnat unohtuvat lukijalta helposti, eivätkä ne haasta ajattelemaan eläimiä ainutkertaisina yksilöinä. Parhaimmillaan kirjat kuitenkin muistuttavat, että maailmassa on muitakin tutustumisen arvoisia tyyppejä kuin ihmisiä. Kuvaukset, joissa viitataan broilerintuotannon väkivaltaisuuteen ja broilerien syömättä jättämisen mahdollisuuteen, ovat selvästi lisääntymässä. Kirjallisuus voi auttaa meitä huomaamaan, että esimerkiksi kanat ovat kiinnostavampia elävinä kuin kuolleina.

HELINA ÄÄRI väitöskirjatutkija

9


teksti pauliina klemola • kuva adobe stock

Voimmeko luopua

eläinkokeista?

vaikka eläinkokeille on vaihtoehtoja, niiden lisääntymistä ja yleistymistä haittaavat asenteet ja rahoituksen puute. eläinkokeista juuri julkaistu suomalainen kirja valottaa vaiettua aihetta.

10


M

arianna norring, yksi Eläinkokeet Suomessa

-kirjan toimittajista, työskentelee toiminnanjohtajana Juliana von Wendtin säätiössä, joka on ainut yksityinen eläinkokeetonta tutkimusta rahoittava taho Suomessa. Hän edustaa eläinsuojelua hankelupalautakunnassa, joka luvittaa kaikki Suomessa tehtävät eläinkokeet. Lisäksi hän etsii Helsingin yliopistossa tuotantoeläinten hyvinvointia parantavia ratkaisuja. ”Eläinkokeista ei ole paljon Suomessa kirjoitettu. Puhe eläinkokeista on liian usein eläimiä käyttävien tutkijoiden tutkimuspuhetta, josta itse eläimet ja niiden näkökulma on rajattu pois. Tutkimuksesta ei myöskään usein kerrota riittävän helppotajuisesti”, Norring kertoo. Norring haluaa, että kirjan lukisi mahdollisimman moni opiskelija, joka voi urallaan joutua tekemisiin eläinkokeiden kanssa. Hän toivoo myös, että tutkijat ja koe-eläinten hoitajat saisivat kirjasta apuja työnsä kehittämiseen. Eläinten oikeuksien puolesta toimiville kirja voi antaa tehokkaampia työkaluja eläinten aseman edistämiseen. Kirja kertoo, missä asioissa edistyminen on lähinnä ja millaisia välitavoitteita on näkyvissä. ”Ennen kaikkea soisin kirjan toimivan herätyskellona tavallisille eläimistä välittäville ihmisille. Aika harvoin eläinkokeissa on kyse vastakkainasettelusta eläimen ja ihmisen hengen välillä. Toivottavasti kirja lisää ymmärrystä, jotta eläinten oloja päästään kehittämään.” Eläinkokeet Suomessa

Suomessa eläinkokeet vievät satojen tuhansien eläinten hengen vuosittain. Niillä tutkitaan lähinnä sairauksia ja hoitoja. Lääketieteellisiin eläinkokeisiin luetaan myös ne, joilla etsitään tietoa päihteiden vaikutuksesta tai hoitokeinoa kaljuuteen. Myös eläinten sairauksia tutkitaan. Lisäksi eläinkokeilla muun muassa etsitään keinoja suojella luontoa, parantaa eläinten tuotantoa tai hevosten juoksunopeutta ja pidentää ruoan säilytysaikaa. Eläinkoetoiminta sinänsä on Suomessa samanlaista kuin muuallakin Euroopassa, sillä koko EU:ssa noudatetaan samaa direktiiviä. Ainoastaan kosmetiikan eläinkokeet on EU:ssa kielletty; tosin kieltoa ei käytännössä valvota. Norring kehottaakin luottamaan Animalian Suomessa ylläpitämään kansainväliseen

kosmetiikkalistaan, jolle pääsevät vain eläinkokeettomuutensa todistaneet yritykset. Pullonkaulana rahoitus

Tutkimuksen suuntaa ohjaa rahoitus. Moni eläinkokeellinen tutkimusala on saanut rahoitusta vuosikymmenet, mutta ongelman ratkaisu ei ole lähempänä. Silti alan sisältä ei juuri tule painetta kehittää toimintaa eivätkä tutkijat halua poistua mukavuusalueeltaan. Norring uskoo, että uusien keinojen etsintä lisäisi innovatiivisuutta ja myös tietoa. ”Eläinkokeissa on usein mahdollisuuksia kehittää toimintaa eläinystävällisemmäksi. Se vaatii vaivannäköä ja luovuutta, ja eivätkö nämä juuri ole hyvän tutkijan ominaisuuksia?” Tutkimuksessa on myös kehitystä jarruttavia rakenteita. ”Yliopistollisia eläinkoekeskuksia rahoitetaan verovaroista ja tutkimuksen teko niissä on halpuutettua. Alalle tulevat nuoret tutkijat harvoin kykenevät viemään eteenpäin omia ideoitaan, ja tutkimusta tehdään perinteen mukaan.” Luovuttaisiinko eläinkokeista, edes kokeeksi?

Eläinkokeista ei kuitenkaan päästä niin helposti, että vain valitaan eläinkokeeton menetelmä, Marianna Norring muistuttaa. Vaihtoehtomenetelmiä on kehitetty eniten juuri usein toistuville kokeille vaikkapa turvallisuustestauksessa, mutta kaikille eläinkokeille ei vielä ole kehitetty vaihtoehtoa. ”Harvoin tarjolla on eläinkokeen suoraan korvaavaa vaihtoehtomenetelmää, kuten solutestiä. Vaihtoehtomenetelmät voidaan ymmärtää myös laajemmin kaikiksi niiksi keinoiksi, joita tutkijat voivat käyttää lieventämään kokeen vaikutuksia eläimiin.” Miten eläinkokeeton maailma sitten olisi mahdollinen? Norringilla on radikaali ehdotus. ”Mitä jos kokeiltaisiin luopua kokeista pariksi vuodeksi? Yhteiskunta ei romahtaisi, suurin osa ihmisistä ei edes huomaisi. Saisimme pitää nykyiset lääkkeet. Joksikin ajaksi lääkkeiden kehitys voisi hidastua, ennen kuin uusia tutkimistapoja olisi kehitetty ja viranomaismääräykset niihin sopeutuneet. Eläinten kärsimys on valtavan mittakaavan ongelma, ja nykyistä eläimiä tuhlailevaa käyttötapaa pitäisi ainakin ravistella.”

Suomessa käytetään vuosittain yli satatuhatta koe-eläintä. Tieteen ja tutkimuksen nimissä eläimille aiheutetaan huomattavaa kärsimystä. Koe-eläinten määrää voidaan kuitenkin vähentää vaihtoehtoisilla tutkimusmenetelmillä. Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Vaikutamme siihen, että eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien käyttö lisääntyy koko ajan. Koe-eläinten puolesta jo vuodesta 1961 – mahdollista lahjoituksella, että sinnikäs työmme jatkuu! Lahjoitustili: FI24 1011 3000 2606 29 Viite: 401531

11


porvoon maaseudulla sijaitseva eläinten turvakoti saparomäki edistää vegaanista elämäntapaa.

Eveliina Lundqvist ja Hilda-Elviira.


teksti senni puustinen • kuvat teppo lahti

Eläinten turvakoti

Saparomäen

ensimmäiset asukkaat

S

aparomäellä eletään jän-

nittäviä aikoja, kun paikan ensimmäiset eläimet asettuvat taloksi. Kanat Rooster ja Facebookissa järjestetyn nimikilpailun avulla nimen saaneet Hilda-Elviira ja Sylvesteri muuttivat tilalle huhtikuussa. Myös rakennustyöt edistyvät. Lisää asukkaita muuttaa Saparomäelle, kun eläinsuoja valmistuu syksyllä 2019. ”Kanat muuttivat tänne Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Yksi kanoista on löytynyt metsästä ja kaksi kaupunkialueelta, eli ne olivat ihmisen hylkäämiä”, Saparomäen hallituksen puheenjohtaja Eveliina Lundqvist kertoo. Pitkään suunniteltu unelma

Eveliina Lundqvist ehti haaveilla eläinten turvakodista yli viisitoista vuotta, ennen kuin unelma alkoi käydä toteen. ”Ajatus Saparomäestä syntyi joskus 2000-luvun alussa, kun vierailin Englannissa paikallisessa tuotantoeläinten turvakodissa. Siellä tajusin, että haluan auttaa eläimiä konkreettisesti. Kasvissyöjäksi olin alkanut jo 15-vuotiaana kohdatessani sikalassa emakoita, jotka eivät pystyneet kääntymään edes ympäri. 17-vuotiaana menin mukaan eläinoikeustoimintaan ja ryhdyin vegaaniksi, Lundqvist kertoo. Ennen maalle muuttoa piti kuitenkin hoitaa opiskelut yliopistossa loppuun, käydä töissä ja säästää rahaa. Vuonna 2011 Lundqvistille avautui vielä mahdollisuus opiskella eläintenhoitajaksi. ”Olin kirjoittanut gradun kanojen lajityypillisestä käyttäytymisestä ja eläinsuojelulainsäädännöstä sekä opiskellut muutenkin paljon tuotantoeläinten oloja ja käyttäytymistä. Halusin kuitenkin oppia lisää eläimistä käytännön työssä ennen turvakodin perustamista.” Opiskelujen aikana Lundqvist pääsi

näkemään, millaista eläinten elämä suomalaisilla tiloilla on. Kokemukset navetoista, sikaloista ja broilerihalleista saivat hänet tarttumaan kynään ja kirjoittamaan. Syntyi Salainen päiväkirja eläintiloilta -kirja, jossa Lundqvist avasi eläintenpidon arkea Suomessa ennennäkemättömällä tavalla. Koti eläimille rakentuu talkoovoimin

Ajatus turvakodista oli itänyt pitkään, ja kun sopiva tila vihdoin vuonna 2018 löytyi Porvoosta, ryhdyttiin tuumasta toimeen. Lundqvist asuu Saparomäen tilalla yhdessä puolisonsa ja heidän lapsensa kanssa. Eläinten turvakoti Saparomäki ry perustettiin vuonna 2014. Tilaa rakennetaan pitkälti talkootyöllä. Esimerkiksi käytettynä ostettua kanalaa on kunnostettu talkoovoimin, eli siivottu entisten asukkaiden jälkiä lattiasta kattoon, korjattu pesiä, tehty tikapuita ja ikkunalautoja sekä laitettu sähköt kuntoon. ”Talkoolaiset ovat myös rakentaneet kanoille aitauksen ja kunnostaneet tilan rakennuksia. Projekti etenee talkoovoimin, ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita auttamaan.”

nopeasti sen lihakset kasvavat tai kuinka monta munaa se munii. Se saa olla juuri sellainen kuin se on. Saparomäen tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia ja kyseenalaistaa eläinten taloudellinen hyväksikäyttö.” Saparomäkeen on tulossa myös mielenkiintoinen taidenäyttely. Taiteilija Nelli Nio toteuttaa tilalle Suomeen syntyvän sian elinoloista kertovan realistisen näyttelyn. ”Näyttelyn tarkoitus on herättää vierailijoita pohtimaan suhdettaan eläimiin. Se koostuu aidon kokoisista sikaveistoksista, jotka ovat porsitushäkissä ja karsinoissa. Tilaan luodaan myös realistinen ääni- ja valomaailma, jotta kokemus olisi mahdollisimman autenttinen.” Saparomäki avautuu yleisölle vuonna 2020. Tilalle tulee myös vegaaninen kahvila. Haluatko vapaaehtoiseksi? Ota yhteyttä: info@saparomaki.fi

Avautuu yleisölle 2020

Saparomäen toiminnan lähtökohtana on tarjota koti pääasiassa entisille tuotantoeläimille, jotka muuten tapettaisiin. Turvakodissa eläimille taataan mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja arvokkaaseen loppuelämään. Yksi keskeisimmistä turvakodin toimintamuodoista on koulutus- ja tiedotustyö. ”Turvakoti tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tutustua muihin eläinlajeihin tuntevina ainutlaatuisina yksilöinä ja persoonina. Täällä eläimen arvoa ei mitata sillä, kuinka paljon se tuottaa maitoa, kuinka

Rooster, Hilda-Elviira ja Sylvesteri.

13


teksti elina valkama • kuvitus saara holappa • lainaukset vegaanihuoltajat-facebook–ryhmästä

Vegebuumi

kotona ja koulussa miten kasvissyönti näkyy koulujen kotitaloustunneilla, opetussuunnitelmassa ja kouluruokailussa? millaisia suosituksia lasten ja nuorten kasvissyönnistä on annettu viime vuosina?

P

arhaillaan menossa olevan vege-

buumin myötä vegaaniruokavaliosta ja kasvissyönnistä on alettu puhua yhä enemmän. Perheet ottavat osaa vegaanihaasteeseen ja uusien vegetuotteiden määrä jaksaa hämmästyttää kauppareissulla. Tämän on huomannut myös Viikin Normaalikoulussa pitkän työuran tehnyt kotitalousopettaja Terhi Hinkkanen. ”Kahdessakymmenessä vuodessa suhtautuminen on muuttunut paljon myönteisemmäksi. Nykyään kukaan ei kieltäydy syömästä kasvisruokaa, suhtaudu siihen kielteisesti tai nurise lihan puuttumisesta”, kertoo Hinkkanen ja haastattelussa mukana olevat kotitalousopetusharjoittelijat nyökyttelevät. Opetusharjoittelija Jenni Ankkuri kertoo käyneensä hyviä keskusteluja kasvissyönnistä. Eräässä opetusryhmässä oppilaita ihmetytti se, että aiemmin kasvisruuan saamiseksi koulussa on tarvittu lääkärintodistus. Tässä onneksi on tapahtunut monessa kunnassa iso muutos, ja nykyään on melko helppoa saada vegaanista ruokaa sekä päiväkodeissa että kouluissa. Tähän on vaikuttanut vegaanivanhempien oma aktiivisuus sekä asialle myönteiset poliitikot, jotka ovat edistäneet asiaa kaupungin- ja kunnanvaltuustoissa. Ruoka osana kestävää kehitystä

