5 minute read

Hibiskusjäätee

MITÄ KEVYEMPI PAKKAUS, SITÄ PIENEMMÄT ILMASTOVAIKUTUKSET

Tiesitkö, että viinin ympäristövaikutuksista lähes puolet syntyvät pakkauksen valmistamisesta? Keveyden ja helppouden lisäksi vaihtoehtoisilla juomapakkauksilla on lasipulloon verrattuna pienempi ilmastovaikutus. Esimerkiksi kartonkitölkin hiilijalanjälki on vain 13 prosenttia painavan lasipullon jalanjäljestä ja PET-pullonkin jalanjälki vain 36 prosenttia.

Lue lisää juomapakkausten ilmastovaikutuksista: alko.fi/hiilijalanjalki.

Kartonkitölkki 1 l, 85 g CO2e/l Hanapakkaus 3 l, 70 g CO2e/l

PET-muovipullo 0,75 l, 245 g CO2e/l

Viinipussi 1,5 l , 96 g CO2e/l

Vaihtoehtoisten juomapakkausten hiilijalanjäljet ovat huomattavasti perinteistä lasipulloa (675 g CO2e/l) pienemmät.

NOUSUSSA

1.

Kasvokkain, aina kun mahdollista. Onpa ihanaa tavata!

2.

Nostalgia ja klassikot. Maistuisiko makumatka Espanjaan sangrian kera?

3.

Elämykset, lähellä: Koti-Suomen matkakohteet ja lähiruoka kiinnostavat yhä.

4.

Nettiostaminen verkkokaupasta omaan lähi-Alkoon, noutopisteeseen, tai vaikka mökkipaikkakunnalle.

lukija kysyy

MINKÄ KESÄRUOKIEN PARIKSI SIIDERI SOPII?

Siiderien trendeissä ovat nyt vallalla aidon omenaiset ja kuivat maut. Tyylilajin juomia tulee perinteisestä siiderimaista kuten Englannista ja Ranskasta, mutta nykyisin runsaasti muualtakin – myös Suomesta.

Siideri on omiaan kesän raikkaiden ruokien kylkeen, sillä se viihtyy tuoreiden, kevyiden ja kenties hapokkaiden makujen parina. Kokeile sitä ruokaisien salaattien, grillikanan tai simppelin kalaruoan kanssa. Täyteläisempi, maanläheinen siideri sopii jopa possun ja muun grillilihan kylkeen.

Siideri saattelee hyvin myös juustot. Sitä kannattaa maistaa vaikka vuohenjuustosalaatin parina. Kun siiderissä on hieman makeutta, se käy hyvin myös mausteisille ruoille. Siiderit sopivat lisäksi jälkiruokien, esimerkiksi marjaisten tai hedelmäisten pariksi, maustetut jopa leivonnaisten seuraan.

Ristikko ratkaisu

Alko jatkaa Helsinki Priden kumppanina.

Kohdataan toisemme!

Kesän Pride-viikko järjestetään 27.6.–3.7.2022.

kesä-heinäkuun vaihteessa on aika jälleen juhlia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Helsinki Pride Week on Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma. Viikon varrelle on suunnitteilla ohjelmaa Helsinki Pride-yhteisön, satojen vapaaehtoisten sekä kumppanijärjestöjen toimesta. Osaan tapahtumista voi osallistua myös muualta Suomesta esimerkiksi virtuaalisesti, mutta haastavien pandemiavuosien jälkeen keskitytään kohtaamisiin livenä.

Alko on yksi Pride Weekin kumppaniorganisaatioista.

Helsinki Pride weekin tämänvuotinen teema on Kohtaamisia. Viikon ajan Pride Housena toimii Kiasma, jossa tullaan näkemään muun muassa seminaareja, paneelikeskusteluja ja erilaisia työpajoja.

Lisätietoja: pride.fi/pride-week

Vuoden asiakasmedia

Kippis!

Etiketti palkittiin huhtikuussa viime vuoden parhaana asiakasmediana. Saimme Aikakausmedian tuomaristolta kiitosta etenkin modernista ja raikkaasta ulko-asusta sekä hyötyaineistojen ja viihdyttävän sisällön vastuullisesta yhdistämisestä. Olemme saaneet uudistuksesta myös teiltä lukijoilta paljon kiittävää palautetta. Kiitos kaikille!

HEIKKI SALONEN KUVA EIJA LAAKSO TEKSTI T

ROHKEASTI KAVEREITA ETSIMÄÄN

Aikuisiälläkin voi luoda syviä uusia ystävyyksiä, rohkaisee hyvinvoinnin asiantuntija Emilia Vuorisalmi.

Mikä on Kaverisovellus?

Kaverisovellus on luotu poistamaan yksinäisyyttä. Se on kuin ystävyyden Tinder, ilman romanttista ulottuvuutta. Kolmasosa meistä suomalaisista kokee joskus yksinäisyyttä. Se liittyy usein uusiin elämäntilanteisiin. Ollaan kasvettu eri suuntiin, muututtu – sinänsä luonnollista liikettä, mutta tuloksena voi olla yksinäisyys.

Miten Kaverisovellus toimii?

Sovellukseen luodaan profiili ja kerrotaan oma kaveritarve: etsinkö toista pienen lapsen äitiä puistokaveriksi, vaiko esimerkiksi seuraa urheilumatsiin tai leffaan.

Miten se auttaa yksinäisyyteen?

Yksinäisyydestä pois vie kaksi reittiä. Ensiksi miten löytää samanhenkisiä ihmisiä, se oma heimo. Toinen polku on yksinäisyyden tunteen kitkeminen: miten oppia olemaan yksin. Eli autetaan ihmisiä tekemään sisäistä työtä yksinäisyyden poistamiseksi.

Miksi sovellusta tarvitaan juuri nyt?

Pandemia on koetellut meitä ja katkaissut arjen kohtaamisia. Kun maailma taas avautuu, olisi kiva mennä konserttiin tai matsiin, mutta kenen kanssa? Arjen rutiinit ovat menneet uusiksi, ja ollaan kenties ihmisinäkin muututtu.

Miten tulit mukaan Kaverisovelluksen

kehittämiseen? Olin hyvinvoinnin asiantuntijana pohtinut näitä asioita pitkään, kun kuulin että tällainen sovellus on kehitteillä. Tuon Kaverisovellukseen kokonaisvaltaista näkemystä hyvinvoinnista, ja käyn välillä puhumassa ja jakamassa tietoa yhteisölle.

Miten Kaverisovellus on lähtenyt liikkeelle?

Innostus on ollut suurta, tämä on ollut tervetullut palvelu monille. Mitä ihania tarinoita olemmekaan saaneet kuulla!

Yksinäisyys on yleisempää kuin arvaammekaan, sanoo emilia vuorisalmi. "Itsekin olisin kaivannut tällaista sovellusta, kun muutin pienen lapsen äitinä takaisin suomeen."

EMILIA VUORISALMI Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähettiläs Lääkäri ja kirjailija. Rakkaus haltuun -kirjan tekijä.

Lataa sovellus app.kaverisovellus.fi

Tutustu toimintaan instagram.com/ kaverisovellus.fi

Lontoon-Lasse

Mistä ystäviä aikuisiällä?

LASSE PAKARINEN on intohimoinen hyvän ruoan ja juoman ystävä sekä entinen alkolainen. Hän asuu Lontoossa ja työskentelee vapaana kirjoittajana.

Olen asunut poissa Suomesta jo 12 vuoden ajan. Ystävyyssuhteita, sekä niiden ylläpitämistä että uusien saamista, onkin tullut uusissa ympyröissä mietittyä useaan otteeseen.

Aikuisiällä uusien ystävien tapaaminen ei ole mitenkään suoraviivaista. Olen myös huomannut, että ihmisten avoimuudessa tutustua uusiin ihmisiin on eroja eri maissa.

Kun muutin puolisoni työn perässä ensin Tukholmaan, viikonloput täyttyivät usein vanhojen suomalaisten kavereiden näkemisestä, matkustaminen Suomen ja Ruotsin välillä kun oli kohtuuhintaista ja helppoa. En siis tuolloin itsekään ollut erityisen vastaanottavainen uusille tuttavuuksille. Silti koin, että niiden hankkiminen olisi ollut aika vaikeaa.

ruotsissa lienee samankaltainen kulttuuri kuin Suomessa: elinikäiset ystävät löydetään nuoruudessa tai opiskelujen aikana, joskus harvemmin töistä tai harrastuksista. Tulin toki jutelleeksi mielenkiintoisten tyyppien kanssa, mutta ”käydään joskus kahvilla tai drinkillä”-tyyppiset heitot konkretisoituvat harvoin tapaamisiksi.

Täällä Lontoossa sen sijaan vaikuttaa siltä, että monet ovat avoimia uusille tuttavuuksille, ja niiden eteen ollaan valmiita näkemään vaivaa. Toki asiaan varmasti vaikuttaa oma kuplani sekä se, että metropolissa on niin paljon muualta muuttaneita.

Lontoossa oli ainakin ennen pandemiaa täysin normaalia, että ihmiset ihan tarkoituksella esittelevät tuttavia toisilleen. WhatsAppiin saattoi tulla viesti: ”Tutustuin juuri mielenkiintoisiin tyyppeihin, jotka ovat kiinnostuneet samasta aiheesta kuin tekin - menisimmekö porukalla syömään?”

Täällä ihmiset viettävät aktiivista seuraelämää, mikä vaikuttanee sekin. Kynnys kutsua uusia tuttavuuksia kotiin esimerkiksi päivällisille ei ole korkea, mikä tietysti itselleni ruokakulttuureista kiinnostuneena on hurjan mielenkiintoista. Dinnerin ei tarvitse tarkoittaa etikettikirjan kanssa kasattua kynttiläillallista. Eräänkin tuttuni bravuuri on supermarketin valmis lasagne.

pari viime vuotta ovat varmasti olleet erityisen hankalia heille, joilla ei syystä tai toisesta ole ollut kovin laajaa tai aktiivista sosiaalista verkkoa. Alkokin tarttui aiheeseen viime vuonna lanseeraamallaan Perjantaipuhelu-kampanjalla, sillä jopa kolmannes kaipaa apua yksinäisyyteen.

Ajatus perjantaisesta kilautuksesta kaverille, vaikka vähän vieraammallekin, tuntuukin hyvältä idealta. Näin ruokaihmisenä ajattelen myös, että myös sen oman kodin oven voisi avata muille useammin.

Rentoon illanviettoon voi kutsua vaikka ihmisiä, jotka eivät tunne vielä toisiaan, mutta joiden olisi kiva tuntea. Koskaan ei tiedä, kuka kokee yksinäisyyttä. Ties vaikka itsekin löytäisi uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia!

”Ties vaikka itsekin löytäisi uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia!”

This article is from: