Metsäalan Ammattilehti 5-6/2013 - loppuvuoden tuplajättilehti by Ammattilehti.fi

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Postit 18.27 us 1 kpl!

METSÄALAN AMMATTILEHTI 28 vsk. 1986-2013

KONEURAKOINTI • KULJETUS • TEOLLISUUS

N:o 5-6/13

Scania V8 Euro 6 Scania Karavaani - 76 tonniset kiersi Suomen

Velj. Lehtomäki Oy 40 vuotta ja muuta metsäkonealalta

520 hv / 2700 Nm

Metsäenergiaalalla ivestoidaan

580 hv / 2950 Nm 730 hv / 3500 Nm

Puhdasta Poweria! Mukana lukijalahja HYÖTYAJOA-lehti!

ammattilehti.fi

Vain uutta. Vain parasta. Täysin uudistunut Mercedes-Benz kuorma-automallisto. Mercedes-Benz on ollut aina edelläkävijä, kun puhe on kääntynyt kuorma-autojen taloudellisuuteen, turvallisuuteen ja kuljettajamukavuuteen. Ja nyt Mercedes kulkee väkevästi eteenpäin täysin uudistuneella EURO VI -mallistolla – monipuolisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Erittäin tyylikkäät uusi Actros, uusi Antos ja uusi Arocs ovat valmiina ajoon.

ACTROS

ANTOS

AROCS

Kaukoliikenteeseen

Raskaaseen jakeluliikenteeseen

Monipuolisiin tehtäviin, kuten työmaa- ja puutavaraliikenteeseen

www.mercedes-benz.ﬁ/kuorma-autot

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Ensimmäinen poikkeuslupa on myönnetty Speed Oy:n 80 tonnin painoiselle ja 33 metriä pitkälle ajoneuvoyhdistelmän viisivuotiselle kokeilulle.

Poikkeusluvilla mahdollistetaan vastuullisempien ja tehokkaampien kuljetusmallien kehitys

iikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt ensimmäisen poikkeusluvan yli 76 tonnin eli ns. high capacity transport (HCT) -rekkojen kokeilulle. Kokeiluiden tavoitteena on kehittää uusia, vastuullisempia kuljetusmuotoja, jotka ovat hyödyllisiä sekä liikenteen turvallisuuden että ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

- Trafi haluaa mahdollistaa pidempien ja raskaampien yhdistelmien kehityksen, jonka tarkoituksena on selvittää parhaat ratkaisut liikenneturvallisuuden ja ympäristön kannalta suurten tavaravirtojen maantiekuljetuksiin. Poikkeusluvilla mahdollistetaan aikaisempaa suurempien yhdistelmien testaaminen ja kehittäminen todellisessa käyttöympäristössä, sanoo yksikönpäällikkö Otto Lahti. Suurempien kuormien kuljettaminen yhdellä ajoneuvolla on lähtökohtaisesti sekä taloudellisempaa että ympäristöystävällisempää. Liikenneturvallisuusnäkökulmasta on olennaista, että liikenteessä olevien raskaiden ajoneuvojen määrä vähenee, kun yhdellä ajoneuvolla voidaan kuljettaa kerralla suurempaa kuormaa. Luvat myönnetään aina vain tietyille reiteille, joiden soveltuvuus on arvioitu yhdessä muiden viranomaisten ja erikoiskuljetusten asiantuntijoiden kanssa. Raskaan liikenteen massojen ja mittojen kasvattaminen on vallitseva kehitystrendi myös muualla Euroopassa.

Ensimmäisen kokeilun tarkoituksena kehittää merikonttikuljetusta Ensimmäinen lupa on myönnetty Speed Oy:n 80 tonnin painoiselle ja 33

metriä pitkälle ajoneuvoyhdistelmän viisivuotiselle kokeilulle, jonka tarkoituksena on kehittää merikonttiliikenteen maantiekuljetuksia ja ympäristöystävällisyyttä sekä samalla huomioda liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus. Poikkeusluvalla liikennöivä ajoneuvoyhdistelmä alkaa kulkea Helsingin Vuosaaren satamasta Lahden ja Tampereen suuntaan sekä Kotkan Mussalon sataman ja Lappeenrannan välillä. Kokeilu kattaa myös näiden kahden sataman välisen liikenteen. Trafi seuraa kokeilun edistymistä säännöllisesti yhdessä alan tutkijoiden ja muiden viranomaisten kanssa. Trafi tekee tiivistä yhteistyötä myös ruotsalaisten viranomaisten ja tutkijoiden kanssa ja vertailee kokemuksia.

Poikkeuslupia ajoneuvokokeiluihin on ollut mahdollista hakea aina Lokakuun 2013 alussa tuli voimaan raskaiden ajoneuvojen mittojen ja massojen korotus, joka nosti ajoneuvoyhdistelmien maksipainon 76 tonniin aikaisemmasta 60 tonnista. Ensimmäisen kuukauden aikana muutoskatsastuksia oli tehty n. 2500 ajoneuvolle ja suurin osa näistä on ollut muutamien tonnien korotuksia. Poikkeuslupia vielä tätä suuremmille ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmille on ollut mahdollista hakea aina. Aikaisemmin luvat myönsi liikenne- ja viestintäministeriö, vuodesta 2012 Trafi. Tällä hetkellä poikkeuslupahakemuksia yli 76 tonnin painoisille tai yli 25,25 metriä pitkille ajoneuvoyhdistelmille on jätetty Trafiin 9 kappaletta.

Uudet uutiset joka päivä:

ammattilehti.fi

METSÄALAN AMMATTILEHTI KONEURAKOINTI * KULJETUS * TEOLLISUUS Vironkatu 9, 00170 Helsinki (09) 698 0442 1986-2013 www.ammattilehti.fi Janne Jokela, puh. (050) 412 9030 janne.jokela@ammattilehti.fi Taneli Jokela, puh. (050) 320 8174 TOIMITTAJAT: taneli.jokela@ammattilehti.fi Jaakko Jokela, puh. (050) 555 9186 jaakko.jokela@ammattilehti.fi PAINOSMÄÄRÄ: 20.000 kpl. Tämän lehden osoitteellinen kohdepostitus: 18.271kpl. OSOITE: PUHELIN: INTERNET: PÄÄTOIMITTAJA:

28 vsk.

Metsäalan Ammattilehti on puolueeton julkaisu metsäalan kuljetus-, koneurakointi- ja teollisuussektoreille. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden tilaaminen maksaa 49 EUR / 6 nroa. Tilaajapalvelu ja ilmoitusasiat: puh. (09) 698 0442

Tampere Keskuojankatu 12 010 548 9900

TUS KULJETUS 4 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Ruukki siirtyy vahvasti erikoisteräksiin R

uukki keskittyy kolmeen liiketoiminta-alueeseen eli teräsliiketoimintaan, rakentamisen tuotteisiin ja rakentamisen projekteihin. Erikoisteräksissä Ruukilla on globaalit markkinat - rakentamisessa fokus on Euroopassa ja Venäjällä. Ruukin liikevaihto on noin 2,8 miljardia euroa (2012) ja henkilökuntaa on palveluksessa noin 9000. Yhtiöllä on jakeluja jälleenmyyntiverkosto noin 30 maassa mm. Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa, PohjoisAmerikassa, Venäjällä sekä kehittyvillä markkinoilla kuten Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. - Teräsliiketoiminnan liikevaihto on lähes 1,8 miljardia euroa josta erikoisterästen osuus on tällä hetkellä noin 555 miljoonaa euroa ja tavoitteena on kasvattaa osuus 850 miljoonaan euroon vuonna 2015. Meillä on jo tällä hetkellä vahva globaali markkina-asema kuumavalssatuissa erikoisteräksissä, joissa olemme globaalisti toiseksi suurin toimittaja. Levytuotteissa olemme Pohjoismaiden johtava hiili- sekä ruostumattomien terästen toimittaja ja putkituotteissa meillä on vahva markkinaasema Pohjoismaissa, ilmoittaa Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtaja Sakari Tamminen. Erikoisterästuotteissa Ruukki hyödyntää sekä vahvaa teknologista osaamistaan että modernia ja joustavaa valmistuskapasiteettiaan. - Vahvuutenamme on yhtenäinen toimitusketju. Raahen terästehdas mahdollistaa kustannustehokkaan integroidun teräksentuotannon ja kuumavalssauksen. Hämeenlinnassa tapahtuu kylmävalssaus, sinkitys, maalipinnoitus ja putkituotanto kustannustehokkaasti. Lisäksi meillä on putkitehtaita ja kattava palvelukeskusverkosto Pohjoismaissa, Venäjällä ja Puolassa sekä globaali omien myyntitoimistojen sekä jakeluyhteistyökumppaneiden verkosto, kertoo Tamminen.

Merkittäviä investointeja erikoisteräksiin Ruukki alkoi kehittämään voimakkaasti erikoisteräksiä jo 2000-luvun alussa. - Tuotannon ja tuotteiden kehitykseen on investoitu merkittävästi ja siinä on onnistuttu; Ruukilla on erittäin kehittynyt tuotantoteknologia, globaalisti johtavat erikoisterästuotteet ja

Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtaja Sakari Tamminen kertoi Ruukin tulevaisuuden näkymistä Helsingissä 2.12.2013 toimittajille järjestetyssä glögitilaisuudessa. Ruukki panostaa entistäkin vahvemmin erikoisteräksiin joiden merkittäviä käyttäjiä ovat mm. kuljetusväline- ja koneenrakennusteollisuus globaalisti.

niistä laaja tuoteportfolio mitkä luovat pohjan myynnin lisäämiselle, kiteyttää Tamminen. Ruukki on investoinut merkittäviä määriä Raahen erikoisterästen tuotantoon. - Viimeisen kymmenen vuoden aikana Raaheen on investoitu erikoisterästen tuotantoon, kuten levy- ja nauhalinjaan sekä valssaamoon noin 200 miljoonaa euroa sekä merkittäviä määriä erikoisterästen tuotekehitykseen. Lisäksi Raaheen on tehty noin 200 miljoonan euron investointi masuuneihin ja tehtaan vuosittainen ylläpitoinvestointitaso on noin 70 miljoonaa euroa. Nämä ovat merkittäviä lukuja kun vertaa yleisesti teollisuuden investointeihin Suomessa, huomauttaa Tamminen.

Erikoisterästuotteiden valikoima laajenee Ruukin kattava erikoisterästen valikoima laajenee edelleen jatkuvan tuotekehitystyön tuloksena sekä asiakkaiden tarpeiden mukaan ja markkinoille tuodaankin tasaisesti uusia edistyksellisiä tuotteita. - Vuonna 2013 markkinoille on tuotu mm. Raex-levyt 80 mm saakka, Optim 700 -levyt 60 mm saakka, uusi Ramor 550 -suojausteräs sekä uusia pinnoitettuja erikoisterästuotteita, luettelee Tamminen.

Haastellinen toimintaympäristö Terästeollisuuden toimintaympäristö on nyt ja tulevaisuudessa monesta syystä todella haasteellinen. - Koko Euroopan terästeollisuuteen kohdistuu vakavia paineita kuten mm. heikko kysynnän kasvunäkymä, tuotannon ylikapasitetti, kiristyvä lainsäädäntö, raaka-aineiden korostunut merkitys sekä lisääntyvä uhka tuonnista, listaa Tamminen. OECD:n teräskomitean arvion mukaan maailman efektiivistä ylikapasiteettia on noin 330 miljoonaa tonnia eli yli 20 % globaalista teräksen kulutuksesta. Suurimmat ylikapasiteetit ovat Euroopassa ja Kiinassa. - Euroopassa pahin suhteellinen ylikapasiteetti johtuu heikosta kysynnästä; tilanteen korjaaminen on vaikeaa sillä monessa maassa valtio on lisännyt omistustaan terästehtaissa. Kiinassa ylikapsiteetti johtuu pirstoutuneesta rakenteesta ja alueellisista epätasapainoista terästeollisuudessa, toteaa Tamminen. Silti Kiina ja muut kehittyvät taloudet ylläpitävät teräsmarkkinoiden kasvua - Eurooppa polkee paikallaan. - Euroopan teräskysyntä on ollut kuluvana vuotena 2013 hieman edellisvuotta alemmalla

tasolla eikä käännöstä parempaan tunnu olevan näköpiirissä vaikka viime aikojen euroalueen

uutiset ovatkin hieman parempia. Silti Euromaiden elpyminen on vaisua ja globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan. Eniten huolestuttaa se tosiasia että Suomen teollisuustuotanto on pudonnut neljänneksi eniten EU-maissa. Suunta on edelleen huono sillä Teknologiateollisuuden mukaan tilauskanta heikkeni Suomessa kuluvana vuonna 2013 noin 10 % alle viimevuotisen tason. Olemme menettäneet viime vuosina merkittävästi mm. konepajateollisuutta, telakkateollisuutta sekä Nokia-klusterin jotka kaikki olivat merkittäviä teräksen käyttäjiä, toteaa Tamminen. Tähän muutokseen Ruukki vastaa panostamalla juuri erikoisteräksiin. - Joudumme todennäköisesti jatkossakin elämään jopa vain noin 80 % käyttöasteella. Teknisesti korkeatasoisissa ja myös hinnaltaan korkeammissa erikoisteräksissä pystymme kuitenkin kasvattamaan globaalia myyntiämme ja pysymään kannattavana terästeollisuuden toimijana. Ja ehkä tämän kasvun kautta pystymme jossain vaiheessa nostamaan myös koko tuotantomme käyttöastetta, uskoo Tamminen.

Ruukille uusi myyntikonttori Pittsburghiin Yhdysvaltoihin

uukki on avannut myyntikonttorin Pittsburghissa palvellakseen Yhdysvaltojen erikoisteräsasiakkaitaan. Aiemmin tänä vuonna Ruukki on avannut myyntikonttorin myös Torontossa, Kanadassa. Uusien myyntikonttoreiden avaamisella tähdätään erikoisteräsmyynnin osuuden kasvattamiseen ja jakeluja kumppaniverkoston kehittämiseen. Ruukki myi aiemmin terästuotteitaan Yhdysvalloissa agentin kautta, mutta nyt jatkossa Pohjois-Amerikan myynti, markkinointi, tekninen asiakaspalvelu ja jakeluverkosto hoidetaan Pittsburghin ja Toronton toimistoista.

- Haluamme olla lähellä asiakkaitamme varmistaaksemme nopean ja joustavan palvelun. Rakentaminen ja kaivosala kasvavat tällä markkina-alueella ja lisäävät erikoisterästen kysyntää, sanoo Ruukki Metalsin johtaja Olavi Huhtala. Nyt pohjoisamerikkalaiset asiakkaat hyötyvät lujista Optim- ja kulutusta kestävistä Raex-teräksistä, jotka lisäävät heidän tuotteidensa käyttöikää, suorituskykyä ja energiatehokkuutta. - Olemme sitoutuneet rakentamaan vahvaa asemaa Ruukille Pohjois-Amerikassa ja odotamme pääsevämme palvelemaan asiakkaitamme tarjoamalla heille erikoisteräksiä, joista olemme tunnettuja, kertoo Huhtala.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 5 KULJETUS

Kultainen lupauksemme Teknologiateollisuus on Suomen suurin elinkeino. Se vastaa 55 prosentista Suomen koko viennistä ja 80 prosentista koko elinkeinoelämän tutkimusja kehittämisinvestoinneista.

100% käyttöaste.

Teknologiateollisuus haluaa Suomelle suunnan

allituksen rakenneuudistuksien suhteen pitää päästä reilusti eteenpäin. Isoilla päätöksillä on vaikuttavuutta. Näpertelyllä ja juustohöylällä ei luoda suuntaa. Ja suuntaa Suomi tarvitsee. Suuri ongelmamme on julkisen sektorin koko verrattuna sitä rahoittavaan yksityiseen sektoriin. Konsulttiyritys McKinsey’n Suomen toimisto julkaisi kolme vuotta sitten raportin siitä, millä edellytyksillä hyvinvointivaltiomme on rahoitettavissa. Raportin mukaan tarvitsimme yksityiselle sektorille 150 000-200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. - Kaikki tietävät, että työllisyyskehitys on yrityksissä ollut viime vuosina heikkoa. Julkisen sektori on sen sijaan edelleen paisunut. Epäsuhta on siis kasvanut ja tavoite karannut entistä kauemmas. Ja lähestymme jo vuosikymmenen puoltaväliä. Edessämme on siis raju sopeutus ja sen pitäisi tapahtua ennen kaikkea julkisella puolella, totesi Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Paasikivi yhdistyksen 110-vuotisjuhlassa.

Tarvitaan rohkeita päätöksiä Suomessa tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotka tukevat omistajuutta ja yritystoimintaa. Viime aikoina on tehty hyviä taustaselvityksiä Pekka Ala-Pietilän, Matti Alahuhdan, Jorma Elorannan ja Kari Stadighin johdolla. Niistä löytyy lääkkeitä tilanteen korjaamiseksi. - Yritystoiminnan kustannuksia ei saa enää kasvattaa. Päinvastoin pitää olla rohkeutta panostaa innovaatioihin, työllistämiseen, osaamiseen, omistamiseen ja kasvuun, Paasikivi korostaa. Hän muistuttaa, että vientiteollisuus tuottaa Suomeen noin puolet hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen tarvittavista tuloista. Se työllistää suoraan noin 400 000 henkilöä, ja kun mukaan lasketaan välilliset työllistämisvaikutukset, puhutaan yhteensä miljoonasta suomalaisesta. Siksi on tärkeää, että suomalainen vientiteollisuus pidetään vetävänä ja kilpailukykyisenä. Paljon puhutaan palveluista. Suomessa valtaosa palveluista ja niiden viennistä on kytkettynä teollisuuden tuotteisiin. Puhdasta palveluiden vientiä ilman kytkentää tuotteisiin ei juurikaan ole. Tämä helposti unohdetaan.

- Taloutemme luja perusta on siis teollisuudessa. Ja siksi teollisuuden kilpailukyky on tärkeää, Paasikivi painottaa.

Selkeät roolit Jari Paasikivi muistuttaa, että jokaisella on yhteiskunnassa oma roolinsa. Yritysten täytyy pitää huolta omista liiketoimintamalleistaan ja valtion huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä. Työmarkkinajärjestöjen tehtävä on huolehtia työmarkkinoiden toimivuudesta. EU:n päätöksenteon kautta hallitus voi vaikuttaa myös toimintaympäristöömme Euroopassa. Se on teknologiateollisuuden päämarkkina-alue. - Tällä hetkellä monilla tahoilla laaditaan listoja turhista ja toimintaa jopa haittaavista EU:n säädöksistä. Erityisen paljon on arvosteltu EU:n etupainotteista ympäristölainsäädäntöä. Karsintalistojen pohdinta on tervetullutta, Paasikivi toteaa. Tavoitteena pitää sekä kotimaassa että EU:ssa olla johdonmukainen, vakaa ja ennustettava lainsäädäntö sekä entistä paremmin toimivat markkinat.

Teknologiateollisuus ry on 110-vuotias Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Paasikivi puhui yhdistyksen 110-vuotisjuhlassa Finlandia-talossa 4.12. Hän muistutti, että maailma oli erilainen, kun Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajain Liitto perustettiin lokakuun 17. päivä vuonna 1903. Sen tehtävänä oli turvata työrauha ja torjua yhteisvoimin työtaistelutoimia. Ensimmäinen pidempi lakko oli nimittäin koettu Helsingin telakalla keväällä 1902. Pian tuli kuitenkin tarvetta myös yhteiselle elinkeinopoliittiselle vaikuttamiselle. Tätä varten perustettiin vuonna 1918 Suomen Metalliteollisuusyhdistys. Liitot yhdistettiin vuonna 1990 ensin Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitoksi ja pian sen jälkeen vuonna 1992 Metalliteollisuuden Keskusliitoksi. Nimi muutettiin Teknologiateollisuus ry:ksi runsaat kymmenen vuotta sitten toukokuussa 2003. Teknologiateollisuus on Suomen suurin elinkeino. Se vastaa 55 prosentista Suomen koko viennistä ja 80 prosentista Suomen koko elinkeinoelämän tutkimusja kehittämisinvestoinneista.

Uusi Gold Huoltosopimus Lisätietoja www.volvotrucks.ﬁ

Volvo Trucks. Driving Progress

TUS KULJETUS 6 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Kuljetukset tyssäävät painorajoituksiin - siltojen korjaustarve on huutava

iltojen huono kunto ja siitä johtuva painorajoitettujen siltojen määrän raju kasvu haittaavat metsätalouden kuljetuksia ja työkoneiden siirtoja työmaille. Samalla valuvat tyhjiksi ne hyödyt, joita tavoiteltiin ajoneuvojen kokonaispainojen kasvattamisella. Siltojen kunnostaminen vaatii nopeita toimia ja rahoitusta. Raskaiden ajoneuvojen sallittuja kokonaispainoja korotettiin

lokakuun alusta. Yhdistelmäajoneuvojen suurin sallittu paino nousi 76 tonniin. Painoja nostettiin kuljetusten tehostamiseksi, mutta hyödyt uhkaavat valua hukkaan tieverkon ja siltojen kehnon kunnon vuoksi. Liikennevirasto ja ELY-keskukset kartoittivat siltojen kuntoa syksyllä ja se osoittautui luultua huonommaksi. Selvitysten seurauksena painorajoitettujen siltojen määrä on kolminkertaistunut yleisellä tieverkolla noin 140 sillasta yli 500 siltaan. - Sillat ovat huonommassa

kunnossa kuin olemme luulleet. Merkittävä osa painorajoituksista koskee myös alle 30 tonnin kokonaismassoja, mikä vaikeuttaa metsässä käytettävien työkoneiden siirtokuljetuksia. Logistiikkakustannukset nousevat, kun siltojen huonon kunnon vuoksi joudutaan miettimään vaihtoehtoisia kuljetusreittejä työkoneille. Pahimmissa tapauksissa työmaille pääsy estyy kokonaan, totesi koneyrittäjä Kai Valta Koneyrittäjien metsänparannuspäivillä Kuopiossa. Liikennevirasto ja ELY-kes-

kukset ovat asettaneet useita satoja painorajoituksia silloille syksyn aikana. Kunnilta ja kaupungeilta on tulossa lisää rajoituksia. Lisäksi yksityisteillä on tuhansia siltoja, joita rajoitus uhkaa. Yksityisteiden siltojen osalta tilanne on epäselvin. Painorajoituksia joudutaan asettamaan, jotta tiet pysyvät edes nykyisessä kunnossa. - Sallittujen kokonaispainojen kasvattamisen tehokkuushyödyt jäävät toteutumatta, jos siltamme eivät kestä niiden kuormitusta ja painorajoituksis-

ta aiheutuu lisää kuljetuskustannuksia entisestään pitkien välimatkojen Suomessa. Tällä hetkellä painorajoitukset haittaavat aines- ja energiapuukuljetusten lisäksi metsätalouden muitakin kuljetuksia, kuten metsäkoneiden ja kaivureiden siirtoja työmaille. Tilanteen korjaaminen vaatii akuutteja toimenpiteitä hallitukselta ja lisää rahaa siltojen korjauksiin, vaati Valta.

Raskaan tieliikenteen mitat ja massat puhuttavat Euroopan parlamentissa uomessa on saanut soveltaa lokakuun alusta raskaassa tieliikenteessä sallittuja suurempia mittoja ja massoja. Teema on kuuma keskustelunaihe myös Euroopan parlamentissa, jossa valmistellaan raporttia Euroopan komission ehdotuksesta ns. moduulidirektiivin muuttamisesta.

Komission ehdotuksessa on kyse pääasiassa energiatehokkuutta edistävistä toimista, kuten ilmanohjaimien lisäämisestä tai akkujen tuoman painon huomioimisesta raskaassa liikenteessä. Riitaisaksi parlamentissa tuntuu kuitenkin nousevan kysymys, voiko jossakin jäsenmaassa kansallisesti hyväksytyillä suuremmilla mitoilla ja massoilla liikennöidä maasta

toiseen. Rajat ylittävässä liikenteessä komissio tarkentaisi nykyistä tulkintaa yksityiskohtaisemmalla määrittelyllä. Pidemmällä ajoneuvolla voisi tehdä yhden rajanylityksen, jos kumpikin maa hyväksyy suurempien pituuksien käytön omassa maassaan. Jo tämä herättää vastustusta Keski-Euroopan maita edustavissa europarlamentaarikois-

sa.

Elinkeinoelämä: rajanylitykset sallittava Suomelle komission tarkennus olisi itse asiassa heikennys. Nykytulkinnan mukaan sallituilla poikkeuksilla, sekä suuremmilla painoilla että pidemmillä ajoneuvoilla, voi mennä maasta toiseen, jos kansalliset säännöt sen sallivat.

Pohjoismaissa ja Hollannissa on hyviä kokemuksia jo pitkältä ajalta isojen ajoneuvojen käytöstä: kuljetuskustannukset pienenevät, turvallisuus paranee ja vaikutukset ympäristöön vähenevät. Suomalaiselle elinkeinoelämälle on erittäin tärkeää, että rajanylitykset ovat mahdollisia tulevaisuudessakin ja että ne sallittaisiin direktiivissä selvin sanoin.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 7 KULJETUS

Suomen ulkomaankaupalle viritellään uutta jättilaskua

Suomalaisjärjestöt vaativat maalaisjärkeä "rekkadirektiivin" uudistamiseen

uomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Elinkeinoelämän Keskusliitto ovat yhdessä 14 eurooppalaisjärjestön kanssa vedonneet Euroopan Parlamenttiin, jotta niin kutsutuilla moduuliyhdistelmillä* voisi jatkossakin liikennöidä EUmaiden välillä. Parlamentti käsittelee parhaillaan kuljetuskaluston enimmäiskokoa koskevaa direktiiviä. Muutamien EU-maiden vastustuksen vuoksi uhkana on kyseisen kuljetuskaluston kieltäminen rajan ylittävässä liikenteessä, vaikka se olisi sallittua kummallakin puolen rajaa. Suomen ulkomaankaupalle kiellosta koituisi kymmenien miljoonien lisälasku. Suomessa lokakuun alusta sallitut kokonaispainoltaan 76 tonnin ajoneuvoyhdistelmät eivät ole yleisesti käytössä muualla Euroopassa, mutta 60-tonnisilla liikennöidään paljon esimerkiksi Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Suomen tavaravienti ja -tuonti hoidetaan kuormaautoliikenteenä pohjoisen kautta tai merikuljetukseen yhdistettynä. Suomen ulkomaankaupan kannalta on tärkeää voida kuljettaa tavaraa joustavasti 60-tonnisilla ajoneuvoyhdistelmillä Tanskaan ja Norjaan asti. On myös taloudellisempaa kuljettaa tavaroita yhdellä 60-tonnisella kuin kahdella pienemmällä yhdistelmällä. Tätä maalaisjärkeen käypää ratkaisua puoltavat myös ympäristö- ja liikenneturvallisuusnäkökohdat. Moduulien rajanylityksiä vastustavat maat eivät halua nähdä 60-tonnisia ajo-

neuvoyhdistelmiä omalla maaperällään ja kilpailusyistä naapurimaissaan. Vastustajat ovat valmiit kieltämään myös Pohjoismaiden välisen moduuliliikenteen, josta on hyvät kokemukset jo vuosikymmenien ajalta. Esimerkiksi Ruotsissa arvioidaan, että hiilidioksidipäästöjä on voitu vähentää 15-20 prosenttia korvaamalla pienempiä kuljetusyksiköitä moduuleilla. Samansuuntaisia havaintoja on myös muista Pohjoismaista ja Alankomaista. Kirjelmän allekirjoittaneet järjestöt kannattavat EU:n raskaan kaluston mittaja massadirektiivin 96/53/EC uudistamista, mutta eivät tavalla, joka saattaa vaaraan näiden maiden kilpailukyvyn. Erityisesti Suomelle viennin kilpailukyky on kriittinen tekijä. Suomen on torjuttava päättäväisesti uudet ulkomaankauppaa rajoittavat tai haittaavat direktiivimuutokset. ”Rekkadirektiivistä” ei saa päästää syntymään uutta rikkidirektiiviä etenkään nykyisessä taloustilanteessa. Marraskuun 5. päivänä MEP Petri Sarvamaa järjesti ja isännöi yhdessä SKAL:n sekä tämän pohjoismaisten ja Hollannin sisarorganisaatioiden kanssa keskustelutilaisuuden mittaja massadirektiivistä Euroopan Parlamentissa. Koolla oli yli 30 EU-päättäjää sekä kaupan, teollisuuden ja logistiikka-alan edustajia ja eri viranomaistahoja. *Moduulit (European Modular System; EMS) ovat EU:ssa tavanomaisesti käytettyä kalustoa pidempiä modulaarisesti koottavia ajoneuvoyhdistelmiä.

Rekkojen kuljetus junassa päättyy

R Transpoint lakkauttaa yhdistelmäajoneuvojen ja trailereiden kuljetukset junissa 6.1.2014 alkaen toistaiseksi. Syynä on näiden ns. yhdistettyjen kuljetusten jatkuvasti heikentynyt kysyntä ja huono kannattavuus. Rekkoja on kuljetettu kahdella junalla vuorokaudessa, kaikkiaan VR Transpoint liikennöi noin 400 junaa vuorokaudessa. Kuljetuksia on tehty pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä ja lastina on ollut pääasiassa kappaletavaraa. Seinäjoen ja Oulun välillä vielä useita vuosia jatkuvat ratatyöt sekä asiakkaiden tiukentuneet aikatauluvaatimukset ovat osasyy yhdistettyjen kuljetusten kysynnän heikentymiseen. - Tämä kuljetuskonsepti on viime vuosina ollut erittäin heikosti kannattava ja edustaa noin puolta prosenttia rautatiekuljetustemme kokonaismäärästä. Vallitsevassa tilanteessa ei ole mahdollista luo-

da kilpailukykyistä palvelumallia, joten toiminnan jatkaminen ei ole järkevää, VR:n logistiikkadivisioonan johtaja Rolf Jansson toteaa. Kuljetuksissa otetaan aikalisä, johon päädyttiin systemaattisen kartoittamisen, asiakas- ja yhteistyökumppanineuvottelujen sekä kansainvälisen selvitystyön tuloksena. Kuljetusmuutokset on arvioitu myös yhteistoimintaneuvotteluissa, ja toiminnan päättyminen saattaa johtaa enintään viiden henkilön irtisanomiseen. Kuljetuksiin liittyvien alihankintasopimusten osalta tullaan käymään neuvottelut erikseen. Oulun Oritkarin terminaalialueen jatkokäyttö arvioidaan Oulun kaupungin ja Liikenneviraston kanssa.

Aina askeleen edellä Uusi Huoltosuunnitelma Ajoneuvon tietoliikenneyksikön ansiosta voimme ennakoidusti suunnitella korjaamokäyntisi ennen ajon keskeytymistä. Volvo korjaamo saa etäyhteyden kautta käyttöönsä tietoja esimerkiksi moottorista, ajokilometreistä, polttoaineenkulutuksesta, aktiivisista vikakoodeista, ajo-olosuhteista sekä tärkeiden osien (kuten jarrupalojen, kytkimen ja akun) toimintakunnosta. Olemme siis aina viimeisen päälle valmiita, kun tuot kuorma-auton korjaamoon. Siksi pääset tuossa tuokiossa takaisin tien päälle.

Ajoneuvon online-yhteys On asioita, joista Volvo selviää ilman korjaamokäyntiä. Ajoneuvon online-yhteyden avulla mekaanikko voi kalibroida etänä ajoneuvosi polttoaineenkulutustiedot, polttoainesäiliön koon (jos olet asennuttanut lisäsäiliöitä) sekä haluamasi suurimman ajonopeuden. Jopa kuormantunnistin voidaan etäaktivoida. Riittää, että pysähdyt hetkeksi tienvarteen.

Kultainen lupauksemme: 100% käyttöaste Uuteen Gold-huoltosopimukseen sisältyy lupaus 100% käyttöasteesta. Se tarkoittaa, että kuorma-autosi on käytettävissä aina, kun sitä tarvitset. Jos Volvosi on korjattava ja se estää kuorma-auton käytön sovitulla tavalla, hyvitämme seisokkiajan rahallisesti. Voit olla varma siitä, että tavoitteemme on sama: pitää kuorma-autosi tien päällä kaikkina aikoina.

Sinun liiketoimintaan yksilöity sopimus

Huolto vain tarvittaessa

3 4

Ajoneuvon aktiivinen seuranta ja ennakointi

Me työskentelemme kun Sinä olet vapaalla

Olemme varautuneet myös odottamattomaan

100%

Käyttöaste

Uudet kuljetusalan uutiset joka päivä:

ammattilehti.fi

Volvo Trucks. Driving Progress

TUS KULJETUS 8 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Metsähallitus etsii suurimman hyötykuorman puutavara-autoa M etsähallitus etsintäkuuluttaa "kadoksissa" olevia suurimman hyötykuorman 68 ja 76 tonnisia puutavara-autoja. Metsähallituksen sopimusyrittäjille suunnatussa innovaatiokilpailussa jaetaan kunnon palkintorahat eli yhteensä 20.000 euroa.

Koolla on väliä, nimittäin hyötykuorman koolla puutavaran kuljetuksissa. Massojen korotuksen tarkoituksena on ensisijaisesti kasvattaa kuljetettavan puun kuormakokoa. Kuormakokoon vaikuttaa säädöspohja ts. ajoneuvoyhdistelmän suurimmat sallitut mitat ja massat, yhdistelmän omapaino sekä kuormatilan koko.

Nyt on tärkeää kasvattaa kuormatilaa

Metsähallitus etsintäkuuluttaa "kadoksissa" olevia suurimman hyötykuorman 68 ja 76 tn puutavara-autoja. Metsähallituksen sopimusyrittäjille suunnatussa innovaatiokilpailussa jaetaan 20.000 euron palkintorahat.

Tehtyjen laskelmien perusteella varsinkin 76 tonnin kokonaismassan saavuttaminen saattaa tulla ongelmaksi monen puutavaralajin osalta ajoneuvoyhdistelmälle sallittujen mittojen puitteissa. Kuormatilan koon kasvattamisella voidaan tätä ongelmaa pienentää.

Pieni omapaino tuo suuremmat hyötykuormat

Kaaviossa 1 on kuvattu Metsähallituksen ajossa tammikuussa 2013 olleiden autojen omapainojakauma sekä autojen omapainon ja hyötykuorman välistä riippuvuutta.

Kilpailun säännöt Kilpailu on kaksivaiheinen, ensimmäisessä vaiheessa valitaan kilpailuun ilmoittautuneista 68 ja 76 tonnin yhdistelmistä omamassan perusteella molemmista kolme ajoneuvoyhdistelmää toiseen vaiheeseen. Toiseen vaiheeseen valittavien yhdistelmien omamassan tulee olla 76 tonnisissa enintään 22,5 tonnia kuormaimen kanssa ja 68 tonnisissa 19 tonnia. Yhdistelmien tulee täyttää Metsähallituksen kalustovaatimukset. Yhdistelmän omamassat (auto+perävaunu) osoitetaan siltavaakan tulosteella joka tulee lähettää ilmoittautumisen yhtey-

dessä. Mikäli omamassat ovat samat valintaperusteena toiseen vaiheeseen käytetään lisäksi kuormatilan kokoa joka lasketaan seuraavasti: pituus (5,5) * leveys * korkeus * yhdistelmään mahtuvien nippujen määrä. Kuormatilojen koko on osoitettava mittapiirrustuksin. Valitut kolme yhdistelmää kutsutaan mittaustilaisuuteen jossa valitaan voittajayhdistelmät. Mikäli yhtään kilpailuvaatimukset täyttävää yhdistelmää ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä niin kilpailua laajennetaan siten että siihen voivat osallistua muutkin puuta-

varan kuljettajat. Suurimman hyötykuorman yhdistelmän selvittäminen valituista kolmesta yhdistelmästä: 1. Ko. yhdistelmät kutsutaan arviointi- ja mittaustilaisuuteen paikaan jossa on siltavaaka, akselipainovaa’at ja kuormaukseen tarvittavaa kuitupuutavaraa, jonka maksimipituus on 5,5 metriä (rankaa). 2. Kuljetusyrityksen valitsema henkilö kuormaa yhdistelmän sen omalla kuormaimella siten että se on säädösten mukainen (kuorman sidonnat, kokonaismitat ja -massat sekä akselija telipainot…). Yhdistelmän säädöstenmukaisuus mittojen osalta tarkistetaan ennen punni-

Ajoneuvon omamassalla on merkittävä kuljetustaloudellinen vaikutus, sillä yhdistelmillä joiden omapaino on pieni kuljetetaan laillisilla kokonaispainoilla suurempia hyötykuormia kuin yli”kuormia” ajavilla painavilla yhdistelmillä. Ongelmana onkin usein autojen liikapaino eikä niinkään kokonaispainot sillä yhdistelmän suuri omapaino merkitsee pienempää hyötykuormaa. Parempi olisikin puhua ylipainoisista yhdistelmistä kuin ylikuormista. Kaaviossa 1 tusta. Aikaa kuormaamiseen käytettävissä 30 minuuttia. Kuorma tulee olla purettavissa jalostuslaitoksissa ja VR -terminaaleissa käytettävillä materiaalinkäsittelykoneilla ilman erityisjärjestelyjä. 3. Yhdistelmät mitataan ja punnitaan ilman kuormainta. Mikäli punnitus osoittaa että yhdistelmä ei ole säädösten mukainen niin siihen tehdään tarvittavat muutokset ja punnitus uusitaan. Yhdistelmän kokonaismassa ei saa ylittää 68/ 76 tonnia ja akselimassat eivät saa ylittää rekisteriotteeseen merkittyjä massoja. Voittajayhdistelmä on se jossa on suurin hyötykuorma. 4. Kilpailuun voi ilmoittautua

on kuvattu Metsähallituksen ajossa tammikuussa 2013 olleiden autojen omapainojakauma. Autojen lukumäärällä painotettu omamassan keskiarvo oli 22,2 tn.

Kilpailussa etsitään suurimpia 68 ja 76 -tonnisia yhdistelmiä Säädöspohjan muuttuessa ja tältä pohjalta kalustoinvestointeja tehtäessä on oikea ajankohta kiinnittää erityistä huomiota yhdistelmien omapainoon ja kuormatilojen kokoon. Metsähallitus järjestää puutavaran ajossaan oleville kuljetusyrityksille kilpailun suurimman hyötykuorman 68 ja 76-tonnisten yhdistelmien löytämiseksi. Kilpailuun ilmoittautuneista yrityksistä/ajoneuvoyhdistelmistä valitaan enintään kolme tilaisuuteen, jossa punnitaan samalla puutavaralla ja säädösten mukaisesti kuormatut yhdistelmät silta- ja akselipainovaaoilla yhdistelmän omamassan, kokonaismassan ja kuorman massojen selvittämiseksi. Suurimpien hyötykuormien yhdistelmien omistajat molemmissa sarjoissa palkitaan yhteensä 10 000 eurolla. Palkintosumma jaetaan siten että ensimmäiseksi sijoittunut saa 7 000, toiseksi sijoittunut 2 000 ja kolmanneksi sijoittunut 1 000 euroa. Lue tarkemmat ohjeet. Kilpailusta ja sen tuloksista informoidaan myös alan lehtiä ja muita medioita, jotta mahdolliset uudet edistykselliset ratkaisut saadaan leviämään kuljetusyritysten tietoisuuteen mahdollisimman nopeasti. Perävaunuauto- ja muiden laitevalmistajien kiinnostusta kevyempien ja kuormatilaltaan suurempien ratkaisujen etsimiseen saa herätellä kertomalla kilpailusta heille kalustohankintoja tehtäessä.

joko postitse tai sähköpostilla. Kuoreen/sähköpostin otsikkoon merkintä ”Kevein 76-tonninen” tai ”Kevein 68-tonninen” Osoite: Metsähallitus Ari Siekkinen PL 8016 961101 Rovaniemi ari.siekkinen@metsa.fi 5. Ilmoittautumisaika päättyy 31.03.2014 ja mittaustilaisuus järjestetään huhtikuussa 2014. Toisen vaiheen mittausten suoritustapa ja säännöt tarkistetaan ennen toteutusta yhdessä siihen valittujen kuljetusyritysten kanssa.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Luottamus.

Teemme liikenteen turvalliseksi Pitäytymällä alkuperäislaatuisissa tuotemerkeissä Örum Oy Ab on saavuttanut asiakkaidensa luottamuksen ja pystynyt osaltaan parantamaan myös liikenteen turvallisuutta. Johtavat suomalaiset OEM-valmistajat luottavat tuotteissaan Örumin laatumerkkeihin ja ammattitaitoon. Luota sinäkin.

orum.fi

valoasi.fi

TUS KULJETUS 10 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 11 KULJETUS

Volvo saavuttaa tänä vuonna historian parhaan markkinaosuuden Suomessa

olvo Trucks on tehnyt vuosikymmenten ajan pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä Suomen kuormaautomarkkinoilla. Viime vuosina koko toimintatapaa on uudistettu onnistuneesti vastaamaan nykyajan tarpeisiin ja nuorekas mutta kokenut organisaatio työskentelee innokkaasti tavoitteenaan asiakkaiden paras mahdollinen palvelu sekä heidän liiketoimintansa tehostaminen. - Volvolla on takanaan Suomessa pitkä ja komea historia; Volvo oli mm. vuodesta 1978 markkinajohtaja 30 vuotta peräkkäin ja viime vuosinakin olemme olleet usein markkinoiden ykkönen. Koko toimintamme uudistamisen tulokset alkavat nyt näkyä tekemisessämme ja uusien, koko kuorma-autoalan edistyksellisimpien mallien erittäin onnistuneen lanseerauksen siivittämänä tänä vuonna 2013 Volvo saavuttaa historian parhaan markkinaosuuden Suomessa, ilmoittaa Volvo Finland Ab:n myyntijohtaja Kimmo Ahonen. Ensimmäisen 10 kuukauden aikana Volvon markkinaosuus yli 10 tn kuorma-autoissa on ollut 38,7 % mikä tarkoittaa 816 kappaletta rekisteröityä autoa. Ja näistä suurin osa on raskaita yli 16 tonnisia kuorma-autoja. - Uskon että loppuvuoden rekisterinnöisessä osuutemme vain vahvistuu ja olemme lähes 40 % markkinaosuudessa raskaassa yli 16 tn luokassa. Uusia Volvo -kuorma-autoja tullaan rekisteröimään tänä vuonna yhteensä hieman yli tuhat kappaletta eli lähes sama määrä kuin kappalemäärissä mitattuna ennätysvuotena 2008 jolloin Suomen kuorma-atojen kokonaismarkkina oli suurempi kuin nyt, analysoi Ahonen.

- Asiakkaiden luottamus täytyy ansaita ahkeralla tekemisellä joka päivä - tällä alalla ei ole tarjolla nopeita lottovoittoja. Olemme onnistuneet organisaationa ja tehdas on onnistunut kehittämään markkinoiden edistyksellisimmät uudet kuorma-automallit. Tuloksena on Volvon historian paras markkinaosuus Suomessa, sanoo Volvo Finland Ab:n myyntijohtaja Kimmo Ahonen.

telmä ja etuakselin erillisjousitus ovat vakuuttaneet asiakkaat heti ensi koeajosta. Uutuutena myös FMX -malliin saa nyt maansiirtoon erityisesti suunnitellun ilmajousituksen mikä nostaa pidon aivan eri tasolle maastossa ajettaessa, sanoo Ahonen. Viime syksynä lanseerattua uutta Volvo FH -mallia on myyty Suomeen tänä vuonna yli 400 kappaletta ja yhteensä myynnin alettua yli 600 joista puolet on ollut FH 16 -mallia.

Poikkeuksellinen vuosi monessa suhteessa Vuosi 2013 on ollut Suomen kuorma-automarkkinoilla poikkeuksellinen ja haastava monessa mielessä. Mitat- ja massat -

päätöstä odotettiin kesään saakka, sitä ennen epävarmuus hiljensi raskaiden kuorma-autojen kauppaa pitkän aikaa. Ja kun päätös viimein saatiin investointeja alettiin tekemään mutta johtuen koko alan tiukasta taloudellisesta tilanteesta, investointien määrä on ollut ehkä odotettua alhaisempi. Myöskään Euro 5 moottorilla varustettuja autoja ei ole Suomessa myyty niin paljon kuin muissa Euroopan maissa, johtuen osaksi pitkään venyneestä päätöksenteosta mitat ja massat -asiassa. - Toisella vuosipuoliskolla kaupankäynti kuitenkin vilkastui oleellisesti johtuen juuri edellä mainituista asioista. Uusien mittojen ja massojen mukaisia yhdistelmiä ilmestyy liikenteeseen tasaiseen tahtiin ja

vuosi 2013 tullaan muistamaan 4-akselisten kuorma-autojen läpimurtovuotena. Myös Euro 5 autoja on myyty viime kuukaudet hyvin ja nyt myydyistä autoista osa rekisteröinneistä menee ensi vuoden alun puolelle. Euro 5 -moottoreita saa valmistaa 31.12.2013 saakka ja niitä voidaan rekisteröidä sen jälkeen käyttöön ns. häntäluvilla niin että Euro 5 moottorilla varustettuja vetokuorma-autoja saa rekisteröidä häntäluvilla 12 kk ajan ja päällirakennettuja kuorma-autoja 18 kk ajan, opastaa Ahonen. Suomen kuorma-automarkkina on vakiintumassa keskimäärin 2500 kappaleen vuosirekisteröintiin kun aiemmin normaali vuosi oli 2700-2800 kappaletta. - Kuljetusten tehokkuus on

Siirtyminen uusiin Euro 6 -moottoreihin tulee sujumaan hyvin

Raskaiden kuljetusten selkeä ykkönen Puutavara-autoissa Volvon markkinaosuus on ollut vuoden 2013 ensimmäisen 10 kuukauden aikana 44 % (78 kpl), soraautoissa 37 % (71) ja rekanvetäjissä 43 % (166). - Vahva markkinajohtajuus näissä segmenteissä kuvaa uusien Volvo FH ja FMX -mallien edistyksellisyyttä. Puutavaran ja soranajossa Volvo tarjoaa väkivahvaa voimaa ja tehokkuutta haastaviin maasto-olosuhteisiin; rekanvetäjissä korostuu Volvon kokonaistaloudellisuus mikä toki on ratkaisevan tärkeä asia kaikissa käytöissä. Uudet merkittävät tekniset ratkaisut kuten Dynamic Steering -ohjausjärjes-

kasvanut ja kabotaasi on ottanut markkinasta omansa samoin kuin teollisuuden väheneminen, miettii Ahonen. Viime vuodet kokonaismarkkina on ollut melko vakaa ja tahti tasaista. - Vuoden 2013 ensimmäisen 10 kuukauden aikana kuormaautoja on rekisteröity 2111 kappaletta eli koko vuoden aikana päästään arvioiden mukaan lähes 2700 autoon. Tänä vuonna nähdään määrissä hetkellinen kasvu mutta ensi vuonna markkinan uskotaan palaavan normaaliin eli noin 2500 kuormaautoon. Pitää muistaa että näillä määrillä Suomen kuorma-autokanta koko ajan vanhenee verrattuna muuhun Eurooppaan eli kokonaismarkkina pitäsi saada nousemaan, sanoo Ahonen.

Uusi Volvo FH on vastannut asiakkaiden odotuksiin ja ylittänyt ne. Uutuuden myynti on lähtenyt erittäin hyvin matkaan Suomessa ja ympäri maailmaa.

Uudet Euro 6 -päästönormin mukaiset kuorma-auton moottorit ovat saaneet Ahosen mielestä markkinoilla ennakkoon jopa ylikorostuneen merkityksen. - Muutos ainakin Volvolle on teknisesti melko pieni verrattuna erittäin luotettavaksi ja polttoainetaloudeltaan erinomaiseksi osoittautuneisiin Euro 5 moottoreihin. Volvon Euro 6 moottoreihin on lisätty jäähdyttämätön EGR mitä järjestelmä käyttää vain tarvittaessa. Muuten Volvon Euro 6:set ovat pääosin Euro 5 -moottoreiden kaltaisia ja mm. huoltovälit säilyy samana, kertoo Ahonen.

TUS KULJETUS 12 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Huippuluokan kaupunkiajo-ominaisuudet vuosien testauksen tulos olvo Trucksin uusilla Volvo FE- ja Volvo FL -kuormaautoilla kaupunkiympäristöissä ajaminen on helpompaa kuin koskaan ennen. Tämä lupaus perustuu vuosien testaus- ja tuotekehitystyöhön. Jotta tehokkuus ja ajomukavuus ovat varmasti huipputasoa, kaikki mahdollinen on testattu - ohjauspyörän ja peilien tärinästä moottorin melutasoon.

Uusien Volvo FE- ja Volvo FL -kuorma-autojen kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota kuljettajan työskentelyolosuhteiden parantamiseen, jotta kuorma-autoa olisi mahdollisimman mukava ja helppo ajaa. - Haluamme tuottaa asiakkaillemme erittäin laadukkaita tuotteita. Kuorma-auton ominaisuuksissa asiakkaan tarpeiden ja odotusten täyttäminen on yhtä tärkeää kuin suoriutuminen ajotehtävistä, Volvo Trucksin laatujohtaja Hayder Wokil kertoo.

Kenttätestejä asiakkaiden luona Karli Walter, joka on ajanut jakeluautoa sveitsiläisen Gabriel-kuljetusyhtiössä jo 14 vuotta, on testannut uutta Volvo FL kuorma-autoa seitsemän kuukautta. - Uuden Volvo FL -kuormaauton parhaita ominaisuuksia ovat sen helppokäyttöisyys ja erinomainen hallittavuus. Kapeilla kaduilla ja muissa ahtaissa

teissa, Wokil kertoo.

Tietoa uusista Volvo FEja Volvo FL -kuormaautoista

Kun perusteelliset testit laboratorion testipenkeissä on tehty, kuorma-autoilla ajetaan valtava määrä kierroksia Volvon testiradalla. Vaihteiston kapasiteetti on testattu mäkilähdöissä, joiden kaltevuus on jopa 25 %.

paikoissa kuorma-auto on vertaansa vailla. Uusi malli on entistäkin tehokkaampi, siinä on suurempi hyötykuorma, ja sitä on miellyttävä ajaa, hän kertoo. Kaikista Volvo Trucksin tekemistä testeistä joukossa kenttätestit ovat erityisen tärkeitä. Näitä testejä tekemällä huolehditaan siitä, että huipputason tuotekehitys myös vastaa todellisuutta. - Testikuljettajien palaute on meille ensiarvoisen tärkeää. Se antaa vahvistuksen kaikelle työllemme. Viime kädessä kyse on itsestäänselvästä asiasta: siitä, että täytämme asiakkaidemme odotukset, Wokil toteaa.

Kaupunkiajoon optimoitu alhainen melutaso Ohjaamon melutaso on eräs tärkeimmistä ajomukavuuteen vaikuttavista asioista. Siksi kaikki mahdolliset osat on testattu ja arvioitu perusteellisesti - niin peilien, istuinten ja ohjauspyörän tärinä kuin moottorin ja ikkunoiden aiheuttamat äänetkin. Täysin uusien Euro 6 moottorien ansiosta ohjaamoon kantautuva moottorin ääni on merkittävästi aiempaa vaimeampi. - Uusien moottorien kierrosnopeus on aiempaa pienempi, joten ne ovat hiljaisempia ja sopivat paremmin kaupunkiympäristöön. Hiljaisen ohjaamon suurin hyöty on se, että kuljettaja pysyy virkeämpänä. Valpas kuljettaja on huomiokykyisempi ja ajaa turvallisemmin, kertoo Tobias Bergman, Volvo Trucksin FE- ja FL-kuorma-autojen tuotepäällikkö.

Kuorma-auto laboratorio- ja kestävyystesteissä Kun kuljettajan työympäristöä pyritään parantamaan, toinen tärkeä osa-alue ovat kuoppaisilla, töyssyisillä teillä ajettavat mukavuustestit. Kuormaauton tärinää mitataan, ja se voidaan toisintaa pienimpiäkin värähtelyjä myöten laboratorioolosuhteissa. Kun perusteelliset testit laboratorion testipenkeissä on tehty, kuorma-autoilla, joissa on uudet Euro 6 -moottorit ja Volvo FE kuorma-autossa I-Shift -vaihteisto, ajetaan valtava määrä kierroksia Volvo Trucksin testiradalla. Vaihteiston kapasiteetti on testattu mäkilähdöissä mäissä, joiden kaltevuus on jopa

25 prosenttia. - Tämän jälkeen vuorossa ovat valmiin ajoneuvon kestävyystestit. Uusia malleja ajetaan haastavalla testiradalla ja julkisilla teillä siten, että 12 000 kilometrin matka vastaa 500 000 kilometriä - eli kuorma-auton käyttöikää normaaleissa olosuh-

Uudet Volvo FE- ja Volvo FL -mallit on optimoitu niin, että niillä voidaan ajaa mahdollisimman vaivattomasti kaupunkiympäristöissä. Tärkeimpiin uusiin ominaisuuksiin kuuluvat uudet Euro 6 -moottorit D5 ja D8, joissa maksimivääntö saavutetaan aikaisempaa nopeammin, joten ne ovat ajo-ominaisuuksiltaan parempia ja myös aiempaa tuottavampia. Uusi Volvo FE on nyt saatavana myös I-Shift vaihteistolla varustettuna, joten kuljettajien elämä helpottuu entisestään eikä heidän tarvitse huolehtia manuaalisesta vaihtamisesta stressaavissa tilanteissa. Uuteen Volvo FL -malliin on saatavana myös muita ominaisuuksia, kuten entistä matalampi kulku ohjaamoon, tehostettu näkyvyys sekä helppo kuormattavuus, sillä hyötykuormakapasiteetti on 500 kg aiempaa suurempi. Molemmat mallit ovat aiempaa hiljaisempia, niiden istuimet ovat entistä ergonomisempia ja turvallisempia, ja myös kojelautaa on parannettu.

Uusien Volvo FE- ja Volvo FL -kuorma-autojen kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota kuljettajan työskentelyolosuhteiden parantamiseen.

Uusi Volvo FL -kuorma-auto härkälauman jahtaamana

olvo Trucksin uudessa The Chase -videossa Volvo FL -jakelukuorma-auto joutuu testeistä kovimpaan. Videossa lauma härkiä jahtaa kuorma-autoa keskiaikaisessa espanjalaisessa Ciudad Rodrigon kaupungissa.

Uusi Volvo FL -kuorma-auto ajaa karkuun härkälaumaa ahtailla Ciudad Rodrigon kaduilla.

- Uskomatonta, että tämän kokoluokan kuorma-autolla mahtuu ajamaan näin pienen kaupungin halki, ammattikuljettaja Rob Hunt kertoo. Volvo Trucksin näyttävien testien sarjassa on nyt vuorossa Volvo FL -jakelukuorma-auto. Uuden Volvo FL -kuorma-auton kehitystyössä tärkein tavoite on ollut ajomukavuus. The Chase -videon avulla Volvo Trucks haluaa näyttää, kuinka vaivatonta uuden 12 tonnin kuorma-auton hallinta on vaativassa kaupunkiympäristössä. Videon löydät YouTubessa hakusanalla: Volvo Trucks The Chase sekä www.ammattilehti.fi -sivuilta kohdasta Videot.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Vain joka toinen kuorma-autonkuljettaja käyttää turvavyötä urvavyön käyttäminen kaksinkertaistaa mahdollisuuden pelastua vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Siitä huolimatta puolet kuorma-autonkuljettajista ei käytä turvavyötä. Tähän Volvo Trucks haluaa muutosta.

- Jos useampi tielläliikkuja käyttäisi turvavyötä, enemmän kuin 7 000 ihmistä vuosittain olisi pelastunut pelkästään Euroopan unionin alueella. Ammattikuljettajien tulisi toimia esimerkkinä turvavyön käytössä, sanoo Volvo Trucksin liikenne- ja tuoteturvallisuuspäällikkö Carl Johan Almqvist.

Turvavyö kaksinkertaistaa mahdollisuuden pelastua Kuljettajan tai matkustajan mahdollisuus selvitä hengissä vakavasta liikenneonnettomuudesta kaksinkertaistuu turvavyötä käytettäessä. Tämän voi nähdä WHO:n viimeisimmästä raportista koskien globaalia liikenneturvallisuutta vuonna 2013. Raportissa painotetaan, että turvavyön käyttö on yksi tärkeimmistä asioista, joilla liikenneturvallisuutta voidaan parantaa. Tänä päivänä 111 maassa on säädetty lailla turvavyön käytön pakollisuudesta, ja vuodesta 2006 lähtien turvavyön käyttö on ollut Euroopan unionin alueella pakollista sekä henkilö- että kuorma-autoissa. - Vaikka viime vuosina turvavyön käyttö on lisääntynyt kuorma-autonkuljettajien keskuudessa, silti vähemmän kuin puolet käyttää sitä. Tosiasia kuitenkin on, että olemme muiden eurooppalaisten tutkijoiden kanssa osoittaneet, että ainakin 50 prosenttia liikenneonnettomuuksissa henkensä menettäneistä kuorma-autonkuljettajista olisi selvinnyt hengissä käyttämällä turvavyötä. Niistä kuorma-autonkuljettajista, jotka olivat mukana kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa, vain viisi prosenttia oli käyttänyt turvavyötä, kertoo Alm-

Puolet kuorma-autonkuljettajista ei käytä turvavyötä, vaikka sen käyttäminen kaksinkertaistaa mahdollisuuden pelastua vakavissa onnettomuuksissa.

qvist.

Uusi tutkimus kuorma-autonkuljettajista Ruotsalaisen NTF tieturvallisuusorganisaation viimeisimmässä tutkimuksessa on tarkkailtu useampaa kuin 700 kuorma-autonkuljettajaa ja haastateltu heistä 200 vuosina 2011, 2012 ja 2013. Useimmat vastaajista sanoivat, että he käyttävät turvavyötä liikenteessä, mutta käytännössä vain puolet käytti. He ilmoittivat syinä käyttämättömyyteen, että turvavyön käyttäminen on hankalaa ja epämukavaa sekä sen laittaminen ja pois ottaminen on aikaa vievää. - Kun pitää mielessä, että turvavyö saattaa olla ratkaiseva tekijä elämän ja kuoleman välillä, nämä eivät ole erityisen vakuuttavia syitä. Me investoimme Volvo Trucksilla huomattavia resursseja kehittääksemme onnettomuuksien ennaltaehkäisyjärjestelmiä. Mutta niin kauan kuin inhimillisillä tekijöillä on onnettomuuksissa niin suuri rooli, koskaan ei ole mahdollista eliminoida täysin liikenneonnettomuuksien riskiä. Siksi haluaisinkin rohkaista sekä kuljetusyrityksiä että kuljettajia tekemään voitavansa turvallisuuden parantamiseksi. Kaikista helpoin tapa turvallisuuden parantamiseksi luonnollisesti olisi kaikkein tärkeimmän turvallisuusominaisuuden käyttäminen - nimittäin turvavyön, sanoo Almqvist.

Maailman nopeimmasta hybridikuormaautosta tehtiin LEGO -malli

Boije Ovebrink ihailee Anders Gaasedalin valmistamaa Mean Green LEGO -mallia.

olvo Trucksin Mean Green on maailman nopein hybridikuorma-auto, joka on nyt ikuistettu LEGO -malliksi. Mallin rakentamiseen kului 3500 LEGO® palikkaa ja valmiin mallin ojensi sen tekijä Anders Gaasedal Volvo Trucksin toimitusjohtajalle Claes Nilssonille yrityksen pääkonttorissa pidetyssä seremoniassa. LEGO Groupissa työskentelevä Anders Gaasedal Christensen aloitti pienoismallin rakentamisen vapaa-ajallaan helmikuussa 2013. Mean Green hybridi-

korma-auton LEGO -malli on rakennettu tavallisista LEGO® palikoista, ja sen rakentamiseen kului noin 150 tuntia. - Sain inspiraationi rakentaa Mean Greenin, kun juttelin Boije Ovenbrinkin kanssa Volvo Trucksin osastolla IAAmessuilla Saksassa. Mean Greenissa on mielenkiintoinen tekniikka ja erilainen design, joka eroaa tavallisista kuormaautoista. Anders aloitti erilaisten LEGO-mallien rakentamisen jo kaksivuotiaana ja jatkuu yhä. Opiskeluaikanaan LEGO-harrastus oli hänelle luova tapa rentoutua. Opiskeluiden jälkeen Anders on työskennellyt 7 vuotta LEGO Groupissa ensin rakentajana ja nyttemmin testausinsinöörinä. Voimansiirtolaitteisto on muun ajoneuvon mukaisesti erittäin yksityiskohtainen, ja Mean Greenissä on sekä dieselettä sähkömoottori. - Olen erittäin otettu siitä, kuinka yksityiskohtainen malli on, ja arvostan todella mallin tekemiseen vaadittua sitoutumista, sanoo Volvo Trucksin toimitusjohtaja Claes Nilsson.

KULJE TUS 13 KULJETUS

METSÄALAN AMMATTILEHTI

2008 OULU 623 700 km SISU R500 E13MK-APP 8x2 Tehdasvalmis vaijerivaihtolava-auto

87.000 Alv 0%

ID: 0B0A2D5F

2007 OULU 492 000 km SISU C600 E15M K-AKK8x2/335+140+130 Soralava RKP-automaattikasettivarust.

Saatavilla korotetulle kokonaispainolle 34.240 kg

84.000 Alv 0%

2007 TAMPERE 268 321 km SISU C600 E15M KA-AKK10x4/170+245+141+137 Soralava

2011 JOENSUU 390 000 km SISU DK16M-6x2 Nosturiteline, rullat, säätötilavuushydr., ilmakiristimet

99.000 Alv 0%

98.000 Alv 0%

ID: 4EF2664

ID: 3AA051A6

Katsastettu korotetuille painoille 33.485 kg

ID: F26F1B9E

Saatavilla korotetulle kokonaispainolle 38.812 kg

Saatavilla korotetulle kokonaispainolle 28.000 kg

2006 TAMPERE 387 300 km SISU R500 E13M KA-AKK 10x4/205+235+141+137 Soralava

2006 TAMPERE 486 200 km SISU DK16M-6x2 Soralava + 3-aks. Jyki

89.000 Alv 0%

Saatavilla korotetulle kokonaispainolle 32.864 kg

ID: 73DFE9D6

Saatavilla korotettu kokonaispaino 38.812 kg

2013 VANTAA SISU DK12 10x4/205+220+137+136 Jorpe kivilava 10/6mm, tuplaperälauta, webasto, rasvari, ilmastointi ID: 619C5504 Saatavilla korotettu kokonaispaino 38.812 kg

98.000 Alv 0%

ID: D672D7A7

Uutiset ja lisää vaihtoautoja osoitteesta: www.sisuauto.com ta löydät Osoittees yjä ää käytett myös lis ! -autoja puutavara

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 15 KULJETUS

Katso yli 3000 kuvaa edellisvuosien tapahtumista www.ammattilehti.fi

Ensi kesänä juhlitaan jo kymmenettä kertaa järjestettävää Power Truck Showta Alahärmän Powerparkissa 8.-9. elokuuta.