Toisaalta myös viralliset tahot ovat heränneet asiaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ravitsemussuosituksen mukaan liiallinen eläinproteiinin

saanti on yhteydessä aikuisiän diabetekseen ja ylipainoon. THL suositteleekin lapsiperheille kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä, ja vegaaniruokavalio on nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi. Myös Kuluttajaliiton ja useiden muiden järjestöjen Syö hyvää -kampanjassa tunnustetaan vegaaniruokavalion ravitsemuksellinen riittävyys lapsille ja nuorille. Hinkkanen kertoo, että kotitalouden opetussuunnitelmassa nostetaan esiin kestävä kehitys ja vastuullinen kuluttajuus. Lisäksi opettajalla on iso rooli, ja hän voi omien ja koulun arvojen mukaan painottaa erilaisia teemoja ja ottaa esiin ajankohtaisia asioita. ”Yläkouluikäisillä ja lukiolaisilla on havaittavissa tällä hetkellä suurta ilmastoahdistusta, ja lähes kaikki kotitalouden oppisisällöt sopivat sen lievittämiseen. Opettajana tehtäväni on tarjota tietoa eri vaihtoehdoista, kannustaa vastuulliseen kuluttamiseen ja tuoda esille sitä, että omilla valinnoilla, kuten ruokavaliolla, voi vaikuttaa asioihin”, Hinkkanen kertoo. Opetusharjoittelija Priska Tokola on samoilla linjoilla ja kertoo, että opettajan tärkein tehtävä on herättää ajatuksia ja kertoa ikätasoisesti omien valintojen vaikutuksesta. ”Ei voi suoraan sanoa, ettei lihaa saa syödä, mutta voi antaa faktatietoja ruuantuotannosta ja esimerkiksi ruuan ilmastovaikutuksista, jolloin nuoret pääsevät itse pohtimaan asiaa”, Tokola kertoo. Terhi Hinkkanen vakuuttaa, että kotitaloustunti on turvallinen paikka puhua vaikeistakin teemoista. Hän

15


”Tyttäreni ollut vegaani nyt reilun

vuoden, sitä ennen lähes koko elämänsä lakto-ovo. En koe vegaaniutta sillä tavalla haastavaksi kuin omassa nuoruudessani, tuotevalikoimaa ja asiallista tietoa on paljon enemmän tarjolla kuin 90-luvulla.” (Äiti, 15-vuotias tytär, kaksi teini-ikäistä poikaa, Kuopio)

pitää tärkeänä kertoa nuorille ruuantuotannosta totuudenmukaisesti ja eri katsantokantoja esiin nostaen. ”Elintarvikejaksolla perehdyimme muun muassa broilerien kasvatukseen, ja ymmärrettävästi se herätti paljon keskustelua nuorten keskuudessa.” Hinkkanen tuo esille myös sen, että monet hänen oppilaistaan ovat ”ruokasivistyneitä” ja arvostavat muiden valintoja sekä ovat kiinnostuneita niin ruuan alkuperästä kuin uusien ruokien kokeilustakin. Joka viides nuori jättänyt lihan

Nuorten kiinnostus kasvissyöntiin näkyy vahvasti myös viime syksynä Tilastokeskuksen julkaisemassa kulutustutkimuksessa. Siinä todettiin, että lihansyönnistä luopuneiden talouksien määrä on kasvussa ja suurin muutos vuosien 2012 ja 2016 välillä on tapahtunut 17–24-vuotiaiden ikäluokassa. Heistä jo lähes joka viides (17,7 %) ei valitse enää ostoskoriinsa lihaa, kun vielä vuonna 2012 osuus oli 9,2 prosenttia. Vielä ko-

16

tona asuvien teinien ”vegebuumi” taas saattaa olla yksi syy siihen, että myös 55–64-vuotiaiden lihattomien kotitalouksien määrä on lisääntynyt. Hinkkanen korostaa, että kotitaloustunneilla ja koulussa on tärkeää kunnioittaa oppilaiden eettistä vakaumusta. ”Jos tehdään liharuokaa, niin on aina mahdollista tehdä kasvisvaihtoehto, jonka saa valita kuka vain. Pyrin suunnittelemaan myös sellaisia tunteja, joissa kaikki kokkaavat kasvisruokaa, esimerkiksi tutustuvat erilaisiin kasviproteiinin lähteisiin. Pidän myös huolta siitä, että luokan jääkaapista löytyy aina kaurakermaa ja muita vegaanisia vaihtoehtoja.” Kotitaloustunti on myös hyvä paikka tutustua veganismiin. ”Opettajana voin antaa lisätietoja sekä auttaa monipuolisen ruokavalion koostamisessa. Tunneilla voi tutustua korvaaviin tuotteisiin, niin osaa sitten etsiä niitä itse kaupasta”, kertoo Hinkkanen.


Kokeilunhalu auttaa kasvisten lisäämisessä

Opetusharjoittelijat kertovat, että he ovat innostaneet oppilaita kasvisruokakokeiluihin. Karita Koskelainen muistelee lämmöllä tuntia, jossa vannoutuneimmatkin pekoninsyöjät kokkasivat innoissaan härkistä ja nyhtökauraa. Jenni Ankkuri on käyttänyt hyväkseen satokausikalenteria ja saanut oppilaat maistelemaan uusia makuja. Priska Tokola taas kertoo, että vegaaniruuat ovat saaneet oppilailta hyvää palautetta. ”Erityisesti vegaaniset muffinssit olivat niin hyviä, että niitä voisi leipoa ihan muutenkin”, Tokola kehaisee.

Koskelainen valmistelee gradua lapsiperheiden lihansyönnin vähentämisestä ja on havainnut, että lapsille kasvisten lisääminen lautaselle ei ole lainkaan niin vaikeaa kuin isille. ”Tämä ei sinänsä yllättänyt, sillä nykynuoret ovat kokeilunhaluisia ja tiedostavia, eikä kukaan ole tunneillani nurissut, jos olemme koko porukalla laittaneet kasvisruokaa. Moni on innostunut lisäämään kasvissyöntiä myös koulun ulkopuolella.”

”Meillä tytär aloitti

vegaaniruokavalion 12-vuotiaana ja minä äitinä aloitin sitten myös. Isovelikin innostui vähän myöhemmin, eli lopulta koko meidän perhe!” (Äiti, 16- ja 18-vuotiaat lapset, Imatra)

”Meillälakto-ovo, syödään kotona vegaanista ruokaa. Teini-ikäinen tyttäreni on ollut syntymästään mutta nykyään siirtynyt vegaaniksi, koska haluaa vaikuttaa niin ilmastonmuutokseen kuin eläinten kohteluun. Kuopus on ollut vegaani jo syntymästään. Esikoisen kanssa jouduin ramppaamaan ravitsemusterapeutilla neuvolan käskystä, nyt kuopuksen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia; itse asiassa yli 50-vuotias neuvolantäti kertoi itsekin ryhtyneensä vegaaniksi!” (Uusioperhe, 2 vanhempaa, 13- ja 5-vuotiaat lapset, Helsinki)

17


Ylärivi: Santeri Pienimäki, Jussi Keskinen, Niina Lätti, Sami Säynevirta, Senni Puustinen, Johanna Hiekkala. Alarivi: Martta Kinnunen, Erja Laakkonen, Pauliina Klemola, Jenna Aarnio. Kuvasta puuttuu Salla Tuomivaara.

Animalialle uusi puheenjohtaja teksti & kuva taija rinne

animalian uusi hallitus valittiin maaliskuun lopulla. samalla järjestön puheenjohtaja vaihtui ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen, kun animalian johtoon nousi polvijärveläinen filosofian maisteri ja kasvatustieteen tohtori erja laakkonen.

E

rja laakkonen on ollut

mukana eläinsuojelutoiminnassa jo pitkään. Hän kyseenalaisti jo lapsena monia eläimiin liittyviä käytäntöjä. ”En voinut käsittää, miksi koppiin lyhyellä riimulla kytkettyä koiraa säälittiin, mutta lehmien parressa pitäminen oli normaalia. Koin, että eläimiä kohdeltiin jopa julmasti. Jo teini-ikäisenä ryhdyin jonkinasteiseksi kasvissyöjäksi, ja kun 1990-luvun lopulla pääsin internetiin, minulle valkeni, että tavoittelemallani elämäntavalla on nimi: veganismi. Ryhdyin siis vegaaniksi parikymmentä vuotta sitten. Vaikka ryhdyinkin vegaaniksi eläinten vuoksi, nykyisin olen vegaani myös ympäristön ja oman terveytenikin vuoksi”, Laakkonen kertoo.

Animalialla tärkeä viesti kansanedustajille

Animalian uusi hallitus vaatii, että juuri valittu eduskunta ottaa eläinkysymykset huomattavasti vakavammin kuin edellinen. Uusilla kansanedustajilla on paljon eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita käsiteltävänään. Esimerkiksi kaatunut eläinsuojelulaki on avattava uudelleen. ”Seuraavalla eduskunnalla on nyt tärkeä tehtävä saattaa työ loppuun niin, että lakiin saadaan asiantuntijoiden esittämät hyvinvointiparannukset eläimille. Lakiin pitää kirjata esimerkiksi parsinavetta- ja emakkohäkkikielto, lisäksi turkistarhaus tulee kieltää”, Laakkonen sanoo. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin tradenomi Jussi Keskinen Helsingistä, yhteisöpedagogi ja medianomi

Martta Kinnunen Helsingistä ja filosofian maisteri Santeri Pienimäki Helsingistä. Animalian entinen puheenjohtaja, maatalous­insinööri Sami Säynevirta valittiin järjestön varapuheenjohtajaksi. Hallituksessa jatkavat myös valtiotieteiden maisteri Jenna Aarnio Turusta, merkonomi Johanna Hiekkala Helsingistä, filosofian maisteri Pauliina Klemola Kouvolasta, filosofian maisteri Niina Lätti Helsingistä, medianomi Senni Puustinen Helsingistä ja yhteiskuntatieteiden tohtori Salla Tuomivaara Helsingistä.


teksti laura uotila • kuva iiris rautiainen & teppo lahti

Eläinmyönteisille puolueille lisäpaikkoja eduskuntaan – myös Animalian Mai Kivelä valittiin uusi eläinlaki on juuri valitun eduskunnan loppuunsaatettavana. toivoa luo useiden eläinasiaa ajavien edustajien pääseminen eduskuntaan.

H

yvä tulos vaaleissa oli

se, että eläinmyönteisimmät puolueet saivat runsaasti lisäpaikkoja. Animalia aikoo panostaa kevään ajan hallitusneuvotteluihin, jotta eläinten ääni kuuluu myös siellä. Animalian tavoitteena on saada hallitusohjelmaan kirjaukset turkistarhaus- ja tuotantoeläinten häkkikasvatuskiellosta. Myös eläinsuojelupoliisin toimintamalli tulee ottaa käyttöön ympäri Suomen ja eläinasiavaltuutetun virka palauttaa. Erityinen ilonaihe eläinten asioiden edistämisen kannalta on se, että Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä valittiin uudeksi kansanedustajaksi. Kivelä oli ehdolla Helsingin vaalipiirissä vasemmistoliitosta. “Vaalituloksessa näkyi se, minkä olemme järjestönä nostaneet esille jo pitkään. Ihmiset haluavat eläimille parempaa. Eläinten aseman edistäminen on tärkeä poliittinen teema ja nyt sen tulisi

näkyä yhä paremmin myös eduskunnan työssä“, Kivelä sanoo. Eläinpoliittinen vaalikone kiinnosti

Eduskuntavaalien alla Animalia piti eläinasiaa näkyvillä muun muassa eläinpoliittisen vaalikoneen ja eläinasiaan keskittyneiden vaalipaneelien kautta. Vaalikone toteutettiin yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa. Koneeseen kävi vastaamassa 667 ehdokasta, mikä kertoo aiheen tärkeydestä ja kiinnostavuudesta. Ennen vaalipäivää konetta oli käynyt tutkimassa lähes 35 000 äänestäjää. Vaalikoneessa tiedusteltiin ehdokkaiden mielipiteitä 12 erilaiseen eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyvään kysymykseen. Vankkaa kannatusta sai muun muassa tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltäminen, sillä 95 % vastanneista ehdokkaista halusi niiden kieltoa.

Turkistarhauksen kieltoa kannatti 82 % ehdokkaista. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tulee nyt eduskunnan käsittelyyn uudelleen, ja se on vietävä loppuun kunnianhimoisin tavoittein. Animalia tulee jatkamaan aktiivista lobbaustyötä, jotta eläinlakia ei hyväksytä suoraan aiemman valmistelun pohjalta, vaan se avataan uudelleen tarkasteluun ja siihen tehdään useita merkittäviä eläinten hyvinvointia parantavia kirjauksia.

Animalia ja SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto luovuttivat 139 000 nimeä keränneen Eläinlaki-vetoomuksen eduskunnalle viime syksynä. Kuvassa SEYn Kati Pulli, Animalian Annu Piensoho, Veikka Lahtinen ja Mai Kivelä.

19


Suurpedot pärjäävät Virossa teksti & kuvat riku cajander

suuret petonisäkkäät ovat tärkeä osa luontoamme ja sen hyvinvointia. ne pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta ja ovat keskeinen osa menestyvää luonnonsuojelua.

M

eillä Suomessa sudet, karhut ja ilvekset ovat

osittain huvimetsästyksen kohteita. Luonnonvarakeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö myöntävät petoeläimiä varten vuosittain useita satoja tappolupia ilman vankkoja ja läpinäkyviä perusteita. Ehkä yllättäen tilanne eteläisessä naapurimaassamme on toinen. Virossa susien, karhujen ja ilvesten asema ja runsaus ovat paljon paremmalla tolalla kuin Suomessa. Siellä myös eläinsuojelijat ovat heräämässä suurpetojen puolustamiseen ja niiden yhteiskunnallisen arvon korostamiseen.

