PONSSE NEWS 1/2014

PONSSE NEWS 1/2014

TUOTTAVAN PUUNKORJUUN KÄRJESSÄ

p

onsse

»2015« s

e r i es

KULJETTAJAN

EHDOILLA 9

UUDISTETTU PONSSE BEAR

14

HARVESTERIPÄÄT UUTEEN KOKOLUOKKAAN

40

IISALMEN UUSI LOGISTIIKKAKESKUS

PONSSE NEWS 1 • 2014

SISÄLLYS Pääkirjoitus.................................................................................................................................................................... 3

RAUTAA, SOFTAA JA SERVIISIÄ Joni Kasanen

RAUTAA, SOFTAA JA SERVIISIÄ Kuljettajan ehdoilla........................................................................................................................................................ 4 PONSSE Scorpion maailmalla................................................................................................................................. 7 PONSSE Scorpion kahmii palkintoja..................................................................................................................... 8 Uudistettu PONSSE Bear 8w -harvesteri........................................................................................................... 9 Tuottavuutta pehmeille maille...............................................................................................................................10 Uusi PONSSE H77EUCA -harvesteripää.........................................................................................................12 Uuteen kokoluokkaan, PONSSE H10.................................................................................................................14 C5 ja C44+ nosturien sarjatuotanto vauhtiin...............................................................................................15 Pitkäjänteistä metsänhoitoa ympäristöystävällisillä metsäkoneilla.....................................................16 PONSSE Mobile Fleet Management - konelaivueen aktiiviseen hallintaan.......................................19

SAVOTAN SANKARIT Viisikymmentä vuotta metsätöissä....................................................................................................................20 Elanto metsästä.......................................................................................................................................................... 23 Metsätyötä suurten järvien rantamilla.............................................................................................................26 Einari Vidgrénin säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille.............................................................28 On oltava tahto tehdä...............................................................................................................................................30

SAVOTAN SANK ARIT Lee Miller

Vain työ oikealla koneella opettaa.......................................................................................................................31 Kehitystyö vaatii uskallusta ja osaamista........................................................................................................32 Einarin tunnustuspalkinto ensimmäisen kerran Yhdysvaltoihin...........................................................33 Rehellinen työ opettaa..............................................................................................................................................34 Olen unelma-ammatissani......................................................................................................................................36

METSÄMAAILMA Laatu sisäänrakennettu asiakkaan parhaaksi..............................................................................................38 Uusi logistiikkakeskus Iisalmeen..........................................................................................................................40

SAVOTTAUUTISET Ponsse investoi uuteen palvelukeskukseen....................................................................................................42 Tarinoita matkan varrelta.......................................................................................................................................43 Tapahtumia 2014..................................................................................................................................................... 44 Ponsse Ladyt 10 vuotta..........................................................................................................................................46 Lasten nurkkaus.......................................................................................................................................................... 47

METSÄMAAILMA PONSSE Logistiikkakeskus, Iisalmi

PONSSE NEWS 1/2014 Ponssen asiakaslehti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Julkaisija: Tilaukset ja palaute:

Toimitus: Taitto: Kirjapaino: Osoitelähde:

Ponsse Oyj, Ponssentie 22, 74200 VIEREMÄ puh 020 768 800, ponssenews@ponsse.com Lehti on tilaajille maksuton.

Ponsse Oyj Ammattilehti.fi / Taneli Jokela Painotalo Seiska Oy Ponsse News –asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Olemme uudistaneet asiakaslehtemme tilaajarekisterin. Mikäli ette ole vahvistaneet tilaustanne, pyydämme uusimaan tilauksenne ponssenews@ponsse.com tai puh. 020 768 800.

SAVOTTAUUTISET Ilpo Keränen

TERVEHDYS VIEREMÄLTÄ, Tilanne metsäkonemarkkinoilla on ollut hyvä jo pidemmän aikaa. Pohjois-Amerikan vankka veto ja pientalorakentamisen virkistyminen on vaikuttanut positiivisesti, ja samalla Venäjä on ollut poikkeuksellisen hyvässä vedossa koko vuoden. Eurooppa on osoittanut virkistymisen merkkejä ja perinteiset Ponssen isot markkinat ovat vankistaneet tilausvirtojamme. Suomen tilanne näyttää lupaavalta ja hakkuumäärien lisääntymistä on odotettavissa tulevien metsäteollisuusinvestointien myötä. Metsäteollisuudessa on hyvä vire päällä ja se tuntuu Vieremälle asti.

Olemme jatkaneet voimakkaasti panostuksiamme tuotekehitykseen ja nyt syksyllä lanseeraamme täysin uuden malliston. Uuden 2015 mallisarjan ensimmäisenä tuotteena lanseerasimme Scorpionin Elmia Wood –messuilla Ruotsissa 2013, toukokuussa 2014 kahdeksanpyöräisen Bearin UK:n Forestry Harvesting Demossa ja FinnMETKO:ssa ensimmäistä kertaa muut uuden mallisarjan koneet. Uusi mallisto on vahva osoitus asiakasyhteistyön merkityksestä metsäkoneiden tuotekehityksessä: ratkaisut mahdollistavat entistä tehokkaamman, luotettavamman ja ergonomisemman puunkorjuun. Viime vuosien asiakaspalaute on nyt koottu uuden mallisarjan kehitystyössä ja muutokset näkyvät helppona huollettavuutena, käytettävyytenä ja kestävyytenä.

PONSSE Scorpionin lanseeraus on jatkunut ympäri maailmaa ja kone kerää edelleen paljon huomiota ja kiinnostusta. Suomalaista teknologiaosaamista on ollut hienoa esitellä maailmalla!

Koneen sarjavalmistus lähti onnistuneesti liikkeelle vuoden alussa. Kone on ottamassa paikkaansa markkinoilla ja palaute on ollut positiivista.

Vieremän tehtaamme toimii tällä hetkellä täysillä ja tilauskantamme on historiamme suurin.

Muutos on jatkuvaa sekä markkinoilla, että omassa toiminnassamme ja investointimme sekä huoltopalveluihin että tehtaaseen ovat jatkuneet. Tällä hetkellä rakennamme uutta huoltopalvelukeskusta Rovaniemelle ja tehtaan laajennusta uudelle puomihitsaamolle ja tuotekehityksen prototestaukseen. Olemme laajentaneet toimintaamme myös uusille puunkorjuualueille. Ponsse-verkostoon on liittynyt FC Venta Chilessä ja Randalls Equipment Company Australiassa.

Messusyksy on kiireinen ja messutapahtumia on syksyn mittaa ympäri maailmaa. Suurimpana tapahtumana on ehdottomasti FinnMETKO-messut, jossa Ponsse on vahvasti mukana. Toivotan asiakkaamme ja sidosryhmämme tervetulleeksi tapahtumiimme tutustumaan tuotteisiimme, keskustelemaan maailman menosta ja antamaan palautetta.

Keskitymme vankasti tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja olemme avoimin mielin kehittämässä asiakkaidemme kanssa entistä parempia metsäkoneita. Usko on kova: katsomme luottavasti tulevaisuuteen ja jatkamme hyväksi havaitulla ponsselaisella meiningillä eteenpäin.

Juho Nummela Toimitusjohtaja

Ponsse News 1 • 2014

3

N

O PI

R

E

S NS

O SC

PO

4

Ponsse News 1 • 2014

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

PONSSE Scorpion -

KULJETTAJAN EHDOILLA

Maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen PONSSE Scorpion –metsäkone toimitettiin Koneteko Pitkänen Oy:lle Lapinlahdelle.

Koneen uudet, kuljettajan työntekoa helpottavat ratkaisut ovat olleet myös Pitkäsen mieleen.

Ponsse News 1 • 2014

5

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

PONSSE Scorpion siirtyy näppärästi ponttoonien avulla saaresta toiseen tekemään harvennustöitä Kuopion Kallavedellä.

Kalle Pitkänen on toisen polven yrittäjä Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta, ja on hiljattain astunut sukupolvenvaihdoksen myötä perheyrityksen johtoon. Tänä päivänä yritys tekee Stora Enson savotoita akselilla Siilinjärvi – Maaninka – Kuopio – Tuusniemi – Outokumpu.

- Kokemukset ovat olleet hyviä. Varsinkin kuljettajilta on tullut positiivista palautetta koneen käyttömukavuudesta, kertoo itsekin yli 10 vuoden kokemuksen alalta omaava Kalle Pitkänen.

VAKAATA MENOA YMPÄRISTÖN EHDOILLA Yksi Scorpionin vahvuuksista on vaivaton eteneminen epätasaisissa ja vaikeissa maastoissa. Sen kahdeksan pyörää ja loistava vakautusjärjestelmä vaimentavat maastovaihteluiden vaikutuksen. Patentoitu vakautusjärjestelmä perustuu nosturin suunnan ja asennon tunnistukseen, joka perusteella takarunkoa painatetaan työskentelysuuntaan.

- Scorpion menee todella pehmeästi maastossa ja vakautusjärjestelmän ansiosta ohjaamo on aina vaakatasossa. Kaikki turha kolina ja heiluminen loistaa poissaolollaan. Kahdeksan pyörää mukautuvat maastoon kevyesti, jolloin myöskään ympäristö ei rasitu liiaksi, kertoo konetta kuljettava Juho Kasanen.

Koneen rungon joustavuus perustuu kolmiosaiseen ratkaisuun, joiden välillä on kiertonivelet. Ohjaamo sijaitsee keskimmäisellä rungolla, joka pysyy hydrau-

6

Ponsse News 1 • 2014

liikan avulla vaakatasossa etu- ja takarungon myötäillessä maastoa. Siten ohjaamon leveloinnin nivelpiste on optimaalisen alhaalla, mikä takaa miellyttävän menon epätasaisessakin ympäristössä.

PUOMIN SIIRTO KESKELLE TOIMIVA RATKAISU Näkyvimmät ulkoiset muutokset Scorpionissa ovat ohjaamon sekä puomiston sijoittaminen keskelle konetta. Näin kuljettaja on sananmukaisesti koneen keskipisteenä.

- Puomin siirto keskelle ja ohjaamon yläpuolelle on nerokas ratkaisu. Näkyvyys koneesta on aivan eri luokkaa verratessa vanhanmallisiin metsäkoneisiin ja työskenneltäessä on koko ajan esteetön näkyvyys harvesteripäälle. Tämä helpottaa sekä nopeuttaa poistettavien puiden että katkosuuntien valintaa ja kasojen sijoittelua, kertoo Kasanen.

Hyvä näkyvyys ja työergonomia näkyy myös vähentyneinä vaivoina.

- Hierojalla ei tarvitse enää käydä läheskään niin usein, nykyisin lähinnä ennaltaehkäisevää hoitoa hakemassa. Scorpionissa on ergonomia suunniteltu niin, että voi työskennellä hyvässä asennossa koko työvuoron ja hallintalaitteet ovat sijoitettu optimaalisesti.

Kasanen kiittelee myös yhtä pientä, mutta erittäin käyttökelpoista vakiovarustetta.

- Istuimen yläpuolelle kattoon on sijoitettu jumppatanko, jonka avulla voi työvuoron aikana tehdä tarvittavia venytyk-

siä, sillä pitkä istuminen rasittaa varsinkin selkää.

ULOTTUVUUTTA JA VOIMAA Kasanen on nyt tehnyt Scorpionilla harvennustöitä puolisen vuotta. Uusi puomistoratkaisu on helpottanut erilaisia harvennustöitä.

- Koneen ulottuvuus on hyvä ja uusien ratkaisujen myötä myös koneen lähellä työskentely on entistä helpompaa. Puomi kääntyy helposti myös lähiasentoihin ja hyvän näkyvyyden ansioista myös ahtaissa paikoissa kaataminen onnistuu.

Koneesta löytyy myös riittävästi potkua.

- Scorpion on tehokas laite, voimasta ei mikään jää puuttumaan. Kyllä tämä on näihin töihin loistava peli, päättää Kasanen.

Juho Kasanen arvostaa Scorpionin työergonomiaa.

PONSSE SCORPION MAAILMALLA

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

PONSSE Scorpion -työkuvia Englannista

Ponsse News 1 • 2014

7

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

PONSSE SCORPION KAHMII PALKINTOJA

PONSSE Scorpion –harvesterin innovaatiot ja uudet ratkaisut on huomioitu laajasti myös erilaisten palkintojen muodossa.

Uudenlainen runkoratkaisu on ollut palkintoraatien mieleen. Scorpion on palkittu niin automaation, muotoilun kuin rakenteen puolesta.

ELÄKÖÖN AUTOMAATIO! – PALKINTO Eläköön automaatio! -palkinto myönnettiin Scorpion -harvesterin vakautus-levellointijärjestelmän kehitystyöstä viime lokakuussa.

Eläköön automaatio! -palkinto myönnetään joka toinen vuosi merkittävästä ja innovatiivisesta automaatioalan ratkaisusta. Sen myöntävät Suomen Automaatioseura ry ja Messukeskus. Palkitsemisperusteissa Ponssea kiitettiin automaatiotekniikan kokonaisvaltaisesta ja innovatiivisesta hyödyntämisestä uudessa harvesterimallissa.

– Innovatiivisten automaatioratkaisujen ja saavutettujen konkreettisten hyötyjen lisäksi palkintolautakunta painotti

8

Ponsse News 1 • 2014

valinnassaan myös sitä, että automaatiotekniikan mahdollisuuksia on esimerkillisesti hyödynnetty uudentyyppisen laitteen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa, sanoo Suomen Automaatioseura ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Happonen.

FENNIA PRIZE GRAND PRIX -PALKINTO PONSSE Scorpion -harvesterille myönnettiin 30.1. teollisen muotoilun pääpalkinto, Fennia Prize Grand Prix. Palkintoraati kiitti Ponssea pitkäjänteisestä muotoilun hyödyntämisestä, lukuisista uusista muotoiluratkaisuista ja käyttäjien panoksesta uuden harvesterin tuotekehityksessä.

VUODEN LAATUINNOVAATIO -PALKINTO PONSSE Scorpion –harvesteri palkittiin 20.1.2014 Vuoden laatuinnovaatio –palkinnolla suurten yritysten sarjassa. Pal-

kitsemisperusteina pidettiin koneen uudenlaista rakennetta, jossa on parannettu kuljettajan ergonomiaa ja koneen työtehokkuutta.

Tukholmassa järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön allekirjoittamat tunnustukset jakoi Ruotsin valtiopäivien puhemies Per Westerberg. Kilpailun järjestää Laatukeskus Excellence Finland ja siihen osallistuu kilpailijoita Virosta, Ruotsista, Latviasta, Unkarista ja Tšekeistä. Kilpailun tavoitteena on nostaa innovaatioiden määrää ja laatua sekä Suomessa että muissa maissa. Palkittavia innovaatioita oli yhteensä 20 kappaletta.

R

E SS

A BE

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

N

TU

PO

T TE

S

I UD

U

Ponsse toi markkinoille uudistetun

PONSSE BEAR 8W -HARVESTERIN Ponssen mallistouudistus jatkuu. Ponsse esitteli yleisölle täysimittaisesti uudistetun PONSSE Bear 8w -harvesterin Forestry Harvesting Demossa UK:ssa 15.-16.5. Bearin uudistus on vahva osoitus asiakasyhteistyön merkityksestä metsäkoneiden tuotekehityksessä. Tekniset ratkaisut mahdollistavat entistä tehokkaamman, luotettavamman ja ergonomisemman puunkorjuun.

8-pyöräinen PONSSE Bear on Ponssen tuotevalikoiman suurin harvesteri ja lyömätön voimanpesä järeään puustoon ja vaativiin olosuhteisiin. Tuoteuudistuksessa on keskitytty tehokkuuteen, rakenteiden kestävyyteen sekä helppoon huollettavuuteen ja käytettävyyteen. Samalla myös Bearin muotoilu on täydellisesti uudistunut.

Ergonomialla ja käytön helppoudella on suuri merkitys työn tuottavuuteen.

