Page 1

Mikko Reinikka (toim.)

Toimitus, taitto ja kansi: Mikko Reinikka Julkaisija: Finncontainers Oy 2016

ISBN 978-952-93-6764-1 (nid.) ISBN 978-952-93-6765-8 (PDF)

Konttien kanssa Konttien kanssa

Kaikki tuntevat kontin, jokainen kohtaa kontteja lähes päivittäin liikkuessaan kaupungilla. Mutta harva tulee ajatelleeksi konttien merkitystä. Joka sekunti lastataan kymmenen konttia jossain päin maailmaa, miljoona konttia vuorokaudessa. Ilman kontteja tavara ei liikkuisi. Finncontainers Oy on tehnyt työtä konttien kanssa 20 vuotta. Konttien kanssa on kertomus suomalaisesta perheyrityksestä ja yrittämisestä, kuinka määrätietoisuus, pitkäjänteisyys ja usko omaan näkemykseen tuottavat menestystä kilpailulla toimialalla. Kirja antaa myös kattavan tietopaketin konteista, kuinka monipuolisesti tuota kahdeksankulmaista teräslaatikkoa voidaan hyödyntää.

Finncontainers 20 vuotta

www.kontti.fi


Konttien kanssa

Finncontainers 20 vuotta Mikko Reinikka (toim.)


Sarianne Reinikkala

www.finncontainers.fi www.kontti.fi

• Yrittäjä, tradenomi • Syntyi Raumalla 13.1.1964 • Työskennellyt Kelassa työntutkijana ja siirtyi konttien pariin 1989 • Perusti Finncontainersin vuonna 1996 • Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen • Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja • Sai tyttärensä Rebeccan vuonna 1993 • Asuu Helsingissä avomiehensä kanssa • Harrastuksina järjestötyö, golf, kuntoilu ja ruoanlaitto

3


Sisällys

Konttien kanssa – Finncontainers 20 vuotta © 2015 Finncontainers Oy ja tekijät Historiikin toimitus ja taitto: Mikko Reinikka, Albert Hall Finland Oy Ltd Valokuvat ja aineisto: Finncontainers Oy, Shutterstock ISBN 978-952-93-6764-1 (nid.) ISBN 978-952-93-6765-8 (PDF) Kirjapaino Hermes Oy Tampere 2016

4

Johdanto ..................................................................7 Kohti yrittäjyyttä .......................................................9 Kuinka kontti valloitti maailman? ............................12 Internetin ensi askelia .............................................17 Verkkokauppaa ja sähköisiä laskuja .........................27 Muutto Länsisatamaan ja sieltä Keravalle ................33 Armeija miehitti Kaivopuiston .................................37 Konttikylä Habitareen .............................................38 Mitä videoo! ...........................................................40 Taiteen maisterien opinnäytetyöt konttiin ................41 Kontit markkinoivat Jätkäsaarta ..............................43 Asiakkuusjohtaja Tommi Uponen ............................45 Kontit monipuolistuvat............................................47 MasterChef-kuvauksissa kontit merkittävässä roolissa .............................................56 Vuosaari .................................................................59 Ansaittua julkisuutta ...............................................63 Avustuskontti Ukrainaan .........................................64 Konttikoru julkaistiin Logistiikka 2015 -messuilla .....65 Myyntipäällikkö Jari Kuosmanen .............................67 Konttiopissa Rebecca Reinikkala ..............................69 Vaikuttavaa yrittämistä ............................................71 eBusiness Forum .....................................................74 Ympäristöystävällinen verkkolasku ..........................75 Järjestöaktiivit Brysselissä.........................................76 KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera: Yrittäjän malli .......77 Kansanedustajan nimikkoyrittäjä .............................79 Tarkkaa taloutta ......................................................82 Sarianne Reinikkala Helsingin Yrittäjien puheenjohtajaksi.....................................................85 Yrittämisen haasteita tulevaisuudessa......................88

5


Johdanto

H

elsinkiläinen Finncontainers Oy myy ja vuokraa kontteja. Asiakkaita ovat vienti- ja teollisuusyritykset sekä kauppa- ja rakennusliikkeet. Konttien varustelusta on tullut tänään liiketoiminnan merkittävä osa. Liikevaihto oli vuonna 2015 noin kolme miljoonaa euroa ja yritys työllistää neljä henkilöä. Finncontainers merkittiin kaupparekisteriin 3. joulukuuta 1996. Liikeidean luoja Sarianne Reinikkala pyysi veljensä Jukka Reinikkalan mukaan vähemmistöosakkaaksi yritystä perustamaan. Yritys aloitti toimintansa FC Finncontainers Oy nimisenä, koska kaupparekisteri piti toiminimeä Finncontainers liian yleisluontoisena. Nimen vakiinnuttua 2003 FC-etuliitteestä päästiin suunnitellusti eroon ja nimeksi rekisteröitiin Finncontainers Oy Ltd. Suomi oli 1990-luvun alussa syvässä lamassa. Vientiteollisuutemme oli sotien jälkeen keskittynyt liikaa kauppaan Neuvostoliiton kanssa ja kun se hajosi, syöksyi tilauskannan romahtaessa vientiteollisuus ja Suomen talous syvimpään lamaan koskaan. Valtio koetti auttaa vientiä devalvoimalla, mikä tuhosi kymmeniä tuhansia muuten elinkelpoisia suomalaisyrityksiä kasvattamalla niiden valuuttalainoja kertaheitolla. Suomi kahlasi itse aiheutetussa talouskriisissä vuosia, ennen kuin vienti alkoi taas 1990-luvun loppupuolella elpyä. Sariannella oli syksyllä 1996 takanaan työ kahdessa eri konttiyrityksessä vuodesta 1989 ja hänen piti päättää, vaihtaisiko hän toiselle toimialalle vai perustaisiko yrityksen. Ideoista, kehittämistyöstä ja teknologian sovel-

6

7


Kohti yrittäjyyttä

tamisesta kiinnostunut Sarianne koki, että konttialaa voisi kehittää. Kontit, alan käytännöt ja asiakkaiden tarpeet olivat tulleet hänelle jo tutuiksi. Ajatus oman yrityksen perustamisesta ja yrittäjäurasta lähti siitä. Heti alusta Sariannelle oli selvää, että tehokkuusetuja kannattaisi hakea informaatioteknologiasta ja internetistä. Niillä oli saavutettavissa ylivoimaisia kilpailu- ja kustannusetuja sekä parempaa asiakaspalvelua.

Yritys aloitti toimintansa Ilmarinkatu 10:ssä.

Yrityksen ensimmäinen logo.