Suurpedot kertovat ekosysteemin hyvinvoinnista

Mattias Turovski on aktiivinen jäsen virolaisessa eläinsuojelujärjestö Loomuksessa. Hänen mielestään eläinsuojelussa pitäisi keskustella enemmän suurpedoista. “Siihen on monia syitä. Mitä enemmän susia häiritään metsästyksellä, sitä huonommin saavutetaan tulosta susikantojen hoidossa, suojelussa ja niiden aiheuttamien kotieläinvahinkojen rajoittamisessa”, Turovski kertoo. Susien, karhujen ja ilvesten olemassaolo heijastelee Turovskin mukaan ekosysteemin hyvinvointia. Ne rajoittavat saaliseläi-


miensä sairauksien leviämistä, pitävät niiden kannat kurissa ja terveempinä sekä vähentävät niiden tekemiä vahinkoja viljelyksille ja puiden taimistoille. Virossa esiintyy jonkin verran suurpetojen salametsästystä, kuten Suomessakin. Siellä se pyritään saamaan nyt rangaistavaksi. Nykyisin salametsästyksestä saa vain sakkotuomion. Sama tilanne on Suomessa. “Metsästysorganisaatiot levittävät kyllä täällä sanomaa, että etenkin sudet ovat tuhoeläimiä, ja lobbaavat sen mukaan hallitusta antamaan suurempia sudentappokiintiöitä. Lisäksi luodaan asennetta, että sudet ovat vaarallisia ja voivat syödä lapsia, ja tämä menee edelleen läpi syrjäisemmällä maaseudulla. Tosiasiassa peurat ja hirvet, mehiläiset ja käärmeet aiheuttavat loukkaantumisia ja kuolemia, ja koirat purevat, mutta eivät sudet. Asiat on pantava oikeaan perspektiiviin”, Turovski sanoo.

Virolaiset eläinaktiivit Laura Kiiroja ja Mattias Turovski tekevät töitä suurpetojen hyväksi.

Suurpetoja Virossa enemmän

Planeettamme ei ole vain ihmisen

Virossa on voimassa maan ympäristöviraston virallinen kannanhoitotavoite sudelle. Susien sopivaksi määräksi on asetettu 150– 200 yksilöä, samaa tasoa kuin Suomessa on nyt. Tämä merkitsee kuitenkin sitä, että Virossa sallitaan seitsemän kertaa suurempi susitiheys kuin meillä, koska maan pinta-ala on vain seitsemäsosa Suomen pinta-alasta. Myös karhujen kohdalla tilanne on sama. Virossa metsästykseen ja kannan kokoon suhteutettuna siellä saa elää pari kertaa enemmän karhuja kuin meillä. “Ilveksien määrä pieneni meillä viisi vuotta sitten kapisairauden, lupa- ja salametsästyksen sekä tärkeän saaliseläimen, metsäkauriin, vähenemisen seurauksena. Tämän johdosta ilves on ollut meillä kokonaan rauhoitettu vuodesta 2016 lähtien ja rauhoitus jatkuu vielä ainakin tämän vuoden. Nyt meillä on näitä upeita metsäkissoja jo parisataa, ja lajin tavoitekannaksi on asetettu 700 yksilöä.” Suomessa ilveksiä on reilusti toista tuhatta, mutta pinta-alaa kohden Virossa tullaan sallimaan tupsukorvia ainakin 3–4 kertaa enemmän kuin meillä.

Tallinnalainen Laura Kiiroja on työskennellyt seitsemän vuotta susien ja muiden villieläinten parissa. Hän on parhaillaan Kanadassa tekemässä väitöskirjaa susista. Hän on erittäin tyytyväinen siihen, että susi valittiin vuonna 2018 viralliseksi Viron kansalliseläimeksi. “Olen ollut runsaasti susien kanssa tekemisessä ja huomannut, että ne ovat tavallaan enemmän ihmisen kaltaisia kuin vaikkapa simpanssit. En tiedä mitään muita lajeja, missä isät paneutuisivat niin paljon jälkeläisten kasvatukseen kuin sudet”, Kiiroja kertoo. Miten sitten ymmärtäisimme antaa susille, karhuille ja ilveksille enemmän elämisen oikeuksia? “Nyt vielä kulttuurinen ja historiallinen vaikutus painaa. Etenkin suden leimaaminen saduissa, kristinuskossa ja arjessakin pahaksi, vastakkaiseksi eläimeksi kanssamme. Susien säilyminen riippuu ihmisen sietokyvystä. On alettava suurpetojen kanssa yhteistyöhön luontomme hyväksi. Paras tapa tähän on kasvatus. Lapset oppivat nopeammin ja helpommin, vailla ennakkoasenteita.”

21


€SINÄ + NÄMÄ KIRJAT = € 2190

2690

(norm. 25.00)

24

24

90

90

Ville Hytönen & Mira Mallius BEPPE JA MAUSTEYLLÄTYS

(norm. 32.00)

Ari Turunen MULKEROT

PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA

(norm. 29.00)

(norm. 29.00)

Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi (toim.)

Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.)

SANKARITARINOITA POJILLE (JA KAIKILLE MUILLE)

SANKARITARINOITA TYTÖILLE (JA KAIKILLE MUILLE) Äänikirja

2690

1690

(norm. 29.00)

NÄMÄ HINNAT VOIMASSA OSOITTEESSA INTOKUSTANNUS.FI. KANTA-ASIAKKAILLE 20% ALENNUS. KIRJOJA SAATAVANA MYÖS KIRJAKAUPOISTA JA MARKETEISTA.

Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA

(norm. 19.00)

Marja Pulkkinen VIHREIDEN VASTAHISTORIA

Sissijärjestö Farcin riveissä taistellut Juleny selailee Maailman Kuvalehteä Pueblo Nuevon kylässä Kolumbiassa.

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti 4 nroa

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

20€


Kirjavinkit

kaunista ruokaa Marita Eriksson: Ruokaan rakastunut. Fitra 2019. 174 s. ruokaan rakastunut on täynnä terveellisiä ja värikkäitä reseptejä. Puurot, smoothiet ja kulhot ovat pääosassa ja herkut enimmäkseen raakoja, mutta kirja tarjoaa inspiraatiota myös terveysherkkuja vieroksuville. Ohjeet ovat yksinkertaisia ja onnistuvat aloittelijaltakin. Testasin hauskaa ja erittäin helppoa porkkanakakkupuuroa, joka maistui hyvin myös 1-vuotiaalle kanssaruokailijalle. Seuraavaksi aion kokeilla tofuraneja ja vegaanin ”tonnikala”-toastia, jonka kalamainen täyte valmistetaan kikherneistä. Kirja on kaunis. Visuaalisuuteen on panostettu ja monet annoksista on esimerkiksi koristeltu kukilla. Tyyli on tuttu Marita Erikssonin Instagram-tililtä @­myblissktch, joka on täynnä pastellisävyisiä juomia ja koristeellisia ruokia. Kirjan reseptit ovat vegaanisia ja gluteenittomia. senni puustinen

