Etiketti 3 2017

ALKON LEHTI ASIAKKAILLE

3โ ข2017 viini

Venetossa soaven synnyinsijoilla olut

Maltaiset Oktoberfest -oluet ilmiรถ

Rikas, rakas ruis

Syksyn sadon juhlaa

juoman

juurilla

Aito siideri valmistetaan siideriomenoista ISO-BRITANNIA on siiderintuotannon suurvalta, jonka omena­ tarhat painottuvat Englannin keskiosien rannikoille. Ranska tulee hyvänä kakkosena, ja siellä Normandia ja Bretagne ovat tärkeim­ mät alueet. Myös Espanjan Atlantin rannikko on perinteikästä siideriseutua.

Perinteiset, kypsän omenaiset siiderit tehdään yleensä runsas­ sokerisista siiderilajikkeista, mutta osissa Englantia mukana voi olla ruokaomenoitakin. Päärynäsiideri eli perry tai poiré tehdään pääosin päärynöistä.

Klassinen siideri valmistetaan perinteisellä menetelmällä.

Omenat poimitaan, kun noin kolmasosa on pudonnut omia aikojaan. Hedelmiä kypsytetään varastossa jopa viiden viikon ajan, minkä jälkeen ne jauhetaan ja massan annetaan mehustua. Mehu erotetaan puristamalla ja käytetään siideriksi. Kuplivuutta siideri voi saada hiilihapotuksesta tai luonnollisesti toisesta käymisestä tankeissa tai samppanjamenetelmän tapaan pulloissa. ✓

2

––– 3/17

✓ Perinteiset siiderit ovat kypsän omenaisia.

65 0

milj o o n a a lit r a a

o n I s o n- Brit a n ni a n v u o sitt ai n e n sii d eri nt u ot a nt o. R a n s k a t ul e e t oi s e n a 1 2 0 milj o o n all a litr all a a n.

56%

I s o n- B rit a n ni a n

o m e n a s a d o st a k ä yt et ä ä n sii d erii n.

18

3

––– 3/1 7

t u h att a h e ht a a ri a

o n sii d eri o m e n oit a t u ott a vi e n t ar h oj e n pi nt a- al a R a n s k a s s a, E n gl a n ni s s a j a E s p a nj a s s a.

7, 3

lit r a a o n s u o m al ai s e n

k e s ki m ä är äi n e n sii d eri n k ul ut u s ( 2 01 5).

I s o- Brit a n ni a s s a v a st a a v a l u k u o n 1 4, 6, R a n s k a s s a 1, 2 j a R u ot si s s a 1, 5 litr a a.

4

o m e n al u o k k a a

– h a p o k k a at, h a p o k k a a n k ar v a at, m a k e a n k ar v a at j a m a k e at – o n E U: n m ä äritt el e m ä sii d eril aji k k ei d e n j a k o.

T e k s ti L a s s e P a k a ri n e n K u v a i St o c k L ä h t e e t

Al k o, N A C M j a AI C V

6 Alkupalat

pääkirjoitus

12 Pääjuttu

Uudensadon lupaus

20 Henkilö

Vaikka kesä on meille suomalaisille varmasti vuoden odotetuin ajankohta, sadonkorjuuaika on kiistatta vuodenajoista yltäkylläisin, runsain ja värikkäin. Siinä missä talvet menevät enimmäkseen tuontihedelmien ja kellarijuuresten makumaailmoissa, nyt on aika nauttia metsän ja viljelysten tuoreista sadoista. Itselleni syntyi ajatus ”uuden sadon lupauksesta”: aion syödä loppukesän ja syksyn satokalenterin mukaan joka päivä tuoreita, kulloinkin parhaimmillaan olevia kasviksia, marjoja, vihanneksia ja sieniä.

Lupaan noudattaa tätä tänä syksynä — vain chilin suurkuluttajana taidan joutua vähän fuskaamaan.

Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää Suomea. Myös siitä näkökulmasta suomalaisen sadonkorjuun juhlistaminen on enemmän kuin perusteltua. Kekriaika on osa vanhaa suomalaista perinnettä, joka olisi hienoa elvyttää ja luoda juhlavuonna uuden ajan kekrijuhlat. Kekrijuhlien tarjottaviksi ja kattauksiin löydät värikkäitä vinkkejä tämän lehden sivulta 24 alkaen.

Niin ikään Syödäänyhdessäon ollut vuoden vahvoja kantavia tee moja ja hanke, jossa Alko on mukana. Itse toivon, että spontaani yhdessä syöminen yleistyisi. Muistan hyvin vielä parin kesän takaisen lounaan, jossa ravintolaan tulijat plaseerattiin heti ovelta suoraan seuraaviin vapaisiin paikkoihin, samaan pieneen pöytään vieraiden ihmisten kanssa. Olipa hauskaa. Ruoasta sekä ruoan ja juoman yhdistelmistä riittää aina jutunjuurta vaikka vähän vieraampienkin kanssa.

4

Oululainen kokki Sanna Rahkonen edustaa Suomea ja kisaa maailman parhaiden nuorten kokkien kanssa.

24 Reseptit

Juhlista sadonkorjuuta ja

loihdi syksyn kotimaisista

raaka-aineista kauden upein menu.

Olisi hienoa elvyttää juhlavuonna uuden ajan kekrijuhlat.

––– 3/17

Lähde nojatuolimatkalle soave-valkoviinien synnyinsijoille Pohjois-Italian Venetoon.

32 Luottoreseptini

34 Kaudenoluet

52. vuosikerta Julkaisija Alko Oy Arkadiankatu 2 00100 Helsinki Postiosoite: PL 99, 00101 Helsinki Päätoimittaja Sari Karjalainen sari.karjalainen@alko.fi

Instagram alko_oy

Nyt arvostetaan ruista.

42 Myymälä

Espoon Leppävaaran Alko päivitettiin huippumyymäläksi.

46 Opastettua Tutustu alko. -sivuston tarjontaan.

49 Kolumni

Facebook facebook.com/alkopalvelee

Oktoberfest-oluissa maistuvat puhtaat maut. Entä mitä tarjota kotimaisissa olutjuhlissa?

38 Ilmiö

Upeaa uuden sadon juhlaa, Suomi!

SariKarjalainen

Ravintolapäällikkö Ossi Paloneva loihtii tähteistä herkkua.

Twitter twitter.com/Alko_Oy

Alko alko.

etiketti.

Toimitusneuvosto : Maritta Iso-Aho (pj), Anton Westermarck, Sari Karjalainen, Kaisa Kokko, Pekka Litmanen : Jaana Kalliokoski, Merja Haverinen

Jaana Kalliokoski, Erja Aalto, Marina Ahlberg Miikka Tikka (AD), Antti Pulkkinen

Toimitus Otavamedia OMA etunimi.sukunimi@otava.fi puhelinvaihde 09 15 661 Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia

Etiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Seuraava Etiketti ilmestyy 23.11.2017.

Painopaikka UPC Print

Juttuvinkit jaana.kalliokoski@otava.fi

Lasse Pakarisen mukaan holittomuus on maailmalla ilmiö.

Verkkokauppa alko.

Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä sekä vuosikertatilauksena (25 €). Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Etiketissä käytetty paperi on EU-ympäristö­ merkitty.

ISSN 0780-508X

Tässä numerossa

20

12

Osallistu Veneton-alueen pruuviin s.50

5

––– 3/17

34

42

24

Alkupalat

Tiesitkö,ettävaikkaalkoholisaattaaauttaatorkahtamaan,joparilasillistaalkoholiaennennukkumaanmenoavaikuttaaheikentävästiyöunenlaatuun?

vaikuttaja

Kostea vapaa-aika laimentaa työkykyä SuomenLääkäriliitontoiminnanjohtaja HeikkiPälvenmukaanliiallisen alkoholinkäytönvaikutuksettyökykyyn jasosiaalisiinsuhteisiinnäkyvätjo paljonennenfyysistäoireilua.

6

––– 3/17

SUOMEN LÄÄKÄRILIITONmukaanalkoholilainsäädäntövaatiiuudistamista,muttaelinkeinopolitiikkaei saasyrjäyttääkansanterveyttä.Kunpuoletalkoholista kulutetaanoluena,päätösonkansanterveydellisesti ja-taloudellisestihaitallinen.Vaikkahumalahakuinen juominenonPälveenmukaanSuomessavähenemään päin,seonkuitenkinyhäaivanliiansuurta.

Onko kohtuukäytölläkin vaikutusta työkykyyn?

Monimääritteleeitsensäkohtuukäyttäjäksi,vaikka seeilääketieteellisellämittapuullaoletotta.Joyli 6annostaviikossanaisillajayli14miehilläsaattavat vaikuttaatyökykyyn.Kukaaneisynnyalkoholistiksi, vaankäyttöeteneevaivihkaa.Ensimerkkejäovatalko ­ holinrunsaskäyttönuorenajalisääntyväkohtuukäyttö.

Miten työelämässä tulee suhtautua alkoholin aiheuttamiin ongelmiin?

Työkaverinhumalanpeittelyeiolesenenempääsuosi ­ teltavaakuinrattijuoponpäästäminenliikenteeseen.

Samakoskeetoistuviakrapulapoissaoloja.Molemmat ovatmerkkejävakavastaalkoholiongelmasta.Varhainenpuuttuminenjaohjaaminenhoitoonovathenkilön itsensäedunmukaista.Häntarvitseemyötätuntoaja apuasamallatavallakuinminkätahansasairauden kohdannut.

Minkälaisiin tilanteisiin alkoholi voi kuulua työelämässä?

Edustustilaisuuksiinnormaalintyöajanulkopuolella alkoholivoikohtuullisessamäärinsoveltuasilloin,kun seontavanomaistavieraanvaraisuutta.

Mikä on oma suhteesi alkoholiin?

Nautinviiniävaimonjaperheenkanssaviikonlopun yhteisilläaterioillatailauantai-illanvietossa.Oluessa olensiirtynytpienpanimo-oluisiin.Niissäonmakua.

HeikkiPälve,63 Kotipaikka Turku Koulutus LKT,anestesiologianja tehohoidonerikois lääkäri,Ensihoidon erityispätevyys Työ Toiminnanjohtaja, Lääkäriliitto (eläkkeelle1.10.2017)

Käsite kohtuukäyttö on vaikea.

Perhe VaimoAnneli,pojat JuhanijaMatiasvaimoineensekälapsenlapset NiilojaKatariina Harrastukset Juoksu,pyöräilyjahiihto.Työtekstienlisäksi muukinlukeminen, jollejääneeenemmän aikaaeläköitymisen jälkeen.

TekstiMaritaKokkoKuva SamiHeikanen

3 vinkkiä

– syyskeittiöön – Syksyllänautitaansadonkorjuusta javärikkäistäkasviksista.Reseptit löydätosoitteestaetiketti.

Savupaprika-rosmariinimarinoidut tomaatit

Puhu vanhempien alkoholinkäytöstä FRAGILE SÄRKYVÄÄ -näytelmä antaa äänen vanhempien alkoholinkäytöstä haittoja kokevalle nuorelle. Se tuo myös näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan alkoholin ongelmakäytön varjossa.

Näytelmää on esitetty keväästä 2016 lähtien teatterisaleissa ja kouluissa.

Nuorilta kerätyn palautteen perusteella esitys on vaikuttava, uskottava ja samastuttava. Se haastaa pohtimaan, tunnistamaan ja toimimaan.

Tutkimusten mukaan joka neljäs suomalaisnuori on kokenut haittoja vanhempien alkoholinkäytöstä. Näitä nuoria on kaikkialla – koululuokassa, jalkapallojoukkueessa, työkaverin kotona. Palautteen perusteella esitys auttaa myös asettumaan toisen ihmisen asemaan ja ahdinkoon. Samastuminen, ymmärrys ja empatia ovat puolestaan avaimia vanhempien alkoholinkäyttöön liittyvän häpeän poistamiseksi.

Fragile särkyvää on osa Alkon Lasten seurassa -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää vanhempien ja aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille ja nuorille aiheutuvia haittoja. Esitykset jatkuvat jälleen syksyllä kouluissa ja marraskuussa Kuopion kaupunginteatterissa.

”Nyttiedän,etteivanhempienjuominen taiväkivaltaisuushumalassaolemunvika.

Nytmätiedänmitämunpitäätehdä.”

Saitkorunsaantomaattisadon?

Kaikenvärisettomaatitvoithyödyntäämarinoimallanerosmariinin, savupaprikanjaoliiviöljynkera.Tomaattienkanssamaistuuitalialainen hapokasvalkoviinitaiprosecco.

7

––– 3/17

Kaali-kantarellipata Muhevankaalipadanvoitehdä jauhelihasta,muttalihanvoikorvatahärkiksellä,nyhtökaurallatai soijarouheella.Makuatuovatniin kantarellitkuinsuppilovahverotkin.

Kaalipadankanssasopiihedelmäinenvalkoviinitaimarjaisatja raikkaatpunaviinit.

OTE FRAGILE SÄRKYVÄÄ NÄYTELMÄN PALAUTTEISTA. LISÄTIETOA: LASTENSEURASSA.FI

Worcestershire-kastike eksyi vegereseptiin Etikettinron2/17reseptikoosteenpunajuuritartarolitarkoitettu karitsatartarinvegeversioksi,muttavalmistusaineissamainittiin yhtenäainesosanaWorcestershire-kastiketta,jokasisältääkalaa, sardellia.Kastikkeenvoikorvatavegepihveissäesimerkiksisoijalla.

Pahoittelemmevirhettä!

Suklaa-punajuurikakku Herkullinensuklaakakkuyhdistää yllättäviämakuja:punajuurta, suklaatajaolutta.Nautikakunkera ennakkoluulottomastitäyteläisen suklaistajavoimakasta,muttapehmeäästoutiataiporteria.

henkilö

Tervetuloa Alkoon, Leena Laitinen LEENA LAITINEN aloittaa lokakuussa Alkon uutena toimitusjohtajana Hille Korhosen siirryttyä Nokia Renkaiden toimitusjohtajaksi. Laitisella on pitkä ja monipuolinen kokemus päivittäistavarakaupasta ja elintarviketeollisuudesta. Hän siirtyy Alkoon Snellman Groupin konsernijohtajan tehtävistä.

Laitinen kokee tärkeänä Alkon merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän pitää yrityksen vahvuuksina asiakastyytyväisyyttä, laajaa valikoimaa ja innostunuttaa henkilökuntaa. Juoma ja ruoka ovat hänelle rakkaita teemoja, jotka yhdistyvät hänen mielestään Alkossa hienolla tavalla. ”Pääsen työskentelemään yrityksessä erittäin mielenkiintoiseen aikaan. Yhtiö on kehittynyt edeltäjäni aikana paljon ja ottanut aimo loikkauksen monikanavaisuudessa. Koko toimiala elää mielenkiintoista muutoksen aikaa”, Laitinen kertoo.

Leena Laitisen henkilöhaastattelu julkaistaan seuraavassa Etiketissä, joka ilmestyy 23.11.

8

––– 3/17

Makujen metsästäjät -videosarjan uudet jaksot

Nytmetsästetäänmakujakäsityösiidereidentakana.Tutustukäsityösiidereidenmaailmaanosoitteessaalko. /makujenmetsastajat.

Alkoholi & opiskelijat

Kohdataan ruokapöydässä!

Kodinarkirutiineistayhdessäruokaileminensuojaalapsiaalkoholinkäytön haitallisiltavaikutuksilta.Tutkimustenmukaanyhdessäruokailuedistääperheen keskinäistävälittämistäjatoisistahuolehtimistajavoiosaltaanehkäistäongelmia.

Yhdessäruokailuonmyönteinenasiamyösniissäperheissä,joissaalkoholion ongelma.Säännöllinenyhteinenruokailuhetkiluoturvallisuudentunnettalapselle.

Vanhemmatosoittavatvälittämistäjakiintymystäsekäantavatlapsilleaikaaluomallamahdollisimmansuotuisatpuitteethaastavassaelämäntilanteessa.

