METSÄALAN AMMATTILEHTI
12 KONEURAKOINTI
UUTTA
ASIAKASLEHDESTÄ
1
ASIAKASLEHTI 2019/20
TEHOA
Uusi logistiikkakeskus Pirkkalan Linnakallioon 2/2020
2020
MARKKINOINTIIN!
Ammattilehti.fi tarjoaa asiakaslehtien tuottamisen avaimet käteen -pakettina sisältäen artikkelit, kuvaukset, ulkoasun suunnittelun ja toteutuksen sekä painatuksen ja postituksen. Ota yhteyttä niin suunnitellaan Teidän tarpeisiin oikeanlainen paketti. Otamme vielä tällä vuodelle muutaman uuden projektin olemassaolevien rinnalle, joten toimi nopeasti.
RealMachinery Oy:n asiakaslehti
asiakaslehti
www.specma.fi Lahden Traktorivaruste Oy:
Vilakone Oy ja Specma Oy:
OEM-teollisuuden paikallinen alihankkija
Yhteistyötä yli 20 vuoden ajan
s.14
www.specma.fI
s.18
ASIAKASLEHTI 2019/20
1
hyötyajoa Ajankohtaista / Uutuuksia
hyötyautot - konerahoitus
2020
Örumin asiakaslehti
Keskity ydinosaamiseen - Finnharvest Oy
7-SARJA:
Jarrujärjestelmät takaavat työturvallisuuden
UUDEN SUKUPOLVEN DOOSAN KAIVINKONEET
HELLA Shapeline suunnittele omat valosi
ARPE-Trailer valmistaa lavetit räätälöitynä
HELLA Jumbo -lisävalojen kehitys ja historia
www.orum.fi
10
30
VUOTTA
20
VUOTTA
VUOTTA
30 1
KH-KONEET GROUP
VUOTTA
ASIAKASLEHTI 2020/21
Taneli Jokela 050 3208 174 taneli.jokela@ammattilehti.fi Ps. Meiltä myös videotuotantopalvelut!
VASTUULLISTA
Yrityslehdet vuosikymmenten kokemuksella!
”SECTO TAIPUU SIIHEN MIHIN NORMAALI PANKKI EI TAIVU”
”SECTO HUOMIOI ASIAKKAIDEN TARPEET”
”SECTO ON JOUSTAVA RAHOITUSKUMPPANI”
- Maatori
- Inotsa Oy & Har-Go Oy
- Eerola-Yhtiöt Oy
www.secto.fi
KONEKAUPPAA
Crent - Konevuokraus on
VASTUULLISTA KONEKAUPPAA
RISKITÖN VAIHTOEHTO
Kobelcon 7-sarjalaiset
SAAPUIVAT SUOMEEN
Oke Jantunen Ky
WACKER NEUSON EZ80 KH-KONEET.FI
1
Tutkimus vahvistaa:
Männiköiden pienaukot taimettuvat hyvin Lapissa
M
etsän jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa käytettävä pienaukkohakkuu johti hyvään taimettumistulokseen Rovaniemen Veneselän männiköissä tehdyssä kokeessa. Suuremmatkin pienaukot (0,5 ha) taimettuivat kauttaaltaan, kun maata muokattiin kevyesti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen Lapin männiköiden pienaukkojen uudistamista koskeva tutkimus.