Myös ohjaamorakenteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kuljettajan työskentelymukavuuteen. Täysin uusittu ohjaamo tarjoaa runsaasti säilytystilaa, markkinoiden ergonomisimmat hallintalaitteet ja Ponssen metsäkoneille tunnusomaisen erinomaisen näkyvyyden.

Uuden Bearin runkorakenne on entistä kestävämpi. Myös Beariin saatavilla oleviin nosturimalleihin, C6-liukupuomi - ja C55-

liikeratanostureihin, on tehty muutoksia parantamaan kestävyyttä ja jouhevaa käyttöä. Tärkeä kehitysaskel uudessa PONSSE Bearissa on komponenttien ja huoltokohteiden sijoittelu ja huoltotoimenpiteiden helppous, asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Uusi moottoriteknologia ja parannettu hydrauliikka ovat mahdollistaneet huoltovälien pidentämisen aikaisemmasta 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. Pitkä huoltoväli lisää tehokkaita käyttötunteja ja alentaa käyttökustannuksia.

EU Stage IV -päästötason 6-sylinterinen Mercedes-Benz -moottori (260 kW/350 hp, 1400 Nm) on tehokas ja ympäristöystävällinen. Moottoriteknologia perustuu SCR-pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmään ja jäähdytettyyn EGR-järjestelmään (pakokaasun takaisinkierrätys), mikä merkittävästi pienentää typen oksidi- ja hiukkaspäästöjä. Uuden teknologian

etuina ovat puhtaamman ympäristön lisäksi parempi reagointi tehontarpeeseen sekä pienempi polttoaineen kulutus. Ylivoimaisen työtehon takaa kaksipiirihydrauliikka joka tarjoilee aina riittävästi voimaa sekä, harvesteripäälle, että nosturille. Uusi voimansiirto ja moottoriteknologia mahdollistaa tarkan ajonhallinnan ja tehokkaan työskentelyn jyrkissäkin rinteissä.

Uusi PONSSE Bear 8w on jatkoa uudelle PONSSE-mallistolle, jonka lippulaiva PONSSE Scorpion esiteltiin markkinoille viime vuonna. PONSSE Scorpion -harvesterin sarjatuotanto alkoi vuoden 2014 alussa. Uuden PONSSE Bearin sarjatuotanto käynnistyi toukokuun alussa. Malliston kehitystyön lähtökohtana on periaate metsäkoneista, joissa ei tehdä kompromisseja koneen käytettävyydessä, tuottavuudessa tai huollettavuudessa.

Ponsse News 1 • 2014

9

W

E S S

10

N

PO

PONSSE 10W -

TUOTTAVUUTTA PEHM

Enää ei ole mitään syytä jättää hakkaamatta metsää sen takia, että maaperä kantaa huonosti.

Eikä enää tarvitse odottaa routaa. PONSSE 10w on markkinoiden ainoa kuormatraktori, jossa on kymmenen pyörää ja takana pitkä tela, ja se on erityisesti suunniteltu vähentämään maastovaurioita.

Tiedotusvälineissä sekä metsäyhtiöiden ja -yrittäjien välillä on käyty runsaasti keskustelua siitä, miten maastovaurioita voisi vähentää. Ponsse on tuonut oman lisänsä nykyaikaisessa metsätaloudessa käytettävien ilmastoälykkäiden koneiden kehitykseen.

PONSSE 10w:ssä tavallisen kuormatraktorin ominaisuudet yhdistyvät märällä maalla toimivan koneen poikkeuksellisiin ominaisuuksiin. Se on ammattimaiseen puun lähikuljetukseen tarkoitettu ratkaisu, joka aiheuttaa markkinoilla olevista ko-

10

Ponsse News 1 • 2014

neista vähiten pintapainetta suhteessa sen kuormauskapasiteettiin.

– Olemme kehittäneet PONSSE 10w:n ennen kaikkea siksi, että metsäalalla on vaadittu entistä tiukemmin, että maastovaurioita on vähennettävä ja heikosti kantavia korjuukohteita on viime vuosina ollut ollut paljon. Tutkittuamme eri vaihtoehtoja tulimme siihen tulokseen, että paras ratkaisu on kymmenpyöräinen pitkällä takatelalla varustettu kuormatraktori. Ensimmäisen 10w-version Ponsse toi markkinoille jo 2007. Olemme tällä hetkellä ainoa yhtiö,

joka tarjoaa sarjavalmistetun kuormatraktorin näillä ominaisuuksilla”, kertoo Ponssen kuormatraktoreiden tuotepäällikkö Jan Kauhanen.

PONSSE 10w perustuu kahteen yksinkertaiseen ja varmatoimiseen innovaatioon: takatelin taakse lisättyyn kolmanteen pyöräpariin ja pitkiin takateloihin. Telojen suuri pinta-ala ja tasainen painonjako mahdollistavat ajamisen täydellä kuormalla ongelmitta ympäri vuoden myös heikosti kantavilla mailla.

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

si ollut asiaa tavallisella kuormatraktorilla, Welén kertoo.

MEILLE MAILLE Hydraulisessa versiossa kolmas pyöräpari on nostettavissa ja laskettavissa hydraulisesti. Hydrauliikan avulla akselia voidaan painaa kohti maata ja se voidaan nostaa jälleen ylös, kun kone on kovalla maalla. Tämä maksimoi kantokyvyn heikosti kantavalla maalla, ja samalla rungon takaosa ja taka-akseli säästyvät ylimääräiseltä rasitukselta.

Lisäakseli ja telat parantavat kantavuutta noin 50 prosenttia. Heikosti kantavilla mailla koneella voi ajaa useampia kuormia samaa ajouraa ilman, että ajaminen aiheuttaa yhtä suuria vahinkoja kuin tavallinen kahdeksanpyöräinen kuormatraktori.

Ponsse AB:n tuoteteknikko ja kouluttaja, Jerker Welén kertoo, että viime vuosien sateiset kesät ja leudot talvet ovat olleet näytön paikka kymppipyöräiselle myös Ruotsissa. Alalla on keskusteltu paljon sii-

tä vaatiiko muuttunut ilmasto uudenlaisia metsäkoneita.

– Kone on saanut todella näyttää, mihin se pystyy. Monet asiakkaat, joille olen esitellyt konetta, ovat kertoneet, kuinka he eivät olleet enää päässeet samoissa paikoissa eteenpäin kahdeksanpyöräisillä koneillaan.

En ole jäänyt tähän mennessä jumiin, vaikka olen ajanut mailla, joille minulla ei oli-

PONSSE 10w on tehokas ja toimintavarma ratkaisu, joka mahdollistaa heikosti kantavien maaperien tuottavan puunkorjuun normaalikalustolla – maastoa ja ympäristöä säästäen ympäri vuoden. Lisäpyöräpari ja pitkät takatelat tekevät kuormatraktorin kantopinta-alasta erittäin suuren ja normaalit kuormat kulkevat vaivatta upottavissakin leimikoissa.

PONSSE 10w on yksinkertainen ja toimiva ratkaisu. Takatelin perään kiinnitetään kolmas pyöräpari ja olosuhteisiin soveltuvat pitkät telat. Nämä yhdessä tekevät kuormatraktorista kymmenpyöräisen, erittäin suurella kantopinta-alalla varustetun kuormatraktorin, jolla kuormat kulkevat vaivatta pehmeissäkin leimikoissa. PONSSE 10w on saatavana kiinteällä lisäakselilla PONSSE Wisent -kuormatraktoriin ja hydraulisesti toimivalla lisäakselilla PONSSE Elk ja Buffalo -malleihin. PONSSE 10w on mitoitettu siten, että paino jakautuu kuormatraktorissa tasapuolisesti koneen etu- ja takarungon välillä.

PONSSE 10W:N KÄYTTÖALUEET • turvemaat, huonosti kantavat ja pehmeäpohjaiset maat • kaikki tilanteet, joissa maahan kohdistuva kuormitus on pidettävä mahdollisimman vähäisenä

PONSSE 10W:N HYÖTYJÄ

• tuottavuus kasvaa -> kuormakapasiteettia voidaan hyödyntää myös pehmeillä mailla • ajokertojen määrä pienenee • polttoaineenkulutus vähenee • päästöt pienenevät • maastovauriot vähenevät merkittävästi Ponsse News 1 • 2014

11

A

C U E

E

S NS

7 7 H

PO

Ponsse lanseerasi uuden

PONSSE H77EUCA -HARVESTERIPÄÄN

12

Ponsse News 1 • 2014

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

Ponsse esitteli toukokuun lopussa ensimmäistä kertaa markkinoille uuden PONSSE H77euca – harvesteripään. Uusi eukalyptuksen korjuuseen kehitetty harvesteripää ensiesiteltiin Expoforest 2014 -messuilla Brasiliassa. PONSSE H77euca on jatkoa Ponssen harvesteripäiden tuoteperheen uudistukselle. Uusi malli perustuu PONSSE-harvesteripäämallien teknisiin ratkaisuihin ja se on kehitetty ja testattu yhteistyössä paikallisten asiakkaiden kanssa.

PONSSE Opti -tietojärjestelmä mahdollistaa H77euca -harvesteripään optimoimisen erilaisiin puunkorjuuolosuhteisiin ja eri kuljettajille. Säädöt ovat helppoja PONSSE Opti4G ja Opti2 -ohjausjärjestelmien avulla. Kuljettajan ei tarvitse mukautua ohjausjärjestelmään vaan ohjausjärjestelmä mukautuu kuljettajan tarpeisiin.

PONSSE H77euca -harvesteripää on suunniteltu erityisesti tuottavaan eukalyptuksen korjuuseen – ilman kompromisseja.

H77euca-harvesteripään syöttö on tehokas ja katkaisu erittäin nopeaa: syöttövoima 25/29 kN ja syöttönopeus 5.5-6 m/s.

Harvesteripään geometria ja tekniset ratkaisut on tehty varmistamaan maksimaalinen tehokkuus niin kuorinnan, syötön kuin sahauksenkin aikana. H77euca on voimakas ja luja kuoriva harvesteripää, joka voidaan tarvittaessa varustaa myös normaaliin puunkorjuuseen.

Uuden harvesteripään tuotekehityksessä on keskitytty myös kestävyyteen ja helppoon huollettavuuteen. PONSSE H77euca -harvesteripään liikkuvat terät ovat valuteriä, joiden muotoilussa on huomioitu puiden helppo käsittely. Suuriakin runkoja

tukevasti kannatteleva geometria takaa hyvän tuottavuuden.

Ponsse perusti tytäryhtiö Ponsse Latin America Ltda:n Brasiliaan vuonna 2005, mistä lähtien Ponsse on tarjonnut tuotteita myös paikallisen puunkorjuun vaatimuksiin. Ponssen Uruguayn markkinoista vastaa tytäryhtiö Ponsse Uruguay S.A. Kuorivia harvesteripäitä on ollut Ponssen tuotevalikoimassa vuodesta 2005 lähtien.

Uusi H77euca on tarkoitettu PONSSE Ergo ja ScorpionKing -harvestereihin ja yli 20 tonnin tela-alustaisiin metsäkoneisiin.

Ponsse News 1 • 2014

13

T

Ä PÄ

I

R TE

S

E RV

HA

PONSSE-harvesteripäämallisto

UUTEEN KOKOLUOKKAAN Ponssen harvesteripäämallisto laajeni uudella kokoluokalla. Oregon Logging Conference -messuilla Yhdysvalloissa esiteltiin uudet PONSSE-harvesteripäämallit, PONSSE H10 ja PONSSE H8 latvasahalla. Harvesteripäät on suunniteltu Pohjois-Amerikan vaativaan puunkorjuuseen.

Uusi PONSSE H10 avaa Ponsselle uuden markkinan: H10 on raskaan sarjan prosessointi- ja harvesteripää yli 25 tonnin telaalustaisiin koneisiin. Ponsse vastaa uudella harvesteripääkokoluokalla paikallisten puunkorjuuyrittäjien korjuutarpeisiin.

- Paikalliset asiakkaamme korjaavat puuta pääasiallisesti kumipyöräisillä tavaralajimenetelmän metsäkoneilla. Puuston koko on kuitenkin paikoitellen niin järeää, että korjuussa tarvitaan myös prosessointikouralla varustettuja tela-alustaisia koneita. Olosuhteita kuvaa hyvin se, PONSSE Bear -harvesteri ja PONSSE Elephant -kuormatraktori ovat Yhdysvalloissa jopa harvennuksilla. Muilla teollisen puunkorjuun markkinoilla näitä konemalleja käytetään uudistushakkuiden hoitamiseen, Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kertoo.

- Meillä on Yhdysvalloissa paljon pitkäaikaisia asiakassuhteita aina -90 -luvun alusta lähtien. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on ollut erittäin hyvää, mikä näkyy positiivisina tuloksina myös tuotekehityksessämme.

PONSSE H10 –prosessointikoura on myös testattu Yhdysvalloissa. Kestävä runkorakenne, pitävä ote ja tehokas syöttövoima takaavat hyvän tuottavuuden ja pitkän käyttöiän. H10 on erittäin mittatarkka Opti-ohjausjärjestelmän ansiosta. Tuotekehitystyössä yhdessä asiakkaiden kanssa on panostettu harvesteripään helppoon oh-

14

Ponsse News 1 • 2014

jattavuuteen ja huollettavuuteen. PONSSE H8 latvasahalla on suunniteltu sekä vaikeaoksaisten lehti- ja havupuiden korjuuseen ja prosessointiin Pohjois-Amerikassa.

PONSSE-harvesteripäiden tuoteperhe on uudistunut viime vuosina täysin. Kaikki eri kokoluokkien harvesteripäät soveltuvat harvennuksilta uudistushakkuille ja joukkokäsittelyyn, ja PONSSE-harvesteripäillä voidaan tehdä joukkokäsittelyä ilman erillisiä lisävarusteita. Ponsse on kehittänyt harvesteripäitä vuodesta 1986 alkaen.

KOULUTUSYHTEISTYÖ LIIKKEELLE OREGONIN YLIOPISTON KANSSA Oregon Logging Conference –messujen aikana solmittiin myös yhteistyösopimus

Oregon State Universityn kanssa. Yliopistolle toimitettiin metsäkoneen kuljettajien nykyaikaiseen koulutukseen suunniteltu PONSSE Simulaattori.

- Oregonin yliopisto on yksi johtavia metsäpuolen koulutusta antavia yliopistoja Yhdysvalloissa, Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja Pekka Ruuskanen kertoo. Yhdysvaltojen markkinoita hoitaa vuonna 1995 perustettu Ponssen tytäryhtiö, Ponsse North America Inc, yhdessä paikallisen jälleenmyynti- ja sopimushuoltoverkoston kanssa.

A -J

SE

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

+ 44

C

C5

S

N PO

PONSSE C5- ja C44+

NOSTURIEN SARJATUOTANTO VAUHTIIN Nosturimallistomme uutuuksien PONSSE C5- ja C44+nostureiden sarjatuotanto on käynnistyi vuoden alusta.

Uudet nosturimallit lähtivät sarjatuotantoon vuoden alussa. Kesän aikana tehtyjen muutostöiden myötä myös Vieremän tehtaan nosturivalmistusta on uudistettu.

Muutostöiden jälkeen myös nosturituotannossa on siirrytty linjamuotoiseen kokoonpanoon.

UUDET C5- JA C44+-NOSTURIT PONSSE C5 esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle Elmia Wood –messuilla Ruotsissa kesäkuussa 2013. Uusi PONSSE C44+ korvaa tuotevalikoimassamme sekä C22+ ja C44-nosturit.

PONSSE C5 -liukupuominosturi on saatavilla PONSSE Ergoon. Mallissa on entistä enemmän nostovoimaa. Kääntövoiman varmistaa kaksi suoravetoista kääntömoottoria, ja mallin voi valita joko puomiston ulkopuolisella tai puomiston sisään rakennetulla hydrauliikkaletkutuksella. Asiakkaiden toivomuksesta C5-nosturin puomin päätä on kehitetty niin, että se sallii monilevyisen riipukejarrun myös riipukkeen yläpäässä, jolloin harvesteripään käsittely on entistä hallitumpaa ja nopeampaa.

PONSSE C44+ -liikeratanosturi on saatavilla PONSSE Ergoon, Foxiin ja Beaveriin. Ergoon C44+-nosturi on saatavilla sekä yhdellä että kahdella kääntömoottorilla, Foxiin kahdella ja Beaveriin yhdellä kääntömoottorilla. Jouhevan C44+-nos-

turin liikkeiden hyvä hyötysuhde alentaa polttoaineen kulutusta ja tuo tehoa työskentelyyn.

ASIAKASPALAUTETTA UUSISTA NOSTURIMALLEISTA Uudet nosturimallit ovat saaneet kiitosta asiakkailtamme erityisesti voimastaan, tarkkuudestaan ja helppokäyttöisyydestään. ”Kääntövoima on C44+:ssa edelliseen C44-nosturiin verrattuna suurempi. Myös kääntöliikkeen lopetuksessa on pysähtyminen tarkempaa, sillä moottori jarruttaa tasaisesti - ei tarvitse ennakoida mihin harvesteripää pysähtyy. Lisäksi rinnetyöskentelyssä puomin kääntöliike pitää hyvin asemansa. Paras koskaan ajamani motonosturi.” Metsäkoneenkuljettajat Jere Pasanen ja Tapani Vainio, Keski-Suomen Metsä-Kymppi Oy, Viitasaari ”Koneen tuottavuus ja työn helppous paranivat, kun kääntövoimaa on C44+:ssa enemmän. Puu tulee siihen paikkaan kun kuljettaja haluaa.” Yrittäjä Pertti Lehtomäki, Veljekset Lehtomäki Oy, Multia ”C44+ -nosturia on helppo hallita ja se on käteenkäypä ja tarkka. Jarrut ja varot eivät kirsku, oikea puuntekokone!” Yrittäjä Hannu Liikanen, Karttulan Metsätyö Oy, Karttula ”Kuljettajamme ovat olleet tosi tyytyväisiä nosturin kääntöön, voimaan ja tark-

kuuteen. Kun voimaa löytyy, jalustan asento ei ole erityisen nuuka.” Yrittäjä Kai Laaja, Metsä-Multia Oy, Multia ”Ajan mäkisessä ja kumpuilevassa maastossa, joten C5-nosturin suurempi kääntövoima on ollut erittäin hyödyllinen.” Yrittäjä Tomas Johansson, TJ Skog AB, Ruotsi ”C5-nosturissa on hyvin tehoa ja etenkin käännössä on voimaa. Se on myös tarkka ja pehmeä käyttää. 1.8 motin mäntyjen käsittely on helppoa.” Yrittäjä Pertti Kastinen, Metsä- ja maansiirto Kastinen Oy, Ilomantsi

PONSSE C5 Ulottuma Nostomomentti, brutto Kääntömomentti, brutto Kääntökulma

10 m 248 kNn 57 kNm 250o

PONSSE C44+ Ulottuma Nostomomentti, brutto Kääntömomentti, brutto Kääntökulma

10/11 m 230-250 kNn* 40-57 kNm* 250o

*konemallista riippuen Ponsse News 1 • 2014

15

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

PITKÄJÄNTEISTÄ METSÄNHOITOA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISILLÄ METSÄKONEILLA Metsäalan yleiset vaatimukset koneiden ympäristöystävällisyydestä ovat vahvasti ohjanneet koneiden kehitystyötä jo vuosikymmenien ajan. Ympäristönäkökohdat liittyen sekä korjuujälkeen että koneiden ominaisuuksiin korostuvat yhä useammalla markkinalla.

Ponssen metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmän (cut-to-length, CTL) puunkorjuuseen, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittaansa jo metsässä.

Menetelmä on jo itsessään ympäristöystävällinen tapa korjata puuta, sillä siinä tähdätään pitkäjänteiseen metsien tuoton kasvattamiseen. Metsien kasvua lisätään valikoivilla harvennushakkuilla ja metsien uudistamisen edellytykset säilyvät myös uudistushakkuiden jälkeen. Koneelliset ensiharvennukset ovat mahdollisia tavaralajimenetelmän metsäkoneilla niiden pitkän 10-11 metrin nosturiulottuman ansiosta.

Valikoivassa harvennushakkuussa jätetään kasvamaan metsikön parhaat yksilöt eikä ketterillä koneilla vahingoiteta jäljelle jäävää puustoa. Puutavaran lähikuljetus toteutetaan kuormaa kantavilla kuormatraktoreilla, joiden vaikutukset metsäpohjaan ja -luontoon ovat tunnetusti paremmin hallittavissa kuin pitkiä kokorunkoja perässään vetäviä juontotraktoreita käytettäessä.

Suomessa on korjattu viimeisten 40 vuoden aikana puuta metsiemme nykyisen puuvarannon määrä, 2 300 miljoonaa m3.

Samassa ajassa puuston määrä on kuitenkin lisääntynyt yli 40 %. Metsät ovat tärkeä hiilidioksidin sitoja ja hiilivarasto. Pitämällä metsät tuottavina ja huolehtimalla met-

16

Ponsse News 1 • 2014

sien uudistamisesta metsät sitovat enemmän hiiltä kuin niistä vapautuu.

Puun laatu ei kärsi tavaralajimenetelmän puunkorjuussa, minkä ansiosta puusta voidaan valmistaa korkealaatuisia jatkojalosteita. Raaka-aine hyödynnetään tarkasti harvesterin mitatessa jokaisen rungon ennen katkontaa ja pienikin määrä erikoispuuta saadaan erilleen. Myös korjuujälki on siistiä. Maaperän ja jäljelle jäävän puuston vauriot ovat vähäisiä koneiden alhaisten pintapaineiden ansiosta.

Herkimmissä korjuukohteissa harvesterilla voidaan ajouralle rakentaa maaperää suojaava ja kantavuutta parantava oksamatto kuormatraktoria varten. Ravinteikas lehtija neulasmassa ja usein myös oksat ja latvus jäävät metsään ravitsemaan kasvamaan jätettyä puustoa tai uutta taimikkoa, kun puu karsitaan ja katkotaan metsässä.

Menetelmän kokonaiskustannusten edullisuutta verrattuna kokorunko- ja kokopuumenetelmään voidaan pitää kestävän kehityksen arvojen mukaisena. Koneita, varaosia ja polttoainetta tarvitaan vähemmän korjattua kiintokuutiometriä kohden. Tavaralajimenetelmää tehokkaasti hyödynnettäessä puun kaukokuljetus on nopeampaa ja tehokkaampaa, kun puu on

katkottu jo metsässä käyttäjän käyttötarkoituksiin sopiviksi puutavaralajeiksi.

USEAMPI PYÖRÄPARI VÄHENTÄÄ MAASTOON JÄÄVIÄ JÄLKIÄ Viime vuosina suuri muutos metsäkoneiden ympäristöystävällisyyden ja ergonomian kehityksessä ovat olleet Ponssen kahdeksanpyöräiset harvesterit. Kahdeksanpyöräisten vakaus ja alhaiset pintapaineet mahdollistavat puunkorjuun entistä paremmin jyrkissä rinteissä ja pehmeissä tai muutoin vaikeakulkuisissa maastoissa.

Kahdeksanpyöräisillä metsäkoneilla päästään hyvin myös aremmille korjuukohteille - pehmeille maille ja kelirikon aikana. Kesäajan harvennuksia ja rinteitä voidaan korjata jopa ilman teloja ja ketjuja, mikä vähentää koneiden maastoon jättämiä jälkiä ja säästää polttoainetta. Soveltuvuus heikosti kantaville maille johtuu koneen alhaisista pintapaineista. Kun koneen paino jakautuu useammalle renkaalle, kahdeksanpyöräisten maahan kohdistuma pintapaine on kuusipyöräisiin verrattuna ylivoimaisen alhainen. Esimerkiksi kahdeksanpyöräisen PONSSE Ergo 8w -harvesterin pintapaine 280 g/cm2, 6-pyöräisen Ergon 850 g/cm2 ja ihmisen jalanjäljen noin 260 g/ cm2.

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

Ponsse News 1 • 2014

17

Kuormatraktorimallistossa kaikkein heikoimmin kantavien maiden puun lähikuljetukseen on kehitetty PONSSE 10w -kuormatraktori, jolla korjuu on mahdollista ympäri vuoden upottavassakin maastossa. Uuteen PONSSE Scorpion –harvesteriin on kehitetty automaattinen vakautustekniikka, joka tasaa koneen maaperään aiheuttaman kuormituksen poikkeuksellisen hyvin.

kertyvää jätettä, kuten suodattimia, syntyy vähemmän. Myös huoltoihin liittyvät koneiden kuljettamisen tai huoltoauton ympäristökuormitukset vähenevät. Jäteöljyjen ja suodattimien toimittaminen kierrätykseen sisältyy PONSSE–huoltosopimusten sisältöön.

lisiä Metsäkoneet siirtyvät vanhentuessaan yleisesti puunkorjuuyrittäjien varakoneiksi tasoittamaan kiirehuippuja tai yrittäjille, joiden pääasiallinen toimeentulo ei tule puunkorjuusta.

Yli kahdenkymmenen vuoden ikäistä metsäkonetta ei aina kannata kunnostaa, Maasto-olosuhteissa tehtävät huoltotoi- vaikkakin koneen käyttöikä riippuu eritminnot ovat useimmilla markkinoilla ra- täin pitkälle tehdyistä huolloista. Yli 90 % joitettuja. Paikallinen huoltotoiminta pyri- koneen painosta on kierrätettävää mateYMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS tään järjestämään aina siten, että toiminta riaalia. Suurin osa metsäkoneen massasta OHJAA MYÖS TEKNISTÄ KEHITYSTÄ on paikallisten vaatimusten ja asiakkaiden koostuu erilaisista teräsrakenteista, jotka PONSSE-metsäkoneissa käytetään tehok- tarpeiden mukaista. Monella markkinalla voidaan uusiokäyttää täysin. Myös hydkaita Mercedes-Benz -moottoreita. Korkea vaaditaan lisäksi, että koneissa on käytettä- rauliikkaöljyt ovat kierrätettäviä. Niiden energiatehokkuus, moottorin tuottama ve- vä biohajoavia hydrauliikkaöljyjä. PONS- kierrätysastetta on nostettu Ponssen huoltovoima ja hydrauliteho, pienentää myös SE-koneiden tekniikka antaa mahdollisuu- topisteissä vuosi vuodelta korkeammalle polttoaineen kulutusta. Uuden teknologian den käyttää biohajoavia hydrauliikkaöljyjä tasolle ja kehitys jatkuu. Suurin yksittäinen moottoreissa on käytössä SCR-jälkikäsitte- missä se on tarpeellista. komponentti, jota ei voida koneen käyttöilyjärjestelmä, joka alentaa typen oksidien än jälkeen hyödyntää, koostuu ohjaamon määrää pakokaasussa. Uusi muoviosista ja ikkunoista. vähäpäästöinen Euromot 4F Ohjaamon verhoilussa ollaan Puu on arvokas ja ekologinen raaka-aine, ja –moottoriteknologia edustaa nyt kuitenkin siirtymässä uumetsäteollisuuden tarpeisiin vastaaminen den malliston myötä kierrätyökoneissa markkinoiden on johtanut metsäpinta-alan säilyttämiseen tysmerkinnöillä varustettuipuhtaimpia moottoriteknologioita. Scorpion oli maailman hin muoveihin. ja jopa kasvuun. Maailman maista puolet on ensimmäinen sarjavalmisteisaanut pysäytettyä tai käännettyä metsäkadon. nen metsäkone, jossa EU StaPonssen tuotevalikoige IV -päästötason moottorimaan kuuluvat myös tehMetsäpinta-ala on kasvanut pääasiassa teknologia otettiin käyttöön. istutusmetsien ansiosta, joista 65 % on Aasiassa. daskunnostetut eli ns. reman Nyt teknologia on käytössä –osat. Reman -osat ovat uutPlantaaseja eli yhden puulajin viljelmiä on ta vastaaviksi kunnostettumyös uudessa PONSSE 2015 ja varaosia, esimerkiksi voi-malliston koneissa. Ponsmaailman metsistä 7 %. sella on jatkuvasti käynnissä mansiirron komponentteja. erilaisia teknologiahankkeita, Reman –tarjonnalla asiakas joilla tähdätään polttoaineen saa edullisemman, kestävän PITKÄN KÄYTTÖIÄN JÄLKEEN kulutuksen vähentämiseen ja koneen ener- KIERRÄTYKSEEN kehityksen periaatteita tukevan varaosan. giatehokkuuden parantamiseen.

Koneiden pitkää käyttöikää edesauttaa peKoneiden runkoihin kohdistuu vaativassa riaate, että varaosia on saatavilla hyvinkin Teknisellä kehityksellä on pystytty pi- korjuutyössä erittäin suuria kuormituksia. vanhoihin PONSSE-konemalleihin. dentämään koneiden huoltoväliä. Määrä- Tämän vuoksi kaikki runkorakenteet valaikaishuoltovälit pidentyvät PONSSE 2015 mistetaan korkealaatuisesta teräksestä ja -malliston muutoksen myötä 600/1200 komponenteista ja koneiden käyttöikä on tunnista 900/1800 tuntiin. Pidemmällä pitkä. huoltovälillä koneen elinkaaren aikana on PONSSE-metsäkoneiden pitkä elinvähemmän huoltokertoja, jolloin jäteöljyä kaari ja korkea kierrätettävyysaste tekevät ja muuta määräaikaishuollon yhteydessä omalta osaltaan koneista ympäristöystäväl-

18

Ponsse News 1 • 2014

RAUTA A, SOFTA A JA SERVIISIÄ

PONSSE Mobile Fleet Management

KONELAIVUEEN AKTIIVISEEN HALLINTAAN PONSSE Fleet Management on saatavana nyt myös mobiililaitteisiin. PONSSE Mobile Fleet Management -sovelluksella on mahdollista seurata PONSSE-metsäkoneiden reaaliaikaisia tietoja langattomasti älypuhelimen tai tabletin kautta. Konelaivueen seuranta on mahdollista missä päin maailmaa tahansa jatkuvasti päivittyvine tietoineen.

Mobile Fleet Management on työkalu, joka parantaa yrityksen tuottavuutta arkipäivän rutiineja helpottamalla. Sovelluksen avulla voi paitsi seurata koneen toimintaa, myös hallita huoltoaikatauluja ja siirtoja mobiililaitteen kautta.

PONSSE Fleet Management -sovelluksen avulla voidaan hallita koneiden siirtoaikatauluja ja leimikoiden ketjutuksen hallinta helpottuu. Kun koneiden siirtoja voidaan organisoida langattomasti ja navigointisovellus ohjaa lavetin koneelle, kul-

jetukset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sovellus auttaa koneiden huoltojen hallinnassa ja kertoo milloin huollot ovat ajankohtaisia. Ajantasaiset tiedot ovat aina helposti luettavissa. Sovellukselta voidaan milloin tahansa tarkastaa esim. koneiden sijainti karttapohjalla, kuljettaja, tekoalueet ja aktiiviselta leimikolta korjattu puutavara, polttoaineen määrä ja kulutus. Raportointiominaisuudet kertovat graafisilla taulukoilla konekannan keskimääräisestä tuottavuudesta, polttoaineen kulutuksesta ja tehokkuudesta.

PONSSE Mobile Fleet Management -sovellus on tarkoitettu PONSSE-metsäkoneiden etähallintasovelluksen, Fleet Managementin, käyttäjille. Sitä voi käyttää Windows-, iOS- ja Android -käyttöjärjestelmillä varustetuilla puhelimilla ja tableteilla. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi käyttöjärjestelmäkohtaisesta sovelluskaupasta (AppStore, Google Play, Windows Kauppa), ja se toimii varsinaisen PONSSE Fleet Management -palvelun tunnuksilla.

Ponsse News 1 • 2014

19

VIISIKYMMENTÄ VUOTTA METSÄTÖISSÄ

20

Ponsse News 1 • 2014

SAVOTAN SANK ARIT

Ruotsissa Smålandissa, Gnosjön ulkopuolella sijaitsevassa Nissaforsissa Nissafors Skogstransporter on korjannut puuta jo yli viiden vuosikymmenen ajan.

Smålandin metsissä yritystä kutsutaan Kurtssoneiksi.

- Isäni nimi oli Kurt, joten minua ryhdyttiin kutsumaan Kurtssoniksi eli Kurtin pojaksi.” Metsässä harvat tietävät, ketkä ovat Nissafors Skogstransporterin väkeä, mutta Kurtssonit tuntevat kaikki. Olemme jopa harkinneet yrityksen nimen vaihtamista sekaannusten välttämiseksi, kertoo Thomas Kurtsson.

Nissafors Skogstransporter -yhtiön omistavat Thomas Kurtsson ja hänen poikansa David.

- Isäni Kurt perusti yrityksen vuonna 1962. Kun hän 72-vuotiaana katsoi, että oli aika jäädä eläkkeelle, David osti hänen osuutensa yrityksestä. Viimeisinä työvuosinaan isäni ajoi yhtä kuorma-autoamme, jota käytämme metsäkoneiden siirtämiseen, joten oli luonnollista, että David jatkoi hänen jalanjäljissään.

- Suuri osa työstämme on metsäkoneiden siirtämistä. Sää voi tietysti välillä sotkea asioita. Yritämme silti työskennellä vain päiväsaikaan ja silloin työnteko on huomattavasti helpompaa, vaikka säiden herra sotkisikin asioita.

Nissafors Skogstransporter vietti juuri 50-vuotisjuhliaan. Tänä päivänä yrityksessä on mukana Kurtssoneita jo kolmannessa polvessa.

TYÖ ON ELÄMÄNTAPA Tärkeä osa Thomasin työfilosofiaa on ajatus siitä, että he työskentelevät niin kuin muutkin ihmiset.

- Jos työtä tehdään kahdessa tai kolmessa vuorossa kuljettajaa vaihtaen, koneet kuluvat aivan eri tavalla kuin silloin, kun niitä käytetään vain normaalin työrupeaman ajan vuorokaudessa. Kyse on myös turvallisuudesta: tuntuu ikävältä lähettää kaveri keskellä yötä metsään, sillä aina voi tapahtua jotakin. On parasta tehdä töitä päivisin niin kuin muutkin ihmiset.

Thomas Kurtsson on ollut ”virallisesti” mukana yrityksessä 39 vuotta. Yksitoistavuotiaana hän ajoi ensimmäisen kerran harvesteria. Sen jälkeen tulevaisuus olikin jo selvillä.

- En olisi varmaankaan saanut ajaa harvesteria sen ikäisenä, mutta rikos on onneksi tähän mennessä jo vanhentunut.

Ponsse News 1 • 2014

21

SAVOTAN SANK ARIT

Metsäkärpänen puraisi minua pahasti, sillä tämä työ on elämäntapa.

PONSSEJA TASAISEEN TAHTIIN Yritys osti ensimmäisen Ponssen koneen – HS15-harvesterin – vuonna 1995 eli vuosi sen jälkeen, kun Ponsse oli aloittanut toimintansa Ruotsissa.

- Meidän piti itse asiassa mennä katsomaan aivan toista merkkiä, mutta myyjä oli sitä mieltä, että meidän pitäisi tutustua ’uuteen suomalaiseen merkkiin’. Ajattelimme, että kaipa voimme uhrata siihen ajastamme tunnin, mutta jäimmekin koko päiväksi ja kävimme läpi koneen kaikki yksityiskohdat! Päädyimme tietysti ostamaan Ponssen koneen.

Kului muutama vuosi, ennen kuin seuraava Ponsse ostettiin, mutta vuosien varrella uusia koneita on hankittu tasaiseen tahtiin. Gudrun-myrskyn jälkeen vuonna 2005 tilanne myrskyn runtelemassa metsässä oli akuutti, ja Nissafors Skogstransporter osti ylimääräisen harvesterin.

22

Ponsse News 1 • 2014

- Se on itse asiassa ainoa kerta, jolloin olemme tehneet kaksivuorotyötä pidempään. Työtä riitti kaikille liiankin kanssa.

Minulla oli myös tuuria, sillä palkkasin kaverin, joka oli toiminut Ponssen koulut-

”Meidän piti itse asiassa mennä katsomaan aivan toista merkkiä, mutta myyjä oli sitä mieltä, että meidän pitäisi tutustua ’uuteen suomalaiseen merkkiin’. ” tajana Yhdysvalloissa 15 vuotta. Häntä ei tarvinnut pahemmin perehdyttää, Thomas toteaa nauraen.

50 VUOTTA TAIVALTA TAKANA Nissafors Skogstransporterin 50-vuotista taivalta juhlittiin matkustamalla Ponssen pääkonttoriin Suomeen. Ilman muuta hyödyn voi yhdistää huviin!

- Olen käynyt siellä katsomassa koneita kahdesti aiemminkin, mutta isäni ja poikani eivät olleet silloin mukana, joten tuntui sopivalta yhdistää juhliminen koneiden katseluun. Metsäkoneethan ovat osa elämäntyyliämme. Sitä paitsi Ponsse on itse asiassa ollut mukanamme yli puolet yrityksen historiasta.

Kurtssonien klaani pääsi kierrokselle tehtaaseen oppaanaan Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela. ”- Näimme myös mielenkiintoisia uutuuksia, mutta niistä en saa kertoa tässä…

Leikki sikseen – on aina hauskaa nähdä, että sydäntäni lähellä olevalla alalla tapahtuu kehitystä, Thomas toteaa.

Koska yritykseen on saatu myös kolmannen sukupolven Kurtsson, voimme jäädä odottamaan 75-vuotisjuhlaa. Ja toivottavasti Ponsse saa isännöidä juhlia silloinkin!

SAVOTAN SANK ARIT

ELANTO METSÄSTÄ ROCK — Michiganin Delta County -piirikunnassa metsäala on perinteinen elinkeino, ja metsäurakointia sekä urakkatyöläisiä tuetaan siellä edelleen.

Kanerva Forest Products, Inc. -yrityksen johtaja Terry Kanerva muistelee, kuinka hän oli jo lapsena isoisänsä Art Wadeenin mukana kuitupuun hakkuissa. Silloin noin seitsenvuotiaan pojan mieleen jäivät erityisesti eväät.

– Meillä oli munavoileipiä ja termoskannussa kahvia.

Myös Terryn isä Clayton Kanerva oli pitkän linjan metsätyöläinen, ja Terry muistaa kuorineensa puuta isänsä apuna ja saaneensa tästä työstä palkkaa seitsemän senttiä varrelta. Setripuuta kaadettiin ja kuorittiin käytettäväksi aidanpylväissä ja kaivosten puurakenteissa. Metsien kasvua edistettiin valtion rahoittamin istutusohjelmin.

– Puuta kuorittiin itsenäisyyspäivään eli heinäkuun alkuun asti, ja syksyllä tehtiin heinä- ja risutöitä, Terry muistelee.

Vuosien mittaan kehittyvä tekniikka helpotti puunhakkuutyötä ja vähensi ihmistyövoiman tarvetta. Delta County oli monien alan uudistusten polttopisteessä.

Myös Terryn isä Clayton oli omalta osaltaan vaikuttamassa kehitykseen. Hän ja hänen liikekumppaninsa K & K -yrityksestä, tutkija ja laitesuunnittelija Bob Koski, kehittivät taloudellisen, kannettavan kuitupuun karsinta- ja rouhintalaitteen nimeltä Yippo. Myöhemmin heidän yhteistyönsä laajeni myös kaivoslaitteiden valmistukseen.

Rockin naapurikaupungissa Gladstonessa Emil Gafner kehitti erilaisia metsätyölaitteita. Esimerkiksi hänen tavaralajimenetelmän harvesterinsa oli saanut paljon vaikutteita Rockin kollegojen tutkimus- ja tuotekehitystyöstä.

Ishpemingin seudulla Roy DeLongchamp puolestaan improvisoi itse käyttämiään laitteita.

– Hänellä oli harvesteripää kiinnitettynä tankin runkoon. Monet innovaatiot ovat saaneet alkunsa tämän seudun kavereiden tutkimus- ja kehitysideoista, kertoo Teddy.

Terry itse siirtyi metsäalalle työskenneltyään ensin lähes kaksi vuotta rautamalmikaivoksilla. Hän aloitti uransa sahalla Sagolan kaupungissa ja siirtyi sitten ajamaan puukuljetuksia eri puolille maata. Vuonna 1981 hän muutti takaisin synnyinseuduilleen, kun hänen isänsä sairastui.

Terry teki metsätöitä veljensä Jimmy Kanervan kanssa. He kaatoivat ja toimittivat polttopuuta työkoneenaan Iron Mule, johon he hitsasivat lisäosia. Noin seitsemän vuoden yhteistyön jälkeen Jimmy perusti oman metsäalan yrityksensä Trenaryyn.

Terry jatkoi toimintaa Rockissa ja sai mukaansa nuorimman veljensä Garyn,

joka ajaa omalla rekallaan puukuljetuksia niin Kanerva Forest Productsille kuin muillekin urakoitsijoille.

Nyt Terry on pyörittänyt omaa yritystään jo yli 30 vuotta. Tärkeimpänä ohjenuoranaan hän pitää isänsä sanoja: ”Joka työ tuottaa rahaa – tai jos ei tuota, älä tee sitä.”

Isänsä tavoin myös Terry on panostanut teknologiaan. Perusteellisen vertailun jälkeen hän päätti hankkia suomalaisen Ponssen huippuharvesterit, ja hän on myös käynyt Suomessa koneisiin liittyvissä koulutuksissa.

– Tämä toimii vaikka toimistonani.

Voin pyörittää liiketoimia täältä käsin, Terry kertoo istuessaan ohjaamossa kädet säätimillä.

GPS-järjestelmä tuottaa tietokoneistetun näkymän työmaa-alueesta ja osoittaa harvesterin sijainnin suhteessa alueen rajoihin, voimalinjoihin, teihin ja vesistöihin. Diagnostiikkajärjestelmä tarkkailee polttoaineen määrää ja harvesterin mekaniikkaa huolehtien siitä, ettei teknisiä ongelmia tule.

– Tämä on huipputekniikkaa täynnä oleva rautamöhkäle, jossa on kiinni 100 000 dollarin moottorisaha, Terry kiteyttää.

Ponsse News 1 • 2014

23

SAVOTAN SANK ARIT

METSÄTYÖTÄ SUURTEN JÄRVIEN RANTAMILLA ROCK — Metsäalan työ ei tarkoita pelkkää puunhakkuuta ja tukkien kuljettamista verstaille ja paperitehtaille. Kyseessä on maailmanlaajuisesti merkittävä elinkeinosektori, jonka työllistämisvaikutukset voivat paikallistasolla koskea kokonaisia yhteisöjä.

Terry Kanervalla, 55, on kokemusta metsäalasta neljältä vuosikymmeneltä. Hän aloitti uransa sahatyöläisenä 1970-luvulla, minkä jälkeen hän on ansainnut elantonsa niin tukkirekan kuljettajana kuin polttopuiden hakkaajanakin. Nykyään hänellä on oma, menestyvä metsäurakointiyritys Kanerva Forest Products, Inc., jonka kotipaikkana on Rock-niminen kaupunki Michiganin osavaltiossa.

Kanerva selittää, että metsäala on maailmanlaajuinen, pääomavaltainen markkinasektori, johon ovat vaikuttaneet esimerkiksi asuntomarkkinoiden suhdannevaihtelut, paperittoman yhteiskunnan ihanteet, laitekehitys sekä työvoiman saatavuus.

Nykyisestä markkinatilanteesta Kanerva toteaa, että rakennusalan ja asuntomarkkinoiden tilanne on jälleen kohentumassa

26

Ponsse News 1 • 2014

vuoden 2008 laman jälkeen. Paperin tarve sen sijaan vähenee edelleen Internet-pohjaisten palvelujen vallatessa alaa. Lisäksi paperiteollisuuden toimintaan vaikuttavat säännökset ja rajoitukset vaihtelevat maittain, ja paperinvalmistus on edullisempaa alhaisemman sääntelytason maissa, kuten Kiinassa, Brasiliassa ja Venäjällä.

Teknologian kehitys karsii metsäalalta pieniä urakoitsijoita, joilla ei ole varaa tehokkaisiin mutta kalliisiin laitteisiin. Myös osaavaa työvoimaa on vaikea löytää, sillä nykyään puutyöläisenkin täytyy hallita tietotekniikkaa ja kilpailu työmarkkinoilla on kova. Kanerva arvioikin, että kilpailu puutuotteista kiristyy tulevaisuudessa, kun entistä harvempi saa elantonsa metsäalalta.

Luontoäidillä on myös aina sanansa sanottavana alan toimintaan. Esimerkiksi tä-

nä vuonna aikainen kevääntulo keskeytti hakkuukauden ennen aikojaan.

SÄÄNNELTY ALA Metsäalan toimintaa säädellään Yhdysvalloissa monenlaisin ympäristösäännöksin, joista vastaavat kansallisella tasolla esimerkiksi ympäristönsuojeluvirasto Environmental Protection Agency ja ympäristöasiain laadusta huolehtiva viranomainen Department of Environmental Quality.

Hakkuualueet on määritelty lainsäädännössä, ja niitä säätelee esimerkiksi kestävän metsänhoidon aloite Sustainable Forest Initiative (SFI).

Kanerva näkee säännöksissä sekä hyviä että huonoja puolia.

– Meitä sitovat tiukemmat normit kuin mitään muita toimijoita kansainvälisessä paperiteollisuudessa, hän huomauttaa.

Kanerva Forest Products tekee hakkuita enimmäkseen yksityismetsissä. Yritys vaalii korkeaa metsänhoidon tasoa, sillä Kanerva uskoo, että tämä tunnollisuus palkitaan tulevaisuudessa.

SAVOTAN SANK ARIT

– Metsänhoito on kaiken perusta. MiMetsän ekosysteemin hyvinvoinnin ta- haketta, polttopuuta, kuitupuuta, sahatukkään muu ei ole yhtä tärkeää, Kanerva pai- kaamiseksi järvien, lampien, virtojen, pu- keja ja vaneria. Paperi- ja sahateollisuuden nottaa. rojen sekä seisovan veden ympäristössä ta- tuotteiden lisäksi yrityksen puutavarasta – Hyvin hoidettu metsä on terve ja tuot- pahtuva toiminta on tiukasti säädeltyä. valmistetaan aidanpylväitä, paneelia, rataa hyvin.

–Me olemme näiden maiden pehtoo- kennusten ulkolaudoituksia ja kuntosalien Kanerva on suorittanut metsätyöläisten reja, hän kuvaa ja lisää, että metsätyöläiset lattioita. mestariohjelman, jonka tavoitteena on pa- ovat myös ympäristötyön asiantuntijoita: – Tavaralajimenetelmän harvesterit rantaa metsänhoidon tasoa. Hän ovat ympäristöystävällisiä: oli yksi neljästä ensimmäisestä kaikkea ei tarvitse kaataa, ”Metsäpeitteen hoito pitää sisällään metsän ohjelman suorittajasta MichigaKanerva kertoo. nin osavaltiossa; nykyään metKanerva selittää, että elämän koko kirjon: salamanterit, lintujen sätyön mestareita on parisenpuulajeilla on tietty ”tatarvitseman lämpökatteen, villieläinten kymmentä. loudellisesti kypsä” ikä pesäpaikat ja jopa tulevien vuosien kotkien –Metsäpeitteen hoito pitää eli tuottoisin hetki puun sisällään metsän elämän koko kaatamiseen, joten maanpesintäpuut” omistajalle on avohakkuukirjon: salamanterit, lintujen ta kannattavampaa antaa tarvitseman lämpökatteen, villieläinten pesäpaikat ja jopa tulevien vuo- heidän tulee noudattaa hyvän metsänhoi- osan puista vielä kasvaa. sien kotkien pesintäpuut. Eläinten tarpeet don periaatteita, ja tätä tarkoitusta varten Energia-alan biomassamarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia hyödyntää myös ajavat puunhankinnan edelle, Kanerva se- he saavat jatkuvasti täydennyskoulutusta. littää.

– Pohjoisen lehtipuumetsästä saadaan hakkuujätettä, joka aikaisemmin jätettiin Omassa työssään Kanerva nauttiikin laadukasta puu- ja sahatavaraa, kun hak- metsään maatumaan. Kanerva uskookin eniten juuri taustoittavasta kenttätyöstä. kuita tehdään noin 8–15 vuoden välein. hakemarkkinoiden kasvavan, kun talouHän tutkii työmaat varmistaakseen, ettei Tämä asettaa meidän toimintamme raa- dellinen ja ympäristöystävällinen biomassa kasvattaa suosiotaan polttoaineena. hakkuun aikana tule ongelmia eläinten mit, hän toteaa.

Tällä hetkellä Kanerva Forest Propesinnän, uhanalaisten lajien, maaperän, ducts toimittaa puuhaketta polttoaineeksi vesivarantojen tai muiden vastaavien asi- HUIPPULAITTEET HELPOTTAVAT TYÖTÄ oiden vuoksi.

NewPage-paperitehtaalle Escanabaan sekä – Vesistöt ovat tärkein huolenaihe, hän Kanerva Forest Products palvelee useita Rockin ja Perkinsin kaupunkien välissä sieri puualan toimijoita, joille toimitetaan jaitsevalle Mid Peninsula -koululle. kertoo.

Ponsse News 1 • 2014

27

SAVOTAN SANK ARIT

IÖ

T ÉNSÄSÄÄTÄIÖ IDGGRRÉN V I ID R V I A R EINA E

EINARI VIDGRÉNIN SÄÄTIÖ JAKOI TUNNUSTUKSIA METSÄALAN OSAAJILLE Katso säätion video:

Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille yhdeksännen kerran.

Vieremällä torstaina 22.5. järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia yhteensä 105 000 eurolla.

Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrénin Säätiön, jonka tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta sekä lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä etenkin nuorten keskuudessa.

EINARIN PALKINNOT Päähuomionosoituksena Säätiö myönsi kaksi Einarin Palkintoa, jotka annetaan pitkäaikaisesta työstä metsäkoneurakoitsijana. Palkintoperusteissa korostetaan ammattimaisuutta sekä pitkäjänteisyyttä erittäin vaativalla alalla. 15 000 euron Einarin Palkinnot vastaanottivat Tauno Tolppa Hämeenlinnasta ja Tapani Lievonen Rautavaaralta.

28

Ponsse News 1 • 2014

Hämeenlinnalainen Tauno Tolppa on tehnyt merkittävän ja ainutlaatuisen työn koneellisen puunkorjuun kehittämisessä.

Talousneuvos Tolppa on nostanut metsäkonetyön arvostusta ja kehittämistä omalla esimerkillisellä työllään, jonka hän aloitti puunkorjuun parissa jo -50-luvulla. Vuosikymmenien työ nosti Tolpan yhdeksi Suomen suurimmista metsäkoneyrittäjistä.

Metsäkonepalvelu Oy jatkaa sukupolven vaihdoksen myötä tänäkin päivänä vahvaa etenemistä Taunon pojan, Timo Tolpan johtaessa yritystä. Yritys korjaa vuosittain 1,3 miljoonaa kuutiometriä puuta Suomessa ja Ruotsissa.

Rautavaaralainen Tapani Lievonen on toiminut metsäkoneyrittäjänä yli 35 vuotta.

Metsätöiden parissa Tapani on aloittanut pokasahalla ja edennyt sieltä koneelliseen puunkorjuuseen. Tapani on elänyt ikänsä metsästä. Välillä hän on työllistänyt usean

Tauno Tolppa

koneketjun sekä ollut työnantajana usealle työntekijälle. Hän on opettanut yrittämisen kautta, että ahkeruus ja rehellisyys vievät eteenpäin. Yrittäjänä hän on todellinen perheyrittäjä, Tapanin rinnalla on ollut kaikki nämä vuodet on ollut puoliso sekä neljä tytärtä.

SAVOTAN SANK ARIT

EINARIN TUNNUSTUSPALKINNOT Säätiö palkitsi koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja Einarin Tunnustuspalkinnoilla.

5000 euron palkinnon vastaanotti Metsäopetus.fi ansioistaan metsäkonealan tunnettuuden parantamisessa nuorten keskuudessa ja alan yleisestä markkinointityöstä.

4000 euron Einarin Tunnustuspalkinto luovutettiin Maaseutuammattiin ry:lle, jonka tavoitteena on verkostoida PohjoisSavon metsä- ja maatalouden yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja muut toimijat yhteiseen toimintaan. Pyrkimyksenä on antaa peruskoululaisille ja peruskoulujen opettajille paremmat mahdollisuudet tutustua metsä- ja maatalouden alan ammatteihin.

3000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanotti Suomen Metsämuseo Lusto lasten ja nuorten metsäkone-oppimisympäristön kehittämisestä.

3000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanottivat Pentti Riipi ja Kauko Jaukkuri Lapin energiakoulu –hankkeen kehittämisestä. Hankkeen myötä on ollut mahdollisuus uuden ja innovoivan bioenergia-alan opiskeluun ja työpaikkoihin.

3000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanotti toimittaja Hannu Puikkonen metsäalan aktiivisesta uutisoinnista.

Jutuissaan Puikkonen on myönteisellä tavalla tuonut esille metsien hyödyntämistä ja koneellista puunkorjuuta sekä siihen liittyviä kuljettajakysymyksiä.

Kolme 3000 euron Einarin Tunnustuspalkintoa myönnettiin metsäkonealan opettajille heidän ansioistaan nuorten ja

aikuisten ohjaamisessa ja motivoinnissa metsäalan opiskeluun sekä yhteistyöstä alueidensa metsäkoneyrittäjien kanssa.

Palkinnot vastaanottivat Risto Liuska Etelä-Savon ammattiopistosta, Pasi Ahonen Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksiköstä ja Pekka Säynäjoki Länsirannikon koulutus Oy WinNovasta.

8500 euron Einarin Tunnustuspalkinto myönnettiin yhdysvaltalaiselle Lee Millerille, Miller Timber Services, Philomathiin Oregoniin. Palkinto myönnettiin Lee Millerin ansioista tavaralajimenetelmän puunkorjuun edistämisessä ja ansiokkaasta yhteistyöstä Oregonin yliopiston kanssa.

EINARIN KULJETTAJAPALKINNOT JA EINARIN OPISKELIJASTIPENDIT Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi myös 28 ansioitunutta metsäkoneenkuljettajaa 1000 euron Einarin Kuljettajapalkinnolla. Ehdotukset palkittavista metsäkoneenkuljettajista tekivät metsäyhtiöt ja sahat. Palkitsemisperusteina olivat työn laatu ja hyvä asenne sekä yhteistyö ja kommunikointi metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Einarin Kuljettajapalkinnon vastaanottivat: Markku Aho, Ruha Pekka Airaksinen, Airaksela Joakim Englund, Oravainen Martti Heinonen, Pyhäsalmi Mikko Helin, Pääjärvi Timo Hyvärinen, Siilinjärvi Antti Immonen, Kuhmo Alvi Joutsi, Keuruu Esa Keskinen, Sastamala Tapio Kukkonen, Joensuu Esa Laukkanen, Palokki Jari Linnanen, Korpilahti Seppo Mehtonen, Pielavesi Ari Miettinen, Tuusniemi Kari Myllyoja, Jyväskylä Tuomo Mähönen, Korholanmäki

Mikko Määttä, Posio Kauko Niemelä,Ranua Ari Pitkänen, Vastinki Pasi Pärnäjärvi, Jämsä Raimo Ruotsalainen, Nilsiä Pasi Rutanen, Pylkönmäki Veli Ryhänen, Kiuruvesi Anatolij Kondratiev, Aunus Andrei Dmitriev, Pitkäranta Tommi Kauppinen, Korpilahti Jari Lehtonotko, Konnevesi Eero Huuskonen, Keitelepohja Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi myös 500 euron opiskelijastipendillä 23 metsäkonealan opiskelijaa. Stipendeistä ovat päättäneet kunkin koulun opettajakunta.

Perusteina koulumenestyksen lisäksi on ollut se, että koulunsa päättävällä oppilaalla on työpaikka metsäkoneenkuljettajana tai -huoltajana.

Niko Ruohomaa ja Jesse Virtanen, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Kullaa Matti Kokkonen ja Kalle Taivalantti, Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Robin Äppel ja Robin Nygård, Yrkesakademin i Österbotten, Vasa Tommi Kvist ja Heikki Härkönen, Lapin ammattiopisto, Rovaniemi Sauli Katajisto ja Jaakko Lamminmäki, Jämsän ammattiopisto, Jämsä Eetu Koistinen ja Arttu Jämsén, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Toivala Mika Seppälä ja Elina Haapaniemi, TTS, Tuottavuus ja luonnonvarat, Rajamäki Anssi Viinikainen ja Markus Huovinen, Etelä-Savon Ammattiopisto, Pieksämäen metsäopetus Kasperi Pehkonen ja Arto Väänänen, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Valtimo Niko Lehtinen, Hämeen ammatti-instituutti (Evo), Hämeenlinna

Einarin Opiskelijastipendin vastaanottavat: Jyri Sipola ja Veikko Ylikoski, Oulun seudun ammattiopisto,Taivalkosken yksikkö Sami Aalto ja Osmo Salonpää, Tampereen seudun ammattiopisto, Kuru

Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrénin Säätiön, jonka tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta sekä lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä etenkin nuorten keskuudessa.

Ponsse News 1 • 2014

29

SAVOTAN SANK ARIT

ÄTIÖ TIÖ SÄSÄÄ ÉRNÉN R G G ID ID V V INAARRI I EEIN

ON OLTAVA

TAHTOA TEHDÄ Vuodesta 1996 monitoimikonetta ajanut korpilahtelainen Jari Linnanen pitää yhtenä kuljettajan tärkeimmistä ominaisuuksista vahvaa tekemisen tahtoa. ”Kunhan tässä jotain puuhailee” -asenteella ei savotalla pitkälle pötkitä. Tietynlainen rauhallisuus on myös motokuskin valtti, sillä eteen tulee kaiken aikaa pieniä yllätyksiä.

Päätymistä metsäkoneenkuljettajaksi Jari ei osaa sen kummemmin perustella. Pikkupoikana hänellä oli leikkitraktori, jossa oli puutavaravarustus. Tämä lienee antanut sysäyksen ammatinvalintaan. Miehen tie kulki metsäkoulun, ajokoneen ja armeijan kautta motokurssille vuonna 1995. Metsurintyötäkin tuli kokeilluksi, mutta metsuri-isän neuvon mukaan sahahommiin ei kannattaisi lähteä. Heti armeijan jälkeen auto-onnettomuudessa pahasti murtuneet ja vioittuneet jalat olivat toinen syy metsurin työn lopettamiselle. Lääkärit eivät alkuun luvanneet paljoa, mutta Jarin omalla sitkeydellä ja lääkärien ammattitaidolla jalat toimivat tänä päivänä varsin hyvin.

MYÖS ULKOMAAN SAVOTOILLA Jari Linnasella on kokemusta ajokonehommista Saksasta ja mototyöstä Ranskasta.

- Kun olin Ranskassa hakkaamassa vuonna 1997, niin kaveri ilmoitti, että Metsä-Jokereilla näyttäisi olevan kuskin paikka auki. Lähetin hakupaperit Suonsaaren Joukolle ja kohta sain itse mennä perään. Ja sillä tiellä ollaan, Jari kertaa päätymistään nykyiseen työhönsä.

Työn parhaimpina puolina Jari pitää vallan ja vastuun sopivaa yhdistelmää.

Luonnollisesti niin metsänomistaja, työnantaja kuin puun ostajatkin tarkkailevat hakkuutyön laatua. Mutta leimikolle tultaessa kuskilla on täysi valta ja vastuu siitä, kuinka savotta hoidetaan kunnialla. - Joskus tulee tarkkojakin ohjeita jättöpuista ja muista erikoistoiveista, mutta pääosin ohjeena on yksinkertainen lause: ”Tee niin,

30

Ponsse News 1 • 2014

että hyvä tulee”, Jari kertoo.

Vuosien saatossa hakkuukoneen kuljettajalle on annettu aina vaan enemmän tehtäviä hoidettavaksi. Kohta varmaan leimikoiden suunnittelukin siirretään kokonaan kuskin vastuulle. Onneksi lisääntyneiden työtehtävien hoitoon on kunnolliset työkalut ja opastus. Luonnollisesti tietoliikenne takkuaa toisinaan, mutta minkäpä sille tekee.

KOULUA JA TYÖTÄ Jari on miettinyt, kuinka nuoret motokuskit saataisiin pysymään pitempään konehommissa. Alalla vaihtuvuus on toisinaan melkoista. Metsäkoulua Jari pitää hyvänä ja tarpeellisena pohjakouluna. Mutta koulutuksen kestäessä olisi entistä tarkemmin katsottava oppilasaineksen soveltuvuutta vaativaan konetyöhön. Tietynlainen karsinta opiskelun kestäessä voisi säästää niin opiskelijaa kuin työnantajaakin tulevilta pettymyksiltä.

- Täytyy kehua Suonsaaren Joukoa ennakkoluulottomuudesta. Hän ottaa MetsäJokerille koulunsa päättäneitä nuoria miehiä koneoppiin. Siinä työtä tehdessä todellinen osaaminen karttuu ja työtä tekemällä havaitaan sekin, onko tulokkaasta todelliseksi ammattilaiseksi, Jari kehuu.

Pelkkä tekninen ja fyysinen osaaminen ei riitä. Myös henkisen kantin on oltava raudanluja, jos mielii menestyä metsäkoneen ohjaamossa. Syystalven pimeät päivät ovat yksinäistä puurtamista jossakin likimain tiettömän taipaleen takana ja se saattaa ottaa koville. Jari tietää, että joillekin

pimeä yksinäisyys karttuu jopa jonkinlaiseksi peloksi. Tämä psyykkinen puoli olisi otettava koulutuksessa nykyistä paremmin huomioon.

- Olen joskus miettinyt sitä, miltä metsäkonekoulun käyneestä nuorukaisesta tuntuu, kun työpaikkailmoituksessa vaaditaan useamman vuoden työkokemus.

Mistäpä sitä työkokemusta saa, jos ei pääse edes näyttämään omaa osaamistaan, Jari Linnanen ihmettelee.

MAINIOT KONEET Sähkövikojen määrä metsäkoneissa on tippunut dramaattisesti. Jari kertoo tarvinneensa vielä kymmenen vuotta sitten tinauskolvia silloin tällöin. Mutta nykykoneiden kanssa kolviin ei ole tarvinnut tarttua vuosikausiin. Esimerkiksi johtojen liittimet ovat parantuneet huimasti.

Jarin vastuulla olevalla koneella hakataan yhtä vuoroa. Kokemus on osoittanut, että kahta tuuria ajettaessa koneen kanssa tahtoo tulla pieniä ylimääräisiä ongelmia, vaikka molemmat kuskit olisivat kuinka tarkkoja tahansa.

Pariin vuoteen Jari ei muista mitään ongelmaa ilmaantuneen koneeseen. Yrityksen koneissa on huoltosopimus, mikä rajaa kuskin huoltoaskareet melko pieniksi. Tulevat AdBlue-koneet sen sijaan askarruttavat. Kuinka urealiuoksen kuljetus ja varastointi hoidetaan paukkupakkasilla.

Kaipa siihenkin joku ratkaisu löytyy, miettii Jari lopuksi.

SAVOTAN SANK ARIT

TIÖ ÉNSÄSÄÄTÄIÖ IDGGRRÉN V ID I V R I A R EEINA

VAIN TYÖ OIKEALLA KONEELLA OPETTAA

Savon ammatti- ja aikuisopistossa Toivalassa metsäkoneopetuksen lehtorina toimiva Pasi Ahonen on huomannut, ettei käytännön työtä oppimisessa voita mikään. Sekä aikuislinjalla että osin nuorisoasteella toimiva Ahonen lisäisi opintosuunnitelmien käytännönläheisyyttä entisestään.