Power Truck Show järjestetään 8.-9. elokuuta 2014

10 vuotta kuljetusalan asialla P ower Truck Show järjestetään ensi vuonna kymmenettä kertaa 8.-9. elokuuta 2014 Kauhavalla, Alahärmän Powerparkissa. Koko perheen suurtapahtumaan panostetaan juhlavuoden kunniaksi enemmän kuin koskaan. Paikalle odotetaan tulevana kesänä jopa yli 35 000 kävijää. Power Truck Show on vuonna 2014 ainoa merkittävä kuljetusalan messutapahtuma Suomessa. Powerparkin ainutlaatuinen messualue laajenee ja antaa erinomaiset edellytykset kulje-

tusalan toimijoille esitellä tuotteitaan ja palvelujaan. Kuljetusmessuilla ajankohtaisena teemana ovat uudet painot käytännössä, mitä sovelluksia on tehty ja miten ne toimivat. Messuosastojen myynti on käynnissä, joten varaa oma paikkasi messuilta. Mukana kuljetusmessuilla ovat vuonna 2014 kaikki tärkeät kuljetusalan vaikuttajat - maahantuojat, toimittajat sekä palvelujen ja koulutusten tarjoajat. Autonäyttelyyn on ilmoittautunut jo sankoin joukoin osallistujia ja mukana tulee olemaan Suomen autonrakentajien parhaimmisto sekä uusia rakennettuja, kustomoituja ja maalattuja

rekkoja. Näyttelyyn saadaan myös ulkomaista vahvistusta kotimaisten kovien rinnalle. Veteraani- ja nostalgia-autot, vanit, pickupit sekä tuningautot ovat edustettuna autonäyttelyssä. Super Truck luokassa kymmenen autonäyttelyn parasta kisaa koko näyttelyn herruudesta - Best in Show tittelistä. Oheisohjelmaa osittain uudistetaan, mutta mukana ovat luonnollisesti uuden Miss Power Truckin valinta, Crazy Drivers Stunt Show Vesa Kivimäen ja Raging Bullin johdolla sekä musiikkia viihtyisällä jokirantaalueella. Muu ohjelma selviää kevään ja kesän mittaan. Tervetuloa mukaan juhlimaan Power Truck Show’n 10-vuotista taivalta! Lisätiedot ja osastovaraukset: Ari Nukala, 0400 264 116 ari.nukala@netikka.fi Juha Ristimaa, 0400 567 068 juha.ristimaa@netikka.fi Mikko Nukala, 0400 563 786 mikko.nukala@netikka.fi

Power Truck Show on vuonna 2014 ainoa merkittävä kuljetusalan messutapahtuma Suomessa. Kuljetusmessuilla ajankohtaisena teemana ovat uudet painot käytännössä, mitä sovelluksia on tehty ja miten ne toimivat. Messuosastojen myynti on jo käynnissä, vielä ehdit mukaan!

Rami Tynjälä, 0500 569 522 ramtyn@gmail.com www.powertruckshow.fi

TUS KULJETUS 16 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Scanian 76-tonniset kiersivät Suomen

Scanian syyskaravaani tarjosi mahdollisuuden koeajaa uudet 76 tonniset yhdistelmät; kuvassa vauhdissa Scania R 730 8x4*4 -hakeauto 5-akselisella Matec-Trailerin perävaunulla.

cania tarjosi syyskiertueellaan ensimmäisenä kuorma-autovalmistajana tilaisuuden päästä kokeilemaan uusien massojen ja

mittojen mukaisia 76 tonnisia yhdistelmiä tositoimissa. Syyskaravaani kiersi maan 23.9.-12.11. vieraillen yhteensä 29 paikkakunnalla. Isojen yhdistelmien lisäksi suurta mielenkiintoa saivat osakseen mm. Scanian uudet Streamline -mallit sekä parissa kiertuautossa olleet Euro 6 -moottorit. Uusia 76 tonnin kokonaismassoja pääsi koeajamaan 9akselisilla yhdistelmillä. Tarjolla oli yhdistelmät puutavaran,

hakkeen ja turpeen sekä maa-ainesten kuljettamiseen. Kommentit olivat yleensä jopa yllättyneitä siitä miten helposti 76 tonniset yhdistelmät vahvan veturin voimalla kulkevat. Ehkä uudet massat ja mitat ovat saaneet keskusteluissa ja julkisuudessa jopa jo liian suuren roolin sillä käytännössä kyse ei ole kovinkaan suuresta muutoksesta. Uudet massat ja mitat tarjoavat kuljetusyrittäjille uusia mahdollisuuksia optimoida kalustonsa juuri omiin kuljetustarpeisiin parhaiten soveltuvaksi.

Syyskaravaani keräsi laajasti kuljetusalan ammattilaisten huomion ympäri maata ja väkeä kävi kiertueella paljon; koeajosuorituksen tehneitä henkilöitä oli yhteensä reilusti yli 2000 ja kun monet koeajoivat useita eri autoja, kiersivät koeajoautot aamupäivästä iltaan. Scanian syyskaravaanin autot olivat koeajettavissa kello 11-19 ja usealla paikkakunnalla autot ajoivat vielä iltaseitsemän jälkeenkin eli niin kauan kun väkeä riitti. Scanian valitsema päiväaikataulu sai laajasti kiitosta sillä nyt monella oli tilaisuus lähteä rauhassa koeajolle työpäivän kiireiden päätyttyä.

Scanian syyskaravaanissa pääsi koejamaan laajasti erilaista kalustoa 76 tonnisista täysperävaunuyhdistelmistä puoliperävaunuyhdistelmiin sekä koukkuautoon; tarjolla oli myös uusilla Scania Euro 6 490 hv ja 360 hv -moottoreilla varustetut autot. Kuvassa kiertuekalustoa valmiina koeajoon Oulun Scanialla.

Oulu 11. ja 14.10.

Oulussa kävi hyvin koeajajia ja väkeä. Kuvassa Petri Surakka Scanian erityismyynnistä (vas.), Kome Oy:n Seppo Saarnio sekä 76 tonnisen puuauton Scania R 730 8x4*4 vieressä Iin Metsätyön kuljettajia.

Heikki Satela Haapavedeltä 76 tonnisen ja 730 hv hake-Scanian puikoissa Oulussa.

Oulun Scanialla vas. Cargotecin Jarmo Lappeteläinen, Oulun Scania myyjä Jari Panuma edessään Pekka Jannenpoika Kotila, puuautoilijat Timo Heikkinen ja Janne Kotila Puolangalta, Scanian aluemyyntipäällikkö Markku Mattila sekä taustalla Jyrki Hiironen; Scanian uusi myyjä Kajaanista.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 17 KULJETUS

Lappeenranta 25.9.

Lappeenrannassa Kaakkois-Suomen kuorma-automiehet saapuivat suurella joukolla kokeilemaan uusia massoja sekä Scanian uusimpia malleja.

Kokkola 16.-17.10.

Scanian Länsi-Suomen tulosyksikön johtaja Frej Svartsjö oli tyytyväinen kiertueen saamaan huomioon alueellaan.

Scanian myyntijohtaja Seppo Hallikainen totesi että Scanialla on erittäin hyvä mallisto uusien massojen ja mittojen asettamiin vaatimuksiin.

Vaasa 18.10.

Markku Kallio Laihialta kävi koeajamassa 76-tonnisen puujunan, missä kulki perässä Weckmanin 5-akselinen vaunu.

Kiertueella kävi reilusti yli 2000 henkilöä koeajolla ja moni ajoi useammalla autolla. Scanian ohjaamossa viihdyttiin myös Vaasassa.

Seinäjoki 21.-22.10. Seinäjoen Scanialla aurinko paistoi komeasti vaikka oltiin jo lokakuun loppupuolella. Piha oli täynnä väkeä ja grillimakkara maistui.

JH-Kuljetus Oy:n Timo Haavisto Seinäjoelta katsoo, että uudet massat ja mitat tarjoavat uusia mahdollisuuksia optimoida kalustoa eri kuljetustarpeisiin.

Metsäalan Ammattilehti! Vain 49 eur/vuosi ! Tilaa (6 numeroa) Puh. (09) 698 0442 Helsinki 29.10. Scanian Etelä-Suomen tulosyksikön johtaja Markku Nenonen (oik.) ja Helsingin kuorma-automyyjä Daniel Ljungqvist iltasopalla.

76 tonnin sorakasettiyhdistelmä Scania R 620 10x4*6 varustettuna Komen lavalla ja 4-akselisella perävaunulla.

www.ammattilehti.fi

TUS KULJETUS 18 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 19 KULJETUS

DAF -kuorma-autojen maahantuoja CT Finland Oy palvelee nyt Rajamäellä

DAF -kuorma-autojen maahantuoja CT Finland Oy palvelee nyt eteläisen Suomen asiakkaita Rajamäellä osoitteessa Yrityspuistontie 2.

AF -kuorma-autojen maahantuoja CT Finland Oy on muuttanut Helsingin Vuosaaresta Rajamäelle. Asiakkaita palvelee osoitteessa Yrityspuistontie 2 DAF-kuorma-autojen myynti, huolto ja varaosapalvelut sekä maahantuontitoiminnot. Logistisesti hyvässä paikassa sijaitseva osoite on kuorma-autoväelle tuttu paikka, sillä samassa kiinteistös-

sä toimii kuljetusliike Kiitosimeon Oy sekä mm. rekkapesu, perävaunuhuolto, katsastuskonttori sekä lounaskahvila. Nämä tuovat hyvää synergiaa ja palvelevat Rajamäellä käyviä DAF-asiakkaita. CT Finlandille muutto Rajamäelle oli looginen ratkaisu sillä yrityksellä on oma iso tontti nykyisen osoitteen naapurissa. Siihen on tarkoitus rakentaa jo lähitulevaisuudessa uusi Suomen DAF -keskus.

DAF -myynnin sekä huoltoja varaosapalveluiden lisäksi samasta kiinteistöstä löytyy mm. rekkapesu, perävaunuhuolto, katsastuskonttori ja lounaskahvila.

DAF esitteli täysin uudistuneet Euro 6 CF- ja LF -mallit

- DAF tarjoaa nyt täydellisen ja kokonaan uudistuneen Euro 6 kuorma-automalliston eli XF, CF ja LF -mallit, sanoo CT Finland Oy:n Tapani Lamberg.

DAF esitteli Belgian Spassa lehdistölle järjestetyssä koeajotilaisuudessa uudet Euro 6 CF- ja LF-mallit (kuvassa).

DAF CF -mallista löytyy ratkaisut myös maansiirtoajoon, jota saa 6x4 ja 8x4 tasakuorma-autona sekä 6x4 vetoautona. Kuvassa DAF CF 460 8x4 varustettuna 12,9 litran 460 hv Euro 6 Paccar MX-13 -moottorilla.

TUS KULJETUS 20 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Uuden Sisu Polarin ulkoisen ilmeen muotokielessä on haettu yhtymäkohtia niin aikaisempaan mallistoon, omaleimaiseen tunnistettavuuteen kuin suomalaisten käyttöolosuhteiden erityisvaatimuksiin.

Uusi Sisu Polar on tehty kovimman luokan ammattilaisille

uomalainen kuormaautovalmistaja Sisu Auto on julkistanut ensimmäiset kuvat uudesta Sisu Polar mallistosta. Uusi mallisto on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Malliston keskeiset ominaisuudet on kiteytetty iskulauseeseen Sisu Polar. Tehty ammattilaisille.

- Iskulauseella haluamme korostaa Sisu Auton erikoisosaamista kaikkien vaativimpiin ajotehtäviin suunniteltujen erikoisajoneuvojen valmistajana. Sisulla ajavat ammattilaiset tietävät, mitä autolta pitää vaatia ja millä ominaisuuksilla menestytään omassa liiketoiminnassa, sanoo Sisu Auton toimitusjohtaja ja omistaja Timo Korhonen. Uusi Sisu Polar jatkaa menestyksellistä yhteistyötä maailman suurimman hyötyajoneuvoval-

Uusi Sisu Polar mallisto tullaan esittelemään avainasiakkaille ja lehdistölle helmikuun alussa ja tuotantoon mallisto tulee vuoden 2014 toisella neljänneksellä.

mistaja Daimler AG:n kanssa. Sisu Polar mallistossa Sisu Auton asiakaskohtainen suunnitte-

lu, pitkälle viety tehdasvarustelu ja monipuolinen erikoisosaaminen yhdistyvät Daimlerin valmistamien komponenttien laajasti testattuun laatuun ja huipputeknologiaan. Kolme vuotta sitten esitelty ensimmäisen sukupolven Sisu Polar mallisto saavutti nopeasti erityisesti järeimmän luokan kuljetusyrittäjien suosion ja sai ammattilaisilta maininnan “kaikkien aikojen paras Sisu kuorma-auto”. Sisu Polar nimettiin myös vuoden 2012

kuorma-autoksi Suomessa ja nousi loppuvuodesta 2013 yli 25 tonnin maansiirtoautojen myyntikärkeen.

Uudet Euro 6 moottorit Uusi Sisu Polar mallisto jatkaa vahvasti samalla linjalla. Uudessa Sisu Polarissa on Sisu Auton kehittämä ja miljoonien kilometrien käytössä varmatoimiseksi hioutunut vahva alustarakenne. Auton moottorit täyttävät luonnollisesti Euro 6 päästömääräykset. Voimalinja perus-

tuu Mercedes-Benzin taloudelliseen ja kestävään tekniikkaan samoin kuin Sisuun modifioitu ohjaamo. Sisun ulkoisen ilmeen muotokielessä on haettu yhtymäkohtia niin aikaisempaan mallistoon, omaleimaiseen tunnistettavuuteen kuin suomalaisten käyttöolosuhteiden erityisvaatimuksiin. Ohjaamon “sisustamisesta” on vastannut teollinen muotoilija Jukka Pimiä, joka toteutti myös edellisen sukupolven Sisu Polarin muodot. - Uusi mallisto tarjoaa laajat mahdollisuudet suunnitella auto yhdessä asiakkaan kanssa tarkasti ajotehtävään soveltuvaksi. Myös uudet mittaja massasäännökset voidaan hyödyntää täysimääräisesti, koska Sisun vahva alustarakenne on aina mitoitettu kantamaan määräyksiä suuremmat massat, Korhonen sanoo. Uuden Sisu Polar malliston ominaisuuksiin voi tutustua tarkemmin erikoissivustolla www. sisupolar.fi . Sivusto täydentyy jatkuvasti ja syventävää tietoa saa myös suoraan sähköpostiin rekisteröitymällä sivustolla. Uusi Sisu Polar mallisto tullaan esittelemään avainasiakkaille ja lehdistölle helmikuun alussa ja tuotantoon mallisto tulee vuoden 2014 toisella neljänneksellä.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Sisu oli yli 25 tonnin maansiirtoautojen markkinajohtaja syyskuussa 37,5 prosentin ja lokakuussa 31,8 prosentin markkinaosuudella.

Sisu Polar Rock nousi syys-lokakuussa myydyimmäksi maansiirtoautoksi

isu Polar Rock on Suomen eniten rekisteröity maansiirtoajoneuvo yli 25 tonnin kuorma-autojen syys-lokakuun ensirekisteröintitilastossa.

Sisu oli maansiirtoautojen markkinajohtaja syyskuussa 37,5 prosentin ja lokakuussa 31,8 prosentin markkinaosuudella ja on näin saavuttamassa takaisin johtoasemansa Sisu Auton strategian mukaisessa tärkeimmässä käyttötehtävässään. - Ennakoimme Sisun koko vuoden markkinaosuuden nousevan edelleen marras-joulukuussa, sillä lokakuun alusta voimaan tulleen mittaja massamuutoksen mukaisten uusien Sisu Polar autojen rekisteröinnit ajoittuvat loppuvuoteen, sanoo Sisu Auton myynti- ja markkinointijohtaja Ossi-Pekka Rossi. - Sisun vahva nousu kuormaautojen järeimmän luokan kärkeen kertoo asiakkaiden luottamuksesta suomalaisen kuormaautoteollisuuden kykyyn tuottaa tarkasti ajotehtävän mukaan räätälöityjä autoja kaikkein haasteellisimpiin käyttöolosuhteisiin, toteaa Rossi.

Uusien Sisu Polar maansiirtoautojen hyvä myynti näkyy myös vaihtoautotarjonnassa. - Vaihtovarastossamme on nyt runsas valikoima tuoreita vuosimallin 2008-09 Sisu Polar maansiirtoautoja sekä muita hyviä vaihtoautoja erilaisiin kuljetustehtäviin, sanoo Sisu Auton vaihtoautopäällikkö Liisa Kaattari. - Osa vaihtoautovaraston maansiirtoautoista on jo muutoskatsastettu uusille painoille. Kaikissa uusimmissa vaihtoautossa on myös valmiina muutoskatsastukseen vaadittavat valmistajan todistukset, Kaattari sanoo. Sisu Auto on Kaattarin mukaan panostanut valtakunnallisen palvelun kehittämiseen vaihtoautojen osalta niin, että autoja voidaan siirtää joustavasti asiakastarpeiden ja kysynnän mukaan paikkakunnalta toiselle. Kaikki myynnissä olevat vaihtoautot löytyvät helpoimmin Sisu Auton kotisivujen kautta. - Sisu Polar vaihtoauto on aina turvallinen valinta, koska jokainen tehdasvarusteltu auto on tarkkaan dokumentoitu myös päällirakenteiden osalta, Kaattari sanoo.

Sisu Auto toimittaa 10x10 ajoneuvoja öljyteollisuudelle

isu 10x10 maastokuorma-auto on valittu romanialaisen OMV Petrom öljy-yhtiön öljykenttien uuden sukupolven kunnossapito- ja huoltoajoneuvojen (Workover Rigs) alustaksi. Sisu Auto on aikaisemmin toimittanut saman tyyppisiä 5akselisia jokapyörävetoisia maastoajoneuvoja puolustusvoimien silta-ajoneuvojen alustaksi. Sotilasajoneuvojen erittäin hyvä liikkuvuus ja kestävyys ovat kalustolle asetettuja vaatimuksia projektissa, jossa on haettu sopivaa ajoneuvoa öljykenttien huoltoja korjaustehtäviin. Laajalla säteellä ja kaikissa olo-

suhteissa nopeasti liikkumaan joutuva korjauskalusto on yksi siviiliajoneuvojen vaativimmista käyttötehtävistä. - Sisu 10x10 öljykenttien huoltoauton alusta on hyvä esimerkki siitä, miten rajuunkin käyttöön suunniteltu sotilasajoneuvon monipuolinen teknologia voidaan muuntaa täysin toisenlaiseen, mutta vastaavasti yhtä vaativaan siviilikäyttöön. Se on meille myös hyvä referenssi kyvystämme laajentaa valmistamiemme erikoisajoneuvojen tarjontaa vientimarkkinoilla, sanoo Sisu Auton hallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen. Ensimmäiset uuden sukupolven kunnossapito- ja huoltoajoneuvot toimitetaan vuoden 2014 loppupuolella.

KULJE TUS 21 KULJETUS

TUS 22 KULJE KULJETUS

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 23 KULJETUS

Carsport teki suomalaista tilataksihistoriaa: liikenteeseen jo 5000. Carsport-tilataksi

onasson Oy:n tehtaalla Ylöjärvellä luovutettiin 11.11. 5000. Carsport-varusteltu ´ tilataksi. Juhlamalli on visuveteläiselle Jarmo Järviselle monikäyttöiseksi tilataksiksi varusteltu Mercedes-Benz Sprinter. Kotimainen perheyritys tekee samalla suomalaista tilataksihistoriaa ensimmäisenä yli 5000 tilataksia varustelleena yrityksenä. Carsport-varustelut tehdään edelleen pitkälti käsityönä, vaikka modernit 4200 m² tuotantotilat on optimoitu lyhentämään auton läpimenoaika linjalla. Lähes 50 vuoden tuotekehitystyö takaa, että varustelu palvelee vaativaa ammattikäyttöä.

Monikäyttöinen taksi takaa riittävät ajot Carsport-varustelu lisää taksin monikäyttöisyyttä ja takaa siten taksiautoilijalle monipuolisemmat ansaintamahdollisuudet. - Suomalaisella tilataksilla voidaan kuljettaa yhden päivän aikana luotettavasti businessmatkaajia lentokentälle, oppilaita kouluun, pyörätuoli- ja paaripotilaita sekä esimerkiksi vanhuksia ja juhlaseurueita. Taksi-

- Kotimaiset koritehtaat pystyvät innovatiivisella toiminnallaan täyttämään ammattiautoilijoiden vaativatkin erityistoiveet ja -tarpeet sekä huomioimaan Suomen vaativien sääolosuhteiden erityisvaatimukset. Carsportin monikäyttöisille varusteluille on varma kysyntä nyt ja tulevaisuudessa, Veho Hyötyajoneuvojen johtaja Juha Ruotsalainen sanoo.

Jonasson Oy:n varustelema 5000. Carsport tilataksi - Mercedes-Benz Sprinter - luovutettiin Jarmo Järviselle monikäyttöiseksi tilataksiksi.

liiton, taksien ja Carsportin sekä muiden alan keskeisten tilataksivarustelijoiden välisen yhteistyön ansiosta taksikalustomme täyttää sekä taksialan että asiakkaiden korkeat laatuvaatimukset, Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki sanoo. Carsport GLE V.I.P. -varusteltu Mercedes-Benz Sprinter tilataksi on taksiautoilija Jarmo Järvisen kahdeksas peräkkäinen Carsport-taksi. Järvisen mukaan henkilöautotaksille ei riitä töitä maakunnissa. - Carsport-varustellulla tilataksilla pystyn hoitamaan kaikki

tarjolla olevat kyydit. Melkein puolet ajoistani on koululaiskuljetuksia, lisäksi ajan sosiali- ja vammaiskuljetuksia, paaritaksikuljetuksia sekä tavallisia taksikyytejä. Uskon että väestön vanheneminen parantaa tilataksien asemaa entisestään, Järvinen toteaa.

Kotimaisia koritehtaita tarvitaan Haja-asutus ja muut markkinoiden erityispiirteet ovat johtaneet siihen, että suomalaiset taksit varustellaan pidemmälle kuin muualla maailmalla.

- Toimme Carsportin kanssa markkinoille Mercedes-Benz Sprinterin vuonna 2010, jonka jälkeen mallisto täydentyi ensin Vitolla ja viime kesänä matalalattiaisella Citanilla. Asiakkaamme olivat odottaneet jo kauan, että saisivat autonsa Carsport-varusteltuina, joten kysyntä on ollut kovaa ihan ensimmäisestä päivästä lähtien, Ruotsalainen jatkaa.

Mercedes-Benz vahvana kuorma- ja linja-automarkkinoilla evyiden kuormaautojen (3,5-6 tn) myynnissä Mercedes-Benz oli tammi-marraskuussa maan ykkönen, sillä pääosin Sprinterin hallussa oli reilusti yli puolet markkinoista (248 kpl, ma-osuus 57,7 %).

Mercedes-Benz johtaa myös 6-16-tonnisissa 83 autolla ja 29,3 prosentin osuudella; niistä Ategoja oli 77 kappaletta. Raskaissa yli 16-tonnisissa kuorma-autoissa Actros, Axor ja

Antos toivat 362 myydyllä autolla yhteensä 15,9 prosentin markkinaosuuden ja 3. suosituimman merkin aseman. Yhteensä Mercedes-Benzin kuorma-autoja on myyty tänä vuonna 696 kappaletta, ja markkinaosuus on 23,1 %. Linja-autoissa Mercedes-Benz on maan suosituin merkki, sillä autoja on myyty tänä vuonna 114 kappaletta, ja markkinaosuus on 36,2 prosenttia. Lähes kaikki Mercedes-Benzin myymät linja-autot sijoittuvat alle 8 tonnin painoluokkaan.

TUS KULJETUS 24 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Kun kuormakoko ratkaisee

Mittakopilla ei jaeta tyylipisteitä K okonaispainouudistukset astuivat voimaan lokakuun alussa ja sen myötä puutavarapankkojen lujuudet sekä tolppakorkeudet ovat olleet vahvasti muutosten kourissa. Terminator XXL pankkomallisto tarjoaa tilaratkaisut kasvaviin kuormakokoihin.

Kasvaneet kuormakoot sekä lisäkorkeudet ovat tuoneet mukanaan uudet lujuusvaatimukset. Tästä johtuen lujuusluokiltaan viisitonniset pankkomallit ovat siirtyneet historiaan ja tilalle on tullut tukevammat, tolpiltaan korkeammat seitsemäntonniset pinotavarapankot. Lisäksi valtaosissa yhdistelmiä on siirrytty tukkipankkojen lujuusluokkiin 3.150 - 3.350 m tolppakorkeuksilla. Muutos on tarpeellinen, sillä kuormakoot ovat kasvaneet 4 000 - 14.000 kg ja kuormakorkeuksiinkin on tulut jopa 40 senttiä lisäkorkeutta. Lujuusvaatimukset kasvavat kaikissa kokopainoluokissa asteittain 64 tonnisista 68 tonnisiin ja suurimmat muutokset ovat perinteisten kuormapituusmitoituksien 76 tonnisten vetoautojen pankkomalleissa. Jopa kuormalisääkin enemmän pankkoja rasittaa kuormakorkeuksien kova kasvu.

Ratkaisu löytyy Suomen kattavimmasta pankkovalikoimasta Alkuperäisten kotimaisten Terminator XXL -puutavarapankkojen suunnittelussa on jo pitkään otettu huomioon suurenevat kuormakoot ja vaatimuk-

Tässä kourallisessa on viisi irtokuutiota puuta. Terminator XXL -pankkojen kokoero alumiinipankkoihin on kaksi kourallista yhdistelmän kolmea nippua kohden. Tuo erotus tuo Terminator-euroja viiden vuoden käyttöaikana auton välirahan verran.

set. Laaja pankkomallisto kattaa viisi eri lujuusluokan pankkotyyppiä, aina neljästä tonnista 12.5 tonniin. Suomalaisesta ultralujasta Ruukkin erikoisteräksestä valmistetulla Terminator XXL:llä on maan kattavin teräspankkomallisto. Kolme lujinta mallia on mitoitettu Suomen uusien kokonaispainoja mittavaatimuksien mukaisiksi. Terminator -miehet ovat varautuneet kokonaispainokorotusten tuomaan kysynnän kasvuun lisäämallä tuotantokapasiteettiä entisestään. Koko mallisto on saatavilla kaikilla RAL -kartan väreillä ja toimitukset tuttuun tapaan rahtivapaasti asennusapuineen XX Express -toimituksina.

XXL 07 perinteiseen puunkuljetukseen Lujuusluokaltaan seitsemäntonninen XXL 07 -pinotavarapankko on suunniteltu perinteisiin 12 pankon yhdistelmiin. Yleisin jako on neljä pankkoa autossa ja kahdeksan perävaunussa. Seitsentonnisten pankkojen maksimi tolppapituussuositus on 3.1 metriä.

suosio on ollut taattu. Lujuusluokaltaan 12.5 tonninen pankko vastaa uusien kokonaispainoluokkien kovimpiinkin haasteisiin tukkipankkoasetuksilla. Se täyttääkin ainoana teräspankkona neliakselisten autojen katsastusvaatimukset uusille kokonaispainoille kahden pankon asetelmalla. Maksimi tolppakorkeus XXL 12.5:ssä on 3.5 metriä. Runko vahvistettuna XXL 12.5 on riittävän vahva ja tilava myös terminaalivaunuihin 3.0 metrin runkoleveyksillä ja se sopii sellaisenaan myös 100 tonnisten maantiejunien tukkipankoksi 3.5 metrin tolppakorkeudella.

Yhdistelmäkohtaiset kuormatilaerot edelleen suuria XXL 11 tukkipankko uusille painoille

Alkuperäisten, Ruukin ultralujasta erikoisteräksestä valmistettujen kotimaisten Terminator XXL -puutavarapankkojen suunnittelussa on jo pitkään otettu huomioon suurenevat kuormakoot ja vaatimukset. Laaja pankkomallisto kattaa viisi eri lujuusluokan pankkotyyppiä, aina neljästä tonnista 12.5 tonniin. Koko Terminator XXL -pankkomallisto on saatavilla kaikilla RAL -kartan väreillä.

ammattilehti.fi uudet uutiset joka päivä!

Yksitoistatonninen Terminator XXL 11 on tukkipankkotyyppi, mikä soveltuu uusilla painoilla tukkipankoksi 3.1 metrin tolppakorkeudelle saakka. Pinotavarapankkokäyttöön toimitettavien pankkojen tolppien maksimikorkeudet ovat 3.5 metriä.

XXL 12.5 markkinoiden lujin teräspankko Uutuusmalli Terminator XXL 12.5 esiteltiin loppukesästä ja

Puutavarayhdistelmien kuormatilaerot ovat suuria, kokoluokkien ollessa 90-120m3 haarukassa kolmella 5.5 metrisellä rangalla mitattuna. Suotuisissa olosuhteissa kuormakorkeuden kasvattaminen 4.4 metriin lisää kuormatiloja jopa 8 m3:lla.

tioiseksi - mieluummin 110 irtokuutioon.

68 tonninen yhdistelmä kaipaa kuormatilaa 120 m3 ja 76 tonniset jopa 150 kuutiota! 68 tonninen yhdistelmä 48 tonnin kuormassa lastattuna 400 irtokuutiopainoisella 5.5 metrin rangalla tarvitsee 120 kuution kuormatilan ja maksimipainoinen 76 tonninen jo liki 150 kuutiota. Ratkaisu 68 tonniselle löytyy madaltamalla sekä auton (TimberMaxx matalarunko) että perävaunun runkokorkeuksia parilla kymmenellä sentillä sekä vaihtamalla Terminator XXL tilapankot.

Yrittäjän valinta Kuormatilan kokoluokka on aina tilaajan oma valinta uutta kalustoa hankittaessa. Se on helposti määriteltäessä autoja perävaunukaupan yhteydessä, vaihtoehtoja löytyy ja päätös on tilaajan omissa käsissä. Mittakopilla punnitus ratkaisee, tyylipisteitä ei siellä ole jaossa.

Kokonaispainojen nousu toi mukanaan 4000 kg:n lisäkuorman ja 10 m3 tilatarpeen Seitsenakseliset yhdistelmät saivat 4000 kg:n lisäbonuksen viiden vuoden siirtymäajaksi. Tämä lisäys kasvattaa kuorman kokoluokat nosturillisina yli 40 tonniin ja ilman nosturia jopa 44 tonniin. Kuorman kasvaessa neljällä tonnilla, vaatii se lisätilaa kuitukuormalle jopa kymmenen kuutiota. Seitsenakselisen yhdistelmän kuormatila on järkevä kasvattaa nyt yli satakuu-

Suomen suurimmat ja tuottavimmat kuormatilat saavutetaan Terminator XXL -pankoilla.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

MYÖS VAIHTO JA RAHOITUS!

Puutavarayhdistelmien kuormatilaerot ovat suuria, kokoluokkien ollessa 90-120m3 haarukassa kolmella 5.5 metrisellä rangalla mitattuna.

POHJOLAN VAHVIN

Terminatorien kolme vaihtoehtoa: XXL 07 XXL 11 XXL 12.5

T VOIM Y N T A V O T E S K KOROTU

Terminator XXL 12.5

KULJE TUS 25 KULJETUS

ASSA:

A A L I T A J S O ITA ! A A L I T A KU O R M

KOKONAISPAIN

Kymmeniä artikkeleita ja satoja kuvia kokonaispainokorotuksista: ZZZ DPPDWWLOHKWL ¿ (hakukone: puu76)

Pankkojen kuormapinta-alataulukko auttaa laskemaan kuormakokoja ja eri pankkotyyppien kuormatilaeroja korkeus 2850 2900 2950 3000 3050 3100 3150 3200 3250 3300

XXL07 6.55 m2 6.67 m2 6.79 m2 6.91 m2 7.03 m2 7.15 m2 7.27 m2 7.39 m2 7.51 m2 7.63 m2

Alu 6 ja 7 5.96 m2 6.07 m2 6.19 m2 6.30 m2 6.41 m2 6.53 m2 6.64 m2 6.75 m2 6.86 m2 6.97 m2

erotus 0.59 m2 0.60 m2 0.60 m2 0.61 m2 0.62 m2 0.62 m2 0.63 m2 0.64 m2 0.65 m2 0.66 m2

Kun kerrot pankkokorkeuden mukaisen pankkopinta-alamitan kuormatun puun pituudella, saat arvion kuormatilassa olevista irtokuutioista ja vertaamalla eri pankkotyyppien erotuksia pääsee laskemaan kuormakokoerot. (Esim. pankkokorkeus on 3.00 m ja puutavaraa kuormassa 15 metriä on kuutiot XXL07 -pankoilla 6.91m2 x 15m = 103.65 m3 ja alupankoilla vastaavasti 6.30 m2 x 15m = 94.5 m3. Kuormakokoero on 9.15 m3. 400 kg irtokuutioisella puulla tämä merkitsee yhteensä 3.660 kg eroa kuorman laskutuspainossa.)

Taulukko Terminator XXL 07 ja 6/7 tonnisten alumiinipankkojen kuormapinta-aloista ja niiden pinta-alaerot. Pankkojen runkoleveys 2.55 m. Kuormaleveys 2.6 m kasvattaa kuormapinta-aloja 0.13 m2-0.16 m2:lla.

Seitsenakselisten yhdistelmien kuorman kasvaessa neljällä tonnilla, vaatii se lisätilaa kuitukuormalle jopa kymmenen kuutiota. Tämän mahdollistaa Terminator XXL -pankot.

Mittakopilla punnitus ratkaisee, tyylipisteitä ei siellä ole jaossa. Kuormatilan kokoluokan voi kuljetusyrittäjä valita kuorma-autoja perävaunukaupan yhteydessä.

Otamme vaihdossa pankot autosi ja/tai perävaunusi päältä - uudet sekä käytetyt. Lisäksi puhdistamme nyt pihasi sinne kerääntyneistä ja tarpeettomiksi käyneistä irtopankoista, niiden osista, pihanostureista, nosturitelineistä, perävaunuista jne. Toisin sanoen: “kaikki käy vaihdossa”. Tehostetulla vaihtokampanjalla siirrämme vanhanmalliset pankot ja vaihtotavarat kolmansiin maihin. Tilalle tuomme huippunykyaikaiset ja tuottavat Terminator XXL -kuormatilat. Terminator XXL -kuormatilasi värityksen voit valita nyt koko RAL -kartan kaikenkattavista vaihtoehdoista.Uutuutena metallinhohtovärit ja lakkaus.

Soita ja tilaa kuormatilaa meiltä.

Toimitamme Terminator XXL -pankot nopeasti ja rahtivapaasti perille asennuspaikkaan. Toimituksiin kuuluu asennusapu/neuvonta sekä XXLvaihtokampanjapankkojen poiskuljetus. Sekin rahtivapaasti. Mallisto: Terminator XXL 07 paino 128 kg – 135 kg maksimikuorma/ pankko 7.000 kg Maksimi tolppakorkeus 3.150 m

24h/7vr

Heikki Jokela (050) 4129 024 Markku Hirvi (040) 123 9973 Terminator XXL -pankkojen toimitukset tapahtuu tuttuun tapaan rahtivapaasti asennusapuineen XX Express -toimituksina.

Myynti myös kuorma-autoja perävaunumyyjät

Terminator XXL 11 paino 138 kg – 145 kg maksimikuorma/ pankko 11.000 kg Maksimi tolppakorkeus 3.300 m Terminator XXL 12,5 paino 155kg - 165 kg maksimikuorma/ pankko 12.500kg Maksimi tolppakorkeus 3.500m

TUS KULJETUS 26 KULJE

JUHLAVUOSI

METSĂ&#x201E;ALAN AMMATTILEHTI

8.â&#x20AC;&#x201C;9.8.2014 32:(53$5. +Â&#x2020;50Â&#x2020;

Vuoden 2014 merkittĂ¤vin kuljetusalan tapahtuma.

paikrkaa asi

nyt!

Varaus ja tiedustelu: $UL Č? 5DPL Č? 0LNNR Č? -XKD Č? ZZZ SRZHUWUXFNVKRZ Č´

Kiitos onnistuneesta vuodesta 2013 ja hyvĂ¤Ă¤ joulunaikaa!

METSĂ&#x201E;ALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 27 KULJETUS

Juha Lihavainen Joensuusta palkittiin ammattiautoilijoiden keskuudesta vuoden 2013 Sankariksi

mmattina Sankari kampanja, jossa etsitĂ¤Ă¤n liikenteessĂ¤ Sankarin tavoin toimineita kuljetusalan ammattilaisia, on palkinnut vuoden 2013 Sankarikuljettajana joensuulaisen Juha â&#x20AC;&#x153;Juusoâ&#x20AC;? Lihavaisen. Juha Lihavainen on toiminut 20 vuotta linja-autonkuljettajana ollen erittĂ¤in omistautunut tyĂślleen, joka on paljolti myĂśs tyĂśtĂ¤ lasten parissa. Juha Lihavaisen sydĂ¤ntĂ¤ lĂ¤hellĂ¤ ovat kaikki ne pienet koululaiset, joita hĂ¤n pĂ¤ivittĂ¤in kuljettaa. Savo-Karjalan Linja Oy:n linja-autonkuljettajaa Juha â&#x20AC;&#x153;Juusoâ&#x20AC;? Lihavaista luonnehditaan erĂ¤Ă¤n koululaisen Ă¤idin toimesta seuraavin sanoin: â&#x20AC;&#x153;Juuso pitĂ¤Ă¤ oppilaista huolta, soittaa oppilaiden kotiin jos esim. aikatauluissa on pientĂ¤ viivettĂ¤, kertoo lapsille liikenneturvallisuudesta, palkitsee heijastimen kĂ¤yttĂ¤jiĂ¤, on erittĂ¤in omatoiminen ja huolta pitĂ¤vĂ¤, turvallinen kuljettaja. Kaiken huipuksi joka ikinen joulukuu hĂ¤n pukeutuu tyĂśpĂ¤ivinĂ¤Ă¤n joulupukiksi ja lapset pĂ¤Ă¤sevĂ¤t kouluihinsa joulupukin linja-autolla. Kaikille vastaantulijoillekin tulee hyvĂ¤ ja jouluinen mieli kun Juuso-joulupukki jaksaa myĂśs tervehtiĂ¤ kĂ¤den heilautuksella kaikkia vastaantulijoita. Huippu tyyppi !â&#x20AC;? Omalla ammattitaidollaan Juha Lihavainen on osoittanut Ammattina Sankari kampanjan perĂ¤Ă¤nkuuluttamaa herrasmiesmĂ¤istĂ¤ kĂ¤ytĂśstĂ¤, jossa yhdistyy huolehtiva ja lapsista vĂ¤littĂ¤vĂ¤ ilmapiiri. Palkintona hĂ¤nelle ojennettiin 5.000 euron palkintosekki, josta puolet hĂ¤n lahjoittaa valitsemaansa hyvĂ¤ntekevĂ¤isyyskohteeseen, Kontiolahden Lehmon koulun kirjaston uusimista varten. Juha Lihavaisen ja muiden sankareiden tarinat on luettavissa kokonaisuudessaan kampanjan kotisivulla osoitteessa: www.ammattinasankari.fi

Rekkamies Matti Esko esitti gaalassa ensimmĂ¤istĂ¤ kertaa yleisĂślle uuden Ammattina Sankari TV-sarjan tunnuskappaleen.

HelsingissĂ¤ 21.11.2013 jĂ¤rjestetyn Ammattina Sankari -palkintogaalan juhlapuhuja, Liikenne- ja viestintĂ¤valiokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Kalle Jokinen (vas.) palkitsi Sankarikuljettaja Juha Lihavaisen (kesk.) yhdessĂ¤ Ammattina Sankari -kampanjan puuhamiehen Jussi Huhdan kanssa.

Timo Teipin Timo ja Terhi ovat mukana Sankari -kampanjassa.

KevĂ¤Ă¤n 2014 aikana TV5-kanavalla alkaa uusi tosi-TV sarja Ammattina Sankari, jonka pĂ¤Ă¤henkilĂśt olivat paikalla juhlagaalassa puolisoineen.

Vallilan Takomon Veikko ja Teemu Punkka gaalatunnelmassa.

*OUSIPALVELUT KAIKKIIN AJONEUVOIHIN JA PERiVAUNUIHIN

Ă&#x2013;rum Oy on yksi Ammattina Sankari -kampanjan yhteistyĂśkuppaneista. Kuvassa vuoden 2013 Sankaria Juha Lihavaista onnittelevat Ă&#x2013;rumin Antti Norva (vas.), Jari Vaaramaa ja Timo Kemppainen (oik.).

Â&#x201E; LEHTI JA ILMAJOUSET Â&#x201E; ALUSTAN OSAT Â&#x201E; ISKUNVAIMENTIMET

Â&#x201E; KORJAUKSET JA MUUTOSTYyT Â&#x201E; ASENNUKSET Â&#x201E; PYyRiNSUUNTAUKSET

Bridgestone Finlandin Bandag-expertti Jukka Lankolainen (vas.) vaihtoi kuulumisia Veho HyĂśtyajoneuvojen johtajan Juha Ruotsalaisen kanssa. Molemmat yritykset ovat mukana Sankari-kampanjassa.

0ITiJiNMiKI !RINATIE (ELSINKI PUHELIN 6UOSAAREN SATAMA 2AHTARINKATU (ELSINKI WWW VALLILANTAKOMO Â˝

TUS KULJETUS 28 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Fras-le jarrupalat ja jarruhihnat raskaaseen kalustoon

Onnin Auto Oy on ottanut maahantuontiohjelmaansa laadukkaat Fras-le jarrupalat ja jarruhihnat raskaan kuljetuskaluston tarpeisiin. Fras-le on johtava kitkamateriaalien kehittäjä mikä näkyy uusien HD FLE/1931 -jarrupalojen ja AF -jarruhihnojen edistyksellisissä käyttöominaisuuksissa.

askaan kaluston varaosien maahantuonti- ja myyntiliike Onnin Auto Oy on ottanut ohjelmaansa laadukkaat Fras-le -jarrupalat ja jarruhihnat raskaan kuljetuskaluston tarpeisiin.

Brasilialainen Fras-le S.A. on viiden suurimman kitkamateriaalivalmistajan joukossa maailmassa ja toimii pääasiassa jälkimarkkinoilla sekä myös OEM yritysten kanssa. Fras-le on osa pörssinoteerattua Randon -konsernia, mikä on jättikokoinen yli 12 000 henkilöä pelkästään Brasiliassa työllistävä kansainvälinen monialayhtiö, mutta edelleen Randonin perheen hallitsema. Randon on mm. Etelä-Amerikan suurin perävaunuvalmistaja ja yrityksellä on lisäksi tehtaita jotka valmistavat kuljetusalalle akseleita, jousituksia, jarruja, vetopöytiä, tukijalkoja jne. Fras-le S.A.:lla on vientiä 126 maahan ja sillä on suuri vaikutus tehtaidensa kautta Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Argentiinassa ja Saksassa sijaitsevien välivarastojen lisäksi Fraslella on omat myyntitoimistot USA:ssa, Chilessä, Mexikossa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Saksassa ja Etelä-Afrikassa joilla taataan oikea-aikainen toiminta kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Yritys on keskittynyt tuottamaan uusia jarrupaloja ja jarruhihnoja kovan kilpailun Euroopan raskaan kaluston markkinoille. Varmistaakseen kilpailukyvyn muiden maailmanluokan toimittajien joukossa Fras-le on sijoittanut korkeaan teknologiaan. Myöskin USA:n tehtaaseen on panostettu suuresti, joka tästä

vuodesta eteenpäin on valmistanut jarruhihnoja. Tuotevalikoimassaan Fraslella on yli 10 000 tuotenumeroa Fras-le ja Lonaflex brändien alla. Näistä tärkeimpinä jarrupalat, jarruhihnat, kytkinpinnat, teollisuuden ja raskaan kaluston erikoistuotteet kuorma-autoihin, busseihin, perävaunuihin, autoihin, teollisuuden koneisiin, traktoreihin, metroihin, hisseihin, öljynporauslauttoihin, lentokoneisiin ja moottoripyöriin sekä moneen muuhun sovellukseen. Itseasiassa Fras-le on mukana kaikissa markkinoissa joissa tarvitaan huippu laadukkaita kitkamateriaaleja. Viime aikaisten yritysostojen myötä Fras-le on jatkanut vakavaraista kasvuaan niin, että liikevaihto on 1 miljardia Brasilian realia (R$) (noin 440 miljoonaa eur) vuonna 2013.

Johtavaa kitkamateriaalien kehitystä Varmistaakseen tuotteidensa suorituskyvyn ja laadun, Fraslella on moderni tutkimusja kehityskeskus, jossa testataan ja kehitetään kemian hankkeita fyysisten ja pilottihankkeiden lisäksi. Tämän lisäksi yhtiöllä on oma testirata, jossa voidaan testata tuotteiden OEM-valmistajien vaatimusten mukaisuus. Fras-len sertifikaatit päivittyvät jatkuvasti ja niiden mukana ovat OHSAS 18001 (työntekijöiden terveys ja turvallisuus), ISO/TS 16949 joka on tärkein sertifikaatti ja ohjaa laatua kansainvälisen autoteollisuuden standardien mukaisesti. Yhtiö oli ensimmäinen kitkamateriaaleja valmistava yritys Brasiliassa joka sai ISO 9001 sertifikaatin ja ensimmäinen Etelä-Amerikassa,

joka sai kansainvälisen ISO 14001 ympäristösertifikaatin. Tuotteiden ECE-R90 sertifiointi takaa, että tuotteet täyttävät Euroopan markkinoiden vaatimukset.

Fras-le HD FLE/1931 -jarrupalat saaneet jalansijan globaaleilla markkinoilla Jatkuvasti kansainvälistyvien tuotteiden ja teknologian kanssa Fras-le sääti tuotantostruktuuriaan ja tuotekehitystään kehittääkseen uuden jarrupalan raskaaseen kalustoon. Uudet HD PRO FLE/1931 -jarrupalat (sertifioitu Eurooppalaisen ECE -R90 standardin mukaan) kehitettiin kilpailemaan huippulaadukkaalla kitkamateriaalillaan OEM-tuotteiden kanssa. Kesti neljä vuotta tutkia ja kehittää raaka-aineet dynamometreissä, testiradalla ja koeautoissa tuotteeksi joka kestää pidempään, on mukavampi käyttää ja on tehokkaampi. Uudet jarrupalat vastaa korkeimpia laatuvaatimuksia ja ne on erityisesti kehitetty vaativiin olosuhteisiin kuten autoihin jotka joutuvat pysähtelemään jatkuvasti, mikä altistaa jarrut jatkuvan käytön takia kuumuudelle ja toimimaan korkeissa lämpötiloissa ongelmitta. Sijoitukset - niin yksityiset kuin kansalliset - julkisen liikenteen kehittämiseksi isoissa asutuskeskuksissa ovat osoittaneet tarpeen jarrupalalle kuten HD PRO FLE/1931, joka on osoittanut olevansa paras vaihtoehto raskaaseen kalustoon. Kaupungeissa joissa on kehittynyt linja-autoliikenne, uudet palat eivät pelkästään ole saaneet

autovalmistajien suosiota vaan osoittauneet erittäin menestyksekkäiksi. Eurooppalaisella teknologialla kehitetyt, uuden sukupolven kaupunkiliikenne linja-autot ovat nopeita ja pysähtyvät turvallisesti, minkä lisäksi ne voivat kuljettaa enemmän ihmisiä mukavammin kuin ennen. Teknisesti HD PRO FLE/ 1931 -jarrupalat tarjoavat hyvät kitkaominaisuudet heti asennuksesta erityisen sopeutumispinnan ansiosta. Lisäksi siinä on “V”-urat keskellä jotka poistavat jarrupölyn tehokkaasti mikä lisää palojen kestoa merkittävästi. Toinen erityinen ominaisuus on mekaaninen kiinnitys joka varmistaa jarrumateriaalin pysymisen takalevyssä myös vaikeissa olosuhteissa. Tämä systeemi eliminoi vanhanaikaisen liimaamisen jossa palan irtoaminen oli mahdollista suuren kuumuuden tai erityisen jarruvoiman takia. Jäteautot tarvitsevat myös HD PRO FLE/1931 kaltaiset palat samoin kuin raskailla kuormilla ajavat puutavara-autot, koska ne kestävät parhaiten vaikeissa olosuhteissa. - Uudet monin tavoin edistykselliset Fras-le HD PRO FLE/ 1931-jarrupalat ovat premium luokan tuotteita, jotka vastaavat korkeita OEM-standardeja. Tämä takaa jarrupalan korkean kilpailukyvyn hinta/hyöty -suhteessa. Paloissa on paras kitkamateriaali mitä ajoneuvoteollisuudella on tarjota tänä päivänä, sanoo Onnin Auto Oy:n toimitusjohtaja Timo Juvonen.

Fras-le AF -jarruhihnat Laadukkaat Fras-le AF -jarruhihnat on suunniteltu korkeiden OEM-laatuvaatimusten mukaan

jälkimarkkinoille. - Fras-le AF/710 -jarruhihnat tarjoavat ECE-R90 sertifioitua laatua kuorma-autoihin ja busseihin ja Fras-le AF/720 -jarruhihnat perävaunuihin. Hihnojen käyttöominaisuuksiin kuuluu erittäin vähäinen pidon heikkeneminen ja korkea suorituskyky. Hihnoissa on loistavat ominaisuudet laajalla lämpötila skaalalla; jatkuva toimintalämpötila on 250 celsiusastetta ja hetkellinen toimintalämpötila 500 astetta. Fras-le hihnoissa on erinomainen sopivuus jarrurumpuun ja niissä käytetään asbestivapaata materiaalia, kertoo Juvonen.

Premiparts -valikoima laajenee

nnin Auto Oy:n oma laadukas Premiparts -tuotelinja laajenee koko ajan. Tällä hetkellä erilaisia Premiparts -tuotteita on noin 300; tarjolla on mm. ilmajousien pohjat, jarrukilvet, erilaiset kiinnituspannat ja korjaussarjat, hytinnoston sylinterit ja pumput jne. Premiparts -tuotteiden määrä tulee kasvamaan tasaisesti yli tuhanteen - seuraavaksi valikoimaan tulee mm. työvalot.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 29 KULJETUS

Toughbook CF-19

Markkinoiden kestävin kannettava! Panasonic Toughbook CF-19 on täysin vahvistettu kannettava! Käyttökohteet: Metsäkoneet, kuorma-autot, maasto. Markkinoiden johtava, muunneltava kannettava tietokone, jossa on kääntyvä näyttö. CF-19 määrittää vankkuuden kriteerit. Saatavana erilaisia kiinnitysratkaisuja työkoneisiin ja autoihin!

yös Meiltä m a tj alkoluko om VoimaaC ri-mootto nnit! optimoi

Asennamme ajoneuvotietokoneita Metsäliiton, UPM:n, Stora Enson, Metsähallituksen, Harvestian, Koskitukin, Biowattin ja Vapon ohjelmistoilla autoihin ja metsäkoneisiin. Tietokoneeseen voidaan liittää GPS-paikannus ja tiedonsiirtoon esimerkiksi 3G tai GPRS, joiden avulla voidaan tehdä nopeita päätöksiä ja optimoimaan mahdollisimman tehokas työpanos.

www.ajoneuvopc.fi

Keski-Suomen Viestilaitehuolto Oy Hämeentie 1, 44100 Äänekoski Puh. 014 513 661, Fax 014 512 661 Jori Lieska 0400 643 464

Korjaamo 2013 -messu - raskaan kaluston laatutuotteet entistä vahvemmin esillä

uto- ja konealan ammattilaisille suunnatut Korjaamo -messut ovat löytäneet oman paikkansa alan osaajien kalenterissa.

Tänä vuonna Korjaamo -messuilla oli entistä vahvemmin esillä myös Örum Oy Ab:n edustamat raskaan kaluston laatutuotteet kuten Kuljetus Auvisen kalustossa loistavat Hella -valot.

Örum Oy Ab:n järjestämät Korjaamo 2013 -messut keräsi Tampereen Messuhalliin 22.-23. marraskuuta historiansa ennätyskävijämäärän. Esillä oli autoalan ykkösmerkit tuotteineen sekä palveluineen. Tuoteinfot, työnäytökset ja monipuoliset osastot tarjosivat kävijöille laajan katsauksen alaan. Tänä vuonna entistä vahvemmin oli esillä myös Örum Oy Ab:n edustamat raskaan kaluston laatutuotteet kuten mm. Wabco, Hella, MannFilter, ja Raufoss. Raskaan kaluston ammattilaisia vierailikin mukavasti tapahtumassa. Saman katon alla pidettiin nyt ensimmäistä kertaa myös palo- ja pelastussalan Turva 2013 -messut. Korjaamo -messujen kävijäennätystä rikotaan seuraavan kerran ensi syksynä Tampereella Korjaamo 2014 -messuilla. Tervetuloa!

Monipuolisilla osastoilla oli esillä autoalan ykkösmerkit tuotteineen sekä palveluineen.

Korjaamo 2013 -messujen löytötorilla myytiin laatutuotteita todella edulliseen hintaan.

TUS KULJETUS 30 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Uudet suuret yhdistelmämassat vaativat paljon vetolaitteilta S uomessa astuivat voimaan uudet massat ja mitat 1. lokakuuta 2013, jonka jälkeen teillämme voidaan käyttää jopa 76 tonnin painoisia kuorma-autoyhdistelmiä.

Uudet kokonaispainot asettavat entistä kovemmat vaatimukset kuorma-auton ja perävaunun kytkennässä käytettäville vetolaitteille. - BPW Kraatz on toiminut vetolaitteiden parissa jo useamman vuosikymmenen ajan ja edustamamme tuotemerkit ovat alan tunnetuimpia. Ohjeistimme jo mahdollisimman hyvissä ajoin asiakkaitamme vetolaitteiden osalta niistä oleellisimmista asioista, jotka tulee huomioida siirryttäessä suurempien ajoneuvomassojen käyttöön, sanoo BPW Kraatz Oy:n tuotehallintapäällikkö Henrik Danielsson.

VBG vetokytkimien D-arvo nyt 200 kN Vetolaitedirektiivi 94/20/EY ja E-sääntö nro 55 ohjaavat vetolaitteiden mitoitus- ja laskentaperusteita. Varsinaisen perävaunuyhdistelmän osalta huomioidaan vain D-arvo. Keskiakseliperävaunun kohdalla Dcja V-arvo, elikkä myös pystysuuntainen nimellisvoima. - D-arvovaatimus on ollut aiemmin Suomessa 60 tonnin kokonaispainoilla vetolaitteiden osalta 147 kN jos huomoidaan ajoneuvojen todelliset, tien päällä sallitut massat. Käytännössä kuitenkin kaikkien markkinoilla olleiden vetokytkimien tyyppihyväksytty D-arvo on ylittänyt tämän vaatimuksen reilusti eli se on ollut 190 kN luokkaa. Tämä reilu ylitys vaadittuun arvoon on antanut pelivaraa ja vetokytkimet ovat olleet teknisessä mielessä paljon vahvempia kuin mitä niiltä olisi odotettu. Niinpä nämä “ylimitoitetut” vetokytkimet ovat

VBG tarjoaa hyväksytyt ja luotettavat vetokytkimet uusille 76 tonnin yhdistelmämassoille. VBG 5190 D on kestävä 200 kN D-arvon perusvetokytkin Suomen olosuhteisiin esimerkiksi puutavara-autokäyttöön.

kestäneet enemmän esimerkiksi ylikuormausta tai vetokytkimelle epänormaalin kovaa käyttöä kuten esimerkiksi metsäajossa silloin kun ylilinkutetaan puutavaraperävaunua, kertoo Danielsson. Nyt uusissa 76 tonnisissa yhdistelmissä vetolaitteille asetettu D-arvo vaatimus on 187 kN. - Tämä tarkoittaa sitä että samat D-arvoltaan 190 kN vetokytkimet joita käytettiin 60 tonnisissa yhdistelmissä kelpaavat myös uusiin 76 tonnin yhdistelmiin. Mutta pelivara täysperävaunuyhdistelmien vetokytkimiin kohdistuvien voimien ylittämisen suhteen on käytännössä poissa vaikka käyttöolosuhteet ovat tietenkin samat kuin aiemmin. Eli nyt kun ajetaan 76 tonnisilla yhdistelmillä joiden isompi massa on entistä tunnottomampi kuljettajalle, tulee yhdistelmän käsittelyssä ottaa aiempaa tarkemmin huomioon se ettei vetolaitteita kuormiteta epänormaalisti. Ja jatkossa vetokytkimen tarkastusten ja huollon merkitys kasvaa jolloin voidaan huomata ja korjata mahdolliset vauriot ja puutteet ja ennaltaehkäistä onnettomuuksia,

neuvoo Danielsson. VBG on tehnyt Suomen uusia painoja varten testejä tuotteilleen ja rakenteen kestävyydestä saatujen tulosten perusteella tyyppihyväksyttänyt vetokytkimet 200 kN D-arvolle. - Tämä antaa hieman enemmän pelivaraa kun valitsee uusiin 76 tonnisiin yhdistelmiin VBG:n vetokytkimet, Danielsson toteaa. VBG 5190 D on kestävä 200 kN D-arvon perusvetokytkin Suomen olosuhteisiin esimerkiksi puutavara-autokäyttöön. Kiinteäkitainen, täyden liikeradan mahdollistava dolly-vetokytkin VBG 575V-2 kevyempiin keskiakseliperävaunuihin on kiinteäkitainen vetokytkin, joka kestää myös pystykuormitusta ja tarjoaa 200 kN D-arvon. Tarjolla on myös 285 kN D-arvolla oleva 590VR-2 -vetokytkin raskaisiin keskiakseliperävaunuihin tai erittäin vaikeisiin käyttöolosuhteisiin.

Ajoneuvokohtaiset CMS vetopalkkijärjestelmät VBG on tuonut markkinoille uudet ajoneuvokohtaiset CMS -

Kiinteäkitainen, täyden liikeradan mahdollistava dolly-vetokytkin VBG 575V-2 tarjoaa 200 kN D-arvon, 130 kN Dc-arvon ja 75 kN V-arvon keskiakseliperävaunuihin. Tarjolla on myös järempi malli VBG 590VR-2.

vetopalkit. Valikoima sisältää rungon sisäpuolelle ja alapuolelle asenettavia vetopalkkeja, jotka asennetaan kuorma-automerkkikohtaisten sivulevyjen avulla. Lisäksi on tarjolla kattava valikoima alleajosuojia, suojapalkkeja ja asennustarvikkeita. - Esimerkiksi puutavara-autokäyttöön ja uusille massoille on tarjolla D-arvoltaan 200 kN uuden sukupolven vetopalkki VBG DB75V-2, joka vaatii vähemmän tilaa ja antaa siten enemmän mahdollisuuksia sijoituskohdan valintaan pituussuunnassa silloin, kun vetopalkki asennetaan rungon alle sivulevyjen avulla, joissa on kuorma-autokohtaiset reikäkuviot, kertoo Danielsson.

Huolto ja oikea käyttö erittäin tärkeää Vetolaitteiden huolto ja turvallisuudesta huolehtiminen on nyt suurempien massojen takia vielä entistäkin tärkeämpää. - VBG toimittaa aina vetolaitteiden mukana asennus ja käyttöohjeet (erikseen on saatavissa turvallisuustarkastusohje), mis-

sä kerrotaan mitkä asiat tulee tarkistaa huollon yhteydessä ja vetolaitteita käytettässä. Jokaiselle VBG -vetolaitteelle löytyy kuljettajan käyttöohje, missä opastetaan vetolaitteen oikea käyttö. Tärkein asia on vetolaitteen lukituksen tarkastus ennen liikkeellelähtöä. Vetolaitteen varmistusnasta toimii tarkistuksen indikaattorina ja mikäli nasta on ulkona ei vetolaite ole lukittu ja silloin pitää takistaa mistä se johtuu ja varmistaa lukitus ennen liikeellelähtöä. Jos kuorma-auton ohjaamossa on VBG:n kaukonäyttö, lukee se varmistusnastan tilan ja ilmoittaa vihreällä valolla jos lukitus on kunnossa ja punaisella valolla jos vetokytkin ei ole lukittu. Jos käytetään vetolaitteessa kauko-ohjausta vaatii se aina ohjaamoon lukituksen kaukonäytön, opastaa Danielsson. Vetolaitteiden huolto tulee hoitaa suositusten mukaan. - Nyt kun uusien kuorma-autojen huoltovälit ovat entisestään pidentyneet eivätkä kuljettajat enää useinkaan itse huolla autoja, tulee vetolaitteiden kunto tarkastaa säännöllisesti. Jokapäivänen silmämääräinen tarkastus, esim. kahvitauon yhteydessä auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat mahdollisimman ajoissa, muistuttaa Danielsson.

Uusi vetokytkimen automaattinen voiteluja puhdistusjärjestelmä

Vetolaitteen varmistusnasta toimii lukituksen indikaattorina ja mikäli nasta on ulkona ei vetolaite ole lukittu ja silloin pitää takistaa mistä se johtuu ja varmistaa lukitus ennen liikeellelähtöä.

Jos kuorma-auton ohjaamossa on VBG:n kaukonäyttö, lukee se varmistusnastan tilan ja ilmoittaa vihreällä valolla jos lukitus on kunnossa ja punaisella valolla jos vetokytkin ei ole lukittu.

VBG on tuonut markkinoille uuden vetokytkimen automaattisen voiteluja puhdistusjärjestelmän. - VBG Mechmatic vähentää käsin tehdyn huollon tarvetta ja lisää vetokytkimen toimintavarmuutta. Järjestelmä varmistaa, että VBG-vetokytkin toimii aina

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 31 KULJETUS

Koneenkuljetuslavetit vankalla ammattitaidolla

VBG on tuonut markkinoille uuden vetokytkimen automaattisen voiteluja puhdistusjärjestelmän. Uusi VBG Mechmatic vähentää käsin tehdyn huollon tarvetta ja lisää vetokytkimen toimintavarmuutta. Järjestelmä varmistaa, että VBG-vetokytkin toimii aina moitteettomasti ja että tärkeät voitelutoimenpiteet tulevat tehdyksi säännöllisesti. Tämä helpottaa kuljettajan työtä varsinkin talvisin. Mechmatic soveltuu kaikkiin VBG:n vetokytkimiin ja sen asentaminen on helppoa.

Puutavaraperävaunujen akselilisäykset

Vetolaitteiden huolto ja oikeanlainen käyttö on entistäkin tärkeämpää uusilla suurilla massoilla. Suomen talven olosuhteet ovat haastavia niin vetolaitteille kuin niiden käyttäjillekkin. Vetolaitteiden kunnon silmämääräinen tarkastus on lumioloissa haasteellista.

moitteettomasti ja että tärkeät voitelutoimenpiteet tulevat tehdyksi säännöllisesti. Tämä helpottaa kuljettajan työtä varsinkin talvisin. Tehtäväksi jää ainoastaan uuden VBG-mekanismiöljypullon vaihtaminen käytetyn tilalle säännöllisin välein. Säännölliset paineilmapulssit pitävät vetokytkimen mekanismin puhtaana, minkä ansiosta ohuena öljysumuna suihkutettavaa voiteluainetta kuluu vähemmän kuin perinteisillä voitelumenetelmillä. Mechmatic soveltuu kaikkiin VBG:n vetokytkimiin ja sen asentaminen on helppoa. Kytketään vain sähköja paineilmaliitäntä sekä pullollinen tavallista VBG-mekanismiöljyä.

Kaikkien hakkurimerkkien asennukset

Kaikki vetolaitteiden komponentit tulee pitää kunnossa ja huoltaa säännöllisesti. Kuvassa rikkoutunut käyttöventtiilin kansi, mikä pitäisi ehdottomasti olla kunnossa katsastusvaatimustenkin mukaan.

VBG on tuonut markkinoille uudet ajoneuvokohtaiset CMS -vetopalkit. Esimerkiksi puutavara-autokäyttöön ja uusille massoille on tarjolla D-arvoltaan 200 kN uuden sukupolven vetopalkki VBG DB75V-2, joka vaatii vähemmän tilaa ja antaa siten enemmän mahdollisuuksia sijoituskohdan valintaan pituussuunnassa silloin, kun vetopalkki asennetaan rungon alle kuorma-automerkkikohtaisten sivulevyjen avulla.

TUS KULJETUS 32 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Jykin uudistunut perävaunutehdas tuottaa laatua entistä tehokkaammin yki Oy:n perävaunutehdas Längelmäellä on uudistunut perusteellisesti. Lisäksi käyttöön on otettu uusi korjaamorakennus.

Jyki on uudistanut ja laajentanut perävaunutehtaan tuotantotilat Längelmäellä. Uusissa tiloissa tuotanto tapahtuu aiempaa tehokkaammin ja laadukkaammin. Kuvassa uutta runkolinjaa.

Mittava tehtaan uudistamishanke alkoi keväällä 2012 ja projekti on tuotantotilojen osalta valmis joulukuussa 2013. Toimistotilojen uudistus jatkuu talvelle 2014. - Rakennushankkeessa Jykin vanhinta, ajan loppuun kuluttamaa 60-luvun puolivälissä valmistunutta teollisuushallikantaa on korvattu samoille sijoille rakennetuilla uusilla tuotantotiloilla. Uudistus toteutettiin teknisesti niin että uudet hallit rakennettiin vanhojen päälle, jonka jälkeen vanhat seinät ja katot purettiin. Näin toimimalla ja samalla neliömäärää kasvattamalla tuotanto toimi lähes normaalisti koko rakennusprojektin ajan. Uudistuksen jälkeen käytössä on tuotantotilaa noin puolitoista hehtaaria, kertoo Jyki Oy:n toimitusjohtaja Aki Sirén.

Tuotanto entistä tehokkaampaa

Tällä hetkellä Jyki perävaunuja valmistuu erittäin hyvää tahtia. Kuvassa loppukokoonpanohalli missä perävaunut varustellaan asiakkaiden toivomusten mukaan.

Tehtaan uudistaminen näkyy jo nyt tehostuneena perävaunujen tuotantona. - Uudistettujen tilojen ansiosta olemme pystyneet järjestelemään tuotannon uudelleen joten Jyki -perävaunuja valmistuu entistä tehokkaammin, laadukkaammin ja tarvittaessa suuremmalla kapasiteetilla. Tämä takaa kilpailukykymme haastavilla perävaunumarkkinoilla myös tulevaisuudessa ja pystymme paremmin vastaamaan myös suurempiin vientikauppoihin ilman että toimitusajat venyvät liian pitkiksi, summaa Sirén. Työntekijöille uudet valoisat ja puhtaat tuotantotilat sekä uudistuvat toimistotilat tarjoavat viihtyisän työympäristön. - Meillä on ollut aina tuotannossa ja toimistossa hyvä henki; koko henkilökuntamme on ansainnut uudet tilat joista pystytään tekemään entistä parempaa laatua ja aiempaa tehokkaammin. Myös tehtaalla vierailevat asiakkaamme arvostavat sitä että heidän perävaununsa valmistetaan nykyaikaisissa tiloissa, toteaa Sirén.

Uusi korjaamorakennus tuli tarpeeseen

Suomessa otettiin kesällä käyttöön uudet yhdistelmien massat ja mitat. Jykin 5-akselisella puutavaraperävaunulla päästään vetoautosta riippuen 68 tai 76 tonnin yhdistelmän kokonaispainoon.

Rakennusprojektissa ensimmäisenä käyttöön valmistui uusi korjaamorakennus. - Otimme uuden nykyaikaisen korjaamorakennuksen käyttöön keväällä 2013; se tarjoaa kolme kertaa enemmän lattiapinta-alaa ja korjauspaikkoja perävaunu-

jen huoltoon sekä remontteihin kuin vanha korjaamo. Asiakkaita palvelee myös uusi viihtyisä varaosamyymälä mistä löytyy perävaunujen varaosien lisäksi laajasti erilaisia varusteita ja tarvikkeita, kertoo Jyki Oy:n Riku Sillman.

Puutavaraperävaunuja telitetään nyt 5-akseliksi Kesällä viimein saadun massaja mittamuutoksen jälkeen puutavara-autoilijat ovat alkaneet telittää käytettyjä 4-akselisia puutavaravaunujaan 5-akselisiksi. - Uusi korjaamomme on pystynyt osaltaan vastaamaan tähän telitysbuumiin. Jyki on telitysten alkamisesta saakka pitänyt selvänä asiana että korjaamot jotka täyttävät vaatimuksemme voivat telittää Jyki perävaunuja tehtaan ohella, näin palvelemme asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Sillman.

Kotimaan markkinoilla kaksijakoinen vuosi Jykin perävaunutehtaalta valmistuu tänä vuonna hyvä määrä perävaunuja, vaikka vuosi on ollut kotimaan markkinoilla harvinaisen kaksijakoinen. - Jykin päätuotteissa eli puutavara- ja kasettiperävaunuissa kotimaan kauppa oli alkuvuoden rauhallisempaa, kun massaja mittapäätöstä jouduttiin odottamaan aina kesäkuuhun saakka. Kun päätös viimein saatiin alkoi kaupan käynti piristyä. Myös kasettivaunujen valmistus on piristynyt mutta koska kyseessä on kevätpainotteinen toimiala niin kauppoja tehdään eniten vuodenvaihteen tienoilla, kertoo Sillman. Suomessa puutavaravaunuissa on siirrytty lähes täysin 5-akselisiin vaunuihin, joilla päästään vetoautosta riippuen 68 tai 76 tonnin yhdistelmän kokonaispainoihin. - Toimitimme ensimmäiset 5akseliset puutavaravaunut asiakkaille jo kevättalvella 2013 ja vaunuista on saatu hyvää palautetta. Ne kestävät varmasti uusia korotettuja massoja, vakuuttaa Sillman. Puutavara-autoilijoilla on ollut jo pitkään hyvä ajotilanne ja puun uskotaan kulkevan jatkossakin. - Kesällä oli jopa normaalia enemmän ajoa, syksy on menty täyttä vauhtia ja talvesta on tulossa jälleen ajojen kannalta oikein hyvä mikä osaltaan mahdollistaa järkevät kalustoinvestoinnit, uskoo Sillman.

Vientimarkkinat vetäneet tasaisesti Vientimarkkinoilla Jykin

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 33 KULJETUS

Jyki otti keväällä 2013 käyttöön uuden korjaamorakennuksen, mikä tarjoaa kolme kertaa enemmän lattiapintaalaa ja korjauspaikkoja kuin vanha korjaamo.

Tällä hetkellä puutavara-autoilijat telittävät suurellä volyymilla 4-akselisia vaunuja 5-akselisiksi. Uusi korjaamo tarjoaa tähän toimintaan huippuluokan osaamista ja kapasiteettia.

vuosi 2013 on ollut oleellisesti kotimaan markkinaa tasaisempi. - Vaunuja on toimitettu hyvää tahtia koko vuoden ajan Ruotsiin, Baltiaan ja Venäjälle. Uskon että myös ensi vuonna vienti jatkuu hyvällä tasolla. Jyki puutavaraperävaunut vahvistavat koko ajan entisestään asemaansa Ruotsin vaativilla markkinoilla ja Venäjällä tehty pitkäjänteinen työ kantaa hyvin hedelmää, sanoo Sillman.

Korjaamossa on käytössä uusin tekniikka mm. jarrutesteihin.

ammattilehti.fi Asiakkaita palvelee myös uusi viihtyisä varaosamyymälä mistä löytyy perävaunujen varaosien lisäksi laajasti erilaisia varusteita ja tarvikkeita.

uudet uutiset joka päivä!

TUS KULJETUS 34 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Juhani Kähkönen Oy:n Supercont -komposiittikoreilla varustettu 76 tonninen hakeyhdistelmä purkaa Haapajärven sahalta ajettua hakekuormaa Äänekosken sellutehtaalle.

Komposiittikoreilla vuodesta 2006

uhani Kähkönen Oy Haapajärveltä on erikoistunut hakekuljetuksiin ja kalusto on optimoitu parhaiten ajotehtävään sopivaksi. - Isä aloitti aikanaan kuljetusalalla maidon ja soranajossa, itse sain liikenneluvan vuonna 1976. Haapajärven sahan hakkeen ajo alkoi 80-luvun taitteessa ja se jatkuu edelleen. Hasa on viime aikoina investoinut vahvasti tuotantoonsa ja toiminta on

laajentunut mikä on näkynyt myös meillä ajomäärien kasvuna, kertoo kuljetusyrittäjä Juhani Kähkönen. Tällä hetkellä operoidaan viidellä ketjupurkavalla Komen valmistamalla hakeyhdistelmällä, joissa kaikissa on Supercont -komposiittikorit ja vetureina luotetaan Volvoon. Uusin kokonaispainoltaan 76 tonninen yhdistelmä on otettu ajoon pari viikkoa sitten - Ajamme Hasan haketta pääasiassa Ääneskosken ja Pietar-

saaren tehtaille sekä lisäksi ajetaan reiteille sopivia muiden kuljetusyritysten vaihtokuormia. Keskimääräinen kuljetusmatka on noin 140 kilometriä ja meitä kuljettajia on 12. Volvoon on luotettu jo pitkään ja naapurissa olevalla Komen perävaunutehtaalla asiakaspalvelu pelaa, kiittelee Kähkönen.

Komposiittikoreilla jo vuodesta 2006 lähtien Kähkönen on aina hakenut kuljetuskalustoltaan maksimaa-

lista tuottavuutta. - Olen pyrkinyt rakentamaan kaluston sen hetken säännösten ja teknisten ratkaisuiden tarjoamien mahdollisuuksien osalta mahdollisimman viisaasti. Tästä esimerkkinä Supercont -komposiittikorit; ensimmäinen Komen valmistama komposiittikoreilla varustettu yhdistelmä tuli ajoon vuonna 2006, kertoo Kähkönen. Kokemukset komposiittikoreista olivat alusta lähtien niin hyvät, että Kähkönen on siirtynyt niihin kokonaan.

Uuteen Volvo FH 600 vetoautoon siirrettiin vuosimallia 2008 oleva Supercont -komposiittikori ja perään tuli uusi Komen valmistama 5-akselinen ketjupurkava hakevaunu komposiittikorilla ja paripyörillä. Yhdistelmä katsastettiin 1. lokakuuta 76 tonnin kokonaispainolle.

- Supercont -komposiittikori on erittäin kestävä, sitä ei saa hakkeen ajossa käytännössä edes kulumaan loppuun. Teimme hiljattain Komen 4-akselisesta hakevaunusta, missä oli yli 2 miljoonaa kilometriä ajettu komposiittikori vuodelta 2006, nyt 5-akselisen uusille painoille eikä komposiittikorille tarvinnut tehdä mitään - saman ikäinen elementtikori olisi jo ollut ajat sitten pehmeä. Tässäkin yhdistelmässä millä nyt olemme matkassa on puolitoista miljoonaa kilometriä kulkenut komposiittikori vuodelta 2008; se jatkettiin ja asennettiin uuteen Volvo FH 600:een ja yhdistelmä leimattiin 76 tonniseksi ensimmäisten joukossa Suomessa 1. lokakuuta, kertoo Kähkönen. Ja jos sattuu vahinko on komposiittikori nopea korjata. - Sen voi paikata nopeasti ja edullisesti verrattuna elementtikoriin, mihin joudutaan tekemään paljon aikaa ja rahaa vievä laidanvaihto, Kähkönen toteaa. Yksi monista komposiittikorin eduista on sen keveys. - Jos elementtikorista tekee yhtä kevyen se ei kestä. Hyvin lämpöä eristävä komposiittirakenne estää myös purukuorman jäätymisen. Ja kun Supercont komposiittikori on vielä tyylikkään näköinen ja ryhdissä pari miljoonaa ajettuna niin minä en enää elementtikoreihin palaa, ilmoittaa Kähkönen.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

- Uudet massat ja mitat ovat erittäin positiivinen asia kuljetusyrittäjille. Nyt meillä on mahdollisuus optimoida kalusto juuri omiin tarpeisiin sopivaksi, sanoo Juhani Kähkönen.

Uudet massat ja mitat ovat koko Suomen etu Lokakuun alussa Suomessa käyttöön otetut uudet massat ja mitat saavat Kähköseltä kiitosta. - Kyseessä on merkittävin muutos kuljetusalalla ainakin minun urani aikana. Uudet yhdistelmät ja kokonaispainot antavat kuljetusyrittäjille mahdollisuuden optimoida kalusto juuri omiin kuljetustehtäviin sopiviksi. Meillä on ajossa kolme 76 tonnista hakeyhdistelmää ja kaksi 68 tonnista. Autoissa on tridemiä ja trippeliä joita käytetään niille parhaiten sopivilla reiteillä. Nämä 76 tonniset joissa on veturissa perusakseliväliltään aiempaa lyhyempi tridem akselisto ja vaunussa myös perusakseliväli lyhentynyt - jopa kääntyvät paremmin tiukoissa paikoissa kun aiemmat 60 tonniset. Ja nyt kun yhdistelmissä on enemmän akseleita säästää se tiestöä, suuri akselipainohan se tiet särkee eikä kokonaispaino. Uusien yhdistelmien ajo-ominaisuudet ovat entisiä paremmat sillä nyt veturissa on enemmän painoa ja teliveto on erittäin hyvä liukkailla keleillä. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä myös liikenneturvallisuuden kannalta, huomauttaa Kähkönen. Kähkönen muistuttaa että uudet kokonaispainot vähentävät päästöjä, lisäävät kuljetusten kannattavuutta ja teollisuuden kilpailukyä sekä sitä kautta koko Suomen hyvinvointia. Lisäksi ne ovat kotimaisen kuljetusvälineteollisuuden etu sillä erikoiskalustoa eivät suuret eurooppalaiset massavalmistajat lähde pienelle markkina-alueelle valmistamaan. - En ymmärrä miksi jotkut alan toimijat edelleen lietsovat epävarmuutta sekä negatiivisia väittämiä uusien massojen ja mittojen osalta. Myös SKAL voisi alkaa keskittymään positiivisten asioiden esilletuontiin uusien massojen ja mittojen osalta, toivoo Kähkönen.

Kome Oy:n valmistama uusi Supercont -komposiittikorilla ja hydraulisesti nousevalla katolla varustettu ketjupurkava hakeperävaunu on kevyt ja kestävä.

Kuvan vuosimallia 2008 olevalla komposiittikorilla on ajettu yli 1,5 miljoonaa kilometriä. Vaikka kori vielä jatkettiin ovat seinät kuin uudet.

KULJE TUS 35 KULJETUS

METSÄALAN AMMATTILEHTI

FORESTERI vahva kotimainen

yli

GUNNEBO-ketjut

JYKI – 5-akselinen, paino 7520 kg

Joona Haverinen Havetrans Oy:stä tyytyväisenä Kesla 2010LT nosturiin ja nopeaan toimitukseen!

varastosta edullisin tarjoushinnoin!

-LANGATTOMAT VAA’AT

-PUUTAVARAVAA’AT

Ketosen Kuljetus Kemijärvi.. Juha Karjalainen lähdössä töihin Uudella Kesla - Foresteri 2110 T uutuus-nosturilla: ”Ominaisuudet miellyttivät. .nopea ja mukava käyttää .!! Hytistä hyvät näkyväisyydet…!! ”

ENERKE Oy ( Pohjois-Karjalan Sähkö oy) Seppo Holopainen tyytyväisenä vastaanottamassa erikoisvaunua!! VMP –kone Oy rakensi Jykin alustalle ”Vara-agrikaatti ”-voimalan. Vaunu tuottaa sähköä myrskyvahinkojen sattuessa ja on helppo siirtää tarvittaessa..!!

NYT POISTOHINTAAN MM. NÄMÄ 9 KPL! Kesla Foresteri 2009T -03 10.000,Kesla Foresteri 2009T/hytti -02 8.500,Kesla Foresteri 2010T/hytti -00 8.500,Kesla Foresteri 2010T/hytti -99 7.800,Jonsered 1090ST -97 6.500,-

Loglift 96S/hytti -03 Loglift 96S -02

11.000,9.900,-

PERÄVAUNUT: mm. Kome SP -94 JYKI + pankot

7.500,5.000,-

KYSY MYÖS PURETTUJA NOSTUREITA JA OSIA: mm. FORESTERI, LOGLIFT, JONSERED, EPSILON!

Man 26.463 6x2

-01 Scania 124 6x2 (vientiauto)

-05

Hyundai 130 aj. 8.600 h

-08

JP 0 050 73 4 373

-KÄÄNTÄJÄT

KÄYTETYT: www.porokka.ﬁ

HYTTIKONEET Foresteri 2010T ......... -99, -00, -01, -04 Foresteri 2009TH vaaka ..-02, -04, -05, -08 Foresteri 2008TH ............................ -00 Jonsered 1080 hytti ........................ -09 Loglift 96 ST ............. -02, -04, -05, -07 Loglift 105 ST Hytti .......... -99, -00, -04 Epsilon 110 hytti ............................. -08 Epsilon E100L sähköohjaus, purettu -01 AVOKONEET Foresteri 2012T .............................. -02 Foresteri 2010T ............... -99, -00, -04 Foresteri 2009T ........ -02, -04, -05, -06 Foresteri 2009 kunnost./maalat.-01, -02 Foresteri 810T ................................ -92 Jonsered 1090ST ........................... -97 Jonsered 1090 ........................-97, -99

Ma r 05 kku 175 00 433

Jonsered 990 ................................. -91 Loglift 105 ST Avo..... -99, -01, -03, -04 Loglift 96 S ..................................... -02 Loglift 95 ST ................................... -99 PERÄVAUNUT Jyki SP ..................... -99, -02, -07, -10 Jyki 2+2 SP ilmajousitus ................ -98 Jyki risukärry ........................... -03/-10 Närko SP .................................-99, -06 Kome SP ......................................... -94 Kilafors SP ...................................... -92 MUUT MB Sprinter 313 ............................. -05 Ponsse EH 25 energiakoura ............ -07 Vetopöytä käytetty

UUDET ALUCAR, JP FOREST, EXTE ja REKA PANKOT TERMINAATTORIT POISTOHINTAAN 990 € +ALV

KYSY EDULLISTA RAHOITUSTA! Weckman risuvaunu -05 ZLP:n uudet korit

Jyki 5-aks. uudet pankot

-02/-13

Soralava, sekä lava irroitettavilla alulaidoilla

Epsilon 110

-08

HUOLLOT JA KORJAUKSET

Jyki 3-aks. (1+2)

Foresteri 2010T Iqan -08

Jouni Porokka 0500 373 473 jouni@porokka.ﬁ

Markku Penttinen 0500 175 433 markku.penttinen@porokka.ﬁ

varaosat ja tarvikkeet Timo Törönen 0440 176 910

O LVIEHT NYT TA ISSÄ...!!! TY KÄYTE

Foresteri 2010 LT kunnostettu

-09

Foresteri 2014 Z avo/hytti

-12

Jonsered 1080 kunnostettu

-09

Salpakatu 12, 80100 JOENSUU puh. (013) 120 220 www.porokka.ﬁ

VMP-KONE OY Marko Pellikka 040 168 3646

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 37 KULJETUS

Siimetille uusi maalaamo S

iimet Oy juhli 29.11.2013 uuden maalaamorakennuksen käyttöönottoa Mikkelissä.

Erikoisperävaunujen valmistajan juuret juontavat metallialan toimijana aina vuoteen 1946. Nykyiselle tontille Mikkeliin muutettiin vuonna 1960 ja uusi maalaamorakennus on yrityksen järjestyksessään seitsemäs merkittävä toimitilainvestointi. - Nyt toteutetussa projektissa saneerattiin vanhaa maalaamotilaa 470 neliötä sekä rakennettiin täysin uusi, moderni 650 neliön maalaamorakennus missä on käytössä uusimman teknologian maalaamolaitteet. Kustannukseltaan noin 1,5 miljoonan euron laajennuksen jälkeen Siimetin käytössä on noin 4100 neliötä teollisuustilaa, kertoo Siimet Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkitalo.

Siimet Oy juhli asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uuden maalaamorakennuksen avajaisia 29.11.2013. Esillä oli myös yrityksen valmistamaa erikoiskuljetuskalustoa; kuvassa juhlavieraita sekä puolustusvoimien Siimet -lavettikalustoa uuden maalamorakennuksen edessä.

Panostus tulevaisuuteen Siimet valmistaa erikoiskuljetuskalustoa vaativiin käyttötarkoituksiin sekä tekee päällerakennetöitä ja metallialan alihankintaa. Nyt toteutetun merkittävän investoinnin takana on selkeät tulevaisuuden tavoitteet. - Haluamme parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyämme; alueelta myös puuttui nykyaikainen normit täyttävä teollisuusmaalaamo joten uskomme sen tuovan meille myös lisää töitä. Uusi maalaamo mahdollistaa pintakäsittelylaatumme parantamisen ISO-laatustandardin mukaiseksi. Myös maalaamomme työterveys- ja turvallisuusasiat kehittyvät nyt nykyaikaiselle tasolle samoin kuin ympäristöasiat sekä energiatehokkuus. Pyrimme kasvattamaan Siimetin toimintaa nykyisestä ja sitä kautta työllistämään jatkossa entistä enemmän ihmisiä, sanoo Mäkitalo.

Uudessa maalaamossa on tilaa yhteensä 650 neliötä, lisäksi samaan aikaan saneerattiin vanha 470 m2 maalaamo nykyaikaiseksi.

Siimet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Häkkinen (vas.) vaihtoi kuulumisia Heikki Piiroisen ja Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderin (oik.) kanssa.

Siimet Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkitalo (vas.) palkitsi 46 vuoden komeasta työurasta Siimetin palveluksessa. Lisäksi palkittiin 15 vuoden palveluksesta ja 10 vuoden palveluksesta.

Pihalla oli esillä ensimmäinen Ruotsiin toimitettava Siimet -erikoiskuljetusperävaunu. Oman valmistuksen lisäksi Siimet edustaa Suomessa saksalaisia DOLL -perävaunuja.

Uusi maalaamo hiekkapuhalluslinjoineen mahdollistaa pintakäsittelylaadun parantamisen ISO-laatustandardin mukaiseksi.

Siimet tekee myös hakkureiden ja murskainten asennuksia. Kuvassa työn alla uusi TANA BioChipper -hakkuri Kesla 2111ZT -nosturilla.

Uusia yhteistyökuvioita Siimet on tehnyt viime aikoina myös uusia yhteistyösopimuksia perävaunumarkkinoilla. - Olemme aloittaneet yhteistyön Kome Oy:n kanssa niin että Kome myy jatkossa Siimetin valmistamia erikoiskuljetusperävaunuja Suomessa, Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Kome tarjoaa myös tehtaillaan Siimet -perävaunujen huollot ja varaosapalvelut. Siimet puolestaan tarjoaa jatkossa huollot ja varaosat tehtaallaan Mikkelissä Komen valmistamiin KOME ja BRIAB -perävaunuihin, kertoo Mäkitalo. Lisäksi Siimet vastaa jatkossa Nooteboom -erikoiskuljetusperävaunujen huolloista Itä-Suomen alueella.

TUS KULJETUS 38 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Mikko Uotinen päätyi nosturivalinnassa uuteen Z-mallin KESLA 2112ZT -nosturiin, millä kuormaus sujuu yhtä helposti kuin perinteisen mallisella puutavaranosturilla.

Z-mallin nosturit tulevat K

uljetusyrittäjä Mikko Uotinen Pertunmaalta päätti miettiä nosturiasiat uudelleen ja järkeilyn tuloksena käyttöön otettiin Suomessa puunajossa vielä harvinainen Z-mallin nosturi. Monissa Keski-Euroopan maissa Z-mallin nosturi on ollut aina suosituin puutavaranajossa. Nyt kun Suomessa siirryttiin uusiin 64, 68 ja 76 kokonaispainoihin, kuormatilan koko alkaa olla melkoinen ongelma ja tähän Z-mallin nosturi tuo osaltaan helpotusta. Odotettavissa onkin että Z-mallin nosturit alkavat yleistyä jatkossa myös Suomessa. - Minulla oli uuden nosturin hankinta edessä ja kun uusi massaja mittapäätös tuli kesällä niin aloin miettimään Zmallin nosturia, mikä tarjoaa paremman kuormatilan kun nosturi taittuu perään eikä nuppikuormaan tarvitse jättää tilaa nosturille vaan sen voi lastata kukkuun silloin kun ajetaan kevyttä puuta. Z-nosturi säästää tässä myös aikaa kun nosturille ei tarvitse rassata tilaa pinoon. Juttelin asiasta Kongan Konepaja Oy:n Kesla -myyjän Jarkko Kongan kanssa ja hänenkin mielestä ajatusta kannatti lähteä kehittelemään, kertoo Mikko Uotinen.

Nosturiksi valittiin uusi KESLA 2112ZT Z-mallin KESLA 2112 ZT taittuu nätisti auton perään ja tarjoaa näin maksimaalisen kuormatilan kun nuppiin ei tarvitse jättää tilaa nosturin puomille. Nosturin myi ja asensi Kongan Konepaja, Uotisen Mercedes-Benz Actroksen päällerakenteet ovat Weckmanin teräslaatua ja perässä kulkee 4-akselinen Wecmanin vaunu.

Ajatuksesta löytyi niin paljon selkeitä etuja että kaupat tehtiin uudesta Z-mallin KESLA 2112

ZT -nosturista, mikä asennettiin Kongan Konepajalla Kuljetus Uotiset Oy:n parin vuoden ikäiseen Mercedes-Benz Actros puutavara-autoon lokakuussa. - Hintaero perinteiseen nesturiin ei ollut kovin merkittävä joten päätin lähteä kokeilemaan Zmallia enkä ainakaan vielä ole päätöstä katunut. Asennus sujui helposti eikä autoon olisi Z-mallin takia tarvinnut kuin hieman muuttaa perävalojen asennusta mutta lisäksi muutimme nosturitelinettä niin että nosturin saa nyt ajettua aiempaa edemmäs, jolloin tyhjänä ajettaessa vetävien pyörien päälle saadaan lisää painoa. Z-mallin koneen yksi etu onkin juuri siinä että koneen painoa voi käyttää perinteistä nosturia paremmin vetokyvyn parantamisessa. Tämän olemme todenneet jo käytännössä metsäpäässä, sanoo Uotinen. Uusi KESLA 2112ZT nosturi on varustettu kevyellä KESLA ProCAB hytillä, mikä on teipattu kokonaan näyttävästi Lasse Tillasen toimesta, joka on teipannut myös Uotisen auton komeasti. Nosturivaakana Uotisella on Tamtron Timber. - Uusi ohjaamo istuu hyvin Zmallin koneeseen ja se on tilava sekä viihtyisä työpaikka. Näkyvyys Z-mallin nosturista on hyvä, toki puomin sijoittelu vaatii alussa hieman totuttelua mutta kun nosturia oppii käyttämään sujuu kuormanteko yhtä hyvin kuin perinteisellä ohjaamokoneella. Ja voimaahan tässä 12 tonnimetrin nosturissa on vähintään riittävästi, toteaa Uotinen. Vaikka Z-mallin nosturi tait-

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 39 KULJETUS

tuu kätevästi nippuun nosturin perään, voidaan sitä toki käyttää kuljetuksissa myös perinteisen nosturin tavoin. - Tyhjänä ajettaessa Z-mallin nosturin voi laittaa pitkäksi kuormatilaan aivan kuten tavallisen nosturinkin, mikä vähentää ilmanvastusta ja sitä kautta polttoaineen kulutusta. Ja kun ajetaan painavaa puuta kuten vaneritukkia, voi nosturin laittaa pinon päälle lepäämään. Minun mielestäni Z-mallin hienous piilee juuri sen tarjoamissa monipuolisissa mahdollisuuksissa optimoida kuormatila, analysoi Uotinen.

Serkusten Serforest Mikko Uotisen auto ajaa Serforest Oy:n ajoja, jolla on sopimus Stora Enson kanssa. - Serforest on meidän kahden serkuksen, eli minun ja Sami Uotisen yhteinen yritys. Lisäksi Serforestille ajaa kolmas serkku eli Jari Uotinen. Oma autoni ajaa puuta pääasiassa Pertunmaan alueelta, Samin auto Hartolan alueelta ja Jarin auto Joutsan kulmalta. Kuitupuu kulkee yleensä Heinolaan, tukki Vierumäelle ja Kotkaan sekä mäntytukki Joutsenoon, luettelee Uotinen.

Mikko Uotisen poika Valtteri 6 v. on jo innokas automies. Isän mukana on mukava viettää välillä päivä metsässä ja puunajossa.

Keslan uudistunut edistyksellinen Z-nosturimallisto Keslan laaja Z-nosturiperhe on uudistunut vuoden 2013 aikana ja mallistoon on tullut kokonaan uudet kokoluokat 2109 Z/ZT (9-tnm), 2110Z/ZT (10tnm) ja 2112Z/ZT (12-tnm). Myös 14-tnm ja 17-tnm Z-nosturit on uudistettu, uudet KESLA 2114Z/ZT- ja 2117/ZT- mallit ovat edeltäjiään kevyempiä ja varustettu kaikilla 21-sarjan uusilla ominaisuuksilla. - Monet pienet yksityiskohdat kuten sylintereiden päätyvaimennukset ja uudet ohjausventtiilien karat tekevät lastaamisesta miellyttävämpää ja pienentävät öljyntarvetta sekä energiankulutusta. Käyttäjien ja huoltajien toivomuksesta putkitukset ja letkujen viennit on suunniteltu kokonaan uudella tavalla, parantaen letkujen kestävyyttä sekä helpottaen ja nopeuttaen huoltoa, kertoo Kesla Oyj:n puutavaranostureiden myyntipäällikkö Marko Härkönen. Kaikille uusille Kesla 21-sarjan nostureille yhteisiä uusia ominaisuuksia ovat mm. patentoitu KesLINK-riipuke suojatuin rotaattorin letkuin, taittopuomin sisällä suojassa olevat hydrauliletkut sekä nostopuomin sisäpuoliset hydrauliputket, valmius langattomalle kuormainvaa’alle sekä tukijalkojen uudenlainen lukitus. Nosturit voidaan varustaa avohallintalaitteilla tai uudella, markkinoiden kevyimmällä ja viihtyisimmällä KESLA proCAB- hytillä.

Mäkysentie 1, 61850 Kauhajoki Puh. (06) 23 21 707 Fax (06) 23 21 741

AUTOKORIELEMENTIT PÄÄLLERAKENTAJILLE

*lattiat *katot *seinät *ovet *hakekorielementit *turvekorielementit *pakastekorielementit *jakelukorielementit *kevytkorielementit Pauli Lehtinen ajaa Uotisen Mersua ja on tyytyväinen uuden malliseen nosturiin ja ohjaamoon.

Uotisen Mersun pirullisen näyttävä teippaus on siirtynyt nyt myös nosturiohjaamoon.

www.thermocon.fi

PUUTAVARAPERÄVAUNUT Närko, kiinteä, pankot 8 kpl ..............-05 Närko, jatkettava, pankot 6 kpl..........-00 Jyki, jatkettava, pankot 8 kpl .... -94, -03 Jyki, kiinteä, SP, pankot 8 kpl .... -99, -01

Z-mallin nosturia voi toki kuljettaa tyhjänä myös kuormatilassa aivan kuten perinteistä nosturia. Tämä vähentää ilmanvastusta.

Uudet 5-aks. Närko puuperävaunut PUUTAVARANOSTURIT Foresteri 2012 T ...............................-01 Foresteri 2010 T Hytti .......................-04 Foresteri 2009 LT Hytti ......................-08 Foresteri 2009 T ...............................-01 Loglift 105 ST 96R Hytti ....................-04 Loglift 105 ST 96R .................... -04, -06 Uusi Närko 12m, nopeaan toimitukseen! Loglift 96 ST Hytti ..................... -05, -08 Foresteri 2012 T osina ......................-04

Loglift 96 ST Hytti

-08

Virransalmentie 187 52700 MÄNTYHARJU Puh. (015) 682 010 Faksi (015) 682 020

Jos ajetaan painavaa puuta ja kuormatila riittää, voi Z-mallin laittaa lepäämään pinon päälle aivan kuten perinteisen puutavaranosturin.

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Keijo Konga 0400 258 732 Jarkko Konga 0400 347 532 jarkko.konga@kongan.ﬁ Asko Möller 040 7445626

TUS KULJETUS 40 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Saloon ja Nummelaan Keslan huoltopisteet

Kesla vahvistaa huoltoverkostoaan. Salossa vietettiin KESLA -huoltopisteen avajaisia 4.12. Isera Oy:llä osoitteessa Tehdaskatu 14, jossa kävi puutavara-autoilijoita kymmenittäin.

usien KESLA -autonosturien ja hakkureiden huoltopisteiden avajaisia vietettiin Salossa 4.12. ja Nummelassa 5.12.2013. Isera Oy on Salossa toimiva vuonna 2007 perustettu perheyritys, jonka palveluita ovat raskaan kaluston hydrauliikka-, pneumatiikka- ja sähkötyöt. Yrityksellä on vankka kokemus puutavaranostureiden huolloista ja asennuksista. Asiakkaille tarjotaan myös kaikkien merkkien kappale- ja puutavaranostureiden sekä alle 25 tm:n asennusnostureiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset (myös ns. "10-vuotistarkastus"). - Lounais-Suomi on Keslalle tärkeä myyntialue ja nyt solmittu yhteistyö parantaa merkittä-

västi jälkimarkkinointi palveluidemme saavutettavuutta alueella aikaisempaa nähden, toteaa Kesla Oyj:n jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Tuononen. Isera Oy:lle yhteistyö on erinomainen ja looginen askel entisestään laajaan huoltopalveluun. - Yhteistyön ansiosta saamme tarjota Keslan asiakkaille yleisimmät KESLA -autonostureiden varaosat, joko suoraan hyllystämme tai Keslan Joensuun tehtaalta, kertovat Isera Oy:n Ismo ja Kristian Seppälä. KOME Oy on neljällä paikkakunnalla, viidessä toimipisteessä toimiva, asiakasläheinen kuorma-autojen päällirakenteiden ja perävaunujen valmistaja. Yhtiön juuret ovat lähtöisin Haapajärveltä vuodelta 1964. - KOMEn Nummelan perä-

vaunutehtaan osaava huoltokorjaamo palvelee jatkossa myös KESLA -nosturi- ja hakkuriasiakkaita, mikä parantaa alueen nykyisten KESLA -asiakkaiden palvelua sekä varmasti jatkossa vahvistaa KESLA -tuotteiden markkina-asemaa eteläisimmän Suomen alueella, kertoo Kesla Oyj:n puutavaranostureiden myyntipäällikkö Marko Härkönen. Kesla on uudistanut viime aikoina voimakkaasti nosturimallistoaan. - Meillä on tarjota kattava ja edistyksellinen nosturimallisto, ilmoittaa Härkönen.

KOME Oy on aloittanut KESLA -huoltopisteenä Nummelassa osoitteessa Asemantie 52, missä avajaisia vietettiin 5.12. Koeajettavana oli uusi KESLA 2110T -nosturi. Asiakkaat kehuivat mm. erittäin nopeaa jatkeen toimintaa. Nosturin liikkeet ovat tarkat ja vivut miellyttävät käyttää, venttiilinä on Parker K130.

KOME Oy:n myyntijohtaja Seppo Saarnio (vas.), Kesla Oyj:n puutavaranostureiden myyntipäällikkö Marko Härkönen ja jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Tuononen uskovat että uusi yhteistyö parantaa KESLAasiakkaiden palvelua merkittävästi eteläisen Suomen alueella.

NTcab Oy:n O.K. Antti Hyyryläinen esitteli viihtyisää ja kevyttä KESLA ProCAB -ohjaamoa.

Puutavara-autoilija Risto Vilén (oik.) Lopista vaihtoi avajaisissa kuulumisia Kongan Konepaja Oy:n Kesla-myyjä Jarkko Kongan ja Keslan Marko Härkösen kanssa. Vilénin Scaniassa on KESLA ohjaamonosturi.

Parker Hannifin esitteli Keslan huoltopisteiden avajaisissa uutta VP1-130 säätötilavuuspumppua sekä Raycor suodattimia.

Myös nosturivaakojen sekä keskusvoitelujärjestelmien asennukset ja huolto.

050 594 4053

METSÄALAN AMMATTILEHTI

METSร ALAN AMMATTILEHTI

Maailman suurimman puutavaranosturivalmistajan laajasta valikoimasta puutavaranosturit 6 tm - 38 tm - myรถs kattava Z-nosturi mallisto!

2014! Tulossa

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 43 KULJETUS

Papinahon puunajo jatkuu jo kolmannessa polvessa P

apinaho Oy on pitkän linjan puutavarakuljetusyritys Keuruun Haapamäeltä. Vuonna 1955 yrityksen perustaja Eino Papinaho aloitti luvanvaraisen liikennöinnin kotipaikkanaan Haapamäki. Tällöin kuljetettiin kaupan tavaroita, kerättiin maitoa ja ajettiin soraa sekä puutavaraa. Vuonna 1956 aloitettiin puutavarankuljetus Serlachiukselle ja puunajosta tuli yrityksen päätoimi. Tällöin alkanut yhteistyö jatkuu edelleen nykyisen Metsäliiton kanssa. Yritys laajeni vuonna 1965 toisella autolla ja näihin aikoihin uransa yrityksessä aloitti Einon poika Jorma Papinaho. Puunajon ohella 1980-1990 luvuilla yrityksessä oli myös soraauto ja vuonna 1996 yritys muuttui osakeyhtiöksi. 2000-luvun alkupuolella Papinaho Oy laajeni neljän puutavara-auton yritykseksi. Tällöin ajettiin vuoden ajan myös myrskytuhopuita Ranskan Bordeauxin alueella.

Kolmannessa polvessa viidellä autolla Tämä päivänä puuta ajetaan Metsäliitolle, Harvestialle ja MHY Keski-Suomelle viidellä kuorma-autolla ja myös energiapuukuljetukset OK-Yhtiöille risulaidoilla varustetulla autolla kuuluvat toimenkuvaan; laitaautolla onnistuu myös mm. rehupaalien, säkkien, puutalojen purkujen ja hirsimökkien kuljetukset. Yritystoiminta on siirtynyt osittain kolmannelle sukupolvelle Jorman pojan Erkko Papinahon vastatessa pääosin toiminnasta. - Meitä on yhteensä kymmenen hengen ammattitaitoinen ja nuorekas porukka missä on toki sopivasti myös vuosikymmenten kokemusta mukana, kertoo Erkko Papinaho.

Papinaho Oy:n Mercedes-Benz -puutavarayhdistelmä kuorman purussa Vilppulan sahalla. Nosturina Palfinger Epsilon M110L joita on yrityksellä jo neljässä autossa viidestä.

Papinahon autot keräävät puut pääosin Keuruu-MultiaPetäjävesi alueelta ja ajavat ne mm. Äänekoskelle, Hankasalmelle, Jämsään ja Vilppulaan. - Joskus on pidempiäkin keikkoja esimerkiksi Pietarsaareen, Raumalle tai Hankasalmelle mutta kyllä meidän keskimääräinen ajomatka on siinä sadan kilometin paikkeilla, laskee Papinaho.

lon mallia M110L Papinaho osti kolme ja puoli vuotta sitten. - Teimme kaupat Erkki Kivelän kanssa jolta olimme ostaneet jo aiemmin Jykin vaunuja. Erkki toimii tuossa naapurissa Virroilla joten varaosa ym. palvelu pelaa hyvin, kehuu Papinaho. Palfinger Epsilon osoittautui hyväksi kokonaisuudeksi ja niin toinen saman merkkinen nosturi tuli Papinaholle alle vuoden päästä ensimmäisestä. Tällä hetkellä itävaltalaisnostureita on

Autoissa siirrytään 4-akselisiin Uudet massat ja mitat tarjoavat puutavara-autoilijoille mahdollisuuden optimoida kalustoa ajotehtävän mukaan. - Meillä sattui olemaan yksi vanhempi 4-akselinen Sisu ja sitten telitimme Haapamäen Veholla yhden Mercedes-Benzin 4-akseliseksi eli niillä pääsemme 4-akselisten vaunujen kans-

- Telitimme tämän Mercedes-Benz Actroksen Haapamäen Veholla 4akseliseksi ja uusi 4-akselinen etutrippeli Actros on parhaillaan varustelussa Weckmanilla Heinolassa, kertoo Erkko Papinaho.

Papinaho Oy:n kuljettaja Joni Katajalehto on kaikin puolin tyytyvainen Palfinger Epsiloniin.

sa 68 tonnin kokonaispainoon. Ja parhaillaan Weckmanilla on varustelussa uusi 4-akselinen etutrippeli Actros joten siitä tulee kolmas 68-tonninen yhdistelmä. Viiden Jykin vaunun lisäksi meillä on yksi vanhempi Weckmanilainen varavaununa. Pitää jatkossa katsoa rauhassa ja miettiä kannattaako joku vaunu telittää, ainakin kysymys mahdollisesta 5-akselisesta vaunusta tulee ajankohtaiseksi seuraavan vaihdon yhteydessä. Mutta nyt on mielestäni viisainta ajaa tällä kalustolla täysi vuosi näillä uusilla massoilla jolloin näkee mm. millaisia kuormia pystymme ajamaan eri painoisella puulla, miettii Papinaho.

Nosturit vaihtuneet Palfinger Epsiloneihin Ensimmäisen Palfinger Epsi-

jo neljässä Papinahon autossa. - Palfinger Epsilonissa on teho-paino-hinta -suhde kohdallaan. Hyvin tehty nosturi on myös kevyt ja käytössä kestäväksi osoittautunut. Meidän ajot ovat lyhyttä väliä joten kuormausta on paljon ja nosturi on kovilla, toteaa Papinaho. Suojassa puomin sisällä kulkevat letkutukset ovat Papinahon mieleen. - Letkurikot ovat loppuneet oikeastaan kokonaan ja sisäpuoliset letkut on helppo vaihtaa parin vuoden välein huollon yhteydessä, sanoo Papinaho. Myös Palfinger Epsilonin ohjaamoon ollaan tyytyväisiä: - Isot lasit takaa hyvän näkyväisyyden ja yksinkertaisen selkeässä ohjaamossa on kaikki tarpeellinen. Tamtronin vaaka pelaa hyvin ja punnitsee tarkkaan. Mielenkiinnolla odotan uutta ensi vuonna markkinoille tulevaa Palfinger Epsilonin ohjaamoa ja erityisesti siihen saatavia hydraulisesti kevennettyjä vipuja. Meidän koneet on kaikki 4-vipuisia.

Koneosapalvelu huoltaa ja osaa hydrauliikan Nosturihuollot Papinaho tekee Vilppulassa Koneosapalvelulla. - Siellä ollaan hydrauliikan ammattilaisia ja palvelu pelaa. Ja samalla käynnillä saa kaikki tarvikkeetkin ym. matkaan, sanoo Papinaho.

TUS KULJETUS 44 KULJE

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Hiabin Mika Kalliosaari on päässyt mukavasti matkaan nosturimyyjänä

ika Kalliosaari aloitti Hiab Suomen myyjänä puolitoista vuotta sitten kesällä 2012. Aiemmin metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjänä toiminut Pohjanmaan mies on päässyt nopeasti sisään Loglift- ja Jonsered -nostureiden myyntiin.

- Ostin alkuvuodesta 2012 Logliftin nosturin Hiabin Jarmo Lappeteläiseltä ollessani silloin vielä puutavara-autoilija. Totesin että jotain muutakin ammattia voisi vielä kokeilla ja Jarmo heitti että heillä olisi myyjän paikka vapautumassa. Siitä se ajatus lähti ja kesällä 2012 lyötiin kättä päälle Hiabin Arto Moilasen kanssa, muistelee Mika Kalliosaari siirtymistään nosturin ostajan puolelta pöytää nosturin myyjän puolelle. Jalasjärven Ilvesjoella asuva Kalliosaari on keskittynyt kesästä 2012 lähtien täysin nosturikauppaan. Alueena hänellä on “puoli Suomea” eli Pohjanmaalta Kainuuseen ja koko Lappi. - Pääsin kaupanteossa hyvin matkaan - Hiabin merkeillä on pitkä historia ja vankka aseman alueellani. Ensimmäisen kaupan tein heinäkuussa 2012 kivijärveläisen Eero Pasasen kanssa uudesta Loglift 105 ohjaamonosturista ja sen jälkeen onnis-

tumisia on tullut tasaista tahtia. Toki kauppojen saaminen vaatii kovaa työtä ja asiakkaiden luona kentällä liikkumista, ensimmäisenä vuotena ajoin yli 70 000 ki-

Mika Kalliosaari on ollut Hiabin nosturimyyjä kesästä 2012 lähtien. Taustalla T & E Pasasen auto; Kalliosaari myi ensimmäisen nosturinsa Eero Pasaselle.

Hiab tuo uusia tuotteita tasaiseen tahtiin markkinoille, kuvassa uusi nosturiohjaamo.

Veljekset Nikunen Oy:n Jari Nikunen purkaa kuormaa Jonsered 1080 -nosturilla Junnikkalan sahalla Kalajoella joulukuisen iltapäivän pimentyessä illaksi. Hyvä näkyvyys ohjaamosta ja tehokkaat työvalot ovat tärkeitä asioita näissä olosuhteissa.

lometriä, sanoo Kalliosaari. Loglift- ja Jonsered -mallisto on uudistunut ja tarjoaa edistyksellistä tekniikkaa puutavaran käsittelyyn. - Alueellani asiakkaat ovat siirtyneet aika paljon järeämpiin nostureihin eli nyt myydään pääasiassa Loglift 105 ja Jonsered 1080 malleja, lisäksi on mennyt jokunen Loglift 125 mallikin. Syynä tähän on se että koneilla kuormataan paljon ja uudet nosturimme ovat tehoonsa nähden kevytrakenteisia ja kestäviä. Ja toki myös nousseet kokonaispainot ovat vaikuttaneet suuremman kokoluokan

nostureihin siirtymiseen sillä nyt autoihin kuormataan entistä enemmän puuta, miettii Kalliosaari. Kalliosaari on myynyt viime aikoina myös yhä enemmän sähköohjattuja nostureita. - Jonsered 1080 varustettuna Bucherin LS-venttiilillä ja Timbertronic -ohjausjärjestelmällä on toimiva kokonaisuus - olen parhaillaan reissussa asiakkaiden luona esittelyautollamme missä on kyseinen nosturi. Ja tällä hetkellä on Taivalkoskella varustelussa ensimmäinen minun myymä autohakkurinosturi; Jonsered 1080 asennetaan Kul-

jetus Lohilahden Heinolan -hakkuria syöttämään, kertoo Kalliosaari. Uusi myyjä on päässyt hienosti sisään nosturikauppaan. - Tämä on vaativaa mutta palkitsevaa työtä mukavien asiakkaiden parissa. Ja pitäähän sitä myyjän aina vähän kehuskellakin eli mm. Rovaniemen alueelle olen saanut myytyä oikein hyvin nostureita ja Kalajoella Raution kylässä markkinaosuutemme on täydet sata prosenttia kun kaikilla kolmella kylän puutavara-autoilijalla on uudet Hiabin tuotteet, ilmoittaa Kalliosaari pohjalaisella huumorilla.

Junnikkalan sahalla Kalajoella kokoontui Raution kylän “puutavarajaosto” jututtamaan nosturimyyjää, joka on onnistunut hankkimaan kylässä sadan prosentin markkinaosuuden. Kuvassa Vas. Kari Rautakoski, Markus Niskakangas, Mika Kalliosaari, Jari Nikunen, Heikki Alatalo ja Jari Niskakangas.

½ -RQVHUHG '7 9)& &

½ )RUHVWHUL 7 9)' $

½ )RUHVWHUL 7 9)( $ .DLNNL KLQQDW DOY

,' METSÄALAN 0HUNNL MD PDOOL 2KMDDPR AMMATTILEHTI

+\GU

9LYXW

9)% $

)RUHVWHUL 7

9)& %

/RJOLIW 67

9)& $

-RQVHUHG

9)& %

-RQVHUHG '7

9)& $

/RJOLIW 67

5H[

9)' $

/RJOLIW 67

9)' %

-RQVHUHG - 6

9)' $

/RJOLIW 67

9)' $

-RQVHUHG '7

9)' %

/RJOLIW 67

5H[

9)' $

-RQVHUHG '7

9)' $

-RQVHUHG 6

2OVE

9)' $

-RQVHUHG '7

9)' $

/RJOLIW 67

9)' %

-RQVHUHG 6

9)' $

/RJOLIW 67

9)' %

-RQVHUHG - '7

9)' $

/RJOLIW 67

9)( $

)RUHVWHUL

9)( $

-RQVHUHG '7

9)( $

/RJOLIW 67

9)( $

/RJOLIW 67

9)( %

/RJOLIW 67

9)( %

/RJOLIW ) 67

9)( %

/RJOLIW ) 67

9)( %

/RJOLIW ) 67

9)( $

-RQVHUHG - '7

2OVE

9)( %

/RJOLIW ) 67

,4$1

9)( $

-RQVHUHG - '7

9)( %

/RJOLIW ) 67

9)( $

/RJOLIW ) 67

9)( $

/RJOLIW ) 67

9)( $

/RJOLIW ) 67

9)( $

/RJOLIW ) 67

9)( $

-RQVHUHG - '7

9)( $

-RQVHUHG - '7

9)( %

/RJOLIW ) 67

9)( $

/RJOLIW ) 67

5H[

9)( $

/RJOLIW ) 67

.l\WHW\W QRVWXULW WRGHOOD HGXOOLVHVWL .DWVR OLVll ZZZ KLDE ¿ MD N\V\ P\\MLOWlPPH

+LDE 6XRPL +HQU\ +DJHUOXQG (WHOl 6XRPL SXK $UWR 0RLODQHQ (WHOl 6XRPL SXK +DQQX ,LYDQDLQHQ .HVNL MD ,Wl 6XRPL SXK 0LND .DOOLRVDDUL 3RKMRLV 6XRPL SXK ZZZ KLDE ¿

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KULJE TUS 47 KULJETUS

Laadukkaat kotimaiset Nurmi -puutavara-auton varusteet N urmi Auto on Nurmi Cylinders Oy:n mobile-liiketoimintayksikkö. Nurmi Auton tuotevalikoimaan kuuluvat Ikkalan tehtaalla valmistettavat puutavara- ja sora-autojen komponentit, telikarhut ja teleskooppisylinterit. Päämarkkina-alueet ovat kotimaan lisäksi Skandinavia, Keski- ja Itä-Eurooppa, Baltian maat, Venäjä ja Iso-Britannia.

Vuodesta 1957 toiminut Nurmi Hydraulics Oy on Euroopan johtavia teollisuus-, marine- ja mobilehydrauliikan sekä hyötyajoneuvojen päällirakenteiden valmistajia. Nurmi Cylinders Oy:n toimitusohjelmaan kuuluvat vaativien erityisalojen hydrauliset sylinterit yksittäisistä komponenteista sarjatuotantoon. Tuotantoa on Ikkalan ja Porin lisäksi myös Kiinassa missä toimii Dalian Nurmi Hydraulics. Koko konserni työllistää tällä hetkellä noin 220 henkilöä.

Jarmo Toivonen (vas.) ja Juha Äyräs esittelevät Nurmen Ikkalan tehtaalta asiakkaille lähdössä olevia Nurmi -puutavarapankkoja, joita myydään merkittäviä määriä erityisesti Keski-Euroopan markkinoille - toki pankkoja toimitetaan myös kotimaisille asiakkaille.

Puutavara-autojen komponenttitoimittaja Nurmi Auto toimittaa puutavara-autoihin lujarakenteiset mutta kevyet tukkipankot, apurungot, suojasermit ja nosturitelineet. CE ja FI-hyväksytyt Nurmi tukkipankot on kehitetty vaativiin olosuhteisiin. Erikoisteräksestä valmistetut pankot ovat lujarakenteisia mutta kevyitä sekä suuria kuormatilaltaan; 7 tonnin pankko painaa 122 kiloa. Mallisuojattu, viisikulmainen tolppaprofiili valmistetaan vain yhdellä hitsisaumalla ja se takaa hyvän jäykkyyden sekä alhaisen ilmanvastuksen. Pulttikiinnityksen ansiosta pankot on helppo siirtää tarvittaessa autosta toiseen. Pankkojen mitat ja maalaukset tehdään asiakkaiden toivomuksen mukaan, tolppakorkeuksia on tarjolla aina 3,3 metriin asti. Pankkoihin on tarjolla kiinteät kiinnikkeet, pikakiinnikkeet ja liukukiinnikkeet - Nurmi -pankkoja valmistetaan Ikkalassa sarjatuotantona tasaista tahtia. Pankon laatu on hioutunut korkealle tasolle ja hinnaltaan kilpailukyistä tuotetta myydään hyvin erityisesti vientimarkkinoille - toki pankkoja toimitetaan myös kotimaan asiakkaille. Suomessa puutavara-autovarusteiden myynti on piristynyt selkeästi viimein kesällä saadun mitat ja massat päätöksen jälkeen. Nurmella on tarjota hyvät tuotteet joilla uusien korotettujen kokonaispainojen puutavara-autoista saadaan

Nurmi toimittaa puutavara-autojen varusteluun kaikki komponentit eli apurungot, pankot, etuseinät, nosturitelineet sekä tarvittavan hydrauliikan.

rakenteeltaan kevyitä ja hyötykuormaltaan suuria, kertovat Jarmo Toivonen ja Juha Äyräs.

Nurmen teräksiset puutavaraauton apurungot on suunniteltu kestämään vaativaa käyttöä. Lujan ja kevyen rakenteensa an-

siosta ne kestävät korkeampaa hyötykuormaa. Apurungot on varustettu joko nosturitupilla irroitettavaa nosturitelinettä var-

Nurmi Cylinders Oy on yksi Euroopan johtavista hydraulisylintereiden valmistajista. Kuvassa järeitä laivateollisuuden tarpeisiin meneviä sylintereitä.

ten tai kiinteällä nosturitelineellä. Nurmi nosturiteline on jo vuosia määritellyt markkinoiden telinestandardit. Telineitä on saatavilla lähes kaikkiin nosturityyppeihin ja kuorma-automalleihin. Nosturitelineissä on vahva 80/45 mm siirtosylinteri. Nurmi suojasermi on suunniteltu kevyeksi modernilla muotoilulla tinkimättä silti tippaakaan kestävyydestä. Kaikki Nurmen sermimallit on testattu tieliikenneasetusten mukaisesti. - Toimitamme täysin asennusvalmiita puutavara-autojen apurunkopaketteja asiakkaille jotka asentavat paketit itse kiinni. Meiltä saa myös asenusvalmiit sora-autojen apurunkopaketit sisältäen apurungon, kipin ja tarvittavan hydrauliikan. Kuorma-autoja traktorikäyttöön valmistetaan yhteensä noin 7000 kippisylinteriä vuodessa. Tarjolla on kippisarjat kaikkiin käyttötarpeisiin, sanoo Toivonen.

Nurmi tarjoa kuorma-autoihin ja traktorin peräkärryihin valmiit kippisarjat.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 49 ONEURAKOINTI

Metsäteollisuus tammi-syyskuu 2013

Metsäteollisuuden tuotantomäärät ja vienti kasvoivat hieman edellisvuodesta etsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat graafista paperia lukuun ottamatta tammi-syyskuussa.

- Tuotantomäärien kasvusta huolimatta suomalainen metsäteollisuus on menettänyt kilpailuasemia muun muassa korkean kustannusrakenteensa vuoksi. Paino- ja kirjoituspapereiden tilanne jatkuu erityisen vaikeana, sillä paperituotteissa on ylikapasiteettia koko Euroopassa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo. Tammi-elokuussa metsäteollisuuden vienti kasvoi lähes 2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Viennin kasvu johtui pääasiassa sellun ja kartongin sekä sahatavaran viennin kasvusta.

Paperiteollisuuden tilanne jatkui vaikeana, sellu- ja kartonkituotanto kasvoivat Paperiteollisuuden tuotantoa supisti tammi-syyskuussa 2013 erityisesti graafisten papereiden rakenteellinen sekä taloustaantumasta johtuva kulutuksen vä-

heneminen. Graafisia painoja kirjoituspapereita tuotettiin tammi-syyskuussa yhteensä 4,8 miljoonaa tonnia, mikä on 4,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suomen paperituotannosta noin 60 prosenttia on graafisia paperilajeja, joiden kulutus Euroopassa laski tammi-syyskuussa 2013 vuoden takaiseen verrattuna lähes 6 prosenttia. Kartonkia tuotettiin tammisyyskuussa 2,2 miljoonaa tonnia, noin 8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 vastaavana ajankohtana. Tuotannon kasvun mahdollistivat Suomessa tehdyt investoinnit kartongin valmistuskapasiteettiin. Sellun tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa oli 5,3 miljoonaa tonnia. Kasvua edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli 3,6 prosenttia.

Vakautumista sahaja vaneriteollisuudessa Sahatavaran vienti Eurooppaan jatkoi laskuaan. Vienti Euroopan ulkopuolelle, erityisesti Aasiaan, oli kuitenkin alkuvuonna vilkasta, joten kokonaisuudessaan sahatavaran vienti kasvoi 10 prosenttia edellisvuo-

Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat tammi-syyskuussa hieman edellisvuodesta.

desta. Sahatavaran tuotanto kasvoi tammi-syyskuussa 4 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 7,4 miljoonaa kuutiota. Vanerin tuotanto kasvoi 5 prosenttia ja oli 800 000 kuutiota.

Puukauppa vilkasta, korkea raaka-ainekustannus heikentää yritysten kilpailukykyä Puukauppa oli edellisvuotta vilkkaampaa tammi-syyskuussa 2013. Metsäteollisuus osti puuta tammi-syyskuussa 22,9 miljoo-

naa kuutiota, noin 11 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 10,3 ja kuitupuun 11,8 miljoonaa kuutiota. Kantohinnat nousivat edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden lopputuotteiden markkinahintoihin nähden raaka-ainekustannus on korkealla, mikä lisää metsäteollisuuden kustannustaakkaa ja heikentää yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Metsäteollisuuden kustannustaakkaa alennettava - Metsäteollisuuden kustannusrakenne on Suomessa yhä kestämättömällä tasolla. Lokakuussa hyväksytty keskitetty palkkaratkaisu ei paranna riittävästi metsäteollisuuden kilpailukykyä. Suomessa tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat nousseet useiden vuosien aikana kilpailijamaita nopeammin. Paperituotteissa on ylikapasiteettia ja muun muassa metsäteollisuuden merkittävimmän vientituotteen painopaperin kysyntä on laskenut voimakkaasti viestinnän digitalisoitumisen vuoksi.

Lisäksi metsäteollisuuden päämarkkinat Euroopassa kärsivät yhä taantuman vaikutuksista, Jaatinen painottaa. Vientivetoiselle metsäteollisuudelle on lankeamassa valtion toimesta uusia lisäkustannuksia jopa satojen miljoonien eurojen edestä rikkidirektiivin ja voimalaitosten kiinteistöveron eli windfall-veron käyttöönoton seurauksena. - Kustannusten nousu rapauttaa mahdollisuuksia harjoittaa kannattavaa metsäteollisuutta Suomessa, sillä kireässä markkinatilanteessa ei lisäkustannuksia pystytä kompensoimaan tuotteiden hintoja korottamalla. Windfall-veron käyttöönotosta tulisi luopua ja rikkidirektiivin kustannuksia kompensoida nopeavaikutteisilla toimenpiteillä. Keskitetyn palkkaratkaisun yhteydessä on sovittu alakohtaisista kehittämistoimista. Niissä on löydettävä ratkaisuja, joilla lisätään paikallista sopimista ja toiminnan joustavuutta, Jaatinen muistuttaa.

Katso metsäalan uudet uutiset joka päivä ammattilehti.fi

50 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Hyväkään kysyntä ei kartuta koneyritysten kassoja aarakennusalan markkinat ovat supistuneet jo toista vuotta ja alan koneyrittäjien odotukset kysynnän elpymisen suhteen ovat synkät. Metsäkonealalla kysyntä on ollut hyvä ja odotukset ovat maarakennusalaa myönteisemmät, mutta hyvässäkin kysyntätilanteessa yrittäjät raportoivat talouden vaikeuksista sekä asiakkaiden pidentyneistä maksuajoista. Urakointineuvotteluita yrittäjät luonnehtivat asiakkaan saneluksi etenkin metsäalalla, selviää Koneyrittäjien tuoreesta markkinatilannekyselystä.

Koneyrittäjien jäsenille tehdyn markkinatilannekyselyn perusteella työllisyys koneyrityksissä näyttää tällä hetkellä hyvältä. Lomautuksia ja irtisanomisia koneyrityksissä ei juuri ole. Kaikista vastanneista alle 10 prosentissa yrityksiä oli lomautuksia voimassa, metsäalalla alle 5 prosentissa. Irtisanomisia oli tehnyt alle joka kymmenes yritys viimeisten kolmen kuukauden aikana. Metsäalalla 6 % yrityksistä oli sopeuttanut työvoiman määrää. Suuri osa Koneyrittäjien kyselyyn vastanneista yrittäjistä arvioi yritystensä palveluiden kysynnän pysyvän ennallaan tai kasvavan. Puolet yrityksistä ennakoi kysynnän pysyvän ennal-

Koneyrittäjien liiton 44. liittokokous järjestettiin Mikkelissä 26.-27.10.2013. Koneyrittäjien tuoreen markkinatilannekyselyn mukaan korjuutyön hyväkään kysyntä ei kartuta koneyritysten kassoja.

laan ja joka kolmas odottaa hieman tai merkittävää parannusta kysyntään. Vain joka kuudes näkee kysynnässä laskua. Maarakennusala erottuu muita toimialoja synkemmillä odotuksilla kysynnän kehityksestä. Konetyön kysyntä on vaihdellut toimialoittain. Metsäalalla kysyntä on ollut korkealla; Metlan tilastojen mukaan vuoden alkupuoliskon hakkuumäärät ovat olleet ennätyksellisen suuria. Turvealalla tuotantovuosi oli melko keskimääräinen. Maarakennusalalla kysyntä supistuu jo toista vuotta asunto- ja liikerakentamisen sekä infrarakentamisen alenemisen vuoksi. Hyvästä kysynnästä huoli-

metsuri.fi

matta iso osa koneyrittäjistä ilmoittaa kyselyssä joutuneensa tekemään maksujärjestelyjä. Laskujen maksua on joutunut viivästyttämään noin joka viides yrittäjä. Joka kahdeksas yrittäjä on siirtänyt lainanmaksujen ajankohtia. Lainoja, ostolaskuja tai veroja on joutunut jättämään kokonaan maksamatta runsas kolme prosenttia vastanneista. Positiivista on, että näiden sopeutustoimien käyttäjien määrä on vuoden takaisesta kyselystä hieman laskenut eli tilanne on hieman parantunut. Yritysten kassatilannetta selvitetään kysymällä erityisrahoituksen tarvetta. Noin joka neljäs koneyritys ilmoittaa varmuudella tai mahdollisesti tarvitsevansa erityisrahoitusta - lainojen siirtoa, lisälainaa, maksujärjestelyjä - tulevan puolen vuoden aikana. Varmuudella erityisrahoitusta tarvitsevia oli tosin vain muutama prosentti. - Tilanteessa, jossa palveluiden kysyntä on näinkin hyvä, on

maksujärjestelyjä käyttäneiden yritysten ja erityisrahoitusta tarvitsevien tai harkitsevien yritysten määrä yllättävän iso, itse asiassa aivan liian iso, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Vahva asiakas nitistää yrittäjän Markkinatilannekyselyssä kysyttiin yrittäjiltä kokemuksia hinta- ja urakkaneuvotteluista. Neuvottelukokemukset voidaan luokitella kolmeen ryhmään. Joka neljäs yrittäjä mainitsi suoraan joko asiakkaan sanelun tai hämmentämisen neuvotteluissa tai tarjouskilpailuissa jääneen päällimmäiseksi kokemukseksi. Hintaneuvotteluiden kireyttä ja tarvittavien hinnankorotusten läpimenon vaikeutta toi esille puolet yrittäjistä. Tähänkin liittyy voimakkaiden asiakastahojen pyrkimys hyödyntää asemaansa. Runsas neljännes yrittäjistä koki, että kustannusnousut taikka työn vaativuus ym-

märretään asiakastaholla hyvin ja hinnannousuihin on täten ymmärtävä suhtautuminen. - Vaikka nykyinen hyvä kysyntä ja kysyntänäkymä etenkin metsä- ja energia-alalla näyttää hyvältä, niin samanaikainen hyvin tiukka ja jopa saneluun asti menevä neuvotteluasenne ja hinnanalennustavoitteet isoilta asiakastahoilta pitää koneyritysten talouden edelleen mielestämme liian kireänä, Jaakkola sanoo. Yrittäjiltä kysyttiin myös, mikä on yllättänyt heitä yritystoiminnassa viime aikoina. Vastausten perusteella päällimmäisiksi yllätyksiksi viimeisten kuukausien aikana yrittäjät kokivat metsäalalla hyvänä jatkuneen työtilanteen läpi kesän. Negatiivisena yllätyksenä näytti nousevan hinnoitteluun liittyvä kireys sekä pidentyneet asiakkaiden maksuajat. - Asiakkaan pyrkimys venyttää maksuaikojaan on jo pitkään vaivannut maarakennusalalla. Nyt tämä epäterve ilmiö näyttää levinneen myös muiden toimialojen koneyritysten riesaksi, Jaakkola toteaa. Koneyrittäjien liitto tekee pari kertaa vuodessa markkinatilannekyselyn jäsenilleen. Kyselyssä selvitetään yritysten maksukäyttäytymistä, lomautuksia ja irtisanomisia, kassan riittävyyttä sekä yritysten näkymiä ja odotuksia. Viimeisin kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa. Siihen vastasi lähes 300 maarakennus-, metsä-, turve- ja metsänparannusalan koneyrittäjää ympäri Suomen. Tällä kertaa kysyttiin myös yrittäjien kokemuksia käydyistä urakka- ja hintaneuvotteluista sekä sitä, mikä on ollut yllättävää markkinoilla viime kuukausien aikana.

Koneyrittäjät hyväksyivät metsäkone- ja turvetuotantoalojen neuvottelutulokset oneyrittäjien liiton hallitus on hyväksynyt 25.10.2013 saavutetut neuvottelutulokset työllisyysja kasvusopimuksen soveltamises-

ta metsäkone- ja turvetuotantoaloilla. Sopimukset kattavat yhteen laskien noin 5000 työntekijää. Koneyrittäjien liitto on 2 500

energia-, maarakennusja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 51 ONEURAKOINTI

Asko Piirainen Lokakuun hakkuut 5,6 milj. m3 valittiin jatkamaan H Koneyrittäjien puheenjohtajana akkuut jatkuivat vilkkaina lokakuussa. Korjuumäärä nousi 10 % keskimääräistä suuremmaksi.

Lokakuussa 2013 hakattiin metsistämme markkinapuuta kaikkiaan 5,6 milj. m3. Määrä oli 2 % edellisvuotista ja 10 % keskimääräistä suurempi. Edeltävällä kymmenvuotisjaksolla lokakuussa on hakattu tätä enemmän vain vuonna 2007. Kokonaishakkuumäärästä 80 % eli 4,5 milj. m3 oli peräisin yksityismetsistä hakatusta puusta.

oneyrittäjien liiton 44. liittokokous valitsi koneyrittäjä Asko Piiraisen Sotkamosta jatkamaan liiton puheenjohtajana tulevan kaksivuotiskauden. Piirainen on ollut Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja vuodesta 2008.

Varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2014-2015 valittiin koneyrittäjä Markku Suominen Eurajoelta. Liiton hallitukseen vuosiksi 2014-2015 valittiin koneyrittäjät Mika Jormakka Parikkalasta ja Seppo Saarelainen Lieksasta. Liiton hallituksessa jatkavat muutoin liiton varapuheenjohtajana Timo Tolppa Hämeenlinnasta ja hallituksen muina jäseninä Marko Nummijärvi Kauhajoelta sekä Harry Luokkamäki Ylistarosta ja Pasi Mikkonen Pihtiputaalta. Vuonna 2014 liiton energiavaliokunnan puheenjohtaja on Marko Nummijärvi, maarakennusvaliokunnan puheenjoh-

Asko Piirainen jatkaa Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana tulevan kaksivuotiskauden.

taja Markku Suominen ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Timo Tolppa. Koneyrittäjien liiton 44. liittokokous kokoontui Mikkelissä 26.-27. päivänä lokakuuta.

Määrä oli 5 % edellisvuotista ja 9 % keskimääräistä suurempi. Pystykaupoista kertyi puuta 4,0 ja hankintakaupoista 0,5 milj. m3. Keskimääräisiin hakkuisiin verrattuna pystykauppojen puumäärä lisääntyi 10 % ja hankintapuun määrä 2 %. Metsäteollisuusyhtiöiden ja valtion metsien yhteenlaskettu hakkuumäärä oli lokakuussa 1,1 milj. m3. Vuodentakaiseen verrattuna määrä pieneni 7 %, mutta ylitti keskimääräiset hakkuut 15 %:lla. Lokakuussa mäntytukkipuun hakkuumäärä (1,2 milj. m³) supistui edellisvuodesta 18

%. Kuusitukkien määrä (1,4 milj. m³) puolestaan oli 15 % edellisvuotista suurempi. Kuitupuulajeissa männyn määrä pieneni 3 % ja kuusen kasvoi 8 % viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Tukkipuuta hakattiin kaikkiaan 2,7 ja kuitupuuta 2,9 milj. m3. Keskimääräisiin hakkuisiin verrattuna tukkien määrä oli 2 % ja kuitupuun 16 % suurempi. Tammi-lokakuussa markkinahakkuista on kertynyt puuta yhteensä 46,3 milj. m3. Määrä on 5 % viime vuoden vastaavan ajanjakson hakkuiden kertymää suurempi.

NDI Finland Oy Kukonkyläntie 197, 85310 Sievi 08-410 420, 050-55 66 982

www.ndi.fi

52 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Ponssen Vieremän tehtaalla juhlittiin 9000. valmistettua PONSSE -metsäkonetta 10.10.2013.

Vieremällä valmistui 9000. PONSSE

onssen Vieremän tehtaalla on valmistettu jo 9000 PONSSE -metsäkonetta. Ponsse Oyj luovutti 9000. metsäkoneen kanadalaiselle asiakkaalleen Entreprises Forestières Lemieux & Girard Inc:lle 10. lokakuuta 2013. Vieremällä on valmistettu PONSSE-metsäkoneita vuodesta 1970 - kaikkiaan maailman savotoilla on aktiivisessa käytössä tällä hetkellä noin 7000 konetta. PONSSE-metsäkoneita on käytössä kaikilla maailman tärkeimmillä teollisen puunkorjuun alueilla, lähes 40 maassa.

9000. PONSSE Kanadaan Ponsse Oyj luovutti 9000. metsäkoneen kanadalaiselle puunkorjuuyritykselle, Entreprises Forestières Lemieux & Girard Inc:lle. Yrityksen kotipaikka on Labecquessa, Quebecissä. Perheyrityksen omistaja Réjean Girard vastaanotti PONSSE ElephantKing -kuormatraktorin yhdessä poikiensa Christopher ja Andy Girardin kanssa. Myös perheen kolmas poika Bryan työskentelee yrityksessä metsäkoneenkuljettajana. Réjean Girardin puoliso Kathy Lemieux hoitaa yrityksessä hallinnollisia tehtäviä. Entreprises Forestières Lemieux & Girard Inc urakoi sekä lehti- että havupuun korjuuta Lac-St-Jeanin alueella Quebecissä. Yhtiöllä on konekannassaan sekä Ponssen kuormatraktoreita että harvesteripäitä. Viime vuonna ensiesittelynsä saanut PONSSE ElephantKing on testattu ja suunniteltu erityisesti Kanadan haastaviin puunkorjuuolosuhteisiin - syvään lu-

Ponssen Vieremän tehtaan tuotanto on hyvässä vauhdissa ja metsäkoneiden tilauskanta on merkittävästi viime vuotista korkeampi.

Kanadassa Quebecin alueella Ponssen koneita myy ja huoltaa Hydromec Inc. jonka toimitusjohtaja Jean Trottier (oik.) luovutti 9000. valmistetun PONSSE -metsäkoneen, Ponssen ElephantKingin Entreprises Forestières Lemieux & Girard Inc. puunkorjuuyrityksen Réjean Girardille; mukana tilaisuudessa olivat myös Girardin pojat Christopher ja Andy.

meen, raskaille kuormille, jyrkkiin rinteisiin ja pitkille ajomatkoille. Ponssen suurimmassa kuormatraktorimallissa on muhkea 20 tonnin kantavuus, 24 tonnin vetovoima ja 6,25 m² kuormatila. Quebecin alueella, jossa vuosittainen korjuumäärä on noin 35 milj. m3, Ponssen koneita myy ja huoltaa Hydromec Inc. Entreprises Forestières Lemieux & Girard Inc osti ensimmäisen Ponssensa Hydromeciltä vuonna 2007. - Entreprises Forestières Lemieux & Girard Inc. on monella tavalla esimerkillinen yritys. Yhtiö on periksiantamaton ja aktiivinen tiennäyttäjä puunkorjuualalla. Yrityksen toimintaa ohjaa positiivisuus ja toiminnan korkea laatu - urakanantaja voi aina luottaa Lemieux & Girardin korjuutyön laadukkaaseen tulokseen ja aikatauluihin. Ahkera ja positiivinen asenne työntekoon on siirtynyt myös seuraa-

valle sukupolvelle, ja yhtiön tulevaisuus näyttää hyvältä, Hydromec Inc:n toimitusjohtaja Jean Trottier kertoo. - Tämä konekauppa oli kautta-aikojen nopein konekauppa Hydromecin historiassa. Asiakkaamme teki hankintapäätöksen kahdeksassa minuutissa kuultuaan mahdollisuudesta hankkia 9000. PONSSE, Trottier mainitsee.

Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela ja Pohjois-Amerikan aluejohtaja Marko Mattila esittelivät tuotantoa Pohjois-Amerikan lehdistön edustajille.

PONSSE Scorpion sai Eläköön automaatio! -palkinnon Ponssen tehtaan henkilökunta kokoontui juhlistamaan samalla myös PONSSE Scorpionille myönnettyä automaatiopalkintoa. Scorpion sai lokakuun alussa Eläköön automaatio! -palkinnon automaatiotekniikan kokonaisvaltaisesta ja innovatiivisesta hyödyntämisestä uudentyyppisen harvesterin suunnittelussa.

Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén (kesk.), AVSyhtiöiden Antero Parma (vas.) ja Ojala Machine Oy:n Harri Ojala savotalla - taustalla uusi PONSSE Scorpion, jolla Anterokin ajoi...

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 53 ONEURAKOINTI

Ponssen toiminnot Uruguayssa laajenevat

Ponsse Brasilian huoltopäällikkö Janne Loponen (vas. selin) ja toimitusjohtaja Teemu Raitis haastelevat Ponsse Uruguayn huoltopäällikkö Daniel Alfaron kanssa koneiden full service -palvelusta.

Vuosittaiset hakkuut Uruguayssa on tällä hetkellä reilut 10 miljoonaa kuutiota. Kuvassa PONSSE Ergo 8w varustettuna PONSSE H7euca -hakkuupäällä pätkii eucalyptuspuuta nurin.

onsse Uruguay on perustettu vuonna 2007. Pääkonttori sijaitsee Paysandussa ja Tacuaremposta löytyy toinen palvelukeskus.

Ponsse Uruguayn toimitusjohtaja Martin Toledo (vas.) ja huoltosopimusvastaava Harri Saarela myhäilevät Uruguayn auringon alla.

Vuosittaiset hakkuut Uruguayssa on tällä hetkellä reilut 10 miljoonaa kuutiota. Suurimmat puunkäyttäjät ovat UPM:n sellutehdas sekä Montes del Plata

mikä on StoraEnson ja Araucon puoliksi omistama sellutehdas. Lisäksi Uruguaysta löytyy yksityisiä sahoja. Vallitseva puunkorjuumenetelmä on tavaralajimenetelmä. Markkinatilanne näyttää positiiviselta ensi vuoden osalta kun Montes del Platan sellutehdas käynnistyy. - Ponssella on asiakkaille tarjolla laadukkaitten koneiden lisäksi myös full service-palvelu joka osalla asiakkaista on käytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että Ponssen osaavat huoltomiehet ovat kentällä koneiden luona tekemässä päivittäiset huollot, kertoo Ponsse Uruguayn toimitusjohtaja Martin Toledo.

Ponsse Uruguayn toimitusjohtaja Martin Toledo kertoo nälän kasvavan syödessä! Martin viittaa kommentillaan Ponssen markkinaosuuteen joka on nyt yli 50 prosenttia…

54 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Scorpion vieraili Stadissa! Katso lisää kuvia Scorpionin Stadin savotalta ammattilehti.fi

Ponsse Scorpionin Stadin savotta keräsi paikalle laajasti myös politiikan ja talouselämän päättäjiä. Kuvassa nokipannukahvilla Matti Vanhanen ja Seppo Kääriäinen Ponssen Juha ja Jarmo Vidgrénin kanssa.

Ponsse Scorpion sai osakseen suurta huomiota vieraillessaan Helsingissä 20.11.2013 paraatipaikalla Paasikivenaukiolla - siitä koneen matka jatkui Helsingin Messukeskukseen Metsäpäiville ja Metsämessuilla.

ääkaupunkilaiset pääsivät tutustumaan uusimpaan suomalaiseen metsäkoneteknologiaan, kun PONSSE Scorpion vieraili 20.11. Helsingissä Paasikivenaukiolla. Uuden teknologian metsäko-

ne herätti kosolti kiinnostusta. Muutaman tunnin ajan Helsingin ydinkeskustassa tuoksuivat nokipannukahvi ja tuore lettivehnänen, nuotion savu ja tuoreet havut. Yhteistyökumppaneiden ja muiden vieraiden joukossa olivat mukana myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäki ja ralliau-

toilija Esapekka Lappi. Veljekset Hukkanen Oy:n PONSSE Scorpion jatkoi Paasikivenaukiolta matkaansa Helsingin messukeskukseen, jossa se oli mukana Metsäpäivillä ja Metsämessuilla. Tero Pitkämäki näytti nosturinpuomesta 90 m lukemaa - sinne keppi lentää ensi kaudella...

Ponssen Antti Räsänen esitteli Scorpionin tekniikkaa Helsingin herroille.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 55 ONEURAKOINTI

Mäntyharjun Metsäpäivään saapui viitisensataa metsäalan ammattilaista

Ponssen Teemu Vidgrén (oik.) ja Antti Räsänen seurasivat Scorpionin työskentelyä Metsätyö Räisänen Oy:n Jukka ja Timo Räisäsen kanssa. Rantasalmelaisella koneyrityksellä on ajossa useita Ponsseja.

Stora Enso oli vahvasti mukana Metsäpäivän järjestelyissä, vas. Stora Enson Antti Rantanen, Markku Kaipainen ja Juha Hanni sekä Antin Metsäavun Antti Haverinen; taustalla Stora Enson Tommi Lönnqvist.

Harvesteriuutuus PONSSE Scorpion on metsäkonealan tämän hetken ehdottomasti kiinnostavin kone; Mäntyharjun hakkuunäytösten tauoilla Scorpionia tutkittiin tarkkaan suurella joukolla.

onsse järjesti yhdessä Stora Enson kanssa Mäntyharjun Metsäpäivän 29.10. Paikalle saapui viitisensataa metsäalan ammattilaisia tutustumaan tuottavaan ja ympäristöystävälliseen puunkorjuuseen ja metsänhoitoon. Hakkuunäytöksessä oli mukana koko metsäkonealan tämän hetken ehdottomasti kiinnosta-

vin kone, harvesteriuutuus PONSSE Scorpion jonka sarjatuotanto alkaa 2014 alussa. Erittäin onnistuneessa tapahtumassa Stora Enson metsäasiantuntijat kertoivat mm. ennakkoraivauksen tärkeydestä. Muita aiheita oli ensiharvennuspuun runkohinnoittelu, joukkohakkuu ja kuormainvaakamittaus. - Kesämökkeilystä tunnettu Mäntyharju naapurikuntineen on vahvaa metsäaluetta ja alueella toimii runsaasti metsä-

Pohjola Pankin Jaana Laiho vaihtoi kuulumisia Metsäkuljetus Matti Hänninen Ky:n Matti Hännisen kanssa.

koneurakoitsijoita. Metsäpäivään saapui viitisensataa vierasta mikä oli todella suuri määrä, kiittelee Ponssen aluemyyntipäällikkö Seppo Alanne. Ponsse-metsäkoneiden myynti on sujunut alueella mukavasti. - Urakoitsijoiden työtilanne on hyvä ja investointeja tehdään tasaiseen tahtiin. Ensimmäiset minun myymät uudet Scorpionit toimitetaan asiakkaille huhtitoukokuussa, sanoo Alanne. Työnäytöksessä kuormainvaa´alla varustettu PONSSE Wisent keräsi ensiharvennuspuun pinolle tienvarteen.

Katso lisää kuvia näytöksestä ammattilehti.fi Mäntyharjun Metsäpäivään 29.10.2013 saapui viitisensataa vierasta; mukana oli metsäkonemiesten lisäksi runsaasti metsänomistajia sekä muita metsäalan ammattilaisia.

Ponssen aluemyyntipäällikkö Seppo Alanne (oik.) keskusteli Santeri ja Joonatan Savosen kanssa; Mäntyharjun nuoret miehet urakoivat PONSSE Ergo ja Elk -koneilla.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

56 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

Katso lisää kuvia näytöksestä www.ammattilehti.fi

Pertti (vas.), Marko, Erkki, Markku ja Jani Lehtomäki sekä kuvasta puuttuva Jari järjestivät yhdessä Ponssen ja Metsä Groupin kanssa onnistuneen työnäytöksen 4.11.2013 Petäjävedellä Veljekset Lehtomäki Oy:n 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Taustalla uusi Ponsse Scorpion harvesteri, jolla Lehtomäet ovat tehneet puuta tehokkaasti jo lähes 1000 tuntia.

Veljekset Lehtomäki Oy 40 vuotta

eljekset Lehtomäki Oy:llä on kokemusta koneellisesta puunkorjuusta jo yli 40 vuoden ajalta; läpi koneellisen puunkorjuun historian. Yhtiö on myös aktiivisesti tehnyt yhteistyötä konevalmistajien kanssa ja ollut mukana uusien korjuutyötä merkittävästi tehostavien ja helpottavien tuoteratkaisujen suunnittelussa. Veljekset Erkki, Markku ja Pertti Lehtomäki perustivat yrityksen ja aloittivat täysipäiväisen ammattimaisen puunkorjuun Multian Sahan tarpeisiin vuonna 1973. Jo sitä aiemmin pienen maatalon pojat olivat hankkineet talvella elannnon ajamalla puuta traktorilla sahalle - kesällä viljeltiin maata. Tänä päivänä Veljekset Lehtomäki Oy:n suurimpia asiakkaita ovat Metsä Group ja UPM. Hieno historia saa jatkoa tule-

vaisuudessakin sillä yrityksen toimintaan ja omistajiksi on tullut mukaan jo seuraava yrittäjäsukupolvi. Markku ja Erkki Lehtomäen pojat Jari, Marko ja Jani ovat astuneet mukaan sekä yrityksen päivittäiseen operatiiviseen toimintaan että vetovastuuseen. Keski-Suomessa Multialta käsin toimiva Veljekset Lehtomäki korjaa puuta 11 harvesterin, 10 kuormatraktorin ja kolmen lavetin voimin. Lisäksi Multian Sahalla on ajossa kaksi konetta tukin ja laudan käsittelyssä. Henkilökuntaa on yhteensä 30. Toimitusjohtaja Pertti Lehtomäki tunnetaan myös aktiivisena toimijana Koneyrittäjien liitossa, jossa hän toimi 10 vuoden ajan myös puheenjohtajana. - Tällä hetkellä puu liikkuu hyvin ja korjuuyrittäjillä on töitä. Olen kuitenkin huolestunut metsäenergian roolista Suomen energiapolitiikassa. Pitkä-

Veljekset Lehtomäki Oy:llä yhteensä 21 metsäkonetta. Kuvassa Ponsse Ergo 8w harvesteri ja taustalla Ponsse Buffalo 10w ajokone.

jänteistä linjaa energiapuun käytön vauhdittamiseen ei tunnu löytyvän. Tänä vuonna kivihiilen tuonti Suomeen on kasvanut miltei puolella. Samaan aikaan metsiimme jää käyttämättä kestävistä hakkuumahdollisuuksista joka vuosi noin 20 miljoonaa kuutiometriä, Pertti Lehtomäki toteaa.

Puukauppa käy edelleen hyvin Metsä Groupin Jyväskylän piirin piiripäällikkö Matti Rossin mukaan vuosi 2013 on ollut puukaupan näkökulmasta metsänomistajille hyvä. - Puukauppa on käynyt tasaisesti ja sama tahti näyttää jatkuvan. Paras kysyntä kohdistuu tukkivaltaisiin leimikoihin ja kesällä korjattaviin harvennusleimikoihin, Rossi kertoo. Syksy on hyvää aikaa myös metsänhoidolle. Metsänomistaja voi jopa kaksinkertaistaa metsätalouden liiketuloksen hoita-

malla metsää parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Varhaisperkaus ja oikein tehty taimikonhoito varmistavat parhaat tulot koko puun kiertoajalle. Hyvä metsänhoito on sijoitus tulevaan. - Uudistusleimikon puukaupan yhteydessä voi sopia myös uudesta palvelustamme, Taimiturvasta, joka varmistaa uuden metsän kasvuun lähdön, Rossi kertoo. Taimiturvalla metsänomistaja voi ostaa itselleen metsänhoitosuositusten mukaisen istutustaimikon. Rossin mukaan palvelu sopii hyvin esimerkiksi etämetsänomistajalle, jolloin hänen ei itse tarvitse kantaa huolta uudistamistöiden onnistumisesta.

Puunkorjuuta ympäristön ja kuljettajan ehdoilla Ympäristöystävällinen ja tehokas korjuukalusto osaavissa käsissä tarkoittaa hyvää korjuu-

jälkeä. Veljekset Lehtomäen 40vuotisjuhlasavotalla puuta korjattiin nykyaikaisen kaluston ja osaavien ammattilaisten voimin. Savotalla oli mukana harvesteriuutuus PONSSE Scorpion, PONSSE Ergo 8w, PONSSE Wisent ja pehmeiden maiden PONSSE Buffalo 10w -kuormatraktori. PONSSE Scorpion lanseerattiin markkinoille kesäkuussa Elmia Wood 2013 -messuilla. Scorpion on aivan uudenlainen harvesteri, joka asettaa tulevaisuuden standardin kuljettajan työympäristölle. Nosturin sijoittelu ja liikegeometria, sekä kolmiosainen runkorakenne ovat täysin uusia tuoteratkaisuja. Scorpioninin teknisiin ratkaisuihin on vireillä viisi patenttiperhettä. Scorpionin edistyksellinen tekniikka vie puunkorjuun tuottavuuden ja kuljettajan ergonomian uudelle tasolle. Ulottuva nosturi ja hyvä näkyvyys säästä-

Veljekset Lehtomäen juhlasavotalle saapui suuri joukko metsäkonealan ammattilaisia tutustumaan uusimpaan konekalustoon ja onnittelemaan pitkän linjan perheyritystä.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 57 ONEURAKOINTI

Koneosapalvelun Toivo Aliranta (oik.) onnitteli hyvää ystäväänsä Pertti Lehtomäkeä yli 40 vuotta jatkuneesta savotasta. Toivo ja veljensä Eino aloittivat 60-luvulla moottorisahamiehinä ja toimivat koneyrittäjinä nähden puunkorjuun koneellistumisen. Sitten vuonna 1976 he perustivat Koneosapalvelun palvelemaan metsäkoneyrittäjiä.

Metsä Groupin Jyväskylän piirin piiripäällikkö Matti Rossin mukaan vuosi 2013 on ollut puukaupan näkökulmasta hyvä.

Ponssen Keski-Suomen aluemyyntipäällikkö Pekka Rajala (vas.) ja Teemu Vidgrén juhlanäytöksen tunnelmissa.

Lehtomäen veljekset ovat pienen maatilan poikia; kesällä viljeltiin peltoja ja talvella ajettiin leivän eteen puuta traktorilla Multian Sahalle. Kuvassa Markku Joutsalaisella nosturilla tehdyn kuorman päällä. Nuffieldin komean ohjaamon pojat rakensivat itse.

vät harvennuksilla jäljelle jäävää puustoa, ja kahdeksan pyörää ja tasainen painojakauma mahdollistavat alhaiset pintapaineet maastovauriot minimoiden. Uusi, vähäpäästöinen Euromot 4F-päästöluokan Mercedes-Benz -moottori säästää polttoainetta ja pidemmän huoltovälin (900/1800 h) myötä syntyy vähemmän jäteöljyä.

Uusin harvesteritekniikka kiinnostaa aina metsäkonemiehiä - kuvassa tutkitaan Ponsse H6 kouran teknisiä ratkaisuja.

Nokian Raskaiden Renkaiden Marko Muhonen (oik.) ja Kari Nieminen (vas.) ja Timo Vainio keskustelivat metsäkoneiden rengasasioista Ponsse Risto Vidgrénin (toinen oik.) kanssa.

Metsäalan Ammattilehden päätoimittaja Janne Jokela (vas.) kiitti Pertti Lehtomäkeä mukavasta yhteistyöstä.

Aina aikakautensa kehittyneintä konekalustoa Lehtomäen veljekset ovat eläneet mukana koko puunkorjuun koneellistumisen historian. - 60-luvun lopulla aloittelimme puunajoa sahalle Nuffieldin traktorilla ja tukkiperävaunulla missä oli Joutsalainen nostin. Kun perustimme yrityksen vuonna 1973 ajokoneeksi tuli vähän käytetty Volvo BM 462 ja pian sen jälkeen hankimme toisen samanlaisen. Sitten 1970 luvun lopulla Volvot vaihtuivat Valmet 872 K ajokoneisiin missä kuormain oli takarungolla eikä katolla, muistelee Lehtomäki. Ensimmäinen monitoimikone Valmet 880 ajokoneen päälle rakennettu Skogsjan -prosessorimoto tuli Multian miehille 1980 -luvun alussa. - Miehet kaatoi puut moottorisahalla ja ne puitiin prosessorilla, kertoo Lehtomäki. Vuonna 1984 Valmet ajokoneet vaihdettiin Kockums 31 ajokoneisiin. - Ja vuonna 1985 meille tuli ensimmäinen oikea kouraharvesteri GSA 62, mikä oli rakennettu Kockums 850 koneen päälle. Harvesteripää mittasi

Veljekset Lehtomäki Oy:n ensimmäinen metsäkone oli vuonna 1973 hankittu Volvo BM 462 ajokone.

myös läpimittaa ja samalla kuutioi puun. Samoihin aikoihin kouramotot alkoivat lyödä itseään läpi markkinoilla syrjäyttäen suuret ja painavat prosessorikoneet, muistelee Lehtomäki. 1980-luvun puolivälissä Lehtomäen kalusto alkoi lisääntyä ja käyttöön otettiin mm. useita kooltaan pienempiä Bruunet Mini -ajokoneita. - Ja 1980-luvun lopussa meille tuli kaksi Kockums 8435 ajokonetta ja sitten alkoi tulla Lokomon ajokoneita kuten 910 ja 1210. Vuonna 1987 hankimme nykyaikaisen uuden Lokomo 990 harvesterin ja heti perään toisen; motokanta alkoi myös kasvamaan, toteaa Lehtomäki. Lokomon koneista siirryttiin luonnollisesti Timberjackeihin ja niillä operoitiin pitkälti koko 1990-luku ja 2000-luvun alkupuoli. - Oli meillä yksi Valmet Combi yhdistelmäkonekin 2000-luvun alussa sekä puutavara-auto, lisää Lehtomäki. Ensimmäiset Ponsset Lehtomäen savotalle ilmestyi vuonna 2004. - Niitä tuli sitten heti viisi

kappaletta kerralla eli Buffalo, Wisent ja Gaselle ajokoneita. Ponssen harvestereihin päädyimme vuonna 2006, ensin meille tuli kaksi Beaveria ja sitten Ergoja, Foxeja ja iso Bearkin meillä oli jonkin aikaa, se tosin oli turhan järeä hakkuisiimme. Tänä päivänä meillä on 11 harvesteria eli kolme Ponsse Ergoa, neljä Foxia, yksi Beaver ja Scorpion sekä Timberjack 1470D ja 1070D -koneet. Olemme ajaneet Scorpionilla jo lähes 1000 tuntia tehden testiajoa tehtaalle ja hienosti on uutuus toiminut. Joulun jälkeen meille tulee toinen Scorpion, uusi King -malli kaksipiirihydrauliikalla ja järeällä H6 -kouralla. Ajokoneita meillä on tänä päivänä 10 kappaletta ja kaikki Ponssen koneita eli Elephanteja, Buffaloita, Wisenttejä ja Elk, listaa Lehtomäki.

58 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Telva valmiina toimittamaan Tier 4 Final -moottoriteknologiaa kotimaisille työkonevalmistajille

elva Oy:n päätoimialueet ovat teollisuustuotteet, turvallisuusvälineet ja raideliikenne.

- Vahvoihin teollisuusalan osaamisalueisiimme kuuluvat laaja-alainen moottorituntemus ja laadukkaat korkeapainelaitteet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme päämiehiemme suomalaisena partnerina hankkineet myös vahvan osaamisen ja aseman turvallisuus- ja raideliikennealoilla. Pitkäaikaisessa ja tiiviissä yhteistyössä sekä asiakkaiden että toimittajien kanssa olemme myös kehittäneet monipuolisen varustevalikoiman, kertoo Telva Oy:n toimitusjohtaja Tapani Hollmén. Telva tarjoaa asiakkailleen korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä merkkituotteita ja ratkaisuja. - Tyytyväinen asiakas on koko henkilökuntamme tärkein tavoite. Sitoudumme suorittamaan tehtävämme hyvässä yhteistyössä asiakkaiden ja toimittajiemme kanssa. Haluamme olla luotettava merkkituotteiden maahantuoja, joka hallitsee myös jälkimarkkinoinnin, kiteyttää Hollmén.

Perheyhtiö jo neljännessä polvessa Walter Berger perusti Oy Telva Ab:n vuonna 1936. Alkuaikoina toiminta keskittyi moottoreiden ja veneiden maahantuontiin, valmistukseen ja

Telva Oy:n toimitusjohtaja Tapani Hollmén (vas.), varaosatoiminnoista vastaava Jan Forsstedt, applikaatioista vastaava Patrik Karlsson ja markkinointijohtaja Jouko Rosenlund esittelvät Helsingin keskusvarastosta OEM-asiakkaalle lähdössä olevaa Mercedes-Benz -dieselmoottoria.

myyntiin. 1950-luvulta lähtien meridieselit ja teollisuusmoottorit ovat olleet tärkeä osa Telvan toimintaa. Vuodesta 1996 Telva on keskittynyt toimittamaan dieselmoottoreita ja niiden tarvikkeita

työkone- ja laitevalmistajille sekä viranomaisille. Nykyään jo neljännen polven perheyhtiö Telva on arvostettu laitetoimittaja. Korkealaatuiseen tuotevalikoimaan kuuluu dieselmoottoreita, korkeapaine-

vesipumppuja, laajasti erilaisia OEM-varusteita ja turvallisuusvälineitä sekä niihin liittyviä tarvikkeita. - Telva luopui veneliiketoiminnastaan syksyllä 2010, jolloin venetoiminnot myytiin Otto Brandt -konsernille. Siitä lähtien olemme keskittyneet täysin teollisuustuotteisiin, turvallisuusvälineisiin sekä raideliikenteeseen mikä on selkeästi asiakkaidemme etu, toteaa Hollmén.

Kattava dieselmoottoriohjelma

Tuleviin Tier 4 Final -päästömääräyksiin Telva tarjoaa suomalaisille konevalmistajille valmiit dieselmoottoriratkaisut. Kuvassa MTU 1000 -mallin 6-sylinterinen Tier 4 Final -moottori esimerkiksi metsäkonekäyttöön.

Dieselmoottoreissa Telvan maahantuontiohjelma tarjoaa erittäin kattavan valikoiman Mercedes-Benz, MTU, Detroit Diesel ja VM Motori -teollisuusmoottoreita sekä näiden moottoreiden varaosat ja osaavan teknisen tuen. Telvan valikoimasta löytyy taloudelliset ja vahvasti vääntävät Mercedes-Benz teollisuusmoottorit tehoalueelta 75 kW - 480 kW. Telva on edustanut Mercedes-Benz moottoreita Suomessa vuodesta 1952. Vahva vääntö matalilla kierroksilla varmistaa moottorin nopean reagoinnin koko kierrosalueella. Edistyksellinen ruiskutustekniikka varmistaa pienen polttoainekulu-

tuksen ja hiljaisen käyntiäänen sekä vallitsevien päästömääräyksien täyttämisen. MercedesBenz -dieselmoottoreihin luottavat Suomessa mm. metsäkone- ja kaivoskonevalmistajat. MTU on maailmanlaajuisesti tunnettu luotettavuudestaan, ennakkoluulottomasta teknologiastaan ja kattavasta palvelustaan toimittaessaan dieselmoottoreita maa-, meri- ja rautatieratkaisuihin sekä sähköaggregaatteihin. Tuotevalikoima on todella laaja ja kehittynyt kattaen moottorit 75 kW aina 9000 kW asti. Koska MTU on myös järjestelmätoimittaja, tuotevalikoimaa täydennetään nykyaikaisilla elektronisilla valvontajärjestelmillä. Ylläpitääkseen mainettaan uusimpien ratkaisuiden kehittäjänä, MTU vie eteenpäin jatkuvasti mm. polttoaineen ruiskutusratkaisuja. MTU moottorit ovat Tognum Groupin tuotteita, jonka omistavat puoliksi Daimler ja Rolls-Royce. MTU moottorit teholuokassa 75-480kW valmistetaan Saksassa Daimlerin Mannheimin moottoritehtailla eli ne ovat Mercedes-Benz -moottoreita jotka ovat muokattu työkonekäyttöä varten. Yli 480kW moottorit ovat MTUn suunnittelemia ja

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Uusissa MTU Tier 4 Final -moottoreissa käytetään pakokaasujen jälkikäsittelyssä sekä ureaa (AdBlue) että pakokaasujen takaisinkierrätystä (EGR). MTU:n SCR-järjestelmä ei tarvitse paineilmaa avustamaan ureansyöttöä vaan syöttö tapahtuu sähköpumpulla. SCR-katalysaattorissa on äänenvaimennin sisällä.

valmistus näille on Friedrichshafenissa etelä Saksassa, sekä Aikenissa Yhdysvalloissa. Yhdysvalloista tulee myös Detroit Diesel moottorit, joita käytetään edelleen vetureissa, paloautoissa ja erilaisissa kaivosteollisuuden koneissa. Telvan varaosapalvelu toimittaa arkuperäiset varaosat Detroit Diesel -moottoreihin. Italialainen VM Motori on teknisesti johtavassa asemassa pienemmissä alle 1 litra / sylinteri teollisuusmoottorikokoluokassa. Suomessa Telva toimittaa VM Motori -dieselmoottoreita mm. kiinteistönhuoltokoneisiin sekä maatalouskoneisiin. VM Motori -moottoreilla varustettuja koneita myös tuodaan paljon Suomeen ja Telva tarjoaa näihin moottoreihin varaosapalvelun.

100-460 kW Tier 4 Final -vaiheessa uudet mallimerkinnät ovat MTU 4R1000, 6R1000, 6R1100, 6R1300, 6R1500. Teholuokassa 560-730kW mallit ovat MTU 10V1600 sekä 12 V1600. - Nyt Tier 4 Final -tasolla metsäkoneissa siirrytään MTU 1000 -mallisarjaan mikä tarjoaa 4-sylinteriset rivimoottorit 100170 kW ja 6-sylinteriset rivimoottorit 180-260 kW. Eli MTU 1000 -moottorit 4R1000 ja 6R1000 korvaavat jatkossa Tier 3 B -tason OM924 ja OM 926 moottorit. Kaikki uudet MTU 1000-1500 sarjan moottorit valmistetaan edelleen Daimlerin Mannheimin tehtaalla Saksassa kuten aiemmat OM-moottoritkin, selventää Telva Oy:n markkinointijohtaja Jouko Rosenlund.

MTU:n Tier 4 Final -moottorit perustuvat Mercedes-Benzin maantieajoneuvoissa jo käytössä oleviin Euro 6 -moottoreihin, joista on saatu erittäin hyvää käyttäjäpalautetta luotettavuuden, tehokkuuden ja polttoainetaloudellisuuden suhteen. - Toki teollisuusmoottorit on räätälöity käyttötarpeen mukaan ja työkonevalmistajat optimoivat niiden ominaisuuksia juuri käyttötarpeisiinsa mm. hydrauliikan säätöjen kautta, opastaa Rosenlund. Uusissa Tier 4 Final -päästötason MTU -moottoreissa käytetään pakokaasujen jälkikäsittelyssä sekä ureaa (AdBlue) että pakokaasujen takaisinkierrätystä (EGR). Tieliikennekäyttöön tarkoitetuissa Mercedes-Benzin Euro 6 -moottoreissa lisäksi olevaa partikkelisuodatinta ei MTU

Uudet MTU Tier 4 Final -päästötason moottorit Tuleviin Tier 4 Final -päästömääräyksiin Telva tarjoaa suomalaisille konevalmistajille valmiit dieselmoottoriratkaisut. - Tier 4 Final -moottoreihin siirrytään vuoden 2014 alusta. Toki etuostoina hankittuja Tier 3 B -moottoreita tullaan vielä asentamaan työkoneisiin mutta moottorit pitää olla valmistettu ennen 31.12.2013, kertoo Telva Oy:n applikaatioista vastaava Patrik Karlsson. Esimerkiksi metsäkoneissa ja kaivoskoneissa menestyksekkäästi käytetyt Mercedes-Benz -moottorit ovat päivittyneet 90luvulta päästömääräysten tiukentuessa aina uuteen päästöluokkaan moottoriperheen pysyessä samana. Tier 4 Final moottorit ovat uutta perhettä joka on valmiudessa kohtaamaan mahdollisten seuraavien päästönormien vaatimuksia. Työkonemoottoreissa

Telva on tehnyt hyvää yhteistyötä Ponssen kanssa jo pitkään - Ponsse on käyttänyt metsäkoneissaan Mercedes-Benz -moottoreita vuodesta 2000 lähtien. Kuvassa uusi PONSSE Scorpion -harvesteri.

Tier 4 Final -moottoreissa tarvita, sillä päästönormit eroavat hieman toisistaan. - MTU:n Tier 4 Final -moottoreiden pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmä on itse asiassa jopa yksinkertaisempi kuin Tier 3 B -tason OM-moottoreissa sillä nyt SCR-järjestelmässä ei tarvita paineilmaa avustamaan ureansyöttöä vaan syöttö tapahtuu sähköpumpulla. MTU:n SCRjärjestelmä edustaa ns. one box designia eli äänenvaimennin on asennettu SCR-katalysaattorin sisään, kertoo Karlsson. Uusien MTU Tier 4 Final päästötason moottoreiden polttoainetalous tulee olemaan erittäin hyvällä tasolla. - Verrattuna Tier 3 A -tason moottoreihin kulutuksen odotetaan laskevan noin 5 %, ilmoittaa Karlsson. Yleisesti kaikissa Tier 4 Final -moottoreissa käytetyn polttoaineen puhtaus on entistäkin tärkeämpää. - MTU:n Tier 4 Final -moottoreissa käytetään Common Rail -polttoaineen syöttöjärjestelmää ja jopa 2500 bar syöttöpainetta mikä asettaa korkeat vaatimukset polttoaineen puhtaudelle. Li-

KONEURAK OINTI 59 ONEURAKOINTI säksi EGR-järjestelmä ja koko moottori vaatii alhaisen polttoaineen rikkipitoisuuden, sanoo Karlsson. MTU Tier 4 Final -moottoreissa käytetään nykyaikaista mutta luotettavaa tekniikkaa. - Moottoreissa on sähköinen ohjaus, yläpuoliset nokka-akselit, kaksi imu- ja kaksi pakoventtiiliä per sylinteri ja moottorin koosta riippuen joko yksi turbo tai tuplaturbot. Optiona moottoreihin on saatavilla mm. moottorijarrujärjestelmä joka tarjoaa jopa 60-90% moottorin tehosta jarrutusvoimaa, Karlsson toteaa. Tulevien MTU Tier 4 Final moottoreiden luotettavuudesta kertoo se että niiden elinkaariarvio jopa on pidempi kuin aiemman päästötason Tier 3 -moottoreilla. - Tier 4 Final -moottoreiden tekniikassa ei ole mitään sellaista uutta mikä saattaisi olla ongelmallista haastavissa käyttöolosuhteissa. Luotamme täysin uuteen MTU -moottoriteknologiaan mikä on kehitetty ja valmistettu pitkällä kokemuksella Mercedes-Benz -moottoreista, toteaa Karlsson.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Eco Login tehtaalla T hyvä vauhti päällä

oistakymmentä metsäkoneurakoitsijaa Länsi-, Itäja Pohjois-Suomesta vieraili marraskuun puolivälissä Eco Login metsäkonetehtaalla Ruotsin Söderhamnissa.

Eco Login tehdasmatkalla suomalaiset metsäkonealan ammattilaiset kävivät tutustumassa Eco Log 580D harvesterin ja Eco Log 574C kuormatraktorin työskentelyyn Gävlen lähellä. Eco Log harvestereissa tehdasasennettu hakkuupää on aina Log Max, mutta toki koneen saa ilman hakkuupäätäkin, jolloin asiakas voi asennuttaa minkä tahansa muun merkkisen kouran niin halutessaan.

- Teimme onnistuneen reissun ja pääsimme tutustumaan Eco Login tehtaan tuotantoon mikä on hyvässä vauhdissa. Tänä vuonna uusia koneita valmistuu yli 100 kappaletta, mikä on erittäin hyvä määrä ottaen huomioon sen että Ruotsin ja osaksi Keski-Euroopan markkinat mitkä ovat vahvoja Eco Login markkina-alueita - ovat olleet melko alhaisella tasolla. Tämä osoittaa sen että Eco Log on onnistunut kasvamaan merkittävästi uusilla markkina-alueilla, analysoi Eco Login Jarkko Schroderus. Vuodesta 2014 odotetaan hyvää maailmanlaajuisilla metsäkonemarkkinoilla. Ruotsin ja Saksan alueen markkinatkin ovat alkaneet piristyä. - Eco Login tilauskanta on tällä hetkellä oikein hyvällä tasolla ja tehdas valmistaa ensi vuonna enemmän koneita kuin tänä vuonna. Ja myös Suomeen tulee koneita hyvä määrä, uskoo Schroderus.

Eco Log yhä suositumpi kuormatraktoreissa

Toistakymmentä metsäkoneurakoitsijaa Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomesta vieraili marraskuun puolivälissä Eco Login metsäkonetehtaalla Ruotsin Söderhamnissa. Tänä vuonna uusia Eco Log -metsäkoneita valmistuu tehtaalta yli 100 kappaletta.

Eco Login tuotannosta ylivoimaisesti suurin osa on ollut aikaisemmin harvestereita mutta viime aikoina suhde on muuttunut hieman. - Tänä vuonna tuotantomäärästä jo merkittävämpi osa on kuormatraktoreita mutta toki harvestereita tehdään edelleen enemmän. Tehtaalla on nyt oma tuotantolinja kuormatraktoreille mikä mahdollistaa valmistusmäärän kasvattamisen myös jatkossa. Harvesterimarkkinoilla Eco Log on entistäkin vahvemmassa asemassa ja nyt erittäin hyvän ja kattavan malliston ansiosta asema vahvistuu koko ajan oleellisesti myös kuormatraktoreissa, ilmoittaa Eco Log Sweden Ab.

KONEURAK OINTI 61 ONEURAKOINTI Ensi vuodesta odotetaan hyvää Suomessa Suomessa Eco Log metsäkoneiden asema on vahvistunut vuosi vuodelta. Töitä on tehty pitkään ja sinnikkäästi. Mallisto on erinomainen suomalaisten asiakkaiden tarpeisiin ja asiakaspalvelu sekä huoltoja varaosapalvelut pelaavat hyvin. - Vuonna 2012 uusia Eco Log koneita myytiin Suomeen jo oikein hyvä määrä, mutta painopiste on selkeästi ollut vähän ajetuissa vaihdokeissa. Uskomme että Eco Log konekanta jatkaa kiihtyvää kasvuaan Suomessa riippumatta kokonaismarkkinan kehityksestä. Mikko Laurilan siirryttyä emoyhtiön palvelukseen Itä- ja Pohjois-Suomen myyntiä hoitaa Asko Partanen, Pohjanmaata ja Pohjois-Pohjanmaata Juha Pukkala ja EteläSuomen alueella myynnistä vastaa Jarkko Schroderus. Petter Sirkka ja Ove Ljungqvist ovat sopimushuoltaja-verkoston tukena tarjoten neuvontaa ja tarvittaessa osallistuvat apuna kentällä tapahtuviin huoltotöihin. - Eco Log -koneiden tärkein myyntivaltti on toimintavarmuus ja todella korkea käyttöaste; eräskin asiakkaamme Suomessa on päässyt harvesterilla 95,7 % käyttöasteeseen. Toki tehokkaat koneet ovat myös erittäin mukavia käyttää, kiteyttää Schroderus.

Eco Log -palvelukeskus Hirvaskankaalle Eco Log keskittää loppuvuoden 2013 aikana Suomen varaosatoiminnot uuteen keskusvarastoon Keski-Suomeen Hirvaskankaalle, minne tulee myös vaihtokoneiden keskuspaikka. - Tämä tehostaa oleellisesti varaosa- ja huoltopalveluitamme koko maassa. Tulemme lisäksi jatkossa vahvistamaan toimintaamme erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomen alueilla, jonne haemme hyviä kumppaneita huoltopalveluihin, sanoo Schroderus.

Suomen Eco Log konekanta kasvaa

Tuttu näky Suomen satamissa tänä vuonna; tuoreita Eco Log vaihtokoneita on saapunut Suomeen kiihtyvällä tahdilla.

Nämä kolme Eco Log -metsäkonetta saapuivat Vaasan satamaan marraskuun puolivälissä ja jatkoivat hakkuille Pohjanmaan alueelle.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

62 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

Komatsu Forestin Virtain Kotalan työnäytöksessä esiintyivät yleiskoneet Katso video uudesta kuvakulmasta osoitteessa www.komatsuforest.fi

Komatsu 901 TX yleiskone harvensi kohtalaisen pienipuustoista nuorta männikköä, mikä oli ennakkoraivattu joten yleisöllä oli esteetön näkyvyys työskentelevään koneeseen.

Komatsu Forestin Virtain Kotalan työnäytökseen saapui kolmisensataa metsäkonealan ammattilaisia. Kuvassa tutkitaan porukalla Komatsu 901 TX harvesteria varustettuna uudella C 93 -hakkuulaitteella.

irtain Kotalassa 8.11. järjestetyn työnäytöksen myötä Komatsu Forest Oy palasi vielä kerran mieliaiheeseensa: yleiskoneeseen. - Syytä onkin, koska edelleen monet yhdistävät hakkuukoneista puhuttaessa yleiskonetermin samaksi kuin “keskikokoinen”. Tästä ei ole kysymys. Yleiskone voi olla suuri tai pieni ja jotain siltä väliltä, kunhan sillä voi tehdä tehokkaasti kaikkea metsänhakkuuta mitä tarjolla on: avohakkuuta, ylispuiden poistoa ja harvennusta laidasta laitaan, suoriutua kaikista hakkuutavoista yhtä hyvin kuin varta vasten siihen tehtävään kehitetty erikoiskone, kertoo Komatsu Forest Oy:n viestintäpäällikkö Antero Siuro.

Se oikea yleiskone Kotalassa yleiskone harvensi kohtalaisen pienipuustoista kohdetta eli nuorta männikköä mikä oli ennakkoraivattu joten yleisöllä oli esteetön näkymä työskentelevään koneeseen. Ko-

nekin oli tuoteohjelman pienemmästä päästä, koska omistaja ei 901 TX:ää isompaa omilla savotoillaan tarvitse. Useasti koneen kotipaikka ratkaisee, minkä kokoista konetta ja hakkuulaitetta maksimissaan tarvitaan; etelän järeissä metsissä on taloudellista tehdä päätehakkuu ja harventaminen isommalla yleiskoneella. MetsäGroupin puunkorjuusta vastaava Mikko Välikoski otti tilaisuudessa omassa puheenvuorossaan kantaa harventamiseen suosittelemalla sinne isompia koneita lähinnä stabiiliuden vuoksi. Niinhän se on: koneen epävakaus on harvennuskohteella tuottavuutta nakertava ongelma, koska siellä on puita poimittava ääriulottumalla toisin kuin avohakkuulla, missä puut voi ottaa lähempää; esimerkiksi Komatsu 931.1 on yllättävän yleinen ja pidetty harvennuskone eteläisessä Suomessa, vieläpä tehokas ja metsälle ystävällinen, jos kysyy yrittäjän tai kuljettajan mielipidettä. - Jos yleiskoneen määritelmänä pidetään sitä, että koneen on oltava yhtä käyttökelpoinen kaikilla hakkuutavoilla, vain Komatsulla on esitellä täydellinen yleiskone-ohjelma, Siuro toteaa.

Uusi kuvakulma

- Jos yleiskoneen määritelmänä pidetään sitä, että koneen on oltava yhtä käyttökelpoinen kaikilla hakkuutavoilla, vain Komatsulla on esitellä täydellinen yleiskone-ohjelma, Komatsu Forest Oy:n Antero Siuro sanoo.

- Maan tasalta otetuissa valokuvissa erimerkkiset koneet muistuttavat jonkin verran toisiaan, mikä auttaa unohtamaan konventionaalisten koneiden puutteet, ennen kaikkea huonon näkyvyyden ohjaamosta työpisteeseen. Virtain savotta Ohramäentien varrella tarjosi erinomaisen mahdollisuuden uuteen koneellisen harventamisen katselukulmaan. Se oli ihanteellinen paikka dokumentoida Komatsu-hakkuukoneen työskentelyä maan tasalta, ohjaamosta

ja ilmasta. Tuloksena saatiin mm. havainnollinen video siitä, miksi Komatsu-hakkuukoneen työnjälki ja -määrä ovat omaa luokkaansa. Käy katsomassa video uudesta mielenkiintoisesta kuvakulmasta osoitteessa www.komatsuforest.fi, opastaa Siuro.

Comfort Ride -ohjaamon tärinän ja heilahdusten vaimennusjärjestelmää pääsi kokeilemaan maastoradalla Komatsu 855 ajokoneessa.

Harventaminen, pehmeällä kulkeminen ja ohjaamon ergonomia - Kotalan savotta päätti sopivasti työnäytökset tältä erää. Teemoiksi valitut harventaminen, pehmeällä kulkeminen ja ohjaamon ergonomia ovat ajankohtaisia niin kauan kuin koneilla puuta korjataan, kiteyttää Siuro. Komatsu Forest on tehnyt pehmeällä kulkemiseen panostuksia moneen otteeseen, hyvänä esimerkkinä näytöksessä esiintynyt Komatsu 840 TXajokone, jonka rakennetta kevennettiin radikaalisti ja uuden konstruktion myötä yli metristen telojen käyttö tuli mahdolliseksi.

Comfort Ride Comfort Ride -ohjaamon tärinän ja heilahdusten vaimennusjärjestelmää esiteltiin Kotalassa maastoradalla Komatsu 855 ajokoneessa. - Poikkeuksetta tätä ergonomista ratkaisua pitivät hyvänä ja hyödyllisenä Virtain näyttelyssä konetta koeajaneet; terveyden menettämistä ei enää koeta työn sankaruutena tai väistämättömänä kohtalona. Tärinä ja heilunta ovat olleet ne viimeiset ergonomiset ratkaisemattomat haasteet metsäkonetyössä. Koneyrittäjät ovat työnantajan roolissaan toivottaneet uuden ratkaisun tervetulleeksi, toteaa Siuro.

Metsätyö Oy:n Veli-Matti Varis (vas.) kertoi oikeista telavalinnoista koneen ja käyttötehtävän mukaan.

Katso lisää kuvia työnäytöksestä ammattilehti.fi

Komatsu 840 TX -ajokoneen rakennetta on kevennetty radikaalisti ja uuden konstruktion myötä yli metristen telojen käyttö tuli mahdolliseksi pehmeillä mailla työskenneltäessä.

- Komatsun uudet edistykselliset tekniset ratkaisut tehostavat puunkorjuuta entisestään, toteaa Komatsu Forest Oy:n toimitusjohtaja Timo Korhonen.

MetsäGroupin puunkorjuusta vastaava Mikko Välikoski otti tilaisuudessa omassa puheenvuorossaan kantaa harventamiseen suosittelemalla harvennuksille isompia koneita lähinnä stabiiliuden vuoksi.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 63 ONEURAKOINTI

Hakkuulaite on harvesterissa tärkeä osa

arvesterin käyttökelpoisuus ja tehokkuus edellyttävät optimikokoisen ja ominaisuuksiltaan toimivimman hakkuulaitteen valitsemista nosturin kärkeen. Komatsu Forest on tehnyt mittavia satsauksia viime vuosien aikana hakkuulaitteisiin. Sitä edellyttää jo Komatsu-harvestereiden maailmanlaajuiset markkinat ja etenkin Pohjoismaissa vaatimukset hakkuukoneiden laajasta käyttöalueesta; koneen on oltava tehokas sekä päätehakkuussa että harvennuksessa, hakkuulaitteella tehokkaasti käsiteltävien runkojen järeysalue on laajentunut energiarangasta tukkirunkoihin. Komatsu-hakkuulaitteita valmistuu kahdesta tehtaasta, Uumajasta sekä Komatsun omistamasta Log Maxin tehtaasta Söderhamnista. Tuoteohjelmat ovat laajoja, ne kattavat globaalisti kaikki katkotun tavaran segmentit. Hakkuulaitteiden tuoteohjelma elää ja kehittyy jatkuvasti, nopeimmin ne kokoluokat, jotka ovat käytössä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. C93- ja S92-laitteiden toimittaminen asiakkaille on alkanut vuoden 2013 alkupuoliskolla. Nämä kevyet joka paikan hakkuulaiteet edustavat kahta erilaista perusratkaisua. Uusien hakkuulaitemallien tyyppimerkinnästä asiakas tietää mitä perusrakennetta kukin laite edustaa. Kirjain paljastaa, mihin rungon pysyminen laitteessa perustuu (S=squeeze, puristaminen ja C=carry, kantaminen), ensimmäisistä numeroista selviää laitteen paino ja viimeisistä syöttöpyörien lukumäärä (esim. C144 on 1400-kiloinen, nelipyöräinen puuta syötön aikana alta kannatteleva Komatsun uusin hakkuulaite).

Uusi Komatsu C93 Komatsu C93 tarjoaa lisää tehoa mutta säilyttää laitteen painon niin alhaisena, että myös kevyet harvennusten yleiskoneet voivat työskennellä 11 metrin ulottumalla. C93 on erinomainen yhdistelmä Komatsu 901 TX.1:n kanssa harvennuksilla ja päätehakkuilla. Katkaisutoiminto on uusi konstruktio Constant Cut, minkä ansiosta ketjun nopeus on 40 m/s - koko katkaisun ajan. Mutkaisten puiden käsittely on nopeutunut. Huoltojen ja tarkastusten tekeminen on helpottunut.

C93 -hakkuulaitteen runko ja tiltti Rungon rakenne perustuu koeteltuun 365-laitteen konstruktioon, jonka etuina ovat ke-

Komatsu Forest on tehnyt mittavia satsauksia viime vuosien aikana hakkuulaitteisiin. Kuvassa oik. uusi Komatsu C93 -hakkuulaite ja vas. uusi Komatsu C93.

veys ja kestävyys. Nykyiseen 350.1-hakkuulaitteeseen verrattuna mutkaisten runkojen käsittelyä on pyritty helpottamaan siirtämällä pohjan vetorullaa ylöspäin, lähemmäksi isojen vetopyörien linjan kanssa. Edelleen vertailtaessa 350:n rakenteeseen: tilttirungon kallistuskulmaa on laajennettu, mikä parantaa huomattavasti otteen säilymistä rungossa ja helpottaa rinteessä työskentelyä.

Constant Cut Sahan moottoriin integroitu venttiili tekee mahdolliseksi tarkan virtauksen säätymisen. Näin sahan ketjunnopeus pysyy 40 m/ s koko sahaussyklin ajan, ja katkaisuajat lyhenevät huomattavasti. Tasainen optimaalinen nopeus pienentää ketjun rikkoutumisen riskejä ja samalla myös ketjuluotien mahdollisuutta sekä vähentää huollon tarvetta. Suositeltava laipan pituus on 75 cm.

Karsintaterät C93:ssa on neljä karsintaterää, joista yläterä on kiinteä, etummaiset sekä alaterä ovat hydrauliohjattuja. Yläterä ovat teräsvalua. Etuterät ovat rakenteeltaan järeitä, mitoitettu vaikeasti karsiutuvia, järeäoksaisia puita silmällä pitäen.

Syöttö Hakkuulaitteessa on kolme syöttöpyörää, jotka yhdessä muodostavat tehokkaan tavan vetää käsiteltävä puu laitteen läpi aiheuttamatta puutavaran pintaan vaurioita. Uusi syöttöpyörien sijoittelu antaa lisää tehoja myös puiden joukkokäsittelyyn. Maharullan uusi sijoituspaikka lähemmäksi syöttöpyörien linjaa (135 mm)

helpottaa mutkaisten puiden käsittelyä. C93-hakkuulaitteeseen voidaan valita kahden eri tyyppistä syöttöpyörää ja myös kaksi erilaista maharullaa.

Karsintaterät, maks.lkm: 4 Karsintaläpimitta, kärki vs kärki: 400 mm Sahalaippa: 75 cm Sahamoottori: 19 cm3/kierros

Pituuden mittaus

Suurin teor. kaatoläpimitta: 600 mm Tarvittava maks. hydraulivirtaus: 250 l/min Tarvittava maks. hydraulipaine: 25 Mpa Pyörien maks. avauma: 550 mm Avauma, yläterät, maks.: 600 mm Leveys maks.: 1 420 mm Korkeus yläterään: 1 347 mm Korkeus mukaan lukien rotaattori: 1 543 mm

Komatsu C93:ssa on patentoitu pituudenmittausyksikkö, joka on ollut menestyksekkäästi käytössä 365-hakkuulaitteessa vuodesta 2009. Sen mittaustarkkuus on erittäin korkealaatuinen. Rakenne on tukeva, siinä on vahva laakerointi ja kosketukseton magneettinen anturitekniikka.

Hydrauliventtiili C93:n hydrauliikka on optimoitu juuri tätä laitetta varten. Tarkasti säädettävällä uuden tyyppisellä vastapaineventtiilillä, jolla suurta virtausta tarvitsevilta liikkeiltä (sahaus, syöttö) vastapaine voidaan minimoida, jolloin energiaa säästyy, ja tarkkuutta vaativilla liikkeillä (tiltti, terät auki-kiinni, ryömintä mitalle) vastapaineen avulla saadaan liikkeistä pehmeitä, mikä lisää laitteiden elinikää ja jouduttaa työskentelyä.

Komatsu C93:n huolto Voitelupisteet C93:ssa on keskitetty samalla tavalla kuin 365.1 -hakkuulaitteessa. Tämä säästää aikaa ja vaivaa päivittäisessä huollossa. Hydraulikomponentteihin pääsee helposti käsiksi. Se nopeuttaa ja helpottaa laitteen teknistä ylläpitoa.

Faktaa: C93 Paino: alkaen 970 kg Syöttönopeus: 0-5 m/s Syöttövoima, brutto: 20,1 kN Syöttöpyörät, tyyppi: teräspyörät

Uusi luotettava Komatsu S92 yleishakkuulaite syöttää kahdella pyörällä Komatsu S92 on erittäin tuottava ja varmatoiminen yleishakkuulaite, joka soveltuu useimpiin tehtäviin harvennuksista päätehakkuisiin kaikkein vaativimmissakin leimikoissa. Sen erinomainen suorituskyky perustuu pitävään otteeseen käsiteltävästä puusta ja tehokkaaseen syöttöön. Komatsu S92 perustuu laadukkaaksi todettuun, kulutusta kestävään ja vankkaan rakenteeseen, joka tekee hakkuulaitteesta luotettavan työvälineen. Hakkuulaitteessa on kaksi hydraulitoimista syöttöpyörää, jotka on asennettu suoraan voimakkaisiin radiaalimäntämoot-

toreihin. Kaksipyöräinen syöttö päästää rungot kääntymään hakkuulaitteessa myös silloin, kun ne ovat rakenteeltaan haaraisia tai hyvin käyriä. Hakkuulaitteessa on neljä liikkuvaa karsintaterää, joista kolme toimii hydraulisesti. Neljännen, kiinteän terän tehtävänä on esikarsia puista matalalla kasvavat oksat. Karsintaterän ohjaus pitää kitkan rungon ja hakkuulaitteen välissä mahdollisimman pienenä. Siten myös teräpaineen säätäminen tapahtuu koko syöttöprosessin ajan mahdollisimman pienellä hyvän karsintatuloksen takaavalla hakkuulaitekitkalla. Runko kulkee kevyesti hakkuulaitteen läpi ja puristuu hallitusti runkoa vasten. Tämä vähentää kitkaa ja tuottaa karsintaan enemmän voimaa, jolloin myös energiaa kuluu vähemmän. Hydraulitoiminen, paineohjattua syöttövoimaa käyttävä ketjusaha tuottaa sahalle täyden virtauksen ja sahaus tapahtuu nopeasti. Sahayksikköön voidaan asentaa manuaalinen tai automaattinen ketjunkiristys. Komatsu S92 on varmatoiminen hakkuulaite, jonka harkitusti sijoitetut suojukset ja kapselointi suojaavat laitteiston komponentteja ja letkuja rikkoutumiselta. Myös hakkuulaitteen kunnossapito on helppoa hyvin käsiteltävissä olevien huoltopisteiden ja fiksujen letkunvetoratkaisujen ansiosta. Hakkuulaite on erittäin monipuolinen ja tarjoaa paljon erilaisia vaihtoehtoja sahayksiköstä ja mittauksesta syöttöpyöriin asti.

Faktaa: S92 Paino: alkaen 970 kg Syöttönopeus: 0-5 m/s Syöttövoima, brutto: 20,1 kN Syöttöpyörät, tyyppi: teräspyörät Karsintaterät, maks.lkm: 4 Karsintaläpimitta, kärki vs kärki: 400 mm Sahalaippa: 75 cm Sahamoottori: 19 cm3/kierros Suurin teor. kaatoläpimitta: 600 mm Tarvittava maks. hydraulivirtaus: 250 l/min Tarvittava maks. hydraulipaine: 25 Mpa Pyörien maks. avauma: 519 mm Avauma, yläterät, maks.: 536 mm Leveys maks.: 1 371 mm Pyörien läpimitta: 426 mm Korkeus mukaan lukien rotaattori: 1 483 mm

Lue konealan uudet uutiset tuoreena joka päivä ammattilehti.fi

64 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Perinteinen TimberFin -huutokauppatahtuma keräsi 4.10.2013 John Deeren Tampereen toimipisteeseen satoja metsäkonealan ammattilaisia ympäri maata.

TimberFin -huutokaupassa myytiin hyviä koneita edullisesti J ohn Deere Forestry Oy järjesti 4. lokakuuta perinteisen TimberFin - käytettyjen koneiden huutokaupan ja varastontyhjennyspäivän

Tampereen toimipisteessä.

saivat varmasti rahalleen vastinetta. Kysyntää koneille olisi ollut huutokaupassa enemmänkin ja erityisesti hyväkuntoisia sopivassa hinnassa olevia ajokoneita olisi mennyt varmasti toiset kymmenen jos niitä olisi pihassa ollut, kertoo huutokaupan meklarina toiminut John Deere Forestry Oy:n Länsi-Suomen piiripäällikkö Antti Harala.

TimberFin -tapahtumaan lähti jälleen konemiehet ympäri maata osallistumaan huutokauppaan ja tekemään edullisia ostoksia.

John Deere metsäkoneita myyty hyvin viime aikoina Suomessa - kysyntä kasvanut myös maailmanlaajuisesti

Ensimmäisen, toisen ja.... John Deere Forestry Oy:n Länsi-Suomen piiripäällikkö Antti Harala toimi onnistuneen huutokaupan meklarina.

TimberFin -tapahtumassa oli myynnissä myös kampanjatarjouksessa olleita käytettyjä metsäkoneita tarjoushinnoin sekä uusia varusteita ja tarvikkeita normaalia edullisemmin. John Deere Shopista löytyi laadukkaat asusteet ja lahjat kaiken

ikäisille. - Huutokauppa oli jälleen erittäin suosittu tapahtuma ja innokkaita huutajia lähti mukaan kaupankäyntiin suuri joukko. Töihin käypiä metsäkoneita myytiin huutokaupassa yhteensä kymmenen kappaletta ja ostajat

John Deere -metsäkoneiden myynti on käynyt Suomessa viime aikoina hyvää tahtia. - John Deere metsäkonemallisto on iskussa ja huoltopalvelut pelaavat. Asiakkaillamme on hyvin töitä ja tukki kulkee joten uskoa tulevaisuuteen löytyy ja investointeja tehdään. Omalla alueellani eli Länsi-Suomessa uusia John Deere -metsäkoneita toimitettiin lokakuun aikana ennätysmäärä asiakkaille ja kauppaa tehdään edelleen hyvällä tasolla, kommentoi Harala. Tavaralajimenetelmän John Deere -metsäkoneiden kysyntä on vilkastunut viime aikoina myös maailmanlaajuisesti ja Joensuun tehtaan valmistusmäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 65 ONEURAKOINTI

Deeren nettovoitto neljännellä vuosineljänneksellä ennätykselliset 807 miljoonaa dollaria

me vuonna. - Tekemällä vahvan tuloksen vuoden viimeisellä neljänneksellä John Deere on suoriutunut vuodesta jälleen vaikuttavasti. Kausikohtaiset tulot olivat suuremmat kuin yhdelläkään aikaisemmalla viimeisellä neljänneksellä tai koko vuotena, sanoi hallituksen puheenjohtaja ja pääjohtaja Samuel R. Allen.

Eino-myrsky lisäsi hieman marraskuun puukauppaa

etsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat marraskuussa yksityismetsistä 3,4 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli noin kolmanneksen enemmän kuin viime vuoden marraskuussa. Marraskuisen Eino-myrskyn vaikutus näkyi etenkin EteläSavon ostomäärissä, mutta myrsky vaikutti puukauppaan myös Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan, Lounais-Suomen ja Rannikon alueyksiköiden alueilla. Metsäteollisuus osti yksityismetsistä tammi-marraskuussa 30,8 miljoonaa kuutiota puuta. Tammi-marraskuun ostomäärä oli noin 16 prosenttia suurempi kuin vuoden 2012 vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 13,8 ja kuitupuun 15,8 miljoonaa kuutiota.

Puun kantohinnoissa ei suuria muutoksia marraskuussa Puun kantohinnat pysyivät marraskuussa lähes lokakuun lukemissa. Kuusi- ja koivutukin hinnat pysyivät ennallaan, mäntytukin ja kuusikuidun hinta nousi yhden prosentin ja mäntyja koivukuidun hinnat laskivat yhden prosentin. Marraskuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 55-56 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 41 ja 59 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli vastaavasti 37 ja 43 euron välillä. Kuitupuiden keskihinta oli 16-17 euroa kuutiolta ja se vaihteli 11 ja 19 euron välillä. Kantohintoihin vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto ja korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Myrskyn kaatamien puiden korjuukustannukset korkeampia Myrskytuhot vaikuttavat puunkorjuun kustannuksiin ja myös metsänomistajille maksettaviin kantohintoihin. Tuhoalueiden puunkorjuu on tavallista hitaampaa ja vaarallisempaa, mikä nostaa korjuukustannuksia. Lisäksi myrskyssä kaatuneiden tai katkenneiden puiden laatu on tavallista heikompaa, erityisesti tukkipuun. Myös kuljetusmatkat pitenevät, kun normaalista korjuusuunnitelmasta joudutaan poikkeamaan jotta myrskytuhopuut saadaan korjattua pois metsistä mahdollisimman nopeasti.

eere-konsernin neljännen, 31.10. päättyneen vuosineljänneksen nettovoitto oli 806,8 miljoonaa dollaria eli 2,11 dollaria osaketta kohti.

Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 687,6 miljoonaa dol-

laria ja 1,75 dollaria osakkeelta. Tilivuonna 2013 Deere & Companyn nettovoitto oli 3,537 miljardia dollaria ja 9,09 dollaria osakkeelta, kun vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 3,065 miljardia dollaria ja 7,63 dollaria osakkeelta. Maailmanlaajuinen liikevaihto laski neljännellä vuosineljän-

neksellä 3 prosenttia 9,451 miljardiin dollariin ja kasvoi vuositasolla 5 prosenttia 37,795 miljardiin dollariin. Konemyynnin osuus oli 8,624 miljardia dollaria vuosineljänneksellä ja 34, 998 miljardia dollaria vuositasolla verrattuna 9,047 miljardiin dollariin ja 33,501 miljardiin dollariin vastaavina kausina vii-

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Brasilian ensimmäinen Logset -harvesteripää vakuutti testeissä ja messuilla

Logsetin ja Brasilian jälleenmyyjän Minusan edustajat esittelivät FLORESTAL & BIOMASSA 2013 -messuilla Volvo EC140LC kaivukoneeseen asennettua LOGSET TH45 -harvesteripäätä.

nsimmäinen Logset -harvesteripää LOGSET TH45 on toimitettu Logsetin jälleenmyyjälle Minusalle Brasiliaan.

Kun harvesteripää oli asennettu Minusa ja Logset osallistuivat FLORESTAL & BIOMASSA 2013 -messuihin. Messut järjestettiin Brasiliassa, Parque Conta Dinheirossa, 18.-20. 9.2013, ja keräsivät noin 3500 kävijää ja 54 näytteilleasettajaa. Rubens Kracik Rosa (toimitusjohtaja, Minusa), Baptiste Landy (aluehuoltovastaava, Logset), Antti Partanen (huoltoasentaja, Logset) ja Giuseppe Rosa (aluepäällikkö ja markkinointikoordinaattori, Minusa)

saivat tehtäväkseen vastata median ja kiinnostuneiden yrittäjien moniin kysymyksiin. Mie-

lenkiinto harvesteripäätä kohtaan oli valtava ja sekä TV että lehdistö olivat paikalla seuraamassa tapahtumaa. Baptiste Landy ja Antti Partanen Logsetilta opastivat harvesteripään asentamisessa ja testauksessa. Testejä suoritettiin parin päivän aikana brasilialaisella metsäistutuksen alueella ja tulokset olivat erittäin positiivisia. Testit todisti tuottavuuden olevan erittäin korkea vakuuttavan suurella syöttönopeudella. Volvo EC140BLC ja TH45 tekivät harvesteripään kompaktin koon ansiosta tehokkaasti työtä pienellä kulutuksella ja ketterällä mutkaisen puun syötöllä. Logsetin harvesteripäät sopivat erinomaisesti brasilialaisille metsänistutuksille ja sekä Minusa että Logset suhtautuvat erittäin myönteisesti Brasilian markkinanäkymiin.

MHD-Forsttechnik - Logsetin jälleenmyyjä Saksassa

HD-Forsttechnik omaa yli 30 vuoden kokemuksen kehittyneistä metsäkonelaitteista ja järjestelmistä. Yritys tarjoaa laajan ja kattavan malliston niin pienille kuin suurillekin metsätöille ja on erikoistunut haasteellisten metsätyötehtävien toteutuksiin. Huoltotoimintojen laajuus kattaa erityisesti räätälöityjen koneiden tekniset toteutukset; kuljetuskalustosta aina vaativimpiinkin erityisratkaisuihin saakka; erikoistuen Valtran traktoreihin. MHD toimii myös jälleenmyyjänä mm. LKT juontokoneille ja korkealaatuisille suomalaisille Logset metsäkoneille. MHD Forsttechnik edustaa näitä laitteita koko Saksan alueella. MHD:n toiminnan oleellisin osa on keskittyä asiakaskeskeiseen yhteistyöhön alkaen taloudellisen toiminnan edellytysten selvittämisestä aina uuden ko-

Mesera-Logset jahti Siikaisissa

Samminmajan Metsästysseuran Mika Valli kaatoi komeasti kaksi hirveä.

esera Cranes Finland Oy järjesti Logset Oy:n innokkaille erämiehille jo kolmantena syksynä peräkkäin peura- ja hirvijahdin Siikaisissa 1.-2.11.2013. Perjantaina Sammin komeilla jahtimailla toteutettiin peuran-

Testit todisti LOGSET TH45 -kouran tuottavuuden olevan erittäin korkea vakuuttavan suurella syöttönopeudella.

KONEURAK OINTI 67 ONEURAKOINTI

Logsetin Tapio Nikkanen ja mäyräkoira Niilo eli Nisse miettivät missä peurat mahtavat kulkea...

Meseran Pasi Poranen (vas.) ja Logsetin Jukka Kivipelto valmiina kuin partiolaiset - metsälle ja metsäkonemarkkinoille!

metsästystä ajavalla koiralla ja lauantaina oli vuorossa hirvijahti, jossa kovan työn tuloksena saaliiksi saatiin aikainen ja vasa. Jahtireissu oli erittäin onnistunut kaikin puolin; saalista sekä raitista ilmaa kertyi luonnossa reippaillessa ja illalla käytiin hyviä keskusteluja metsäkonemaailman näkymistä sekä siitä mitä on tähän mennessä saatu aikaan.

Meseran Kalevi Sjöholm (oik.), Kari Mäkinen ja Tuomo Ylikoski reippaina ajomiehinä. Jahtiin osallistui lisäksi Kauppila Partnersin Ville Kotka ja Metsäalan Ammattilehden Janne Jokela.

Ensimmäinen Logset -harvesteripää toimitettu Japaniin kaivinkoneeseen

Logset -metsäkoneita myyjän ja huoltavan MHD-Forsttechnikin pääkonttori sijaitsee Sauerlandissa Kirchhundemissa.

Huoltoautot ovat komeasti Logsetin väreissä.

neen myyntiprosessiin asti. Tiivis yhteistyö edesauttaa käytännönläheisten ratkaisujen tekoon. Metsäkoneiden vuokraustoimet ovat myös yksi MHDForsttechnikin Sauerlandissa olevan pääkonttorin toiminnan peruspilareita. Uusinta huoltoja myyntipistettä rakennetaan

parhaillaan Odenwaldiin ja sen lähiympäristöön haetaan valtuutettuja huoltoyrittäjiä. Varmistaakseen yhtiön menestyksen myös tulevaisuudessa, on koulutusta pidetty jo vuosia tärkeänä elementtinä ja näin ollen koko henkilökuntaa koulutetaan ja kurssitetaan aktiivisesti.

Logset TH55 -harvesteripää asennettiin Japanissa Hitachi ZX -kaivinkoneeseen.

nsimmäinen Logset -harvesteripää on nyt toimitettu Japaniin. Malli on Logset TH55 ja se on asennettu Hitachi ZX -kaivinkonee-

seen. Harvesteripäätä testataan tällä hetkellä metsässä ja ensimmäiset raportit ovat positiivisia.

68 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Jätä myrskypuiden korjuu ammattilaisille

oneyrittäjät muistuttavat, että myrskyn kaatamien puiden korjuu on aina turvallisinta ja tehokkainta, kun se tehdään ammattitaitoisten tekijöiden tekemänä konetyönä. Myrskytuhojen korjuu on vaarallisimpia metsäalan töitä ja se vaatii erittäin hyvää ammattitaitoa. Myrskyn kaatamien puiden poistamisessa on erotettavissa kolme erityyppistä tilannetta. Ihmisten turvallisuutta vaarantavien teille ja rakennusten päälle kaatuneiden puiden poisto on pelastusammattilaisten työtä. Sähkölinjoille kaatuneiden puiden poisto on verkkoyhtiöiden ja näiden apuna usein toimivien metsäkoneyritysten ja metsureiden tekemää työtä. Muiden myrskyssä kaatuneiden puiden poisto kannattaa jättää metsäammatti-

laisten koneilla korjattaviksi. - Niille, joiden mieleen juolahtaa tehdä jotakin itse myrskyn kaatamien puiden korjaamiseksi, suosittelemme Työsuojeluhallinnon vuonna 2011 julkaiseman oppaan (nro 17) lukemista. Siinä on oikeat työohjeet ja hyviä esimerkkejä tapaturmista, joita myrskypuiden korjuussa on tapahtunut. Ne ehkä hillitsevät omaaloitteisuutta, toteaa Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Mikäli myrskyn runtelemista puista ei ole haittaa turvallisuudelle tai verkostojen toiminnalle, puunkorjuun kanssa ei kannata hosua, vaan kartoittaa tilanne rauhassa sekä sopia myrskypuiden kaupasta ja korjuuajankohdasta ammattilaisten kanssa, muistuttavat Koneyrittäjät. Varsinkaan talven lähestyessä puiden pilaantumisestakaan ei ole pelkoa.

Metsäkoneiden kustannukset laskivat 0,2 prosenttia lokakuussa

ilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset laskivat 0,2 prosenttia vuoden 2012 lokakuusta vuoden 2013 lokakuuhun. Metsätraktoreiden kustannukset laskivat 0,3 prosenttia ja hakkuukoneiden kustannukset 0,1 prosenttia vuodessa.

Puutavarayhdistelmän kustannukset laskivat 0,6 prosenttia ja hakkurien 0,9 prosenttia. Metsäkoneiden kustannusten laskuun vaikutti erityisesti polttoaineen halpeneminen vuoden aikana. Kustannusten laskua hillitsi etenkin työvoimakustannusten nousu. Ilman polttoainetta kustannukset nousivat 1,4 prosenttia.

Yksinkertaisesti parempi Hankin jo kymmenennen Logset-harvesterin toukokuussa 2013; Logset 8H GT varustettuna TH65 hakkuupäällä. Olen aina ollut tyytyväinen Logsetin laatuun ja koneisiin ja varsinkin tähän uusimpaan Logset 8H GT-harvesteriin. Siinä arvostan mm. ohjaamoa joka kääntyy ja parantaa kuljettajan mukavuutta.

Kaj Eriksson Tmi Kaj Eriksson

Logset Oy Hännisentie 2 66530, Koivulahti Puh 010 286 3200 Fax 06 210 3216

Myynti: Erno Mäntynen 040 849 3115 010 286 3224 erno.mantynen@logset.ﬁ

Keijo Ojala 050 397 7228 010 286 3228 keijo.ojala@logset.ﬁ

www.logset.com

S I M P LY B E T T E R

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 69 ONEURAKOINTI

Profi 50 on harvennusten tehokone jolla hoituu myös pienimuotoiset päätehakkuut. Tarjolla on myös uusi Profi 40 -malli mikä on taloudellinen pikkujättiläinen.

Profi -harvestereiden valmistusmäärä kasvaa tulevaisuudessa P rofipro Oy valmistaa Profi 50 ja Profi 40 -metsäkoneet Nivalassa teollisuusympäristössä, joka tarjoaa suotuisat olosuhteet vaativan teknologian edelleen kehittämiselle ja tehokkaalle tuotannolle.

- Kulunut vuosi on ollut meille erittäin haasteellinen; alkuvuodesta näytti siltä että teemme kaikkien aikojen parhaan vuoden valmistusmäärissä mutta sitten erilaisten tapahtumien jälkeen tilanne muuttui oleellisesti varsinkin yhden ison tilauksen siirryttyä tulevaisuuteen. Onneksi loppuvuotta kohden mentäessä myynti on elpynyt, kertoo

Profipro Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Vuolteenaho. Uskoa tekemiseen Nivalassa löytyy ja vuodesta 2014 odotetaan hyvää. - Ensi vuonna Nivalasta valmistuu hyvä määrä Profi -metsäkoneita. Olemme saaneet Ruotsin jälleenmyyntiin uutta voimaa joten siltä suunnalta on lupa odottaa kauppoja samoin kuin Venäjältä, jossa olemme tehneet pitkään hyvää työtä erityisesti Karjalan alueella. Tänäänkin meillä on Nivalassa venäläisiä asiakkaita koeajamassa Profia metsässä. Keski-Eurooppaan menee varmasti jokunen kone ensi vuonnakin samoin kuin Suomeen joten niistä sen tavoitteen tulisi kertyä, laskes-

Profi 50 -metsäkone esiintyi Piippolassa 14.11. Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden metsätapahtumassa. Suomen konemyynnistä vastaavat Profipro Oy:n Henrik Fridlund ja Juhana Männikkö.

Profipro Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Vuolteenaho esitteli Nivalan tehtaan tuotannosta valmistuvia Profi harvestereita, joita oli marraskuun alussa työnalla yhtäaikaa kolme kappaletta.

kelee Vuolteenaho. Myös tulevina vuosina haetaan kasvua. - Meillä on selkeä visio tekemisestämme ja roolistamme metsäkonemarkkinoilla, toteaa Vuolteenaho. Nokka- ja Profi -metsäkoneita on valmistettu yhteensä jo lähes 700 kappaletta. Nykyisiä Profi 50 malleja on valmistettu niitäkin jo satakunta kappaletta. Profi 50 ja Profi 40 ovat erityisesti harvennuksille tehtyjä tehokoneita joilla hoituu myös pienimuotoiset päätehakkuut. - Profi on hyvä metsäkone mikä vastaa nykyajan puunkorjuun tarpeisiin ja se tunnetaan asiakkaiden keskuudessa erit-

täin varmatoimisena. Yksinkertaisen viisas rakenne mm. sähköissä takaa toimivuuden ja koneessa on esimerkiksi vain kolme sensoria mikä on vähän verrattuna muihin metsäkoneisiin. Profin ainutlaatuinen GSM-tekniikkaan perustuva PMC -ohjaus- ja etähuoltojärjestelmä mahdollistaa metsässä olevan koneen säätöjen muuttamisen, vikailmoitusten ohittamisen tai jopa koneen toimintojen ohjaamisen huoltomiehemme toimesta tehtaalta käsin, opastaa Vuolteenaho. Asiakkaat kehuvat myös Profin helpooa huollettavuutta. - Huollettavuus on otettu huomioon konetta suunniteltaessa

eli Profin kuljettaja ei tarvi tikapuita kun käy öljytikun katsomassa, heittää Vuolteenaho. Profi -harvestereissa käytetään kotimaisia Agco Power dieselmoottoreita. - Siirrymme Tier 3A -päästötason moottoreista suoraan Tier 4 Final -moottoreihin. Profi -koneiden polttoainetaloudelliset Tier 4 Final -moottorit tarjoavat jatkossa 20 kW enemmän tehoa kuin nykyiset eli niissä tulee olemaan tehoa 140 kW. Uuden moottoritekniikan Profi -metsäkoneiden kenttätestaus alkaa tammikuussa ja ne esitellään asiakkaille FinnMetkossa syksyllä 2014, ilmoittaa Vuolteenaho.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 71 ONEURAKOINTI

Olofsfors EVO-telamallisto laajenee EVO-M -teloilla

Metsäkonetelojen evoluutio jatkuu

EVO-telamalliston lippulaiva on EVO-M. Järeiden kuormatraktoreiden lyhyellä telakenkäjaolla oleva todella pitkäikäinen telamalli.

EVO-Soft on sivulenkkilinjan ylittävillä telakengillä varustettu telamalli. Telamallin 906 mm pitkät telakengät lisäävät koneen kuormankantokykyä telan itsepuhdistuvuuden silti huonontumatta.

Uudet Olofsfors EVO-M -telat tositoimissa kuormatroktorin etuja takatelissä.

etsätyö Oy on tuonut Suomen markkinoille uuden metsäkonetelamallin, EVOM-telat. Uutuusmalli täydentää suuren suosion koneyrittäjien keskuudessa saaneita EVO- Ja EVO-Soft -teloja. Kaikissa EVO -telamalleissa käytetty telakenkäprofiili edustaa uusinta telatekniikkaa. Kengän maahan kohdistuva pinta on 70 mm leveä ja renkaan puoli on kapeneva kolmio. Telakenkäprofiilin ansiosta maa- ja rengaspito ovat erittäin hyvät ja esim. lumen paataminen telakengän ja renkaan väliin on lähes mahdotonta. Tehokkaan sisätartunnan ansiosta teloja ei tarvitse kiristää erityisen tiukalle myöskään vaikeissa maastoissa työskenneltäessä. Ominaisuuksia, jotka edesauttavat telien ja koneen muun voimansiirron kestävyyteen. Metsäkoneen telakenkä on verrattavissa siltapalkkiin, jännityspalkkiin. Telakenkään hitsattaessa sivuliukueste eli telahokki rasitetaan jännityspalkkia vahvistamalla sitä hokin koh-

dalta. EVO:ssa telakenkä on prässätty päältä kolmesta kohdasta alemmas, jolloin saadaan telakengän jännitystä pienennettyä jakamalla yläpinta neljään osaan. Samalla “alasprässättyyn” kohtaan on helppo hitsata telahokki. Uusintahokitus on myös helpompaa, koska telakengässä on valmiina toisella sivulla uuden hokin paikka. Tällä telakenkärakenteella vältetään huomattavasti uudelleen hokituksen riskejä. Lisäksi EVO:n telahokki on muita hokkimalleja järeämpi, jolloin uudelleen hokituksen tarve vähenee. Uutuustelamalli EVO-M on markkinoiden järein telamalli. EVO-M-teloihin telakenkä on valittavissa normaalipituisena, sivulenkkilinjan ylittävänä 906 mm pitkällä EVO-Soft-kengällä tai mikäli koneessa on tilaa jopa 960 mm pitkällä telakengällä. Sivulenkkilinja on tuttu MAXteloista ts. telakenkäjako on lyhyt 26-millinen, mistä johtuen lenkkikoukku on erittäin lyhyt ja tela vaatii oman sivuohjurimallinsa. Telakenkiä EVO-M-teloissa on lyhyen telakenkäjaon vuoksi

n. 20 % enemmän muihin Olofsfors-teloihin verraten. Lyhyen jaon ansiosta renkaan kaarevalla osalla telalenkki pyörähtää lenkkikoukun sisällä vain pienen kulman, mikä pienentää luonnollisesti telan sivulenkkien ja -koukkujen kulumista ja vähentää koneen polttoaineen kulutusta. EVO-M-telat soveltuvat parhaiten järeisiin kuormatraktoreihin, joissa on joko 710-26,5 tai 750-26,5 telirenkaat. Lisätietoja Olofsfors EVO-teloista kertoo mielellään Metsätyö Oy:n myyntihenkilöstö Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä, www.metsatyo.fi.

Olofsfors EVO on malliston perustela. Erinomainen yleistela, joka soveltuu lähes kaikkiin kuormatraktoreihin ja monitoimikoneisiin.

METSÄ- JA MAANRAKENNUSKONEIDEN KULJETUSAUTOT Kaikki Olofsfors EVO-telamallit perustuvat samaan EVO-telakenkäprofiiliin. Maastoystävällinen, 70 mm leveä telakenkä, joka kapenee renkaaseen päin tehokkaaksi sisätartunnaksi ja estää muotonsa ansiosta lumen paatamisen.

- täysileveät hydrauliperät - hydraulisesti säätyvät kuormatasot - monikäyttö päälirakenteet - teemme akselivälimuutokset, lisäakseliasennukset ja katsastuskunnostukset

puh. 015-668 7161, fax. 015-668 7104 E-mail:arilahti.ky@kolumbus.fi, www.finnlink.net/arilahti

72 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

FinnMETKO 2014 osastomyynti on jo täydessä vauhdissa - vielä ehdit mukaan

FinnMETKO -näyttelyalue on kehittynyt entisestään. Nyt käytössä on mm. uusi FinnMETKO -esiintymislava, mitä tarjotaan myös näytteilleasettajien käyttöön.

yökonealan näyttely FinnMETKO 2014 järjestetään jälleen Jämsässä 28.-30.8.2014. Näyttelypäivät ovat torstai, perjantai ja lauantai. Näyttely on auki päivittäin klo 9.00-17.00. Vuoden 2012 näyttely kokosi Jämsän Myllymäkeen yli 34 000 ammattivierasta ja yli 350 näytteilleasettajaa. Vuoden 2014 ta-

pahtuma tulee kasvamaan entisestään.

Uudet näyttelyosastot Kesäkuussa 2013 toteutetun JUKOLA 2013 - viestitapahtuman yhteydessä keskelle FinnMETKO2014 -aluetta syntyi uutta näyttelyosastopinta-alaa. Uudet puuttomat ja tasatut alueet sijaitsevat FinnMETKO-hallin ja JAO:n oppilaitoksen asfalttipiha-alueen välissä. Myös

pallokentälle vapautuu uutta näyttelytilaa ravintolan siirtyessä uudelle alueelle kentän läheisyyteen (200 m). Uutta osastoaluetta on myös Koskentien ja pääportin välisellä harvennetulla metsäalueella noin 3 ha.

Työnäytöshakkuualueet Työnäytöshakkuut toteutetaan pääosin erilaisina energiapuu- ja harvennushakkuina pääportin lähialueella ja Lehmisuon työnäytösalueella. Lehmisuon alueella on myös metsänviljelykohteet, kannonnosto ja pellonraivauskohteet. Lehmisuolle on aikaisempaan tapaan bussikuljetus. Lehmisuon alueella on maksullinen asuntoauto- ja maksuton henkilöautopysäköintialue.

FinnMETKO 2014 -näytteileasettajapäivät järjestettiin 19.-20.11.2013. Kuvassa Mascuksen Tomi Keskinen (oik.) ja Saki Aro tutkivat aluekarttaa ja taustalla PMC Polarteknikin Milla Johansson visioi yrityksen tulevaa messuosastoa.

Uusi FinnMETKO-lava Uusi esiintymislava on pääportin läheisyydessä. Näytteilleasettajilla on mahdollisuus käyttää lavaa näyttelyn aikana erikseen sopimalla. www.finnmetko.fi

Finnmetko Oy:n toimitusjohtaja Erkki Eilavaara tehokkaine joukkoineen on rakentamassa kaikkien aikojen näyttelyä.

FinnMETKO on koko perheen tapahtuma - Eija Nilsson tuo näyttelyyn Wexman työvaatteet ja aviomies Stefan SCS-metsäkoneketjut.

Katso satoja kuvia edellisistä tapahtumista www.ammattilehti.fi

FinnMETKOssa on runsaasti uutta näyttelyaluetta. Kuvan tontille pallokentän viereen ja FinnMETKO-hallin läheisyyteen tulee näyttävä Ammattilehti.fi -messurekka.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

>ƵŽƚĞƩ ĂǀŝŶ ǀĂůŝŶƚĂ ŵĂƚĞƌŝĂĂůŝŶŬćƐŝƩ ĞůǇǇŶ͊ <ŽƌŬĞĂůĂĂƚƵŝƐĞƚ ƚƵŽƩ ĞĞƚ ŬŝĞƌƌćƚǇŬƐĞĞŶ͕ ƌŽŵƵŶͲ ũĂ ƉƵƵŶŬćƐŝƩ ĞůǇǇŶ ƐĞŬć ƐĂƚĂŵŝŝŶ ƌŝŶŽŵĂŝƐĞƚ ŽŵŝŶĂŝƐƵƵĚĞƚ ͻ dĞŚŽŬŬĂŝŵŵĂƚ ŵĂůůŝƚ ĂŝŶĂ ϮϳϬ ƚŽŶŶŝŝŶ ĂƐƟ ͻ ,ĞůƉƉŽ ŚƵŽůůĞƩ ĂǀƵƵƐ ũĂ ƚƵƌǀĂůůŝƐƵƵƐ ͻ ZććƚćůƂŝĚǇƚ ƌĂƚŬĂŝƐƵƚ ĂƐŝĂŬŬĂŝĚĞŶ ƚŽŝǀĞŝĚĞŶ ŵƵŬĂĂŶ ͻ ƌŐŽŶŽŵŝĂ͕ ƵƐĞŝƚĂ Ğƌŝ ŽŚũĂĂŵŽǀĂŝŚƚŽĞŚƚŽũĂ ͻ ůŚĂŝƐĞƚ ŬćǇƩ ƂŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚ͕ ŽƐĂ ŵĂůůĞŝƐƚĂ ŵǇƂƐ ƐćŚŬƂŬćǇƩ ƂŝƐŝŶć 6(11(%2*(1 RQ SHULQWHLNlV VDNVDODLQHQ SHUKH\KWL| MROOD RQ \OL YXRGHQ NRNHPXV NRUNHDODDWXLVWHQ PDWHULDDOLQNlVLWWHO\NRQHLGHQ MD QRVWXUHLGHQ YDOPLVWXNVHVWD <ULW\V RQ \NVL DODQ MRKWDYLVWD MD NHKLWW\YLPPLVWl WRLPLMRLVWD MD RQ VDDYXWWDQXW YDKYDQ DVHPDQ PDDLOPDOOD .XXGHQ YXRVLN\PPHQHQ DLNDQD \ULW\V RQ SDQRVWDQXW WXRWHNHKLW\NVHHQ MD RPDD NDWWDYDDQ PDOOLVWRQ YDVWDDPDDQ NDLNNLLQ UDVNDDQ PDWHULDDOLQNlVLWWHO\Q MD QRVWDPLVHQ WHKWlYLLQ 6HQQHERJHQLQ *UHHQ /LQH PDWHULDDOLQNlVLWWHO\NRQHLWD O|\W\\ \OL HUL PDOOLD WRQQLQ NRNROXRNNLLQ .RQHHW RYDW VXXQQLWHOWX YDVWDPDDQ PXXQ PXDVVD WHROOLVXXGHQ ELRHQHUJLDQ SXUNXW|LGHQ VDWDPLHQ MD NLHUUlW\NVHQ VHNl VDKRMHQ MD PHWVlWHROOLVXXGHQ YDDWLYLLQ WHKWlYLLQ .DLNNL NRQHHW RYDW PRGLILRLWDYLVVD DVLDNNDLGHQ WRLYHLGHQ PXNDLVHVWL

/LVlWLHWRMD 8UKR 9RXWLODLQHQ SXK 0DUNNX 0DUMDYD SXK -RDNLP 0RQWR SXK

74 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

WWF: Myrskyn kaatamia puita kannattaa jättää metsään S yksyn aikana Suomen halki on pyyhkinyt useita myrskyjä, joissa puita on kaatunut runsaasti. Kaatuneet puut ovat arvokkaita elinpaikkoja tuhansille lahopuussa viihtyville metsälajeille, joten niitä kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan metsiin luonnon monimuotoisuutta rikastuttamaan.

Metsän tarjoaminen METSOohjelmaan on hyvä ratkaisu, jos järeitä puita on kaatunut runsaasti. Myrskytuhoista voi tulla maanomistajille taloudellisia menetyksiä, mutta toisaalta puiden korjaaminen metsästä voi myös aiheuttaa kalliita kustannuksia. Jos puita on kaatunut runsaasti, metsää kannattaa tarjota metsien monimuotoisuuden METSO -ohjelmaan. Valtio maksaa markkinoiden mukaisen täyden taloudellisen korvauksen puuston arvosta, ja pysyvästä suojelusopimuksesta saatava tulo on lisäksi verovapaata. Metsän voi joko säilyttää omassa omistuksessaan tai myydä valtiolle, jolloin korvaus

Kaatuneiden puiden jättäminen metsään edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristöjä lukuisille lajeille.

maksetaan myös maapohjasta. METSO-ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset ja Metsäkeskus. Kaatuneiden puiden jättäminen metsään edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristöjä lukuisille lajeille. - Neljännes metsälajeistamme

elää lahopuun varassa, ja sadat lajit ovat uhanalaisia lahopuun liian vähäisen määrän takia. Lahopuun korvaamaton rooli metsäluonnossa ja tarve sen lisäämiseen on määritetty monissa valtakunnallisissa ohjelmissa ja strategioissa, kertoo WWF Suomen metsäasiantuntija Panu

Lauri Hetemäelle Metsän etunoja -palkinto uroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki on saanut tämänvuotisen Metsän etunoja -palkinnon.

Hetemäki palkittiin 5 000 euron stipendillä, jonka lahjoitti Suomen Messusäätiö. Palkinnon saajan valitsi puheenjohtaja, metsäneuvos Håkan Nystrand, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry. Metsän etunoja -palkinto jaettiin nyt viidennen kerran Helsingin Metsämessujen yhteydessä, mitkä järjestettiin Messukeskuksessa 22-24.11.2013. Metsän etunoja -palkinnon tarkoituksena on löytää metsäalalta henkilöitä tai henkilöryhmiä, jotka valavat uskoa metsäalan tulevaisuuden menestykseen, näyttävät suuntaa metsän kasvavalle ja monipuolistuvalle

käytölle ja tuovat lisäarvoa metsänomistajille ja yhteiskunnalle. - Lauri Hetemäki on pitkään ollut aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka uskaltaa kertoa metsäsektorin skenaarioista selkeästi, usein myös rakentavan kriittisesti, mutta säilyttäen samalla tutkijan tarkkuuden. Hetemäki keskusteluttaa meitä kaikkia ja rohkaisee ajattelemaan sektorimme tulevaisuutta etunojassa, toteaa Håkan Nystrand palkintoperusteissaan. - Lauri Hetemäki on usein ollut ennusteissaan ja skenaarioissaan oikeassa. Hänellä on tuoreita näkemyksiä sekä metsäsektorin nykytilasta että tulevaisuudesta. Hän on alallaan arvostettu mielipidevaikuttaja, jonka kannanottoja ja keskustelunavauksia kuunnellaan tarkasti sekä alan sisällä että laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisesti, Nystrand jat-

kaa. Lauri Hetemäki toimii Foresight and Policy Support -ohjelman johtajana Euroopan metsäinstituutissa ja metsäalan ennakoinnin professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut mm. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijana ja vierailevana tutkijana useissa ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa. Hän on lisäksi julkaissut 160 koti- ja ulkomaista tutkimusjulkaisua, kirjaa ja artikkelia. Aikaisemmat Metsän etunoja -palkitut: Pekka Kauppi ja Veikko Iittainen, 2012 Sirpa Kärkkäinen ja Hannes Mäntyranta 2011 Kari Mielikäinen ja Arto Visala 2010 Sakari Mononen 2009

Kunttu. Eteläisen Suomen metsissä lahopuuta on keskimäärin vain kolme kuutiota hehtaarilla, kun taas luonnonmetsissä määrä on 20-120 kuutiota hehtaaria kohti. Tutkimuksissa on todettu, että monet uhanalaiset lajit tarvitsevat esiintyäkseen vähintään 20

kuutiota järeää lahopuuta hehtaarilla. Lahopuita kannattaa jättää niin mökkitonttien metsiin kuin laajemmille metsäalueille. Tämä myös rikastuttaa metsien näkymiä, jotka hoidetuissa talousmetsissä ovat muuten hyvin yksipuolisia. Lahopuulle löytyy kaikkialla asukkaita: sieniä, kovakuoriaisia, pistiäisiä, sammalia, jäkäliä ja lintuja. Esimerkiksi korea rusokääpä tai silkinhohtoisesti kiiltelevä ruostekääpä ovat harvinaiseksi käyneitä lahopuun lajeja, jotka hyötyvät jo yksittäisistä sopivista järeistä kuusen rungoista. Voimassaolevan metsätuholain mukaan kuolleita puita ei tarvitse korjata pois, jos niitä on alle 10 prosenttia puuston runkoluvusta tai alle 20 rungon ryhmä. Laissa kuitenkin todetaan, että jos puiden korjuu muodostuu kustannuksiltaan tai muutoin kohtuuttomaksi, ei maanomistaja ole velvollinen toimenpiteitä suorittamaan. Metsäluonnon kannalta huonoin ratkaisu on, jos tuulenkaatojen korjaamisen yhteydessä myös ympärillä kasvava metsä päätehakataan.

Helsingin Metsämessut

Helsingin Metsämessut tarjosi paljon nähtävää metsänomistajille ja metsässä työskenteleville.

eidän viikonloppu -tapahtumakokonaisuus Helsingin Messukeskuksessa 22.-24. 11.2013 hemmotteli kävijöitä runsaalla ja monipuolisella ohjelmatarjonnallaan. Viikonlopun tapahtumiin Elma, Metsä, Kädentaito, Outlet

Expo, Lemmikki, Menopeli ja Vapaaehtoistoiminnan Menumessut tutustui 55000 kävijää. Metsämessuilla kisattiin Fiskarsin halonhakkuun SM-kilpailut. Naisten sarjan voittajaksi selviytyi Elina Rahkola. Miesten sarjan finaalin voitti jo neljännen kerran peräkkäin ylämyllyläinen Antti Ticklen.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 75 ONEURAKOINTI

Metsäsektorin työvoimatarpeet arvioitu uudelleen

etsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeet on arvioitu uudelleen Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 -hankkeessa. Metsäalan työvoimatarve kasvaa ja puutuote- sekä massaja paperialan työvoimatarpeet vähenevät vuoteen 2020 asti ulottuvalla tarkastelujaksolla. Metsäalan työvoimatarve kasvaa nykyisestä 19 700 henkilöstä 900 - 2 300 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Lisätarve kohdistuu metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajiin. Metsurien tarve vähenee metsänhoitotöiden koneellistumisen myötä. Uutta työvoimaa metsäalalle tarvitaan keskimäärin 1 120 - 1 360 henkilöä vuodessa. Metsäkoneen kuljettajien keskimääräinen vuositarve on 480 - 630 ja puutavara-auton kuljettajien 290 - 380 uutta kuljettaa. Metsureiden tarve on 160 henkilöä vuodessa. Uusia metsätoimihenkilöitä tarvitaan vuosittain 150 ja ylempiä toimihenkilöitä 40. Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajia valmistuu liian vähän suhteessa uusien kuljettajien tarpeeseen. Osaavan työvoiman puute on yksi merkittävä este puunkorjuu- ja puunkuljetusyritysten kannattavalle kasvulle. Kuljettajakoulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska metsätalouden työvoiman absoluuttinen tarve ei näytä vähenevän. Toimihenkilöitä valmistuu metsäalan tämänhetkiseen työmarkkinatarpeeseen nähden riittävästi, mutta metsätalousinsinöörien kohdalla tarve ylittänee tarjonnan lähivuosina. Puutuotealan työvoiman (26 000 henkilöä) arvioidaan vähenevän aiempaa hitaammin. Uutta työvoimaa tarvitaan alalle keskimäärin 420-620 henkilöä vuodessa. Alalle koulutetaan toisen asteen koulutuksessa lukumääräisesti riittävästi työntekijöitä, mutta nämä eivät kohdennu toimialan sisällä tarpeen mukaan. Haasteena on toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden riittävä kouluttami-

nen alalle. Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on tärkeää koko toimialan kehityksen kannalta. Tämä edellyttää koulutuksen kehittämistä ja koulutuspaikkojen lisäämistä. Puutuotealan kehittymisen kannalta on tärkeää saada puuosaamisen koulutus liitettyä laajasti rakentamisen koulutukseen. Massa- ja paperialan työvoiman (22 000 henkilöä) vähenemisen arvioidaan hidastuvan. Uutta työvoimaa tarvitaan keskimäärin 290-590 henkilöä vuodessa. Laaja-alainen prosessiteollisuuden perustutkinto antaa koulutettaville monipuoliset valmiudet ja mahdollisuuden sijoittua eri aloille ja tehtäviin. Haasteena sitä vastoin on, miten varmistutaan siitä tuleeko tietylle alalle riittävästi työntekijöitä. Uusien työntekijöiden tarjonta ja osaaminen eivät vastaa kaikilta osin teollisuuden tarpeita. Toimijoiden oman oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuu lähivuosina noin 100 henkilöä. Diplomi-insinöörejä ja ylemmän teknisen alan tutkinnon suorittavia tarvittaisiin enemmän, sillä he ovat työllistyneet laajasti koko klusteriin. Koulutuksen mitoituksessa on tärkeää huomioida kaikilla aloilla ja koulutusasteilla koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille, jotta todellinen työvoiman tarjonta vastaa rekrytointitarvetta. Metsäsektorin koulutus muodostaa pienen osan koko valtakunnan koulutusjärjestelmästä. Suoritetut tutkinnot ovat vuositasolla vain 2–3 % koko eri asteiden tutkintojen määrästä. Kysymys on siten koulutuksen osalta erikoisalasta. Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on edelleen suuri, sillä esim. metsäteollisuuden bruttotuotannon arvo on viimeisen 10 vuoden aikana ollut keskimäärin noin 20 miljardia euroa vuodessa. Tulokset tukevat Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsäalan koulutuksen esiselvitys hanketta koulutuksen määrällisen kehittämisen osalta. Metsämiesten Säätiö on osallistunut myös tämän hankkeen rahoitukseen. Metsäteho Oy

Konealan uudet uutiset joka päivä

ammattilehti.fi

76 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Polaris Sportsman 570 EFI EPS Forest 4x4 varustettuna Prospector Pro S -telasarjalla.

Neljän vuodenajan työt yhdellä laitteella rospector on Polaris Sportsman- ja Rangermönkijöihin suunniteltu nerokas telamattosarja, jonka ansiosta saat mönkijästäsi aivan äärimmäisissä olosuhteissa kulkevan ajoneuvon.

Prospector lisää mönkijän suorituskykyä tuntuvasti ja tekee mahdolliseksi etenemisen kaikkein haasteellisimmissa maasto-olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina - niin talvella syvässä lumessa kuin kesällä esimerkiksi vaikeassa mutapohjaisessa maastossa. Prospector tuo mönkijääsi mm. nämä lisäominaisuudet: + ympärivuotinen hyöty + suurempi teho työkäytössä + tavallista suurempi vetoteho + pienempi kääntöympyrä - ketterämpi + parempi etenevyys lumessa - myös syvässä lumessa + parempi etenevyys vaikeissa olosuhteissa kuten suolla ja upottavassa maastossa + ei kompromisseja - alkuperäinen Polaris-lisävaruste + alkuperäislisävarusteen takuu

Karsi kustannuksia, lisää työtehoa Prospector-telamattosarjan ansiosta saat mönkijästäsi ympärivuotisesti käytettävän hyötyajoneuvon, jolla teet esimerkiksi talvella monet työt, jotka aiemmin on hoidettu moottorikelkalla. Sinun ei siis enää tarvitse pitää erikseen moottorikelkkaa ja mönkijää, sillä Prospectortelamatolla varustetulla Polaris-mönkijällä teet lähes kaiken yhdellä ja samalla laitteella kätevästi ja tehokkaasti. Lisäksi mönkijän tavarankuljetuskapasiteetti on suurempi kuin moottorikelkan. Esimerkiksi Polaris Sportsman 570 -mönkijän saat Prospector-telamatolla varustettuna yhtä edullisesti kuin halvimmat työkelkat, ja se on hyötykäytöltään huomattavasti kelkkaa monipuolisempi ja kaiken lisäksi ympärivuotinen.

Uuden Sportsman 570 EFI EPS Forest-mallin edut: - uusi upea malli - moninkertainen testivoittaja entistäkin parempana - sähkötoiminen EPS-ohjaustehostin vakiovarusteena (progressiivinen tehostus ja Anti Kick Back -toiminto) - uusi moderni DOHC-moottori 44 hv - 40 % aikaisempaa parempi latausteho

- uusi aikaisempaa parempi ergonomia (kapeampi istuin/keskiosa sekä paremmat ajo-ominaisuudet ja ajomukavuus) - uudet aikaisempaa paremmat astinlaudat - sähkövinssi vakiovarusteena - uudet tilavat tavaratelineet paremmilla sitomispaikoilla

Sportsman 570 EFI EPS Forest 4X4 + Prospector Pro S -telasarja. Tarjous 11.490 eur +tk. (paketin suositushinta 13.279 eur+tk) Tuote-edut Prospector Pro S: - todellinen kaikkien kelien (Allseason) telamattosarja, voidaan käyttää sekä lumella että kuivalla maalla - ei kompromisseja, Polariksen suunnittelema, Polarikseen tehty - markkinoiden kevyin ohjattavuus, ei liukurunkoa ja erikseen voideltava napa, suuret kääntöpyörät (parempi kohtauskulma maaston epätasaisuuksissa). - välityssuhde optimoitu hyödyntämään Polariksen todellista 4-vetoa - jousikuormitteinen Anti-Rotation System estää telaston ympäripyörähdyksen - 12 kk takuu Prospector Pro S -telamattosarja on saatavana vuosien 2005-2014 Sporstman-malleihin (ei 300/400). Hinta 4.290 eur + asennussarja. Tarjous voimassa 31.3.2014 saakka.

Polaris Sportsman - moninkertainen testivoittaja - todellinen nopeasti toimiva ja automaattinen 100 % 4-veto - IRS-erillisjousitus - EFI-suoraruiskutusmoottori - turvallinen, mukava ja helppo ajettavuus - ajo-ominaisuudet todistetusti markkinoiden parhaimmistoa - markkinoiden paras veto- ja lastauskyky - jo yli miljoona myytyä Sportsman mönkijää maailmassa - maailman ostetuin mönkijämalli - markkinoiden laajin lisävarustevalikoima - Lock & Ride -pikakiinnitteiset lisävarusteet Katso lähin kauppiaasi www.polaris.fi

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 77 ONEURAKOINTI

Laadukkaat Mogul Oil -öljytuotteet työkoneisiin ja kuljetuskalustoon

eväällä 2013 Mogul Oil öljytuotteet rantautuivat Suomeen, kun ralliautoilun MM-sarjasta tuttu mäntyharjulainen Jani Paasonen aloitti laadukkaiden tuotteiden maahantuonnin. Mogul Oil tuotteet valmistaa tsekkiläinen Paramo, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja siihen liittyviin tuotteisiin kuten moottori-, diesel-, vaihteistoja hydrauliöljyihin sekä moottoripyörien, 2T- ja traktorinöljyihin. Mogul Oil Finland Oy on perustettu 2013 ja yritys vastaa Mogul Oil -tuotteidan maahantuonnista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Sen yrittäjillä on vuosien kokemus mm. auto-, kuljetus-, maansiirto- ja konetekniikan aloilta sekä monipuolinen näkemys kuinka yritysmaailma toimii 2000-luvun Suomessa. Pitkän linjan yrittäjät tietävät mitä hyvä yhteistyö ja luottamus tarkoittaa: se on suoruutta, rehellisyyttä, reipasta, nopeaa, joustavaa ja nöyrää. - Siinä muutamia avainsanoja hyvään yhteistyöhön, toteaa Jani Paasonen, jonka kanssa Mogul Oil -tuotteiden myynnistä vastaa Jouni Häkkänen. Paramo (The Pardubice Refinery of Mineral Oils) on tsekkiläinen öljyalan yritys, joka prosessoi öljyä jalostukseen. Paramolla on tsekeissä kaksi isoa tehdasta. Paramon ensimmäinen jalostamo perustettiin jo vuonna 1889 ja siitä lähtien yritys on ollut perinteikäs öljyalan toimija maailmassa. Paramo jalostaa öljystä esim. bensiiniä, voiteluaineita ja bitumituotteita, jotka täyttävät ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001: 2007 standardit. Toimintansa aikana Paramo on saavuttanut lukuisia erilaisia palkintoja mm. ympäristöystävällisistä toimintatavoistaan.

Kone- ja kuljetusalan ammattilaiset todenneet tuotteet laadukkaiksi - Olemme päässet jo muka-

Mogul Oil Finland Oy:n Jani Paasonen (vas.) ja Jouni Häkkinen esittelevät laadukkaita mutta hinnaltaan edullisia Mogul Oil moottori-, vaihteistoja hydrauliöljyjä, joita toimitetaan kone- ja kuljetusalan asiakkaille kasvavia määriä.

Mogul Oil -öljytuotteiden valmistaja Paramo on tsekkiläinen vuonna 1889 perustettu öljyalan yritys, joka prosessoi öljyä jalostukseen.

vasti Mogul Oil -tuotteiden kanssa matkaan erityisesti kuljetusalan ja koneurakointialojen ammattilaisten kanssa. Mogul Oil -tuotteita toimitetaan kasvavia määriä asiakkaille ympäri maata. Metsäkone- ja maarakennusalan urakoitsijat samoin kuin kuljetusyrittäjät ovat todenneet tuotteet laadukkaiksi ja hinnaltaan erittäin kilpailukyisiksi. Heille toimitamme moottori-, vaihteistoja hydrauliöljyjä joiden suoritusluokat sekä ominaisuudet vastaavat asiakkaiden aiemmin käyttämiä tuotteita; hinta vain on edullisempi. Myös toimitukset pelaavat nopeasti ja luotettavasti, vakuuttaa Paaso-

Mogul Oil tarjoaa erittäin kattavan valikoiman voiteluaineita eri käyttötarkoituksiin. Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.moguloil.fi.

nen. Liikkuvan kaluston lisäksi Mogul Oil -tuotteita käytetään Suomessa teollisuudessa. - Olemme päässeet pikku hiljaa mukaan prosessiteollisuuden voiteluainetoimituksiin jonne Mogul Oil tarjoaa erinomaiset tuotteet. Myös erilaiset konepa-

Paramolla on tsekeissä kaksi isoa tehdasta, joista valmistuu mm. laadukkaat standadit ja eri suoritusluokat täyttävät voiteluaineet.

jat, huoltoyritykset ja korjaamot, päällerakentajat sekä työkoneiden maahantuojat ovat alkaneet käyttää Mogul Oil -öljytuotteita, luettelee Paasonen. Mogul Oil Finland Oy rakentaa tällä hetkellä tehokasta koko maan kattavaa jälleenmyyntiverkostoa.

- Mikäli laadukkaiden ja hinnaltaan kilpailukykyisten öljytuotteiden myynti kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä. Toiminnan laajentuessa haemme myös omaan tiimimme osaavaa myyntivahvistusta, ilmoittaa Paasonen.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 79 ONEURAKOINTI

“Varttimoto” koekäytössä S

eppo Puranen Viitasaaren Kumpumäestä, Kolima järven rannalta on kehitellyt pitkäaikaisen mietiskelyn tuloksena järkevän ns. varttimoton.

kertoo Puranen. Kannon päälle telakone nousee huonosti. Kannot kannattaa leikata maanpinnasta, kiertää ne tai kynkällä kaivaa ja siirtää ne pois ajouralta.

Tavoitteena ajouraton laadukas ensiharvennus

- Varttimoto nimitys tulee siitä siitä että se on hinnaltaan ja painoltaan noin vartin verrattuna isoon pyöräharvesteriin, kiteyttää Seppo Puranen.

Varttimoton alustana Volvo ECR58 kaivukone Puranen valitsi varttimotonsa alustaksi tela-alustaisen, lyhytperäisen ja ketterän Volvo ECR 58 -kaivukoneen, mikä painaa hieman alle 6 000 kg. Volvon moottori on 4-sylinterinen teholtaan 34 kW ja öljyntuotto on 130 litraa Kaupat koneesta tehtiin Konesilta Oy:n Ville Kyllösen kanssa Kärsämäellä. - Volvo on kokoisekseen erittäin jämäkkä ja tasapainoinen kone. Skandinaavinen osaaminen ja olosuhteiden huomioon ottaminen näkyy ohjaamossa, mikä on tämän kokoiseen koneeseen vankka ja tarjoaa lämpimän työpaikan talvella, tuumailee Puranen.

Seppo Puranen esittelee varttimotoaan eli Volvo ECR58 -kaivukonetta mikä on varustettu NT/AM 300S kaatopäällä. Koneella on tavoitteena ajouraton laadukas ensiharvennus mikä on taloudellisesti kannattavaa.

NT/AM 300S kaatopää kaataa, karsii, katkoo ja mittaa puut.

Kaatopää NT/AM 300S - koneessa paljon itse toteutettuja oivalluksia Kaatopääksi varttimotoon tuli NTcab Oy:n valmistama ja Antti Hyyryläisen myymä NT/AM 300S. Kaatopään letkutus ym. vermeet tuli Jarmo Heikkilältä Pro-Faster Oy:ltä Nivalasta. Purasen omaa kehitystä ja valmistusta on varttimoton lukuisissa yksityiskohdissa. - Katolle teimme erikoisteräksestä “FOPS-levyn” suojaamaan puotavilta esineiltä. Alavaunun etuosaan puskulevyyn teimme “kavitaatiovakaimet” eli jalakset jotka ovat melkein välttämättömät myötämäkeen työs-

kenneltäessä tai ojia ylittäessä. Jalasten pohjat ovat sisäänpäin kuperat jolloin puiden latvat ohjautuu telojen alle. Puskulevyssä on myös sahalaatikko moottorisahalle, millä hoidetaan ongelmapuut ja tärkeä työpaikkaliikunta. Kouraan kehitin mekaanisen magneettitiltin, missä on 90 kilon kelluva magneetti ja vastapinta; se toimii kuivalla

kelillä oikein hyvin mutta kostean lumen aikaan ote hapuilee tarttuvan lumen ja karikkeen vuoksi. Uskon että 120 kilon magneetti voisi ratkaista ongelman talvikäytössä. Zoom-puomiin on mitoitettu 80 cm:n kynkkä, millä voi käännellä konetta sekä kaivella maasta kannot ja kivet, mikä helpottaa perässä tulevan ajokoneen työtä,

Vain 2 metriä leveä Volvo liikkuu harvennuksilla hitaasti ja joustavasti.

“Kavitaatiovakaimet” eli jalakset ovat tärkeät myötämäkeen työskenneltäessä ja ojia ylitettäessä.

Sahakotelo on sijoitettu puskulevyyn. Sahalla tehdään ongelmapuut ja hoidetaan liikunta.

Erikoisteräksestä valmistettu “FOPS-levy” suojaa ohjaamoa putoavilta esineiltä.

Seppo Purasen savotalla on viime syksystä lähtien viihtynyt sama talitintti, joka saapuu uskollisesti joka päivä koneelle. Yhtään rokulipäivää se ei ole viettänyt. Luontoa tulisikin seurata tarkemmin metsässä työskennellessä.

Mekaaninen magneettitiltti on toteutettu 90 kg magneetilla ja vastapinnalla.

Volvo on kokoisekseen erittäin jämäkkä ja tasapainoinen kone. Varttimoton polttoaineenkulutus on ollut vain 3 litraa tunnissa.

Varttimotossa on 80 cm kynkkä millä voi myös kaivaa maastosta kivet ja kannot ylös.

Varttimotolla työskennellän pintakaasulla ensiharvennuksilla, tavoitteena ajouraton ensiharvennus. Koneen leveys on 2 metriä ja ulottuvuus on 7,5 metriä. Ajouraväli 5-15 metriä eli sillä periaatteessa halkaistaan normaali ajouraväli. - Koneella on helppo työskennellä. Puomiston liikkeet ovat tarkat ja pehmeät, kaatopää toimii rivakasti eikä toiminnoissa ole viivettä. Koneen kulutus käyttöä opetellessa on ollut noin 3 litraa tunnissa, ilmoittaa Puranen. Volvon moottori on hiljainen eikä kompuroi puuta kaadettaessa ja ajettaessa kone liikkuu Purasen mukaan hitaasti ja joustavasti. Purasen työmaalla on selkeät ohjeet ja säännöt. - Teen laatuharvennusta eli ensin kuvio krepitetään maaston ja huonolaatuisten puiden mukaan jonka jälkeen ajourat raivataan. Krepitys ja raivaus helpottaa kaatotyötä oleellisesti. Varttimotolla työskenneltäessä tuloksena on työnjäljeltään moitteeton ensiharvennus mistä isännät ja luonto tykkää. Ajatuksena on, että metsä- ja konealan ammattilaiset kävisivät “hyvänä päivänä” mittaamassa työjäljen ja testaamassa koneen ajo-ominaisuudet, niin saataisiiin faktatietoa koneen soveltuvuudesta ensiharvennustöihin, mietiskelee Puranen.

80 KONEURAK OINTI ONEURAKOINTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Uusia Sennebogen -materiaalinkäsittelykoneita jälleen asiakkaille

Konekeskon Vantaan pisteessä oli marraskuussa maahantuontivarustelussa kaksi Sennebogen 830 M Trailer-konetta, jotka toimitetaan Iivari Mononen Oy:lle pylväiden käsittelyyn.

onekesko Oy on panostanut parin vuoden ajan vahvasti Sennebogen -materiaalinkäsittelykoneisiin Suomessa.

mattitaitoinen. Asiakkaiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja palvelu pelaa. - Minä hoidan konemyyntiä Vantaalta käsin ja Markku Marjava Kouvolasta. Lisäksi Sennebogen -koneiden teknisestä tuesta vastaava tuoteinsinööri Joakim Monto alkaa nyt keskittyä myös myyntiin ja hän tulee vastaamaan erityisesti Sennebogen -nostureiden myynnistä, joihin aloitamme panostamaan seuraavaksi, sanoo Voutilainen.

Sennebogen -koneiden myyntiorganisaatio on tehokas ja am-

Demokoneita kokeilleet materiaalinkäsittelyn ammattilaiset ovat olleet yksimielisen tyytyväisiä Sennebogeniin; samoin kuin koneen jo ostaneet asiakkaat.

- Sennebogen saa kiitosta siitä että se on alusta saakka suunniteltu pelkästään materiaalinkäsittelykoneeksi. Tämä näkyy sen käyttöominaisuuksissa sekä yksinkertaisen selkeissä rakenneratkaisuissa minkä asiakkaat huomaavat esimerkiksi huollon helppoutena, kertoo Voutilainen. Materiaalinkäsittelykone ostetaan osaksi prosessia joten sen luotettavuus ja alhaiset käyttökustannukset ratkaisevat vähintään yhtä paljon kuin oikea hankintahinta. - Hinnaltaan kilpailukyinen Sennebogen tarjoaa alan parhaan käyttöasteen ja sitä kautta erittäin alhaiset huoltokulut. Sennebogen on turvallinen valinta myös huoltoja varaosapalveluiden sekä teknisen tuen osalta. Lisäksi koneen polttoai-

neenkulutus on alhainen. Ja vielä kun kone on tehokas ja mukava käyttää niin tuloksena on tuottava investointi koko koneen elinkaareksi, summaa Voutilainen. Sennebogenin tehdas tarjoaa materiaalinkäsittelykoneet juuri asiakkaan erityistarpeisiin suunniteltuna. - Lisäksi teemme Konekeskon Vantaan huoltopisteessä koneille maahantulovarustelun missä koneeseen lisätään vielä kaikki asiakkaan haluamat lisävarusteet ja muut yksityiskohdat. Koneen luovutuksen yhteydessä järjestämme asiakkaalle kattavan käyttöönottokoulutuksen ja olemme muutenkin aina tarvittaessa apuna kun asiakas jotain tarvitsee, lupaa Voutilainen.

Iivari Mononen Oy:n pylväskentillä tarvitaan talvella pitoa joten renkaat nastoitettiin.

Lokasuojat ovat tarpeen sillä koneilla ajetaan pääosin asvaltin ulkopuolella.

Koneiden etuosaan tehtiin kätevät kouratelineet ajoa varten.

TAV vetokidalla Sennebogeniin kytketään pylväsvaunu.

Valojen suojaukset tehtiin juuri asiakkaan ohjeiden mukaan.

Koneissa käytetään Telmu-100 tiedonkeruujärjestelmää.

Myös peruutuskamerat asennettiin Vantaalla.

Riittävä määrä LED-työvaloja takaa näkyvyyden pimeällä.

Sähköpistokkeen paikka vaihdettiin toiselle puolelle konetta.

Akkujen latauslaite pitää huolen siitä että virta ei lopu kesken.

Tämä työ alkaa nyt kantaa hedelmää ja kuluneen vuoden aikana Suomeen on myyty viisi uutta Sennebogen -materiaalinkäsittelykonetta. - Olemme mm. toteuttaneet Suomessa ainutlaatuisen laajan demokoneohjelman, mikä on mahdollistanut asiakkaille kokeilla Sennebogen -materiaalinkäsittelykoneita omalla työmaalla päivittäisessä työssä. Lisäksi olemme panostaneet huoltopalveluiden kehittämiseen koko maan alueella. Sennebogenin tehdas on vahvasti mukana tekemisessä tarjoten teknisen tuen

ja koulutuksen meille sekä asiakkaillemme. Olemme päässeet markkinoilla jo melko hyvään asemaan ja jatkamme järjestelmällistä työskentelyä materiaalinkäsittelykoneissa. Uskon että ensi vuonna myymme Sennebogen -koneita entistä enemmän, kertoo Konekesko Oy:n nostolaitteiden myyntipäällikkö Urho Voutilainen. Sennebogen tarjoaa laajan malliston materiaalinkäsittelykoneita eri käyttötarpeisiin. - Tänä vuonna myymämme koneet ovat menneet pylväiden käsittelyyn, romupihalle, jätteiden lajitteluun sekä puolustusvoimien tarpeisiin, luettelee Voutilainen.