eläinten kielestä Eva Meijer: Mistä valaat laulavat? Art House 2018. 214 s. puhuttua kieltä on pitkään pidetty ihmisten ainutlaatuisena kykynä. Kielen käsitteen ei kuitenkaan tulisi antaa rajoittua vain äänteelliseen kieleen, vaan se tulisi nähdä laajempana kommunikointina, josta osa on sellaista, jota emme ihmisinä voi juuri edes ymmärtää. Eläintutkimus on raottanut näitä portteja jo jonkin verran, mutta todennäköisesti tiedämme silti vain pintaraapaisun verran eri eläinlajien kielistä ja kommunikoinnista. Mistä valaat laulavat? on tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuva kirja, joka avaa mielenkiintoisella ja monipuolisella tavalla eläinten kielellistä maailmaa. Kirjan loppuosassa pohditaan myös mm. moraalia ja empatiaa ja niiden esiintymistä eläinkunnassa. Kirja antaa uutta tietoa todennäköisesti jokaiselle lukijalle, sillä kattavaa suomenkielistä kirjallisuutta on aiheesta vielä hyvin vähän.

25 € sis. alv. 10 %

eläinkokeet suomessa Toim. Paula Hirsjärvi, Marianna Norring ja Laura Uotila. Into 2019. 234 s. eläinkokeet herättävät monissa vahvoja tunteita. Silti niitä sekä puolustetaan että vastustetaan usein hyvin vähäisin tiedoin, sillä ala on vielä muitakin eläimiä hyväksi käyttäviä aloja tarkemmin piilotettu suuren yleisön katseelta ja tietoisuudesta. Siksi Eläinkokeet Suomessa on tervetullut julkaisu ja toimii silmien avaajana toivottavasti monelle, joka ei ole aihetta ennen tullut edes miettineeksi. Kirja tarkastelee eläinkokeita monipuolisesti eri näkökulmista, ja oman osansa huomiosta saavat muiden muassa eläinkokeita rajoittava lainsäädäntö, eettiset näkökohdat, eläinkokeiden vaihtoehdot ja lääketeollisuuden taloudelliset intressit. Tärkeintä kuitenkin on, että kirjassa käsitellään eläinkokeita myös niissä käytettyjen eläinten näkökulmasta – niin hyvin kuin se ylipäänsä on ihmiselle mahdollista. Useiden kirjoittajien mukanaolo tekee tekstistä vaihtelevaa. Artikkeleiden tyyli varioi puisevan kuivakasta melko värikkääseenkin ilmaisuun. Toistoa on jonkin verran, muttei niin paljon, että se häiritsisi siinäkään tapauksessa, että kirjan lukee yhdeltä istumalta. Vaikka aiheen syvällisempikin käsittely olisi mahdollista ja toivottavaa, kaiken kaikkiaan Eläinkokeet Suomessa täyttää ison tietovajeen. Kirjan lukijoilla on paljon entistä paremmat valmiudet käydä keskustelua eläinkokeista ja niiden oikeutuksesta, olivat he sitten kummalla puolella pöytää tahansa. pauliina klemola Eläinkokeet Suomessa -teos avaa keskustelun eläinkokeista nykyajan Suomessa. Millaisiin kokeisiin eläimiä käytetään, miten ne eläimiin vaikuttavat ja olisiko käytännöille vaihtoehtoja? Lue ja vaikutu! Tilaukset: animalia@animalia.fi

laura uotila

23


Eläimet saivat oman poliisin teksti hannele ahponen • kuvat adobe stock


Helsingissä useimmat eläinsuojelurikkomukset liittyvät lemmikkieläimiin. Kuva on kuvituskuva.

helsingin poliisiin perustettiin suomen ensimmäinen eläimiin liittyviin rikoksiin erikoistunut tutkintaryhmä lokakuussa 2018. ryhmä on edesauttanut jo useiden eläinsuojelutapausten ratkaisemista.

e l ä i n s u o j e l u r i ko s t e n määrä on pitkään ollut kas-

vussa, mikä johtuu ainakin osin siitä, että ihmisen hoidossa olevia eläimiä on yhä enemmän. Tarve eläinsuojelurikoksiin erikoistuneelle ryhmälle oli Helsingissäkin ilmeinen, ja saimme sen perustamiseen esimerkkiä muun muassa Ruotsin poliisilta”, sanoo rikoskomisario Anne Hietala, joka toimii ryhmän tutkinnanjohtajana. Eläimiin liittyviä rikosilmoituksia on tullut jo yli sata ryhmän ensimmäisten viiden toimintakuukauden aikana. Vihjeitä tulee jatkuvasti niin yksityishenkilöiltä, järjestöiltä kuin valvontaeläinlääkäreidenkin kautta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkijat ovat osa kuuden hengen yleisvaarallisten rikosten tutkintaryhmää, jonka kaksi jäsentä keskittyy pelkästään eläinsuojelurikoksiin. Muut ryhmän jäsenet auttavat heitä tarvittaessa. Lemmikkieläimiin kohdistuvat rikokset työllistävät

”Tyypilliset eläinsuojelurikkomukset liittyvät Helsingissä lemmikkieläimiin, erityisesti koiriin. Meille ilmoitetaan koirista, jotka ovat aiheuttaneet sivullisille haittaa, kun eläintä pidetään vapaana paikoissa, joissa se ei ole sallittua, tai niitä käytetään jopa uhkailun välineenä”, Hietala kertoo. Lemmikkieläimiin liittyy myös laajamittaista kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Esimerkiksi pentutehtailu ja laiton pentujen maahantuonti on vaatinut uudelta ryhmältä tutkimustoimintaa myös verkkomaailmassa. ”Julkisuudessa on ollut esillä jo aiemmin tutkittu rikoskokonaisuus, jossa Suo-

meen tuotiin jopa 490 koiranpentua, joiden maahantuonnin vaatimukset eivät täyttyneet. Valitettavasti ihmisiä huijataan ostamaan ulkomailta tuotuja pentuja tavallista halvemmalla. Eläimet joutuvat näissä tapauksissa kärsimään eniten. Ne erotetaan liian aikaisin emosta, ja ne joutuvat elämään ala-arvoisissa olosuhteissa. Lisäksi eläintautien leviämisen riski kas-

”Eläimiin liittyviä rikosilmoituksia on tullut jo yli sata ryhmän ensimmäisten viiden toimintakuukauden aikana.”