Nuortenalkoholinkäyttöonvähentynyt 2000-luvulla.Siltimonetopiskelijatapahtumat,kutenuusienopiskelijoiden fuksiaiset,pyörivätalkoholinympärillä. ”Nuortenalkoholinkäyttövähenee länsimaissa,muttasuurinosanuorista käyttääedelleenalkoholia.Noin 9prosenttiakorkeakouluopiskelijoista ontäysinraittiita”,sanooTHL:nerikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Vaihtoehtoisiatapahtumiaonalkanut onneksisyntyä.Alkoholirastiensijaan saatetaannytsuorittaaurheilurasteja.

Alkolainen osaaja

Sinnikäs shakkimestari HarrastusonantanutSamuRistojallehyviäeväitätyöelämään.

”Menestymiseneväät shakissaovat samojakuin työelämässä.”

Kalenteri

1.10. 4.11.

KEKRI MikkelinpäivästäPyhäinpäiväänkestäväkekri juhlistaasadonkorjuutaja senpäättymistä.Ennen vanhaankekrinätavattiin syödäjajuodahyvin,jotta seuraavastasatovuodesta tulisirunsas.

4.9. OKTOBERFEST OLUET SAAPUVAT ALKOIHIN Luelisääsyksynuutuusoluistaalkaensivulta34.

9

Samu Ristoja työskentelee viestintäyksikössä Alkon pääkonttorissa Arkadiankadulla Helsingissä.

”SHAKKI ON iso osa elämääni. Koko perheeni pelaa, ja itse asiassa vanhempani ovat tavanneet toisensa shakin merkeissä. Jokainen meistä on voittanut lajin suomenmestaruuden: isälläni ja veljelläni on nopean pelin suomenmestaruudet, äiti on kolminkertainen naisten suomenmestari ja itse olen voittanut nuorten suomenmestaruuden sekä elokuun alussa joukkueiden nopean pelin suomenmestaruuden. Treenaan viikoittain pitääkseni taitoa yllä, ja lisäksi osallistun erilaisiin turnauksiin. Keväällä olin Reykjavikissa 10 päivän turnauksessa, mikä oli mahtava kokemus. Shakki on antanut minulle hyviä eväitä työelämään. Se on kehittänyt keskittymiskykyäni, opettanut pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä sekä lisännyt analyyttisyyttä.

Shakissa samoin kuin työelämässä tuloksia ei tule aina heti. Toisaalta molemmissa pitää pystyä tekemään nopeitakin päätöksiä. Kellon kanssa pelaaminen vaatii paineensietokykyä ja ajanhallintaa. Ja vaikka tulokset ovat tärkeitä, nautin shakista harrastuksena.”

TekstiJaanaKalliokoskiKuva MiikaKainu

16. 19.11.

BEAUJOLAIS NOUVEAU ON MYYMÄLÖISSÄ Kuluvanvuodensadosta valmistettuBeaujolais Nouveauonviinivuoden tärkeimpiäkohokohtia.

Nuoriviinisopiihyvin kevyidenruokien,esimerkiksipiirakantaisalaatin kanssa.Seonmyösmainio seurusteluviini.

23.11.

JUHLA ETIKETTI 4/17 ILMESTYY VuodenviimeinenEtiketti juhlistaa100-vuotiasta Suomeaja85-vuotistaAlkoa erityiselläteemanumerollaan.

––– 3/17

neljä

kertaa

Paluu juurille KOTIMAINEN ruoka on nyt erittäin trendikästä, eikä vähiten satavuotisen, itsenäisen Suomen vuoksi. Raaka-aineet saavat kasvaa puhtaassa maaperässä ja vesissä. Kotimaisuus on kunniassa myös näissä uutuuskeittokirjoissa, joko perinteisinä resepteinä tai raaka-aineiden käytössä.

Äidin parhaat reseptit Säveltäjä Aulis Sallisen pojat Tuomas, Markus ja Taneli Sallinen kokosivat äitinsä reseptit ja julkaisivat ne Sallisen saaressa.Äidinparhaatkalareseptit -kirjassaan (Nemo). Reseptejä höystävät mehukkaat kalajutut ja muistot lapsuuden kesistä Hiittisissä.

Juurekset kunniaan

Tiia Koskimiehen Juurinäin!Uusi suomalainenjuureskeittokirja (Minerva) opastaa, miten juureksia voi käyttää monipuolisesti ja rohkeasti. Kyllä, lantusta voi valmistaa thai-keittoa ja nauriista hilloa. Entä tiesitkö, että juuresten naattejakin voi hyödyntää ruoanlaitossa?

10

––– 3/17

Ihanat klassikot

Matleena Lahden Klassikot–Suomalaisetruokasuosikit(Readme) kokoaa yksien kansien väliin suomalaisten rakastetuimmat ruoka- ja leivonnaisklassikot meiltä ja maailmalta. Kirjasta löytyvät ohjeet niin läskisoosin, paistettujen muikkujen, pizzan kuin Irish Co een valmistukseen. Niko Laurilan kauniit kuvat on otettu kulinaristien idyllisessä Porvoossa.

Kas, kasviksia!

Kasvissyönti on ilahduttavasti lisääntynyt. Onneksi tarjolla on runsaasti reseptejä, joista voi loihtia mitä herkullisimpia kasvisaterioita.

Hanna Hurtan KasvisRuokakirja (Wsoy) opastaa niin aloittelijoita kuin jo pitempään kasvisruokaa syöneitä tekemään täysipainoista ja monipuolista kasvisruokaa.

Uudet ekomerkinnät lokakuussa Alkon hintalappuihin ilmestyy lokakuun alussa tuotteen ympäristöystävällisyydestä kertovia symboleja.

Niiden avulla hyllystä on helppo löytää vegaaniset juomat, tuotantomaassaan ekoserti oidut tuotteet, alkuviinit ja kevyempään lasipulloon pakatut viinit. Verkkokaupan tuotehakuun tulee samassa yhteydessä uusi Eko ja eettiset-välilehti, jonka avulla näiden tuotteiden löytäminen helpottuu.

Uusien ekomerkintöjen lisäksi säilytetään vanhat, tuotteen luonnonmukaisuudesta ja biodynaamisuudesta kertovat symbolit. Vihreä luomu-hyllymerkintä poistuu, ja lokakuusta lähtien luomut, biodynaamiset, vegaaniset ja ekoserti oidut tuotteet sekä kevyemmät pullot ja alkuviinit löytyvät kaikki vihreän Eko-merkinnän alta. Myös matala-alkoholiset tuotteet, kuten esimerkiksi oluet ja siiderit, löytyvät lokakuusta alkaen myymälöistä kätevästi uusien hyllypuhujien avulla. Matala-alkoholisille tuotteille on tulossa myös verkkokaupan tuotehakuun oma toiminnallisuus, jonka avulla tuotteet saa rajattua kätevästi.

Tutustu Alkon punaviinien makutarjontaan ruokasymbolit

MARJAISA & RAIKAS Valikoimassa

171 viiniä

Kevyitäjakeskitäyteläisiäviinejä,joitasävyttävättuoreiden marjojenaromitjahapokkuus.Raikkaantuoreutensa ansiostaneseurustelevatluontevastipastojensekäkasvisjakanaruokien,muttamyöskalaruokienkanssa.

42 kpl

39 kpl

17 kpl

pasta ja pizza

18 eri maasta

PEHMEÄ & HEDELMÄINEN Valikoimassa

85 viiniä

Keskitäyteläisiäjatäyteläisiäviinejä,joissaonuseinhiven makeutta.Pehmeähedelmäisyysonviinientyypillinen piirre.Nämäpunaviinimaailmanmoniottelijatsopivat erityisenhyvinseurusteluunjanoutopöytiin.

31 kpl

11 kpl

10 kpl

Salaatit & kasvisruoka

Kana & kalkkuna

14 eri maasta

Vähärasvainen kala

Rasvainen kala

MEHEVÄ & HILLOINEN Valikoimassa

872 viiniä

Keskitäyteläisiä,täyteläisiätaierittäintäyteläisiäviinejä, joitayhdistävätkypsämarjaisuusjahilloinenpaksuus.

Runsaatjaaromikkaatviinitovathyvävalinta,kunkatat pöytäänlihaisiaruokia.

187 kpl

123 kpl

122 kpl

Noutopöytä

22 eri maasta

Seurustelujuoma

Nauta

VIVAHTEIKAS & KEHITTYNYT Valikoimassa

401 viiniä

Keskitäyteläisiäjatäyteläisiäviinejä,joissaonkypsymisenmyötäsyntyneitäkehittyneitäaromeja:nahkaa,tallia, tammeajayrttejä.Vivahteikkaatviinitmaistuvatjuurevien liharuokienkanssa.Neovatmyöshyviäjuusto-viinejäja omiaannautiskeluun.

159 kpl

90 kpl

84 kpl

Lammas

15 eri maasta

Porsas

Miedot juustot

ROTEVA & VOIMAKAS Valikoimassa

240 viiniä

Täyteläisiätaierittäintäyteläisiä.Viinitovatvoimakkaan makuisiajarotevantäyteläisiä.Tanniiniensaansiostane pärjäävät,vaikkapöydässäolisiyhtälaillarotevaruokakumppani,kutenriistaa,riistalintua,ryhdikäsliharuoka taivoimakkaitajuustoja.

54 kpl

41 kpl

Valikoimantuotemäärätkesäkuun2017mukaan.

32 kpl

Nautiskelujuoma

Riista

15 eri maasta

Riistalinnut

11

––– 3/17

12

––– 3/17

13

––– 3/1 7

Va n h a n ja u u de n aj a n V e n et o R o m e o n j a J uli a n m aill a It ali a n V er o n a n y m p äri st ö s s ä el ä ä m o n e n kirj a v a vii ni k ultt u uri. U u si t e k nii k k a h a a st a a v a n h at p eri nt e et, m utt a m y ö s pit ä ä niit ä yll ä.

T e k s ti

P äi vi M a a nii t t y K u v a t

Mii k a K ai n u, i St o c k K a r t t a

K a t ri S uli n

1.

14

––– 3/17

S

oaven kylä heräilee lempeään torstaiaamuun. Muurien ympäröimä keskusta on rauhallinen: vain kissa kurkistaa tulijoita avoimesta kerrostalon ikkunasta. Kesäisten hellepäivien jälkeen ilmassa on utua, joka peittää alleen maiseman kaukaisimmat kukkulat. ”Se enteilee sadetta viikonlopuksi”, toteaa Andrea Pieropan, joka johtaa paikallisen Pieropan-viinitilan liiketoimintaa yhdessä veljensä Darion kanssa.

Pohjois-Italiassa, Veneton viinialueella noin 30 kilometrin päässä Veronasta itään, sijaitsee pieni viiden tuhannen asukkaan Soave, josta tulevat keveinä ja raikkaina tunnetut soave-valkoviinit. Olemme kylässä etsimässä vastausta kysymykseen, mistä tunnistaa hyvän ja laadukkaan soaven. Ja mistä johtuu, että viinin maineella olisi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa parantamisen varaa?

Soave Classico -alueen vaikea maaperä

Andrea Pieropan aloittaa selittämisen jo matkalla La Rocca -viinitarhalle. Vuonna 1880 perustettu Pieropan omistaa 50 hehtaaria viinitarhoja arvostetulta Soave Classico -alueelta, joka sijaitsee rinteellä Soaven linnan kupeessa, vulkaanisen maaperän alueella.

Lisäksi perheen omistuksessa on 20 hehtaaria tarhoja Valpolicellan alueella lännempänä.

2.

Pieropan tekee viiniä vain omien tarhojensa tuottamista rypäleistä eikä osta niitä ulkopuolelta. ”90 prosenttia kaikesta soave-viinistä tulee osuuskunnilta, jotka ostavat rypäleet eri tarhoilta. Tuotanto on massiivista, eikä siinä kiinnitetä juuri huomiota laatuun. Koko Soaven alueella on viinitarhoja noin 6 500 hehtaaria, joista vain 1 500 sijaitsee Classico-­ alueella. Se selittää viinin osittain huonon maineen”, Pieropan kertoo.

Soave Classico -alueen rypäleet kasvavat vaikeassa maaperässä, siinä missä kukkuloita ympäröivällä Soave-alueella maaperä on tasainen ja rikkaampi. La Rocca -tarhan maa on vulkaaninen, ja lisäksi seassa on savea ja vaaleita kiviä.

Soave-ostoksia tekeville suomalaisille Pieropan antaa kaksi neuvoa: Valitse pullo, jossa lukee, että se on tuotettu Soave ­Classico­ -alueella. Ja vielä parempi on, jos tunnet viinin tuottajan. ”Soave sopii hyvin yhteen esimerkiksi japanilaisen ruoan, sienien ja risoton kanssa. Se ei myöskään peitä alleen herkän kalan makua.”

Garganega-rypäleestä on moneen

Viinitarhalla tehdään töitä myös alkukesästä.

Garganega-rypäle on päättämässä kukintovaihettaan, ja sen oksat kasvavat vallattomasti vaakasuuntaan. Miehet nostelevat oksia

3.

1. N ä k y m ä S o a v e n li n n alt a al a s k yl ä ä n. 2. F a bi o B o mt uri n o st el e e G ar g a n e g a-r y p äl e e n o k si a p y st y y n m et allil a n k oj e n v älii n. 3. V er o n a o n t u n n el m alli n e n k a u p u n ki, j o s s a ei j u uri t ör m ä ä t uri sti m a s s oi hi n. 4. Pi er o p a ni n vii nit t ul e v at S o a v e Cl a s si c o - al u e elt a. K u v a s s a A n dr e a Pi er o p a n.

4.

✓ S o a v e n al u e ell a o n n oi n 6 5 0 0 h e ht a a ri a vii nit a r h oj a.

h a n s k at k ä d e s s ä m et allil a n k oj e n v älii n, sill ä p y st y p äi n n e p y s y v ät t e r v e e m pi n ä j a r y p ä ­ l e et s a a v at e n e m m ä n a u ri n k o a.

S o a v e ­ v al k o vii nit s y nt y v ät G a r g a n e g a n j a T r e b bi a n o di S o a v e ­ r y p äl e e n y h di st el m ä st ä.

M y ö s C h a r d o n n a yt a k ä yt et ä ä n, m utt a A n d ­ r e a Pi e r o p a ni n m u k a a n s e n m a k u m u utt u u k u u mi n a k e si n ä h el p o sti l att e a k si, mi k ä t e k e e r y p äl e e st ä e p äl u ot ett a v a n.

L a R o c c a s s a k a s v a v a G a r g a n e g a s e n si ­ j a a n s o pii oi v a sti m y ö s r y p äl ei d e n k ui v a u k­ s e e n, j o k a o n V e n et o s s a p e ri nt ei n e n t e k nii k ­ k a m a k ei d e n r e ci ot o ­ vii ni e n j a a m a r o n e n v al mi st u k s e s s a. Vii si k u u k a utt a k e st ä v ä n k ui v a u k s e n ai k a n a r y p äl e et m e n ett ä v ät yli p u ol et p ai n o st a a n j a nii d e n s o k e ri pit oi s u u s k a s v a a. A p p a s si m e nt o ­t e k nii k k a o n i ki v a n ­ h a, m utt a k o ul u k u nti a o n m o ni a. ” M eill ä r y p äl e et k ui v u v at l u o n n olli s e sti, e m m e k ä s ä ät el e k ui v a u s h u o n e e n ol o s u ht ei ­ t a k o n eill a. R y p äl e et k ui v at a a n 1 3 0 v u ott a v a n h oill a b a m b ut a s oill a, j ot k a i s oi s oi s ä ni ai k oi n a a n o sti. Nii s s ä pi d ettii n al u n p e ri n sil k kit o u k ki a k a n k ai d e n v al mi st u st a v a rt e n”, Pi e r o p a n k e rt o o.

Vii ni n vilj el y n li s ä k si t ut ki m u st y öt ä

H u r a ut a m m e V e r o n a n k a utt a V al p oli c ell a n al u e ell e G a r g a g n a g o di V al p oli c ell a a n, j o s s a M a si A g ri c ol a, a m a r o n e n j o ht a v a t u ott aj a, pit ä ä p ä ä m aj a a n s a. M a si t u ott a a vii ni ä y h ­ t e e n s ä n oi n 1 2 milj o o n a a p ull o a v u o d e s s a, j a vi e nti m ait a o n n oi n s at a. S e o mi st a a vii ni ­

15

––– 3/1 7

1.

16

––– 3/17

1. Sandro ja Ra aelle Boscaini johtavat amaronestaan tunnettua Masi Agricolaa.

2. Veronan areena toimii jokakesäisten oopperajuhlien tapahtumapaikkana. 3. Masin laaduntarkkailu on tiukkaa, ja jokainen viinitynnyri tutkitaan kuukausittain.

4. Rypäleiden kuivauksessa vanhat bambutasot takaavat hyvän ilmanvaihdon.

tarhoja paitsi Venetossa myös Toscanassa ja Argentiinassa.

Masia arvostetaan tuottajien keskuudessa, sillä se tekee uraauurtavaa tutkimustyötä omassa teknisessä ryhmässään ja myös yhteistyössä yliopistojen kanssa. Tutkimusten tulokset esitellään avoimesti seminaarissa joka vuosi.

Tänään Masin puhelias 79-vuotias toimitus­johtaja Sandro Boscaini on menettänyt äänensä sisätilojen ilmastoinnin vuoksi, ja lähdemme tutustumaan ripasso-tekniikan luojan kuivaushuoneeseen Boscainin pojan, markkinointijohtaja Raffaelle Boscainin kanssa. ”Käytämme 15–20 vuotta vanhoja bambutasoja. Bambu on materiaalina hyvä, koska se pitää rypäleet erillään ja ilmanvaihdon täydellisenä”, nuorempi Boscaini sanoo.

Huoneen erikoisuus seisoo seinän vieressä: lasiovinen, tietokoneohjattava laite säätelee kuivaustilan kosteutta, lämpötilaa ja ilmanvaihtoa. Silti myös Masi pitää mieluummin olosuhteet luonnollisina – laite on päällä vain, kun ilma on huono. ”Kyse on rypäleiden pelastamisesta silloin, kun siihen on tarvetta. Ei mistään sen kummallisemmasta.”

Veneton alueella on 48 rypälelajiketta

Boscaini hylkää ajatuksen siitä, että konei­ den avulla voitaisiin tehdä hyvää viiniä huo­noista rypäleistä. Hän ajattelee hyvilläkin rypäleillä olevan rajansa, joita voidaan tekniikan avulla venyttää.

Masi tekee testauksia kaikilla Veneton alueen 48 rypälelajikkeella, koska kokee alueen perinteen vaalimisen tärkeäksi.

Punainen, kirsikkainen Corvina on rypä­ leistä tärkein. Se saa viineissä usein seurakseen paksukuorisen Rondinellan ja pippurisen, hapokkuutta tuovan Molinaran. Silloin tällöin myös pienen ja vahvan Oseletan.

Yrityksellä on myös oma laboratorio, jossa jokainen viinitynnyri tutkitaan kuukausittain. Kyse on ennen kaikkea laaduntarkkailusta. On tiedettävä missä mennään, jotta osattaisiin arvioida, mitä pitää tehdä, jotta lopputuloksesta tulee toivottu.

Raffaelle Boscainin mukaan heidän pää­tuotteensa amarone on varsin joustava viini, joka sopii yhteen esimerkiksi riistan, lihan, pastan tai kypsytettyjen juustojen, kanssa.

Hän sanoo yhden selkeän piirteen yhdistävän kaikkea venetolaista viiniä muutenkin: se on helppoa juotavaa ja sellaiseksi

R e s e pti

H a u d ut ett uj a p o s s u n p o s ki a j a p ol e nt a a 3.

R e s e p ti j a k u v a

V al p oli c ell a n M o nti G a r bi ­ k u k k ul all e vi e m ut k ai n e n j a k a p e a hi e k k ati e. Vii nit a r h oj a, olii vi p uit a, vilj el y k si ä, v e h r e ä ä m ai s e m a a.

Si ell ä t ä äll ä vi h r e ä n s e a s s a pil k ott a a p u n ai ­ n e n u ni k k o. T e n ut a S a nt’ A nt o ni o n pi h a o n m o n e n v ä ri st e n r u u s uj e n j a p e r h o st e n v alt a ­ k u nt a a. Vii ni k a s v a a r a u h a s s a, sill ä t ä äll ä o n hilj ai st a – j a h y vi n k u u m a.

Oll a a n n oi n 3 0 0 m et ri ä m e r e n pi n n a n yl ä p u ol ell a, j a m a a o n v al k oi st a j a k al k ki st a.

A r m a n d o C a st a g n e di p e r u sti T e n ut a S a nt’ A nt o ni o n y h d e s s ä k ol m e n v elj e n s ä P a ol o n , Ti zi a n o n j a M a s si m o n k a n s s a v u o n n a 1 9 9 5. H e o mi st a v at s at a h e ht a a ri a vii nit a r h oj a, j oi st a s u u ri n o s a sij ait s e e k a r u k si s a n ot u s s a M o nti G a r bi s s a.

M a ri M oil a n e n J u o m a s u o si t u s T ai n a Vil k u n a

4.

K al k ki pit oi n e n M o nti G a r bi

h el p o h k o

V A L MI S T U S AI N E E T 1 k g p o s s u n p o s ki a ( n. 1 2 k pl) 1, 5 tl s u ol a a, p ari r o u h a u st a m u st a pi p p uri a 2 r kl v e h n äj a u h oj a 0, 5 p urj o, 1 i s o k elt a si p uli j a 2 v artt a l e hti s ell eri ä 3 0 g k ui v att uj a h er k k ut att ej a t ai 0, 5 l t u or eit a 5 dl v al k o vii ni ä 3 dl k a n ali e nt ä 1 r kl yrtti si n a p pi a 2 r kl t o m a atti p yr e et ä 1 r kl h u n aj a a 4 – 5 m a u st e pi p p uri a 2 l a a k eri nl e ht e ä, 5 – 6 s al vi a nl e ht e ä j a 2 r kl ti mj a mi nl e hti ä v oit a p ai st a mi s e e n p ol e nt a a ( k eit ä p a k k a u k s e n o hj e e n m u k a a n)

2.

al u n p e ri n t a r k oit ett u, v ai k k a v ai ht el u a m o ni p u oli s ell a al u e ell a o n ki n.

4 h e n g ell e

4 t 3 0 mi n

1. S u ol a a j a pi p p u r oi p o s s u n p o s k et j a p y ö rit ­ t el e n e k a utt a alt a a n v e h n äj a u h oi s s a.

2. P ai st a v oi s s a p a n n ull a li h oi hi n k a u nii n r u s ­ k e a pi nt a. Sii r r ä n e k a n n elli s e e n u u ni p at a a n.

3. Sil p p u a p u rj o, si p uli j a v a r si s ell e ri n v a r r et.

P ai st a v oi s s a p e h m ei k si j a li s ä ä p at a a n.

4. Sii v ut a t u o r e et t atit, p ai st a nii st ä n e st e et p oi s p a n n ull a j a li s ä ä si e n et p at a a n ( k ui v at ut si e n et s ell ai si n a a n).

5. Mitt a a vii ni j a k a n ali e mi a sti a a n j a s e k oit a j o u k k o o n si n a p pi, t o m a atti p y r e e j a h u n aj a.

K a a d a n e st e p o s s u n p o s ki e n p ä äll e.

6. Li s ä ä p at a a n l o p u k si m u ut a mi a m u st a pi p ­ p u r eit a, p a ri l a a k e ri nl e ht e ä, m u ut a m a t u o r e s al vi a nl e hti s e k ä ti mj a mi nl e hti ä.

7. A n n a r u o a n h a ut u a m u r e a k si k a n n e n all a 1 2 5 a st e e s s a 4 – 5 t u n ni n aj a n.

9. V al mi st a p ol e nt a m ai s si s u u ri m o p a k k a u k ­ s e n o hj e e n m u k a a n. Li s ä ä p ol e nt a a n r u o k al u ­ si k alli n e n v oit a j a t a rj o a p o s s u n p o s ki e n k e r a.

J u o m a s u o sit u s

P o s s u n p o s ki e n k yl k e e n s o pii r u n s a utt a j a s y v y ytt ä s a a n ut p u n ai n e n ri p a s s o V e n et o st a t ai s a m a n al u e e n l a a d u k a s s o a v e. V al k o vii ni n G ar g a n e g ar y p äl e a nt a a vii n ei hi n t ä yt el äi s y ytt ä, j o k a s o pii m ai ni o sti t att ei hi n j a yrtt ei hi n.

17

––– 3/1 7

1.

3.

2.

Luonnonviinien kysyntä on kasvanut myös Suomessa.

18

––– 3/17

1. Rinne ja tasamaa luovat viinille erilaisen kasvualustan.

2. Dolce! Herkulliset italialaiset jälkiruoat sisältävät usein kauden hedelmiä ja marjoja.

3. Armando Castagnedi haluaa tuottaa viiniä luonnollisin keinoin.

”Meitä on neljä veljeä ja neljä päätä, mutta vapaat kädet, sillä suvullamme ei ole historiaa viinin teosta”, sanoo Castagnedi.

Sisarusparveen kuuluu veljesten lisäksi myös kaksi siskoa, sillä kahdella veljeksistä on kaksossisko.

Vaikka Castagnedeillä ei ollut kokemusta viinitilan pidosta, intoa oli. Tenuta Sant’Antonio pyrkii tekemään puhtaita, hedelmäisiä ja tasapainoisia viinejä. Veljekset oppivat tekemisestä joka vuosi lisää. Tilan erikoisuus on viinit, joihin ei ole lisätty säilöntäaineena yleisesti käytettäviä sul itteja, jotka voivat aiheuttaa joillekin allergisia oireita.

Orgaanisesti ilman sul itteja

Sukella Veneton tunnelmiin ja katso video etiketti. .

Sul itittomien viinien teko alkoi Sant’Antoniossa viisi vuotta sitten. Armando Castagnedin mukaan ne tuotetaan orgaanisesti, mutta luomuserti kaattia ei ole. Viinit ovat hedelmäisiä, ja maku vaihtelee tuotantovuoden mukaan. ”Luonnollisesti tuotetut viinit jakavat mielipiteitä. Toiset ihastuvat niiden makuun heti, ja toiset eivät pidä siitä. Sul i-

titon viini on kuitenkin myös ruoansulatukselle tavallista viiniä parempi vaihtoehto”, Castagnedi sanoo.

Luonnonviinien kysyntä on kasvanut myös Suomessa, mutta toistaiseksi niille ei ole olemassa omaa serti kaattia, ja määritelmä on siten serti oitua luomuviiniä epämääräisempi.

Heinäsirkat sirittävät, linnut visertävät ja pihan poikki tepastelee koira. Köynnökset ovat kaksimetrisiä. Armando Castagnedin mukaan niistä näkee jo nyt, että rypäleitä tulee tänä vuonna paljon. ”Köynnöksillämme on ikää 15–35 vuotta.

Käytämme vanhimpien tuottamat rypäleet amaronen tekoon ja nuoremmat valpolicella-­punaviiniin”, hän kertoo.

Tenuta Sant’Antonio luottaa punaisissa rypäleissä Corvinaan, Corvinoneen ja Rondinellaan. Lisäksi saatetaan pienissä määrin käyttää esimerkiksi Molinaraa ja Oseletaa. Viininteosta vastaa Paolo, veljeksistä nuorin. ”Jos minä olisin viinintekijänä, tuotanto varmasti kestäisi 20 vuotta, sillä maistelen viiniä jatkuvasti”, Armando nauraa.

AS U K ASL U K U

P Ä Ä K A U P U N KI

n oi n 5 milj.

V e n et si a

KI E LI

– I t ali a –

K E S KI L Ä M P Ö TI L A

it ali a

t a m mi: 6 ° C – h ei n ä: 2 7 ° C

B ell u n o

V e n et o n v u ot ui n e n s a d e m ä är ä o n 8 2 2 m m.

k a u p u n ki k yl ä vii nitil a

R O O M A

B ell u n o

T r e vi s o

Vi c e n z a G a r d aj ä r v i M a si A gri c ol a

V al p oli c ell a

5 p a r a st a R o m e o j a J uli a Willi a m S h a k e s p e ar e n n ä yt el m ä n u ori st a r a k a st a v ai si st a sij oitt u u V er o n a a n. O s oitt e e st a Vi a C a p p ell o 2 3 l ö yt y y k a u p u n gi n s u osit ui n t uri sti k o h d e, J uli a n p ar v e k e. V ai k utt a vi m pi a o v at k uit e n ki n kirj oit u k si a j a vi e st ej ä t ä y n n ä ol e v at s ei n ät, j ot k a al k a v at h eti si s ä ä n k ä y n ni n r a ut a p orti n t a k a a.

Ver o n a n ar e e n a V er o n a s s a o n m a ail m a n k ol m a n n e k si s u uri n a m it e att eri, j o s s a m ui n ai si n a ai k oi n a t ai st eli v at gl a di a att orit j a villi el äi m et. N y k y ä ä n ar e e n a t oi mii m u u n m u a s s a j o k a k e s äi st e n o o p p er aj u hli e n t a p a ht u m a p ai k k a n a.

J ä ät el ö It ali al ai s e n g el at eri a n o hi o n v ai k e a k ä v ell ä. M ai st a k a u h alli n e n str a c ci at ell a a t ött er ö s s ä t ai t ä yt ä i s o k u p pi vii d ell ä eri m a ull a.

G a r d aj ä r vi V e n et o n l ä nti s ell ä r aj all a sij ait s e e G ar d aj är vi. M a si n o mi st a m a T e n ut a C a n o v a -r a vi nt ol a, vii ni b a ari j a k a u p p a o n j är v elt ä v ai n m u ut a m a n kil o m etri n p ä ä s s ä. P ai k k a a n o n r a k e nt eill a m y ö s m u s e o.

V e n et si a V e n et si a o n n ä k e mi s e n ar v oi n e n el ä m y s j a e h k ä p ar h ai m mill a a n v u o d e n hilj ai s e m pi n a k u u k a u si n a. T uri sti k o ht ei d e n ul k o p u ol ell a v oi t u nt e a siirt y n e e n s ä t oi s e e n ai k a k a ut e e n.

Te

n ut

a S

Soave

’ a nt

A nt

o ni

o

T r e vi s o V e ni c e

Vi c e n z a

La Rocca Pi er o p a

V er o n a

P a du a Ver o n a

Padua

V e n e t si a A d ri a n m e ri

R o vi g o

Al u e e n t ä r k ei m m ät r y p äl e et C or vi n a: V al p oli c ell a- j a b ar d oli n o- p u n a vii ni e n kir si k k ai n e n p ä äl aji k e. S o pii p a k s u n k u or e n s a a n si o st a h y vi n k ui v a a mi s e e n, j ot e n sit ä k ä yt et ä ä n m y ö s a m ar o n e n j a r e ci ot o n t e k o o n.

R o n di n ell a, M oli n ar a, O s el et a: S e k oit et a a n u s ei n C or vi n a n k a n s s a. R o n di n ell a o n p a k s u k u ori n e n, M oli n ar a h a p o k a s j a pi p p uri n e n. Pi e ni j a v oi m a k a s O s el et a k a s v att a a s u o si ot a a n.

G ar g a n e g a: L ä nti s e n V e n et o n al u e e n s u o sit ui n v a al e a r y p äl e.

It ali a n v a n hi m pi a l aji k k eit a, j o k a m y ö s k ui v u u h y vi n. K ä yt et ä ä n s o a v e s s a y h d e s s ä Tr e b bi a n o di S o a v e n k a n s s a.

Gl er a: T u n n ettii n ai k ai s e m mi n ni m ell ä Pr o s e c c o. Gl er a st a t e h d ä ä n pr o s e c c o- k u o h u vii nit, j ot k a t ul e v at m y ö s V e n et o n al u e elt a.

Al k o n v ali k oi m a s s a Al k o n v ali k oi m a s s a o n v e n et ol ai si a p u n a vii n ej ä yli 1 0 0, j oi st a 3 5 o n a m ar o n e- vii n ej ä. P u n a vii ni e n hi nt a h ait ari ul ott u u n oi n s eit s e m ä st ä e ur o st a yli k u ut e e n s at a a n e ur o o n. V al k o vii n ej ä o n y ht e e n s ä 4 7 ni mi k ett ä j a pr o s e c c oj a n oi n 7 0. Hi n n at o v at n oi n n elj ä st ä e ur o st a n oi n n elj ä ä n k y m p pii n. Li s ä k si v ali k oi m a a n k u ul u u k u u si v e n et ol ai st a r o s e e vii ni ä.

19

––– 3/1 7

henkilö

Kokintyö kolahti heti Sanna Rahkonen koki elämänsä oivalluksen 16-vuotiaana opiskelijana. Hän tiesi haluavansa kokiksi. Tämä tie on johtanut hänet kiinnostaviin keittiöihin ja kilpailuun maailman parhaiden nuorten kokkien kanssa.

Teksti Riitta Niskanen Kuvat Timo Heikkala

20

––– 3/17

S

anna Rahkonen käsittelee porkkanoita ja maaartisokkia oululaisen hotelli-ravintolan keittiössä keskittyneesti ja ripeästi. Hän on yksi keittiön vuoropäälliköistä vastuualueenaan lämpimät ruoat.

Juuri nyt keittiössä on rauhallinen tunnelma, mutta tilanne voi muuttua hetkessä. ”Työ on välillä hektistä, varsinaista multitaskausta. Koko ajan pitää vahtia, ettei mikään pala pohjaan tai kypsy liikaa.

Sopii tällaiselle nopealle luonteelle”, hän hymyilee. ”Parasta kokin työssä on kuitenkin se, että pääsee toteuttamaan itseään.”

Lapland Hotelsin vuoropäällikön mielessä pyöriikin koko ajan ideoita uusista makuyhdistelmistä ja kiinnostavista raaka-aineista. ”On mukavaa, että täällä voin kokeilla kaikkea uutta.

Meillä on esimerkiksi samettikukkaa yhdessä alkuruoassa.

Porotartarin kanssa on tarjolla voikukannuppuja, persiljamajoneesia ja mustajuurta. Käytämme myös villiyrttejä ja kuusenkerkkiä.”

Nuoren kokin tulikokeet

Sanna Rahkosen luovuus ja taidot kokkina ovat olleet tulikokeessa tänä vuonna pariinkin otteeseen. Tammikuussa hän voitti Suomessa nuorten kokkien kansallisen kilpailun, joka avasi tien maailmanmestaruuskisoihin Saksaan syyskuun alussa.

Kokkikisa on kilpailijoille aina haastava. Tilanne jännittää ja tuomarit ovat tiukkoja. Aikaa on rajallisesti ja tehtävää paljon. ”Itse olen lähtenyt aina siitä, että kilpailu ei ole maailman vakavin juttu. Kun ottaa rennosti ja on hyvällä mielellä, se maistuu myös ruoassa”, Rahkonen sanoo. ”Teen kilpailuissa ruokaa, josta itse tykkään ja jonka osaan parhaiten. En yritäkään astua vieraisiin saappaisiin.”

21

––– 3/1 7

S a n n a R a h k os e n r u o k a il o s o i a o n e k ol o gi n e n, j a siit ä k u ul u u m y ö s l ä hir u o a n ar v o st u s. ” K o k ki n a mi eti n ai n a, mi st ä e si m er ki k si k al a t ul e e k eitti ö ö n. ”

Kokki Sanna Rahkonen Tärkein ruokamuistoni on poronkäristys, jota tehtiin meillä kotona Rovaniemellä usein.

Mieluisin reseptini on porotartar. Se on aina hyvää ja siihen on helppo yhdistellä erilaisia lisukkeita.

Poron paras juomaliittolainen on ehdottomasti punaviini.

Bravuuriannokseni on poroa kahdella tapaa, sipulia, jäkälää ja puolukka­kastiketta.

Minulle uusi juttu ruoanlaitossa on villiyrttien käyttö. Esimerkiksi pikkelöidyt voikukannuput ovat hyvänmakuisia ja kesäisen raikkaita.

22

––– 3/17

✓ M a k uj e n t a s a p ai n o s s a o v at s o pi v a s s a s u ht e e s s a s u ol ai s u u s, h a p p o j a r a k e n n e.

K ai k e n v a r alt a h ä n ell ä o n kil p ail u s s a m u ­ k a n a a n o m a n k eitti ö n pi e n v äli n e et. T utt uj a v eit si ä j a k o n eit a o n h el p p o k ä ytt ä ä, ei k ä ai k a a t u h r a a n n u nii d e n et si mi s e e n o u d o s s a k eitti ö s ­ s ä. K o k ki kil p ail u u n v oi t u o d a v ai k k a k o k o k eitti ö n, j o s s e o n m a h d olli st a k ulj ett a a. ” E r ä s ki n kil p ailij a t oi ki s a a n i s o n l a ati ­ k o st o n, j o h o n oli v at p a k att ui n a k ai k ki h ä n e n v äli n e e n s ä. T ö p s eli v ai n s ei n ä ä n j a ” k eitti ö” oli t oi mi nt a v al mi s.”

M a k uj a o p pii r a k e nt a m a a n

S a n n a R a h k o n e n o n v al mi st a ut u n ut n u o rt e n k o k ki e n m a ail m a n m e st a r u u s ki s oi hi n p e r e ht y ­ m äll ä s a k s al ai s e e n r u o k a k ultt u u rii n, F r a n kf u r ­ ti n r a vi nt ol oi d e n r u o k ali st oi hi n j a s y y s k a u d e n aj a n k o ht ai sii n r a a k a ­ ai n ei sii n. H ä n o n o p et el ­ l ut k ä sitt el e m ä ä n m y ö s k a ni a, j o k a o n S a k s a s s a p alj o n k ä yt ett y m utt a s u o m al ai sill e o u d o m pi r a a k a ­ ai n e. ” Kil p ail u v al m e nt aj a ni o n oll ut E s a S o p p el a .

T r e e n a si n h ä n e n k a n s s a a n t e k e m äll ä m e n ui ­ t a yll ät y s r a a k a­ ai n ei st a ai k at a ul u n m u k a a n.

H a rj oitt eli n li s ä k si m u ut a m a n h y v ä n k a sti k ­ k e e n j a li s u k k e e n t e k e mi st ä. S ai n t ä st ä k ai k e st a p e r u s v a r m u utt a kil p ail u u n.”

K o k ki kil p ail u n t u o m a ri st o kii n nitt ä ä h u o ­ mi ot a a n n o st e n s el k e yt e e n j a m a k ui hi n. ” R u o a n h e r k ulli s u u s r a k e nt u u m a k uj e n t a s a p ai n o st a. Sii n ä o v at s o pi v a s s a s u ht e e s s a s u ol ai s u u s, h a p p o j a r a k e n n e. A n n o k s e st a pit ä ä l ö yt y ä ai n a j ot ai n r a p e a a, j ott a s e ei ol e i h a n v a u v a n r u o k a a”, R a h k o n e n s el vitt ä ä.

A n n o st e n t ul e e oll a m y ö s k a u niit a. Kil p ai ­ l u s s a r u o a n e sill el ait o s s a o n yl e e n s ä v all all a p e ri nt ei n e n t y yli, j o s s a a n n o k s e n e ri k o m p o ­ n e ntit n ä k y v ät h y vi n. ”It s e t y k k ä ä n e n e m m ä n n y k y ai k ai s e st a l ei s k a st a. Sii n ä a n n o k s e n e ri k o m p o n e ntit o v at p ä äll e k k äi n k o r k e a n a k e k o n a.”

O mi k si v a h v u u k si k s e e n R a h k o n e n a r vi oi k y k v y n t e h d ä n ä ytt ä vi ä a n n o k si a, m utt a e n n e n k ai k k e a t ai d o n r a k e nt a a m a k uj a. ” M a k uj e n r a k e nt a mi s e s s a v oi ai n a k e hitt y ä.

J o s r a a k a­ ai n e o n u u si, m a u st a mi st a pit ä ä hi o a e n e m m ä n. T öi s s ä o n t o si t ä r k e ä ä, ett ä m ai st e ­ l e m m e t y ö k a v e ri e n k a n s s a t oi st e m m e r u o ki a.”

V a st u ulli st a r u o a nl aitt o a

R a h k o n e n o n s y nt yi si n L a pi st a, R o v a ni e m elt ä. ” R u o a nl aitt aji n a v a n h e m p a ni oli v at p e r u s ­ k o k k ailij oit a. M eill ä oli u s ei n p o r o n k ä ri st y st ä”, h ä n m ui st el e e.

Ki pi n ä k o ki k si s ytt yi v a st a k o ul u ai k a n a, k u n R a h k o n e n l ä hti k oti p ai k k a k u nt a n s a M at k ail u­ o pi st o o n o pi s k el e m a a n h ot elli ­, r a vi nt ol a­ j a c at e ri n g ­ al a a. E n si m m äi n e n k eitti ö k o k e m u s j a a si a oli s el v ä. H ä n p ä ätti e ri k oi st u a k o ki k si.

M at k a n v a r r ell a k e hitt y n ytt ä r u o k a il o s o ­ i a a n s a S a n n a k u v ail e e e k ol o gi s e k si. E h k ä p ä sii h e n o n v ai k utt a n ut m y ö s I n a ri st a s y nt yi si n ol e v a i s ä, j olt a t ytt ä r ell e o v at t ull e et t ut ui k si p u ht a a n I n a ri nj ä r v e n k al at.

O s a e k ol o gi st a aj att el u a o n m y ö s l ä hi r u o a n a r v o st u s. S a n n a st a o n m u k a v a ti et ä ä, ett ä t y ö p ai k a n k eitti ö n p o r o t ul e e ti et ylt ä k a s v att a ­ j alt a L a pi st a, p e r u n at s u o r a a n O ul u n s e u d u n p ell oilt a j a vilj a l ä hi m yll y st ä. ” L ä h ell ä t u ot ett u r u o k a t a k a a r a a k a ­ ai n ei d e n k o r k e a n l a a d u n. V ai n h y vi st ä r a a k a ­ ai n ei st a s y nt y y h y v ä ä r u o k a a.”

S k a n di n a a vi n e n k eitti ö s u o si k ki

M e n e st y s al a n kil p ail ui s s a a v a a n u o r ell e k o kill e u u si a m a h d olli s u u k si a k e hitt y ä t y ö s s ä ä n. V ai k ­ k a p a k eitti öi hi n m a ail m all a. ” Ol e n mi etti n yt t ut u st u mi st a m ui hi n r u o k a ­ k ultt u u r ei hi n j a i h mi sii n ul k o m aill a. Mi n ull a ei ol e hi n k u l ä ht e ä mi n n e k ä ä n, m utt a e h k ä v oi si n j o n ai n p äi v ä n ä k o k eill a j ot ai n P o hj oi s m ai st a.”

R a h k o s e n mi el e e n o n ni m e n o m a a n s k a n di ­ n a a vi n e n k eitti ö, s e n t ut ut r a a k a ­ ai n e et j a r eil u t a p a t e h d ä r u o k a a. ” P o hj oi s m ai si s s a k eitti öi s s ä r u o at o v at r e h elli si ä. Nii s s ä ei y rit et ä p eitt ä ä m a k uj a yli m ä ä r äi sill ä m a u st eill a v a a n h al ut a a n t u o d a ai d ot, p u ht a at m a ut e sill e.”

M o n et k o k ki kil p ail ui s s a m e n e st y n e et o v at m y ö s p e r u st a n e et o m a n r a vi nt ol a n. T ä m ä ei k u ul u R a h k o s e n u n el mii n. ” E n ol e y ritt äj äl u o n n e, j ot e n o m a r a vi nt ol a ei t ai d a oll a mi n u n j utt u ni. P ait si j o s r a vi nt ol a s s a oli si y rit y s a si at t ait a v a bi s n e s k u m p p a ni. It s e h al u a n k e s kitt y ä mi el u u m mi n r u o a n t e k e mi ­ s e e n k ui n n u m e r oj e n p y ö ritt ä mi s e e n.” ✓

23

––– 3/1 7

Teksti Sanna Kekäläinen Kuvat Reetta Pasanen Juomasuositukset Taina Vilkuna / Alko Astiat kuvausrekvisiittaa

Syö sato

Valmistasesonginparhaista antimistamahtavasadonkorjuujuhlienmenu.

24

––– 3/17

4–6 annosta

20 min + 15 min helppo

-MenuPankoporkkanaranskikset Lämminlehtikaalisalaatti Kantarelli-kukkakaalirisotto Sadonkorjuupata Suolakinuski-­omenagaletti

Pyörittele porkkanat pankopaneerauksella hauskannäköiseksi pikkupurtavaksi alkujuomalle.

P a n k o p o r k k a n a­ r a n s ki k s et V A L MI S T U S AI N E E T 4 0 0 g pi e ni ä p or k k a n oit a 3 k a n a n m u n a n v al k u ai st a 3 r kl m aj o n e e si a n. 3 dl p a n k o-l ei v ä n m ur uj a (j a p a nil ai st y yli n e n k or p p uj a u h o) 1 dl hi e n o k si r a a st ett u a p ar m e s a a ni a 2 r kl hi e n o n n ett u a l e hti p er silj a a 0, 5 tl s or mi s u ol a a, m u ut a m a ki err o s v al k o pi p p uri a m yll y st ä T arj oil u u n: srir a c h a- c hili k a sti k k e ell a m a u st ett u a m aj o n e e si a

1. L ä m mit ä u u ni 2 0 0 a st e e s e e n.

2. P e s e p o r k k a n at h y vi n. K u o ri n e t a r vitt a e s s a.

3. L ait a v al k u ai s et j a m aj o n e e si k ul h o o n. V at k a a s e k ai si n.

4. Mitt a a t oi s e e n k ul h o o n p a n k o m u r ut, p a r m e s a a ni j a l e hti p e r silj a. M a u st a s u ol all a j a pi p p u rill a.

5. K a st a p o r k k a n at e n si n v al k u ai s s e o k s e e n j a sitt e n p a n ­ k o m u r ui hi n. N o st a l ei vi n p a p e rill a p ä äll y st et yll e p ellill e.

6. P ai st a u u ni s s a n oi n 1 5 mi n u utti a. K o k eil e k y p s y ytt ä 1 0 mi n u uti n j äl k e e n. P o r k k a n at s a a v at oll a n a p a k a n t u nt ui ­ si a. T a rj o a s ri r a c h a m aj o n e e si n k a n s s a.

J u o m a s u o sit u s At eri a n al u k si p a n k o p or k k a n ar a n s ki st e n k a n s s a k o h ot et a a n m alj a y st ä vill e j a y h d e s s ä at eri oi mi s ell e. J u o m a k si s o pii h e d el m äi n e n j a r ai k a s pr o s e c c o It ali a st a t ai j u hl a v a sti k e v y e n p a a ht ei n e n s a m pp a nj a. K o k eil e m y ö s p u oli k ui v a a sii d eri ä R a n s k a st a t ai E n gl a n ni st a.

25

––– 3/1 7

Caesar-salaatin syksyinen versio pullistelee paljon makuja: lehtikaalia, siemeniä, juustoa ja karpaloita.

4 annosta

20 min helppo

26

––– 3/17

Lämminlehtikaalisalaatti VALMISTUSAINEET 4viipalettamaalaisleipää 3+3rkloliiviöljyä 200glehtikaalia sormisuolaa mustapippuriamyllystä 100gkotimaistakypsytettyä juustoalastuina 1dlkuivattujakarpaloita 1dlpaahdettujasiemeniäjapähkinöitä (esim.kurpitsansiemeniäjamantelia) Kastike 1valkosipulinkynsi 0,5tldijoninsinappia 1dlmajoneesia sormisuolaa,mustapippuriamyllystä

1. Tee kastike. Kuori ja hienonna valkosipuli.

Sekoita sinapin kanssa majoneesiin. Mausta suolalla ja pippurilla.

2. Leikkaa leipä pieniksi kuutioiksi. Paista rapeaksi öljyssä. Laita hetkesi sivuun.

3. Huuhtaise ja kuivaa kaali. Revi tai viipaloi se. Poista kovat lehtiruodit. Paista lehtikaalia pannulla lopussa öljyssä muutama minuutti sekoitellen. Maista seosta ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin.

4. Kääntele joukkoon kastike juuri ennen tarjoilua. Viimeistele leipäkuutioilla, juustolastuilla, karpaloilla ja manteleilla.

Juomasuositus Rosee ei ole vain kesäjuoma, vaan se taipuu myös syksyiseen sadonkorjuuaikaan. Valitse lämpimälle lehtikaalisalaatille kuiva tai puolikuiva, runsaan hedelmäinen ja tasapainoisen hapokas rosee. Ruokajuomana toimii myös raikas ja maltainen lager.

LAGER

✓ K u k k a k a ali ri s ott o m ui st utt a a ri s ott o a, m utt a sii n ä rii si o n k o r v att u k u k k a k a alill a.

S e o n h el p p o j a n o p e a v al mi st a a.

27

––– 3/1 7

4 a n n o st a

2 5 mi n

h el p o h k o

Kantarellikukkakaalirisotto VALMISTUSAINEET 1kesäsipulivarsineen 2valkosipulinkynttä 8dlpuhdistettujapieniäkantarelleja 200glitteitäherneenpalkoja 3+2rkloliiviöljyä 1kukkakaali 0,5dlkasvislientätaivettä 3rkloliiviöljyä 2tlvaahterasiirappia (sormisuolaa) mustapippuriamyllystä 1dlraastettuaparmesaania taivastaavaavegaanistajuustoa

28

––– 3/17

1. Viipaloi kesäsipuli varsineen. Kuori ja viipaloi valkosipuli. Leikkaa sienet tarvittaessa pienemmiksi paloiksi.

Viipaloi herneenpalot.

2. Huuhtele kukkakaali. Raasta karkealla terällä hienoksi muruksi.

Kiehauta kasvisliemi pannulla. Lisää joukkoon kukkakaalimuru. Keitä 1–2 minuuttia, kunnes kaikki neste on haihtunut. Laita hetkeksi sivuun.

3. Kuullota sieniä kuivalla, ­kuumalla­ pannulla, kunnes niistä ei irtoa nestettä. Lorauta pannulle 3 rkl öljyä.

Paista sipuleita ja sieniä sekoitellen muutama minuutti. Työnnä lastalla seos pannun reunoille. Lorauta lisää öljyä pannun keskelle ja lisää kukkakaalimuru. Paista sekoitellen kovahkolla lämmöllä muutama minuutti.

Lisää pannulle herneviipaleet ja siirappi. Paista noin minuutti.

4. Mausta halutessasi suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle raastettua juustoa.

Sadonkorjuupata VALMISTUSAINEET 1sipuli 2valkosipulinkynttä 200gjuuriselleriä 8perunaa 8mausteistaraakamakkaraa 1rkloliiviöljyä 2prk(yht.800g)kokonaisia kirsikkatomaatteja n.0,5dlvahvaakasvislientä 1laakerinlehti 2oksaatimjamia 2oksaarosmariinia 2tlfariinisokeria 200gvihreitäpitkäpapuja(haricotsverts) Tarjoiluun:(Hienonnettualehtipersiljaa), maalaisleipää

1. Kuori ja viipaloi sipulit.

Kuori juurekset ja paloittele ne.

2. Leikkaa raakamakkara halutessasi paloiksi. Paista padassa öljyssä niihin kaunis väri. Laita hetkeksi sivuun.

3. Paista makkarasta irronneessa rasvassa kasviksiin hieman väriä. Lisää pataan kirsikkatomaatit, kasvisliemi, yrtit, sokeri ja makkarat. Kiehauta seos.

Anna porista keskilämmöllä noin 20 minuuttia. Lisää pavut ja jatka kypsentämistä, kunnes makkarat ovat kypsiä ja kastike hieman paksuuntunut.

4. Viimeistele ruoka halutessasi lehtipersiljalla. Tarjoa leivän kanssa.

Juomasuositus Chiantin marjaisat, sopivasti hapokkaat punaviinit loistavat tomaattipohjaisten riistaruokien parina. Myös tumma, hedelmäinen ja mausteinen ale-olut on oivallinen vaihtoehto.

MARJAISA & RAIKAS

ALE

Juomasuositus Paahdettujen kasvisten ja sienten makumaailmaa täydentää pirteä ja hedelmäinen, täyteläinen chardonnay tai vivahteikas, tumma vehnäolut.

PIRTEÄ & HEDELMÄINEN

VEHNÄOLUT

Sadonkorjuuaikana on luontevaa lisätä kasvisten käyttöä kuin huomaamatta.

S y k s y o n p at ar u o ki e n ai k a a.

J o s ai k a ei riit ä pit k ä ä n h a u d utt el u u n, nii n k o k k a a k a s vi k si st a j a r a a k a m a k k ar a st a m a u st ei s e n r u stii k ki r u o k a.

K o k eil e m y ö s aja s u p pil o v a h v er oill s all a p a a h d et ull a k ur pit e e s e & ch h ö y st ett y ä M a c -r e s e pti ä eti k etti. i

29

––– 3/1 1/1 7

4 a n n o st a

2 0 mi n + 2 5 mi n h el p p o

n. 10 palaa

1 h 45 min Helpohko

30

––– 3/17

Katso reseptin video: etiketti.

S u ol a ki n u s ki - o m e n a g al etti V A L MI S T U S AI N E E T 1 5 0 g k yl m ä ä v oit a 4 dl v e h n äj a u h oj a 2 r kl s o k eri a 1 tl v a nilj a s o k eri a 1 – 2 r kl k yl m ä ä v ett ä 4 – 5 h a p o k a st a o m e n a a 1 r kl sitr u u n a m e h u a

P ä äll e 5 0 g v oit a pi e ni n ä n o k ar ei n a 3 r kl ki n u s ki k a sti k ett a 0, 2 5 – 0, 5 tl s or mi s u ol a a V oit el u u n 1 kanan muna ( pi e ni kit ei st ä s o k eri a) T arj oil u u n K a n elill a m a u st ett u a r a n s k a n k er m a a, ki n u s ki k a sti k ett a, p ä h ki n öit ä

1. K u uti oi v oi pi e ni k si p al oi k si. N y pi v oi, j a u h ot j a s o k e rit m u r u m ai­ s e k si s e o k s e k si. Li s ä ä v e si j a s e k oit a n o p e a sti t ai ki n a t a s ai s e k si. Äl ä v ai v a a, ett ei t ai ki n a sit ki st y. T e e t ai ki n a st a p all o j a liti st ä s e. P eit ä k el m ull a j a n o st a viil e ä ä n n oi n t u n ni k si.

2. K u o ri j a vii p al oi o m e n at. Pi r s k ott el e p ä äll e sit r u u n a m e h u a t u m m u ­ mi s e n e st ä mi s e k si.

3. K a uli t ai ki n a j a u h ot et ull a l ei vi n p a p e rill a n. 1 c m p a k s ui s e k si s oi ­ k e a k si l e v y k si. L e vit ä o m e n a vii p al e et t ai ki n all e. J ät ä t ai ki n a n r e u ­ n oi hi n n. 5 c m k ä ä n n ö s v a r a. K ä ä n n ä t ai ki n a n r e u n at v a p a all a t y ylill ä t ä ytt e e n p ä äll e. N o st a o m e n oill e v oi n o k a r eit a. M a u st a ki n u s ki s u ol all a j a v al ut a sit ä o m e n oi d e n p ä äll e. V oit el e pii r a a n r e u n at m u n all a j a ri p ott el e r e u n u k sill e h al ut e s s a si s o k e ri a.

4. P ai st a 1 7 5­ a st ei s e s s a u u ni s s a n oi n 3 0 mi n u utti a t ai k u n n e s pii r a s o n k y p s ä.

5. T a rj o a pii r a s k a n elill a m a u st et u n r a n s k a n k e r m a n j a ki n u s ki k a sti k ­ k e e n k a n s s a. Ri p ott el e h al ut e s s a si g al etill e p ä h ki n öit ä.

J u o m a s u o sit u s R a n s k al ai n e n p u oli k ui v a t ai p u oli m a k e a sii d eri s oi nt u u t ä m ä n i h a n a n j äl kir u o a n m a k u m a ail m a a n. M a k e a n v al k o vii ni n y st ä v ä v alit s e e j al o ar o mi s e n, k ull a n k elt ai s e n n e kt ari n S a ut er n e si st a.

✓ J o s k ai p a at t ut ull e k a n elill a m a u st et ull e o m e n a pii r a k all e h a a st aj a a, k o k eil e s u ol a ki n u s kill a m a u st ett u a g al etti a.

Vi n k ki! V oit v al mi st a a g al eti n m y ö s 1, 5- k ert ai s e n a a n n o k s e n a k ut e n k u v a s s a t ai t e h d ä siit ä pi e n e m pi ä piir a k oit a.

31

––– 3/1 7

Tutustu Ossin loihtimiin Makujen metsästäjien olut- ja siiderimenuihin: alko. /makujenmetsastajat

32

––– 3/17

Jo monessa ravintolassa mukana ollut Ossi Paloneva pitää haasteista. Parhaat ideat syntyvät epäonnistumisista.

l u o t t o r e s e p t i n i

T y hj ä k a a p pi i n s pi r oi E G Gi n r a vi nt ol a p ä älli k k ö O s si P al o n e v a i n n o st u u u u d e n l u o mi s e st a j a k ai k e nl ai si st a k o k eil ui st a. O s si n k ä si s s ä ei h ä vi k ki ä s y n n y.

T e k s ti T a rj a V ä s til ä K u v a t T e e m u K u r k o R e s e p ti j a j u o m a s u o si t u s O s si P al o n e v a

Ei t ull ut j u ri sti a ei k ä r u n oilij a a, sill ä r u o k a v ei v oit o n. K ol m e k y m p pi n e n O s si P al o n e v a o n j o e hti n yt k o k k a a m a a n h el si n kil äi s r a vi nt ol oi s s a M u­ r u s s a, A 2 1: s s ä j a G r ö ni s s ä. V a a s a s s a h ä n p y ö ritti p o p u p ­ villi r u o k a r a vi n ­ t ol a a j a oli p e r u st a m a s s a H el si n kii n e n si m m äi st ä h ä vi k ki r u o k a r a vi nt ol a a, F r o m W a st e t o T a st e a. H ä n o n m y ö s r u o k a­ a si a nt u ntij a n a Al k o n M a k uj e n m et s ä st äj ät ­ vi d e o s a rj a s s a.

Mill ai n e n r u o k a - j a j u o m a il o s o i a si n ull a o n ? L ä h e s k ai ki st a r a a k a­ ai n ei st a v oi t e h d ä r u o k a a. Ol e n kii n n o st u n ut k o k eil e m a a n j a t ut ki m a a n s e k ä l u o m a a n u utt a j a t ä y si n o d ott a m at o nt a: a rti s o k ki a p a a h d ett a e s s a p a n n u n p o hj all e j ä ä t ä r k k el y st ä, j o st a s a a m o k k a m ai st a j a u h ett a, u utt a m a u st ett a. J u o m a t a a s k ul k e e j o k o k ä si k ä d e s s ä h y v ä n a n n o k s e n k a n s s a t ai t u o li s ä ä s ä r m ä ä. J u o mi s s a ol e n it s e j o u st a v a, j a l ä h elt ä l ö yt y y ai n a p a r e m pi a a si a nt u ntij oit a.

Mi st ä s a at i d e at r u o kii si ? L u o n n o st a j a r a a k a­ ai n ei st a, m utt a e h d ot ­ t o m a sti t ä r k ei n i n s pi r a ati o n l ä ht e e ni o n e p ä o n ni st u mi n e n. Sill oi n o n t a p a ht u n ut j ot ai n s u u n nitt el e m at o nt a, j a t a p a ht u n e e n y m m ä rt ä mi n e n s a att a a a v at a t ä y si n u u si a m a ail m oit a. Li s ä k si s e u r a a n F a c e b o o ki n j a I n s ­ t a g r a mi n r u o k a r y h mi ä. Nii st ä s a a n i d e oit a, j oit a t y ö st ä n e d ell e e n. V a n h at t e k nii k at, k ut e n s a v u n k ä ytt ö, kii n n o st a v at. H y ö d y n n ä n niit ä u u sill e r a a k a­ ai n eill e n y k y ai k ai si n v äli n ei n.

Mit e n t ä ht ei st ä s y nt y y m a u k a st a r u o k a a ? H ä vi k ki k o k k a a mi n e n ei p oi k k e a n o r m a ali st a r u o a n v al mi st u k s e st a. K ai k ki al k a a s u u n nitt el u st a: k ä y d ä ä n r a a k a­ ai n e et l ä pi j a r y h d yt ä ä n l u o m a a n. S e o s a, j o k a e n si m m äi ­ s e n ä h eit et ä ä n p oi s, o n u s ei n mi el e n kii nt oi si n: m at e e n n a h a st a s a a c r a c ­ k e r eit a, k u k k a k a ali n s y d ä m e n v oi sii v utt a a j a pi st ä ä j äi hi n, p a r s a k a ali n s u oj al e h d et ki n o v at s y öt ä vi ä. K ä d e n ul ott u vilt a l ö yt y y u u si m a ail m a.

Mit ä k o k k a at k ot o n a ? O m a b r a v u u ri ni o n t y hj ä k a a p pi. K u n j ä ä k a a pi s s a ei ol e mit ä ä n s y öt ä v ä ä, p a k a sti m e st a j a k ui v a k a a pi n yl ä h yll ylt ä l ö yt y y ai n a j ot ai n k o k att a v a a. It s ell e pit ä ä a s ett a a h a a st eit a. T y k k ä ä n j ä rj e st ä ä b r u n s­ s ej a, j oi hi n k ut s u n y st ä vi ä ni.

Mi k ä o n l u ott o r e s e pti si ? K oti m ai n e n r ui s o n m a u k a s r a a k a­ ai n e. P el ki s ­ t ett y, si m p p eli R ui s ott o k ä y ol utill alli s e n v äli r u o a k si. S e k ä r u kii s s a ett ä h u m al oi d ui s s a ol ui s s a o n t yl p p ä m a k u, j ot e n n e s o pi v at k e s k e n ä ä n. ✓

R ui s ott o, p u rj o a j a v u o h e nj u u st o a I d ät ett y r ui s 3 dl r ui st a K eit ett y r ui s 5 dl l u o m ur ui st a, 1 tl s u ol a a K a sti k e 1 5 0 g p urj o a 1 5 0 g p e h m e ä ä t of u a 1 tl s u ol a a 2 r kl a uri n g o nk u k k a ölj y ä

Hiill o st ett u p urj o p urj o n v al k oi n e n o s a a uri n g o n k u k k a ölj y ä s u ol a a P urj o m u h e n n o s p urj o n vi hr e ä o s a 0, 5 dl v ett ä 0, 5 tl s u ol a a 1 tl v ä ki vii n a eti k k a a T arj oil u u n p u oli k o v a a v u o h e n m ait oj u u st o a

1. I d ät ä r ui s. Li ot a y ö n yli. V al ut a k ui v a k si.

P eit ä r ui s h a r s o k a n k a all a, pi d ä 3 v r k h u o ­ n e e nl ä m m ö s s ä. H u u ht el e p äi vitt äi n, m y ö s e n n e n k ä ytt ö ä.

2. K eit ä r ui st a s u ol a v e d e s s ä 3 0 mi n. V al ut a.

3. H al k ai s e p u rj o. K eit ä 3 mi n. P u ri st a k ui ­ v a k si. P a n e p u rj o j a k a sti k e ai n e k s et t e h o ­ s e k oitti m e e n. Aj a t a s ai s e k si.

4. Hiill o st a p u rj o. L ei k k a a v al k oi n e n o s a s e n ­ ti n ki e k oi k si. K u u m e n n a p a n n u. Hiill o st a m ol e m m at pi n n at l ä h e s m u sti k si k ui v a s s a p a n n u s s a. T a p utt el e pi nt a a n ölj y ä j a s u ol a a.

5. T e e p u rj o m u h e n n o s. P e s e j a l ei k k a a vi h r e ät o s at o h u e k si n a u h a k si. Mitt a a v e si k attil a a n. Ki e h ut a p u rj o a t ä y d ell ä t e h oll a 3 mi n, k u n n e s n e st e h ai ht u u. M a u st a s u ol al ­ l a. Vii m ei st el e eti k all a j u u ri e n n e n t a rj oil u a.

6. S e k oit a k a sti k e j a k eit ett y r ui s. R a a st a p ä äll e r eil u h u nt u v u o h e n m ait oj u u st o a.

N o st a a n n o k s e n p ä äll e 2 r kl i d ät ett y ä r ui st a, hiill o st ett uj a p u rj o ki e k k oj a j a ­ m u h e n n o st a.

J u o m a s u o sit u s R ui s ot o n p y ör e ä m a k u m a ail m a t er ä v öit y y m u k a v a sti v oi m a k k a a sti h u m al oi d ull a I P A:ll a.

ALE

33

––– 3/1 7

S a d o n k o rj u u aj a n ol ut o n p e h m e ä n m alt ai n e n S a k s a n M ü n c h e ni s s ä j u hlit a a n s y k s yll ä O kt o b erf e sti ä, S u o m e s s a t a a s n a utit a a n p ä ätt y v ä n s at o k a u d e n h er k ui st a. Aj a n k o ht ai si s s a ol ui s s a m ai st u v at r a a k a- ai n ei d e n p u ht a at m a ut.

T e k s ti L a s s e P a k a ri n e n

34

––– 3/1 7

Kuva

S a m p o K or h o n e n

L AGE R

L AGE R

L AGE R

H o b r ä u O kt o b e rf e st bi e r

P a ul a n e r O kt o b e rf e st bi e r

S p at e n O kt o b e rf e st bi e r

Olj e n k elt ai n e n. M alt ai n e n j a r ai k a s ol ut, j o n k a m a u s s a o n k y p s ä n sitr u k si si a, k e v y e n k er m ai si a s e k ä yrtti si ä vi v a ht eit a.

K e s kit ä yt el äi n e n, k e s ki a st ei s e sti h u m al oit u. M ai st a! H er k utt el e p ai st et u n k al a n j a k a nt ar elli k a sti k k e e n k a n s s a.

V a al e a n k elt ai n e n. R ai k k a a s s a m a u s s a o n nii n k e k si n, sitr u st e n k ui n k ui v att u j e n h e d el mi e n s ä v yj ä. K e s kit ä yt el äin e n, k e s ki a st ei s e sti h u m al oit u.

M ai st a! K o k eil e l oi m ut et u n l o h e n p ari n a.

Vilj a n k elt ai n e n. T a s a p ai n oi s e s s a, h u n aj a m alt ai s e s s a j a k y p s ä n h e d el m äi s e s s ä ol u e s s a o n h e nt o a k u k k ai s u utt a j a m a u st ei s u utt a. K e s kit ä yt el äi n e n, k e s kia st ei s e sti h u m al oit u. M ai st a! Y h di st ä grill att u u n k a n a a n j a k a s vi k sii n.

A

l k o n v ali k oi m a a n o n s a a p u n ut s eit s e m ä n O kt o b e rf e st- ol utt a, j ot k a s oi nt u v at s y k s y n t u n n el m a a n.

T u ot e p ä älli k k ö J o h a n n a V a rj o n e n k e rt o o, ett ä v ali n n oi s s a p ai n ot ettii n m o ni p u oli s u utt a s e k ä s o pi v u utt a r u o k a p ö yt ä ä n. ” S y k s yll ä vi et et ä ä n r u o a n j u hl a a. P ö y d ä s s ä o n j u u r e k si a j a m uit a k a u d e n h e r k k uj a, j ot k a s o pi v at p e h m e ä n m alt ai st e n m a k uj e n s e u r a a n”, V a rj o n e n m a k u st el e e.

R a a k a- ai n e et s a a v at m ai st u a s y k s y n ol ui s s a. V a rj o s e n m u k a a n p e ri nt ei s et O kt o b e rf e sti n ol u et o v at it s e a si a s s a v ai k eit a v al mi st a a, sill ä p u ht a at m a ut pit ä ä s a a d a nii s s ä s el k ei n ä e sii n. H el p o sti n a utitt a v a n s a k s al ai st y yli n o h ell a v ali k oi m a a n t ul e e S u o m e st a l e v e ä m m ä n m alt ai n e n ol ut, v oi m a k k a a m m a n h u m al oi n ni n r ai k a st a m a v ai ht o e ht o s e k ä s a v u ol ut, j o k a s o pii s y k s y n j u u r e vii n m a k ui hi n.

L AGE R

L AGE R

S ai m a a n B r e w e r' s S p e ci al O kt o b e rf e st

P r y k m e st a r O kt o b e rf e st bi e r

M eri pi h k a nr u s k e a. R ai k k a a s s a m a u s s a o n k ar a m elli st a m alt ai s u utt a s e k ä h e d el m ät ort u n, r u o h o n j a gr ei pi n s ä v yj ä. K e s kit ä yt el äi n e n, k e s ki a st ei s e sti h u m al oit u. M ai st a! K o k eil e j u ur e sp ytti p a n n u n k a v eri n a.

M eri pi h k a n k elt ai n e n. R ai k a s j a r y h di k ä s m all a s k e k si n e n m a k u, j o s s a o n p ä h ki n äi s y ytt ä, h e d el m äi s y ytt ä s e k ä yrtti s y ytt ä.

K e s kit ä yt el äi n e n, v oi m a k k a a sti h u m al oi t u. M ai st a! Y h di st ä p a a h d ett u u n p o s s u nli h a a n, v ai k k a ri b s ei hi n.

35

––– 3/1 7

L AGE R

L ö w e n b r ä u O kt o b e rf e st bi e r K ull a n k elt ai n e n. R ai k k a a n m a u n k e k si st ä m alt ai s u utt a t ä y d e nt ä v ät h e d el m äi s y y s j a h e nt o sitr u k si s u u s s e k ä yrtti s y y s. K e s ki t ä yt el äi n e n, k e s ki a st ei s e sti h u m al oit u.

M ai st a! N a uti p a a h d ett uj e n r ait a - t ai k elt aj u urt e n s e k ä v u o h e nj u u st o n k a n s s a.

E RI K OI S U U S

I s o - K all a n S a v u K e k ri K u p ari nr u s k e a s a v u ol ut, j o s s a o n m y ö s m all a sl ei v ä n, siir a pi n j a k a h vi n ar o m ej a. T ä yt el äi n e n, k e s ki a st ei s e sti h u m al oit u.

M ai st a! T arj o a t u m m a n li h a p a d a n j a u u nij u ur e st e n s e ur a n a.

→

36

––– 3/1 7

K u v a t i St o c k

t i e s i t k ö

O kt o b e rf e sti n m a u k k a at r u o at O kt o b erf e sti s s ä ei n a utit a v ai n ol u e st a v a a n m y ö s r e h di n s a k s al ai s e st a r u o a st a. K oti ol oi s s a t u h dit b aij eril ai s m a ut v oi p äi vitt ä ä S u o m e n s y k s y n a nti mi st a v al mi st ett a vi k si h er k ui k si.

M

ü n c h e ni n O kt o b e rf e st t ä ytt ä ä j o k a s y k s y p a ni m oi d e n t elt at l e d e r h o s e n eill a, di r n dl- m e k oill a s e k ä hil p e äll ä s a k s al ai s h u m p all a. T a p a ht u m a s ai al k u n s a j o v u o n n a 1 8 1 0 B aij e ri n k r u u n u n p ri n s si L u d wi gi n h äi st ä, sitt e m mi n l o k a k u u n j u hl a o n ai k ai s t u n ut s y y s k u ull e j a s a a n ut v a h v a n ol ut p ai n ot u k s e n.

K a n s a nj u hl a st a o n p ai s u n ut v alt a v a: vii m e v u o n n a t u n n el m a st a n a utti p e r äti 5, 6 milj o o n a a k ä vij ä ä.

S a k s al ai st e n h e r k ut o v at t u ht ej a

O kt o b e rf e sti n m e n u ut a ei ol e l a a dit t u l ai h d utt aji a v a rt e n, sill ä t a rj o nt a a h allit s e v at li h a, s u ol a j a r a s v a. Pi e n e e n n äl k ä ä n s a k s al ai s et n a p p a a v at p r et z eli n, j o k a o n e r ä ä nl ai n e n ä k ki s u ol ai n e n ri n k eli. G rill att u k a n a t a a s o n t a rj ott a vi e n k e v yi m m ä st ä p ä ä st ä.

S u o sitt uj a r u o ki a o v at m y ö s li h a m u r e k e m ai n e n l e b e r k ä s e, si a np ot k a s e k ä ti et y sti m a k k a r at, j oi st a b r at w u r sti e n o h ell a yl ei si m pi ä o v at v a al e at w ei s s w u r stit. E ri k oi s u u k sii n k u ul u u k o k o n ai s e n a p a a h d ett u h ä r k ä – niit ä s y ö d ä ä n O c h s e n b r at e r eit elt a s s a j o k a v u o si yli s at a.

R u o k at a rj o nt a o n S u o m ess a s ä v y k k ä ä m p ä ä

Mit ä s y k s yi s e n ol utj u hl a n r u o k a n a k a n n att ai si t a rj ot a S u o m e s s a? K eit -

ti öt oi m e nj o ht aj a A ntti A h o k a s o n h y v ä h e n kil ö v a st a a m a a n, sill ä h ä n l u ot s a a s u o m al ai sii n m a k ui hi n e rik oi st u n e e n J u u ri- r a vi nt ol a r y p p ä ä n k eitti öit ä.

A h o k k a a n y k k ö s vi n k ki o n s e s o n gi n k a s vi st e n h y ö d y nt ä mi n e n. ”J u u r e k s et j a k u r pit s at o v at s y k s yll ä p a r h ai m mill a a n. Nii s s ä o n p al j o n m a k u a, j ot a v oi h o u k ut ell a e sii n e n si n p a a ht a m all a j a s e n j äl k e e n hit a a sti u u ni s s a h a u d utt a m all a”, A h o k a s s u o sitt el e e.

S o pi vi a o v at et e n ki n p o r k k a n at, e ri k u r pit s al ajit s e k ä k elt aj u u ri j a m u ut p u n aj u u r e n s u k ul ai s et.

T o ki o kt o b e rf e sti n h e n g e s s ä m ai s t u u m y ö s p o s s u nli h a, e si m e r ki k si p ot k a t ai k yl ki. A h o k a s it s e v alit s e e ol u e n k a v e ri k si mi el ell ä ä n k a n a n, j o n k a v oi p a a ht a a k o k o n ai s e n a. ” N y k y ä ä n o n h y vi ä e etti si ä k a n a t u ott eit a. Hit a a sti k a s v a n ut m a a l ai s k a n a o n m e h u k a st a j a riitt ä v ä n r a s v ai st a.”

K al oi st a A h o k a s s u o sii s y k s yll ä et e n ki n r a s v ai si a l o hi k al oj a. R a v ut s o pi v at n e ki n k u v a a n, j a nii d e n k u o r et v oi h eitt ä ä v ai k k a k al a p at a a n m a k u a a nt a m a a n. M y ö s m et si e n a nti m et k u ul u v at s y k s y y n. ” Oli si ri k o s oll a k ä ytt ä m ätt ä si e ni ä j a m a rj oj a. E si m e r ki k si k at aj a n m a rj a t ai v a ri k s e n m a rj a s o pii r u o a n pi n n all e m a k uj a k o r o st a m a a n”, A h o k a s vi n k k a a. ✓

37

––– 3/1 7

38

––– 3/17

ilmiö

Eläköön suomalainen ruis Ruis on suomalaisille rakas ja tärkeä vilja. Tästä kielii rukiin jatkuva suosio ruoanlaitossa sekä ruisleivän äänestäminen 100-vuotiaan Suomen kansallisruoaksi. Rukiista on helppo olla ylpeä: siinä on jotain hyvin perisuomalaista.

Teksti Mari Moilanen Kuvat

R

uisleipä on ruokkinut suomalaisia jo satojen vuosien ajan, eikä loppua rukiin vahvalle sidokselle suomalaiseen ruokaperinteeseen näy. Ruis on juurtunut suomalaiseen makumaailmaan ja keittiöihin. Ei siis liene yllätys, että suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa.

Pitkän perinteen vilja

Suomessa rukiin viljelyllä on pitkä perinteet.

Tätä vähäravinteisessa ja kuivissakin olosuhteissa kasvavaa viljaa on alettu viljellä meillä viimeistään 500-luvulla eaa.

Rukiin suosioon viljelyskasvina on syynsä.

Rukiin puinti on helppoa, eikä se vaadi monia välineitä. Puhdistetut jyvät ovat suoraan valmiita jauhettaviksi, ja syksyllä kylvettynä se ehtii valmistua lyhyenäkin kesänä. Tärkeä syy lienee myös ollut leivän hyvä säilyvyys.

Kotimaisen rukiin kysyntä on säilynyt vakaana. Suosiosta huolimatta Suomi ei ole rukiin tuotannossa omavarainen, vaan sitä tuodaan Suomeen muun muassa Saksasta ja Puolasta.

Ruis on aromikas ja monipuolinen

Raaka-aineena ruis ei ole mieto eikä tylsä.

Suomalainen ruis on aromikas vilja, josta suurin osa jauhetaan täysjyväjauhoksi. Täys-

Otavamedia, iStock

jyväjauhoista pyöräytetyt ruisleivät tuoksuvat tuoreina päivittäin kauppojemme hyllyillä.

Rukiin voimakas maku on herkullisimmillaan perinteisessä, suomalaisessa ruokaleivässä, kuten juuri hapanleivässä. Ruis on kuitenkin yllättävän monipuolinen. Sen erilaiset valmisteet – hiutaleet, suurimot, jauhot ja leseet – mahdollistavat tämän terveysviljan kattavan hyödyntämisen.

Ruis taipuu moneen

Yksinkertaisimmillaan ruis maistuu lempeänä aamupuurona voisilmän kera. Se leivittää voissa paistettuihin muikkuihin maistuvan pinnan ja antaa lisäpotkua vaaleista jauhoista leivottaviin taikinoihin, sämpylöihin ja piirakoihin. Sokerin kera siitä saa ihanan makuisen taikinankuoren marjapiirakoihin.

Karjalanpiirakat saavat juuri rukiista niiden oivallisen, omintakeisen maun. Ruis kuuluu lisäksi osana moniin suomalaisiin perinneruokiin.

Kypsentämättömänä rukiin jyviä ei tule syödä, mutta kokonaisena keitetyt, nopeasti pannulla voissa paahdetut jyvät ovat suurta herkkua vaikkapa kalaruokien lisukkeena.

Vanhat ruisleivän kannikat voi hyödyntää vedet kielelle herauttaviin, kotitekoisiin ruissipseihin tai raastaa täysjyväiseksi korppu­ jauhoksi.

39

––– 3/17

40

––– 3/17

Karjalanpiirakat ja ruisleipä, tuo vuoden kansallisruoka, ovat suomalaisille tuttuakin tutumpi aamu- tai välipala, mutta ruista hyödynnetään myös oluen valmistuksessa.

Rukiin kanssa maistuu olut – mutta myös viini

Äkkiseltään ajatellen rukiin paras juomakaveri on aromikas, humalan katkeruuden aateloima olut, mutta ei viinikään ole ruisruoille kauhistus. Kevyesti rukiilla paneroitu, runsaassa voissa paistettu vaalea kala maistuu oivasti keskihapokkaan valkoviinin kanssa, jossa on aistittavissa kypsää hedelmää ja hieman voimaisuutta.

Hapattamattomaan ruiskuoreen pyöräytetty kalakukko saa sisäänsä muikkua tai ahventa, ja koko komeus vuorataan sian rasvaa tirsuvilla kylkisiivuilla. Rohkea kokeilee tämän perinneruoan palanpainikkeeksi kokkelipiimän sijaan Alsacen aromaattisista rypäleistä valmistettua valkoviiniä.

Ruistaikinaan leivotuille piirakoille istuu täytteestä riippuen luonteikas puna- tai valkoviini. Rukiilla elävöitettyyn piirakkapohjaan leivottu mehevä mustikkapiirakka tai

mustikkakukko maistuu mustikkasiiderin tai mustikkaliköörin kera. Kannattaa kokeilla kaverina myös marjoilla ja hedelmillä maustettuja oluita sekä portereita tai stouteja, joissa on lempeä humalointi.

Rukiista myös olutta ja sahtia

Rukiista valmistetaan tietenkin myös olutta.

Ruisoluen suosio on kasvamaan päin, ja suomalaiset pienpanimot käyttävät yhä enemmän ruismaltaita oluen valmistukseen.

Ruis ei ole mieto eikä tylsä vaan aromikas vilja, jolla on tärkeä osa suomalaisessa ruokavaliossa.

41

––– 3/17

Kuivahtaneet ruisleivänkannit kannattaa hyödyntää. Niistä voi esimerkiksi taikoa uunissa herkullisia ja terveellisiä ruissipsejä öljyn, valkosipulin ja mausteiden avulla. Katso ohje: Etiketti. .

Ruisolut on väriltään usein punertava ja maultaan voimakkaan paahteinen sekä leipämäinen. Se vaatii siten myös ruoalta voimakkaita makuja. Ruisolut maistuu esimerkiksi erilaisten liharuokien, patojen ja grillattujen kasvisten kera.

Myös perinteisen suomalaisen sahdin valmistuksessa käytetään ruismaltaita ohramaltaiden lisäksi.

Ruis ei ole pikaruokaa

Ruisruoat puurosta alkaen vaativat pitkähkön kypsennysajan, joten pikaruokaa maukas ruis ei ole. Täysjyväisiä raaka-aineita suosivan whole food -trendin ansiosta ruis on päässyt osaksi hampurilaissämpylöiden, kakkujen ja piirakkapohjien raaka-­ aineita. Vaaleita jauhoseoksia terästetään rukiilla terveys- ja makusyistä.

Leivonnassa ruis käyttäytyy eri tavalla kuin esimerkiksi vehnä. Ruis ei muo-

dosta taikinaan sitkoa sekoittamalla, vaan sitkon syntyminen perustuu rukiin hiilihydraattien vedensidontakykyyn sekä liisteröitymisominaisuuksiin.

Eittämättä terveellinen ruis

Ruis ruokavaliossa pitää meistä huolta.

Se on mainio kuidun, hivenaineiden sekä B-vitamiinien lähde, ja sen tiedetään tutkitusti edistävän terveyttä monilla tavoilla, muun muassa suojaavan tietyiltä syöpätyypeiltä, alentavan kolesterolia ja näin vaikuttavan myös sydän- ja verisuonitauteihin ennalta­ehkäisevästi. Ruis hellii vatsaa, ja sillä on myönteinen vaikutus verensokeritasapainoon.

Rukiissa on jotain hyvin suomalaista.

Se on vaatimaton, karujakin oloja kestävä viljelykasvi, joka nauttii kuitenkin suurta arvostusta. Sillä on paikka jokaisen suomalaisen sydämessä.

Rukiinen olut Alkonvalikoimastalöytyy kymmenkuntaruisolutta.

Määrävaihteleejapainottuukausienmukaan,mutta erikoisuuksiksiluokiteltaviaruisoluitaontarjolla läpivuoden.

42

––– 3/17

Osoite: Leppävaarankatu 3–5, Espoo.

Henkilöstö: 14 vakituista työntekijää.

Historia: Sellon Alko on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 2003.

Ominaispiirteet: Myynnillisesti Alkon suurimpia myymälöitä, myös yksi suurimmista Alkon verkkokaupan noutopisteistä.

Y k si S u o m e n s u u ri m mi st a E s p o o n s ol m u k o h d a s s a L e p p ä v a ar a s s a sij ait s e v a S ell o n k a u p p a k e s k u s o n S u o m e n vil k k ai m pi a k a u p p a p ai k k oj a.

H ui p p u m y y m äl ä k si p äi vit et y s s ä Al k o s s a riitt ä ä s ä pi n ä ä p äi v ä st ä rii p p u m att a.

T e k s ti

Pi M ä kil ä K u v a t Mii k a K ai n u

V

S ell o n Al k o s s a o n p a n o st ett u e sill ep a n o o n. Ol uill e o n v ar att u m o nt a h yll y m etri ä, j ot e n v a ati v a m pi ki n a si a k a s l ö yt ä ä s u o si k kij u o m a n s a.

a u! Sii n ä k o m m e ntti, j o n k a m o ni kii r ei s e n p e rj a nt ai p äi v ä n p ä ätt e e k ­ si s u u nt a a v a t y ö m at k al ai n e n h u u ­ d a ht a a a st u e s s a a n S ell o n Al k o o n.

S y y i n n o st u n eill e t o k ai s uill e j o ht u u m y y m äl ä n u u d e st a, r ai k k a a st a ul k o a s u st a.

L o p p u k e v ä ä st ä r e m o nt oit u m y y m äl ä o n u u di st ett u l atti a st a k att o o n Al k o n u u d e n h ui p p u m y y m äl ä­ k o n s e pti n m u k ai s e k si.

M y y m äl ä n k e s k ell ä h eti si s ä ä n k ä y n ni n e d e s s ä sij ait s e e pi e ni t a p a ht u m at o ri k si ri stitt y t o ri ­ al u e. T ä n ä ä n e sill ä o n al k o h olit o nt a ol utt a, j ot a t y ö m at k all a o st o k sill e pii p a ht a n ut C a mill a J o k el a m ai st el e e mi el e n kii n n oll a. ” T ä m ä m ai st at u si d e a o n t o si ki v a. O n m u k a v a a, ett ä m y ö s al k o h olitt o mi a t u ott eit a t u o d a a n e sii n”, J o k el a t ot e a a j a j at k a a o st o k ­ si a a n.

M y yj ä Mi r v a M a r k kil a k a at a a li s ä ä j u o m a a l a s ei hi n j a t oi v ott a a s e u r a a v at m ai st elij at t e r v et ull ei k si. ” M o n ell e o n a h a a­ el ä m y s, ett ä al k o h olit o n ol ut v oi oll a mi el ei n e n. Al k o h olitt o m a s s a ol u e s s a m alt ai s u u s k o r o st u u, j ot e n sii h e n v oi oll a h el p o m pi t ut u st u a v ai k k a ei ol ui st a m u ut e n v älitt äi si k ä ä n. E si m e r ki k si m o n et m a u st ei s et r u o at t oi mi v at al k o h olitt o m a n ol u e n k a n s s a”, M a r k kil a o p a st a a.

Vi e r ei s ell ä h yll yll ä m y yj ä Al e k si Vi n b e r g t ä y d e nt ä ä ol ut v ali k oi m a a. ” M o ni t ul e e t ä n n e p el k ä st ä ä n h y v ä n ol ut v ali k oi m a n p e r ä s s ä. Pi e n p a ni m o s k e n e

43

––– 3/1 7

→

1.

2.

1. Sanna Heikfolk kehuu Sellon Alkon uutta ilmettä tyylikkääksi ja selkeäksi. Aleksi Vinberg neuvoo Heikfolkille perjantai-iltaan sopivan italialaisen punaviinin.

2. Myyjä Mirva Markkila maistattaa Camilla ­Jokelalla­ alkoholitonta olutta ja neuvoo siihen sopivia maku­ yhdistelmiä.

44

––– 3/17

3.

on pääkaupunkiseudulla todella iso, joten meiltäkin löytyy tässä lähellä tehtyjä espoolaisia oluita”, hän kertoo.

Suomen vilkkaimpia

Oluet ovat vain yksi Sellon Alkon monista erikoisuuksista. Vinbergin mukaan myymälän asiakaskunta on todella vaihteleva, joten myös valikoiman täytyy olla laaja.

Myynnillisesti Sellon Alko on Suomen suurimpia. Se on helppo uskoa, kun katsoo perjantaina sisään virtaavaa asiakasmäärää. Moni piipahtaa pikaiselle käynnille työmatkan varrella. Niin myös helsinkiläinen Hana Leino Pastrnakova. ”Sellon sijainti on tässä erinomainen, ja täällä on kaiken kaikkiaan hyvä valikoima. Myymälä näyttää nyt tilavammalta ja valoisammalta kuin ennen”, hän huikkaa ja kiikuttaa pullon italialaista pinot'a kassalle.

Aleksi Vinberg kertoo, että moni asiakas tulee paikalle nimenomaan erikoistuotteiden perässä.

4.

”Olemme panostaneet myymälän uudistumisen yhteydessä aiempaa enemmän myös kuohuviineihin, samppanjaan ja viskipuoleen. Tekeminen ei lopu kesken, kun asiakkaita on niin paljon.”

Asiakasmäärää on kasvattanut myös verkkokauppa, jonka valikoimasta löytyy yli 6 000 tuotetta. ”Meillä on hyllyssä 2 400 eri tuotetta, joten verkkokauppa lisää valikoimaa yli puolella. Asiakkaat osaavat hyödyntää verkkokauppaa yhä paremmin. Luulen, että se johtuu siitä, että Espoossa on totuttu tilaamaan tuotteita verkkokaupoista”, palvelupäällikkö Heikki Saraneva kertoo.

Luomu kiinnostaa

”Vau.” Niin toteavat myös Sellon kauppakeskuksessa työskentelevät Emilia Immonen ja Niko Jaukka kuohuviinihyllyn edessä.

Työkaverukset päätyvät nappaamaan koriin pullon proseccoa työpaikalta lähte-

3. Alkon myymälöissä huomioidaan entistä paremmin sesonkiherkut ja niiden juomakumppanit.

4. Oheistuotevalikoimasta löytyy laadukasta kivaa niin itselle kuin lahjaksi.

5. Myyjä Jonas Lindqvist auttaa Jasmin Ruuskasta ­valitsemaan sopivan kuohuviinin ja viinin viikonlopuksi.

6. Työkaverukset Niko Jaukka ja Emilia Immonen etsivät läksiäisjuhliin sopivaa pro­ seccoa. Myyjä Inka Järvi­ kangas auttaa valinnassa.

Mitä riistan kaveriksi?

Katso video ja tutustu Sellon Alkon myymälään osoitteessa etiketti. .

Saat samalla vinkkejä syksyisen riistapadan ja sopivan juoman yhdistämiseen.

K u v a: i St o c k

Syö & Juo

5.

M y yj ä Al e k si Vi n b e r gi n s u o si kit Es p o oss a

6.

v ä n h e n kil ö n k u n ni a k si. Vi n b e r gi n k oll e g a I n k a J ä r vi k a n g a s a v u st a a s o pi v a n m a k ui­ s e n v ai ht o e h d o n l ö yt ä mi s e s s ä. ” K ä y m m e ai k a u s ei n vii k o n p ä ätt e e k si h a k e m a s s a t ä ält ä j ot ai n. T ä n ä ä n o n ti e ­ d o s s a v ä h ä n t a v alli st a i s o m m at ill a n­ i st uj ai s et, j ot e n h al u si m m e j ot ai n hi e m a n j u hl a v a m p a a”, I m m o n e n s a n o o.

Vi n b e r g h u o m a utt a a, ett ä S ell o s s a t e k e v ät k a u p p a n s a m o ni p u oli s e sti h y vi n e rit y y p pi s et j a ­ hi nt ai s et j u o m at. S e, mit ä m y y d ä ä n e nit e n, o n s e s o n ki ­ j a v u o d e n­ ai k a k o ht ai st a. Mi k ä ä n ei silti j ä ä p öl ytt y ­ m ä ä n h yll y y n. ” K e s äll ä g rill attii n, n yt s y k s yll ä m o ni k y s y y s u o sit u k si a t u hti e n j a m a u st ei st e n rii st a r u o ki e n k a v e ri k si. M y ö s k a s vi s r u o k a ­ j a l u o m ut r e n di n ä k y v ät. L u o m u­m e r ki nt ä o n s el k e ä m y y nti v altti, j a m y ö s v e g a a ni si a j a bi o d y n a a mi si a t u ott eit a k y s yt ä ä n t a s ai­ si n v äli aj oi n. Y h ä u s e a m pi a si a k a s t u nt u u h e r ä n n e e n v a st u ulli s e e n j a e k ol o gi s e e n o st o s k ä ytt ä yt y mi s e e n.” ✓

1. H A L TI A N L U O N T O K E S K U S N u u k si o nti e 8 4 h alti a. c o m E s p o o s s a l u o nt o o n l ä s n ä k ai k ki all a.

M u ut a m a v u o si sitt e n a v att u, k a n s alli s p ui st o n k u p e e s s a sij ait s e v a l u o nt o k e s k u s k ut s u u t ut u s t u m a a n l ä h e m mi n l u o nt o o n j a m a u k k a a s e e n r u o k a a n.

L u o nt o k e s k u k s e s s a y h di st y v ät h y v ä r u o k a, ul k oil ur eitit j a mi el e n kii nt oi s et n ä ytt el y k o k o n ai s u u d et.

2. B E M B Ö L E N K A H VI T U P A B elli n m ä ki 1 b e m b ol e n k a h vit u p a. n et Hi st ori alli n e n 1 7 0 0-l u v u n milj ö ö h o u k utt el e e k a h vill e. K a h vit u v a s s a p ä ä s e e n a utti m a a n m a al ai si d ylli st ä k e s k ell ä E s p o ot a. L o u n a s k a h vil a n li st all a o n m ai st u vi a k otir u o ki a, h er k k uj a s e k ä á l a c art e - a n n o k si a.

3. C A F É M E L L S T E N M ell st e ni nti e 6 c af e m ell st e n. c o m H a u kil a h d e n ui m ar a n n all a sij ait s e v a k a h vil a i n n o st a a k a h vi h et k ell e h ul p p e a n m eri n ä k ö al a n ä är ell e. S a m a n r a nt ati e n v arr elt a l ö yt y y m uit a ki n m ai ni oll a n ä k ö al all a v ar u st ett uj a k a h vil oit a j a l o u n a s p ai k k oj a.

45

––– 3/1 7

opastettua

Alko.fi tuo ammattiapua keittiöösi

Ai mikä verkkokauppa? Kerroimme siitä Etiketti-lehden numerossa 1/2017. Sen ja muut Etiketti-lehdet löydät näköisversioina verkkosivuilta.

Vuosi sitten uusittu alko.fi yhdistää tuotevalikoiman parhaisiin ruoka- ja tarjoiluvinkkeihin sekä taustoittaviin ruokajuttuihin. Tavoitteena on palvella asiakkaita entistä paremmin siellä, missä asiakas on.

Teksti Selja Tiilikainen Kuvitus Leonardo Dada

46

––– 3/17

KUN ALKO AVASI marraskuussa 2016 uuden verkkokaupan, samassa yhteydessä uudistettiin koko verkkosivu. Alko.fi-sivuilla on nyt Oma Alko -osio verkkokauppaan kirjautuneille. Oma Alko on käyttäjätunnuksen alla olevassa alasvetovalikossa, ja osioon tallentuu verkkokaupassa tehty ostoshistoria käyttäjän avuksi. Se auttaa muistamaan suosikit ja löytämään uusia. Kannattaakin luoda omat tunnukset pikimmiten, jotta saa kaikki ominaisuudet käyttöön.

Voit arvostella kokeilemiasi tuotteita tähdillä ja merkitä kiinnostavia tuotteita muistiin. Muistiinpanosi tallentuvat profiilisi Omat listat -osioon. Voit rakentaa omia listoja vaikkapa suunnitellessasi pikkujoulumenuta tai halutessasi vaikkapa koota eri hintaryhmien helmistä kokoelmia. Listat ja arvioinnit näkyvät vain sinulle kirjauduttuasi.

Makuni auttaa sinua löytämään uusia klassikoita. Se kokoaa yhteen eri makutyypeistä antamasi arvosanat ja ehdottaa niiden pohjalta sinulle lisää tuotteita kustakin juomakategoriasta. Kun arvioit tuotteita ahkerasti, saatat yllättää itsesi: ehkä lagerit saavatkin sinulta selvästi parempia arvosanoja kuin lempiolueksesi luulemasi alet.

Verkkokaupasta tekemäsi tilaukset tallentuvat tilaushistoriaan. Tilaushistorian avulla voit tilata parilla klikkauksella saman setin uudestaan tai palauttaa mieleen, mikä olikaan se viime uudenvuoden onnistunut kuohuviini.

Onko suosikkisi tilapäisesti loppu verkkokaupasta? Voit tilata muistutuksen sähköpostiisi, kun tuotetta on taas tarjolla. Omasta profiilistasi voit hallinnoida tilaamiasi muistutuksia.

VERKKOSIVUT OVAT verkkokauppa ja paljon muuta. Palvellakseen asiakkaita mahdollisimman monipuolisesti Alko on tuonut verkkosivuille laajan kattauksen artikkeleita juomien ja ruokien taustoista sekä niiden yhdistelemisestä. Osio kulkee nimellä Juoma ja ruoka.

Kun tiedät mitä haluat syödä, mutta et tiedä, mikä juoma ruokaan sopii, Yhdistä ja onnistu -osio auttaa. Osiosta voit valita ruoan tyypin tai raaka-aineen.

Sivulla on lisätietoa ruoasta ja juomasuosituksia. Esimerkiksi antipastin kanssa sopii pirteä ja hedelmäinen viini, kun taas mustajuuren kera maistuu vivahteikas valkoviini.

47

Navigoi Reseptit-osioon, kun etsit reseptiä tai vinkkejä kokkailuun. Reseptipankin lähes 500:aa reseptiä voi selailla makuprofiilin ja tyypin mukaan, mutta myös samojen ruokasymbolien, joita myymälän tuotekorteissa käytetään.

Myös ruokalajit ja erikoisruokavaliot auttavat oikean reseptin valinnassa.

Makujen maailma vie tarinoihin juomien takana. Kun haluat oppia lisää ruokatrendeistä ja siitä, miten Rhônen ja Bordeaux'n viinit eroavat, suuntaa selailusi makujen maailmaan. Osa osion pidemmistä artikkeleista on julkaistu myös Etiketti-lehdessä painettuna. → Iltojen pimentyessä kannattaa ottaa haltuun kiinnostavat punaviiniartikkelit.

Alkon viestintäpäällikkö Ilari Ceder vinkkaa tutustumaan tänä syksynä ainakin Makujen maailma -osion Rioja- ja Toscana-artikkeleihin.

Makujen metsästäjät -kampanja avaa tämän vuoden ajan pienpanimojuomien makuja lyhyiden videoartikkelien avulla. Viime kevään videoartikkelit käsittelevät oluen valmistamista, ja syksyn uusissa videoissa perehdytään siidereiden maailmaan. Videot löydät osoitteesta alko.fi/makujenmetsastajat.

––– 3/17

Oletko epävarma, miten kylmänä punaviini pitikään tarjota tai miten järjestät mukavan viininmaistelun? Vinkit helpottavat juhlien järjestämistä ja auttavat hurmaamaan vieraat. Alko nostaa etusivulle kulloinkin ajankohtaisia ohjeita, mutta kaikki vinkit ja neuvot löytyvät ympäri vuoden selaamalla Vinkit-osiota.

Laajan sisältötarjonnan apuna on universaali haku, jonka löydät oikeasta yläkulmasta. Verkkosivujen hakutoiminto löytää sekä tuotteet että yksittäiset artikkelisisällöt. Testaa vaikka: kirjoita kenttään suosikkiviinialueesi tai kokeile, mitä kaikkea hakusanan ”makea” takana on.

48

––– 3/17

BOOLILASKURI PELASTAA ISOTKIN JUHLAT Jo ennen verkkosivu-uudistusta boolilaskuri oli yksi suosituimpia sisältöjä alko.fissä. Nyt samaa sivua rullaamalla löydät laskurin lisäksi neuvot boolin suunnitteluun, juomareseptejä ja muita aihetta käsitteleviä artikkeleita.

• Suunnitteluvinkit auttavat omaperäisen boolin ideoinnissa. Boolilaskurin avulla juoman alkoholipitoisuus ja kokonaismäärä on helppo tarkastaa, jos prosenttilasku ei ole oma vahvuutesi.

• Booliresepteistä voit poimia ideoita oman juhlajuomasi pohjaksi.

• Boolin menekkiä on vaikea arvioida. Alkon kulutuslaskurille riittää, kun tiedät juhlien keston ja osallistujamäärän. Esimerkiksi 15 hengen juhliin, jotka kestävät kolme tuntia, kannattaa varata kuusi litraa juomaa.

LASSE PAKARINEN

kolumni

Holittomien nousu Muistaako joku vielä ajan, kun alkoholiton vaihtoehto tarkoitti vain Pommacia, vissyvettä tai kotikaljaa? Tai kun alkoholittoman juoman valitsemiseen piti olla joku erityinen syy?

Vaihtelevat ja laadukkaat alkoholittomat ovat ilmiö, josta on tullut vaivihkaa jo valtavirtaa. Selkeimmin niiden tarjoaminen taitaa näkyä juhlien tarjoiluissa, mutta myös moni ravintola tuntuu heränneen trendiin. Näin jo yhdessä helsinkiläispai­ kassa maistelumenuun, johon sommelier oli miettinyt ruokiin sointuvat mehut viinipaketin vaihtoehdoksi.

Aika moni vierastaa alkoholittomia oluita ja viinejä takavuosien vetisten, jopa hieman oudolta maistuvien juomien vuoksi. Nyt on kuitenkin aika päivittää mieli­ kuva, sillä alkoholittomien laatu on parantunut selkeästi. Oluissa hyviä vaihtoehtoja on ollut jo pitkään, ja nyt myös viinien valmistajat seuraavat perässä. Etenkin mais­ tamani alkoholittomat kuohuviinit ovat yllättäneet positiivisesti.

Itse heräsin alkoholittomiin asuessani Saksassa. Monet hyvät ruokapaikat sijait­ sevat siellä maaseudun pikkukylissä, joihin pääsee vain omalla autolla. Onneksi juomavalikoimassa oli poikkeuksetta alkoholittomia oluita, joista etenkin saksalais­ ten suosimat vehnäoluet olivat herkullisia.

Tarjontaa oli, sillä Saksassa holittomille on myös kysyntää.

Alkoholittomien oluiden kulutus on ollut siellä viime vuodet vankassa kasvussa, ja niiden osuuden arvioidaan olevan jo ainakin viiden tai jopa kymmenen prosentin luokkaa. Ilmiön huomasi muuallakin kuin kuppiloissa. Esimerkiksi eräissä 50-vuotisjuhlissa oli luontevasti tarjolla täsmälleen sama valikoima pils- ja vehnäoluita niin holittomina kuin holil­ lisina versioina.

Täällä Englannissa alkoholittomat oluet ja viinit ovat ikävä kyllä harvinaisempaa herkkua. Niitä saa kyllä kaupasta, mutta pubit ja ravintolat eivät ole vielä tarttuneet ilmiöön. Briteillä on kuitenkin oma lähestymistapansa holittomiin, sillä erilaiset aikuiseen makuun sovitetut virvoitusjuomat ovat erittäin suosittuja.

Lontoossa olen itse asiassa huomannut, että laadukkaat alkoholittomat sopivat myös tuliaiseksi siinä missä tavanomaiset kukat, viinipullo tai suklaa. Eräs ystäväni tapaa tuoda mukanaan omena- tai seljankukkajuomaa, joka maistuu ruoan jälkeen jäiden kanssa hyvänä seurusteludrinkkinä.

Ennen tuntui, että alkoholittoman juoman valinnalle piti olla joku syy, oli se sitten autoilu, lääkekuuri, raskaus tai vaikka absolutismi. Nykyisin moni jo valitsee holit­ toman ihan terveyden vuoksi tai muuten vaan. Kun hyvät alkoholittomat nousevat valtavirtaan, mocktailin tai muun holittoman valitseminen ei toivottavasti nosta enää kenenkään kulmakarvoja.

on intohimoinen hyvän ruoan ja juoman ystävä sekä myös entinen alkolainen. Hän asuu Lontoossa ja työskentelee vapaana kirjoittajana.

Alkoholittomat ovat ilmiö, josta on tullut jo valtavirtaa.

49

––– 3/17

ETIKETIN PRUUVIT

KLASSIKKOALUE VENETO

ILMOITTAUDU

Italian Veneto tuottaa laajan kirjon viinejä. Raikkaan päärynäiset kuplivat proseccot ja yrttisen hedelmäiset valkoiset soavet ovat monelle tuttuja viinityyppejä, mutta alueen punaviineistä erityisesti tuhdit amaronet ja pehmeät ripassot ovat sulattaneet suomalaisten sydämet. Pruuvissa tutustumme näihin Veneton viinityyppeihin ja pohdimme niiden klassisia ja moderneja ruokakumppaneita.

Kesto noin 2 tuntia.

Ilmoittautuminen syksyn pruuveihin alkaa ke 20.9. Voit ilmoittautua tilaisuuksiin puhelimitse, p. 020 692 771 (ppm/pvm), ma–pe 9–20, la 9–18.

Kaikkien pruuvien viimeinen ilmoittautumispäivä on 2 viikkoa ennen pruuvipäivää.

Ikäraja on 18 vuotta. Lisätiedot tilaisuuksista sekä arvotuotteisiin painottuvista pruuveista: alko.fi/pruuvit

Osallistumismaksu 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 20–30 €.

Tervetuloa maistelutilaisuuksiin!Pruuveissa opit viineistä ja oluista asiantuntevan kouluttajan johdolla maistelemalla sekä löydät niihin sopivia makuelämyksiä.Perehdymme muun muassa Veneton viineihin ja luostarien olutaarteisiin.

Tutustu pruuvitarjontaamme ja aikatauluihin.

SUKLAAN KUMPPANIT Suklaa on monelle erityisesti viileiden iltojen herkku, mutta sopivan juoman löytäminen sille saattaa olla haasteellista. Tässä pruuvissa etsimme makuelementtejä, jotka saavat yllättävätkin yhdistelmät toimimaan ja muodostamaan klassikkopareja. Minkä kanssa maitoja tumma suklaa solmivat liiton?

Entäpä valkosuklaa tai maustettu suklaa? Tule löytämään oma suosikkiyhdistelmäsi. Kesto noin 2 tuntia.

Osallistumismaksu 32 € + osuus yhteishankintana hankittavista juomista 20–30 €.

PUNAVIINI TUTUKSI Perehdymme pruuvissa eri maiden ja alueiden yleisimpiin punaviinien rypälelajikkeisiin. Tutustumme maistellen eri makutyyppeihin ja opimme, millaisiin punaviinin piirteisiin tulee kiinnittää huomiota ruokaviiniä valittaessa. Tule etsimään oma suosikkityylisi punaviinien moninaisesta kattauksesta.

Pruuvi ei vaadi aiempaa viinitietämystä tai maistelukokemusta.

Kesto noin 2 tuntia.

Osallistumismaksu 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 10–25 €.

LUOSTARIEN OLUTAARTEET Luostareiden uumenissa on tehty vuosisatojen ajan oluita. Näistä arvostetuimpia lienevät trappistioluet, joita voi tuottaa ainoastaan hyvin rajallinen joukko luostaripanimoita. Sen sijaan näiden tyylisiä oluita voivat muutkin valmistaa ja kunnioittaa samalla monivivahteista makuperintöä. Historia havisee illan aikana, kun maistamme näitä

AIKATAULUT

HELSINKI klo 17

ripauksella mystiikkaa maustettuja oluita. Kesto noin 2 tuntia.

Osallistumismaksu 15–25 € + osuus yhteishankintana hankittavista oluista 15–25 €.

Klassikkoalue Veneto □ ke 18.10. □ to 19.10. □ ma 23.10. □ ti 24.10. □ ma 30.10. □ ti 31.10. □ ke 1.11. □ to 2.11.

Suklaan kumppanit □ ma 16.10. □ ti 14.11. □ to 16.11. □ ti 21.11. □ ke 22.11. □ to 23.11.

Luostarien olutaarteet □ ke 25.10. □ to 26.10. □ ma 6.11.

Juhlakauden viinit □ ma 20.11. □ ti 21.11. □ ke 22.11. □ to 23.11. □ ma 27.11. □ ti 28.11.

Punaviini tutuksi □ ti 17.10. □ ke 15.11. □ ti 28.11. □ ke 29.11.

KAJAANI klo 18 Suklaan kumppanit □ ti 31.10.

Juhlakauden viinit □ ti 14.11.

Punaviini tutuksi □ ti 30.11.

KOUVOLA klo 17 Klassikkoalue Veneto □ ke 29.11.

JUHLAKAUDEN VIINIT Kuohuviini, valkoviini vai punaviini?

Juhlapöydän kattaukseen löytyy runsaasti erinomaisia vaihtoehtoja.

Illan aikana etsimme maistellen vinkkejä niin joulupöytään kuin uudenvuoden vastaanottoon. Saat ajankohtaisimmat vinkit niin ruoan ja viinin yhdistämiseen kuin lahjojen ja viemisten valintaan. Pruuvi ei vaadi aiempaa viinitietämystä tai maistelukokemusta. Kesto noin 2 tuntia.

Osallistumismaksu 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 20–30 €.

KUOPIO klo 18 Klassikkoalue Veneto □ to 2.11.

Suklaan kumppanit □ to 19.10.

Juhlakauden viinit □ to 14.12.

Punaviini tutuksi □ to 9.11.

LAHTI klo 18 Klassikkoalue Veneto □ to 26.10.

Suklaan kumppanit □ to 9.11.

Juhlakauden viinit □ to 29.11.

Punaviini tutuksi □ to 14.12.

OULU klo 18 Klassikkoalue Veneto □ ke 1.11.

Suklaan kumppanit □ ke 7.11.

Luostarien olutaarteet □ to 9.11.

Juhlakauden viinit □ to 14.12.

PORVOO klo 17 Klassikkoalue Veneto □ ti 28.11.

ROVANIEMI klo 18

ARVOJUOMAPRUUVIT Perehdymme arvojuomapruuveissa nimensä mukaisesti arvokkaampiin juomiin jonkin teeman kautta.

Nämä tilaisuudet soveltuvat niin juomaharrastajille kuin muille aiheesta kiinnostuneille. Pruuvien teemat vaihtelevat paikkakunnittain. Katso sinua lähimpänä järjestettävien arvojuomapruuvien tilanne osoitteesta alko.fi/pruuvit

Klassikkoalue Veneto □ to 2.11.

Suklaan kumppanit □ to 15.11.

Luostarien olutaarteet □ ke 8.11.

Juhlakauden viinit □ ke 13.12.

SEINÄJOKI klo 18 Klassikkoalue Veneto □ to 26.10.

Suklaan kumppanit □ to 9.11.

Juhlakauden viinit □ to 7.12.

TAMPERE klo 18 Klassikkoalue Veneto □ ke 1.11. □ ti 7.11.

Suklaan kumppanit □ ti 14.11.

Luostarien olutaarteet □ ke 15.11.

Juhlakauden viinit □ ti 28.11. □ ke 29.11.

Punaviini tutuksi □ ti 31.10.

TURKU klo 18

Maisteltavat juomat hankitaan yhteisostona, ja kustannus jaetaan sellaisenaan osallistujien kesken. Maisteluillat laskutetaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen. Tilaisuutta ei järjestetä, jos ilmoittautuneita on alle 10. Ilmoittautuminen on sitova. Kaikkien osallistujien maksun suuruus määräytyy mukanaolon perusteella.

Klassikkoalue Veneto □ ti 24.10. □ to 26.10.

Suklaan kumppanit □ ma 30.10. □ ti 7.11.

Luostarien olutaarteet □ ti 31.10. □ ma 6.11.

Juhlakauden viinit □ ma 13.11. □ ma 4.12.

Punaviini tutuksi □ ke 8.11. □ to 16.11.

VAASA klo 18 Klassikkoalue Veneto □ ti 24.10.

Suklaan kumppanit □ ti 7.11.

Juhlakauden viinit □ ti 12.12.

Tarkista osoite alko.fi/pruuvit tai asiakaspalvelusta.

Makujen metsästäjät perehtyy Meri-Tuuli Lindströmin johdolla siidereiden saloihin. Katso, millaisia ovat kotimaiset käsityösiiderit osoitteessa

ALKO.FI/MAKUJENMETSASTAJAT