6 minute read

Herkkuja vesimelonista: mausteinen thaisalaatti, grillattu vesimeloni fetalla, vesimelonitartar

Next Article
Sushisalaatti

Sushisalaatti

Vesimeloni, helteiden herkku

Vesimeloni on hyvää ihan sellaisenaan, mutta taipuu myös mausteiseksi salaatiksi tai grilliherkuksi.

RUOKAOHJEET MIKA RAMPA I KUVA SATU NYSTRÖM I TYYLI NIINA MERILÄINEN I JUOMASUOSITUKSET ANRI LINDSTRÖM JA TAINA VILKUNA, ALKO

VIINILASIT DECANTER, VALKOINEN LAUTANEN MUNKAA DESIGN, PUIKOT SEKÄ KELTAISET LASIT JA LAUTASET HAY/GULLED, TARJOTIN ARTEK, VALKOINEN PIKKULAUTANEN IITTALA, PUSERO SAND

Mausteinen vesimeloni- thaisalaatti

4 annosta, valmistusaika: aktiivinen 10 min G v

n. 700 g pala vesimelonia 1 rku thaibasilikaa tai tavallista 2 tl inkivääriä raastettuna 1 mieto, punainen chili 2 rkl limemehua 1 dl suolattuja ja paahdettuja maapähkinöitä

1. Kuori vesimeloni ja leikkaa se 3 x 3 cm kokoisiksi paloiksi kulhoon. Irrota basilikan lehdet ja lisää vesimelonin joukkoon. 2. Kuori ja raasta inkivääri kulhoon. Hienonna chili ja leikkaa se pieniksi paloiksi. Purista joukkoon limemehu. Sekoita ja siirrä tarjoiluastiaan. Lisää pinnalle paahdettuja maapähkinöitä.

Vinkki: testaa maapähkinän tilalla esimerkiksi pistaasi- tai cashew-pähkinöitä.

juomasuositukset

Roseeviini jatkaa kauniisti näppipalojen pinkkiä väriteemaa. Valitse hieman jäännössokeria sisältävä roseeviini. Sen hentoinen makeus pehmentää thaisalaatin tulisuutta ja pyöristää fetan suolaisuutta ja hapokkuutta grillatussa vesimelonissa eikä peitä tartarin herkkiä makuja. Roseeviinejä on saatavilla myös alkoholittomina vaihtoehtoina.

Grillattu vesimeloni fetajuustolla

4 annosta, valmistusaika: aktiivinen 5 min, passiivinen 5 min G

1/2 (500 g) vesimelonia 1 rkl ruokosokeria 100 g fetajuustoa 1 tl roseepippuria 1/2 tl sormisuolaa oliiviöljyä

1. Siivuta vesimeloni noin 2 cm lohkoiksi. Ripottele palojen päälle sokeria ja grillaa ne. 2. Nosta grillattu vesimeloni lautaselle ja murustele pinnalle fetajuustoa. Ripottele pinnalle roseepippuria ja sormisuolaa. Viimeistele oliiviöljyllä.

Vinkki: vesimelonitartarin voi pilkkoa hyvissä ajoin jääkaappiin valumaan.

Vesimeloni tartar

4 annosta, valmistusaika: aktiivinen 15 min G v

1/2 (800 g pala) vesimelonia 1 rkl seesamiöljyä 1 rkl soijakastiketta (1 tl sokeria) seesaminsiemeniä ja lehtipersiljaa koristeluun

1. Kuori vesimeloni ja leikkaa se erittäin pieniksi, noin 2 x 2 mm kuutioiksi. Siirrä kuutiot siivilään valumaan ja jääkaappiin. 2. Kumoa valutetut vesimelonikuutiot kulhoon ja mittaa päälle seesamiöljy ja soijakastike. Lisää tarvittaessa sokeria. 3. Kokoa annos lautaselle käyttämällä apuna pyöreää muottia. Koristele seesaminsiemenillä ja lehtipersiljalla.

hurahdus

SEPON KAHVI ON IKUISESTI KORTILLA

Seppo Louhivuori on keräilijä, joka isännöi Vilkkimäen kahvimuseota. Sen vieraille kahviin liittyvät esineet herättävät menneen maailman muistot elävästi henkiin.

TEKSTI JUHO PAAVOLA I KUVAT SUVI ELO

keräilijänä Sepolla on silmää vanhoille esineille, jotka vievät aikoihin, joita ei enää ole.