Tehokas organisaatio

Elinkaarikustannus ratkaisee

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KONEURAK OINTI 81 ONEURAKOINTI

Sennebogen -nosturit Suomen markkinoille

onekesko aloittaa alkuvuodesta 2014 myös Sennebogen -nostureiden aktiivisen myynnin Suomessa. Sennebogen valmisti ensimmäiset nosturit vuonna 1957 ja tänä päivänä laajaan Crane Line -nosturimallistoon kuuluu mm.

ristikkopuomiset nosturit, teleskooppinosturit, autonosturit ja satamonosturit. - Sennebogen tarjoaa kattavan valikoiman nosturiratkaisuja asiakkaiden erikoistarpeisiin, ilmoittaa Konekesko Oy:n nostolaitteiden myyntipäällikkö Urho Voutilainen.

Sennebogen tarjoaa monipuolisen malliston tela- ja pyöräalustaisia teleskooppinostureita - sekä myös kuorma-autoalustaisena.

Iivari Mononen Oy:lle toimitettavissa Sennebogen 830 M Trailer -materiaalinkäsittelykoneissa on käyrät 16 metrin banaanipuomit. Koneilla käsiteltäviin puupylväisiin ei saa jäädä jälkiä, joten kouran puristuspaineet ovat säädettävät ja kahmarin puristusliikkeessä on lisäksi hidastustoiminto.

Ristikkopuominostureita on erittäin laaja valikoima kevyemmistä malleista aina erittäin järeisiin teollisuus- ja satamanostureihin.

Konekeskon demokonekäytössä ollut Sennebogen 821 M toimitetaan joulukuussa asiakkaalle jätteenkäsittelyyn.

Konekeskolla on pihassa vielä yksi demokäytössä ollut, vähän ajettu Sennebogen 830 M. Eli kannattaa olla yhteydessä jos on tarvetta tehokkaalle ja monipuoliselle materiaalinkäsittelykoneelle minkä saa heti ajoon.

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Nyt meiltä myös kävelevälattiaiset KNAPEN -perävaunut ja -kuormakorit!

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Koneyrittäjien liitto vaatii:

Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen 44. liittokokouksessa:

Toimivalla omistajaohjauksella vähemmän kivihiiltä, Kivihiili parannusta vaihtotaseeseen tahraa ja lisää työpaikkoja

luetalousvaikutukset, työllisyys ja vaihtotase on otettava paremmin huomioon, kun kunnallisissa energiayhtiöissä päätetään energialaitosinvestoinneista ja käytettävästä polttoaineesta. Lisäksi on nostettava metsähakkeen muuttuva sähköntuotantotuki takaisin vuoden 2012 tasolle ja samalla laskettava turpeen vero viime vuoden tasolle, jotta kotimaisten kiinteiden polttoaineiden puun ja turpeen kilpailukyky paranee suhteessa kivihiileen, vaati Koneyrittäjien liiton liittokokous 26. lokakuuta 2013 Mikkelissä. Sitran syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan liiketaloudellinen tarkastelu energialaitosinvestoinneissa sekä niiden polttoainevalinnoissa jättää huomiotta vaikutukset työllisyyteen ja vaihtotaseeseen. Kotimaisen polttoaineen käyttö tuo työtä ja toimeentuloa yrityksille ja työntekijöille, pääomatuloja metsänomistajille sekä tuottoja

energiayhtiöiden omistajille. Verotulot karttuvat sekä kotimaisen että kivihiilen käytössä lähes yhtä paljon, mutta jakautuvat valtion ja kuntien kesken hieman eri tavalla. Kotimaisissa polttoaineiden käyttö vaikuttaa positiivisesti vaihtotaseeseen. Selvityksessä tulokset osoittivat kotimaisten polttoaineiden olevan niin energiayhtiöiden kuin kunnallisten omistajien ja kuntien ympäröimän alueen talouden kannalta kivihiiltä parempi vaihtoehto. On kaikkien kannalta parempi, että aluetalousvaikutukset otetaan nykyistä paremmin huomioon tulevaisuuden energialaitosinvestoinneissa ja niiden polttoainevalinnoissa. Tuore Pöyryn tekemä selvitys osoittaa, että kivihiili on edullisempi polttoaine ns. lauhdesähkön tuotannossa verrattuna turpeen ja puun käyttöön. Kivihiilen ja päästöoikeuksien alhainen hinta yhdistettynä puuta ja turvetta koskeviin veroja tukipäätöksiin sekä turvetuotannon luvituksen jälkeenjääneisyyteen ovat johtaneet kotimaisten polt-

toaineiden kannalta ikävään tilanteeseen. Kivihiilen käyttö lisääntyi tämän vuoden alkupuoliskolla 37 prosenttia edellisvuodesta. Vakava viesti selvityksessä on se, että kivihiilen kilpailukyky uhkaa muodostua turvetta ja puuta paremmaksi myös yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa. Tämä on kohtalokasta kotimaisten kiinteiden polttoaineiden tuotannolle, koska haitat kohdistuvat metsänomistajiin, kone- ja kuljetusyrittäjiin ja lopulta etenkin maaseutukuntien talouteen. Puun sähköntuotantotukien ja turpeen verotason palauttaminen viime vuoden tasolle korjaisi merkittävästi kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä. Tämä muutos lisäisi satoja työpaikkoja ja vähentäisi vaihtotaseen vajetta.

Lue uudet uutiset joka päivä ammattilehti.fi

kotimaisen energian näkymät

otimaisten polttoaineiden, puun ja turpeen, näkymät ovat varsin synkät ja syynä siihen on kivihiili. Valtiovallan päätösten ohjaamana kivihiili on nousemassa ensisijaiseksi polttoaineeksi jopa sisä-Suomessa. - Turpeen veronkorotuksesta olisi perusteltua luopua vaihtotaseen tasapainottamisen ja työllisyyden parantamisen vuoksi, totesi Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen avatessaan Koneyrittäjien liiton 44. liittokokousta lauantaina Mikkelissä. Kuluvaa vuotta on leimannut

83 kivihiilen käytön voimakas kasvu. Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan lasku ja tehdyt kotimaiset päätökset vaikuttavat yhdessä siihen, että kivihiili on kotimaisia polttoaineita, turvetta ja puuta, kilpailukykyisempää. - Merkittävänä syynä tähän on ollut turpeen verorasituksen kasvattaminen. Tässä taloudellisessa tilanteessa myös vaihtotaseemme ja työllisyytemme kannalta olisi enemmän kuin perusteltua luopua turpeen veronkorotuksista ja näin edesauttaa maamme taloutta ja samalla myös aluetalouksia, Piirainen sanoi. Energiapuun käyttöä ja kauppaa on hidastuttanut energiapolitiikan lyhytjännitteisyys. - Pienpuun energiatuen osalta aikaansaamattomuus tukipäätöksissä on johtanut siihen, että parina viime vuotena energiapuukauppa ei kerta kaikkiaan ole käynyt. Tällä hetkellä meillä on ensi vuoden loppuun asti ulottuva näkymä tukijärjestelmästä, mutta sen pidemmälle varmuutta ei ole. Energiapolitiikassa, jos missä, kaivattaisiin pitkäjännitteisyyttä. Peräänkuulutan myös vahvasti kuntapäättäjiltä aluetaloudellisten seikkojen huomioon ottamista, kun kunnissa ja niiden energialaitoksissa tehdään laiteinvestointeja sekä polttoainehankintoja, Piirainen vaati.

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Bioenergia-NYT! -näyttely Lahdessa kuvia Katso lisää YT! -tapahtumasta -N Bioenergia ilehti.fi att www.amm

Bioenergia-NYT! -näyttely järjestettiin Lahden Messukeskuksessa 27.-28.9.2013. Esillä oli laajasti kalustoa metsäenergian tuottamiseen; kuvassa kotimainen HEINOLA 1310 ES -autohakkuri Heinolan Sahakoneet Oy:n osastolla ja taustalla lisää kotimaista valmistusta eli KESLA -puutavaranosturi sekä JYKI -puutavaraperävaunu Porokka Forest Oy:n osastolla.

Uudistetussa Lahden Messukeskuksessa on puitteet kunnossa. Komatsu 855 -kuormatraktori seisoi paraatipaikalla pääovella.

oneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjesti Lahden Messukeskuksessa 27.28.9.2013 järjestyksessään neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT -seminaarin ja siihen liittyvän yleisölle suunnatun BIOENERGIA-NYT! näyttelyn.

Ratkaisevat Tekijät seminaari koostui kolmen toimialan seminaareista; energia-ala, maarakennus ja puunkorjuu. Perjantaina 27.9. aamupäivällä kokoonnuttiin suurella joukolla kolmen toimialan yhteiseen aloitusseminaariin. Kullakin toimialalla oli oma seminaarinsa perjantaina iltapäivällä Lahti-hallissa ja sen piha-alueilla oli varattu reilusti tilaa näyttelyosastoille; näyttelyn pääpaino oli bioenergia-alassa ja erityisesti metsäenergiassa. Mukana näyttelyssä olivat johtavat bioenergia-alalle koneita, laitteita ja palveluita tarjoavat yritykset. Finnmetko Oy aikoo jatkossa järjestää BioenergiaNYT!-tapahtuman aina Finn Metko -näyttelyn välivuonna eli seuraavan kerran 2015.

Several Oy:n Chris Wegelius kertoi messuvieraille hakkurirummulla varustetun Vermeer HG6000 -murskaimen ominaisuuksista. Kone toimitettiin näyttelyn jälkeen Itä-Suomen Hake ja Murske Oy:lle Ilomantsiin.

Bioenergia-NYT! -näyttelyssä vieraili metsäenergia-alan ammattilaisia ympäri maata, jotka keskustelivat alan tulevaisuuden näkymistä.

Ponssen Teemu Vidgrén esitteli uutta Ponsse Scorpionia, jonka myynti on lähtenyt käyntiin ennätyksellisen hyvin Suomessa ja vientimaissa.

Hakevuori Oy toi näyttelyyn laajasti energiapuun tuottamisessa käytettävää kalustoaan. Kuvassa Reijo Wuorio kertoi yrityksen kasvavasta toiminnasta ja esitteli Fixteri -paalaimella tehtyjä runkopuupaaleja.

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Puuenergian hankinta lisää työpaikkoja ja palkkatuloja maakunnissa

Bruks -hakkureiden ja Rotochopper -murskainten maahantuoja Sawcenter Oy esitteli asiakkaansa Flisap Oy:n Bruks-hakkuriautoa.

Koneyrittäjien liitto järjesti Lahden Messukeskuksessa 27.9.2013 järjestyksessään neljännen Ratkaisevat Tekijät -seminaarin, johon osallistui toistasataa koneurakointialan ammattilaista.

etsäenergian hankinta työllistää maakunnissa jo noin 2000 henkilötyövuotta kone-, haketus- ja kuljetusyrityksissä. Kerrannaisvaikutukset nostavat määrän lähes kaksinkertaiseksi.

Metsäalan Ammattilehti teki näyttelyyn messuextran Risupaketti -teemasta. Päätoimittaja Janne Jokela tutkii lehteä energia-alan ammattilaisten Mikko Alamettälän, Jarmo Ylijoen ja Samu Kivimäen kanssa.

Ulf Österroos (vas.) ja Kenneth Enges olivat tyytyväisiä miehiä; CBI murskaimia ja hakkureita on myyty hyvin Suomeen.

- Tällä vuosikymmenellä Suomessa on mahdollista lähes kaksinkertaistaa työllisten määrä jo valmiiden energiapuun käyttöpaikkojen ja rakenteille tulevien laitosten perusteella, kunhan kotimaisiin energialähteisiin, puuhun ja turpeeseen, tehdään oikeanlaisia veroja tukipäätöksiä sekä huolehditaan liikenneverkostosta, toteaa Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen. Suomen metsät kasvavat 104,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Tuosta määrästä noin puolet hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin runkopuuna. Näiden hakkuiden jälkeen korjataan oksia, latvuksia ja kantoja energiakäyttöön muutama miljoona kuutiometriä. Nopeimmin lisääntyvä hakkuumuoto on energiaharvennukset, joissa rankapuuta korjataan energiakäyttöön lähinnä hoitoa kaipaavista nuorista metsistä ja ensiharvennusmetsistä. Energiapuun korjuu eri muodoissaan, puun haketus- ja murskaus

sekä kuljetus käyttöpaikoille työllistää arviolta 2000 henkilötyövuotta jo tällä hetkellä. Energialaitoksille toimitettuna energiapuun (metsähakkeen) tuotannon arvo on noin 310 miljoonaa euroa. Työtuloja tästä maksetaan työntekijöille ja yrittäjille noin 60 miljoonaa euroa. - Mikäli kotimaisen energiapuun käyttö lisääntyy tavoitellusti, nousee metsähakkeen tuotannon arvo liki 550 miljoonaan euroon ja työllisten määrä tällä vuosikymmenellä arviomme mukaan yli 3500 henkilötyövuoden sekä työtulot nousevat yli 100 miljoonaan euroon. Tämä lisää elinvoimaa etenkin haja-asutusalueilla, missä metsäenergiaa pääasiassa tuotetaan, Piirainen sanoo. Ihmisen kokoisena esimerkkinä voidaan tarkastella virtuaalisessa kuntakeskuksessa sijaitsevaa lämpölaitosta, jonka käyttämä puumäärä on noin 20 000 kuutiometriä vuodessa. Energiasisältö on tällöin noin 40 GWh. - Tällaisen laitoksen puuhuollon järjestäminen synnyttää paikallisesti noin 400 000 euron liiketoiminnan. Energiapuun hankinta työllistää 4-6 henkilöä. Puunmyyntituloja sekä palkkatuloja kertyy noin 200 000 euroa. Koneiden käyttö tuottaa valtiolle arvonlisäveroja sekä

polttoaineiden valmisteveroja. Palkoista ja kantorahatuloista maksetaan kunnallis- ja valtion tuloveroa sekä pääomaveroa, listaa Piirainen aluetalouden vaikutuksiksi. Puuenergian käytön kasvua varjostaa kivihiilen jatkuvasti paraneva kilpailukyky sähköntuotannossa sekä myös yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. - Jotta kotimaiset polttoaineet olisivat kilpailukykyisiä, tarvitaan nopeita ratkaisuja hallituksen taholta. Turpeen verotusta on laskettava vuoden 2012 tasolle, jotta voimme palauttaa puulla tuotetun sähkön tuotantotuen myös takaisin 2012 tasolle, vaatii Piirainen. Näin turvataan kotimaisten polttoaineiden lisääntyvä käyttö sekä niiden kautta syntyvät työpaikat. Piirainen odottaa myös etenkin kuntapäättäjiltä uudenlaista näkökulmaa energiapolitiikkaan: - Energiaratkaisuja tehdään kunnissa liian energiayhtiölähtöisesti. Liian vähälle tarkastelulle jää kotimaisten energialähteiden käytön piristävät vaikutukset aluetalouteen. Tätä samaa näkökulmaa nostaa esille myös Sitra uusimmassa juuri julkaistussa selvityksessään.

Kesla 1060 -autohakkuri on tehokas ja luotettava ratkaisu maastossa tapahtuvaan haketukseen.

HS Tekniikka Oy:n osastolla tutkittiin suurella joukolla uutta TANA BioChipper -autohakkuria.

Ideahcip Machine Oy esitteli uutta Jenz HEM 540R -hakkuria asennettuna MAN 18.360 TGS 4x4 -kuormaauton päälle; hakkuri toimitettiin näyttelyn jälkeen Haketuspalvelu J. Mickokselle. Kävelevälattiainen Serrus -puoliperävaunu on toimiva ratkaisu tehokkaaseen hakelogistiikkaan.

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

kuvia ä ä s li o s t masta a u t K h a p a t ! -NYT Bioenergia ilehti.fi att www.amm Finncont Oy:n osastolla tehtiin kauppaa mm. polttoaine- ja ureasäiliöistä.

Salo-Machinery toi Lahden tapahtumaan esille Eschlböck Biber 84 -autohakkurin ja Silvator -suurtehohakkurin. Molempia tuotteita on myyty hyvin Suomeen ja Baltiaan - lisäksi Salo-Machinery tarjoaa metsäenergia-alalle mm. kävelevälattiaiset Knapen -perävaunut ja -kuormakorit.

AFM-Forest Oy:n Jari Lääperi kertoi AFM-energiapuukourien ominaisuuksista ja Timo Savornin teki kauppaa KOX-metsäkonevarusteista.

Hytar Oy:n Ari Larkkonen esitteli uusia Bauer -hydrauliikkakomponentteja.

Nisula Forest Oy toi tapahtumaan Nisula N5 -hakkuukoneen varustettuna Nisula P990 -liikeratakuormaimella ja 500H -hakkuupäällä.

Metsätyö Oy:n osastolta konemiehet löysivät varusteet tulevan talven hakkuisiin. Tarjolla on laajasti tuotteita myös energiapuupuolelle.

Ammattilehti.fi esitteli osastollaan laajaa kone- ja kuljetusalan mediatuotantoaan.

SR-Harvesting Oy:n teltassa sai tietoa Bandit -murskaimista ja hakkureista.

Moisio Forest Oy:n Taneli Moisio esitteli suosittuja Moipu -energiapuukouria.

MenSe Oy:n Marja-Leena ja Seppo Mentula jututtivat konemiehiä, joita kiinnosti erityisesti harvesteripäähän lisättävä MenSe -raivauslaite.

Fixteri Oy:n Minna Lappalainen, Hanna Eerola ja Miika Järvinen kertoivat kiinnostuneille kuulijoille Fixteri paalaimen tuomista selkeistä eduista pienpuun korjuussa.

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

BIojack Oy valmistaa Salossa Biojack -energiapuukouria, joita menee kasvassa määrin myös vientimarkkinoille.

Kotimaisen metsäenergian käytön lisääminen on meidän kaikkien etu, siksi on tärkeää että myös kuluttajat ovat siitä kiinnostuneita. Bioenergia-NYT! -näyttelyyn kävikin tutustumassa jonkin verran myös lapsiperheitä.

Riuttolehto Oy:n Tapio -harvestereilla onnistuu energiapuun teko tehokkaasti - toki kourilla voidaan käsitellä myös järeämpää puuta.

Puutavaraa on korjattu normaalia enemmän kesän aikana ja syksyllä tahti on vain kiihtynyt - myös tulevana talvena metsäkoneet tekevät puuta täydellä teholla. Tämä on tärkeää metsäenergian tuottamisenkin kannalta.

Ratkaisevat Tekijät ja Bioenergia-NYT! -tapahtumien iltatilaisuudessa käytiin hyviä keskusteluja alan toimijoiden kesken.

www.heinolasm.ﬁ

UUDET HEINOLA 1310 ES sekä HEINOLA 910 ES -mobiilihakkurit HEINOLA 910 ES

ENTISTÄ KESTÄVÄMPIÄ, TEHOKKAAMPIA JA KÄYTÄNNÖLLISEMPIÄ

HEINOLA 1310 ES

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

Bioenergia ry:

Energiaomavaraisuuden lisääminen tavoitteeksi

ioenergia ry:n puheenjohtaja Esa Lindholmin mukaan energiaomavaraisuuden nostaminen tulisi asettaa Suomen kansalliseksi tavoitteeksi.

PUUSTA BIOENERGIAAN Ideachip on johtava mobiilihakkureiden ja perävaunujen maahantuoja. Pitkän kokemuksemme ansiosta voimme tarjota aina parasta ratkaisua ammattitaidolla.

Jenz hakkurit | Jukka | 0400 - 715 949 Serrus perävaunut | Teppo | 0400 - 359 359 Ideachip Machine Oy Jokimäentie 1, 16320 Pennala Tel: 03 882 140, info@ideachip.com

Omien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tukeutuva energiapolitiikka synnyttäisi uusia työpaikkoja ja vahvistaisi kansantaloutta. Energiaomavaraisuuden nostaminen nousi puheenaiheeksi Bioenergia ry:n Bioenergiapäivillä. Suomen tulisi määrätietoisesti tähdätä uusiutuvan energian osuuden nostamiseen ja siten energiaomavaraisuuden lisäämiseen. Tällä hetkellä Suomi tuo yli kaksi kolmasosaa käyttämästään energiasta ulkomailta. Viime vuonna 2012 erilaisia energiatuotteita tuotiin Suomeen arviolta 13,5 miljardin euron arvosta eli energia selittää paljolti Suomen heikentynyttä vaihtotasetta. - Energiaomavaraisuuden määrätietoisella nostamisella eurot jäisivät kotimaahan kiertämään ja uusia työpaikkoja synnyttämään. Tämä on enemmän kuin tarpeen tilanteessa, jossa 300 000 suomalaista on vailla työtä ja joka kuudes valtion käyttämä euro on velkaeuro, sanoo puheenjohtaja Esa Lindholm.

Energiaomavaraisuuden nostaminen edellyttäisi pitkäjänteistä politiikkaa. Nyt nähdyt alaa koskeneet verojen kiristykset ja lyhytnäköiset tukileikkaukset synnyttävät ainoastaan epävarmuutta satojen miljoonien investointipäätöksiä harkitsevalle toimialalle. Puuenergia on menettänyt asemaansa sähköntuotannossa ja kivihiilellä on lämmöntuotannossa korvattu merkittävästi kotimaista turvetta. Kotimaisen energian vaikeudet näkyvät jo nyt irtisanomisina ja yritysten lopettamisina alalla. - Tilanne uhkaa kärjistyä, ellei ryhdytä pikaisiin korjaustoimiin. Muiden polttoaineiden verojen korottamiset eivät tuo tilanteeseen ratkaisua, sillä sähköntuotantoa ei veroteta ja turpeen osalta kyse on saatavuudesta. Ainoa toimiva ratkaisu on panostaa kotimaiseen energiaan, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa. Puun käyttöä tulisi voimakkaasti kasvattaa ja suunnata sen käyttö tuontienergian korvaamiseen niin pienissä kuin suurissa käyttökohteissa sekä valtavan työllisyyspotentiaalin omaaviin uusiin teknologioihin kuten biohiileen, biokaasuun ja bionesteisiin. Turpeen saatavuus on varmistettava ja sen korvautuminen kivihiilellä vältettävä.

Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen ET:n Syysseminaarissa:

Poliittiset päätökset saatava linjaan asetettujen tavoitteiden kanssa

onet poliitikkojen tekemät energiapoliittiset linjaukset, niin EU-tasolla kuin kansallisesti, ovat lähtökohdiltaan täysin oikeansuuntaisia: tavoitellaan toimitusvarmaa, kustannustehokasta, vähähiilistä ja nykyistä omavaraisempaa energiajärjestelmää. - Valitettavasti käytännön teot ja yksittäiset päätökset ovat valitettavan usein ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa, sanoi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen ET:n Syysseminaarissa 14.11.2013 Helsingissä Finlandia-talolla. Konkreettisia esimerkkejä päätöksenteon epäjohdonmukaisuudesta löytyy valitettavan paljon. - EU-tason päätöksistä ongelmallisena esimerkkinä toimii nykyinen monimutkainen energia- ja ilmastopoliittinen ohjausjärjestelmä. Päästövähennystavoitteen markkinaehtoiseksi ohjausjärjestelmäksi valittiin päästökauppa. Samalla kuitenkin, vahvasti jäsenvaltiokohtaisista intresseistä lähtien, luotiin päästökappajärjestelmän kanssa päällekkäinen ja vaikutuksiltaan ristikkäinen uusiutuvien energialähteiden tavoite- ja tukijärjestelmä. Tämä on heikentänyt päästökauppajärjestelmän ohjausvaikutuksia ja toimivuutta, vahingoittanut energiamarkkinoiden toimintaa ja heikentänyt alan yritysten markkinaehtoisia toimintamahdollisuuksia, luettelee Naukkarinen. - Peräti 70-80 prosenttia uusista sähköntuotantoinvestoinneista Euroopassa perustuu nyt poliittisiin tukiratkaisuihin,

eikä markkinoiden antamaan ohjaukseen. Ja vieläkään tätä ongelmaa ei yleisesti tunnisteta tai tunnusteta, lisää Naukkarinen. Kotimaassa valitettavana esimerkkinä voidaan käyttää parin vuoden takaisia rakentamismääräyksiä ja nyttemmin hyväksyttyjä rakennusten energiatodistuksia. - Näissä pääosin kotimaisesti ja yli 70 prosenttisesti ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettu sähkö on poliittisella päätöksenteolla luotujen energiakertoimien kautta määritetty jopa 1,7 kertaa huonommaksi lämmitysmuodoksi kuin fossiilinen tuontipolttoaine öljy. Ja samalla energiapolitiikka korostaa ilmastomuutoksen torjuntaa sekä energiaomavaraisuuden kasvattamista, ihmettelee Naukkarinen. Varoittavana esimerkkinä voidaan pitää myös windfall-veroa, jolla rangaistaan päästöttömiä tuotantomuotoja, joita toisaalta energiapolitiikassa halutaan korostaa ja tukea. - Tilanne on tulevaisuuden energiainvestointien kannalta varsin haasteellinen. Energiayhtiöiden mahdollisuudet rahoittaa investointeja omalla kassavirralla ovat heikentyneet, ja samalla toimintaympäristön korkeasta riskitasosta johtuen rahoituksen saaminen on vaikeutunut ja kallistunut. Tilanne voi johtaa siihen, että riittäviä investointeja ei tulevaisuudessa saada markkinaehtoisesti toteutettua. Pahimmillaan Suomi voi jo lähivuosikymmeninä ajautua tilanteeseen, jossa tuotantokapasiteettimme ei pysty vastaamaan tulevaan energiakysyntään, jolloin tilanne voisi heiketä jopa nykyisestä, varoittaa Naukkarinen.

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Kuorma-auton ohjaamosta käytettävä hakkuri on erittäin mukava työpaikka

aketuspalvelu J. Mickos Heikinkylästä Lapinjärven kunnasta urakoi haketta kahdella autohakkurilla pääasiassa itäisen Uudenmaan alueella. Mickosten hakeurakoinnin historia juontaa vuoteen 1979, jolloin Bertel Mickos osti ensimmäisen traktorikäyttöisen Bruks -laikkahakkurin oman maatilan hakelämmityksen tarpeisiin. Tänä päivänä haketusta tehdään siis jo kolmannessa polvessa sillä Bertelin poika Christer Mickos siirsi vuonna 2011 sukupolvenvaihdoksen kautta maatilan ja haketusurakoinnin vastuun pojalleen Jonakselle. - 1980-luvulla hakelämmitys alkoi yleistyä alueen maatiloilla ja vuonna 1990 hankin traktorikäyttöisen TT1000 -laikkahakkurin. Haketusurakointi lähti toden teolla kasvamaan vuonna 2005 jolloin käytöön tuli Jenz 420Z -traktorihakkuri. Haketta tehtiin yhä useammalle maatilalle, joille asensin myös MasaTuotteen hakelämpölaitteita. Tästä sain ammattitaitoa mistä on hyötyä edelleen eli pystymme auttamaan asiakkaitamme myös hakelämpölaitteiden säädössä, kertoo Christer Mickos. Keväällä 2012 hakeurakointi oli kasvanut jo sellaisiin mittoihin että käyttöön otettiin Sawcenter Oy:ltä ostettu uusi Bruks 805.2 PT -kuorma-autohakkuri Volvon päälle asennettuna. - Siirtyminen traktorihakkurista autohakkuriin tehosti toimintaamme ja nosti kapasiteettia sillä kuorma-autolla ehtii päivän aikana ajaa useamman asiakkaan luokse kuin traktorilla. Tänä päivänä meillä on lähes 200 asiakasta joista suurin osa maatiloja. Lisäksi haketamme puuta kartanoille, kunnallisille lämpölaitoksille sekä isommille kaukolämpöyrityksille. Teimme kesällä 2013 sopimuksen Metsäreviiri Nyved Oy:n kanssa suuremmasta haketusmäärästä Porvoon Energia Oy:lle Tolkkisten voimalaitokseen ja siitä syntyi tarve investoida toiseen autohakkuriin; hakkeen ajo Tolkkisiin tapahtuu kahdella aliurakoitsijan kuorma-autolla. Olemme myös osakkaana Lapinjärven Enrgiaosuuskunnassa jolle hoidamme haketukset ja osuuskunta ostaa muilta jäseniltä hakkeen traktorikuljetukset, sanoo Jonas Mickos.

suoraan tehtaalta valmiina pakettina asennettuna uuden MAN 18.360 TGS 4x4 -kuorma-auton päälle ja varustettuna Palfinger Epsilon C60F -nosturilla. - Nyt meillä on kaksi erilaista autohakkuria joita voimme optimoida erilaisiin haketustehtäviin niiden parhaiden ominaisuuksien mukaan. Ja nyt voimme taata hakkeen toimitusvarmuuden asiakkaillemme myös mahdollisen teknisen vian yllättäessä, toteaa Mickos.

Onnistunut kokonaisuus

Haketuspalvelu J. Mickos lisäsi haketuskapasiteettiaan ottamalla lokakuussa 2013 käyttöön uuden Jenz HEM 540R -hakkurin, mikä asennettiin yhdessä Palfinger Epsilon C60F -nosturin kanssa MAN 18360 TGS 4x4 -kuorma-auton päälle Jenzin tehtaalla Saksassa. Tehdasvalmis laatu näkyy koko paketin viimeistelyssä.

versiota, mikä on myös hinnaltaan kalliimpi. - Kun hakkuria käytetään kuorma-auton ohjaamosta on työskentely erittäin mukavaa ja turvallista kun ei tarvi hyppiä ulkona nosturiohjaamoon. Kuor-

ma-auton ohjaamo on kesällä viileä ja talvella lämmin samalla kun näkyvyys on hyvä työskentelyalueelle eivätkä lasit ole huurussa. Kuorma-auton ohjaamosta ajettavalla hakkurilla myös operointi on nopeampaa kun

Kuorma-auton ohjaamosta tapahtuva hakkurin käyttö tarjoaa erittäin viihtyisän työpaikan ilman vaarallisiakin kiipeilyjä nosturiohjaamoon. Ohjaamo tarjoaa myös sosiaalisen työympäristön; hakkurikäytön ohessa voi vaihtaa kuulumiset asiakkaan kanssa tai suunnitella tulevia haketuskuvioita yhdessä hakkeen kuljettajien kanssa.

kasan valmistuttua pääsee hyppämään suoraan auton rattiin, perustelee Mickos. Mickokset päätyivät uutta hakkuria miettiessään Ideachip Machine Oy:n tarjoamaan Jenz HEM 540R -hakkuriin mikä tuli

Uusi Jenz HEM 540R -autohakkuri on ollut alusta saakka tehokas kone ja ominaisuuksiltaan juuri sellainen mitä Mickokset hakivat. - Olemme hakettaneet hieman yli 100 tuntia ja haketta on syntynyt yli 10 000 kuutiota eli tuntituotos on kohdallaan. Jenz tekee laadukasta haketta ja pintaalaltaan suuri neliöseula mahdollistaa pienikokoisen mutta laadukkaan hakkeen tuottamisen stokeripoltin-asiakkaille. Ja maasto-ominaisuuksiltaan erinomainen 2-akselinen 4x4 MAN on ketterä liikkumaan ahtaissakin pihapiireissä lähes jäljettömästi, kehuu Mickos.

Christer Mickos viihtyy uuden Jenz -autohakkurin ohjaimissa. Kuormaauton ohjaamosta on hyvä näkyvyys työskentelyalueelle.

Ergonomisten Danfossin ohjausvipujen napeista hoituu kaikki hakkurin toiminnot kätevästi.

Jalkapolkimilla voi hidastaa tai pakittaa syöttöä tarvittaessa sekä kontrolloida painatusta.

Jenz HEM 540R -hakkurin suuri syöttöaukko ja iso syöttöpöytä mahdollistavat tehokkaan hakkurin käytön eri materiaaleilla.

Hakkuria halutaan käyttää kuorma-autosta Mickoksilla oli erittäin hyviä kokemuksia kuorma-auton sisältä ajettavasta hakkurista joten uutta hakkuriautoa mietittäessä ei edes harkittu nosturihyttistä

Haketuspalvelu J. Mickos palvelee uudella hakkuriautolla pääasiassa maatila-asiakkaitaan itäisen Uudenmaan alueella.

Jonas Mickos on tyytyväinen molempiin hakkureihinsa; autoja voidaan optimoida erilaisiin haketustehtäviin niiden ominaisuuksien mukaan.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

BioChipper koeajokiertue kiertää Suomen tammihelmikuun aikana!

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Vermeer HG4000 on kompakti ja tehokas kone

Sekera Oy:n Eino Piipponen ja Esa Halonen (oik.) olivat vakuuttuneita uuden Vermeer HG4000 murskaimen tehokkuudesta. Niinpä uusi Vermeer HG4000 saapuu Hammaslahdelle loppuvuodesta 2013.

eväällä 2013 ensiesitelty Vermeer HG4000 -murskain on saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion Euroopan markkinoilla.

- Uusi Vermeer HG4000 on kooltaan kompakti mutta teholtaan jättiläinen. Koneen tositoimissa mm. Elmia Wood -näyttelyssä nähneet suomalaiset metsäenergia-alan ammattilaiset ovat olleet kaikki yllättyneitä sen tehokkuudesta, ilmoittaa Several Oy:n Christopher Wegelius.

Uusi Vermeer HG4000 -murskain on kompakti mutta erittäin tehokas kone erilaisten puumateriaalien murskaukseen. Koneessa on vakiona Duplex II -rumpu jolla se muuttuu tarvittaessa nopeasti murskasta hakkuriksi - tarjolla on nyt myös uusi täydellinen suurteho hakkurirumpu. Kuvassa HG4000 murskaa risuja ja kantoa Italian Veronassa. Italiaan on myyty uutta HG4000 -murskainta lyhyessä ajassa jo yhdeksän konetta.

Vermeer HG4000 -koneen paino on alle 20 tonnia ja pituus vetokitaversiona 11.3 m ja vetopöytäversiona 9.4 m, leveys 2.5 m ja korkeus 4.0 m. - Vermeer HG4000:ssa on yhtä leveä syöttöpöytä kuin isoveli HG6000:ssa sekä yhtä leveä Duplex II -rumpu ja sama purkumatto sekä suuret seulapinnat. Uutuus voidaan varustaa myös täydellisellä hakkurirummulla, mikä tekee koneesta erittäin korkealaatuista haketta tekevän suurtehohakkurin, kertoo Wegelius. Vermeer HG4000 -murskai-

men moottori, uuden teknologian Iveco FPT C13 Tier 4 i 450 hv saa paljon kiitosta käyttäjiltä. - Erittäin luotettava ja ääneltään hiljainen Ivecon moottori on osoittautunut polttoainetaloudelliseksi; kulutus on ollut jopa alle 40 litraa tunnissa. Moottori reagoi nopeasti ja käy todella tasaisesti. HG4000:ssa on Vermeerin uusi patentoitu elektroninen jäähdytinratkaisu, mikä on tehokas ja äänetön. Järjestelmä suodattaa myös moottorin sisään tulevan ilman, sanoo Wegelius.

ot Katso vide be.com tu u w w w.yo attilehti.fi w w w.amm

Vermeer HG4000 -murskaimen tuottavuudesta saa parhaan käsityksen katsomalla videoita YouTubessa: hakusanana Vermeer HG4000. Tarjolla on myös näyttäviä radio-ohjattavalla ilmakuvauskopterilla tehtyjä videoita. Videoita löytyy myös osoitteessa www.ammattilehti.fi.

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI aailman suurin maatalouskoneiden ja laitteiden erikoisnäyttely Agritechnica levittäytyi koko komeudessaan 320 hehtaarin pinta-alalle Saksan Hannoverin messualueelle 12.-16.11.2013.

Lähes 2900 näytteilleasettajaa 47 eri maasta esittelivät 25

jättimäisessä näyttelyhallissa sekä ulkoalueilla uusimmat tekniset ratkaisut tehokkaaseen maanviljelyyn. Lisäksi näyttelystä löytyi paljon katseltavaa myös metsäalan ammattilaisille; erityisesti metsäenergian tuottamiseen koneita valmistavat yritykset olivat vahvasti esillä Agritechnicassa. Jättimäinen Agritechnica ke-

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI räsi myös ennätysyleisön kun viiden päivän aikana näyttelyssä vieraili yhteensä noin 450 000 messukävijää; kansainvälisyydestä kertoo se että näyttelykävijöistä 112 000 saapui paikalle muualta kuin Saksasta. Seuraavan kerran Agritechnica järjestetään Hannoverissa 10.-14.11.2015.

Vahvasti kasvava itävaltalainen Westtech esitteli komealla osastollaan laajasti erilaiset kouraratkaisut erityisesti isojen puiden käsittelyyn.

Uudessa Eschlböck Biber 85 -autohakkurissa on aiempaa mallia 15 cm leveämpi ja halkaisijaltaan 10 cm korkeampi hakkurin rumpu ja myös syöttöaukon koko on kasvanut.

Saksalainen Albach Machinenbau tunnetaan Silvator 2000 -suurtehohakkuristaan, joita on Suomessakin käytössä jo useita. Nyt Albach on tuonut markkinoille uuden nopeakulkuisen Diamant 2000 -suurtehohakkurin ja ensimmäinen asiakaskone myytiin Suomeen Sekera Oy:lle, jolla on myös Silvator 2000 -hakkuri. Kuvassa maahantuoja Salo-Machineryn Pertti Salo (vas.) kättelee Sekera Oy:n Eino Piipposen kanssa uuden koneen luovutuksen kunniaksi ja mukana juhlallisessa tapahtumassa olivat Albachin johtaja Richard Alziner (oik.) vaimonsa Roswithan kanssa, Albachin vientijohtaja Rubert Wieser (edessä), Sekera Oy:n Vesa Turunen, Salo-Machineryn Anssi Salo ja Tarmo Kärbo sekä Albachin johtaja Franz Bachmeier (taustalla vas.).

Jenz esitteli osastollaan autohakkureiden uusimmat innovaatiot. Kuvassa Jenz HEM 583 hakkureita kaksin kappalein.

Mercedes-Benz OM 502 LA V8 612 hv moottori kuljettaa Diamant 2000 -suurtehohakkuria 70 km/h (rajoitettu). Koneen leveys on 2,55 m. Diamandin alusta on tehty vastaamaan kasvaneita nopeuksia ja maastossa se etenee melkein missä vain. Alustassa on hydraulisesti säätyvä jousitus mikä mahdollistaa portaattoman korkeuden ja jousituksen jäykkyyden säädön.

Slovakialainen LKT 175 on kuusipyöräinen juontokoneen ja ajokoneen yhdistelmä. Kokorunkoja juonnettaessa kuormatila nousee ylös-

METSÄALAN AMMATTILEHTI

n onee ös m y m i ö Sopi u n k ä y t t ! h muu t u k s e e n i o k tar

CBI -murskaimet ja hakkurit myydään jatkossa Skandinaviassa ja Baltiassa suoraan tehtaan alaisen organisaation kautta.

CBI murskat ja hakkurit myydään Skandinaviassa jatkossa suoraan tehtaan organisaation kautta merikkalainen murskain- ja hakkurivalmistaja CBI muuttaa toimintatapaansa Skandinavian ja Baltian markkinoilla.

Vuoden 2014 alusta CBI koneiden myynti sekä varaosa- ja huoltopalvelut Skandinaviassa sekä Baltiassa hoidetaan suoraan tehtaan alaisen organisaation kautta. Tavoitteena on pystyä tarjoamaan entistä tehokkaampi ja nopeampi palvelu asiakkaille kilpailukykyisempään hintaan, mikä koskee niin varaosia kuin myös uusia koneita. CBI:lla on Euroopan pääpaikka Hollannissa, jonka yhtiön kanssa Skandinavia ja Baltia muodostavat jatkossa CBI Europen.

Suomen, Ruotsin ja Baltian Area Managerina tulee toimimaan Ulf Österroos, joka on jo pitkään vastannut CBI-koneiden myynnistä Suomessa. Jälkimarkkinoinnista vastaa myös asiakkaille tuttu ammattimies Kenneth Enges. - Toimimme Vaasasta käsin jonne tulee myös tehtaan Skandinavian varaosakeskus. Tämä tulee parantamaan suomalaisten CBI-asiakkaiden palvelua merkittävästi. Uskon että suoraan tehtaan alaisena aorganisaationa pystymme vahvistamaan asemaamme murskain- ja hakkurimarkkinoilla entisestään, toteaa Ulf Österroos. Lisätietoja CBI -murskaimista ja -hakkureista: Ulf Österoos, puh. 0500 366 105

... ja paljon muuta laadukasta teräksestä - viisaasti suunnitellen!

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

PNO tarjoaa viisaan vuokravaunuratkaisun myös metsähakkeen kuljetuksiin, missä kaluston käyttötarve vaihtelee suuresti sesongin mukaan.

Kävelevälattiaiset Kraker -perävaunut monipuoliseen ajoon

NO on raskaan perävaunukaluston vuokraamiseen ja myyntiin erikoistunut yritys. PNO on alan pioneereja Pohjoismaissa ja näin ollen kokemus alalta on erittäin vankka.

- Olemme traileriasioiden erikoisosaajia ja siksi löydämme aina vastaukset asiakkaidemme kysymyksiin. Haluamme aina tarjota innovatiivisia ja joustavia ratkaisuja asiakkaillemme. Teemme yhteistyötä sellaisten perävaunuvalmistajien ja tavarantoimittajien kanssa, joiden tuotteet ovat huippulaadukkaita ja meidän mielestä alan parhaita, sanoo PNO Trailer Oy:n toimitusjohtaja Petteri Heino. PNO:lla on Suomessa lähes 5000 perävaunua. - Olemme vahvassa asemassa markkinoilla ja etenemme jatkossakin strategiamme mukaan. Ruotsissa vaunuja on käytössä noin 7000 ja yhteensä Pohjoismaissa noin 13 000 kappaletta. PNO perusti Norjaan toimipis-

asiakkaille ja lisäksi niille löytyy hyvät kanavat myös Venäjälle ja Baltiaan sekä Eurooppaan.

Kävelevälattiaiset Kraker -vaunut metsähakkeen ajoon

- Olemme tehneet jo pitkään hyvää yhteistyötä eri puolilla Suomea metsähaketta tuottavien ja kuljettavien yritysten kanssa, sanoo PNO Trailer Oy:n toimitusjohtaja Petteri Heino.

teen vuonna 2012 ja tänä vuonna Tanskaan avattiin toimipiste ja kaksi korjaamoa; aiemmin molemmat maat hoidettiin Ruotsista käsin. Panostuksen ansiosta Norjan ja Tanskan vaunumäärät tulevat jatkossa kasva-

maaan merkittävästi, uskoo Heino.

Laaja vaunuvalikoima PNO voi tarjota asiakkailleen laajan valikoiman erilaisia vau-

nutyyppejä. - Kalustomme on uutta ja hyväkuntoista, koska poistamme vaunukalustosta normaalisti 54 kuukauden jälkeen. Näin toimien varmistamme yksiköidemme korkean laadun ja hyvän toimintavarmuuden, toteaa Heino. Käytettyjä vaunuja myydään

PNO otti vuonna 2009 valikoimaansa laadukkaat hollantilaiset kävelevälattiaiset Kraker -perävaunut ja siitä lähtien on tehty hyvää yhteistyötä mm. eri puolilla Suomea metsähaketta tuottavien ja kuljettavien yritysten kanssa. PNO myös toimii Kraker -vaunujen edustajana Pohjoismaissa. - Ensimmäiset kävelevälattiaiset puoliperävaunut meni silloin asiakkaille metsähakkeen kuljetukseen, mikä on edelleen yksi tärkein Kraker -vaunujen käyttöalue. Olemme siitä lähtien kasvattaneet Kraker -vaunujen määrää asiakkaiden tarpeen mukaan ja tällä hetkellä vaunuja on Suomessa noin 30 kappaletta. Uusimme ensi vuoden aikana tätä kantaa merkittävästi ja myymme käytettyjä kävelevälattiaisia Kraker -vaunuja asiakkaille järkevään hintaan, huollettuina ja heti ajoon valmiina.

PNO uusii ensi vuonna kävelevälattiaista perävaunukalustoaan. Nämäkin Kraker -puoliperävaunut tulevat myyntiin huollettuina ja valmiina ajoon. Kannattaa kysyä!

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Doppstadt - mobiilimurskaimien markkinajohtaja Suomessa DZ 750 Kombi - samassa hidas / nopeakierroksinen murska

AK 600 nopeakierroksiset vasaramurskaimet

- kannot - risut/risutukit - ratapölkyt - ruokohelpipaalit teollisuusjäte - rakennusjäte - muovi ym. - 2 kpl magneettia minimoivat rautojen aiheuttamat vahingot - taloudellinen MB mottori - Suomessa laitteita on jo yli 10 kappaletta!

- rakennusjäte - risut/risutukit - kuormalavat, ruokohelpipaalit ym. - vapaasti pyörivät vasarat ja avautuva takaseulaverkko päästävät suuret metallikappaleet ulos ja minimoivat vahingot, tämä on ainut toimiva järjestelmä!

DH-910SA -rumpuhakkuri - moottoriteho 610 hv

DW-sarja hidaskierroksiset murskaimet - kannot - risut - kuormalavat - teollisuusjäte - jätepuu - muovi ym. - hydraulisesti avautuva vastakampa päästää metallikappaleet vaurioittamatta konetta

Kysy myös käytettyjä murskaimia ja hakkureita!

Ruotsissa PNO:lla on kävelevälattiaisia Kraker -vaunuja käytössä noin 300, joilla kuljetetaan pääasiassa yhdyskuntajätettä, kertoo Heino. Alussa PNO toi Suomeen ns. rungottomia itsekantavia vaunuja mutta metsähakkeen ajossa vaunut joutuvat niin koville että asiakkaille suositellaan rungollisia vaunuja. - Meiltä löytyy kävelevälattiaiset Kraker -perävaunut peräpurkavina ja sivuaukeavina. Yhä useammin asiakkaat haluavat vaunun hydraulisella katolla johon Kraker tarjoaa järeän ja toimivan ratkaisun, sanoo Heino. Metsähakkeen käyttö kasvaa koko ajan Suomessa ja lisäksi kävelevälattiaisille Kraker -vaunuille löytyy myös muita kasvavia käyttösovelluksia kuten yhdyskunta- ja rakennusjätteen kuljetus sekä paperinkierrätys. - Olemme aktiivisesti mukana näillä kasvavilla toimialoilla. Yritämme löytää kävelevälattiaisille vaunuille lisää käyttösovelluksia jotka tasaisivat metsähakkeen ajon kausiluonteisuutta. Tasaisemmalla vuokrausasteella pystymme jatkossa tarjoamaan asiakkaillemme entistä kilpailukykyisemmät ratkaisut näissä erikoisvaunuissa, laskee Heino.

Vaunukeskus Sipoossa PNO:n toimipaikka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien pääs-

sä Sipoossa, lähellä Keravan rajaa. Teknisesti pätevä henkilökunta on toiminut alalla pitkään sekä asiakaspalvelun että huollon parissa. - Olemme luoneet Sipooseen loistavat puitteet asiakaspalvelun ja teknisen huollon laadukkaalle toteuttamiselle. Käytössämme on oma korjaamo kokeneine asentajineen, katsastushalli, pesuväylä sekä mittava varasto. Nämä takaavat huolloille ja korjauksille mahdollisimman nopean läpimenon. Olemme onnistuneet markkinoilla ja sitä kautta pystyneet kasvattamaan henkilökuntamme määrää tasaisesti. Tällä hetkellä PNO:lla on palveluksessa Sipoossa yhteensä 15 henkilöä sekä lisäksi korjaamon puolella meille työskentelee useita alihankkijoita, kertoo Heino. Kesällä 2013 PNO:n tontille valmistui 2,5 hehtaarin laajennus. Nyt tilaa on yhteensä 15 hehtaaria. - Uusi laajennus mahdollistaa vaunujen paremman sijoittelun piha-alueelle ja nyt pystymme myös vuokraamaan piha-aluetta asiakkaidemme käyttöön perävaunujen ja muun kuljetuskaluston sekä erilaisten työkoneiden parkkipaikaksi eli kannattaa soittaa ja kysyä. Tänä päivänä kun ei kaluston säilytystilaa pääkaupunkiseudulta enää oikein tahdo löytyä, toteaa Heino.

PNO:n toimipaikka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä Sipoossa, lähellä Keravan rajaa. Käytössä on oma korjaamo kokeneine asentajineen, katsastushalli, pesuväylä sekä mittava varaosavarasto.

PNO voi tarjota asiakkailleen laajan valikoiman erilaisia vaunutyyppejä ja yhteensä PNO:lla on Suomessa lähes 5000 perävaunua.

Kesällä 2013 PNO:n tontille valmistui 2,5 hehtaarin laajennus ja nyt piha-aluetta myös vuokrataan asiakkaille perävaunujen ja muun kuljetuskaluston sekä erilaisten työkoneiden parkkipaikaksi.

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

Rotochopper MP-2 - 1,43m leveä teräksinen syöttömatto - 275 - 350 hv - Traktorillakin vedettävä kompakti tehomurska - Risun, kierrätyspuun, kuoren, biojätteen sekä rangan murskaukseen - Paino 12 - 14 tn

omeen een! kuri Su ntimme jälk k a h s o k u t u r n B a . h n maa a jo 17 Tuloss 2009 alkanee a vuonn

Bruks 806 PTC

Bruks 806 PT Truck

Tulossa ensimmäinen nyt Suomeen - Ruotsissa suosittu ratkaisu. Täydellinen hakkuriyhdistelmä rakennettuna Volvo FH 600 hv -kuormaauton päälle jossa hakkuri, nosturi ja etukontti - perässä hakeperävaunu. Paketin saa sekä Volvoon aina 750 hv ja Scaniaan 730 hv asti.

Kuvan uusi hakkuripaketti valmistui Oripään Hakepalvelu Oy:lle. Voima Volvo FH -kuorma-auton 700 hv moottorista. Varustettu Palfinger Epsilon M120Z -ohjaamonosturilla. Paketin saa sekä Volvoon aina 750 hv ja Scaniaan 730 hv asti.

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Oripäässä investoidaan kotimaisen metsäenergian tuottamiseen

Oripään Hakepalvelu Oy:n komea autohakkuririvistö eli vas. Eino Hakanen ja Bruks 805 PT Truck, Henri Lundelin ja Bruks 805 ST sekä Jouko Prusila ja uusi Bruks 806 PT Truck. Taustalla oma marraskuussa 2013 uusittu 800 kW lämpölaitos, mikä tuottaa lämmön Martin Tarha Oy:n kasvihuoneisiin.

ripään Hakepalvelu Oy on ottanut käyttöön jo kolmannen Bruks -autohakkurin. Yritys on investoinut metsäenergia-alaan muutenkin merkittävästi viime aikoina. Yrittäjä Eino Hakanen hankki ensimmäisen hakkurin, traktorikäyttöisen Bruksin vuonna 1996. - Tein siihen aikaan vielä rakennusalan töitä mutta kun vein Bruksin esille Okra -maatalousnäyttelyyn vuonna 1998 alkoi asiakkaita tulla lisää ja haketusurakointi kasvamaan. Samana vuonna perustin Oripään Hakepalvelu Oy:n ja haketusurakoinnista tuli täysipäiväistä, muistelee Hakanen. Haketusmäärien kasvaessa Hakanen osti v. 2005 Ruotsista uuden Bruks 604 -hakkurin, mikä oli varustettu omalla moottorilla ja kulki traktorin perässä. Lisäksi käytössä oli pari Erjo traktorihakkuria. - Vuonna 2009 päätin siirtyä traktorihakkureista autohakkureihin ja hankin Sawcenter Oy:ltä uuden Bruks 805 PT Truck -hakkurin Scanian päälle asennettuna ja Palfinger Epsilonin nosturilla varustettuna. Autosta voimansa ottavan hakkurin tuntimittari näyttää nyt 9000 tuntia ja se on pelannut hyvin koko ajan. Kun haketusvolyy-

- Lisäksi haketamme suurempia määriä talviaikaan Kosken, Urjalan ja Punkalaitumen aluelämpölaitoksille. Yhteensä tuotamme tänä vuonna haketta noin 150 000 kuutiota rangasta, risusta ja pyöreästä puusta. Tarkoitus olisi kolmannen hakkurin myötä päästä ensi vuonna lähes 200 000 kuutioon. Toki kivihiilen käytön lisääntyminen huolestuttaa varmasti kaikkia metsäenergia-alalla toimivia, miettii Hakanen.

Uusi lämpölaitos ja säilytyshalli

Lokakuussa käyttöön otettu uusi Bruks 806 PT Truck autohakkuri hakettaa karsittua rankaa suurella teholla ja hakkeen laatu on hyvää eli se kelpaa myös maatalojen pienempiin kattiloihin.

mit ja asiakasmäärät kasvoivat hankin vuonna 2010 toisen autohakkurin, Bruks 805 ST:n mikä on varustettu omalla moottorilla ja Keslan nosturilla. Ja nyt nostimme autohakkureiden määrän jo kolmeen kun käyttöön otettiin lokakuussa uusi Bruks 806 PT Truck, mikä ottaa voiman uuden Volvo FH700 kuorma-auton 700 hv moottorista ja puuta syötetään Palfinger Epsilon M120Z -ohjaamonosturilla, kertoo Hakanen.

Uusi Bruks 806 PT on tehokas hakkuri Uusi Bruks 806 PT -autohakkuri on osoittautunut heti alusta asti erittäin hyväksi koneeksi. - Kyllä siitä huomaa että tehtaalla on tehty jälleen hyvää tuotekehitystyötä; hakkuri on entistä tehokkaamman tuntuinen ja koko autopaketti on toteutettu laadukkaasti. Olen luottanut aina Bruksin hakkureihin sillä ne ovat rakenteeltaan viisaan yk-

Oripään Hakepalvelu Oy:lle valmistui vuosi sitten uusi kolmen autohakkurin lämmin säilytys- ja pesuhalli. Huollot tehdään erillisessä korjaamorakennuksessa.

sinkertaisia ja niissä on mahdollisimman vähän kuluvia osia. Silti torvesta tulee tavaraa suurella kapasiteetilla ja hakkeen laatu on hyvää eli se kelpaa pieniinkin kattiloihin, perustelee Hakanen.

Suuri määrä asiakkaita Oripään Hakepalvelu Oy:llä on reilun sadan kilometrin säteellä toimipaikastaan useita satoja eri asiakkaita joista suurin osa maatiloja.

Eino Hakanen on toiminut myös lämpölaitosyrittäjänä jo noin 15 vuoden ajan. - Otimme marraskuussa käyttöön Oripäässä uuden 800 kW lämpölaitoksen, mikä tuottaa lämmön Martin Tarha Oy:n kasvihuoneisiin joissa kasvatetaan kukkia. Samalla pihalla lämpölaitoksen kanssa sijaitsee korjaamohallimme sekä uusi, vuosi sitten käyttöön otettu kolmelle autohakkurille rakennettu lämmin säilytyshalli missä tapahtuu myös hakkureiden pesu. Lämpimässä hallissa hakkurit sulavat talvella ja pelittävät heti aamusta. Ja onhan se mukava lähteä paukkupakkasessa lämpöisestä hallista liikkeelle, toteaa Hakanen.

Eino Hakasella on kokemusta hakkuriurakoinnista jo kohta 20 vuoden ajalta - samoin Bruks hakkureista.

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

Jälleen uusi Bandit -murskain tulossa asiakkaalle Suomeen

Suomeen on saapumassa lähiaikoinan uusi Bandit -murskain, mikä oli marraskuun lopulla loppuvarustelussa tehtaalla Yhdysvalloissa. Dieselkäyttöinen 540 hv moottorilla varustettu Bandit Beast 2680 on vain 2,5 m leveä ja 10 m pitkä eli sillä pääsee liikkumaan ketterästi myös metsäpäässä.

uomeen on saapumassa lähiaikoina jälleen uusi Bandit -murskain asiakkaalle. - Kyseessä on 540 hv diesel-

moottorilla varustettu Bandit Beast 2680, mikä on tehty pohjoismaisiin käyttötarpeisiin ja olosuhteisiin. Kone on vain 2,5 m leveä ja 10 m pitkä joten sillä tulla liikkumaan ketterästi myös

metsäpäässä, kertoo Bandit koneiden maahantuojan SRHarvesting Oy:n Ahti Sormunen. Amerikkalaisten Bandit murskainten ja hakkureiden ky-

syntä kasvaa koko ajan Suomessa. - Suomeen on saapunut hiljattain yksi kone ja uskon että lisää koneita saadaan maahan talven aikana, toteaa Sormunen.

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Tilaa TANA Biochipper koekäyttöön - demokiertue starttaa tammikuussa

HS Tekniikka Oy:n Harri Sorvoja ja TANA Biochipper tekivät viime talvena onnistuneen demokiertueen - nyt lähdetään taas kiertämään maata etelästä pohjoiseen.

akkuriyrittäjille ympäri maata tarjoutuu loistava tilaisuus saada TANA Biochipper -hakkuri koeajoon omalle työmaalle talven aikana. Kotimaisten TANA Biochipper -hakkureiden myynnistä vastaava HS Tekniikka Oy lähtee tammikuun puolivälissä kiertämään asiakkaita uudella TANA Biochipper -hakkuriautolla, mikä valmistuu sopivasti joulun alla. Älykäs tehohakkuri TANA Biochipper ja uusi Kesla 2111ZT -ohjaamonosturi on asennettu ammattitaidolla Scanian päälle Siimet Oy:llä. - Teen demokiertueen kahdessa osassa niin että ensin lähden

liikkeelle Etelä-Suomesta ja nousen Länsi-Suomen kautta ainakin Oulun korkeudelle. Toisella kiertueella etenen etelästä Itä-Suomen kautta pohjoista kohti näillä näkymin Kajaanin kulmille. Yhteensä olen Biochipperin kanssa reissussa useamman viikon ajan eli pitkälle helmikuun puolelle, kertoilee HS Tekniikka Oy:n Harri Sorvoja. Sorvoja teki viime talvena Biochipperin kanssa vastaavan demokiertueen mikä onnistui oikein hyvin. - Kiersin ympäri maata noin viiden viikon ajan ja tein lähes 30 asiakasdemoa. Hakkuriyrittäjät pääsivät kokeilemaan Biochipperia omalla työmaallaan; menen hakkurilla asiakkaan luo

aina yksin jolloin koneeseen saa tutustua kaikessa rauhassa, sanoo Sorvoja. Biochipperin demopäivä kalenteria ollaan parhaillaan täyttämässä. - Vielä onnistuu saada Biochipper koeajoon olit sitten missä päin maata tahansa. Soittele minulle 0400 642 147 ja sovitaan sopiva päivä kun tulen hakkurin kanssa käymään, ilmoittaa Sorvoja.

Tulossa 48 tunnin varakonetakuu myös hakkuriasiakkaille HS Tekniikka Oy tarjoaa maahantuomilleen Neuenhauser- ja Keestrack -seuloille 48 tunnin varakonetakuun, millä lisätään asiakkaiden toimintavarmuutta.

- Tarkoitus on että ensi syksynä HS Tekniikalla olisi seulojen lisäksi myös oma TANA Biochipper, jolloin pystyisimme tarjoamaan myös hakkuriasiakkaille 48 tunnin varakonetakuun, visioi Sorvoja. Varakonetakuu toisi asiakkaille turvaa ja helpottaa myös sopimusten tekoa. - Usein isommat energialaitokset vaativat hakkuriyrittäjältä toimitustakuuta eli että hänellä tulee olla kalustoa tilalle mahdollisen laiterikon sattuessa. Sopimuksellinen 48 tunnin varakonetakuu auttaisi täyttämään tämän ehdon, toteaa Sorvoja. Varakoneen käyttöönoton jälkeen HS Tekniikka pystyy jatkossa myös vuokraamaan Biochipper -hakkuria asiakkailleen.

- Voimme vuokrata hakkuria asiakkaillemme tuomaan lisäkapasiteettia huippusesongin ajaksi; toki sillä ehdolla että jos joku Biochipper -asiakas tarvitsee teknisen ongelman takia varakonetta, viedään kone hänelle 48 tunnin sisällä ja palautetaan takaisin vuokra-asiakkaalle heti kun se on mahdollista, kertoo Sorvoja. Hakkuriyrittäjät ottavat suuria askeleita kasvaessaan, sillä uusi autohakkuri on kallis investointi. - Vuokrakonettamme voisi käyttää lääkkeenä näiden kasvukipujen hoitoon niin että vuokraa ensin hakkurin kun tarjolla on lisää urakoita ja jos niistä tulee pysyviä tekee investoinnin vasta sitten, sanoo Sorvoja.

100

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

RISUP AKE TTI RISUPAKE AKETTI

Bioenergiaa suometsistä - mahdollisuus ja uhka

akkuut ja energiapuun talteenotto lisäsivät valuntaa sekä typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormitusta ojitetuilla turvemailla tehdyissä tutkimuksissa Sotkamossa. Huuhtoutuvat ravinnemäärät ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin maatalouden aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus. Lisäksi lähes kaikkien tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet purkuojissa nousivat hakkuiden seurauksena. Metsähakkeen vuotuista käyttöä pyritään lisäämään nykyisestä viidestä reiluun 13 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on harkittava myös ojitettujen suometsien bioenergiareservien käyttöönottoa. Suomen Akatemian rahoittamassa HYPE-hankkeessa selvitettiin suometsien puunkorjuun sekä kantojen noston ja hakkuutähteiden korjuun aiheuttamia hydrologisia muutoksia ja niiden seurauksena tapahtuvia muutoksia kiintoaineen, liuenneen orgaanisen hiilen (DOC), ravinteiden ja raskasmetallien - erityisesti elohopean - huuhtoutumisessa pienvesiin. Korjuutoimenpiteiden vaikutusta tutkittiin Sotkamossa kahdella erilaisella kallioperällä: helposti rapautuvalla rikkija raskasmetallipitoisella mustaliuskealueella sekä kvartsiitti- ja granitoidi-alueilla. Hankkeessa kehitettiin myös analyysimenetelmät hyvin alhaisten kokonais- ja metyylielohopeapitoisuuksien määrittämistä varten humuspitoisista luonnonvesinäytteistä. Hakkuu ja energiapuun korjuu lisäsivät valuntaa keskimäärin 50 millimetriä vuodessa sekä kokonaistyppikuormitusta 2,4, kokonaisfosforikuormitusta 0,07 ja kiintoaineskuormitusta 60 kiloa hehtaaria kohden vuodessa. Lukemat ovat samaa suuruusluokkaa aiemmin raportoitujen turvemaiden ainespuuhakkuiden kanssa. Lähes kaikkien tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet purkuojissa nousivat

hakkuiden seurauksena. Raskasmetallipitoisuudet olivat suurimmillaan hakkuita seuranneena vuonna, mutta pienenivät jo toisena vuonna hakkuiden jälkeen. Keskipitoisuudet olivat korkeammat mustaliuskealoilla sen suuremman rapautumisalttiuden ja korkeamman raskasmetalli- ja rikkipitoisuuden vuoksi. Kokonaiselohopean huuhtoutuminen lisääntyi hakkuiden jälkeen, metyylielohopean erityisesti kokopuukorjuukohteilla. Metsäkoneiden tiheämmät käyntikerrat kokopuukorjuukohteilla häiritsevät maaperää ja mahdollisesti edistävät sellaisten olosuhteiden syntymistä, jotka suosivat elohopean metyloitumista metyylielohopeaksi. Joidenkin metallien, kuten raudan ja kokonaiselohopean kohdalla näyttäisi siltä, että pitoisuuden lisäys olisi yhteydessä kohonneeseen DOC-pitoisuuteen.

Puunkorjuumenetelmät nettohyötytarkastelussa Ympäristöekonomisessa tarkastelussa vertailtiin käytettyjen puunkorjuumenetelmien yhteiskunnallista nettohyötyä, kun pienvesien laatuun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät ekosysteemipalvelut otettiin huomioon. Tarkastelu tehtiin kahden vaihtoehtoisen ilmastopolitiikan tapaukselle. Hiilineutraalin bioenergiapolitiikan vallitessa kokopuukorjuun toteuttaminen tuotti suurimman yhteiskunnallisen nettohyödyn, mutta eihiilineutraalin bioenergiapolitiikan tapauksessa suurin hyöty saatiin runkopuukorjuulle. HYPE-hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston (metsätieteiden laitos ja taloustieteiden laitos), Oulun yliopiston (kemian laitos), Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimusmetsät ovat metsäteollisuusyhtiö UPM:n omistuksessa. Metlassa hanke on ollut osa kolmea tutkimusohjelmaa: Bioenergiaa metsistä, ForestEnergy2020 sekä Metsät ja vesi. Metlan tiedote

Yhdyskuntajätteen poltto kasvoi liki miljoonaan tonniin

hdyskuntajätteistä meni poltettavaksi viime vuonna 0,9 miljoona tonnia. Polton osuus yhdyskuntajätteiden käsittelyssä kohosi kolmannekseen, lähelle Euroopan läntisten maiden keskiarvoa. Erityisesti yhdyskuntien sekajätettä poltettiin aiempaa enemmän, määrä kasvoi 520 000 tonniin. Yhdyskuntien sekajätteen poltto alkoi yleistyä vuoden 2006 jälkeen, jolloin se oli vain viidesosa nykyisestä. Samaan aikaan vuonna 2012 kaatopaikoille sijoitetun yhdyskuntajätteen määrä putosi ensi kertaa kymmeniin vuosiin alle miljoonan tonnin. Kaatopaikoille sijoitettiin jätteitä 901 000 tonnia, josta lähes kaikki, 97 prosenttia, oli yhdyskuntien sekajätettä. Kaatopaikkojen osuus yhdyskuntajätteen käsittelystä laski 33 prosent-

tiin. Vielä viisi vuotta sitten kaatopaikoille kuljetettiin puolet yhdyskuntajätteestä. Kaikkiaan vuonna 2012 yhdyskuntajätemäärä kasvoi 2,74 miljoonaan tonniin. Yhdyskuntajätteestä erilliskerättiin eli lajiteltiin syntypaikoilla hieman alle puolet joko kierrätystä tai polttoa varten. Suurimpia erilliskerättyjä jätejakeita olivat paperi- ja kartonkijätteet, biojätteet, metallijätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, puu-, muovi- ja lasijätteet. Näiden lisäksi erilliskerättiin energiajaetta, joka koostuu useanlaatuisista materiaaleista. Vuonna 2012 yhdyskuntajätteitä kierrätettiin eli hyödynnettiin materiaalina edellisvuosien tapaan, noin kolmannes jätemäärästä. Yhdyskuntajätteiden polton kasvu ei ole laskenut kierrätyksen osuutta jätteenkäsittelyssä. Lähde: Jätetilasto - Yhdyskuntajätteet 2012 Tilastokeskus

METSÄALAN AMMATTILEHTI

kivirock.fi

103

MAARAKENNUSJA KAIVOSALA METSÄALAN AMMATTILEHTI

Uudet teknologiat ja ratkaisut Kartellituomiot lisäämään kaivosalan kilpailukykyä

kertovat markkinarakenteesta ja sen tuomista ongelmista

äestönkasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää globaalisti. Raaka-aineiden kysynnän kasvaessa korostuu raaka-ainetehokkuus, jonka saavuttamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kaivosalan tulevaisuuden painopisteenä ovat uudet teknologiat raaka-ainevarojen kestävässä hyödyntämisessä. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun kaivosteollisuuden toimialaraportissa, joka julkaistiin Helsingissä 28.11.2013. Raportin on koonnut toimialapäällikkö Maarit Kokko Lapin ELY-keskuksesta. Suomessa toimi vuonna 2012 kaksitoista metallimalmikaivosta. Tällä hetkellä teollisuusmineraaleja louhitaan 29 kaivoksesta. Lisäksi on meneillään tai suunnitteilla useita suuria kaivoshankkeita, jotka sijoittuvat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen. Talouden taantuman vuoksi hankkeet ovat viivästyneet. Kaivosteollisuus työllisti vuonna 2012 Suomessa suoraan noin 5 500 henkilöä. Lisäksi yhden kaivostyöpaikan on arvioitu

uomessa markkinat ovat polarisoituneet isoihin ja pieniin yrityksiin. Tämä aiheuttaa vinoutumia sekä rakenteellisia ongelmia markkinoiden toimivuuteen.

Kaivosalan tulevaisuuden painopisteenä ovat uudet teknologiat raakaainevarojen kestävässä hyödyntämisessä.

synnyttävän välillisesti 2,5-3,5 muuta työpaikkaa. Kaivoshankkeiden siirtyessä toteutusvaiheeseen alalle tarvittaisiin arvioiden mukaan jopa tuhansia uusia ammattilaisia tulevina vuosina. Suomen kaivosteollisuus tuottaa raaka-aineita metallin jalostukseen ja teollisuusmineraalien laaja-alaisiin käyttökohteisiin. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallienjalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Omavaraisuus raaka-aineissa auttaa ylläpitämään Suomen metallinjalostuksen kilpailukykyä raakaainekustannusten pienentyessä.

Raaka-ainetuotannon lisäksi kaivosteollisuuden merkitys näkyy muun muassa teknologian ja palveluiden kehittämisessä. Suomessa on korkealaatuista kaivosalan teknologiaosaamista, jolle uusi kysyntä luo kasvumahdollisuuksia. Uusia ratkaisuja tarvitaan niin tuotannon kehittämiseen kuin ympäristövaikutusten minimoimiseen ja yhteiskuntasuhteiden kehittämiseen. Kehitystyön kautta voidaan tuottaa mahdollisesti myös uusia vientituotteita. Kaivosteollisuuden toimialaraportti on luettavissa verkossa www.temtoimialapalvelu.fi.

- Hiljattain julkaistut kartellituomiot asfalttiliiketoiminnassa kertovat osaltaan alan markkinoiden toimimattomuudesta, arvioi Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola. - Vaikka kartellit olisikin saatu pois markkinoilta, edelleen niin maarakennus- kuin monelta muultakin alalta puuttuvat keskisuuret yritykset. Eikö kasvuhalukkaita yrityksiä ole vai mikä estää yritysten kasvun, Peltola ihmettelee. Koneyrittäjät ovat jo pitkään olleet huolissaan, että valtionkin toimin ylläpidetään keskittyneitä markkinarakenteita, jotka edistävät suurten yritysten toimintaa ja ovat omiaan sulkemaan pienemmät yritykset pois kilpailusta. Esimerkiksi Liikennevirasto on toistaiseksi kilpailuttanut teiden kunnossapidon

urakoitaan niin suurina kokonaisuuksina, että edes keskisuurilla maarakennusyrityksillä ei ole rahkeita niiden toteuttamiseen. - Nykyiset käytännöt johtavat siihen, että urakat jaetaan muutaman suuren yrityksen kesken vuodesta toiseen. Tämä vie pohjaa pois aidolta kilpailulta, Peltola arvioi. Tulevassa hankintalain uudistuksessa pitää huolehtia hankintaerien koosta niin, että mahdollisuudet osallistua syrjimättömästi kilpailuun ovat todelliset myös pienemmille toimijoille. - Kilpailun toimivuus on myös veronmaksajien etu. Ei ole mitään järkeä siinä, että toimimattoman kilpailun takia kunnat, kaupungit ja valtio maksavat 20 prosenttia ylihintaa. Ja sen jälkeen vielä oppirahat oikeudessa, Peltola sanoo.

Lue maarakennusja kaivosalan uudet uutiset joka päivä www.kivirock.fi

MISSÄ NE KAIKKI KONEMIEHET ON?

104

MAARAKENNUSJA KAIVOSALA METSÄALAN AMMATTILEHTI

kivirock.fi

SIIMET OY SIIMET LAVETIT - PUOLIPERÄVAUNUT - TÄYSPERÄVAUNUT - INTERDOLLYT DOLL LAVETIT - MYYNTI

Komatsu PC8000 E FS:n. Painoa ’Giant’:illa on 762 tonnia ja se lastaa käytössä olevat 300 tonnia kantavat louhosautot neljällä kauhallisella.

Sähkökäyttöinen Komatsu PC 8000 FS E lastauskone Kevitsaan

KAIKKIEN LAVETTIEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT

anadalaisen First Quantum Minerals Ltd:n tytäryhtiö FQM Kevitsa Mining Oy aloitti kaivostoiminnan Sodankylän Petkulassa vuonna 2012. Kaivos ja sen yhteydessä oleva rikastamo tuottavat nikkeli- ja kuparirikastetta.

HAKKURIAUTOJEN VARUSTELU NOSTURIEN ASENNUKSET - KAIKKI MERKIT

KOME PERÄVAUNUJEN HUOLTO JA KORJAUS

Yr i t t ä j ä n k a t u 2 8 50130 MIKKELI w w w. s i i m e t . f i

Puh: Fax : Myynti:

(015) 321 610 (015) 225 300 Ari Mäkitalo 044 321 6131

Koneenkuljetuslavetit ja kaikki erikoiskuljetusperävaunut. Soita Pekalle puh. 0400 376 222

Kaivos panostaa energiaa säästävään tuotantoon ja otti käyttöön suurimman Eurooppaan toimitetun sähkökäyttöisen lastauskoneen, Komatsu PC 8000 FS E:n. FQM Kevitsa Mining Oy on investoinut tähän mennessä Kevitsan kaivokseen noin 400 miljoonaa euroa ja luonut samalla yli 300 uutta vakituista omaa työpaikkaa Sodankylään. Lisäksi kaivoksella työskentelee noin 200 aliurakoitsijan työntekijää. Laitos on suunniteltu ja rakennettu suomalaisin voimin. Alusta asti kaivosta suunniteltaessa ympäristöarvot ja mahdollisimman vähäinen energian kulutus ovat olleet keskeisinä suunnittelun kriteereinä tehokkuuden lisäksi. Näihin lähtökohtiin perustuen kaivos on hankkinut käyttöönsä myös louhokseen laitteita, joilla saavutetaan mahdollisimman suuri tuotanto kulutettua energiayksikköä kohden. Kaivoksen syventyessä ja kuljetusmatkojen pidentyessä tällä energiatehokkuudella turvataan kaivoksen kannattavuus jatkossakin. Yhtiö on hakenut lupaa kaivoksen laajentamiseen, mikä merkitsee lisäinvestointeja ja lisää työtä suomalaisille kaivosalan ammattilaisille.

Euroopan suurin hydraulinen lastauskone otettiin käyttöön Kevitsan kaivoksella Lastaustehon lisäämiseksi kaivos otti nyt käyttöön hydraulisen tela-alustaisen kaivukoneen, Komatsu PC8000 E FS:n. Painoa ’Giant’:illa on 762 tonnia ja se lastaa käytössä olevat

300 tonnia kantavat louhosautot neljällä kauhallisella. Kyseessä on pistokauhakone, jonka kauhan koko vakiona on 42 m3. Kevitsassa ominaispainoltaan raskasta kiveä lastattaessa käytetään 36 m3 kauhaa. Lastauskapasiteetti lisääntyy 30 000 tonnia vuorossa. Nyt luovutettu Komatsu on kaivoksen kolmas tuotantolastaukseen käytettävä laite. Aiemmin vuoden 2011 lopulla otettiin käyttöön PC5500 E FStyyppinen 536 tonnia painava ja 26 m3 kauhalla varustettu kaivukone ja pienempiä lastauksia suoritetaan 230 tonnia painavalla 17 m3 kauhalla varustetulla Komatsu WA1200-6 pyöräkuormaimella. Mekaanisella voimansiirrolla varustettu WA 1200-6 on lajissaan suurin tätä tekniikkaa käyttävä pyöräkuormain maailmassa. Pyöräkuormain on ollut tuotannossa vuoden 2012 alusta. Apukoneena kaivosalueella toimii myös Komatsun PC1250-8 hydraulinen kaivukone. Uuden PC8000 FS E kaivukoneen vastaanotti käyttöön kaivoksen johtaja Andrew Reid ja kaivososaston päällikkö William White. Luovuttajina toimivat Komatsu Mining Germany GMbH:n toimitusjohtaja tohtori Norbert Walter ja markkinointipäällikkö Peter Buhles sekä Tecnosumit Oy:n CEO Wilfried Tschich ja Suomen Rakennuskone Oy:n toimitusjohtaja Kari Kokkonen. Valmistajan puolelta luovutukseen osallistuvat myös kaivoslastauskoneiden myyntipäällikkö Thomas Harsk Komatsu Mining Germany:ltä ja Nicolas Russeau Komatsu Europelta. Komatsu maahantuoja Suomen Rakennuskone Oy, on tehnyt Kevitsan kaivoksen kanssa tuotetukisopimuksen. Komatsu kaivoskoneet kaivoksella huoltaa kahdeksan hengen huoltoryhmä. Lue maarakennusja kaivosalan uutiset joka päivä kivirock.fi

METSÄALAN AMMATTILEHTI

106

MAARAKENNUSJA KAIVOSALA METSÄALAN AMMATTILEHTI

kivirock.fi

Hitachi Europe esittelee uuden osien kunnostuskeskuksen H itachi Construction Machinery (Europe) NV (HCME) käynnisti osien kunnostusohjelman vuonna 2009 ja esittelee nyt uuden kunnostuskeskuksen, joka on tullut maksamaan 1 miljoona euroa.

Kahden vuoden tarkkojen suunnitelmien, monimutkaisen kehitystyön ja lopulta uusinta tekniikkaa edustavien koneenrakennus- ja testilaitteiden asennustyön jälkeen, tämä vaikuttava laitos on nyt virallisesti otettu käyttöön. Jo nyt Hitachin Euroopanmyyntiverkoston asiakkaille on tarjolla laaja valikoima tehdaskunnostettuja osia, ja seuraavana ovat vuorossa Afrikka, Lähiitä ja IVY-maat. HCME:n jälleenmyyjätuen johtajan Marten Bootsman mukaan osien laatu on ”uutta vastaava” ja niiden listahinnat jäävät selvästi edullisemmiksi kuin uusien osien. Keskus sijaitsee HCME:n Oosterhoutin-tehtaan lähellä eteläisessä Hollannissa. Sen erikoisalana ovat koneiden pääpumput, kääntö- ja ajomoottorit sekä sylinterit useimpiin keskikokoisiin ja suuriin Zaxis-malleihin ja erikoissuuriin EX-6 sarjan kaivoskoneisiin. Se huolehtii myös ZW-pyöräkuormaajien voimansiirron osista.

Hitachi Construction Machinery (Europe) NV otti Hollannissa käyttöön uuden osien kunnostuskeskuksen, mikä tarjoaa Hitachin Euroopan myyntiverkoston asiakkaille laajan valikoiman tehdaskunnostettuja osia.

Vaikka kunnostuskeskuksessa käsitelläänkin vain Hitachin valmistamia osia, HCME tekee muiden osien osalta yhteistyötä laajan alkuperäisosien toimittajaverkoston kanssa. Näihin kuuluvat esimerkiksi: ZF, pyöräkaivureiden akselistojen ja voimansiirtojen valmistaja; MTU, Mercedes-moottoreiden toimittaja ZW310:een; Allisonin Hollannin-jälleenmyyjä maansiirtoautojen voimansiirtojen osalta;

sekä Isuzu Europen valtuuttama hiukkassuodattimet (DPF) keskiraskaisiin ja raskaisiin Zaxis5 kaivureihin toimittava brittiyhtiö. Lisäksi AC-käyttöjen kunnostus EH-sarjan maansiirtoautoihin on lisensioitu hollantilaisyhtiölle. Esimerkkinä mainittakoon, että jokainen Talvivaaran kaivosyhtiön EH3500ACIImaansiirtoauto saa hyödyn näistä tehdaskunnostetuista

osista 20000 käyttötunnin huollon yhteydessä. Tämä mahdollisuus tarjotaan kaikille samankaltaisille kalustoille, jotka kuuluvat HCME:n osatoimitusverkoston piiriin. Käytännössä kokeiltu ja testattu kunnostusprosessi käynnistetään, kun HCME:n jälleenmyyjä tekee asiakkaansa puolesta tilauksen tarvittavasta osasta. Myyntisopimukseen kuuluu vaihdettavan kokonaisuuden palautus HCME:lle, jossa sen vauriot ja korjaustarve arvioidaan. Osakokonaisuus puretaan ja siihen vaihdetaan tarvittavat osat, minkä jälkeen se kootaan, tarkastetaan ja testataan Hitac-

hin tiukkojen vaatimusten mukaisesti niin, että se palautetaan ominaisuuksiltaan vastaamaan uutta osaa. Tehdaskunnostetuille osille myönnetään myös kuuden kuukauden takuu, kuten uusille osille. - Kilpailukykyinen hinta, korkea laatu ja kunnostettujen osien erinomainen saatavuus tekevät osista houkuttelevan vaihtoehdon kaikille Hitachi-asiakkaille. Tämä ohjelma on myös hyvä esimerkki HCME:n toiminnan vastuullisuudesta, koska pääosaa tuotteesta ei romuteta vaan se kunnostetaan ja palautetaan käyttöön, sanoo Marten Bootsman. HCME:n asiakkaat hyötyvät suoraan kunnostuskeskuksen toiminnasta, koska näin heille on tarjolla enemmän osia Euroopasta ja Japanista. Lisäksi todisteena laitoksen arvosta kestävän kehityksen kannalta voidaan pitää sitä, että toimitusketjussa tarvitaan vähemmän raaka-aineita. Keskuksen apulaisjohtaja Dick Verhoeven lisää: - Olemme huolellisesti suunnitelleet korjaamotilat, kunnostusprosessin vaatimusten määrittelyn ja tarvittavien uusien laitteiden hankinnat. Kun toimintamme nyt on käynnistynyt, keskitymme tuotannon tason nostamiseen ja perimmäisenä tavoitteenamme on lisätä tehdaskunnostettujen osien osuutta markkinoilla. Suomessa Hitachi -koneiden maahantuonnista vastaa Rotator Oy.

Merlo -kurottaja korvasi traktorin

Uusi osien kunnostuskeskus sijaitsee HCME:n Oosterhoutin-tehtaan lähellä eteläisessä Hollannissa. Kuva keskuksen avajaistilaisuudesta.

Traktoriksi rekisteröity kurottaja on monipuolinen vaihtoehto yleistraktorin töihin ja sillä voi mm. vetää peräkärryä maantieliikenteessä.

raktoriksi rekisteröity kurottaja mahdollistaa muun muassa peräkärryn vetämisen maantieliikenteessä. Tarkoitukseen tehtynä, kuten Rotator Oy:n maahantuoma

Merlo Multifarmer -mallisto, se suoriutuu mainiosti yleistraktorin töistä. Suomen suurin sipulin alkutuottaja Pekka Vehviläinen otti ajatuksen omakseen ja hankki Merlo Multifarmer 30.9 Top² -maatalouskurottajan.

kivirock.fi

107

MAARAKENNUSJA KAIVOSALA METSÄALAN AMMATTILEHTI

HUIPPUKONEET SIEVISTÄ! Doosan DX225LC UUSI 800mm telat, lisäh, ilmast, hp 119 000 € NTP10,

Volvo FMX500 10X4

ϯϵƚŬŵ͕ /ͲƐŚŝŌ͕ ŶĂƉĂƉĞƌćƚ͕ ϰϬƚŽŶ s > ŬŽƵŬhp 149 000 € kulaite, kuin uusi

490tkm, rasvari, rissat, ĂƵƚ͘ŬĂƐĞĞƟƉǀ ǀŵ ͲϬϮ hp 79 000 €

Volvo L110E

Volvo FH13 480 8X2

Sisu E12 480 10X4

vm.-07

vm.-11

vm. -07

Sisu R500 8x2

vm. -06

vm. -03

pikak., lisäh., BSS, rasvari, ilmast., Eberi, renkaat 90% hp 104 000 €

630tkm, keppiv, rissat, Elg –aut.kasethp 89 000 € Ɵ͕ ũŶĞ

490tkm, rasvari, ilmast, hyvä lava hp 59 000€

Vermeer HG6000

Humbaur HTD409525

MAN TGS 28.480 6x4

vm.-05

ϯϴϬϬŚ͕ Ăƚ ϭϲ ŵŽŽƩŽƌŝ͕ ŚǇǀć ŬƵŶƚŽ͕ hp 149 000 €

UUSI

9,8m kansi, ilmajouset, levikkeet, hydraulirampit, jne hp 44 000 €

vm.-08

ϮϲϬ ƚŬŵ͕ ŬŽƵŬŬƵůĂŝƚĞ͕ ŝůŵĂƐƚŽŝŶƟ͕ vetovarustus jne. hp 68 000 €

www.ojalamachine.com

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

109

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Kuluva vuosi on ollut tekniselle kaupalle vaikea

Teknisen kaupan odotukset FHPA palkitsi nuoren osaajan ovat edelleen varovaisia

eknisen kaupan odotukset ovat edelleen varovaisia. Myynnin laskua ennakoi kuitenkin harvempi kuin aiemmin. Tiedot ilmenevät Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksen jäsenilleen tekemästä kyselystä.

- Kuluva vuosi on ollut tekniselle kaupalle vaikea. Suomalaisen teollisuustuotannon näkymät ovat edelleen heikentyneet. Vaikka maailman ja Euroopan taloudet lähtisivätkin maltilliseen nousuun, kestää aikansa ennen kuin Suomi pääsee tästä kehityksestä osalliseksi. Uhkana on viennin markkinaosuuden supistuminen edelleen, kuten on käytännössä käynyt koko 2000-luvun. Nyt viimeistään tulisi kaikkien sidosryhmien tehdä yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten kohentamiseksi, toteaa Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen toimitusjohtaja Markku Uitto. Sekä teollisuus että rakentaminen ovat pysyneet alamaissa, eikä merkittävää parannusta ole lähiaikoina odotettavissa. Tärkeimpien asiakastoimialojensa vanavedessä myös teknisen kau-

pan alkuvuosi on ollut alavireinen. Kolmen neljänneksen jälkeen teknisen kaupan myynti jäi seitsemän prosenttia edellisvuoden tasosta. Lasku oli laajaalaista ja koski kaikkia teknisen kaupan sektoreita. Etenkin investointitavarakauppa on kärsinyt teollisuuden heikosta tilanteesta ja investointien supistumisesta. Toimialan myynti putosikin kolmen neljänneksen aikana lähes 11 prosenttia viime vuoden vastaavasta. Viime kuukausina lasku on kuitenkin ollut jo alkuvuotta loivempaa. Raaka-ainekaupassa lasku on jatkunut yhtämittaisena jo parin vuoden ajan. Tänä vuonna toimialanmyynti on jäänyt vajaat kymmenen prosenttia vuoden 2012 vastaavasta. Rakennusalalla myynti oli alkuvuonna viisi prosenttia edellistä vuotta heikommalla tasolla. Rakentamisen ennusteita on vuoden mittaan entisestään heikennetty, mutta korjausrakentaminen näyttää toistaiseksi pitävän pintansa. Hyvän alkuvuoden jälkeen myös tuotantotarvikekauppa painui kesällä laskuun. Alkuvuonna toimialanmyynti pieneni parilla prosentilla.

Kuluttaja- ja autonvaraosakaupassa myynti laski alkuvuoden aikana noin seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta.

Odotukset vahvistuivat lokakuussa Jäsenyritysten odotukset olivat lokakuussa edelleen melko varovaisia, vaikkakin ne paranivat syyskuun lukuihin nähden. Loppuvuoden aikana tilanteen ei teknisessäkään kaupassa juuri uskota kohenevan. Myynnin laskua odotti 22 prosenttia (syyskuussa 30 prosentti) ja sen kasvua 16 prosenttia yrityksistä. Tulevien 12 kuukauden odotukset olivat jälleen lyhyen aikavälin näkymiä optimistisempia. Lokakuussa myynnin arvioi kasvavan 46 ja laskevan 15 prosenttia yrityksistä, kun syyskuussa kasvua odotti 41 ja laskua 16 prosenttia jäsenistä. Arviot henkilöstömäärästä kohenivat syyskuun tilanteesta. Kasvua henkilöstömäärään ennakoi lokakuussa 19 prosenttia yrityksistä (syyskuussa vain 12 prosenttia). Samalla laskua odottavien osuus supistui 25 prosenttiin syyskuun 34 prosentista.

Jussi Tervosen

ydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistys (FHPA) palkitsi jälleen alan nuoren kyvyn ja myönsi 500 euron stipendin opiskelija Jussi Tervoselle. Stipendi myönnettiin ansioituneesta työskentelystä Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatikan laitoksella (IHA)pyöräkuormaajan instrumentoinnin ja mittausten parissa. Stipendin perusteluissa todettiin, että Tervonen on on osoittanut työssään pitkäjänteisyyttä, huolellisuutta ja sitoutumista työhön, ja hän pystyy toimimaan tarvittaessa hyvinkin itsenäisesti. Hän on ollut korvaamaton apu energiatehokkaiden työkoneiden tutkimuksessa. Tervosen opiskelut ovat nyt loppusuoralla ja hän valmistuu ensi keväänä. - Tutkimustulostenkin pitäisi valmistua vuoden vaihteessa vaikka haasteita on vielä edessä, sanoo Tervonen. Jokioisilta kotoisin oleva Tervonen tähtäsi Teknilliseen yli-

FHPA:n puheenjohtaja Kalle Tuohimaa ojensi stipendin Jussi Tervoselle Hydrauliikka- ja pneumatiikkamessuilla Helsingissä.

opistoon jo lukioaikana mutta tarkempi alan valinta selvisi vasta paikanpäällä, kun hän aloitti opiskelun vuonna 2005. - Olin hydrauliikan peruskurssilla ja asiat tuntuivat niin mielenkiintoisilta, että lähdin lukemaan enemmän. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä nimenomaan mobilehydrauliikan parissa. Jatkoopinnoista hän ei ole vielä varma. - Olen vähän kahden vaiheilla. Voi olla, että veri vetää kuitenkin enemmän teollisuuden suuntaan, miettii Tervonen. Intohimoinen pyöräilijä löytää palkintorahoille käyttöä harrastuksen piiristä: - Eiköhän sitä taas tule jotain varustetta hankittua.

Tehokas järjestelmäsuunnittelu

Tehokkaat tuotteet

Energian talteenotto

Älykkäät ratkaisut vievät meitä eteenpäin

Oikein Energia tarpeeseen

Bosch Rexroth – kohti energiatehokkaampaa tulevaisuutta Energiaystävällisellä ja älykkäällä järjestelmäsuunnittelulla yhdessä korkealaatuisten ja energiatehokkaiden tuotteiden avulla kohtaamme tulevaisuuden energiahaasteet. Oikea-aikainen energian tuottaminen, järkevä energian käyttö sekä tehokas energian talteenotto ja uudelleen käyttäminen luovat vahvan perustan energiatehokkaille ja taloudellisille järjestelmille. Näillä keinoin yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa luomme yhteisen energiaystävällisemmän tulevaisuuden. Rexroth 4EE.

Bosch Rexroth Oy www.boschrexroth.ﬁ

110

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

Fluid Finland - hydrauliikan, pneumatiikan ja voitelun erikoislehti on jatkossa osa Ammattilehden mediaperhettä

Uutta hydrauliikkaa:

Ammattilehden Janne Jokela (oik.) ja Omnipress Oy:n Kimmo Kallonen kättelevät toteutuneen mediakaupan kunniaksi 22.10.2013. Fluid Finland - hydrauliikan pneumatiikan ja voitelun erikoislehti sekä www.fluidfinland.fi ovat jatkossa Ammattilehti -tuotteita.

luid Finland - hydrauliikan, pneumatiikan ja voitelun erikoislehden kustannustoiminta on siirtynyt Ammattilehden omistukseen.

Jokaisessa Ammattilehden numerossa on HydrauliikkaExtra -teema. Varaa yrityksellesi tehokasta näkyvyyttä p. 050 412 9030 janne.jokela@ammattilehti.fi

Lehteä aiemmin kustantanut Omnipress Oy keskittyy eri toimialojen julkaisuihin ja Ammattilehti pystyy kehittämään Fluid Finlandia synergiassa muiden medioidensa kanssa. - Metsäalan Ammattilehdessä hydrauliikka, pneumatiikka ja voitelu ovat olleet vahvassa roolissa jo pitkään ja sitä kautta meille on muodostunut jopa vuosikymmenten hyvät suhteet alan yrityksiin sekä heidän asiakkaisiinsa. Teemme syvällistä yhteistyötä alan yritysten sekä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa; lisäksi olemme jatkuvasti läsnä myös kentällä. Pyrimme jatkossa kehittämään Fluid Finland -lehteä ja www. fluidfindland.fi -portaalia niin että nämä mediat toisivat alan yrityksille entistä enemmän kaupallista hyötyä, tarjoaisivat laajasti näiden erikoisalojen tietoa ja houkuttelisivat mielenkiintoiselle toimialla tulevaisuuden tekijöitä, kertoo Ammattilehden päätoimittaja Janne Jokela. Fluid Finland -lehti tekee li-

säksi läheistä yhteistyötä Hydrauliikka ja Pnematiikkayhdistyksen kanssa. - Fluid Finlandin tulee olla mediana mukana ajamassa yhdistyksen asioita eteenpäin, kuten mm. alan koulutuspuolen ja messumarkkinoinnin osalta. Tämä on koko toimialan sekä myös samalla koko suomalaisen teollisuuden ja koneenrakennusalan etu, toteaa Jokela. Ammattilehden tuotteita ovat Metsäalan Ammattilehti / Ammattilehti.fi, Kivirock.fi - maarakennusja kaivosalan ammattimedia sekä nyt myös Fluid Finland - hydrauliikan, pneumatiikan ja voitelun erikoislehti. Lisäksi Ammattilehti tuottaa vuodessa kymmeniä yrityslehtiä sekä tarjoaa muita mainostoimistopalveluja. Fluid Finland -lehti ilmestyy vuonna 2014 kaksi kertaa ja tammikuun alusta 2014 aloitetaan www.fluidfinland.fi -sivuilla päivittäinen uutisointi. - Pyrimme heti ensi vuodesta kasvattamaan lehden levikkiä ja nostamaan jatkuvalla uutisoinnilla nettisivujen käytön uudelle tasolle sekä mobilepuolen että teollisuusasiakkaiden parissa, sanoo Jokela. Tutustu mediaan: www.fluidfinland.fi

Hydrauliikka-Extra

METSÄALAN AMMATTILEHTI

SOLUTIONS FOR TOMORROW’S ENGINEERING ASIANTUNTIJAKSI – OPPIMALLA 24/7

Trelleborg Sealing Solutionsin verkkosivuilta löydät koulutusmoduuleja, jotka kattavat yleisimmät tiivistysteknologian alueet. Moduulit vastaavat yleisimpiin kysymyksiin, joita suunnittelijat, ostajat ja kunnossapitohenkilöt kohtaavat työssään. Trelleborg Sealing Solutions auttaa sinua varautumaan tulevaisuuden kysymyksiin jo tänään. Lisätietoja löydät osoitteesta: www.tss.trelleborg.com/fi tai www.seals-innovation.com

111

112

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

Hydrauliikka & Pneumatiikka -messut onnistuivat hyvin osana Teknologia 13 -tapahtumaa essukeskuksessa 1.-3.10. pidetty teknologia-alan messukokonaisuus kokosi alan ammattilaiset kolmeksi päiväksi.

Esillä oli 368 näytteilleasettajan tuote- ja palvelutarjonta sekä runsaasti ohjelmaa ja nimekkäitä puhujia. Teknologia 13 -kokonaisuuteen kuuluvat ammattimessut Automaatio, Elkom, Hydrauliikka & Pneumatiikka ja MecaTec. Messukävijöitä kolmen päivän aikana oli 12 500.

Wärkkäyskilpailun voitto Metropolialle ja Aalto-yliopistolle Teknologia’13 -messujen toisena päivänä 2.10.2013 pidettiin koko päivän kestänyt Elektroniikkainsinöörien seuran järjestämä Wärkkäyskilpailu. Kisaan osallistui useita opiskelijajoukkueita. Joukkueitten tehtävänä oli suunnitella ja rakentaa laite, joka tuottaa parhaimman wau-efektin. Palkintosummana joukkueitten kesken jaettiin 5

Hydrauliikka & Pneumatiikka -messut olivat osa Helsingin Messukeskuksessa 1.-3.10. järjestettyä Teknologia 13 -tapahtumaa. Kuvassa Dunlop Hiflex Oy:n messuosaston kattavaa hydrauliikan valikoimaa.

000 euroa, jonka lahjoitti Suomen Messusäätiö. Tuomaristo päätti palkita Metropolia -ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston joukkueet jaetulla ensimmäisellä sijal-

Parker Hannifin Oy:n Antti Viuha esitteli uusimpia IQAN -ohjausjärjestelmän komponentteja kuten ohjelmoitavia kosketusnäyttöjä.

Pneumacon Oy:n osastolta löytyi liittimet kaikkiin tarpeisiin. Cejn ja Stucchi liitinlevyjen suosio kasvaa työkone- ja kuorma-autokäytössä.

Hytar Oy:n Raimo Tuominen kertoi että koneenrakentajia vieraili runsaasti AVS Groupin näyttävällä messuosastolla.

la. Metropolian joukkue oli suunnitellut ja rakentanut mikrokontrollerilla ja antureilla toteutetun järjestelmän, joka piti kahvikupin vaakasuorassa vaikka kupin alustaa kallisteltiin. Aalto-yliopiston joukkue oli puolestaan suunnitellut ja rakentanut langattomaan tehonsiirtoon perustuvan etäkontrollerisovellutuksen. - Aalto-yliopiston tuotos toi luovasti esille perinteisen radioja antennitekniikan osaamista, kun taas Metropolian luomuksessa oli yhdistetty toimivasti säätö- ja anturitekniikkaa ja ohjelmointia, kiteyttää tuomariston sihteeri EIS ry:n toiminnanjohtaja Jouko Mäkinen.

Eläköön automaatio! -palkinto Ponsse Oyj:n työryhmälle Eläköön automaatio! -palkinto myönnettiin messuilla Ponsse Oyj:n työryhmälle uuden Ponsse Scorpion harvesterin vakautus- ja levellointijärjestelmän kehitystyöstä. Palkinnon sai suomalainen kehittäjäryhmä, joka on kokonaisvaltaisesti ja innovatiivisesti hyödyntänyt automaatiotekniikkaa uuden harvesterin kehityksessä. Eläköön automaatio! -palkinto myönnetään joka toinen vuosi merkittävästä ja innovatiivisesta automaatioalan ratkaisusta. Sen myöntävät Suomen Automaatioseura ry ja Messukeskus. Palkintosumman, 7 000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö. - Innovatiivisten automaatioratkaisujen ja saavutettujen konkreettisten hyötyjen lisäksi palkintolautakunta painotti valinnassaan myös sitä, että automaatiotekniikan mahdollisuuksia on esimerkillisesti hyödynnetty uudentyyppisen laitteen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa, sanoo Suomen Automaa-

tioseura ry:n hallituksen puheenjohtaja, Harri Happonen. Liikkuvissa työkoneissa, kuten metsätyökoneissa, on tärkeää varmistaa ajoneuvon tai koneen alustan, kuten pyörien tai telojen riittävä tukeva kontakti maanpintaan. Rakenteellisena keinona parantaa kontaktia on usein sallia akseleiden, akselistojen ja erillisten runkojen kiertyminen toisiinsa nähden. Ongelmana on kiertymisen hallinta erilaisissa ajotilanteissa sekä laitteissa kuten harvesteri, nosturien käytön vaikutus kiertymiseen. Ponsse Scorpion -harvesteriin on kehitetty uudenlainen runkoratkaisu ja hyödynnetty erityisesti automaatiota rungon vakausratkaisun hallintaan. Uusi

ratkaisu parantaa koneen käytettävyyttä, tehokkuutta, tuottavuutta ja ergonomiaa. Ratkaisu sallii mm. nosturin ja harvesteripään tehokkaan käytön ajon aikana ja koneen siirtämisen, vaikka nosturi ja harvesteripää ovat koneen sivulla. Lisäksi sillä parannetaan turvallisuutta havaitsemalla ja puuttumalla ajoissa tilanteisiin, joissa metsäkone olisi vaarassa kaatua. Automaation merkittävänä osana on kehitetty uudenlainen, kahden eri mittasuureen rinnakkaiseen hyödyntämiseen perustuva anturijärjestely, jossa on painotettu erityisesti järjestelmän luotettavuutta. Samalla on saatu aikaan kustannussäästöjä perinteisiin järjestelyihin nähden. Automaatiota hyödynnetään turvallisuuden varmistamiseksi muutenkin hyvin, mm. automaattisilla valvonnoilla. Scorpion harvesterissa käyttöönotettuihin ratkaisuihin liittyen on vireillä viisi erillistä patenttiperhettä, joista kaksi liittyy erityisesti automaatioratkaisuihin. Tunnustuspalkinnon saajan valitsi toimikunta, johon kuuluivat Suomen Automaatioseura ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Happonen, Senior Research Engineer Lasse Eriksson, Konecranes, suunnittelupäällikkö Mika Lehtonen, Fortum ja myyntiryhmäpäällikkö Riikka Telin, Messukeskus.

Katso lisää kuvia messuilta ammattilehti.fi

Eläköön automaatio! -palkinto myönnettiin messuilla Ponsse Oyj:n työryhmälle uuden Ponsse Scorpion harvesterin vakautus- ja levellointijärjestelmän kehitystyöstä.

Nurmi Cylinders Oy esitteli messuilla kotimaista hydraulisylinteriosaamistaan. Nurmi on erikoistunut erityisesti järeisiin sylintereihin.

Hydrauliikka-Extra

METSÄALAN AMMATTILEHTI

113

Bosch Rexroth Oy:n toimitusjohtaja Kalle Tuohimaa (vas.) toimii myös Hydrauliikka ja Pneumatiikkayhdistyksen puheenjohtajana.

Bosch Rexroth on voimansiirron, ohjauksen ja liikkeenhallinnan ratkaisujen maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Tuoteohjelmaan kuuluvat teollisuushydrauliikan, mobilehydrauliikan, pneumatiikan, lineaari- ja kokoonpanotekniikan ratkaisut sekä sähkökäytöt ja ohjausjärjestelmät.

Suomen Pikaliitin Oy:n Oskari Weckman (vas.) ja Matti Kärnä tekivät kauppaa Hansen, Gromelle ja Duff-Norton -liittimistä.

Kauniit messuemännät toivottivat vieraat tervetulleiksi Hydoringin osastolle.

Hydoring Oy:n Timo (oik.) ja Janne Raikko kertoivat yrityksen jatkuvista investoinneista Kyrön sylinteritehtaan tuotantoon.

IP-Produkter Oy esitteli laajaa hydrauliikkakomponenttien valikoimaansa ja messuilla kerrottiin että yritys on ostanut Hydro-Storm Oy:n.

HAWE Finland Oy:n Mikko Vainio (oik.) esitteli uusinta ventiiliteknologiaa Ponsse Oyj:n Anssi Pitkärannalle.

Salhydro Oy tuo maahan ja myy hydrauliikkaa, pneumatiikkaa, teollisuusletkuja, liittimiä ja kunnossapitotarvikkeita.

PMC Polarteknik Oy:n näyttävällä osastolla vietettiin keskiviikkoiltaa Oktoberfest teemalla. Asiakkat viihtyivät mukavassa tapahtumassa.

Sampo Hydraulics Oy:n ja Hydrosystem Oy:n osastolla esiteltiin BlackBruin ja Sisu-moottoreita, jotka ovat olleet sarjavalmistuksessa jo 50 vuoden ajan.

- Hydac Group täyttää tänä vuonna 50 vuotta, kertoivat Hydac Oy:n Harri Karlén (vas.) ja Raino Heikkilä.

Nestepaine Oy on hydrauliikan komponenttien, tarvikkeiden ja järjestelmien luotettava toimittaja jo vuodesta 1973. Messuilla juhlistettiin Nestepaineen 40-vuotista toimintaa Etola Yhtiöiden osastolla, missä olivat mukana myös Tiivistekeskus Oy, Hytaflex Oy ja Hydroll Oy.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

HAWE OK

Uutta teh o ja ominais a uuksia kuorman tuntev järjestelm iin kuten esim iin e nosturikä rkiksi yttöihin.

Hydrauliikka-Extra

METSÄALAN AMMATTILEHTI

115

Satakunnan Huittisten tehtaan huipputuote noussut menestystuotteeksi paperiteollisuuden maailmanmarkkinoilla

Nopea CHoose PMC Polarteknik toimitti -konfigurointityökalu 10 000:nnen Oscar-oskillaattorinsa pienikokoisille ohjoismaiseen hydrauliikkakonserniin hydrauliikkaPMC Groupiin kuuluva PMC Polarteknik Oy on tuotteille nopeuttaa toimittanut jo 10 000:nnen pneumaattisen oskillaattosuunnitteluprosessia rinsa.

Tilaajana on kansainvälinen prosessiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja Metso Oyj. Merkittävän rajapyykin saavuttaminen elokuun lopussa 2013 kertoo, että PMC Polarteknikin valmistamilla paperi- ja kartonkikoneiden kaavareissa käytettävillä oskillaattoreilla on vahva markkina-asema ja luotettava maine maailmanmarkkinoilla. Oskillaattorilla on tärkeä merkitys paperikoneen ajettavuuden ja tehokkuuden kannalta, koska se pitää paperikoneen kaavinterän hitaassa, edestakaisessa telan suuntaisessa liikkeessä. Kaavarin päätehtävä paperikoneessa on muun muassa poistaa vesi telojen pinnalta ja pitää ne puhtaina likapartikkeleista. Oskillaattorin liike mahdollistaa telan pinnan ja kaavinterän tasaisen kulumisen, joka pidentää osien kestoikää. Kaavarivalmistajat eri maissa tilaavat Oscar-oskillaattoreita

Hoose on Bosch Rexrothin uusi, kompakteille hydrauliikkatuotteille tarkoitettu konfigurointityökalu, joka nopeuttaa laitevalmistajien suunnitteluprosessia.

PMC Polarteknik Oy valmistaa oskillaattorit Huittisten tuotantolaitoksessa Satakunnassa.

erityisesti juuri niiden luotettavuuden ja vähäisen huoltotarpeen takia. Helppokäyttöisyyttä lisää, että se on täysin pneumaattinen, ja se ei sisällä sähkökomponentteja. Asentamiseen vaaditaan vain paineilman syöttöputki. Suurimmat markkina-alueet tällä hetkellä ovat Kiinassa, mutta muut tärkeät vientimaat ovat muun muassa Yhdysvallat, Brasilia, Saksa, Espanja ja Italia. PMC Polarteknik valmistaa oskillaattorit Huittisten tuotantolaitoksessa Satakunnassa. Ensimmäinen sukupolvi tuotiin markkinoille 1990-luvulla ja ny-

kyinen, entistä pienempi ja kevyempi oskillaattori on ollut tuotannossa vuodesta 2005 alkaen. Ainutlaatuisen siitä tekee sen pieni koko, minkä takia se mahtuu ahtaisiinkin paikkoihin. Sisäänrakennettu patentoitu ohjausjärjestelmä mahdollistaa tasaisen liikenopeuden ja nykäyksettömät suunnan vaihdot. 11 kN oskillaattori painaa noin 8 kiloa ja on kooltaan noin Æ 200 x 105 mm. Käyttölämpötila-alue on +5…150 ºC ja se soveltuu käytettäväksi paperikoneen sekä märässä että kuivassa päässä.

Ohjelman avulla käyttäjä voi kätevästi konfiguroida juuri sopivan ratkaisun, kuten hydrauliikkalohkon tai kompaktin mobileventtiilistön. Tätä varten käyttäjän tarvitsee vain valita valikosta käyttötarkoitukseen sopivat Rexroth-komponentit ja sijoittaa ne suoraan hydraulikaavioon. Käyttäjä voi määrittää yksityiskohtaiset parametrit, kuten paineasetukset, kelajännitteen ja liitäntätyypit. Yksilöllisen asiakkaan ratkaisun voi tämän jälkeen toteuttaa osilla, jotka on sijoiteltu asiakkaan haluamalla tavalla. CHoose ehdottaa useita mahdollisia konfiguraatioita, joiden avulla

käyttäjä voi valita parhaan ratkaisun. Ohjelmaan sisältyy lisäksi ns. suunnitteluvinkkejä. Nämä opastaa käyttäjää tekemään tarkkoja tuotekonfiguraatioita. CHoosen käyttö on erittäin joustavaa sen sisältämien 2D- ja 3D-piirustuksien ansiosta, sillä käyttäjä voi avata piirustukset helposti omalla tietokoneellaan. Lisäksi käyttäjä voi merkitä projektin tietoihin kaupallisia ja teknisiä tietoja, jotka järjestelmä tarkistaa automaattisesti. Laajamittaiseen raporttiin kuuluu kaikki tiedot, joita tarvitaan kattavan yleiskatsauksen saamiseksi lopullisesta projektista. CHoose-konfigurointityökalu kattaa tällä hetkellä hydrauliikkalohkot ja kompaktit suuntaventtiilit. Vuoden 2013 jälkipuoliskolla on suunnitteilla parantaa asiakkaan saamaa palvelua lisäämällä siihen Rexrothin mini-koneikkojen ja niiden ohjausventtiilien tuotesarjat.

116

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

ParkerStore avajaiset Rovaniemen John Deere Forestryn toimipisteessä

Rovaniemen John Deere Forestryn toimipisteessä vietettiin ParkerStore -hydrauliikkamyymälän avajaisia 15.10.2013.

ovaniemen John Deere Forestryn toimipisteessä vietettiin onnistuneita ParkerStore -avajaisia 15.10.2013.

HANSEN HKP

Vuonna 2010 Parker Hannifin ja John Deere Forestry tekivät sopimuksen Parker -letkujen ja liittimien myynnistä John Deere Forestryn metsäkoneiden jälleenmyynti- ja huoltoverkostossa. Tämä oli luontevaa, sillä John Deere Forestry käyttää metsäkoneissaan ensiasennusletkuina ja -liittiminä Parkerin tuotteita. Nyt yhteistyö syvenee entisestään kun Parker Hannifin ja John Deere Forestry

ovat tehneet sertifioidun Parker -jälleenmyyjän sopimuksen ja samalla tehtiin ParkerStore -lisenssisopimus kolmelle paikkakunnalle eli ParkerStoret tulevat John Deere Forestryn toimipisteisiin Rovaniemen lisäksi Taavettiin ja Suolahteen. Tämä parantaa John Deere -metsäkoneasiakkaiden palvelua entisestään. Yhteistyön on tarkoitus laajentua myös muihin maihin jatkossa. Hyvää kokemusta on saatu Virosta, missä John Deere -metsäkoneiden jälleenmyyjä Intrac Eesti AS on toiminut ParkerStorena viidellä paikkakunnalla vuodesta 2012.

Laadukas 10HK puutavara-autoihin Koko R 1 1/4” Nimellisvirtaus 288 l/min Paineenkesto max 118 bar Varmuuslukitus vakiona

Parker Hannifinin Retail and Distribution Manager Frédérique Morelle Ranskasta ja John Deere Forestry Oy:n jälkimarkkinointijohtaja Pertti Rauva leikkasivat ParkerStore -myymälän avausnauhan Parker Hannifin Oy:n Distribution Manager Jari Tanhuanpään (oik.) ja Retail Specialist Heikki Järvisen avustuksella.

Hydac miniventtiileillä toteutettu työhydrauliikka ydacin uudet WS06 -miniventtiilit ovat painoltaan ja tilavuudeltaan noin puolet pienempiä kuin normaalisarjan WS08 -patruunaventtiilit.

H Osuuskunnatie 31, 0060 Helsinki Puh 010 239 9800 - Fax 09 777 4522 info@suomenpikaliitin.fi www.suomenpikaliitin.fi

Miniventtiileiden käyttö on yleistynyt venttiililohkoissa. Patruunaventtiilien uusinta sukupolvea käytetään erityisesti mobilesovellutuksissa, missä on säästettävä painossa ja tilankäytössä. Tässä esi-

merkissä on kokonainen työhydrauliikkalohko toteutettu WS08 ja WS06 -miniventtiileiden yhdistelmällä. Kaivinkoneiden esiohjauslohkot ja lastinkäsittelylaitteiden nosto/laskulohkot voidaan myös toteuttaa miniventtiileillä. Painonkevennyksellä ja miniatyyrisoinnilla voidaan myös parantaa koneen energiatehokkuutta. WS06 -venttiileiden max paine on 350 bar ja virtaus 20 l/min.

Hydrauliikka-Extra

117

METSÄALAN AMMATTILEHTI

KAIKKI HYDRAULIIKASTA

Patamäentie 3 67100 KOKKOLA Mäkituvantie 11 01510 VANTAA Puh. 0207 65 165, Fax 0207 65 7666 Puh. 0207 65 167, Fax 0207 65 7657

Teollisuustie 5 60100 SEINÄJOKI Puh. 0207 65 164, Fax 0207 65 7444

Hyllilänkatu 2 33730 TAMPERE Puh. 0207 65 163, Fax 0207 65 2940

QHVWHSDLQH#QHVWHSDLQH À ZZZ QHVWHSDLQH À

118

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

Koneosapalvelu Oy ja STH-Service Oy yhteistyöhön

Teollisuushydrauliikan tuotteet ja asennustyöt kokonaispakettina eollisuusasiakkaita palvelevat hydrauliikkaosaajat Koneosapalvelu Oy ja STH Service Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka avulla asiakkaat saavat kokonaispalvelun kätevästi yhden luukun periaatteella.

Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on helpottaa teollisuushydrauliikan huolto ja -korjaustöiden hankintaa. Koneosapalvelun ja STH-Servicen asiantuntijat rakentavat kuhunkin tilanteeseen sopivimman kokonaispaketin yhdistäen Koneosapalvelun laajan tuotevalikoiman STH-Servicen asennuspalveluun. Asiakas saa siis yhden kokonaistarjouksen sisältäen kaikki tarvittavat komponentit, varaosat ja työn. Tuotteet ja työ hinnoitellaan molempien yritysten normaalikäytännön mukaisesti, eikä kokonaisuuden kartoituksesta veloiteta mitään erillistä maksua. Koneosapalvelu tarjoaa laajan valikoiman hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteita vaativan

tenkin ilman muuta koko Suomessa ja erikoisosaamisemme on käytössä ulkomaita myöten, kertoo STH-Service Oy:n toimitusjohtaja Simo Suppanen.

Koneosapalvelu Oy Hydrauliikkaosaajat Koneosapalvelu Oy ja STH Service Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka avulla teollisuusasiakkaat saavat kokonaispalvelun kätevästi yhden luukun periaatteella.

asiakkaan tarpeisiin. Yritys on sekä Parkerin että PMC Polarteknikin jälleenmyyjä ja tarpeen mukaan myös muut tuotteet löytyvät Koneosapalvelun kautta. - Koneosapalvelussa on tehty töitä hydrauliikan parissa vuosikymmeniä, joten monipuolista tuotetietoa ja hydrauliikkaosaamista myös oman hydrauliikkahuoltomme puolelta on kertynyt roimasti. STH Service -yhteistyön kautta toivomme voivamme olla entistä enemmän hyödyksi teollisuusasiakkaille kaikenkokoisissa projekteissa, sanoo Koneosapalvelu Oy:n myyntipäällikkö Marko Aliranta.

STH-Service Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat teollisuuden järjestelmien ja laitteiden huoltoja korjaustyöt, suunnitellut seisokkityöt sekä ennakkohuollot. Hyvin varusteltu korjaamo- ja koeajoyksikkö sekä siirrettävä hydrauliikkajärjestelmien huuhteluyksikkö takaavat kattavan palvelun. Yrityksellä on vahva osaaminen myös projektitoiminnassa. - Olemme hiljattain muuttaneet uusiin toimitiloihin Lappeenrannan Toikansuontielle Koneosapalvelun myymälän naapuriin, joten yritysten keskinäinen logistiikka toimii mutkattomasti. Palvelu toimii kui-

Koneosapalvelu Oy on suomalainen palveleva koneosaaja, joka tarjoaa uusia varaosia, kunnostettuja vaihtokomponentteja, lisälaitteita, hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteita, tarvikkeita ja huoltopalveluja. Yritys palvelee monipuolisesti liikkuvaa kalustoa, mm. metsäkone-, maansiirto- ja maatalousyrittäjiä sekä teollisuutta ja koneenrakentajia. Koneosapalvelulla on toimipisteet Vilppulassa, Helsingissä, Imatralla, Joensuussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa. Yritys on perustettu vuonna 1976, perustajina Eino ja Toivo Aliranta. Koneosapalvelu on kuulunut Outokummun Metalli Oy -konserniin maaliskuusta 2011. Koneosapalvelun liikevaihto oli noin 11,3 milj. euroa vuonna 2012 ja työntekijöitä on noin 50.

STH-Service Oy STH-Service Oy on prosessija ympäristöteollisuuden hydrauliikkaan erikoistunut yritys. Palveluvalikoimaan kuuluvat järjestelmien ja laitteiden huoltoja korjaustyöt, suunnitellut seisokkityöt sekä ennakkohuollot. Projektitoiminta on tärkeässä roolissa; kokonaisvaltaiset projektit tai keskittyminen pelkkään hydrauliikkaan. Yrityksellä on omat korjaamo- ja koeajopalvelut sekä hydrauliikkajärjestelmien huuhtelut ovat kiinteä osa kokonaispalvelua. STHServicellä on toimipisteet Lappeenrannassa ja Taipalsaarella, toiminta-alue koko Suomi sekä projektitoimintaa Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa. STH -Service on perustettu vuonna 2011, perustaja Simo Suppanen. Työntekijöitä on 11-30, alihankkijat mukaan luettuna.

Lue uudet uutiset joka päivä ammattilehti.fi

Hydrauliikka-Extra

119

METSÄALAN AMMATTILEHTI

AVS pneumatiikkajärjestelmät liikkuvaan kalustoon A VS Oy on saavuttanut yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella, hyvillä päämiehillä, omalla tuotannolla sekä toiminnan määrätietoisella kehittämisellä vankan aseman markkinoilla osaavana pneumatiikka- ja teoliisuusventtiilitoimittajana. AVS-Groupiin kuuluu myös hydrauliikan vahva tekijä Hytar Oy.

AVS Oy:n pneumatiikkaohjelma rakentuu Italian suurimman valmistajan Camozzi Spa:n tuotevalikoiman ympärille. Camozzin kanssa on tehty hyvää yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan. - Camozzin valmistamaa laajaa pneumatiikkaohjelmaa täydentämään olemme valinneet päämiehiä, jotka ovat erikoistuneet suodatinteknologiaan, alipainetekniikkaan, muoviputkiin jne, kertoo AVS Oy:n toimitusjohtaja Pekka Poikulainen. AVS:n oma konepaja valmistaa vuosittain tuhansia pneumatiikkasylintereitä, tarvittaessa yksilöllisesti asiakkaitten piirustusten mukaisesti. Valmistettavien sylinterien halkaisijat ovat 32-400 mm. - Nykypäivän suuntaus myös pneumatiikassa on komponenteista kokonaisuuksiin. Oma tuotantoyksikkömme valmistaa kokoonpanot pienistä osakokonaisuuksista aina usean sadan magneettiventtiilin keskuksiin asti. Standardikomponenttien lisäksi toimitamme laajasti yhdessä asiakkaiden ja päämiestemme kanssa suunniteltuja, tapauskohtaisesti räätälöityjä erikoistuotteita, ilmoittaa Poikulainen.

Pneumatiikkaa kuljetuskalustoon AVS toimittaa pneumatiikkaa teollisuuden lisäksi myös kotimaiselle kuljetusvälineteollisuudelle sekä erilaisille kone- ja laitevalmistajille. - Perävaunuvalmistajat ovat tärkeä asiakaskuntamme joille toimitamme merkittäviä määriä pneumatiikkaa erityisesti kapellivaunuihin, joissa käytetään paineilmanousukapelleja. Toki tuotteitamme käytetään myös muun tyyppisissä perävaunuissa sekä kuorma-autoissa esimerkiksi soralämpölavojen läpän ohjauksessa, erilaisissa lavalaitteissa sekä puolustusvälineteollisuuden ajoneuvoissa, luettelee Poikulainen. Paineilmalla tapahtuva kapellin nosto vaatii pneumatiikkajärjestelmältä paljon. - Kapellivaunuissa käytetään isoja sylintereitä joiden halkaisi-

AVS Oy:n toimitusjohtaja Pekka Poikulainen esittelee ajoneuvokäyttöön tarkoitettua Camozzi C-Truck -liitinjärjestelmää, mikä mahdollistaa liittimien irrottamisen putkista ja uudelleen kiinnittämisen.

AVS tarjoaa ajoneuvokäyttöön räätälöidyt pneumatiikkajärjestelmät esim. kapellivaunuihin. AVS:n konepaja valmistaa vuosittain tuhansia pneumatiikkasylintereitä, tarvittaessa yksilöllisesti asiakkaitten piirustusten mukaisesti.

Camozzi tarjoaa laajan valikoiman venttiileitä, joita voidaan käyttää -40 asteen pakkasessa.

ja on 160-200 mm ja iskun pituus jopa lähes kolme metriä. Kapellisylinterit ovat harvoin samanlaisia joten ne valmistetaan omassa tuotannossamme räätälöitynä juuri asiakkaan mittojen mukaan, kertoo Poikulainen. Pohjolan olosuhteissa kapellivaunujen tulee toimia luotet-

Camozzi toi pari vuotta sitten markkinoilla C-Truck -liitinmalliston kuorma-auokäyttöön.

tavasti kovissakin pakkasissa. - Yksi kriittinen asia kylmissä olosuhteissa on sylintereissä käytettävä kestovoitelurasva. AVS käyttää parasta mahdollista rasvaa kaikissa sylintereissään,

mikä kestää toistasataa astetta pakkasta; nykyaikaiset komponentithan eivät edellytä käytönaikaista lisärasvausta. Kapellijärjestelmässä paineilma tulee kuivata ettei kosteus valu pystyssä olevissa sylintereissä alaspäin ja jäädytä niitä sekä muitakin komponentteja. Jos kestovoitelurasva ei ole pakkasen kestävää ja muutenkin ominaisuuksiltaan oikeaa, väliaineena oleva kuiva ilma imee rasvasta kosteuden ja se muuttuu kuivaksi eikä enää voitele, opastaa Poikulainen. Myös kapellisylintereiden tiivisteiden tulee kestää pakkasta. - AVS käyttää kaikissa kapellisylintereissään tiivisteitä, mitkä kestävät -40 astetta pakkasta

ja optiona saa jopa -50 astetta kestävät tiivisteet. Nämä kylmätiivisteet luotiin 2000-luvun alussa italialaisen valmistajan kanssa yhteistyössä ja AVS oli kehityksessä vahvasti mukana, toteaa Poikulainen. Kapellivaunujen paineilmajärjestelmien venttiileiksi AVS tarjoaa laadukkaat Camozzi venttiilit. - Camozzilta löytyy ajoneuvojen perusventtiileistä -40 astetta pakkasta kestävät versiot ja tarvittaessa jopa haponkestävät venttiilit. Nämä komponentit on tehty kestämään Suomen vaativissa käyttöolosuhteissa, toteaa Poikulainen. AVS tarjoaa kapellivaunujen paineilmajärjestelmiin lisäksi putket ja liittimet sekä kattavan valikoiman paineilmalaitteiden huoltolaitteita. - Tarjolla on laadukkaat paineilmaputket sekä DIN-luokituksen mukaiset jarruputket mitkä sopivat täydellisesti Camozzin liittimiin. Camozzi toi pari vuotta sitten markkinoille CTruck -liitinmalliston, mistä löytyy kaikki kuorma-autopuolella tarvittavat paineilmaliittimet kuten myös hyväksytyt jarruliittimet. Camozzin C-Truck -liitinjärjestelmään kuuluu myös työkalu, millä Camozzin liittimet voidaan irroittaa putkista ja kiinnittää uudelleen. Tämä ainutlaatuinen ominaisuus on erittäin kätevä laiteasennuksissa sekä huolloissa ja korjauksissa, opastaa Poikulainen.

Huolto tärkeää Paineilmajärjestelmän huoltoa ei saa laiminlyödä. - Järjestelmässä käytettävästä ilmasta tulee huolehtia niin että se on sellaista mitä komponentit ja käyttöolosuhteet edellyttää, muistuttaa Poikulainen. AVS Oy:n pneumatiikkatuotteita myydään oman myyntiverkoston sekä Würthin ja Hytarin pisteiden kautta ympäri maata.

Nestepaine Oy 40 vuotta - autotallista Vantaalta se alkoi...

120

METSÄALAN AMMATTILEHTI

utotallista se Nestepaine Oy:n tarinakin alkoi, kuten moni muukin menestystarina. Kolme asiastaan innostunutta hydrauliikan ammattilaista Teuvo Lehelä, Torsti Suikkanen ja Ilkka Ahonoja päättivät perustaa oman yrityksen keväällä 1973.

Puitteet olivat alussa varsin vaatimattomat, jopa ankeat. Valkovuokontiellä Vantaan Hiekkaharjussa oli käytössä 20 m² autotalli omakotitalon alakerrassa ja lisäksi ulkovarastona samankokoinen tila. Vaatimattomat tilat eivät olleet kaupankäynnin esteenä, vaan melko pian saatiin taloon merkittäviä edustuksia, jotka ovat edelleen vahvasti mukana. Arguksen hana- ja letkuedustus toi myös mukanaan suuren asiakkaan, Wärtsilän, jonka säännölliset tilaukset antoivat taloudellisen tukipilarin laajentaa asiakaspohjaa ja tehdä uusia innovaatioita. Autotalli tuli tutuksi myös eteläpohjalaiselle Jorma Lillbackalle, joka tuolloin kehitteli sittemmin maailmanmenestykseksi muodostuvaa hydrauliletkupuristintaan myös Nestepaineen autotallin perukoilla. Nestepaine ostikin sitten Lillbackan valmistaman ensimmäisen puristimen. Puristin käytiin rahtikustannusten säästämiseksi itse noutamassa Pohjanmaalta vanhalla Taunuksella kun siitä oli lähtiessä poistettu takapenkki. Hakureissu itsessään olisi pitkänkin tarinan arvoinen. Tämä ensimmäinen puristin vaihdettiin parin vuoden kuluttua Lillbackan uuteen malliin. Pian kävi selväksi, että autotallin tilat olivat toimintaan nähden aivan liian pienet. Oli ryhdyttävä etsimään asianmukaisempia toimitiloja, jotka löytyi-

Hydrauliikka-Extra

Pansion telakan pukkijärjestelmä tehtiin ja paljon muuta. Erityisesti kannattaa mainita Nestepaineen Tielaitokselle (tuolloin TVL) kehittämä tiehöylän, AH145, hydraulisointisarja. Höyliä oli paljon liikenteessä ja sarjojen toimitukset toivat tuolloin niin kovasti kaivattua kaupallista jatkuvuutta. Akkutehtaan tilat eivät oikein enää riittäneet kasvaneen liiketoiminnan tarpeisiin; mukavuuksiakin alettiin kaivata; asiakassuhteiden ja edustusten hoitaminen alkoi vaatia asianmukaisempia puitteita. Tarvittiin uudet toimitilat.

Vuonna 1978 perustetun Oy Nestepaine Ab:n ensimmäinen toimitila sijaitsi 20 neliön autotallissa Vantaan Hiekkaharjussa.

Torsti Suikkanen esittelee ylpeänä komeaa sylinteriä 70-luvulla Akkutehtaan pihalla.

vätkin lähitienoolta.

Akkutehdas Muutto vanhan akkutehtaan tiloihin nykyisen Tikkurilan kirjaston alueelle syksyllä 1973 toi lisää ammattimaista otetta ja uskottavuutta. Nyt löytyi jo vaivatta sija letkupuristimelle, sekä letkuvarastolle ja jopa pienimuotoiseen valmistukseen. Täällä opittiin tekemään sylintereitä ja koneikkoja teollisuuden ja rakentelijain moninaisiin tarpeisiin. Pieni, nyt kuudeksi hen-

Nestepaineen perustivat Teuvo Lehelä, Torsti Suikkanen ja Ilkka Ahonoja.

Nuori dipl. ins. ja tuleva Nestepaineen toimitusjohtaja Henri Mäkelä kaupanteossa vuonna 1982 Silkkitehtaan konttorissa.

geksi kasvanut organisaatio, oli notkea liikkeissään ja pystyi vastaamaan mitä erilaisimpiin eteen tuleviin hydrauliikan haasteisiin. Tilaa oli jo 50 m², joka melko pian saatiin tuplatuksi. Pieniä puutteitakin oli. Lattia oli asfalttia, joka alkoi pehmetä lattialle tihkuneen hydrauliöljyn vaikutuksesta. Silloin ei oltu niin tarkkoja ympäristöasioissa. Kattoikkunat saattoivat vuotaa sadesäällä, ja sosiaalitilat löytyivät parhaiten talviaikaan “värikoo-

din” perusteella. Mutta into tehdä hydrauliikkaa oli kova, talviaikaan se puutteellisen lämmityksen takia oli erityisen tarpeellista. Saatiin uusia edustuksia mm. Hidroirma ja Oil Control, jotka ovat edelleen tärkeitä tuoteryhmiä. Puolustuslaitoksen laivastoa modernisoitiin toimittamalla Kuha-luokan raivausaluksiin kalustoa. Näihin aikoihin alkoivat Roclan valmistamat lastaussillat käyttää hydrauliikkaa, Nestepaineen toimittamana.

Silkkitehdas Silkkitehtaan toimitilat, jonne muutettiin 1980, olivat edellisiin verrattuna jo erinomaiset. Konttoritilat olivat asialliset ja varastohyllyiltä löytyi jo katetta uudelle iskulauseelle “kaikki hydrauliikasta”. Nestepaine halusi olla jo varhaisessa vaiheessa kaiken kattava hydrauliikkatalo. Asiakasta ei haluttu laskea pois talosta tyhjin käsin. Siinä apuna tarvittiin koko hydrauliikan kirjo ja osaavat tekijät, ja Nestepaine alkoikin olla jo käsite lähiympäristön hydrauliikkatarpeiden tyydyttäjänä. Uusia edustuksia saatiin taloon ja väkeä tarvittiin lisää laajentuneeseen toimintaan. Suurimmillaan henkilökunta käsitti 14 henkeä, jonka voimin saavutettiin parhaimmillaan muutaman miljoonan markan liikevaihto. Liiketoiminta alkoi vähitellen olla perustajajäsenten voimien rajoilla. Olisi pitänyt olla taloudellisesti vahvempi ja suurempi, jotta kiristyvän kilpailun vauhdissa olisi kestetty. Toimitilat alkoivat jälleen olla ahtaat ja epäkäytännölliset. Toimisto ja varasto sijaitsivat eri rakennuksissa. Automaattiseen tietojenkäsittelyyn olisi pitänyt panostaa. Löytyikin mahdollisuus vahvistua, pysyä mukana kehityksessä. Yhtiölle löytyi 1985 toiminnan jatkamiseen, ja kehittämiseen vakavasti suhtautuva ostaja, Erkki Etola. Hän oli paria vuotta aikaisemmin jo hankkinut omistukseensa Insinööritoimisto Raimo Närhen. Vielä nytkin Nestepaineen tärkeä menestystekijä on teknistä kauppaa ja hydrauliikka-alaa tunteva omistaja.

Harkkoraudantie Nestepaineen osasto ensimmäisillä hydrauliikka- ja pneumatiikkamessuilla Espoon Dipolissa 1979.

Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistyksen järjestämään ensimmäiseen näyttelyyn 22.-24.3.1979 osallistui alan johtavat yritykset.

Alkoi Etola-yhtiön ja voimakkaan kasvun aika Nestepaineessa. Toimintaa vetämään alkoi

Hydrauliikka-Extra

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Nestepaine muutti yhdessä Insinööritoimisto Raimo Närhin kanssa yhteisiin tiloihin Helsingin Malmille Harkkoraudantielle syksyllä 1985.

nuori dipl.ins. Henri Mäkelä, joka oli tullut yhtiön palvelukseen jo akkutehtaan aikana 1978, tukenaan ammattitaitonsa ja kykynsä monissa koitoksissa todistanut henkilökunta. Muutto hydrauliikan pioneerin Insinööritoimisto Raimo Närhin kanssa yhteisiin tiloihin Helsingin Malmille tapahtui syksyllä 1985. Nyt oli käytössä jo yhteensä 2200 m² erittäin tarkoituksen mukaista toimitilaa, joka oli alun perinkin suunniteltu hydrauliikkayrityksen käyttöön. Konttoritilat olivat riittävät ja sen ajan mittapuun mukaan erittäin edustavat yhä laajentuvaan toimintaan. Varastossa riitti hyllyjä jopa naapurille vuokrattavaksi. Alkoi tiivis ja hedelmällinen yhteistyö merkittävien ensiasentajien kanssa, liikevaihto kasvoi kohisten ja uusia edustussopimuksia solmittiin. Vuonna 1990 Suomi joutui syvään lamaan Neuvostokaupan romahdettua ja muista tunnetuista syistä. Myös Nestepaineessa tämä koettiin ensiasentajille menevien tavaramäärien dramaattisena pienentymisenä. Toimintaa sopeutettiin vallitseviin oloihin kehittämällä erityisesti tarvike- ja järjestelmäkauppaa. Tämän mahdollisti talon sisällä oleva hydrauliikan laajaalainen osaaminen (kaikki hydrauliikasta). Lamasta selvittiin, henkilökuntaa ei irtisanottu eikä päiväksikään lomautettu. Synkimpinäkin lamavuosina yhtiö teki jopa hiukan voittoa. Tämä oli poikkeuksellista sen aikaisissa oloissa. Laman helpotettua seurasi taas huiman kasvun kausi, johon Nestepaine pääsi hyväkuntoisena mukaan ikään kuin kiihdytyskaistalta. Kaikille hydrauliikka-alan yrityksille ei kasvuun mukaan pääsy sujunut yhtä kivuttomasti, koska toimintoja oli karsittu ja osin ajettu alas. Vuonna 1992 Nestepaineen ja Insinööritoimisto Raimo Närhin toiminnat yhdistettiin, oltiinhan jo valmiiksi saman katon alla. Pari vuotta myöhemmin vasta itsenäistyneestä Virosta löytyi uusi yhteistyökumppani As Baltflex, jonka puitteet alkutaipaleella olivat lähes yhtä vaatimattomat kuin Nestepaineella, mutta yhtiö kasvoi ja kehittyi erit-

täin nopeasti. Kymmenessä vuodessa toiminta oli vähin erin ahminut kaiken varastointiin kelpaavan tilan. Noutomyymälä tarvitsi oman soppensa. Uusi tarpeellinen koeajopenkki oli tehty. Piha-alue oli kasvaneelle rekkaliikenteelle ahdas. Tontti Vantaalle oli jo katsottuna ja uuden toimitalon rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta 1996.

Mäkituvantie Jokaista yksityiskohtaa myöten mietitty “maailman hienoin hydrauliikkatalo” valmistui Vantaalle Mäkituvantielle huhtikuussa 1998. Sijainti maan logistisessa solmukohdassa lähellä Helsinki-Vantaa lentokenttää on toiminnallisesti ihanteellinen. Tämä veistoksellinen rakennus Kehä Kolmosen ja Tuusulantien risteyksessä on jäänyt monen ohikulkeneen mieleen. Muutto kaikkinensa vaati henkilökunnalta ponnistuksia, olihan nyt muuttokuorman koko jo aivan eri luokkaa kuin alkutaipaleella. Vähitellen kuitenkin kaikki loksahti uomiinsa ja haki paikkansa, päästiin kunnolla töihin käsiksi. Juhliakin ehdittiin. Iloisia tupaantuliaisia vietettiin asiakkaiden ja päämiesten kanssa syyskuun alun 1998 tummenevassa illassa. Toimintaa on vähitellen laajennettu maakuntiin. Tampereen toimipiste aloitti 1998. Tampereen osaston merkitys painottuu paikallisena hydrauliikka- ja tarvikehyllyttäjänä nykyisessä toimintapisteessään ETRA Megacenterin yhteydessä. Nurmon Hydraulipalvelun osakekanta hankittiin 2001 ja siitä tuli Nestepaineen Seinäjoen toimipiste. Toimitilojen ilme uusittiin niiden laajentamisen yhteydessä ja Nestepaine Seinäjoki on saavuttanut vankan toimittajan maineen Pohjanmaalla. Sinne on myös keskitetty mm. pääosa koneikkotuotannosta ja automaattinen putkien taivutusyksikkö. Toimipisteessä tehtiin merkittävä laajennus 2013 ja nyt samassa osoitteessa asiakkaita palvelevat myös ETRA Megacenter ja Pameto. Vuonna 2010 Jon-Hydro Kokkolassa liittyi osaksi Nestepainetta vahvistaen

Nestepaine on osa Etola-yhtiöitä. Kuvassa konsernin johtaja Erkki Etola (oik.) ja hänen isänsä Nils August Etola Harkkoraudantien avajaisissa 1985.

asemaamme Keski-Pohjanmaalla. Osakkuudet Joensuulaisesta Jokihydrosta, Lapualaisesta Hydrollista ja Virolaisesta AS Baltflexista vahvistavat Nestepaineen asemaa edelleen “kaikki hydrauliikasta” toimittajana ja suurimpana suomalaisomisteisena hydrauliikkatalona. Mäkituvantien aikana on Nestepaineelle hankittu edustukseen uusia tuotemerkejä ja ryhmiä, ehkä tärkeimpänä White -geroottorimoottorit vuonna 2002. Geroottorimoottoreiden suuren tilavuuden kokoluokkaan saatiin tuoteryhmiä, joita sieltä oli tähän asti puuttunut. Linden säätyvätilavuuksinen vinolevymoottori läpimenevällä akselilla on sensaatiomainen tuoteinnovaatio, joka mahdollistaa nelipyörävedon ilman aluevaihteistoa. Bondiol & Pavesi -pienitilavuuksiset aksiaalimäntäpumput ja -moottorit ovat kokeneet uuden tulemisen kuten Sai -radiaalimäntämoottoritkin. Pienet, mutta pippuriset Spradow paineenmittauspikaliittimet ovat tuiki tärkeässä osassa kun mietitään koneiden ja laitteiden vikadiagnostiikan suunnittelua. Tarvikepuolella kotimaiset NPSleeven letkusuojat tukevat turvallista konesuunnittelua ja valmistusta. Jatkuvasti lisääntynyt letkusarjojen toimitus mahdollisti automaattisten letkun mittaus- ja katkaisukoneiden hankinnan Vantaalle ja Seinäjoelle. Kasvaneet toimitusmäärät asiakkaille ovat mahdollistaneet säännölliset konttitoimitukset RYCO:n tehtaalta. Näin sarjojen toimitusvarmuus on saatu hyväksi. Nestepaineen hienoa jo 40vuotista taivalta hydrauliikan maailmassa juhlittiin Mäkituvantiellä Hydrauliikka & Pneumatiikka 2013 -messujen yhteydessä 2.10.2013. Paikalle saapui parisataa juhlavierasta; asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä omaa henkilökuntaa. Tunnelmaa luomassa oli myös sambaryhmä, jonka tahdissa on hyvä lähteä seuraavalle tulevalle vuosikymmenelle Nestepaineen tarinassa.

121

Harkkoraudantiellä 1988. Hydraulikoneiston vieressä poseeraavat Pauli Vuorenmaa, Vesa Koponen, Matti Ruokolainen ja Jarno Ilola.

Jokaista yksityiskohtaa myöten mietitty “maailman hienoin hydrauliikkatalo” valmistui Vantaalle Mäkituvantielle huhtikuussa 1998.

Mäkituvantien iloisia tupaantuliaisia vietettiin asiakkaiden ja päämiesten kanssa syyskuun alun 1998 tummenevassa illassa.

Kuva: Jesse Miettinen Noin viisitoista vuotta myöhemmin juhlittiin Mäkituvantiellä 2.10.2013 Nestepaineen 40 vuotista hienoa historiaa. Toimitusjohtaja Henri Mäkelä (oik.) toivotti juhlavieraat tervetulleiksi.

Kuva: Jesse Miettinen Tunnelmaa 40 vuotisjuhlissa oli luomassa myös sambaryhmä, jonka vauhdikkaassa rytmissä on hyvä jatkaa tuleville vuosikymmenille.

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

123

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Hyödyllisiä web-työkaluja kaikille tiivisteiden kanssa työskenteleville laskee O-renkaiden mitoitukset että suosittaa oikeat koot ja antaa TSS-osanumerot.

Kemiallinen yhteensopivuus Uusi, helppokäyttöinen kemiallinen yhteensopivuus palvelu auttaa selvittämään nopeasti, mitkä tiivistemateriaalit sopivat käytettäviksi sovelluksesi väliaineiden kanssa.

Materiaalin valintaohjelma Materiaalin valintaohjelma auttaa etsimään sopivia materiaaleja kahdella tapaa: Voit etsiä erilaisia elastomeereja materiaalin nimen, ryhmän tai tiettyjen ominaisuuksien mukaan. Tuotetyypin mukaan hakemalla löydät nopeasti Trelleborg Sealing Solutionsin suosittelemat standardimateriaalit O-renkaille, QuadRing-tiivisteille ja V-renkaille.

ISO sovitteet ja toleranssit -laskinohjelma

Trelleborg Sealing Solutions on kehittänyt web-työkaluja joiden avulla tiivistystuotteiden soveltaminen on asiakkaille entistä helpompaa. Nämä hyödylliset palvelut ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä osoitteessa: www.tss.trelleborg.com/fi. Kannattaa käydä tutustumassa!

aailman johtava tiivistysteknologian kehittäjä ja valmistaja Trelleborg Sealing Solutions tarjoaa erittäin käytännöllisiä web-työkaluja kaikille mm. tiivisteiden, Orenkaiden ja tiivistämisen kanssa työskenteleville. Trelleborg Sealing Solutions on kehittänyt web-työkaluja joiden avulla tiivistystuotteiden soveltaminen on asiakkaille entistä helpompaa. Nämä hyödylliset palvelut ovat vapaasti kaikkien

hyödynnettävissä osoitteessa: www.tss.trelleborg.com/fi. - Käyttäjän tarvitsee vain rekisteröityä mikä käy nopeasti tiedot täyttämällä. Tämän jälkeen kaikki työkalut ja hyödylliset palvelut ovat käytettävissä veloituksetta, sanoo Trelleborg Sealing Solutions Oy:n toimitusjohtaja Tapani Salo.

CAD-palvelu Trelleborg Sealing Solutions tarjoaa nyt vaivattoman pääsyn tiivisteiden teknisten CAD-kuvien pariin uuden CAD-palve-

lun avulla. Tekniset piirustukset ovat sekä 2D- että 3D -muodossa, kaikkina tiedostomuotoina ja vapaasti skaalattavissa. CADtiedostojen vastaanottotavan voi valita joko tiedostonoutona kiintolevylle, sähköpostin liitteenä tai siirtämällä tiedoston suoraan auki olevaan CAD-ohjelmaan.

Tiivisteen valintaohjelma Uusi tiivisteen valintaohjelma auttaa etsittäessä sopivinta tiivistysratkaisua sovellukseen. Valitse teollisuudenala ja sovellus ja anna sovellustiedot - tämän työkalun avulla Trelleborg Sealing Solutions ehdottaa muutamia suositeltavia tiivistysratkaisuja.

ISO Fits & Tolerances -laskimen avulla voit hakea sovitteita sovitepareille (DIN ISO 286). Laskin palvelee mm. tiivisteurien suunnittelua sillä enää ei yläja alasovitteita tarvitse hakea taulukoista. Myös akselin ja reijän sovitteet löytyvät helposti.

miä.

eBusiness / EDI EDI, suom OVT, organisaatioiden välinen tiedonsiirto on nyt mahdollista Trelleborg Sealing Solutionsin ja asiakkaiden sekä myös toimittajien välillä. Järjestelmä tukee kaikkia nykyisiä tiedonvälitysmuotoja ja -kanavia.

E-Learning Trelleborg Sealing Solutions julkaisee verkossa audiovisuaalisia koulutusmoduuleja tiivistysteknologiasta. Tarjolla on jo mielenkiintoisia moduuleja ja niitä tullaan tuottamaan jatkossa lisää.

Mobiilipalvelut Trelleborg Sealing Solutions tarjoaa helppokäyttöisen ja innovatiivisen, mobiililaitteisiin tarkoitetun työkalu- ja palvelukokonaisuuden mobiilisovelluksia. Näitä ovat mm. "Yksikkö- ja kovuusmuunnin" ja "ISOsovitteet ja toleranssit'. Sovellukset löydät iTunesista ja Google Playsta hakusanalla “Trelleborg”.

Kovuus -muunnin Ohjelman avulla voi muuntaa terästen kovuudet eri yksiköille, joita käytetään kuvaamaan terästen kovuutta.

Yksikkö -muunnin Työkalu tarjoaa kätevän ja nopean muuntimen yli 250 erilaiselle yksikölle 22 eri kategoriassa.

Tekninen sanasto Teknisestä sanastosta löydät yli 2000 tiivistysteknologiassa ja suunnittelussa käytettyä ter-

Useista web-työkaluista on tarjolla myös helppokäyttöiset ja innovatiiviset mobiililaitteisiin tarkoitetut sovellukset.

Sähköinen tuoteluettelo Trelleborg Sealing Solutionsin sähköinen tuoteluettelo on tehokas ja kätevä työkalu: tiivisteitä voi etsiä tuotekoodin, tiivistetyypin tai tiivisteen ominaisuuksien mukaan. Hakukriteereiksi sopivia ominaisuuksia on esim. tiivistetyyppi, asennusmitat tai hyväksynnät. Kun sopiva tuote on löytynyt on-line-toiminnon avulla saa tarjouksen.

O-renkaan mitoitusohjelma Trelleborg Sealing Solutions tarjoaa nyt vaivattoman pääsyn tiivisteiden teknisten CAD-kuvien pariin uuden CAD-palvelun avulla.

Nopea, helppokäyttöinen, innovatiivinen O-renkaan mitoitusohjelman uusi versio sekä

Trelleborg Sealing Solutions Oy:n toimitusjohtaja Tapani Salo käyttää web-työkaluja päivittäisessä työssään.

124

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

Ovatko sähkökäytöt uhkana hydrauliselle ajovoimansiirrolle?

ermillä sähkökäyttö tarkoitetaan sähköistä voimansiirtoa, joka toteutetaan taajuusmuuttajalla (invertteri) ja siihen kytketyllä sähkömoottorilla. Moottorina käytetään useimmiten kolmivaihemoottoria joka voi olla rakenteeltaan joko oikosulku- tai kestomagneettityyppinen. Sähkö taajuusmuuttajalle saadaan akuista tai dieselmoottoriin kytketystä generaattorista. Täyssähköisessä ajoneuvossa akkujen lataaminen tapahtuu valtakunnan sähköverkosta akkulaturin kautta ja hybridikäytössä dieselmoottoriin liitetyn generaattorin välityksellä. Tämä artikkeli käsittelee vain sähkökäyttöjä ajovoimansiirron kannalta. Sähkökäyttöjen yhdistämistä käyttöhydrauliikkaan käsittelee esimerkiksi Fluid Finland lehdessä 2/2012 ollut Matti Linjaman artikkeli nimellä “Hydrauliikan aika ei ole ohi”. Artikkelissa käsitellään sähkökäyttöjen yhdistämistä digitaalihydrauliikkaan.

Mekaanisesta ajovoimansiirrosta hydrostaattiseen Mekaanisten ajovoimansiirtojen tilalle on jo 1980-vuosikymmenellä tullut vahvasti hydrostaattiset ajovoimansiirrot. Hydrostaattisella ajovoimansiirrolla saavutetaan useita etuja mekaaniseen verrattuna: - Vaihteita ei tarvita vaan nopeus säätyy portaattomasti - Ajoneuvon liikkeen suunnanvaihto voidaan toteuttaa pehmeästi ja nopeasti - Diesel-moottori ei hyydy kuormantunnistuksen ansiosta - Komponentit ovat vapaammin sijoitettavissa ajoneuvoon - Mekaanisten komponenttien määrä vähenee - Suljetun piirin sovelluksissa saavutetaan hyvä negatiivinen kuormanhallinta ja jäykkyys Hydrostaattista ajovoimansiirtoa käytetään kaikissa kokoluokassa oleviin työkoneisiin. Tekniikka on tuttua ja koeteltua, komponentit pieniä ja edullisia. Tästä syystä hydrostaattinen ajovoimansiirto on edelleen kil-

Jokaisessa Ammattilehden numerossa on HydrauliikkaExtra -teemasivut. Varaa ilmoitus seuraavaan lehteen puh. 050 412 9030

Rexroth 4EE - Energiatehokkuuden vaikutusmahdollisuudet

pailukykyinen teknologiavaihtoehto.

Sähkökäytöt henkilöajoneuvokäytössä Sähkökäytöt henkilöajoneuvokäytössä ovat tehneet tuloaan jo pitkään. Laajempaa käyttöä ovat vielä toistaiseksi rajoittaneet akkuteknologioiden kehittymättömyys: alhainen energiapainosuhde sekä korkea yksikkökustannushinta. Samoin akkujen elinikä ei ole ollut riittävä taloudelliseen sähköauton ylläpitoon. Litium-Ion sekä nikkelimetalli-hybridi tekniikoihin perustuvat akkutekniikat ovat käytössä tämän hetken sähkö- ja hybridiautoissa. Ne mahdollistavat 150 - 500 km ajomatkan yhdellä latauskerralla. Litium-Ion akuilla on näistä parempi energia-painosuhde (<100kW/kg) ja ne kestävät paremmin purkamista myös vähäiselle varaustasolle. Akkuteknologioiden kehittäminen on monilla valmistajilla työn alla ja sillä saralla tullaan näkemään huimaa kehitystä. Polttokennoajoneuvot eli vetyä polttoaineenaan käyttävät ajoneuvot tulevat kilpailemaan myös samoista markkinoista sähköautojen kanssa. Moottoreina sähköautoissa käytetään kestomagneettitahtimoottoreita. Näillä saavutetaan hyvä hyötysuhde koko toimintaalueella sekä hyvä vääntömomentti pienilläkin nopeuksilla. Dieselmoottorin lisääminen akkukäytön rinnalle eli hybridikäytöillä ajoneuvojen ajomatkaa on voitu toistaiseksi pidentää akkukapasiteetin loppuessa. Hybridikäyttö onkin välivaihe ennen täyssähköisiä henkilöajoneuvoja. Molempien teknologioiden ylläpito samassa ajoneuvossa ei ole järkevää pidemmällä tähtäimellä. Sähkökäyttöjä ajoneuvoissa yleisesti perustellaan vihreiden

arvojen perusteella. On totta että sähköajoneuvo ajaessaan ei tuota päästöjä. Jos käytetty sähkö on vielä tuotettu uusiutuvia energioita hyödyntäen, jää koko tuotantoketju ympäristöystävälliseksi.

Sähkökäytöt työkoneiden ajonvoimasiirrossa Työkoneiden tehtävä on nimensä mukaisesti tehdä työtä päämääränsä saavuttamiseksi. Työ valmistuakseen tarvitsee tietyn energian, mutta turhasta energiakulutuksesta ei kenenkään kannata maksaa. Sähköautoissa koeteltu tekniikka on kiinnostava haaste ja mahdollisuus myös työkonevalmistajille. Sähköinen ajonvoimasiirto hydraulisen tilalla voi tuoda kustannussäästöjä. Sähkökäyttöjen suurin etu hydrauliikkakäyttöihin verrattuna on sen erinomainen hyötysuhde. Boschin sähkökäyttöjen normaalilla kierrosalueella 4000 - 7000 krr/ min saavutetaan jopa 94 % hyötysuhde kun mukaan huomioidaan myös invertterin hyötysuhde. Huomioitavaa on, että ajovoimansiirron sähkömoottorin tehollinen kierrosalue on käytännössä aina oltava suurempi kuin renkaan nopeus, joten alennusvaihde tarvitaan. Käyttämällä kaksiportaista vaihdetta saadaan toimintapisteitä vielä optimoitua jopa 6 %. Samalla liikkeellelähtömomentti saadaan paremmaksi. Off-road -hybridiajoneuvoissa TIER-vaatimusten täyttäminen helpottuu. Dieselmoottori voidaan mitoittaa keskimääräisen käyttötehon mukaan eikä kulutushuippujen mukaan (eng. Downsizing). Jarrutuksen liikeenergia voidaan myös varastoida akkuihin ja ohjata sähkökäyttöjen kautta uuden liikkeen aikaansaamiseksi. Valittaessa sähkökäyttöjä

hydrauliikkakäyttöjen sijaan, tulee miettiä seuraavia kysymyksiä: - Onko ajotoiminta ensi- vai toissijainen koneen käytön kannalta? - Kuinka rikkoutunut kone saadaan huoltopisteelle? Onko hinaus mahdollinen? - Onko kyseessä täyssähköinen ajoneuvo vai hybridikäyttö? - Onko täyssähköinen ratkaisu + “varavoimakone” (eng. Range Extender) mahdollinen? - Onko koneiden käyttöympäristössä akkujen lataussähköä tarjolla? - Onko käyttösyklissä aikaa akkujen lataamiseen? - Ympäristöolosuhteet ja turvallisuus (lämpötilat, iskut ja tärinät, räjähdysvaaralliset tilat) - Tarvittava tehontarve ja ajonopeus Täyssähköinen ratkaisu suuremmissa työkoneissa (n. > 100 kW ja > 50 kWh) ei ole vielä käytännössä mahdollinen. Tehon tarve on niin suuri, että pelkällä akkuenergialla ja sähkökäytöillä käyttöaika jää liian lyhyeksi. Eli riittävän akkukapasiteetin lisääminen ajoneuvoon ei tila- ja painosyistä ole järkevää. Akkutekniikoiden kehittymisen ja halpenemisen myötä sähkökäyttöjen lisääntyminen työkoneissa tulee olemaan tulevaisuutta.

Huomioitavia asioita sähkökäyttöihin liittyen Akkukäytöissä jännitetaso on suuri; luokkaa 300-600V. Koneiden valmistus ja huolto vaatii erityisosaamista ja sähköturvallisuusasioiden tuntemusta. Ladattu akku sisältää paljon tehoa ja väärin käytettynä tai rikkoutuessaan voi kuumeta ja syttyä palamaan tai jopa räjähtää. Sähkömoottoreissa ja inverttereissä tapahtuu lämpenemistä ja niiden jäähdytystarve on järjestettävä. Jäähdytys on useim-

miten vesikiertoinen. Akut tarvitsevat työkoneesta myös oman tilan myös hybridikäytössä ja väistämättä tuovat myös siten lisäpainoa koneeseen. Työkoneissa hydrauliikka tulee säilymään työhydrauliikassa joten sähköinen ajovoimansiirto rinnakkaisena järjestelmänä tuo päällekkäisiä toimintoja. Valmistajan tulee siis huomioida sähkökäyttöjen vaikutukset koneiden valmistamiseen, käyttöön, huoltoon ja varaosahallintaan kokonaisuutena. Akkujen elinikä on rajallinen ja koneen elinkaaren aikana ne on uusittava useasti. Elinikään vaikuttavat ympäristötekijät sekä työkoneen akkujen käyttöaste eli kuinka usein ja paljon akkuja tarvitsee ladata. Käytännössä työkoneiden akkukapasiteetti on optimoitava ja elinikä on siten 2-5 vuotta. Sähkökäyttöteknologian käyttöönotto saattaa mietityttää konevalmistajia: kuinka osata huomioida kaikki tarpeellinen teknologiaan liittyen? Mitä täytyy huomioida järjestelmän mitoituksessa? Entä akkuteknologian valinnassa? Järjestelmätoimittajat auttavat mielellään ja heihin kannattaakin olla yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa jotta suunnitelmia osataan ohjata oikeaan suuntaan.

Hydraulitekniikan kehitys Kiristyvät hiukkaspäästönormit sekä kohonneet polttoaineiden hinnat asettavat suuria vaatimuksia ajoneuvoille. Vastaamaan tähän haasteeseen Bosch Rexroth panostaa jatkuvasti hydrauliikan tuotekehitystyöhön. Virtaohjatuista komponenteista ollaan siirtymässä väyläohjattuihin OBE-komponentteihin (On Board Electronics), joissa osa ohjaus- ja mittausälystä sijaitsee itse komponenteissa. Korkean hyötysuhteen lisäksi takaisinkytkentä komponentissa parantaa sen nopeutta ja tarkkuutta. Nykyaikainen hydrauliikkamoottori esimerkiksi voidaan ohjata negatiiviselle kulmalle eli Mooring-tilaan jolloin se saadaan toimimaan pumppuna. Nykyaikaisen säätötilavuuspumppujen ja moottoreiden sekä kehittyneiden ohjausjärjestelmien ansiosta Bosch Rexroth on kehittänyt jatkuvasti sovelluksia, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa erilaisissa hyötyajoneuvo- ja työkonesovelluksissa. Seuraavassa on joitakin sovelluksia esiteltynä lyhyesti: Jakeluautoissa, roska-autoissa ja kaupunkibusseissa voidaan

Hydrauliikka-Extra käyttää jarrutusenergian talteenottoa paineakkuihin seuraavaa kiihdytystä varten (HRB, Hydrostatic Regenerative Braking System). Optimoidussa järjestelmässä saavutetaan jopa 25 % säästö polttoainekulutuksessa sekä päästöarvoissa jotka muuten tuhlattaisiin jarrutukseen ja uuteen kiihdytykseen. Lisäksi ajoneuvon dieselmoottorin kokoa voidaan pienentää. Dana ja Bosch Rexroth ovat yhteistyössä kehittäneet hydromekaanisesti säätyvän voimansiirron (HVT Hydromechanical Variable Transmission), joka on yhdistelmä mekaanisesta ajovoimansiirrosta sekä hydraulisesta momentinmuuntimesta. Lopputuloksena dieselmoottorin toimintapisteet saadaan optimoitua jolloin saavutetaan paras mahdollinen nopeus ja vääntö. DHC (Diesel Hydraulic Control) sisältää Boschin dieselmoottoriohjaimen sekä Rexrothin hydraulikkaelektroniikan. Käytön aikaisen jatkuvan laskennan perusteella haetaan tehokkuudeltaan paras toimintapiste alhaisimmalla mahdollisilla dieselmoottorikierroksilla. Sovellusta voidaan käyttää erityisesti koneissa jossa on samanaikaista työ- ja ajohydrauliikan tarvetta esim. kurottajat. Polttoaineen kulutusta saadaan vähennettyä jopa 20 % TIER4 Final -sovelluksissa. Hydrauliikkajärjestelmässä voidaan dieselmoottorikokoa pienentää esim. 65kW à 55kW (Downsizing) nostamalla ajohydrauliikan käyttöpainetta sekä siirtymällä työhydrauliikassa vakiotuottoisesta pumpusta säätyvä- tilavuuspumppuun. Toinen järjestelmän suunnittelutekniikka (Oversizing) on valita kokoluokkaa suurempi pumppu ja ajomoottori, jolloin dieselmoottorin kierrosnopeutta voidaan vastaavasti laskea ja saavutetaan polttoainesäästöjä sekä parempi kokonaisjärjestelmän hyötysuhde (4-5 %).

Rexroth 4EE - Energiatehokkuus Bosch Rexroth on lanseerannut termin Rexroth 4EE juuri hakemalla eri teknologioita sovelluksiin energiatehokkuutta ajatellen ja jopa parantaen samalla tuottavuutta. Sähkökäyttöjen yhdistäminen hydrauliikkatekniikkaan on ratkaisu ja mahdollisuus, jolla saadaan energiaystävällinen ja tehokas työkone. Luotettavuus ja tunteettomuus ympäristöolosuhteille, työkoneen hankintahinta, käyttöaikainen energiankulutus ja huoltokustannukset ovat tekijöitä jotka vaikuttavat tuotteen hankintapäätökseen. Loppukäyttäjä tekee päätöksen ja komponentti- sekä konevalmistajien tulee tehdä parhaansa optimaalisimman lopputuloksen saavuttamiseksi.

125

METSÄALAN AMMATTILEHTI

Start-stop liikkuviin työkoneisiin energiaa, ja antaa sitä järjestelmän käyttöön esim. tehopiikkejä varten tai start-stop -toiminnon toteutukseen.

Hydraulisen start-stop -toiminnon edut

Tyhjäkäyntijaksojen aikana hydraulinen start-stop -toiminto vähentää polttoaineen kulutuksen nollaksi.

osch Rexroth soveltaa autoteollisuudesta tuttua pysäytysautomatiikkaa liikkuviin työkoneisiin.

Järjestelmässä energiavaras-

toa (paineakkua) käytetään tehoreservinä ja polttoaineenkulutusta lasketaan vähentämällä moottorin tyhjäkäyntiaikaa. Hydraulinen fly wheel (HFW) toimii energian talteenottajana ja tehoreservinä. HFW kerää

Hyödyntämällä hybridi-ratkaisuja yhdessä uusien hydrostaattisten ajovoimansiirtojen kanssa voidaan saavuttaa TIER4 päästötavoitteet ja samalla parannetaan työkoneiden käytettävyyttä ja tehokkuutta. Tämä auttaa konerakentajia tarjoamaan energiatehokkaampia mutta silti suorituskykyisiä ja jatkuvasti tiukentuvia päästönormeja täyttäviä koneita asiakkaille.

Hydraulisen start-stop -toiminnon toteutus HFW koostuu aksiaalimäntäpumpusta, ohjausventtiilistä ja ohjausyksiköstä. Työhydraulii-

kan pumppu lataa akun dieselmoottorin käydessä. Vaihtoehtoisesti ladatusta akusta voidaan ottaa energiaa dieselmoottorin avuksi jollakin mooring-ominaisuuden omaavalla Rexroth pumpulla. Ohjausjärjestelmä päättelee työskentelyyn tarvittavan energian määrän ja käynnistää tarvittaessa varastoidun energian avulla dieselmoottorin. Dieselmoottorin tarvittava pyörintänopeus liikkumista tai työhydrauliikan käyttöä varten saavutetaan välittömästi ilman viivettä. Start-stop -toiminnon toteutukseen ei välttämättä tarvita HFW-ratkaisua, vaan se voidaan toteuttaa työhydrauliikassa käytettävällä mooring-pumpulla, jota käytetään tarpeen mukaan dieselmoottorin käynnistämiseen.

Bosch Rexroth ajohydrauliikan luistonestojärjestelmä HET

Yksikertainen rakenne ja vähäinen lisäputkitus tekee Bosch Rexrothin HET -järjestelmästä ihanteellisen kompakteihin ajoneuvoihin.

osch Rexrothin HET (High Efficiency Traction Control) on uusi energiaa säästävä järjestelmä hydrostaattiseen ajovoimansiirtoon. Normaalisti ajomoottoreiden veto on noin 50% eteen ja taakse. Tämä ei ole hyötysuhteen kannalta paras mahdollinen. HET järjestelmä kytkee 90%:sti vedon takapyörille ja pienenkin luiston alkaessa veto jakautuu parhaiten pitäville pyörille. Rexroth HET järjestelmä tarjoaa selkeitä etuja kompakteille nelivetojärjestelmille: - energiatehokas : normaalisti takapyörävetoinen, mutta luiston ilmetessä automaattien neliveto - vakio komponentit (säätyvätilavuuksinen pumppu ja napamottorit) - kompakti HET venttiililohko - kytketään pääputkiston rinnalle - antureita ja ohjauselektroniikkaa ei tarvita - pienet asennuskustannukset pienen koon ansiosta - optimaalinen pito kaikissa tilanteissa - nopea ajo mahdollinen

- sisältää kaikki toiminnot, myös huuhtelupiirin - helppo “plug &play” rakenne

HET järjestelmän komponentit

HET venttiililohko - Suljettuun ajopiiriin - Painetasot 350 bar ja 420 bar - Lohko ei tule ajopiirin päälinjaan - Yksinkertainen ja kompakti rakenne - Sisältää myös säädettävän huuhtelupiirin

MCR radiaalimäntämoottori - kokoluokat: 160, …, 3000

cm³ - Työpaine: 250 bar - Piikkipaine: 450 bar - Hiljainen - Eri jarruvaihtoehtoja - Kestää suuria akselikuormia - RPM anturimahdollisuus Hidas/nopea ajo mahdollisuus - Vapaapyöritysmahdollisuus

A4VG säätyvä pumppu - Suunnanvaihdolla, kaikki suljetun piirin ominaisuudet

integroituna. - Aksiaalimäntäpumppu kokoluokat: 28, 40, 56, 71, 90, 125, 180, 250 cm³ - Työpaine: 400 bar - piikkipaine: 450 bar

A10VG säätyvä pumppu - suunnanvaihdolla, kaikki suljetun piirin ominaisuudet integroituna. - aksiaalimäntäpumppu kokoluokat: 18, 28, 45, 63 cm³ - työpaine: 300 bar - piikkipaine: 350 bar

Energiaa säästävän HET järjestelmän tyyppillisiä sovelluskohteita ovat mm. minidumpperit, pienkuormaimet ja lakaisukoneet, joissa käytetään hydrostaattista ajovoimansiirtoa.

126

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

Hydac Group 50 vuotta ydrauliikka-alalla toimiva, saksalainen Hydac Group täyttää tänä vuonna 50 vuotta.

anturit, mittauslaitteet ja kontrollerit sekä kattavat service- ja koulutuspalvelut. Nyky-Hydac työllistää tuotantolaitoksissaan ja yli 40 myyntiyhtiöissään noin 7500 henkeä ympäri maailman. Hydacin toimintaperiaatteena on Global presence, Local competence tarkoittaen läsnäoloa siellä, missä globaalit asiakkaatkin toimivat, sekä vahvaa paikallista osaamista. Suomessa Hydac Oy on toiminut vuodesta 1985, nykyisin yli 50 hengen voimin. Herrat Schön ja Dieter ovat yhä tänäkin päivänä vahvasti mukana Hydac-ryhmän päivittäisessä toiminnassa ja johtamisessa. Hydac on tyyppiesimerkki saksalaisen teollisuuden selkärankana toimivista perheyrityksistä, joiden jatkuvuus on myös varmistettu toiminnassa mukana olevan seuraavan sukupolven ansiosta.

Herrat Otmar Schön ja Werner Dieter aloittivat toiminnan vuonna 1963 valmistaen hydrauliikan paineakkuja Otmar Schönin silloisessa autotallissa. Paineakkujen rinnalle tulivat pian myös muut tuotteet kuten suodattimet, venttiilit ja jäähdyttimet.

Maailmanlaajuinen perheomisteinen toimija Vuosikymmenten aikana Hydac-ryhmä on kasvanut maailmanlaajuiseksi, alansa suurimmaksi perheomisteiseksi toimijaksi yli miljardin euron liikevaihdollaan. Kasvu on ollut valtaosin orgaanista markkinaosuuden kasvua, mutta viime vuosikymmenen aikana Hydac on myös toiminut aktiivisena yritysjärjestelyjen osapuolena integroimalla ryhmäänsä sellaisia hydrauliikkamaailman tunnettuja nimiä kuten HydroSaar, Nordhydraulic, Bieri ja QHP. Nykyisin Hydac-ryhmän toiminnan perustana ovat 15 omaa tuotevastuullista yritystä, joiden

Hydacin perustivat vuonna 1963 herrat Werner Dieter ja Otmar Schön, jotka ovat tänäkin päivänä vahvasti mukana Hydac-ryhmän päivittäisessä toiminnassa ja johtamisessa. Kuvassa Dr. Werner Dieter (oik.) Bauma -messuilla Münchenissä huhtikuussa 2013, vasemmalla Wernerin poika Mathias Dieter joka toimii nykyään Hydacin toimitusjohtajana sekä Suomen tytäryhtiön Hydac Oy:n myyntipäällikkö Raino Heikkilä.

tuotantolaitokset sijaitsevat Saksassa, Sveitsissä, Italiassa, Slovakiassa, Englannissa, Ruotsissa, USA:ssa, Kiinassa, Intias-

sa ja Brasiliassa. Hydacin oma tuotanto käsittää kattavasti liki kaikki hydrauliikan komponentit ja järjestelmät. Toiminta on

laajentunut myös hydrauliikan ulkopuolelle käsittäen mm. voitelujärjestelmät, prosessiteollisuuden suodattimet, elektroniset

Hydrauliikka-Extra

METSÄALAN AMMATTILEHTI

127

HAWE -venttiilit ja -pumput nosturihydrauliikassa S

aksalaisten Atlas -nostureiden maahantuoja Kranic Oy Nummelasta luottaa myös hydrauliikassa saksalaiseen HAWE laatuun sekä maahantuoja HAWE Finland Oy:n osaavaan palveluun. - Olemme tehneet jo kauan hyvää yhteistyötä hydrauliikassa HAWE Finland Oy:n kanssa ja vuodesta 2010 olemme käyttäneet Atlas -nosturiasennuksissa pelkästään HAWE -pumppuja, kertoo Kranic Oy:n Mikko Halme.

Atlas -nostureissa HAWE -venttiilit tehdasvalmiina - pumput täydentävät toimivan kokonaisuuden Atlas -nostureissa käytetään tehdasvalmiina HAWEn venttiililohkoja, kuormanlaskuventtiilejä ja lukkoventtiilejä. - HAWEn venttiililohkojen tarkkuus on huippuluokkaa samoin kuin toimintavarmuus, esimerkiksi venttiileiden sähköpäät kestävät Suomen vaativia käyttöolosuhteita erittäin hyvin. Ja kun venttiilit ovat Atlas -nostureissa HAWEn valmistamia on ollut viisasta siirtyä myös pumpuissa HAWEn tuotteisiin. Näin venttiilit ja pumput pelaavat varmasti järjestelmässä parhaalla mahdollisella tavalla yhteen, toteaa Halme. HAWE tarjoaa kattavan valikoiman kuorma-autopumppuja kokoluokissa 27-130 cm3 sekä kiinteinä että säätyvätilavuuksisina. - Eniten asennamme säätyvätilavuuksisia HAWE V60N pumppuja 90 cm3 ja 110 cm3 koossa. Pienempiin nostureihin käytämme 27 cm3 pumppuja ja jos tarvitaan oikein paljon tehoa niin HAWElta löytyy uusi säätyvätilavuuksinen V60N-130 aksiaalimäntäpumppu, sanoo Halme.

Kompaktit HAWE -pumput erittäin toimintavarmoja HAWE -pumput saavat Halmeelta runsaasti kehuja. - Ne ovat kooltaan erittäin kompakteja suhteessa tehoonsa mikä helpottaa asennusta. Myös tärkein asia eli pumppujen kestävyys ja luotettavuus on erittäin korkealla tasolla eikä takuuongelmia ole; me olemme asentaneet niitä jo paljon ja vain yhdessä pumpussa oli tekninen vika ja sekin paljastui meillä koekäytössä. Tämän ainoan takuu-

asian HAWE hoiti nopeasti ja ilman turhaa byrokratiaa kuntoon. HAWE -pumpulla varustettuja nosturiautoja on mukava luovuttaa asiakkaille kun voi luottaa siihen että hydrauliikka pelaa kovassakin käytössä ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, ilmoittaa Halme. Kaikkiin HAWE V60N -sarjan säätötilavuuspumppuihin saa tehonsäätimen optiona ja uudessa isossa 130 cm3 koon pumpussa se on vakiona. - Tehonsäädin toimii erittäin hienosti eli kun nosturia ei kuormiteta maksimi paineella niin pumpun tuotto on isompi ja kun kuormitus nousee säädettyyn maksimipaineeseen, niin säädin laskee automaattisesti maksimi litratuottoa. Näin saadaan tyhjälle puomille nopeutta ja kun nosturin päässä on painoa niin käytössä on enemmän voimaa liikkeiden hidastuessa tasaisesti. Tehonsäädin estää myös kuorma-auton ulosoton mahdollisen ylikuormittumisen ja sitä kautta rikkontumisen, sanoo Halme. Kranic asentaa pumput pääasiassa suoraan kuorma-auton moottorin ulosottoon. - Meiltä saa lisäoptiona kaikkiin kuorma-automalleihin kytkimen ulosottoon, mikä mahdollistaa ulosoton pois päältä kytkemisen jolloin pumppu ei pyöri turhaan ajon aikana eikä näin ollen tarvita vapaakiertoventtiiliä, neuvoo Halme.

Kranic Oy maahantuo laadukkaat saksalaiset Atlas -nosturit, joita asennetaan asiakkaiden autoihin Nummelassa kasvavaa tahtia. Lisäksi Atlas -nostureita käytetään mm. teollisuudessa. Kuvassa Atlas 172.3E.

Teknistä tukea ja hyvää palvelua Kranic on pyrkinyt optimoimaan nosturiautojen hydrauliikan mahdollisimman standardiksi, mikä takaa nopeat asennukset, toimivan kokonaisuuden ja korkean laadun. - Toki räätälöimme hydrauliikan peruskomponenteista juuri asiakkaan käyttötarpeeseen parhaiten soveltuvaksi. Käymme asiakkaan kanssa aina tarkkaan läpi koko hydrauliikan ennen toteutusta. Teemme hydraulijärjestelmän sunnittelun itse ja HAWE Finlandin Juha Äyräkseltä ja Seppo Alarannalta saamme tarvittaessa osaavaa teknistä tukea, kiittelee Halme. Muutenkin HAWE Finlandin palveluun ollaan Nummelassa tyytyväisiä. - HAWEn pääpaikka Espoossa on meitä lähellä mikä tietenkin on tärkeä asia. Sieltä löytyy hyllystä aina kaikki tarvitsemamme ja HAWE pitää hienosti huolen siitä että meidän tarvitsemia komponentteja kuten pumppuja ja lohkojen varaosia on aina saatavilla suoraan varastosta, toteaa Halme.

HAWE V60N-110 säätyvätilavuuksinen pumppu asennettuna MercedesBenz Actros -kuorma-auton moottorin ulosottoon. HAWE pumppujen kompakti koko helpottaa asentamista ahtaisiin paikkoihin.

Atlas -nostureissa käytetään HAWE venttiileitä jotka ovat toimintavarmoja ja tekevät nosturista tarkkakäyttöisen.

Myös kaikkien Atlas -nostureiden kuormanlaskuventtiilit (kuvassa) ja sylintereiden lukkoventtiilit ovat saksalaista HAWE -laatua.

128

METSÄALAN METSÄALANAMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Hydrauliikka-Extra

Specma laajensi Tampereella

Uusi Specma Technology Center sijaitsee Sarankulman teollisuusalueella osoitteessa Nuutisarankatu 35.

Tampereella avattiin syyskuun lopulla uusi Specma Technology Center, mikä tarjoaa ison hydrauliikkamyymälän, varaston ja tuotantotilat. Avajaisten yhteydessä koko maan HydroPiste -ketjun yrittäjillä oli vuosikokous.

pecma avasi Tampereella uuden Technology Centerin missä on iso hydrauliikkamyymälä, varasto ja tuotantotilat. Specma on Pohjoismaiden johtava johdinjärjestelmien, hydraulikomponenttien ja -järjestelmien toimittaja.

Specman jälleenmyyntiketju on pohjoismaiden laajin hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan ketju. Ketju käsittää yli 120 myyntipistettä pääasiassa Ruotsissa ja Suomessa. Tampereella Specmalla on ollut myymälä jo yli 20 vuotta ja tuotantoyksikkö on toiminut entisissä Cargotecin tiloissa, josta Cargotecin tuotannollinen toiminta siirrettiin viime vuosien aikana Puolaan. Samaan aikaan Specma perusti oman yksikön Puolassa jonne siirrettiin valtaosa Tampereen yksiköstä ja

jonne keskitettiin tuotantotoimintoja myös Ruotsista. Tampereelle jäljelle jäänyt toiminta on nyt siirretty Sarankulman teollisuusalueelle yhteisiin uudistettuihin tiloihin Specma HydroPiste -paikallismyymälän kanssa; osoite on Nuutisarankatu 35. Tuotantoyksikölle on samalla siirretty töitä Specman muista toimipisteistä, joten esimerkiksi uutta putkentaivutusautomaattia eikä kaikkia laitteita tarvinnut siirtää Puolaan muiden tuotantolaitteiden mukana. - Nykyaikaisten lähes 3000 neliön toimitilojen ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin. Avattu uusi iso myymälä palvelee laajalla tuotevalikoimallaan tehokkaasti alueen asiakkaita isoista laitevalmistajista koneurakoitsijoihin ja maatalousyrittäjiin, kertoo Specma Oy:n aluemyyntipäällikkö Jarkko Taipa-

Specma on tehnyt uusia HydroPiste -sopimuksia Vantaalle ja Jyväskylään

antaalla on aloittanut Hydro Piste -yrityksenä Vistema Oy ja Jyväskylässä Hydropower Oy. Vistema Oy on laajentanut ja palvelu- ja tuotevalikoimaansa; ajopiirtureiden, tallentimien, rajoittimien ja testereiden lisäksi lähes kaikki autojen varaosat, lisävarusteet ja tarvikkeet ovat saatavilla. Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta suorittaa kaikkien tuotevalikoiman mukaisten laiteiden, varaosien ja lisävarusteiden asennukset aina valmistajien vaatimusten mu-

le.

Onnistuneet avajaiset Uudistuneen Tampereen toimipisteen avajaiset pidettiin syyskuun lopussa ja samassa yhteydessä HydroPiste -ketjun yrittäjillä oli vuosikokous. - Vuosikokouksessa käsiteltiin ketjun tulevia muutoksia, mikä tarkoittaa mm. pohjoismaisen yhteistyön lisääntymistä. Vaikka hydrauliikan markkinat ovat Suomessa pudonneet selvästi, on laajentuvan HydroPiste -ketjun myynti ollut edelleen nousussa jo seitsemättä vuotta, ilmoittaa Specma Oy:n markkinointipäällikkö Esko Välimäki. Kahden avajaispäivän aikana väkeä riitti välillä tungokseen saakka ja paikalla olleet yhteistyökumppanit pitivät avajaisia onnistuneina myös kaupallisesti. Avajaisillanvietossa oli yli 100 asiakasta ja yhteistyökumppania.

Nykyaikaisissa toimitiloissa on käytössä myös moderni konekanta kuten uusi putkentaivutusautomaatti.

Avajaisillanviettoon saapui yli 100 Specman asiakasta ja yhteistyökumppania.

Satatekniikka avasi uuden hydrauliikkamyymälän Porissa äyden palvelun hydrauliikkatalo Satatekniikka Oy järjesti uuden myymälänsä avajaiset Porissa 21.-25.10.

kaisesti. Nyt myös raskaan kaluston huolto ja varaosat kuuluvat Visteman palveluun osoitteessa Robert Huberin tie 7. Hydropower Oy sijaitsee Jyväskylässä Seppälänkankaalla osoitteessa Kauhatie 6. Yrityksellä on hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan kokemusta noin 17 vuoden ajalta. Pääasiakkaita ovat saha-, betoni- ja paperiteollisuus. Ajoneuvo- ja työstökonehydrauliikka on myös osa palvelua. Uusi myymälä palvelee alueen asiakkaita kaikissa hydrauliikan ja pneumatiikan tarpeissa. Satatekniikka Oy juhli uuden hydrauliikkamyymälän avajaisia Porissa 21.-25.10. Asiakkaille järjestettiin myös onnistunut iltatilaisuus.

Ajavaispäivinä oli asiakkaille hyviä tarjouksia sekä esittelyssä uutuuksia ym. mielenkiintoista. Satatekniikka toimii Specman HydroPiste -myymälänä sekä Technology Centerina eli Porissa rakennetaan hydraulijärjestelmiä ja tehdään mm. sylinterikorjauksia. Uuden hydrauliikkamyymälän lisäksi käyttöön otettiin uutta tilaa suunnittelupuolelle; toimitilaa on yhteensä noin 1000 neliötä ja henkilökuntaa on palveluksessa 18.

Hydrauliikka-Extra

METSÄALAN AMMATTILEHTI

129

IP-Produkter Oy osti Hydro-Storm Oy:n

-Develop Oy:n tytäryhtiö IP-Produkter Oy on ostanut espoolaisen Hydro-Storm Oy:n koko osakekannan. Hydro-Storm Oy toimittaa tuotteita joilla ratkaistaan suodatustekniikan, hydrauliikan ja voimansiirron haasteet koneenrakennuksessa ja kunnossapidossa. Hydro-Storm Oy voi yhdessä IP-Produkter Oy:n hydrauliikka yksikön kanssa palvella entistä parempien resurssien myötä molempien yhtiöiden nykyisiä ja tulevia asiakkaita. - Yhdistämällä tuotteemme ja palvelumme sekä teknisen osaamisemme tarjoamme kohderyhmillemme entistä laajempia tasokkaita kokonaisratkaisuja, sanoo IP-Produkter Oy:n tuotepäällikkö Ville Lampinen. Yrityskaupan jälkeen HydroStorm Oy toimii erillisenä osakeyhtiönä ja perustaja Eero Storm jatkaa yhtiön toimitusjohtajana.

Tuotevalikoimat täydentävät toisiaan IP-Produkter Oy tunnetaan markkinoilla osaavana hydrauliikkatalona, jonka edustamia tuotemerkkejä ovat mm. ASA Hydraulik jäähdyttimet ja per-

peräisiä ja vastaavia korjaussarjoja sekä korjaa ja toimittaa tarvittaessa varajärjestelmän. - Hydro-Stormin hyvät tuotteet, useat pitkäaikaiset päämiehet ja osaaminen täydentää hienosti IP-Produkterin hydrauliikan tarjontaa. Tulemme jatkossa panostamaan hydrauliikkamarkkinaan sekä kunnossapitoon entistä vahvemmin, toteaa Lampinen.

IP-Produkter Oy ja K-Develop -ryhmä

IP-Produkter Oy:n tuotepäällikkö Ville Lampinen (oik.) ja myynti-insinööri Kalevi Lustig (vas.) sekä HydroStorm Oy:n toimitusjohtaja Eero Storm kertoivat toteutuneesta yrityskaupasta Hydrauliikka & Pneumatiikka 2013 -messuilla Helsingissä lokakuun alussa.

hosimuventtiilit; Lake Monitors virtausmittarit ja virtauslähettimet; Concentric (Haldex) jakomoottorit, koneikot, pumput ja moottorit; Webtec mittalaitteet; Jahns Hydraulik jakomoottorit, sylinterit ja venttiilit sekä Parker Denison siipipumput, moot-

torit ja varaosat. Lisäksi valikoimaan kuuluu avoimen ja suljetun kierron aksiaalimäntäpumput, radiaalimäntä- ja aksiaalimäntämoottorit, hammaspyöräpumput ja -moottorit, geroottorimoottorit ja ohjauslaitteet, ruuvipumput, suodattimet, vent-

tiilit, lohkot ja peruslevyt sekä suuntaventtiilit ja käsipumput. Hydro-Storm Oy tarjoaa laajan tuotevalikoiman suodatustekniikkaan sekä syväsuodatuslaitteet. Valikoimaan kuuluu lisäksi mm. hydraulipumput ja varaosat. Yritys toimittaa alku-

IP-Produkter Oy on vuonna 1961 perustettu tekniikkatalo, joka markkinoi Suomessa korkeatasoisia teollisuustuotteita prosessiteollisuudellemme, LVI- ja hydrauliikka-aloille sekä tekstiiliteollisuudelle. Tarjottuun tuotevalikoimaan kuuluu lisäksi tukivalmistusta ja huoltotoimintaa. IP-Produkter Oy on osa KDevelop -ryhmää, mikä ostaa, pitää sekä kehittää pieniä ja keskisuuria tekniikkayhtiöitä pitkällä tähtäimellä. K-Develop ryhmän toimitusjohtaja on Olof Sandell ja omistajina toimiva johto sekä pitkäjänteiset ammattisijoittajat Tiiviste Group Oy ja Konstsamfundet ry.

METSÄALAN METSÄALAN AMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

Metsäala Internetissä Koneurakointi Metsäkoneet

ZZZ ORJVHW ¿ Metsäkonerenkaat

Metsäkonenosturit

ZZZ -RKQ'HHUH ¿

ZZZ SRQVVH ¿

ZZZ SURVLOYD ¿

Metsäkonevarusteet

ZZZ SUR¿SUR ¿

ZZZ PHVHUD ¿

Metsäkonehuollot

SAKKETECH ZZZ QRNLDQUDVNDDWUHQNDDW ¿

ZZZ NRQHRVDSDOYHOX ¿

ZZZ PHFDQLO ¿

ZZZ IRUHVWKXROWR ¿

Maanrakennuskoneet

.DXKDW MD OLLWWLPHW

Rototiltit

ZZZ RIDFKDLQ ¿

ZZZ URWDWRU ¿

ZZZ HXURVWHHO ¿

www.engcon.com

ZZZ GDIWUXFNV ¿

ZZZ YHKRWUXFNV ¿

ZZZ YROYRWUXFNV ¿

ZZZ PDQWUXFNDQGEXV ¿

Liukuesteketjut

www.scsab.com

www.metsakonetekniikka.com

ZZZ VDNNHWHFK ¿ Työvalot

orum.fi

valoasi.fi

Kuljetus Kuorma-autot

ZZZ LYHFR ¿ Digipiirturit

ZZZ SLLUOD ¿ GLJLSLLUWXUL ¿

Ajoneuvotietokoneet

ZZZ NDKD ¿

Kamerajärjestelmät

ZZZ KDQGKHOG ¿

ZZZ YOK ¿

ZZZ NRPH ¿

ZZZ QDUNR¿QODQG ¿

ZZZ FRQWLQHQWDO ¿

www.slpovertornea.com

ZZZ WRSOLIW ¿

ZZZ SQR ¿

ZZZ YXROD ¿

ZZZ UDVNDVSDUL ¿

ZZZ PHVLDXWR ¿

ZZZ UDVNRQH ¿

7\|NRQH MD QRVWXULRKMDDPRW

Nosturit

ZZZ YWD WHNQLLNND ¿

ZZZ HOHNWUROLQG ¿

5DVNDDQ NDOXVWRQ KXROWR

Renkaat

ZZZ EULGJHVWRQH ¿

ZZZ ODORSRLQW ¿ +DNH MD WXUYHSHUlYDXQXW

Puutavaraperävaunut

ZZZ M\NL ¿

www.niemikorpioy.com

ZZZ SRURNND ¿

ZZZ QWFDE ¿

www.kesla.com

Nosturivaa´at

ZZZ WDPWURQ ¿

5DVNDDQ NDOXVWRQ YDUDRVDW

ZZZ UDVNDVVDUMD ¿

Hydrauliikka +\GUDXOLLNND

HYDRO-STORM ZZZ QRUUK\GUR FRP

ZZZ KDZH ¿

ZZZ MRNLK\GUR ¿

www.blackbruin.com

www.pmcpolarteknik.com

ZZZ K\GUR VWRUP ¿

ZZZ VXRPHQSLNDOLLWLQ ¿

ZZZ QLSSD ¿

ZZZ K\WDU ¿

ZZZ K\GDF ¿

ZZZ URWHFHQJLQHHULQJ ¿

ZZZ JVK\GUR FRP

Hydrauliikka, tiivisteet ja automaatio +\GUDXOLLNNDWLLYLVWHHW

ZZZ SDUNHU ¿

ZZZ SDUNHUVWRUH ¿

Quality Sealing Solutions ZZZ WLLYLVWHNHVNXV ¿

Metsäenergia a Automaatiokomponentit

ZZZ WVV WUHOOHERUJ FRP ¿

ZZZ SURPDDWLR ¿

(QHUJLDD PHWVlVWl

ZZZ PDWWLNXNNROD ¿

Metsäalan ykköslinkit toimialoittain - klikkaa itsesi oikeaan osoitteeseen!

METSÄALAN METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI AMMATTILEHTI

2013 Paalaimet

ZZZ ¿[WHUL ¿

Harvesteripäät

Moipu Energiapuukourat

ZZZ ODNRIRUHVW ¿

www.moisioforest.com

www.salo-machinery.com

ZZZ DOODQEUXNV ¿

Hakkurit

www.lhmhakkuri.com Työkoneiden dieselmoottorit

TEOLLISUUSMOOTTORIT

www.agcosisupower.com

w w w. t e l va . f i

ZZZ WDSLPHU ¿

ZZZ UHQDXOW WUXFNV ¿

www.sisuauto.com ZZZ YHKRWUXFNV ¿

ZZZ NDK WUXFNV ¿

Paikannuslaitteet

Radiopuhelimet

Kaluston ohjausjärjestelmät

ZZZ JHRWULP ¿

ZZZ UDGLRSXKHOLPHW ¿

Kuormapeitejärjestelmät

Koneenkuljetuslavetit

ZZZ WUDQVFRYHU ¿ ZZZ NXRUPDSHLWH ¿

ZZZ FDURI¿FH ¿

www.paikannin.com Perävaunukomponentit

ZZZ NUDDW] ¿ Raskaan kaluston jouset

ZZZ ÀK ¿

ZZZ YDOOLODQWDNRPR ¿

Päällirakenteet

Erikoisteräkset

erkki.krankkala@ssab.com niklas.lofgren@ssab.com

ZZZ QXUPLDXWR ¿

ZZZ HKP ¿

www.ssab.com

www.hydoring.com

ZZZ K\GURVFDQG ¿

ZZZ K\GURSLVWH ¿

ZZZ WHKRK\GUR ¿

www.raiha.com

Haketukset ja kuljetukset

ZZZ KDNHYXRUL ¿

ZZZ KDNHOlPS| ¿

ZZZ SXXQPXUVNDXV ¿

Metsäala Internetissä

Loppusyksyn Talven Metsäalan Ammattilehti 5/13 1/14 painetaan 20.11.2013. 20.2.2014. Ota yhteyttä ja ja suunnitellaan yrityksellesi tehokas mainospaketti. mainospaketti! Soita050 050 412 412 9030 Soita 9030 janne.jokela@ammattilehti.fi janne.jokela@ammattilehti.fi www.ammattilehti.fi www.ammattilehti.fi