Kun eläinlääkäri saa vihjeen eläimen huonosta kohtelusta, hän kutsuu usein tarkastuskäynnille mukaan poliisin. Jos todetaan, että kyseessä on rikos, voi poliisi välittömästi aloittaa tutkinnan. Eläinsuojelupoliisin toiminta on tehostanut rikosten selvittämistä ja nopeuttanut huonoissa oloissa olevien eläinten pois ottamista. Poliisin mukanaolo tarkastuskäynneillä turvaa myös eläinlääkärin työtä. Usein eläinsuojelurikoksiin saattaa liittyä eläimen omistajan sosiaalisia ongelmia, kuten päihteiden käyttöä tai väkivaltaista käyttäytymistä. ”Yhtään ryhmämme tutkimaa juttua ei ole vielä ehtinyt käräjäkäsittelyyn asti, mutta olemme jo saaneet eläimiä pois vaikeista oloista. Eläinsuojelurikosten tutkinta-ajat ovat lyhentyneet ja eläimiin kohdistuvat rikokset saaneet merkittävämmän aseman tutkittavien juttujen joukossa.” Valtakunnalliselle eläinsuojelupoliisille kysyntää

vaa, kun rokottamattomia lemmikkieläimiä tuodaan maahan väärennetyillä rokotustodistuksilla.” Helsingin eläinsuojelupoliisin tavoitteena on tehdä tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan entistä tehokkaammin yhteistyötä muiden Euroopan maiden poliisien kanssa kansainvälisen eläinsuojelurikollisuuden torjunnassa. Eläinsuojelupoliisin toimialaan kuuluvat myös lisäksi eläinten kuljetuksiin liittyvät asiat ja metsästysrikokset. Poliisin ja eläinlääkärin yhteistyö nopeuttaa tutkintaa

Helsingin eläinsuojelupoliisi tekee tiivistä yhteistyötä valvontaeläinlääkärin kanssa.

Helsingin eläinsuojelupoliisin kaltaisille yksiköille olisi tarvetta koko maassa. Maaseutuvaltaisilla alueilla eläinsuojelun haasteet liittyvät usein tuotantoeläintiloihin. Tällöin tutkintaan tulee mukaan uusia elementtejä, sillä kyse on lähes aina myös elinkeinotoiminnasta. ”Kyllähän Helsingissäkin olisi tarvetta laajentaa ryhmän toimintaa, sillä töitä riittäisi useammalle kuin kahdelle tutkijalle. Tässä resurssitilanteessa se vain ei taida olla mahdollista. Eläinsuojelulainsäädännöllä ei ole merkitystä, jos valvonta ei ole kunnossa. Toivon, että kasvava tietoisuus eläinten hyvinvoinnista lisäisi myös ihmisten omaa vastuuta. Jos ottaa eläimen, siitä tulee huolehtia asianmukaisesti.”

25


Animalia testaa

teksti annu piensoho • kuvat valmistajat

Vegaaniset jäätelöuutuudet

vegaanin jäätelökesästä tulee mahtava! suuntaa siis katseesi markettien pakastealtaisiin, joista löydät vegaanisia jäätelövaihtoehtoja joka makuun. tähän lehteen mahtui neljä uutuutta, mutta voit lukea kattavamman, peräti 13 jäätelöä sisältävän, testauksen tulokset osoitteessa animaliamedia.fi.

i­ t es t a ta j t i o v

jymy paahdettu pistaasi

aino kaurajäätelö omenahyve

ben & jerry’s non dairy coconutterly caramel’d

3 kaverin paahdettu manteli & toscakastike

Hinta

5,99 € / 500 ml (11,98 € / l)

5,29 € / 850 ml (6,22 € / l)

7,59 € / 500 ml (15,18 € / l)

6,19 € / 500 ml (12,38 € / l)

Valmistaja

Suomisen Maito Oy

Froneri Finland Oy

Unilever Finland Oy

Kolmen kaverin jäätelö Oy

Valmistusmaa

Suomi

Suomi

Alankomaat

Suomi

Arvio

Pisteet

26

”Ihanan suolainen pistaasin maku.” ”Paljon pistaasia, täyteläinen, pehmeä. Ei kuitenkaan liian raskas.” ”Paahteinen, tosi herkullinen.” ”Tyydyttää sekä makean että suolaisen himon.” ”Koostumus melko yksitoikkoinen ja ohut. Väri vähän tylsä.”

”Ihana kardemumman maku. Yllättävän voimakas mausteisuus.” ”Piristävä maku, jouluinen. Kuin omenapiirakkaa jätskillä söisi!” ”Omenaa vähäisesti, kastiketta voisi olla enemmän.” ”Kuin söisi kermavaahtoa.” ”Tyylikäs ulkonäkö, kehtaa tarjota vieraille.”

”Kookos maistuu, muttei liikaa. Vähän yllätyksetön.” ”Monipuolinen rakenne. Keksinpalat ja kinuski ovat parhaita.” ”Takuu lohtujäätelö!” ”Herranjestas, miten herkullista!” ”Herkullisen näköinen. Supermakea, yksi lusikallinen riittää.”

”Toffeemainen maku, aika mieto.” ”Pähkinäinen. Rouskuvat mantelipalat hyviä.” ”Hieman vetinen pohjamaku, mutta paahdetut mantelit maistuvat kivasti.” ”Suolainen manteli on parasta tässä. Sitä saisi olla enemmän.” ”Rakenne hyvä ja pehmeä. Väri on erikoinen.”


teksti ERJA LAAKKONEN • kuva EERO MARILA

anima l laine ian

Akateemista aktivismia jenna aarnion jatkokausi animalian hallituksessa varmistui vuosikokouksessa. hän on juuri saanut päätökseen gradu-urakkansa turun yliopiston filosofian laitoksella.

Turussa on paljon toimintaa. Mitä olette tehneet viime aikoina?

Olemme kampanjoineet Kalarakas-teemalla. Järjestimme Turun silakkamarkkinoiden aikaan vastatapahtuman, jossa jaoimme soppatykillisen merellistä nyhtökaurakeittoa. Myös luku- ja kuuntelupiiri ovat keränneet osallistujia, samoin rennot Vegeterde-tapahtumat. Kuinka tulit mukaan Animalian toimintaan?

Kiinnostuin eläinten oikeuksista teiniiässä ja ryhdyin kasvissyöjäksi. Eläinjärjestön toimintaan lähdin mukaan vasta myöhemmin, kun kiinnostuin opinnoissani eläinetiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Opinnot ja vapaa-ajan järjestötoiminta alkoivat ruokkia toisiaan; halusin

sekä lisätä omaa tietämystäni että tehdä jotain konkreettista eläinten puolesta. Akateemiset opinnot ja eläinten asian ajaminen liittyvät siis toisiinsa?

Kyllä. Päätin myös tehdä opinnäytteeni aiheesta, joka tukee eläimiä koskevaa yhteiskunnallista muutosta. Akateeminen aktivismi ja järjestöaktivismi ovat molemmat väyliä vaikuttaa epäoikeudenmukaisuuteen. Olet juuri saanut valmiiksi gradusi, joka käsittelee eläinten kärsimystä. Miksi tämä aihe?

Eläinten kärsimys on aiheena erityinen, sillä eläinten hyväksikäyttöä ja siitä aiheutuvaa kärsimystä leimaa institutionalisoitu ja yhteiskunnallisesti hyväksytty

luonne. Tästä syystä eläinten kärsimyksen moraalista merkitystä usein vähätelläänkin. Mikä on työsi keskeinen lopputulos?

Moraalinen huoli tulee ulottaa kaikkiin olentoihin, jotka voivat kokea olemassaolonsa jotenkin ja siten kokea myös kärsimystä. Tähän joukkoon lukeutuvat hyvin monet eläimet. Eläinten kärsimyksen sivuuttamista ei voi pitää perusteltuna, ja eläimiä koskevan tutkimustiedon ja eläinteollisuuden välillä onkin ilmeinen ristiriita. Jos ottaisimme vakavasti eläinten kärsimyksen, sillä olisi paljon konkreettisia seurauksia myös luonnonvaraisten eläinten kokeman kärsimyksen kannalta. Näiden kysymysten pohdintaa olisi mielenkiintoista jatkaa väitöskirjassa. 27


Vegepalsta

reseptit & kuvat aino sihtola / vegaanin ruokavuosi

tejä m resep osi.co Lisää okavu u r n i n vegaa

Kello viiden tee

leikkimökissä

kesällä on ihana ruokailla ulkona koko perheen ja isommankin porukan voimin. pöydän voi kattaa vaikka omaan pihaan, mökille, parvekkeelle tai puistoon. hauskimmat juhlat taitavat olla leikkimökissä, jossa vietetään lasten omia teekutsuja herkkuleivoksia ja kolmioleipiä maistellen. isompaan nälkään tehdään yhden kattilan vihannespastaa ja couscous-salaattia.


Vegepalsta Raikas couscous-salaatti 8-10 annosta

Mansikka-kaurapala kolmioleivät 8 suupalaa 1 pkt Yosa-kaurapalaa rypsiöljyä 4 siivua paahtoleipää vegaanista margariinia 6 suurta mansikkaa tarjoiluun kurkkua ja herneitä sekä cocktail-tikkuja

4 dl couscousia 5 ½ dl vettä 1 kasvisliemikuutio suolaa, mustapippuria 4 rkl sitruunan mehua 1 rkl omenaviinietikkaa 500 g erivärisiä tomaatteja 2 avomaan kurkkua 1 kevätsipuli 2 avokadoa 6 aurinkokuivattua tomaattia + 3 rkl purkin öljyä 1 tlk (380 g) vihreitä linssejä 3 rkl silputtua korianteria/persiljaa

1

Mittaa couscous suureen kulhoon. Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää kasvisliemikuutio ja kaada ryynien päälle. Peitä ja anna turvota n. 8 minuuttia.

1

2

2

3

Viipaloi kaurapala n. 0,5 cm siivuiksi ja paista rypsiöljyssä. Voitele paahtoleivät margariinilla ja asettele kaurapalaviipaleet kahden leivän päälle. Viipaloi mansikat ja lado kaurapalaviipaleiden päälle. Aseta toiset leipäviipaleet kansiksi ja leikkaa kumpikin leipä nurkasta nurkkaan ristiin. Seivästä cocktail-tikuilla ja koristele.

Sekoita couscous haarukkaa apuna käyttäen. Lisää mausteet, sitruunamehu ja omenaviinietikka. Pese ja pilko loput vihannekset ja lisää joukkoon. Hienonna aurinkokuivattu tomaatti ja lisää salaattiin. Mittaa mukaan n. 3 rkl purkin öljyä. Lisää valutetut linssit ja halutessasi silputtua korianteria tai persiljaa.

Yhden kattilan pikainen vihannespasta 6 annosta 1 sipuli 1 kesäkurpitsa ½ parsakaalin kukinto 2 porkkanaa 2 rkl rypsiöljyä 1 ½ rkl punaista currytahnaa 7 dl pastaa 500 g tomaattimurskaa 4 dl kookosmaitoa sitruunamehua, suolaa, mustapippuria 1 tlk (380 g) kikherneitä (valinnainen)

1 2

Käsittele ja pilko vihannekset.

Kuumenna rypsiöljy kattilassa ja lisää currytahna. Kuullota sipuli ja lisää loput kasvikset. Paista kasviksia noin 15 minuuttia välillä sekoitellen.

3

Lisää pasta, kookosmaito ja tomaattimurska. Hauduta pasta kypsäksi kannen alla välillä sekoitellen.

4

Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Jos haluat pastasta täyttävämmän, lisää joukkoon kikherneitä.

Kohmeiset herkkuleivokset 8 suupalaa 1 viipaleina pakastettu banaani 1 dl pakastemarjoja ½ dl vispautuvaa kaurakermaa 1 tl vaniljasokeria Tarjoiluun 8 vegaanista keksiä, ja koristeluun 1 dl tuoreita marjoja.

1

Mittaa kaikki aineet tehosekoittimen kulhoon ja anna hieman sulaa. Aja tasaiseksi massaksi.

2

Jaa leivosmassa 8 paperiseen muffinivuokaan. (Voit käyttää apuna muffinipeltiä tai pieniä leivosvuokia). Pakasta noin tunnin ajan.

3

Kumoa kohmeiset leivokset keksien päälle ja koristele tuoreilla marjoilla.

29


Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @kouvolananimalia Oulu Kajaani

Seuraa Turun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliaturku

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Seuraa Pääkaupunkiseudun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) ja karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590


Animalian kauppa

koonnut emmi pääkkönen

Anna kesän juhlissa lahja, joka auttaa lahjaelaimille.fi Lahja eläimille on aineeton hyvän mielen lahja, jolla ilahdutat läheisiäsi ja edistät samalla suomalaista eläinoikeustyötä. Saat hyväntekeväisyyslahjalle kauniin painetun tai sähköisen kortin. Halutessasi voit antaa lahjan myös ilman korttia.

lahjat alkaen

7€

Edistä eläinten oikeuksia ja parempia oloja: anna Lahja eläimille!

Ta r h a t o n t u l e v a i s u u s 12 €

Te r v e y t t ä j a l i i k k u m i s t a 15 €

Mahdollisuus laiduntaa 35 €

Tilaukset: Lahjaelaimille.fi tai p. (09) 720 6590

31


Haaveissa tarhaton tulevaisuus Miljoonilta ketuilta, supikoirilta ja naaleilta evätään turkistarhoilla m a h d o l l i s u u s y k s i l ö l l i s e e n j a l a j i t y y p i l l i s e e n e l ä m ä ä n . Tu r k i s t a r h a u s on julma ja tarpeeton ala . Suomen on korkea aika hypätä eurooppalaiseen kehit ykseen mukaan ja ot taa askeleita kohti turkistarhakieltoa . Tu e l l a s i t e e m m e a s i a n t u n t i j a - j a k a m p a n j a t y ö t ä , j o k a t ä h t ä ä t u r k i s t a r h a u k s e n ala sajoon. Kuukausilahjoitus on tehokkain tapa aut taa . Pienikin säännöllinen summa tuo suuren avun eläimille.

Liity mukaan nyt ja postita meille oheinen lomake!

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Profile for Animalia ry

Animalia-lehti 2/2019  

Eläinten turvakoti Saparomäen ensimmäiset asukkaat Vegebuumi kotona ja koulussa Eläimet saivat oman poliisin

Animalia-lehti 2/2019  

Eläinten turvakoti Saparomäen ensimmäiset asukkaat Vegebuumi kotona ja koulussa Eläimet saivat oman poliisin

Advertisement