SEPPO LOUHIVUORI

ensin paketti, sitten vasta maku. Suunnilleen näin voi kuvata Seppo Louhivuoren suhdetta yhteen hänen elämänsä suurista rakkauksista eli kahviin. Suurin rakkaus on vaimo, sitten tulevat postikortit, etiketit, keräilykuvat ja tarvikkeet. Ensimmäisiä ei keräillä, muita sitäkin enemmän. ”Keräily on harrastus, ehkä jopa sairaus. Vaimoni on tainnut antaa minulle periksi, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole ollut”, Louhivuori nauraa.

Louhivuorella on arkistossaan pelkästään kahviaiheisia postikortteja yli 2000 kappaleen kokoelma. Ne kertovat tarinaa siitä, miten kahvikulttuuri ja Suomi ovat muuttuneet yhden ihmisiän aikana. Louhivuori vietti lapsuuttaan 1950-luvulla. Silloin kahvi oli Suomessa vielä kortilla, kunnes se viimeisenä elintarvikkeena vapautui yhdessä sokerin kanssa säännöstelystä vuonna 1954. ”Kotonani ei juotu korvikkeita, ja kallista kahvia juotiin säästäen. Isä otti minut joskus polvelle ja antoi maistaa omasta kupistaan kahvia. Ei se tainnut lapsen suuhun sopia", Louhivuori muistaa. louhivuori harrastaa,kahvia juuri historian kautta. Keräilijänä hänellä on silmää vanhoille esineille, jotka luovat kuvaa ajasta. Siitä mitä ihmisillä oli, ja mitä ei ollut. ”Kortit ja kahvi sopivat yhteen. Kahvihan on lähes Suomen kansallisjuoma ja aina kuulunut eri

Kuka

Turkulainen keräilijä ja kahvin kulttuurihistorian harrastaja.

Motto

”Kahvi saa olla lattea, muttei latteaa.” tilanteisiin. Suomi on ainoa maa, jossa on työpaikoilla lakisääteiset https://kahvimuseo. kahvitauot.” wixsite.com/vilkki- Ajan kuva piirtyy postikorteista, maenkahvimuseo jotka itsessään kuvastavat ajan muuttumista. Ennen niitä lähetettiin, nykyään juuri ei. Louhivuori on kategorisoinut kahvikorttinsa aiheen mukaan. On mainoskortteja, papujen kasvatusta kansainvälisine vivahteineen, kattauksia ja kahvivälineitä. Niin, ja tietenkin kahvin juomiseen liittyviä tilanteita. Ne ovat tärkeitä, sillä kahvi on osa sosiaalista traditiota, Louhivuori huomauttaa. Oiva oppikoulu Louhivuorelle oli hänen ensimmäinen oikea työpaikkansa Turun Lampussa. Siellä nuori somistaja pystyi tarkastamaan kellon siitä, milloin liikkeen vanhempi madamoiselle lähti kahvitauolle. ”Hän nosti jalan toisen päälle ja alkoi vanhan kansan tapaan ryystää kahvia tassilta. Sen verran kova ryystäjä hän oli, että me nuoremmat lähdimme kahville ihan vain katsellaksemme häntä”, Louhivuori muistelee. nykyään kahvia ryystetään vain synonyyminä, muuten tapa näkyy enää korteissa. Kevättalvella Louhivuoren kädenjälki näkyi Tampereella museokeskus Vapriikissa, jonka Postimuseoon hän oli kuratoinut otannan kahvikorttiensa kokoelmasta. Sen verran kova rutistus oli, että kortteja plärätessä Louhivuorelta meni kahvia kuppi jos toinen-

36 2/22

”Kahviesineistön avulla pystyn herättämään toisissa muistoja

kin. Kun Louhivuoren kahvihammasta alkaa kolottaa, hän nappaa käteensä yhden eloon ja luomaan näin hyvää lukuisista kahvimitoistaan. ”Juu, kerään niitäkin.” mieltä.”

Oma kahvimitta on tunnettava. Louhivuori on näet huomannut, että niin kahvinkeittimen kuin kahvivalmistajienkin mitat ovat keskenään eri kokoisia. Kun oman luottomitan hallitsee, alkaa kahvi maistua. Siksi Louhivuoren ladatessa pieteetillä Moccamasterinsa mitta on aina tarkka. ”Ei kukkurallista, vajaata, eikä ylimääräistä lusikallista sekaan. Liika puru tekee kahvista kitkerää.”