Ahonen muuttaisi opetusta myös hieman enemmän puun tekemisen ja ajamisen suuntaan. Tekniikan ja huollon opiskelu on varmasti tärkeää, mutta pitäisi huolellisesti miettiä, kuinka paljon tämän päivän moto- ja ajokonekuskin tarvitsee tietää itse koneen tekniikasta. Puuta pitää saada poikki ja pinoon mahdollisimman paljon.

Asentajat ja huoltomiehet ovat tänä päivänä oma ammattiryhmänsä ja kuskin tehtävä on lähinnä kouran rasvaus ja teräöljyn lisäys. Toki tämän lisäksi letkun vaihdot, päivittäiset pienet korjaukset ja esimerkiksi kelirikon aikana tehtävä iso 1200 tunnin huolto on osattava tehdä.

Ahonen tietää mistä puhuu, sillä metsurin koulutuksen jälkeen hän opiskeli metsätalousinsinööriksi. Tämän jälkeen tuli käytyä motokurssi ja puun hakkuussa vierähti kymmenen vuotta ennen kuin Toivalasta kyselivät opetushommiin.

MOTIVOITUNUTTA SAKKIA Pasi on tyytyväinen opetuksen suosioon, sillä jokaiselle kurssille hakeutuu huomattavasti enemmän halukkaita, mitä sisään voidaan ottaa. Jokainen aikuisten ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen pyrkinyt haastatellaan silmästä silmään.

Tämä henkilökohtainen tapaaminen on puolin ja toisin erittäin avartava. Yhteisissä keskusteluissa opiskelijan todellinen motivaatio tulee poikkeuksetta hyvin esiin.

Aiemmin puhuttiin, että maatalon pojista tulee hyviä metsäkonekuskeja. Ahosen mukaan näin varmasti onkin, mutta aivan yhtä hyviä tulee kirkonkylän tai kaupungin kasvatista, jolla löytyy rehellistä tahtoa oppia uusia asioita.

Toivalan yksikössä on neljä ajanmukaista motoa ja kahdeksan ajokonetta.

Kaikki valtamerkit ovat edustettuina, jo-

ten opiskelijat saavat varsin kattavan perehdytyksen koneiden välisiin eroihinkin.

Hakkuut tehdään pääasiassa Metsähallitukselle. Konekapasiteetti on aina kynnyskysymys kouluissa ja siksi opetus siirrettiin kahteen vuoroon. Koneet ovat tehokkaasti käytössä ja samalla tulevat kuskit oppivat oikean työnteon meininkiä, sillä melkoinen osa yrittäjistä ajattaa koneitaan kahdessa vuorossa.

Simulaattorikoulutus on paikallaan siinä vaiheessa, kun vipujen liikkeet ja nappuloiden painamiset pitäisi saada siirrettyä lihasmuistiin. Mutta kolmiulotteisuuden puutteen takia nosturin käytön oppiminen ei tahdo simulaattorilla onnistua. Totuus on, että nosturia oppii käyttämään vain käyttämällä nosturia. Stereonäön puutteen takia jotkut oppilaat ovat joutuneet lopettamaan koulun kesken. Kymmenen metrin päässä keikkuva kaatopää tai koura tekee pahaa jälkeä, jos kolmiulotteisessa havainnoinnissa on ongelmia.

PARHAAT MOTO-OPPIIN Nuorisoasteella ryhmä opiskelee kolme vuotta. Heti ensimmäisestä vuodesta alkaen kaikki oppilaat pääsevät konehommiin.

Kurssin puolivälissä on totuuden hetki. Silloin kurssin parhaat jatkavat opiskelua keskittyen hakkuukoneen ajamiseen.

Kaikki opiskelijat käyvät harjoittelujakson kolmantena vuotena valitsemassaan yrityksessä. Pasi Ahonen on tyytyväinen alueen metsäkoneyritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opiskelijat ovat löytäneet melko helposti harjoittelupaikan, josta yllättävän monelle tulee valmistumisen jälkeinen työpaikka.

Ahonen korostaa, että harjoitteluun ei mennä kalenterin vaan osaamisen mukaan. Jotkut oppivat koneen käytön no-

peammin ja he voivat edetä harjoitteluun aikaisemmin. Mutta joskus tulee eteen tilanteita, joissa opiskelija ei kehity niin paljon, että hänet voisi lähettää harjoitteluun.

Ahosen mukaan on viisaampaa että pelkästään opiskelija ja opettaja pettyvät saavutuksiin. Turha siinä on kolmatta pettyjää eli koneyrittäjää enää mukaan ottaa.

TOSIMIELELLÄ OPISKELLEET TÖIHIN Koulusta valmistuneiden työllistyminen on melko hyvä. Tosimielellä opiskelleet ovat kaikki työllistyneet alalle. Ahonen miettii, että yksin työskentely on sen verran erikoista ja vaativaa, että voisi olla paikallaan pitää asiasta hieman enemmän ääntä ihan opetussuunnitelmassakin.

Pimeä metsä, yksin työskentely ja vilkas mielikuvitus saattavat tehdä ylimääräiset ongelmansa työn tekoon. Pasi kertoo korostavansa henkisen kantin tärkeyttä useampaan otteeseen koulutuksen edetessä.

Ahonen ihmettelee nykyistä työlästä systeemiä, millä pääsee opiskelemaan metsäkoneen käytön opettajaksi. Jos joku osasi aikoinaan ajaa konetta, hän pääsi pätevöitymään opettajaksi työn ohessa opiskelemalla. Nykyään opettajaksi aikovalla pitää olla AMK-tasoinen tutkinto alla ennen kuin voi edes harkita metsäkoneenkäytön opettajaksi ryhtymistä.

- Metsäteollisuuden pitäisi kiireesti herätä panemaan asia kuntoon, sillä tällä menolla koneopettajat pikku hiljaa loppuvat maasta. Heiltähän se lobbaaminen näyttää käyvän, heittää Pasi Ahonen lopuksi.

Ponsse News 1 • 2014

31

SAVOTAN SANK ARIT

TIÖ ÉNSÄSÄÄTÄIÖ R N G É R ID G V ARRIIVID EINA E

KEHITYSTYÖ VAATII USKALLUSTA JA OSAAMISTA Hämeenlinnalainen Tauno Tolppa tietää harvinaisen tarkasti suomalaisen puunkorjuun koneellistamisen alkuvaiheet.

Jo 50-luvulla Tolppa oli kehittämässä metsänhoidon koneellistamista ja ehtipä mies olla reilun vuoden Suomen ensimmäisenä moottorisahakouluttajanakin.

Myönteisen yllätyksen Tauno Tolppa koki 50-luvun lopulla, kun Tapion Konetoimiston vetäjänä aloittanut Jaakko Piironen kutsui hänet töihin. Alkuun työ oli lähinnä metsäojitusten ja metsäautoteiden teettämistä. Mutta heti 1960-luvun alussa päätettiin kokeilla puun metsäkuljetuksen koneellistamista.

AJOKONEILLA ALKUUN Tapion Konetoimisto toimi seitsemän vuotta, jonka jälkeen Tapio ja muutamat pankit päättivät perustaa Metsäpalvelu Oy:n, jonka työpäällikkönä Tauno Tolppa jatkoi. Metsäpalvelun aikana toden teolla harjoiteltiin konehommaa, mutta hakkuun koneellistamista aloiteltiin vasta 1960-luvun puolenvälin jälkeen. Ruotsi oli tässäkin asiassa edelläkävijä.

Varsin pian myös Suomessa valmistettiin muutamia tekokoneita. Taitavat sepät tekivät yksittäiskappaleita, joita sitten yhdessä ideoimalla paranneltiin ja kehitettiin.

Metsäpalvelu toimi seitsemän vuotta, jonka

32

Ponsse News 1 • 2014

jälkeen kehittämistä varten perustetun yrityksen katsottiin tehneen työnsä.

- Metsäpalvelun purkautumisvaiheessa vuonna 1970 olin yhtiössä työpäällikkönä.

Kokosin konetyöstä kiinnostunutta porukkaa ja esitin osakeyhtiön perustamista.

Niin me sitten ostimme yrityksen puunkorjuukoneet perustettavan Metsäkonepalvelu osakeyhtiön nimiin, Tauno Tolppa muistelee liki 45 vuoden takaista yrittäjäksi ryhtymistään.

HARVESTERIT KASVUN KANNUSTAJINA Hankitut koneet siirrettiin lähemmäksi yrityksen kotipaikkana alkuun ollutta Ruovettä. Varsin pian Metsäkonepalvelun kotipaikaksi tuli kuitenkin Hämeenlinna. Kolmen vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta hankittiin ensimmäinen Kockumin liukupuomimoto. Kokemukset koneesta olivat erittäin myönteisiä ja samanlaisia motoja hankittiin kaikkiaan kolme. Taunon arvion mukaan mainioiksi osoittautuneet koneet

antoivat Metsäkonepalvelun kehittämiselle voimallisen sysäyksen.

- Hakkuukoneiden tulo piristi toimintaa, mutta kilpailutilanne oli hieman erilainen kuin nyt. Mehän kisasimme metsureiden kanssa samoista leimikoista. Metsäkonepalvelu lähti tyhjästä liikkeelle ja taloudenpidossa vaadittiin tarkkuutta. Metsäpalvelun tappiollinen toiminta opetti minulle monia tärkeitä asioita metsäkonepuolen taloudenpidosta, Tauno Tolppa muistelee.

1980-luvulla yritys valmisti itse kuusi häntämotoa ja neljä kouramotoa Kockum 850:n päälle. Syy omaan valmistukseen päätymisessä oli yksinkertainen. Markkinoilla ei ollut yritykselle soveliasta hyvää tekokonetta. Koneet tehtiin noin 10 000 tuntia ajettujen kuormatraktoreiden päälle. Hakkuutyössä nämä sitten palvelivat jopa yli 20 000 tuntia eli kaikkiaan koneet jylläsivät Metsäkonepalvelulle yli 30 000 tuntia.

Suurin ja viisaimmaksi osoittautunut harppaus tekokoneiden kohdalla tapahtui silloin, kun huomattiin, että niitä ei kannata rakentaa vanhan ajokoneen alustalle. Uusi, varta vasten puun kaatoon ja karsintaan tarkoitettu kone oli kaikin puolin parempi ja kustannustehokkaampi.

YHTEISTÄ EDUNVALVONTAA Metsäkonepalvelun kehittämisen ja kasvattamisen lisäksi Tauno Tolppa on ehtinyt olla mukana myös järjestötoiminnassa. Erityisen merkittävänä hän kokee toimimisen Koneyrittäjien liiton johtotehtävissä ja urakkasopimusneuvottelujen työryhmissä.

Tolppa kertoo, että Martin Lillandtin ja jäsenistön vahvalla tuella Koneyrittäjien liitosta tehtiin luja koneyrittäjien etujärjestö.

Tolppa seuraa yhä edelleen alan kehitystä tarkasti. Metsäkonepalvelun koko ja hyvä maine ovat taanneet kuskien riittävyyden. Suomen lisäksi Metsäkonepalvelulla on tytäryhtiö Ruotsissa. Tällä hetkellä yhtiön puunkorjuu Ruotsi mukaan luettuna on 1,2 miljoonan kuution luokkaa vuodessa.

- Minä näen Metsäkonepalvelun merkityksen mittavan puunkorjuun lisäksi myös siinä, että annoimme reippaan sysäyksen koko Suomen koneellisen puunkorjuu kehitykselle. Ja se on ollut erittäin mieluisa asia, että poikani Timo jatkaa työtäni. Kolmas sukupolvi on myös vahvasti mukana, sillä Timon poika Teemu on jatkamassa perinnettä. Eli kelpaa tässä nyt vapaaherran päiviä viettää, iloitsee Tauno Tolppa lopuksi.

SAVOTAN SANK ARIT

IÖTIÖ ÉNSÄSÄÄTÄ ÉN RR G G ID ID V V I I ARR EINA

EINARIN TUNNUSTUSPALKINTO ENSIMMÄISEN KERRAN YHDYSVALTOIHIN Toukokuun lopulla Einari Vidgrénin Säätiö jakoi yhdeksännen kerran tunnustuksia metsäalan osaajille. Palkittujen joukossa oli ensimmäistä kertaa yhdysvaltalainen metsäalan yritys, Miller Timber Services.

Vuonna 2005 perustetun Einari Vidgrénin Säätiön tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta, kehittää ja lisätä alan yrittäjyyden tunnettuutta sekä lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä etenkin nuorten keskuudessa.

Näitä päämääriä on omassa työssään edistänyt myös oregonilainen Miller Timber Services. Yritys pokkasi 8 500 euron tunnustuspalkinnon ansioistaan tavaralajimenetelmän puunkorjuun edistämisessä sekä ansiokkaasta yhteistyöstään Oregonin yliopiston kanssa.

MONIPUOLISTA METSÄOSAAMISTA Yli 30 vuotta metsäalalla toiminut Millerin perheyritys ylläpitää ja noudattaa kaikessa työssä vanhan Lännen perinteitä – se tarkoittaa paitsi monipuolista metsäosaamista, myös toiminnan laatua, kovaa työtä, omistautumista ja tinkimätöntä tiimityötä. “Getting the job done whatever it takes”

kuulostaa sangen tutulta sloganilta - oregonilaisittain periaate tunnetaan nimellä ”Miller Timber Way” .

Miller Timber Services tuottaa monipuolisia metsäalan palveluita puunkorjuusta metsän uudistamiseen. Lisäksi yrityksellä on pitkä kokemus metsäpalojen torjunnasta.

– Pyrkimyksemme on jatkuvasti parantaa työtehoa ja -tapoja, myös ympäristövaikutukset huomioiden. Yksi tärkeimmistä päämääristä on kehittää kalustoa käytettäväksi alueellamme Yhdysvaltain länsirannikolla, jossa korkeuserot, jyrkät rinteet ja puutavaran koko luovat erityishaasteita, kertoo Lee Miller.

Kaikessa työssään Miller Timber Services painottaa kestävään kehitykseen, luontoa säästäviin sekä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

NOUSEVA METSÄALA KIINNOSTAA NUORIA – Viime vuosina markkinat ovat jälleen

lähteneet nousuun. Sahatavaran ja tukkipuun vienti vetää taas, kertoo Lee Miller.

– Myös yleinen mielipide alasta on kääntynyt positiiviseen suuntaan. Tämä on johtanut siihen, että tänä päivänä nuoret ovat jälleen hyvin kiinnostuneita metsäalan ammateista.

Miller Timber Services on yhteistyössä Oregonin yliopiston kanssa voimakkaasti mukana alan koulutuksen kehittämisessä.

Oregonin yliopiston metsätalouden tiedekunta panostaa monialaiseen tutkimukseen sekä koulutukseen – yhtenä harvoista vielä toimivista metsäalan tiedekunnista Yhdysvalloissa.

– Edistyksellisyys puunkorjuussa tarkoittaa parhaan mahdollisen teknologian hyödyntämistä – kuten Ponssen harvesterit ja kuormatraktorit. Kalustomme onkin opiskelijoiden hyödynnettävissä kenttätöiden tekoa varten, ja Ponssen lahjoitusvaroin on yliopiston teknologiakeskukseen hankittu Ponsse-simulaattori, kertoo myös tiedekunnan asiantuntijaryhmässä vaikuttava Lee Miller.

– Pyrkimyksemme on kaikessa työssämme edistää nykyaikaisia, ympäristöystävällisiä korjuutapoja sekä teknologiaa.

Tämä on omiaan vahvistamaan metsäalan imagoa myös yleisesti.

Ponsse News 1 • 2014

33

SAVOTAN SANK ARIT

ÄTIÖ ÄTIÖ RGÉRNÉSNÄSÄ G ID ID V V I EEIN INAARRI

REHELLINEN TYÖ OPETTAA - Isäni osti minulle kirveen 61 vuotta sitten. Siitä asti olen ollut koko lailla tiiviisti metsän kanssa tekemisissä. Nuorena olin 11 vuotta yhtiöllä metsurina, mutta polvien pettäminen pakotti minut koneyrittäjäksi, muistelee Rautavaaralla asuva Tapani Lievonen työuransa alkutaivalta.

Metsäkoneyrittäjänä Lievonen ehti olla yli 35 vuotta. Parhaimmillaan kuskeja oli töissä kuusi, kun kahdella ketjulla painettiin kahta vuoroa. Tapani muistelee, kuinka metsäyhtiön miehet rohkaisivat ja osin patistelivatkin laajentamaan yritystoimintaa.

Kahdella ketjulla ei kuulemma tultaisi pysymään kehityksen kelkassa mukana.

YDINOSAAMINEN KUNNIAAN - Päätin silloin, ettei minua narrata sellaiseen mukaan. Kun yritys laajenee, niin mistä saa varmat ja työhönsä sitoutuneet työntekijät? Isossa yrityksessä tulisi muitakin ongelmia, eikä itse yrittäjällä olisi yön päivän rauhaa. ”Suutari pysyköön lestissään” totesin, sillä minun osaamiseni riit-

34

Ponsse News 1 • 2014

tää kahden ketjun pyörittämiseen, Tapani tunnustaa.

Varsin pian Lievonen huomasi, että kahdella ketjullakin yrittäjä pysyi leivässä.

Oman kunnan alueella toimintaa oli helpompi hallita ja kaikki työntekijätkin olivat tuttuja entuudestaan.

Ensimmäisen metsäkoneensa, Ponssen PAZin Lievonen hankki kimpassa Einari Vidgrenin kanssa. Tapani muistelee, että Einarilla olisi parhaimmillaan ollut 23 niin sanottua kimppakonetta yrittäjien kanssa.

Tilitykset menivät pankkiin kahdelle tilille. Toiselle 40 prosenttia, josta hoidettiin lyhennys ja koronmaksu. 60 prosenttia talletettiin käyttötilille, mistä maksettiin koneen kulut. Jos tälle tilille kuun lopus-

sa jotain jäi, niin se pantiin Einarin kanssa puoliksi.

Lievonen pitää järjestelmää erittäin toimivana, sillä metsäkoneala oli siihen aikaan sen verran uutta ettei pankkirahoitusta siihen niin helpolla saanut. Sitten pankit rupesivat oikein tyrkyttämään rahaa koneinvestointeihin. Korkeat korot ja isot lainat osoittautuivat joillekin yrittäjille tuhoisaksi yhdistelmäksi. Tämän päivän kohtuullisen tiukkaa konerahoituksen järjestelmää Lievonen pitää asiallisena kaikkien kannalta. Yrittäjän taustat ja maksukäyttäytyminen tutkitaan huolella, jotta molemminpuolisilta pettymyksiltä vältyttäisiin.

Alkuun koneet hankittiin käytettyinä ja niissä riitti remonttia. Koneita meni vaih-

SAVOTAN SANK ARIT

toon melko tiheään tahtiin. Vuodesta 1996 alkaen yritykseen alettiin hankkia ainoastaan uusia koneita, joiden ostoon tarvittava raha oli tienattu. Remontit loppuivat sen jälkeen lähes tyystin. Uutena hankittujen koneiden vaihdon hetki tuli 3-4 vuoden päästä, kun mittarissa oli noin 15 000 tuntia.

HUOLTO HALLINNASSA Lievonen kertoo pitäneensä koneistaan erittäin hyvää huolta. Kaikki huollot tehtiin täsmällisesti annettujen ohjeiden mukaan ja taatusti ajallaan. Tällä menetelmällä työ metsässä sujui ongelmitta ja toisaalta koneista sai vaihdossa kohtuullisen hyvityksen.

- ”Terävä on taitavan työkalu, varsin tylsä tyhmän miehen” -sanonta pitää hyvin paikkansa. Kun itse on mukana tekemässä konetyötä, niin ymmärtää koneiden kunnon tärkeyden, selventää Tapani.

Hyväkuntoisella kalustolla työturvallisuuskin pysyi kunnossa. Tapani Lievonen ei muista yhtään sattunutta työtapaturmaa tai vahinkoa sen kummemmin itselleen kuin henkilökunnalleen koko yrittäjyyten- mikkeellä, kun saivat joka kymmenennen osaavat ennakoida tulevaa ja antaa yrittäsä aikana. Samalla hän ihmettelee nykyistä motin ilmaiseksi, sanoo Tapani Lievonen jälle hyviä vinkkejä taloudenpitoon. koulutus- ja pätevyysvaatimusten tehtai- vieläkin hieman harmistuneena.

Lievosen yrityksen työmaat olivat pääasilua. Monipuolista työtä tekevälle ihmiselle Lievonen muistaa, etteivät muutokset allisesti harvennuksia. Yksi yhteinen piirtulee jatkuvasti turhan tuntuisia pakollisia aina tuoneet pelkkää hyvää. Enso pakot- re leimikoilla oli, harvennukset olivat lähes direktiivikoulutuksia vastaan. Kurssi mak- ti yrittäjät 1990-luvun lopulla vaihtamaan aina myöhässä. Metsänomistaja kenties saa, palkka juoksee ja kone seisoo tuot- koneisiinsa bioöljyt ja se maksoi yrittäjille odottaa, että puu kasvaisi ja sitten voisi saatamattomana kurssipäivän. da edes hieman myyntipuu”Terävä on taitavan työkalu, varsin tylsä tyhmän ta. On kuitenkin muistettaKoulutuksen tarvetta Tapani Lievonen ei kiistä, mutta sen miehen -sanonta pitää hyvin paikkansa. Kun itse va, että yritystoiminnassa kaikesta toiminnasta ei saa on tultava todelliseen tarpeeon mukana tekemässä konetyötä niin ymmärtää rahaa ja etenkin ensiharvenseen kaavamaisuuden sijaan. nus on lähinnä investointi Kuorma-auton kuljettamisen koneiden kunnon tärkeyden. ” tulevaisuuteen. uudet vaatimukset mietityttävät niin ikään. Kun haluaa Nykyään Tapani on jo eläkrekkakuskiksi, niin taskussa pitää olla ko- melkoisen summan. Lievonenkin vaihtoi keellä, mutta tekee konehommia harrasko lailla tasan 10 000 euroa, jotta saisi kortit erään joulun alla bioöljyt koneisiinsa, jotta tuksenomaisesti. ja luvat kaiken tavaran kuskaamiseen. Se sopimus yhtiön kanssa pystyi jatkumaan. panee miettimään, kenellä nuorella tähän Tammikuussa alkoivatkin sitten mittavat Tapanin kokemuksen mukaan ensiharon varaa. remontit. Pumput menivät rikki, letkut ju- vennuksen puut pitäisi ottaa energiapuukmittuivat ja hapertuivat. Jäätynyttä bioöl- si. Massapuun erillään pitäminen teettää MUUTOSTEN VUODET jyä hakattiin petkeleillä irti. Kokeilusta tuli liian paljon työtä. - Meillä Rautavaaran Lievosen yrittäjäuran aikana puunkorjuu- kymmenien tuhansien markkojen tappiot kunnassa on ymmärretty kotimaisen enerseen tuli koko ajan muutoksia. Konekuu- konetta kohden, eikä ölynvaihtoon pakot- gian arvo. Kunnan lämpöosuuskunta hoitiointiin siirtyminen oli hänen mukaansa taneelta yhtiöltä tullut penninkään korva- taa Rautavaaran keskustan lämmityksen yksi parhaimmista parannuksista. Tätä en- usta yrittäjälle.

2,5 megawatin hakekattilalla. Kaikki ovat nen metsäteollisuudelle meni käsittämättyytyväisiä vajaat viisi vuotta toimineetömän paljon puuta ilmaiseksi. Lievonen SELKEÄ TYÖNJAKO seen laitokseen, eikä ihme. Osakkaat saapiti kahdeksan kuukautta mittalaitetta ko- Yksi erittäin tärkeä osa-alue koneyrittä- vat Suomen halvinta kaukolämpöä, heittää neessaan salaa. Loppujen lopuksi osoittau- misessä, jota sekä Sinikka että Tapani Lie- Tapani Lievonen lopuksi. tui, että konemitalla saatiin reilun kymme- vonen korostavat, on asiansa osaavan tilinen prosenttia enemmän puuta verrattuna toimiston löytäminen. Säännöt, verot sun tienvarsimittaukseen. muut pykälät muuttuvat kaiken aikaa. Tä- Pystyihän siinä metsäyhtiöllä ole- hän työhön tarvitaan ammattilaisia, jotka maan ihmisiä töissä jos minkälaisella niPonsse News 1 • 2014

35

METSÄMA AILMA IÖTIÖ SÄSÄÄTÄ ÉN ÉN R R G G ID ID V V I INAARRI EEIN

OLEN UNELMA-AMMATISSANI Vammalan taajaman laidalla asusteleva Esa Keskinen ei peittele tyytyväisyyttään ammatinvalinnan onnistumisen suhteen. Vaikka mies hieman epäillen motokurssille vuosituhannen loppupuolella lähtikin, työ vei kerralla mennessään.

- Olin paikallisella MHY:llä metsurina ja työkaveri houkutteli mukaan kurssille.

Lähdin mukaan, mutta sanoin yhdistyksen väelle, että palaan kurssin päätyttyä metsurihommiin. Toisin siinä kuitenkin kävi, muistelee Esa Keskinen.

MINUN JUTTU Kohta kurssin alettua hän huomasi, että hakkuutyö motolla on juuri sitä, mitä hän haluaakin tehdä. Saa tehdä työtä yksinään keskellä luontoa. Vaikka työ sivusta katsoen näyttää yksitoikkoiselle, Keskinen kiistää moisen ja valottaa asiaa syvällisemmin.

- Yksikään puu ei ole samanlainen ja maastokin muuttuu kaiken aikaa. Harvennuksilla myös näkee heti työnsä tulokset.

Eläimet eivät pelkää konetta, sillä peurat ja hirvet tulevat välillä niin lähelle, että puun voisi päälle kaataa, Keskinen luettelee työn hyviä puolia.

Samalla hän kuitenkin toteaa, että tapahtuipa korjuuketjussa mitä tahansa

odottamatonta, usein sormi osoittaa moton ohjaamoon. Etenkin keväällä puun nestevirtausten kiivaimpaan aikaan pitää olla erityisen tarkkana ettei korjuuvaurioita pääsisi syntymään. Kuljettajan vastuulla on kallis kone ja huomioon otettavia seikkoja ympäristössäkin riittää. Kiperän paikan tullen Esa vaikka pysäyttää koneen ja miettii kuinka edetään. - Vaikka tehtäisiin kuinka vankkoja koneita tahansa, niin kyllä ne hosumalla rikki saa, muistuttaa Keskinen.

AVOINTA LUOTTAMUSTA Nykyisessä työpaikassaan Forest-Team Kuukka Oy:llä Keskinen on ollut jo kymmenen vuotta. Leimikot ovat pääsääntöisesti harvennusta, mikä on päätehakkuuta mielekkäämpää. Ottaa vai jättää ja jos niin miksi. Työ on jatkuvaa päätöksentekoa eikä tehtyjä virheitä saa yhden sukupolven aikana korjatuksi. Metsänomistajat käyvät jonkin verran leimikoilla katsomassa ja juttelemassa. Tähän vuoropuheluun on varat-

tava oma aikansa, sillä yhteisellä asiallahan siinä ollaan.

Esa Keskisen mukaan yksi erittäin tärkeä asia työviihtyvyydessä ja alalla pysymisessä on luontevan avoin vuoropuhelu työnantajan ja työntekijän välillä. Joustavuutta ja luottamusta pitää löytyä molemmin puolin. Keskusteluyhteyden on säilyttävä myös hankalissa asioissa. Jos kuski ei saa omaa mielipidettään sanotuksi, niin se saattaa ihan turhaan myrkyttää työskentelyilmapiiriä.

Alueen metsäkoneyrittäjät toimivat Esan kokemuksen mukaan herrasmiesmäisesti. Vaikka kuskeista saattaa joskus olla pulaa, toiselta yrittäjältä niitä ei itselle houkutella. Kerran, erittäin hiljaisena aikana hän sai soiton, joka alkoi: ”En ole houkuttelemassa sinua meille töihin, mutta ilmoitan että vakituinen työpaikka löytyisi täältäkin”. Keskisen mukaan juuri näin fiksusti alalla tuleekin toimia.

ENNÄTYKSET MUIDEN TEHTÄVÄKSI Keskinen ei ole koskaan innostunut mittaamaan ennätyksiä yhden työvuoron aikana.

Hän pitää tärkeämpänä mahdollisimman tasaista työsaavutusta. Ensiharvennuksilla työvuoron keskiarvo liikkuu melko tarkasti 900-1000 rungon välillä. Saavutukseen vaikuttaa luonnollisesti leimikon raivaus ennen harvennusta. - Meidän alueella harvennusleimikot on lähes poikkeuksetta hyvin raivattu. Kun raivaus vaaditaan ihan kauppakirjassa, niin metsänomistajat hoitavat asian kyllä kuntoon, Esa toteaa tyytyväisenä.

Koneiden kehitys on ollut ripeää ja se on mennyt oikeaan suuntaan. Ergonomia, automaatio ja monet muut asiat ovat helpottaneet motokuskin työtä tuntuvasti.

Mutta tuskinpa valmista konetta koskaan saadaan aikaiseksi. Aina riittää kehitettävää. Esa Keskinen on hakatessaan miettinyt puun katkaisun tekniikkaa. Jos nykyisten sahan ja giljotiinin hyvät puolet saataisiin yhdistetyksi, niin olisihan se jonkinmoinen edistysaskel. Esa visioikin pilke silmäkulmassa, että katkotaankohan puut tulevaisuudessa jollakin tehokkaalla lasersäteellä.

36

Ponsse News 1 • 2014

SEURAA PONSSEA!

www.ponsse.com

METSÄMA AILMA

Ponssen tuotantoprosesseissa

LAATU ON ASIAKKAA Systemaattinen tuotekehitys, joustava ja kustannustehokas tuotanto, korkealaatuinen asiakaspalvelu sekä herkkyys toimintaympäristön muutoksille ovat Ponssen tuotannon kulmakiviä. Kun omassa prosessissamme noudatamme jatkuvan parantamisen periaatteita, syntyy maailman parhaita metsäkoneita – asiakkaidemme tarpeiden mukaan.

Meille ponsselaisille on kunniakysymys, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja menestyvät valmistamillamme metsäkoneilla. Niinpä kaikki toimintomme keskittyvät myynnin ja huollon tukemiseen ja sitä kautta asiakasnäkökulman toteutumiseen.

Jotta voimme tarjota asiakkaille maailman parhaat metsäkoneet, täytyy myös oman prosessimme ja valmistusmenetelmiemme olla maailmanluokkaa.

PONSSE PRODUCTION SYSTEM -TUOTANTOJÄRJESTELMÄ Ainutlaatuisessa Ponsse Production System’issä yhdistyvät tuotantofilosofiat, jotka luovat tehokkaimman mahdollisen tuotantoympäristön. PPS-tuotantojärjestelmä mahdollistaa jatkuvasti tehostuvat työmenetelmät, parantuvan laadun ja kehittyvän turvallisuuden.

Kannattavuuden ydin on tehokas ja nykyaikainen toimintaympäristö, jossa osaava henkilökunta luo pohjan yrityksen menestykselle. PPS-tuotantojärjestelmän ansiosta valmistamme maailman korkeatasoisimpia metsäkoneita asiakaskohtaisesti räätälöitynä mutta sarjatuotannon tehokkuudella.

Tuotteiden kehittäminen on yhteistyötä asiakkaiden, sidosryhmien ja ponsselaisten välillä; menestymme yhdessä asiakkaidem-

38

Ponsse News 1 • 2014

me kanssa tiukasti kilpaillulla markkinalla.

Jatkuva parantaminen ja jokaisen ponsselaisen sitoutuminen jatkuvaan kehittämiseen mahdollistaa laadun kehittymisen.

Rima on korkealla, mutta realistisesti saavutettavissa kovalla työllä.

TILAUSOHJAUTUVA TUOTANTO – ASIAKASKOHTAISET TUOTEYKSILÖT Uskomme suomalaiseen laadukkaaseen tehdasteollisuuteen. Ponssen metsäkoneet valmistetaan Vieremän tehtaalla, jossa tapahtuvat kaikki kokoonpanotoiminnot sekä kaikkien runkorakenteiden valmistus.

Ponssen koneet ja tuotteet valmistetaan ainoastaan asiakastilauksesta. Emme valmista edes osia varastoon, ainoastaan tarpeeseen. Ylituotannon välttämiseksi ohjaamme tuotantoamme pienentämällä eräkokoja ja kehittämällä asetusaikoja.

Myynti, tuotekehitys ja tuotanto vastaavat yhdessä siitä, että modulaariset tuoteperheemme ovat kustannustehokkaita ja asiakastarpeisiin soveltuvia.

TOIMITUSVARMUUS JA TEHOKKUUS Toimittajaverkosto on tärkeässä roolissa oman tuotantojärjestelmämme tukena.

Ratkaisevia tekijöitä ovat toimittajien toi-

mitusvarmuus, laatu ja kustannustehokkuus. Ohjaamme toimittajaverkostoamme aktiivisesti ja perustamme yhteistyön riittävään ja tarkkaan kommunikaatioon.

Investoimalla vahvasti henkilöstön osaamiseen, uuteen valmistusteknologiaan, tuotannon prosesseihin ja jatkuvaan tuotekehitykseen varmistamme tehokkuutemme myös pitkällä aikavälillä.

Varasto ja sisäinen logistiikka takaavat tuotannon työntekijöiden häiriöttömän työskentelyn, ja linjamainen tuotantojärjestelmä mahdollistaa tehokkaan ja visuaalisen tuotannon virtauksen. Minuutintarkasti toimiva päälinja antaa aikataulut muulle tehtaalle. Ponssen tehdas toimii kuin orkesteri: yhteisessä tahdissa homma pelittää.

TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ ON LAATUTEKIJÄ Samalla kun pyrimme häiriöttömään tehtaaseen, rakennamme työntekijöidemme turvallisuutta ja terveyttä tukevaa työympäristöä ja -kulttuuria. Havainnoimme aktiivisesti työympäristön turvallisuutta osana jokapäiväistä toimintaamme.

Läheltä piti -tilanteet sekä tapaturmat selvitetään aina heti ja havaitut turvallisuusriskit korjataan välittömästi. Hyödynnämme yksittäistapauksista kertyvää tilas-

METSÄMA AILMA

N SISÄÄNRAKENNETTU AN PARHAAKSI

totietoa koulutuksissa, tiedottamisessa ja laajempien kehitystoimien suunnittelussa.

Perehdytys ja työnopastus sekä koulutukset ylläpitävät turvallisuusajattelua.

Menetelmien, koneiden ja laitteiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistamme riskikartoituksilla, tarkastuksilla ja ennakoivilla huolloilla. Turvallinen

heiden korjaamiseen. Prosessien häiriöihin reagoidaan välittömästi.

PARHAAT OSAAJAT TEKEVÄT PARASTA JÄLKEÄ Ponsselaisuus on suoraselkäisyyttä niin asiakkaita, yhteistyökumppaneita, työntekoa kuin työkavereitammekin kohtaan. Ponssella yhteistyö PONSSEN TUOTANNON perustuu aina luottamukMISSIO: Valmistamme maailman seen ja reparhaat metsäkoneet maailmanluokan hellisyyteen.

Luja asenne valmistusmenetelmillä. työntekoon VISIO: Olla jatkuvan parantamisen ja ja työkavekestävän kehityksen periaatteiden mukainen reidemme tukemiseen ovat huippulaatua tuottava metsäkonetehdas.

Ponsse-henkeä parhaimmillaan.

Perustamtyöympäristö mahdollistaa korkean laadun me jatkuvan kehittymisemme pitkään tekemisen kustannustehokkaasti ja jousta- osaamiseemme ja avoimeen ja reiluun vasti. asenteeseemme. Uskallamme kyseenalaistaa, mutta tarjoamme myös ratkaisuja haHUOLELLA MITATTUA vaitsemiimme ongelmiin. Kehityksemme SUORITUSKYKYÄ perustuu faktoihin, ei yksittäisiin mielipiTehtaan suorituskykyä mitataan jatkuvasti teisiin. ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti. PonsJatkuva parantaminen nojautuu systesen operatiivisen toiminnan tehokkuuden maattiseen ongelmanratkaisuun ja häiriöipäämittareina ovat linjojen toimitusaika- den läpinäkyvään kirjaamiseen ja korjaapidot, keskeneräisten koneiden määrä, toi- miseen. Kehitämme osaamistamme jatkumitusvarmuus, koeajopalautteet sekä teh- vasti ja palkkaamme parhaat osaajat teketaan häiriöt. Näiden päämittareiden ohella mään parasta laatua, sillä tiedämme, että seuraamme tilauskantaa sekä toimittajien tulosta saadaan aikaiseksi kun oikeat ihmitoimitusvarmuutta, ympäristömittareita set ovat oikeilla paikoilla. Ponsselainen vastaa aina omasta laatutyöstään. unohtamatta.

Tuotantojärjestelmämme takaa, että voimme todeta laaduntuottokykymme jatkuvasti. Teemme kerralla valmista, jotta aikaa ja kustannuksia ei hukkaannu vir-

”Meillä on hyvä fiilis ja tekemisen meininki!”

Ponsse News 1 • 2014

39

METSÄMA AILMA

PONSSEN UUSI LOGISTIIKKAKESKUS IISALMEEN Ponssen kuluvan vuoden merkittävimmän investoinnin harjakaisia vietettiin 15. helmikuuta.

Uusi 4500 m² logistiikkakeskus, jossa on 42 000 m3 varastotilaa, otettiin käyttöön kesällä.

Vuositasolla Iisalmesta lähtee PONSSE-palveluverkostoon yli 100 000 erillistä lähetystä.

Logistiikkakeskus on tärkeä osa PONSSEhuoltopalveluiden kokonaisuutta. Keskukseen sijoitettiin varaosien keskusvarasto, joka ylläpitää Ponssen maa- ja maanosakohtaisesti räätälöityjä paikallisia varaosavarastoja ja huolehtii niiden säännöllisistä

40

Ponsse News 1 • 2014

runkotoimituksista. Ponssella on kansainvälisessä palveluverkostossaan yhteensä 150 huolto- ja varaosakeskusta. Logistiikkakeskuksen tärkeyttä kuvaa myös varaston arvo, 20 miljoonaa euroa.

- Logistiikkakeskus on meille erittäin tärkeä investointi. Markkinatilanne on kaikille metsäkonevalmistajille haastava, myös Ponsselle. Haluamme kuitenkin panostaa asiakkaidemme palveluiden jatkuvaan kehittämiseen. Ilman investointeja

METSÄMA AILMA

emme voi pysyä kilpailukykyisinä, Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kertoo.

Varaosien nopea saatavuus on metsäkoneyrittäjälle elinehto - kone ei voi seistä tuottamattomana päiväkausia. Erilaisten tullauskäytäntöjen ja kuljetusaikojen vuoksi Ponssella on eri markkinoilla kattavat ja paikallisia tarpeita vastaavat varaosavarastot. Myös keskusvaraston on kuitenkin kyettävä nopeisiin toimituksiin. Parhaimmillaan varaosa voidaan toimittaa Iisalmesta Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan seuraavana päivänä.

Jarmo Vidgrénin mukaan logistiikkakeskus on investointi ennen kaikkea varaosien toimitusvarmuuteen ja -nopeuteen, mutta samalla myös investointi varastotyöntekijöiden työolosuhteisiin. Uudet automatisoidut toiminnot parantavat työntekijöiden työolosuhteita ja mahdollistavat

jatkossa yö- ja viikonlopputöiden määrän vähentämisen.

TEHTAAN LÄHEISYYS TAKAA JOUSTAVUUDEN Uuden logistiikkakeskuksen varastotilat kattavat 22 000 erilaista nimikettä, 7000 lavapaikkaa ja modernia materiaalinkäsittelyn automaatiota. Tämän mittaluokan toimitustenhallinta 24/7 edellyttää logistiikanohjaukselta ja varastonhallinnalta huipputeknologiaa. Uudessa logistiikkakeskuksessa tieto- ja materiaalivirtoja ohjataan prosessin kaikissa vaiheissa aina tavaran vastaanotosta hyllytykseen, keräilyyn ja automatisoituun lähetysdokumentaatioon. Uusi varastonhallintajärjestelmä mahdollistaa myös automaatioasteen asteittaisen nostamisen tarpeiden mukaan.

Omavalmistuksen osuus PONSSE-koneissa on noin 70 % ja Vieremän tehdas

valmistaa ison osan PONSSE-metsäkoneiden varaosista. Ponssen keskusvarasto sijaitsee 25 kilometrin päässä Ponssen Vieremän tehtaalta. Läheinen sijainti on tärkeää, jotta tuotannon ja huoltopalveluiden välinen yhteistyö on joustavaa, ja asiakkaille voidaan taata kattavat varaosapalvelut myös vanhempiin konemalleihin.

Ponssen Iisalmen huoltopalvelukeskuksessa on noin 100 työntekijää, joista 25 siirtyi logistiikkakeskukseen. Uudessa logistiikkakeskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöystävällisiin lämmitys- ja kierrätysratkaisuihin. Logistiikkakeskus lämmitetään maalämmöllä ja jätemateriaalien kierrätys nostetaan täysin uudelle tasolle. Huoltopalvelukeskuksesta vapautuviin tiloihin ollaan laajentamassa korjaamo- ja koulutustoimintaa.

Ponsse News 1 • 2014

41

SAVOT TAUUTISET

Ilpo Keränen Iisalmen huoltopalvelukeskuksesta Vuoden Asiakaspalvelijaksi 2013.

PONSSE INVESTOI UUTEEN PALVELUKESKUKSEEN

- Rovaniemi palkittiin vuoden huoltopalvelukeskuksena

Ponsse investoi Rovaniemellä täysin uuteen huoltopalvelukeskukseen. Uusiin tiloihin päästään siirtymään keväällä 2015.

- Meillä on Pohjois-Suomessa vahva konekanta ja pitkäaikaisia asiakkuuksia, mikä mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen. Kun asiakkaamme voivat luottaa palveluiden laatuun, he voivat laajentaa toimintaansa omien tarpeidensa mukaan, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kertoo.

Rovaniemen huoltopalvelukeskus on toiminut viime syksystä lähtien tilapäisissä tiloissa Hirvaalla aiempien tilojen vuokrasopimuksen päätyttyä. Palvelut halutaan ajanmukaisiin ja paremmin nykyaikaisten metsäkoneiden huoltoa vastaaviin tiloihin.

Uudet 1350 m² tilat sijaitsevat lähempänä Rovaniemen keskustaa, Suopellon teollisuusalueella. Huoltohalliin tulee neljä tilavaa konepaikkaa, joista yksi toimii lisäksi pesupaikkana. Ponssella on Rovaniemellä myös tietojärjestelmähuolto.

42

Ponsse News 1 • 2014

Ponssen kotimaan palveluverkosto on uudistunut voimakkaasti viime vuosina.

Tampereen ja Mikkelin uudistetut palvelukeskukset otettiin käyttöön 2012. Jyväskylän seudun uusi palvelukeskus avattiin 2013 ja samana vuonna uusi huoltopalvelupiste Toivalassa. Ponssella on Suomessa kattavin metsäkoneasiakkaiden palveluverkosto: kaksitoista omaa palvelukeskusta ja kahdeksan sopimushuoltajaa.

ROVANIEMI ON VUODEN PALVELUKESKUS JA ILPO KERÄNEN VUODEN ASIAKASPALVELIJA Rovaniemi palkittiin vuoden 2013 PONSSE-huoltopalvelukeskuksena kotimaassa.

Vuoden palvelukeskuksen valinta perustuu asiakastyytyväisyystutkimukseen, alueen markkinaosuuteen ja liiketoiminnan kehitykseen.

Ponssella on valittu vuodesta 2004 alkaen myös Vuoden Asiakaspalvelija. Vuoden 2013 asiakaspalvelijaksi valittiin varaosamyyjä Ilpo Keränen Iisalmen huoltopalvelukeskukselta.

- Työyhteisön tuki on tärkeä. Päivittäin eteen tulee tilanteita, joissa pitää kysyä neuvoa pitkän linjan konkareilta. Parasta työssä ovat kuitenkin asiakkaat – metsäkonealan ammattilaisten kanssa on helppo tulla toimeen, Ilpo Keränen kiittää.

SAVOT TAUUTISET

TARINOITA MATKAN VARRELTA Tekniikan Maailman artikkeli vuodelta 1979

Ponsse News 1 • 2014

43

SAVOT TAUUTISET

SHOK Helsinki.

TAPAHTUMIA 2014

Demo, Ruotsi. Älvsby Norrbotten

Silva Regina, Tsekki.

Espanja.

Galiforest 2014,

w 2014, Wales.

Royal Welsh Sho

44

Ponsse News 1 • 2014

, Brasilia.

Expo Forest 2014

SAVOT TAUUTISET

. g Demo 2014, UK Forestry Harvestin

mi n -demokiertue, Suo PONSSE Scorpio

Ranska. át du bois 2014, Sommet de la for Eesti.

MaaMess 2014,

alta.. n -demokiertue, Itäv PONSSE Scorpio

A. n demo 2014, US PONSSE Scorpio

Ponsse News 1 • 2014

45

PONSSE LADYT 10 VUOTTA PONSSE LADYT JUHLII tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Eipä olisi uskonut, aloittaessamme toiminnan Metkossa 2004, mitä kaikkea vuosien saatossa tulee vastaan! Yhteisen matkan varrella olemme saaneet ihania ystäviä ja uusia näkökulmia – upeista matkakokemuksista puhumattakaan.

Meitä ladyjä on lähes 250. Te Ladyt olette tehneet tästä jotain ainutlaatuista!

PONSSE LADYT -KLUBIN AJATUKSENA on huomioida Ponsse-koneilla urakoivien yrittäjien puolisot tarjoamalla heille yhteistä toimintaa ja yhteydenpitoa.

Moni lady tekee huomattavan suuren työn metsäkoneyrityksen taustalla hoitamalla kodin lisäksi esimerkiksi yrityksen hallintoa.

– Klubiemännät Tiina, Pia ja Piia –

46

Ponsse News 1 • 2014

SAVOT TAUUTISET

LASTEN NURKKAUS

Mikko Huttunen, 11 v.

Kalle Savolainen, 9 v.

Aleksi Huhtala, 10 v.

Olli Sotavalta, 10 v.

PIIRRÄ & LÄHETÄ!

Lähetä oma Ponsse-piirustus meille. Laitamme kuvia näkyviin kotisivuillemme sekä facebookiin.

Ponsse Oyj/Ponsse News, Ponssentie 22, 74200 Vieremä Ponsse News 1 • 2014

47

TYÖTAKKI

907

404

8000

6000

S-XXXL

S–XXXXL

REISITASKUHOUSUT TURVAHOUSUT

140

46-68

4500

908

46–68

5300

PAITA

SCORPION WORLD TOUR T870

Aikuiten koot: XS-XXXL Lasten koot: 120-160 cm

1800

AVOHAALARIT 866

S-XXXL

5100

SCORPION-PELIPAITA 845

Aikuiten koot: S-XXL Lasten koot: 120-140 cm

SCORPION -SOFTSHELL TAKKI

4000

862

XS-XXXXL

8500

LIPPIKSET

TUUBIHUIVI 869

450

SHORTSIT 867

S-XXXL

43

00

962

1000 JALKAPALLO

REPPU 900

29

50

840

843

1000

2750

HINNAT SIS. ALV. 24 %.

TUOTTEET SAATAVANA PONSSEN PALVELUKESKUKSISSA JA OSOITTEESTA WWW.PONSSECOLLECTION.COM. MUISTA MYÖS PONSSE COLLECTION -LAHJAKORTIT!

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

PONSSE COLLECTION KESÄ 2014

TURVATAKKI