Pienaukkohakkuu on yksi metsän jatkuvapeitteisen kasvatuksen eli eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn päämenetelmistä. Laajan avohakkuun sijasta metsään hakataan useita pieniä aukkoja, joiden pitäisi taimettua reunametsän siemennyksestä. Aukot ovat niin pieniä, että metsän peitteisyys säilyy. Metsälain mukaan eri-ikäisrakenteisessa metsien käsittelyssä pienaukot saavat olla korkeintaan 0,3 hehtaarin kokoisia. Etenkin Pohjois-Suomen laajoilla metsikkökuvioilla on usein tarkoituksenmukaista käyttää suurempiakin aukkoja (1 ha) osana
Rovaniemen Veneselän männiköissä tehdyssä laajassa kokeessa tutkittiin männyn luontaisen uudistamisen onnistumista erikokoisissa pienaukoissa.
peitteistä metsänkasvatusta. Niitä koskee silloin samanlainen uudistamisvelvollisuus kuin tavanomaisia, avohakkuun jälkeisiä uudistusaloja. Tutkimusten mukaan kuusikoihin tehdyt pienaukot (0,1- 0,5 ha) ovat taimettuneet hyvin Pohjois-Suomessa, mutta männiköiden taimettumisesta ei ole ollut tähän mennessä tutkimustuloksia.
Maanmuokkaus lisäsi merkittävästi taimettumista
Rovaniemen Veneselän männiköissä tehdyssä laajassa kokeessa tutkittiin männyn luontaisen uudistamisen onnistumista erikokoisissa pienaukoissa.
Koetta varten hakattiin 54 halkaisijaltaan 20, 40 ja 80 metrin kokoista pienaukkoa kasvupaikkatyypiltään kuiviin tai kuivahkoihin metsiin. Osassa koealoja käytettiin maankäsittelymenetelmänä kevyesti maanpintaa paljastavaa laikutusta. Uudistamisen tulos inventoitiin viiden vuoden kuluttua hakkuusta. Männyn taimia oli syntynyt aukoille runsaasti, keskimäärin 22 000 kpl/ha, eli jopa nelinkertaisesti se, mikä on metsänhoidon suositusten tavoitetiheys kylvötaimikossa. Taimikon tiheys tosin pieneni siirryttäessä reunametsästä aukon keskelle: viisi metriä reunasta taimia oli noin 21 000 kpl/ha, mutta vielä
40 metrin päässä reunasta noin 14 000 kpl/ha eli reilusti yli kaksi kertaa metsänhoidon suositusten tavoitetiheyden. Maanmuokkaus lisäsi taimettumista merkittävästi. Jos maaperää ei käsitelty ja sitä peitti koskematon sammal, puolet taimikoealoista oli taimettomia. Kun kivennäismaata paljastettiin 15-20 prosenttia pinta-alasta, tyhjien koealojen osuus pieneni lähelle nollaa prosenttia. Tulokset osoittavat, että metsälain rajausta (0,3 ha) suuremmatkin aukot taimettuvat Keski-Lapin oloissa kauttaaltaan, jos maanpintaa muokataan kevyesti. - Koemetsiköiden pintakasvillisuus ei rehevöitynyt hakkuun
jälkeen lainkaan ja laikutusjäljet ovat hyvässä taimettumiskunnossa. Taimettuminen tulee varmasti jatkumaan vielä useiden vuosien ajan. Toisaalta taimien kuolleisuuskin on runsasta muun muassa talvihomeen takia, mutta tämä on osa normaalia taimettumisen dynamiikkaa kaikissa luontaisesti uudistuvissa metsissä, toteaa Luken erikoistutkija Ville Hallikainen. Seuraavaksi kokeessa on tarkoitus tutkia taimien kuolleisuutta ja pituuskehitystä. Muissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että reunametsän kilpailuvaikutus hidastaa taimien kasvua merkittävästi. - Kuinka paljon taimien kasvu hidastuu? Vastauksella on suuri merkitys pienaukkometsän käsittelylle tulevaisuudessa. Etsimme vastauksia siihen, onko pienaukkoja syytä piankin laajentaa, jotta hyvä uudistumistulos ei mene pilalle taimien kasvun hiipuessa ja kuolleisuuden lisääntyessä, vai onko parempi tehdä lisää uusia pienaukkoja taimettumisen nopeuttamiseksi koko metsikön alueella, Hallikainen kertoo tutkimuksen jatkosta.