Tummat paahdot ovat viime vuosina hiipineet kuin huomaamatta myös Louhivuoren suosikkikahveiksi. Papujen alkuperä saa olla kirjava, kunhan maku on kohdillaan. ”Parasta on, kun pääsee itse jauhamaan pavut omalla myllyllä. Pistelen sekaisin eri papuja, hieman vaaleampaa ja tummempaa paahtoa ja etsin sopivia yhdistelmiä.”

Hyvä olisi laittaa käytetyt merkit ylös, jos sattuu osumaan kohdilleen. Sitä Louhivuori ei kuitenkaan kuulemma oikein aina muista tehdä. Keräily saa olla vakavaa, kahvi ja elämä eivät. ”En ole mikään barista. Kahvin kanssa en tykkää hifistellä. Keittelen kotona tavallista kahvia ja kun haluan erikoisempaa, menen kahvilaan.”

korttien ohessa keräilykohteista Louhivuoren mieleen ovat niin sanotut aromisuoja, kansankielellä kovikepahvit. Kun kahvi vielä tuli kauppoihin pienpaahtimoista, jokaisella paahtimolla oli kahvipusseihin omat kovikepahvinsa, jotka olivat samalla myös keräilykortteja. ”Tunnetuin näistä on vuosien 1954–55 Pauligin sarja. Se sisälsi 216 erilaista auto- ja moottoripyörämallia, joita pikkupojat keräsivät. Olin itse silloin nuori poika, ja siksi se on minullekin tärkeä”, Louhivuori kertoo.

Oman kahviesineistön kartuttamisen ohessa Louhivuori on viimeiset kahdeksan vuotta isännöinyt Liedossa toimivaa Vilkkimäen kahvimuseota. Yhdistysvoimin ylläpidetyn museon kokoelmista löytyy paljon erilaista kahviin liittyvää esineistöä sekä kahvin valmistamisen ja nauttimiseen liittyvää tarvikkeistoa.

Kun vieras avaa oven, hän astuu suoraan eiliseen. Monelle museo on aikamatka takaisin nuoruuteen, jonka esineitä marketin hyllyiltä ei enää löydä. Louhivuorta historian ja vieraiden herääminen eloon kiehtoo suuresti. ”Kahvi ja sen kulttuurihistoria ovat itselleni mielenkiintoinen harrastus, mutta jos sen avulla pystyn vielä herättämään toisissa muistoja eloon ja luomaan näin hyvää mieltä, niin aina parempi.”

JANOJUOMAKSI

"Hibiskus eli kiinanruusu antaa juomaan kauniin punertavan värin ja huikean aromikkuuden. Paras sekoitus syntyy, kun laittaa puolet hibiskusta ja loput vihreää teetä", suosittelee Alkon drinkkiasiantuntija Santeri Saarinen.

Terveellinen ja trendikäs hibiskusjäätee sopii mainiosti kesän janojuomaksi. Tee kerralla koko kannullinen ja koristele sesongin marjoilla!

Resepti

Lisämausteet teessä toimivat hyvin, valitse vapaasti mieleisesi.

Marjaisa hibiskusjäätee

8 dl hibiskusteetä kylmänä 1/2 - 1 dl sitruunamehua 1/2 - 1 dl grenadiinia 1 sitruuna 1 dl kauden marjoja tuoretta minttua

1. Lisää hibiskustee, sitruunamehu ja grenadiini kannuun. 2. Sekoita huolella ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa makeutta siirapilla tai happamuutta sitruunalla. 3. Täytä kannu jäillä ja lisää koristeeksi sitruunan siivuja ja haluamiasi kauden marjoja. Kruunaa kannu esimerkiksi mintun oksalla.

CockTail Alko-holiTon

Vinkki: voit myös valmistaa teen hauduttamalla kylmässä vedessä yön yli.

Hibiskustee

8 dl vettä 3 pussia hibiskusteetä tai 3–4 rkl (9 g) irtoteetä

1. Kiehauta 4 dl vettä ja ota kattila pois liedeltä. 2. Lisää teepussit tai irtotee ja hauduta 3–5 minuuttia. 3. Poista teepussit ja lisää 4 dl kylmää vettä. Jäähdytä kylmäksi.

This article is from: