38 KONEURAKOINTI
METSÄALAN AMMATTILEHTI
3 Salon ä huhtikuussa 195 sa nsä Keijon syliss i sukulaisia ja jos Kalevi Sjöholm isä asu sa jos , ana i aan tak sien myötä laajen Sähkö- ja Koneteht vuo das teh . Ko . oli töissä :n Salon KoneAb s tehtaassa Keijokin kar Fis Oy ä utti nimens landiksi. kuvan tontille ja mu ksi ja Cargotec Fin i, Loglift Jonseredi pajaksi, Logliftiks
Kalevi Sjöholm 1970-luvun lopulla Oy Fiskars Ab:n Salon Konepajan suunnitteluosastolla, jossa hän toimi tuohon aikaan tutkimusinsinöörin nimikkeellä ja teki pääasiassa lujuuslaskentaa jo tietokoneilla ja myös kuvan taskulaskimella.
Kalevi Sjöholm, DI:
Elämäntyönä puutavaranostureiden kehitys
M
esera Cranes Finland Oy:n teknologiajohtajan tehtävistä helmikuun alussa 2016 eläkkeelle jäänyt diplomi-insinööri Kalevi Sjöholm on nosturialalla kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu persoona, joka on tehnyt ainutlaatuisen uran puutavaranostureiden kehitystyössä.
Salossa 10.1.1953 syntynyt Kalevi Sjöholm kasvoi lapsesta saakka konepajavalmistuksen vaikutuksessa mutta antaa hänen itsensä kertoa lisää: ”Olin Salossa Fiskarsin tulevan nosturitehtaan pihalla jo noin 4 kuukauden vanhana, koska vanhempieni sukulaisia asui alueella. Isäni Keijo oli myös aloittanut ko. tehtaassa levyseppä-hitsarina maaliskuus-
Diplomi-insinööri Kalevi Sjöholm jäi ansaitulle eläkkeelle Mesera Cranes Finland Oy:n teknologiajohtajan tehtävistä helmikuussa 2016.
sa 1953. Hänestä tuli siellä myöhemmin työnjohtaja eri osastoille. Hän oli myös työnjohtajana kokoonpano-osastolla, kun hydraulisten puutavaranosturien valmistus siirtyi vuonna 1971 Fiskarsin Porvoon konepajalta Saloon. Isäni eläköityi Logliftilta 42 palvelusvuoden jälkeen marraskuussa 1995. Vuonna 1968, 15 vuotiaana, olin perinteiseen tapaan alkukesän harventamassa sokerijuurikkaita, ja loppukesäksi isäni järjesti minulle Fiskarsin Salon konepajassa töitä katkaisukoneella, jolla katkottiin lattarautoja erilaisiin huoltotasoihin ja portaisiin. Seuraavana kesänä pääsinkin sitten jo koko kesäksi samaan tehtaaseen sekä katkomaan em. lattarautoja että myös hitsaamaan niistä tasoja ja porrasaskelmia. Tällöin työnjohtajanani ja hitsauksen opettajanani oli Arvo Kelppe, joka oli Ponssella pitkään tuotekehityspäällikkönä olleen Jouko Kelppen setä. Jouko on kotoisin silloisen Salon naapurikunnasta Halikosta. Jonkinlaisen laman seurauksena olin seuraavat kesät töissä rakennuksilla, mutta opiskeltuani ensimmäisen vuoden TKK:ssa Otaniemessä pääsin taas pariksi kesäksi em. tehtaalle hiomaan ja hitsaamaan vaatimattomia rakenteita mm. joitain nosturien komponentteja, ja myö-
hemmin olin suunnitteluosastolla mukana erilaisissa projekti- ja siltanosturien suunnittelutehtävissä. Tällöin pääsin myös ensimmäistä kertaa mukaan teräsrakenteille tehtyihin jännitysmittauksiin. Tämä kaikki oli niin mielenkiintoista, että pyynnöstäni 1977 sain silloiselta tuotekehityspäälliköltä Teppo Karppiselta luvan aloittaa DI -työni, jonka nimeksi tuli Hydraulisen puutavaranosturin lujuus. Työssäni tarkastelin sekä teoreettisesti että käytännön mittauksin nosturien dynaamisia kuormituksia, laskentamenetelmiä ja väsymislujuutta. Tätä varten laadin joitakin silloisille tietokoneille soveltuvia laskentaohjelmia sekä suunnittelin ja rakensin vanhan kuorma-auton päälle nosturien liikeratoja toistamaan
pyrkineen automaattisen väsytyslaitteiston. Tästä myöhemmin tehtiin paremmin jatkuvaan käyttöön soveltuva versio, joka pääosin on edelleenkin käytössä Meseralla. Opiskelujeni jälkeen kävin armeijan, jonka jälkeen silloinen tuotekehityspäällikkö Olli Anttila palkkasi minut 1.2.1979 lähtien nosturien lujuuslaskentasekä tutkimus ja kehitystehtäviin. Siihen aikaan moniin vientimaihin joutui tyyppihyväksyttämään nosturit. Tähän usein kuului kyseisen maan asiantuntijoiden suorittama sekä lujuuslaskujen, piirustusten, valmistusmenetelmien ja laadunvalvonnan tarkistus. Urani alkuaikojen hankalin tapaus oli silloisessa Tšekkoslovakiassa, jossa oli erään vanhan
Nosturivalmistuksen ammattilaiset Keijo ja Kalevi Sjöholm Loglift Jonseredin kesäjuhlissa Salossa 18.8.2007