8

S

arianne on Raumalta, jossa hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Valmistuttuaan Rauman kauppaopistosta merkonomiksi vuonna 1983, hän pääsi etuuskäsittelijän viransijaiseksi Kelan Rauman paikallistoimistoon. Syksyllä 1984 hän matkusti Bournemouthiin ja teki töitä collegen kanttiinissa Etelä-Englannissa. Kun hän keväällä 1985 palasi takaisin Suomeen, tarjosi Kela hänelle työtä Helsingissä työntutkijana. Sariannen muutettua Helsinkiin Kelan keskushallinnon järjestelytoimisto alkoi kouluttaa häntä tulevaan tehtäväänsä. Työntutkijana Sarianne perehtyi hallinnon kehittämiseen, henkilöstömitoitukseen ja suoritti työntutkimuskoulutuksen ja rationalisointitutkinnon sekä useita kursseja tietotekniikasta. Hänen oma kehittämisprojektinsa oli paikallishallinnon tehostaminen. Pitkä ja menestyksekäs virkamiesura näytti avautuvan hänelle, mutta Sarianne päätti sittenkin mennä osakkaaksi pieneen informaatioteknologia-alan start-up yritykseen ja vuonna 1989 työhön ensimmäiseen konttiyritykseen, josta hän myöhemmin vaihtoi toiseen ja lopulta vuonna 1996 perusti oman yrityksensä. Aloittavalla yrityksellä oli rahat vähissä ja kaikki liikenevä laitettiin osakepääomaan, autoon ja konttikalustoon. Isoäiti lainasi rahat ensimmäiseen monitoimifaksiin. Kera vakuutettiin myöntämään 100 000 markan pienlaina hyvin kirjoitetulla liiketoimintasuunnitelmalla. Lainalla ostettiin ensimmäiset kontit käytettyinä. N iistä saatiin heti puolet myytyä puolustusvoimille. Loput kaupattiin rakennusliikkeille.

9


Tuore yrittäjä Sarianne Reinikkala. Toimiston ensimmäiseen monitoimifaksiin lainasi rahat Sariannen isoäiti.

Ensimmäinen Finncontainersin konttikalusto hankittiin käytettynä, ja heti osa saatiin myytyä puolustusvoimille.

Sariannen veli ja vähemmistöosakas Jukka Reinikkala tuli parin kuukauden jälkeen töihin yritykseen vastaamaan pääosin myynnistä. Sariannen kokemus ja kiinnostus tietotekniikasta innosti häntä kehittämään yrityksen sähköistä liiketoimintaa. Sarianne vastuulle tulivat yrityksen verkkosivut ja markkinointi sekä hallinto.

Firman ensimmäinen leasing-auto oli Xantia.

Jukka Reinikkala laskemassa tarjouksia.

10

11


Malcom McLean lanseerasi kontit maailmalle.

Kuinka kontti valloitti maailman?

M

erirahtikontti on aikamme huippukeksintö. Siitä on tullut globaalistumisen tärkeä väline, koska se mahdollistaa tuotteiden helpomman liikuttelemisen maailmanmarkkinoilla. Yhdysvaltain rautatieyhtiöt käyttivät metallilaatikoita rahdin kuljettamiseen jo vuonna 1929, mutta konttikuljetusten isänä ja merikonttien maailmanvalloituksen toimeenpanijana pidetään amerikkalaista kuljetusalan yrittäjää Malcom McLeania (1913 – 2001). Hän kehitti idean konttirahdista turhautuessaan lastien hitaaseen purkuun laivoista ja hän loi myös nykyisen konttikäsittelyn systematiikan. McLean osti 1950-luvulla Pan-Atlantic varustamon, jonka nimesi myöhemmin Sea-Landiksi. McLean lasta- si ensimmäiset merirahtikontit laivaan Pohjois-Carolinassa 26. huhtikuuta 1956. Sitä pidetään kansainvälisten konttikuljetusten synnyinhetkenä. Laivaus ei herättänyt kovinkaan suurta kiinnostusta ja asiantuntijat totesivat, ettei rahtien kuljettaminen konteilla tule menestymään. Ennen kontteja lastaus oli hidasta ja kallista.

12

13


McLean ei kuitenkaan antanut periksi, vaan todisti rahtikonttien käyttökelpoisuuden Vietnamin sodassa vuonna 1964. Hän toimitti armeijan tarvikkeet konteissa, joiden purku tapahtui ennätysajassa. Paluumatkalle varustamo otti Japanista tuontirahtia. Siitä alkoi SeaLandin ja konttien menestystarina. Saksan Bremeniin ensimmäinen merirahtikontti saapui keväällä 1966. Aluksi Euroopassa ei uskottu konttien käyttömahdollisuuksiin, mutta kun ensimmäinen luonnos ISO-standardiksi oli valmisteltu, myös Euroopassa alettiin ripeästi rakentaa konttilaivoja ja -satamia sekä konttien käsittelylaitteita. Uusi informaatiotekniikka mahdollisti myös konttien kulun helpon seurannan. Parissa vuosikymmenessä kontti oli valloittanut koko maailman. Tänä päivänä 95 prosenttia maailmankaupan kappaletavarakuljetuksista tapahtuu konteissa. Konttikuljetukset mahdollistavat syrjäistenkin maiden tavarakuljetukset maailmanmarkkinoille. Meriliikenteessä arvioidaan olevan käytössä yli 30 miljoonaa konttia ja liikenteen kasvu oli pitkään lähes kymmenen prosenttia vuodessa.

Kontit esittivät merkittävää roolia Vietnamin sodassa.

Harvalla standardisointitoimenpiteellä on ollut yhtä suuri vaikutus, kun konttien ISO/TC 104 Freight Container -standardin käyttöön otolla. Koko maailman jakelujärjestelmä muuttui yhdessä vuosikymmenessä. Kuljetus- ja nostolaitteet rakennettiin uuden mitoituksen mukaisiksi, kuljetukset nopeutuivat ja halpenivat, ja se avasi monille tuotteille uusia maailmanlaajuisia markkinoita. Suomessa teollisuus alkoi kansainvälistyä 1960-luvulla ja nykyisin kokonaisia tehtaita toimitetaan maailmalle konteissa. Kontit vähentävät hävikkiä suojelemalla tuotteita vahingoilta ja katoamiselta matkallaan. Merirahtikontti on kuljetuslaatikko, jossa on lukittavat ovet, nostokiinnittimet yläkulmissa sekä kiinnityskohdat alakulmissa. Kuivalastikontti (dry cargo -kontti) valmistetaan tavallisesti yksinkertaisesta teräsprofiilikehikosta, jonka rakenne on tehty mahdollisimman kevyeksi. Kontin lujuus perustuu vahvoihin kulmatolppiin, joissa kulmapalat toimivat nostokiinnittiminä. Paras tapa nostaa konttia on nostaa se kulmista.

Ensimmäisen merirahtikontin laivaus 26.4.1956.

14

15


Internetin ensi askelia

Useimmissa konteissa on haarukkataskut ja vahvikkeet trukkinostoa varten. Seinä ja katto ovat ohutta peltiä, eivätkä ne kestä raskaita taakkoja. Lattia on useimmiten vanerilevyä, joka on poikittaissuuntaisten pohjapalkkien päällä. Kontissa on oltava kahvallinen ovi. Konttien peruspituus on 20 tai 40 jalkaa eli n. 6 m ja 12 m. Kontin mittayksikkö on teu, joka on yksi 20 jalan kontti. 40 jalan kontti on 2 teu:ta.

Helsingin Containerin osto kasvatti konttikapasiteettia.

F

inncontainers oli toiminut vajaan vuoden, kun se osti Helsingin Container Oy:n liiketoiminnan marraskuussa 1997. Toimintansa lopettava kilpailija luovutti asiakkaille vuokratun kalustonsa Finncontainersille, joka ryhtyi lyhentämään kauppasummaa saamillaan vuokratuloilla. Kaupan myötä kalusto ja asiakaskunta kasvoivat, mikä lisäsi myös markkinointitarpeita.

Nykyisin joka päivä laivataan eri puolilla maailmaa noin miljoona konttia. Kaikista tavaroista 95 % liikkuu konteissa. Joka sekunti lähtee kymmenkunta konttia matkaan.

16

Finncontainers avasi omat verkkosivut vuonna 1997. Sivut erottuivat kilpailijoiden ratkaisuista valokuvin esitellyllä konttikalustolla. Sarianne halusi kehittää palveluja edelleen ja tutki mahdollisuuksia verkkokaupan avaamiseen. Yrityksen asiakkaita oli ympäri Suomea, eikä heidän tavoittamisensa printtimedialla olisi ollut tehokasta. Myyntiorganisaatio oli pieni, eikä sillä riittänyt kapasiteettia yhteydenpitoon kaikkien potentiaalisten asiakkaitten kanssa. Suomen Keltaiset Sivut Oy oli avaamassa verkkokauppapalvelun, johon pk-yrittäjän17


Ensimmäiset tarrat, joilla omat kontit merkittiin.

Sarianne lähdössä asiakaskäynnille.

kin oli mahdollista lähteä mukaan. Finncontainers avasi pilottina verkkokaupan kesäkuussa 1999. Verkkokauppapaikka Keltaisten Sivujen verkkopalvelussa oli kannattava investointi, uudet asiakasryhmät löysivät yrityksen. Verkon kautta tavoitettiin pienyrityksiä ja kontteja tarvitsevia yksityishenkilöitä. Varsinkin käytettyjen konttien kauppa helpottui, kun asiakas näki tuotteen netissä etukäteen. Ensimmäisenä vuonna kauppaan johtaneista tiedusteluista tuli kymmenisen prosenttia suoraan verkon kautta. Verkkokauppapaikka laajensi Finncontainersin palvelumahdollisuuksia ja vapautti myyntiorganisaatiota kanta-asiakkaiden palvelemiseen. Sariannella oli alusta lähtien selkeä visio, miten tietotekniikalla tulisi kehittää yritysta. Verkkokaupan käynnistyttyä Sarianne halusi parantaa konttien kuljetuksien hallintaa. Tietotekniikka on osa yrityksen strategiaa ja erottumiskeino kilpailijoista. Pienikin yritys voi löytää ennakkoluulottomalla asenteella uusia toimintamahdollisuuksia tietotekniikasta. 18

Kontit saapuvat kuljetusmessuille.

19


Yksi yrityksen konttivarastoista sijaitsi L채nsisatamassa, johon nykyisin rakennetaan J채tk채saaren asuinaluetta.

20

21


Finncontainersin ensimmäinen yhteistyökumppani Pieter Sutorius Hampurista (2. vas.).

Asiakkaalle vuokrattu kolmen kontin toimisto.

Yrityksen ensimmäinen tietokoneohjelma suunniteltiin itse, koska Sarianne oli Kelassa tehnyt käyttäjien systeemityön suunnittelua. Konttien myynti- ja vuokralaskutus sekä varastokirjanpito-ohjelman teki Lotus Notesilla Sariannen serkku Heli Turja oman työnsä ohella. Osan ohjelmaa hän teetti harjoitustyönä atk-oppilaillaan. Ohjelmisto oli käytössä aina vuoteen 2002 asti, kunnes siirryttiin verkkolaskuihin.

22

Konttikauppa on hyvin yksinkertaista, jos asiakas ostaa kontin ja vie sen mennessään. Kun kontteja myydään yhdensuuntaisiksi vientikuljetuspakkauksiksi ja kontti jää vientimaahan, kuvaan tulee mukaan kuljetuslogistiikka. Finncontainersin tärkeä yhteistyökumppani ulko- ja kotimaanliikenteessä oli Finnsteve Oy, jonka varikolle tyhjät kontit toimitettiin tarkastusta ja välivarastointia varten. Lähtevien ja saapuvien konttien ilmoitukset yritysten välillä hoidettiin aluksi faksilla. Sarianne halusi automatisoida tiedonkulkua ja hänet pyydettiin Tiekeen mukaan sähköisen sanomaliikenteen kehittämisprojektiin. Vuonna 1999 syntyi XML/EDI-pilottihanke, jonka tavoitteena oli testata ja kehittää sähköistä sanomaliikennettä pienen ja suuren logistiikkayrityksen välillä. Pilottiin liittyi mukaan myös tietoliikenneoperaattori Elma, joka tarjosi alustan yritysten väliselle tietoliikenteelle. Pilottihankkeessa tiedot jokaisesta saapuneesta ja lähteneestä kontista kulkivat sähköisesti Finncontainersin järjestelmästä Finnsteven tietokantoihin ja päinvastoin. Pienen yrityksen osallistuminen laajaa huomiota herättäneeseen tietotekniikan pilottihankkeeseen toi Finncontainersille arvostusta ja näkyvyyttä sekä runsaasti uusia yhteistyökontakteja. Projekti tuloksena syntyi konttikuljetusalalla maailman ensimmäinen sähköisen tiedosiirron XML-sanoma. 23


XML/EDI-projekti tehosti konttien logistiikkahallintaa.

Containexin Franz Moserista tuli yrityksen pitkäaikainen yhteistyökumppani.

24

Konteissa on yksilöllinen kirjaimista ja numeroista muodostuva kansainvälinen rekisterinumerojärjestelmä, jonka neljä ensimmäistä kirjainta ilmaisevat omistajan. Suurin osa omistajista on varustamoja ja kansainvälisiä konttien leasing-yhtiöitä. Satamaan tuleva kontti säilytetään tyhjennyksen jälkeen konttivarikolla, jossa se aina myös tarkastetaan. Konttien liikkeet pysyvät omistajien tiedossa EDI-sanomien ja rahtikirjojen avulla. Tätä tiedonsiirtoa Finnsteven ja Finncontainersin XML/ EDI-ratkaisu helpotti tuntuvasti.

Laivan tarpeiston lastausta.

25


Verkkokauppaa ja sähköisiä laskuja

Sarianne Kauppalehden kannessa 1999.

S

arianne Reinikkala osallistui vuosina 1998 – 2000 Helian järjestämään ”Prima pk-yritysten kehittämisohjelma” -koulutukseen, jonka aiheita olivat yrityksen liiketoiminnan kehittäminen, myynti- ja markkinointityö, taloushallinta, tietotekniikka ja sen hyödyntäminen sekä yrittäjän neuvottelu- ja kielitaito. Koulutus antoi lisää intoa ja eväitä yrittämiseen. Finncontainersin verkkokauppa oli toiminut muutaman vuoden Keltaisten Sivujen palvelussa, josta tuote oli mahdollista tilata, mutta ei maksaa. Sarianne halusi verkkokaupasta uuden version ja tilasi Keltaisilta Sivuilta yritykselle räätälöidyn netcontainers.net -sovellusratkaisun.

Pikkujouluissa 1999 ajettiin kartingia. Mukana Pieter Sutorius Hampurista.

Uusi verkkokauppa pyrki palvelemaan kanta-asiakkaita entistä paremmin ja teki konttien hankinnan mahdollisimman helpoksi myös uusille asiakkaille. Asiakas pääsi ennakolta tutustumaan tuotteisiin. Sivuilta pystyi valitsemaan uudet ja käytetyt kontit sekä lisävarusteet, joilla konttien käyttömahdollisuuksia voitiin laajentaa. Uutena ominaisuutena oli tilauksen maksumahdollisuus silloisilla Solo-pankkitunnuksilla.

Jousiammuntaharjoittelua pikkujouluissa 2000.

26

27


Verkkokaupan alkuvuosina asiakkaat tosin epäröivät suurten summien siirtoa verkossa ja pääosa kaupoista toteutettiin edelleen verkkokaupan tilaus- ja laskutusperiaatteella. Vuonna 2001 Finncontainersin liikevaihto oli vajaa 2 miljoonaa euroa. Finncontainersin henkilömäärä oli kasvanut neljään, mukaan myyntitiimiin oli palkattu kaksi henkilöä lisää. Toinen heistä oli toiminut alalla jo pitkään. Sarianne jatkoi innolla uusien kehityshankkeiden parissa ja otti osaa Helsingin Kauppakamarin vetämään Tietoyhteiskunta 2000+ -projektiin, jonka tavoitteena oli kehittää pk-yritysten sähköistä laskutusta.

Työmatkalla Hampurissa. Oikealla Sutainerin Pieter Sutorius.

Sarianne oli tutustunut jo aikaisemmin konttien logistiikan sähköisen tiedonsiirron kehittämishankkeessa Elma Oyj:n asiantuntijaan Heli Salmeen, joka oli mukana myös Kauppakamarin projektissa. Finncontainersin verkkolaskutuksen kehittäminen oli seuraava yhteistyöprojekti. Verkkolaskutuksen suurimpana haasteena olivat yhteiset sanomamallit sekä intergraatiot eri järjestelmiin laskujen lähettämisessä ja vastaanottamisessa. Finncontainersilla oli lisäksi tarpeena yhdistää taloushallinnon perustoimintoihin konttien sarjanumeroseuranta ja sopimusasiakkaiden laskutus. Markkinoilla oli tuolloin hyvin vähän tähän soveltuvia ASP- eli vuokrasovellusratkaisuja. Toiminnanohjaukseen etsittiin Heli Salmen avustuksella useita erilaisia ratkaisuja, vuoden aikana ehdittiin tutkia 12 eri ohjelmistovaihtoehtoa verkkolaskutuksen käynnistämiseen. Joukossa oli niin yrityksen omiin koneisiin asennettavia ohjelmistoja kuin internetselainpohjaisia ASP-sovelluksia. Sarianne halusi nimenomaan ASP-ratkaisun, jossa ohjelmiston ylläpito- ja päivitysvastuu on palvelun tuottajalla. Pk-yrityksen omat resurssit on syytä keskittää ydinosaamiseen, asiakaspalveluun ja myyntityöhön. Lopulta Finncontainers teki IBM:n ja Elisan kanssa sopimuksen toiminnanohjausratkaisusta, jossa lisäomi-

Ensimmäinen työmatka tehtiin kesäiseen Hampuriin.

28

29


naisuuksina oli yksittäisten konttien hallinta ja konttien vuokraamisessa oleellinen sopimuslaskutus. Mukaan saatiin myös verkkolaskujen vastaanottotoiminnot. Osa ratkaisusta oli Elisa Yritystiimin peruspalvelua ja osa toiminnoista räätälöitiin vain Finncontainersin tarpeisiin. Valitettavasti Elisa luopui pian palvelun tuottamisesta ja Finncontainers joutui etsimään vielä kerran uuden ASPpalvelutarjoajan. Finncontainersin vuonna 2010 käyttöönottama SAASpohjainen toiminnanohjausjärjestelmä vapautti resursseja vähentämällä turhaa paperien käsittelyä ja mahdollisti etätyöskentelyn. Kaikki tieto on saatavilla missä tahansa 24/7 verkon yli. SAAS-ratkaisusta maksetaan kiinteä kuukausivuokra ja palveluntarjoaja huolehtii palvelimista sekä ohjelmiston kehityksestä. Tämä mahdollisti Finncontainersille paperittoman konttorin jo vuonna 2010. Vuonna 2010 Sarianne osti Jukka Reinikkalan osakkeet ja sai siten Finncontainersin koko osakekannan itselleen. Jukka Reinikkala jatkaa edelleen työskentelyä yhtiön hallituksessa.

30

31


Muutto Länsisatamaan ja sieltä Keravalle

S

arianne halusi tiivistää yhteistyötä Helsingin Sataman kanssa ja päätti siirtää myös yrityksen toimiston Länsisatamaan vuonna 2002. Vuosaaren satamahanke oli jo suunnitteluvaiheessa ja tarkoitus oli päästä tulevaisuudessa muuttamaan sataman mukana uuteen konttisatamaan. Toimistohuoneisto löytyi vastapäätä Viron laivojen terminaalia, osoitteesta Hietasaarenkuja 6, rakennuksesta L3. Kontteja oli helppoa esitellä toimiston vieressä olevasta varastosta. Sarianne oli tiiviisti mukana muiden satama-alueen pk-yrittäjien kanssa Vuosaaren satamahankkeen suunnittelun alkuvaiheessa, mutta nopeasti paljastui, että heidän tarpeitaan ei otettu riittävästi huomioon. Tärkeimmät logistiset ratkaisut oli jo etukäteen sovittu isojen toimijoiden kanssa. Myös yrittäjäjärjestö Helsingin

32

33


Yrittäjät, jossa Sarianne Reinikkala toimi varapuheenjohtajana, vastusti sataman rakentamista vain suurille toimijoille sekä kritisoi runsaasti kasvaneita rakennuskustannuksia. Sarianne kävi vuosia kovasanaista keskustelua hankkeen eri osapuolten kanssa, mutta ei onnistunut saamaan yritykselleen tarkoituksenmukaista paikkaa Vuosaaresta. Sataman muuttaessa Vuosaareen, Finncontainers muutti Keravalle, jossa kaupunki pystyi osoittamaan tilan myös konttivarastolle uudesta yritysalueesta Kercasta. Toimisto muutti entiseen villatehtaaseen Klondyke-taloon. Kerca oli Keravan kaupungin ja SRV:n kunnianhimoinen yhteishanke kehittää 160 hehtaarin alueesta koko Etelä-Suomen logistinen hermokeskus. Terminaali-,

Keravalle muutto 2008. Uuden logon myötä messuosaston ilmekin uudistui.

varasto- ja toimistorakennukset räätälöitäisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Syksyllä 2008 alkanut maailman talouden kriisi levisi kuitenkin nopeasti Suomeen ja aiheutti suuria ongelmia vientiteollisuudelle ja rahoitusalalle. Keravalle innovoidut SRV:n suunnitelmat hidastuivat rahoituksen ja vuokralaisten puutteesta ja Finncontainers joutui jälleen etsimään uusia toimitiloja. Uusi osoite löytyi Keski-Pasilasta vuonna 2011.

Yritys sai uuden liikemerkin vuonna 2006.

34

35


Armeija miehitti Kaivopuiston

K

esällä 2004 puolustusvoimat rakensi Helsingin Kaivopuistoon linnoitusleirin Aalto 2004 -sotaharjoitusta varten. Alue rakennettiin keräyspahvipaaleista ja sinisistä konteista. Linnoitusalue oli 100 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Finncontainers toimitti kontit armeijalle.

Kontti modifioidaan ja varustellaan asiakkaan tarpeisiin.

36

Aalto2004 -sotaharjoitus Kaivopuistossa.

37


naisuudeksi. Habitaren lähes 90 000 kävijästä arviolta 85 prosenttia kävi tutustumassa konttikylään.

Konttiin tehty samppanjabaari Habitaressa 2007.

Konttikylä Habitareen

Konttikylä rakennettiin yhdeksästätoista käytetystä merirahtikontista. Taiteilijoilla oli omia installaatiotaan varten käytössään yhdeksän konttia. Sponsoreille varattiin molemmista päistä aukeava double door -kontti, jossa olivat heidän omat osastonsa. Samppanjabaari avattiin vanhaan sivuovelliseen konttiin. Kaksi konttia toimi järjestäjien varastona – sekä messuhallin sisä- että ulkopuolella.

L

uovat ratkaisut ovat kiinnostaneet aina Sariannea. Uusien käyttötarkoitusten löytäminen konteille on kuulunut oleellisesti yrityksen liiketoimintaan. Vuoden 2007 Habitare-messuille sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt ideoi kokonaisen kylän konteista – konttikylän. Konttien sisustuksista vastasivat kansainvälisesti ansioituneet muotoiljat ja taitelijat, kuten Jurgen Bey, Bruno Borrione, Renzo Rosso, Wilbert Das, Ola Kolehmainen, Marita Liulia, Jasper Morrison, Naoto Fukasawa, Ilkka Suppanen ja Morten Voss. Finncontainers toimitti konttikylään kaikki kontit, ja sinne avattiin myös kontista tehty samppanjabaari. Jokainen taiteilija suunnitteli konttiin oman installaation, jonka aihe oli poimittu Artekin toimitusjohtajan Mirkku Kullbergin tapahtumaa varten julkaistusta muotoilualan manifestista. Kukin taiteilija valitsi sanan tai lauseen teoksensa punaiseksi langaksi. Sanat toimivat teosten otsikkoina ja yhdistävät konttikylän koko38

39


Mitä videoo!

Taiteen maisterien opinnäytetyöt konttiin

M

itä videoo! -kontti kiersi kesän 2009 aikana Suomea eri tapahtumissa. Kampanjan keskeiset aiheet ovat globaali vastuu ja tasa-arvo. Tarkoituksena oli, että rohkeiden 18 – 30 -vuotiaiden nuorten kannanotot kuvattiin kontissa ja laitettiin esille Mitä videoo! -nettisivustolle. Mukaan tuleminen oli helppoa: ”Tulet vain paikalle, valitset mieleisesi iskulauseen ja astut sisälle konttiin, jossa esiintymisesi kuvataan,” Mitä videoo! -sivustolla neuvottiin. Finncontainers toimitti yhteistyönä Plan Suomi Säätiölle 10’ LC varastokontin tapahtumaa varten. Kontti maalattiin kampanjaa varten kirkkaan vihreäksi, ja siihen tehtiin sähköistys Plan Suomi Säätiön toiveiden mukaisesti.

MoA-näyttely pidettiin Taideteollisen korkeakoulun, Mediakeskus Lumen ja Arabiakeskuksen tiloissa ja se levittäytyi myös Hämeentielle, josta löytyi ensimmäinen Finncontainersin sponsoroima kontti.

F

inncontainers on aina pyrkinyt luovuuteen markkinoinnissaan. Sariannen filosofiana on ansaittu media ostetun mainostilan sijaan aina kun se on mahdollista. Siksi vuosien varrella on tehty useita sponsorointiprojekteja, jotka ovat tuoneet paljon julkisuutta osin konttien monipuolisella käytöllä. Vuonna 2009 Finncontainers sponsoroi Taideteollisen korkeakoulun lopputyönäyttelyä, joka keräsi yhteen yli 80 taiteen maisterin opinnäytetyöt 15 eri koulutusohjelmasta. Samalla se antoi mahdollisuuden opiskelijoille olla mukana toteuttamassa konkreettista projektia. Teollisen muotoilun maisterit olivat laittaneet työnsä esille kontteihin.

40

41


Kontit markkinoivat Jätkäsaarta

Finncontainers sponsoroi näyttelyn MoA Harbour -osion eli toimitti kontteja teollisen muotoilun alueelle elävöittämään näyttelytilaa. Kaiken kaikkiaan Finncontainers sponsoroi näyttelyä kahdeksalla kontilla. TAIK:iin toimitettiin 10’ varastokonttia neljä kappaletta, yksi tavallinen 20’ merirahtikontti, 20’ merirahtikontti tuplaovilla sekä 24’ Swap Body, jossa yksi sivu ja katto ovat pressua. Edellä mainittujen lisäksi oli vielä 30’ sivuovellinen kontti, joka on aikoinaan toiminut baaritiskinä Habitare 2007 -konttikylässä.

42

H

elsingin kaupunki alkoi rakentaa Jätkäsaareen uutta asuntoaluetta Vuosaareen siirtyneen tavarasataman paikalle. Rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta 2009. Elokuussa 2009 Jätkäsaaressa esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa popin kuningatar Madonna. Helsingin kaupunki vuokrasi Finncontainersilta kymmenen konttia markkinoidakseen aluetta. Finncontainers toimitti neljä 40 jalan ja kuusi 20 jalan merirahtikonttia mustaksi maalattuina ja mainosteipattuina heinäkuun lopussa Jätkäsaareen.

43


Asiakkuusjohtaja Tommi Uponen

A Tommi ja Sarianne messumatkalla Aasiassa.

siakkuusjohtaja Tommi Uponen oli ollut pariin otteeseen töissä Finncontainersilla, kun hän kävi välillä tutustumassa ICT- ja operaattorimaailmaan. Lopulta hän tunsi kahdeksankulmaisen teräslaatikon kaikkine mahdollisuuksineen olevan kuitenkin hänen juttunsa ja palasi Finncontainersiin vuonna 2010. Bitit, netit, simmit ja sippitrunkit olivat kiinnostavia, mutta eivät samalla tavalla kuin merikontti. Kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä on ratkaisu moniin tarpeisiin ja tilanteisiin. Tommista parasta on löytää ratkaisu asiakkaan tarpeisiin. Myös hyvä työilmapiiri ja mukavat kollegat piristävät. Tommi hoitaa asiakkuuksia, myyntiä ja siihen liittyviä tehtäviä. Hän huolehtii myös konttiliikenteen päivittäisestä seuraamisesta. Työnkuva on laajentunut vuosien saatossa. Tommista työ on tehostunut. Uudet tietokoneohjelmat oikaisevat mutkia ja paperia tulostetaan merkittävästi vähemmän. Myyntityö on seurannut mukana: asiakkaita palvellaan edelleen erinomaisesti, mutta myyntiprosessi sujuu nopeammin. Oikeita ratkaisuja on siis tehty ja keskitytty olennaiseen. Ylimääräisistä vaiheista on päästy eroon, ja aamulla myyty kontti on tavallisesti jo iltapäivällä matkalla kohteeseensa.

Shanghai on maailman suurin konttisatama ja maailman toiseksi suurin satama.

44

45


Kontit monipuolistuvat

46

47


P

erinteiset kontit ovat hyvin yksinkertaisia metallilaatikoita, joita saa eri mittaisina. Kontteja ryhdyttiin varustamaan aluksi rakennustyömaille; konteista tehtiin toimisto-, tauko- ja saniteettitiloja. Niihin asennettiin lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötekniikka, mikä mahdollisti ympärivuotisen käytön. Kontteihin voidaan asentaa myös kylmätekniikka elintarvikealan tarpeisiin esimerkiksi catering-yritysten keikkakäyttöön. Vuoden 2007 asuntomessuille toimitettiin muun muassa wc-kontteja. Finncontainers varustaa kontteja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Erikoisvarustellut kontit soveltuvat messu- ja promootiokäyttöön sekä erilaisille festivaaleille. Kontit maalataan tarvittaessa asiakkaan yritysväreihin. Konttivalikoima on kasvanut yrityksen toiminta-aikana reilusti. Konttien varustelu on kasvavaa liiketoimintaa, jossa Finncontainers on vahvasti mukana.

Avokonttiin voidaan varastoida esimerkiksi autonrenkaita.

48

49


Open top -konteissa ei ole kattoa ja niitä käytetään lastauksiin, joissa tavaraa ei lastata peräovesta, vaan yläkautta. Avoin katto peitetään pressulla. Yläkautta lastattavia kontteja käytetään tavallisesti koneteollisuuden vientiprojekteissa. Tankkikontti on säiliökontti nestemäisten aineiden kuljettamiseen. Ilman seiniä olevat flat-kontit toimivat kuljetusalustoina suurille koneenosille tai rakennuselementeille.

Batterykontti Levillä.

Festivaalialueelle rakennettu VIP-ravintola.

Lasiovellinen messu- ja promootiokontti.

Nuorten kanssa kehitetty päiväunikontti Tall Ships Racessa Helsingissä.

50

Kontit voidaan maalata yrityksen väreihin.

51


Erikoisvarusteltu toimisto- ja valvomokontti.

Työkalut nostetaan turvaan yöksi minikontissa.

Vientitarkoitukseen tehty laitekontti.

KONTTIEN MITAT

ULKOMITAT (keskimääräiset) pituus mm leveys mm korkeus mm

SISÄMITAT (keskimääräiset) pituus mm leveys mm kork. mm

paino kg til. m3

1980

1950

1910

1800

1860

1730

450

6,66

2348

2200

2260

2275

2106

2050

630

9,82

2991

2438

2591

2831

2344

2376

825

15,76

2991

2438

2800

2721

2168

2480

1550

14,63

6058

2438

2800

5788

2248

2480

1965

31,12

6050

2440

2590

5890

2330

2370

2250

31,80

12200

2440

2590

12010

2330

2370

4000

66,40

52

53


Thermokontteja voidaan käyttää myymälöiden tai alkutuottajien välivarastoina remonteissa, tuotekampanjoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Thermokonteissa voi säilyttää hedelmiä, lihaa, kalaa, vihanneksia, maitotuotteita ja myös muita kuin elintarvikkeita, kuten kukkia sekä lääkkeitä. Kontin lämpötilaa voi säädellä kylmästä lämpimään -25 – +25 °C ja niitä on eri kokoja. Osa lasteista pitää lähettää jäähdytettynä tai vakioidussa lämpötilassa. Thermokontti on silloin erinomainen ratkaisu, sillä se ylläpitää lastin tarvitsevan lämpötilan kuljetuksen ajan.

Merikonteista on rakennettu eri puolilla maailmaa myös asuntoja. Yläkuvassa opiskelija-asuntoja Amsterdamissa ja alhaalla kelluva ja siirrettävä opiskelijatalo Zwollessa. Ehkä hollantilaisten vuosisatainen merenkulun perinne on tehnyt heistä avoimempia kokeilemaan luovia ratkaisuja myös asuntotuotannossa.

54

55


Ohjelman tuomarit Sikke Sumari, Tomi Björk ja Mikko Takala tekivät kuvausten aikana pitkää päivää. Toimistokonttiin rakennettiin heille maskeeraus- ja taukotila. Myös ohjaamo sijoitettiin toimistokonttiin. Sähköt vedettiin suoraan kontteihin ja näin teollisuushalliin saatiin viisi huonetta, joilla hiljaisuus ja työrauha saatiin säilytettyä.

MasterChefkuvauksissa kontit merkittävässä roolissa

M

asterChef Suomi -ohjelman neljäs tuotantokausi kuvattiin kesällä 2013 Helsingissä tyhjässä suuressa teollisuushallissa, johon lavastus rakennettiin lattiasta lähtien. Kuvausten jälkeen lavastus myös purettiin hallista kokonaan. Suuri tuotantotiimi tarvitsi kuvausten aikana monenlaisia aputiloja. Studiohallista löytyy mm. apukeittiö, kilpailijoiden ja tuomareiden pukuhuonetilat, ohjaamo, haastattelupisteitä, työmaaruokala, toimisto, lukittava kalustovarasto, äänitarkkaamo jne. Koska kuvausten aikana ylimääräisiä ääniä ei saa kuulua hallissa, on tärkeää, että eri tiloja pystytään äänieristämään. Tähän tarkoitukseen kontit ovat erinomainen ratkaisu.

56

Kaikki MasterChef -ohjelman kilpailijoiden studiohaastattelut on kuvattu valaistuissa ja lavastetuissa toimistokonteissa. Taustakuva voitiin valita tilanteen mukaan. Haastateltavan lisäksi konttiin mahtui kuvaaja kameroineen, äänittäjä sekä toimittaja. Kontteihin rakennetuissa haastattelupisteissä haastatteluja voitiin tehdä useampia samanaikaisesti. Työaikaa säästettiin ratkaisulla huomattavasti.

Maailman suurin mysteerilaatikko MasterChefin yhdeksännessä jaksossa kilpailijoita odotti yllättävä haaste, kun Kampin N arinkkatorilla heitä vastassa oli maailman suurin mysteerilaatikko – Finncontainersin sivuovellinen kontti. Yllätys oli vielä suurempi, kun mysteerilaatikon sisältä paljastui minikokoinen MasterChef ruokavarasto täynnä erilaisia herkullisia kotimaisia raaka-aineita. N iistä kilpailijat saivat kokata keskellä toria maittavaa keittoa ohikulkijoille.

57


Vuosaari

58

59


Tupaantuliaiset ja syntymäpäivät Tammikuussa 2014 järjestettiin muuton kunniaksi tupaantuliaiset ja yrittäjä Sarianne Reinikkalan 50-vuotisjuhlat. Merkkipäivää ja tupaantuliaisia oli juhlimassa yli 80 ihmistä eri aloilta ja organisaatiosta.

Yrityksen ensimmäinen valomainos 2013.

Juhlat pidettiin toimistotiloissa kahdessa eri kerroksessa. Tarjolla oli muun muassa tapaksia, kakkua ja erilliset viini- ja kahvitastingit. Juhlissa oli valokuvauspiste, jossa otettiin kuvia vieraiden kanssa. Kaikille lähetettiin juhlien jälkeen uniikki kiitoskortti. Haitaria soitti juhlissa syntymäpäiväsankarin pikkuserkku Petri Ikkelä, joka on yksi Suomen merkittävimmistä hanuristeista. Hän on myös freelancer-muusikko, musiikin opettaja, sovittaja, säveltäjä sekä kapellimestari.

Muutto Vuosaareen

L

oppuvuodesta 2013 Finncontainers muutti uusiin tiloihin Helsingin Vuosaaren satamaan lähelle konttivarastoaan. Uudeksi osoitteeksi tuli Satamakaari 27, samassa rakennuksessa on Marine Container Yard. Konttivarikko ja rakennus ovat lähellä Pauligin tehdasta Vuosaaren satama-alueen sisäpuolella. Finncontainers on Helsingin satama-alueella ensimmäinen naisen omistama yritys. Marine Container Yard eli MCY on erikoistunut konttien varustamiseen sekä muutostöihin, ja muutto mahdollisti tiiviimmän yhteistyön Finncontainersin ja MCY:n välillä. Varusteluhalli sijaitsee samassa rakennuksessa ja asiakkailla on mahdollisuus päästä seuraamaan kontin eri varusteluvaiheita. Yhteistyössä on syntynyt monia uusia innovaatioita konttien varusteluun ja uusiokäyttöön. Hanuristi Petri Ikkelä.

60

61


Ansaittua julkisuutta

F

inncontainers on aina osannut hyödyntää taitavasti mediaa. Yhtiö on saanut paljon positiivista julkisuutta lehtiartikkeleissa ja haastatteluissa, erilaisilla sponsorointiprojekteilla ja hyväntekeväisyystempauksilla sekä Sariannen aktiivisella järjestövaikuttamisella. Vuosien varrella kansikuvajuttuja on ollut useissa eri lehdissä.

Finncontainersin naapuri on Marine Container Yard. Vasemmalta Peter Ginman, Sarianne, Panu Kostamoinen, Kimmo Löfman ja Jaana Hyvönen.

Finncontainersin joukkue, vasemmalta Tommi Uponen, Sarianne, Rebecca Reinikkala ja Jari Kuosmanen.

62

63


Avustuskontti Ukrainaan

S

yksyllä 2014 Ukrainan kriisi aiheutti maan sisäistä pakolaisuutta. Länsi-Ukrainan Lvivin alueelle koottiin 14 000 pakolaista entiseen sotilastukikohtaan. Suomalainen Hanni Hyvärinen havahtui alueen kriisitilanteeseen. Hän työskenteli vuosina 2004 – 2007 lehdistö- ja kulttuuriasiamiehenä Suomen Kiovan suurlähetystössä. Hän koordinoi myös pienten kulttuuriprojektien rahoitusta. Erään projektin yhteydessä hän oli tutustunut luhanskilaiseen Sergei-nimiseen kansalaisaktivistiin ja tämän perheeseen. Yhteydenpito jatkui internetin kautta. Kun tankit vyöryivät Luhanskiin, Hanni otti yhteyttä Sergeihin ja kuuli hänen paenneen perheineen pakolaisleirille ja joutuneen jättämään juuri valmistuneen omakotitalonsa puutarhoineen. Hanni halusi jotenkin auttaa Sergein perhettä ja laittoi syykuussa 2014 Facebookin kautta kyselyn pakolaisleirille toimitettavista vaatteista, kengistä ja hygieniatarvikkeista. Parissa päivässä lahjoittajia ilmaantui toista sataa. Finncontainers lahjoitti kontin, johon lajiteltiin yhden viikonlopun aikana yli 3000 kiloa lahjoitustavaraa. Tavara lähti pian matkaan kohti Ukrainaa kontin jäädessä tänne keräyspisteeksi ja välivarastoksi. Tähän mennessä avustustarvikkeita on lähetetty jo kolme kontillista.

Konttikoru julkaistiin Logistiikka 2015 messuilla

P

latinOro julkaisi kesäkuussa 2015 uuden liikelahjamalliston nimeltä Kontti. PlatinOro Oy on vuonna 1991 perustettu kansainvälisesti tunnettu koruja valmistava ja myyvä perheyhtiö. Mallisto on syntynyt Finncontainersin ja PlatinOron yhteistyönä ja se on suunnattu erityisesti kuljetus-, ja logistiikka-alan toimijoille. Konttikorut on suunnitellut kultaseppä Janni Peltonen. Korut valmistetaan Suomessa hopeasta ja tilauksesta myös kullasta.

Mintunvihreä avustuskontti Ukrainaan.

64

65


Myyntipäällikkö Jari Kuosmanen

J

ari Kuosmanen on ollut Finncontainersin palveluksessa kesäkuusta 2006 eli pian kymmenen vuotta työssä konttien parissa. Aikaisempi työkokemus on kirjapaino-, media- sekä kaupan aloilta. Jari kertoo viihtyvänsä, koska työn puitteet ovat hänestä hyvät ja työkaverit ovat mukavia. Konttien myynti- ja vuokraustoimeksiannot ja kuljetusten järjestäminen asiakkaille täyttävät hänen työpäivänsä. Vuosien kuluessa erikoisvarusteltujen konttien kysyntä on kasvanut huimasti ja varustelujen suunnittelutyö vie yhä suuremman osan hänen ajastaan. Erilaiset asiakkaat ja oikeiden ratkaisujen löytäminen heille pitävät Jarin työmotivaation korkealla. Mielenkiintoisia ovat myös projektit, joissa asiakkaan alkuperäinen visio toteutetaan oman tiimin ja asiakkaan yhteistyönä. Usein tuote kehittyy sitä tehtäessä ja hienointa on saada olla mukana suunnittelemassa sekä kehittämässä uusia ratkaisuja. Jarin vahvuudet ovat pitkä alan työkokemus, asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja kyky löytää ratkaisut tarpeiden täyttämiseksi. Vapaa-ajalla Jarin sydäntä lähellä on urheilu, erityisesti jääkiekko.

Logistiikka 2015 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa.

66

67


Konttiopissa Rebecca Reinikkala

S

ariannen tytär Rebecca Reinikkala työskentelee tradenomin opintojensa ohella osa-aikaisesti Finncontainersissa. Hän valmistuu koulusta keväällä 2016 pääaineinaan markkinointi ja johtaminen. Rebecca aloitti työuransa jo neljävuotiaana frankeeraamalla kirjekuoria. Sen jälkeen hänellä on ollut Finncontainersissa useita työharjoittelujaksoja. Monet nuoruuden kesät hän teki töitä muille, mutta vuonna 2012 hän palasi perheyritykseen.

Budjettikokouksessa Levillä pidettiin hieman taukoa.

Pikkujouluja 2015 juhlittiin Tallinnassa.

68

Vaikka kontit ovat tuoneet elannon perheeseen yli 20 vuotta, ei Rebecca aluksi tiennyt konteista paljoakaan. Nyt hän on perehtynyt yrityksen liiketoimintaan jo hyvin. Opiskelujen ja työn sovittaminen yhteen on onnistunut. Hänen työnsä on konttien myyntiä ja vuokrausta sekä laskutusta ja laskujen kirjaamista. Hän tuottaa myös sisältöä yrityksen verkkolehteen ja hän oli suunnittelemassa yrityksen sisäisiä työohjeita. Erityisesti Rebeccaa kiinnostaa markkinointi ja yritysviestintä.

4-vuotias Rebecca kirjekuoritalkoissa.

69


Vaikuttavaa yritt채mist채

70

71


Yrittäjä ja ensimmäinen Jaguar vuonna 2007.

Y

rittäjäksi ryhtyviä yhdistävät samat motiivit: halu itsenäiseen työskentelyyn, mahdollisuus vaikuttaa omaan työ- ja elinympäristöön, vapaus tehdä päätöksiä sekä tavoite menestyä. Sarianne on kouluttautunut työn ohessa koko uransa ajan. Vuonna 1999 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja vuonna 2006 niin ikään töiden ohessa tradenomin tutkinnon. Opinnäytetyö käsitteli verkkolaskutuksen tilannetta 1999 – 2006. Vaativan tutkinnon suorittaminen yrittämisen rinnalla kertoo määrätietoisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Opinnäytetyöstään hän sai ammattikorkeakoulun stipendin.

72

Sariannelle oli hyvin luontevaa ottaa osaa järjestötoimintaan, aktiivisena kouluttautujana hän halusi käydä kursseja ja parantaa yrittämisen edellytyksiä yhteiskunnassa. Yrittäjäjärjestöjen kautta yrittäjällä on mahdollista vaikuttaa toimintaympäristöönsä ja hän luo verkostoja, jotka auttavat niin arjessa kuin liiketoimissa. Sariannea pyydettiin aluksi Lauttasaaren Yrittäjien hallitukseen. Hän oli siellä vuosina 2004 – 2007, joista puheenjohtajana 2005 – 2006 ja samanaikaisesti Helsingin Yrittäjien varapuheenjohtajana. Hän oli myös Suomen Yrittäjien Liiketoimintaosaamisen valiokunnassa vuosina 2007 – 2008 ja vaikuttaa nykyisin Suomen Yrittäjien hallituksessa sekä kilpailupolitiikan ja markkinoiden toiminnan valiokunnassa. Sarianne on osallistunut aktiivisesti alansa kehittämiseen konttikouluttajana Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Kauppakamaritoimintaan Sarianne osallistuu Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnassa ja on satama- ja logistiikkavaliokunnan vuodesta 2002 aloittaneena jäsenenä nyt virkaiältään vanhin. Lisäksi hän on TIEKEn eBusiness Forumin puheenjohtaja ja TRAFIn laivausalan työryhmän jäsen. Lukuisat luottamustoimet vievät aikaa, mutta palkitsevat yhteisöllisyydellään, hyvillä verkostoilla ja monipuolisilla vaikuttamismahdollisuuksilla.

73


Ympäristöystävällinen verkkolasku

S

arianne teki muiden verkkolaskutuksen asiantuntijoiden kanssa Finanssialan Keskusliiton tutkimusta verkkolaskutuksen ympäristöystävällisyydestä. Finncontainers on yksi verkkolaskutuksen suomalaisista pioneereista.

Virossa verkkoyhteiskuntaratkaisut ovat paljon edellä muuta Eurooppaa. eBusiness Forum järjesti seminaarimatkan Tallinnaan toukokuussa 2012.

eBusiness Forum

S

ähköisen liiketoiminnan uusimpiin kehityssuuntiin tutustuttiin eBusiness Forumin jokavuotisessa seminaaritapaamisessa Tallinnassa keväällä 2006. Suunnittelutoimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sarianne Reinikkala. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin mahdollisuuksia, joita WLAN, UBL ja RFID sekä muut uudet tekniikat tarjoavat.

Tutkimuksessa selvitettiin verkkolaskun ja paperilaskun hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki on tällä hetkellä ilmastovaikutusten suosituin mittari. Se on helppokäyttöinen, koska sitä on kätevä tulkita ja vertailla. Verkkolasku on keskimäärin neljä kertaa ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin paperilasku. Suurin ero syntyy ajan säästämisestä aiheutuvasta työn tehostumisesta ja siitä saatavasta päästösäästöstä. Hyöty tulee etenkin ostolaskun käsittelyssä. Työntekijän hiilijalanjäljen merkitys kokonaishiilijalanjälkeen on suuri. Sarianne kävi myös puhumassa Euroopan komission talousseminaarissa Madridissa pienen yrityksen sähköisestä taloushallinnosta.

Vuoden 2012 seminaarimatka suuntautui myös Tallinnaan, jossa iltatapahtumaa isännöi Suomen suurlähetystössä suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

Eri toimintojen osuus perinteisen laskun ja verkkolaskun hiilijalanjäljissä.

74

75


Järjestöaktiivit Brysselissä

KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera: Yrittäjän malli

P Suomen Yrittäjien POMO IV -kurssilaiset Brysselissä.

S

arianne osallistui Suomen Yrittäjien POMO-koulutukseen, joka on osa paikallisyhdistysten puheenjohtajien järjestökoulutusta. Tuolloin Sarianne oli Lauttasaaren Yrittäjien puheenjohtaja. N eloskurssin kaksikymmentä järjestöaktiivia kävivät myös tutustumassa EU-vaikuttamiseen Brysselissä toukokuussa 2005. Ryhmä tapasi silloin euroedustajana toimineen Alexander Stubbin, joka kertoi palveludirektiivin valmistelutilanteesta sekä EU:n perussopimuksen merkityksestä. Yrittäjien Euroopan kattojärjestön UEAMPE:n pääkonttorissa vierailun yhteydessä perehdyttiin EU:n yrittäjäpolitiikkaan vaikuttamiseen ja toimiin, joita EU tekee yrittämisen edistämiseksi. Kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa yrittäjäjärjestöissä ja opintomatkoilta opittua levitetään kentälle.

76

auli Vahtera kirjoitti vuonna 2011 yrittämisen ”pikkujättiläisen”. Hän kirjoittaa Yrittäminenkirjassaan: ”Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä.” Pauli on suomalainen taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntija, joka tunnetaan sähköisen, paperittoman kirjanpitojärjestelmän keksijänä. Hänen työnsä on mahdollistanut tutustumisen tuhansiin yrittäjiin vuosikymmenien kuluessa. Paulin mukaan kaikkia heitä on yhdistänyt positiivinen usko huomiseen. Pauli Vahteran kirjassa esimerkkiyrittäjä Sarianne Reinikkalaa kuvaillaan näin, hän on: • yrittäjien yhteistyön aktiivinen tekijä • utelias uuden teknologian kriittinen kokija ja tekijä • aktiivinen aikuisopiskelija työn ohella • ikuinen opiskelija • vaativa tavaran ja palvelujen ostaja • vaativa henkilökunnan suhteen • hyvä neuvottelija • elämän nautiskelija, mutta ei turhamaisuuteen asti • yrityksen kassavirrasta huolta kantava • lakia huolellisesti noudattava, vaikka samalla kantaa aktiivisesti huolta byrokratian lisääntymisestä • oikeudenmukainen • vaatii oikeudenmukaisuutta virkamiestyöhön • hyvä äiti ja viehättävä nainen.

77


”Malliyrittäjäni yritys on perustettu vuonna 1996 ja on ollut koko toimintansa ajan kannattava. Yrityksellä on isoja kilpailijoita, mutta pienyritys on löytänyt oman osuutensa markkinoista hyvällä palvelulla, eikä ole joutunut käyttämään hintaa tärkeimpänä kilpailutekijänä.” Pauli Vahtera 2011

Yrittäjien pronssiristi luovutettiin Sariannelle 2010.

Kansanedustajan nimikkoyrittäjä

T

oukokuussa 2015 hallitusneuvottelujen aikaan kansanedustajat tapasivat Finlandia-talossa eri alojen yrittäjiä. Kullekin edustajalle nimettiin oma nimikkoyrittäjä. Tarkoitus on lisätä yrittäjien ja eduskunnan välistä vuorovaikutusta sekä tuoda kansanedustajille konkreettista tietoa yrittämisen edellytyksistä Suomessa. Sarianne on kansanedustaja Sari Sarkomaan nimikkoyrittäjä, he tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat yrittämiseen liittyvistä asioista.

78

79


Helsingin seudun Kauppakamari kävi onnittelemassa 50-vuotiasta yrittäjää tammikuussa 2014. Toimitusjohtaja Heikki J. Perälä (vas.) ja varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä.

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Pia Pakarinen tervehdyskäynnillä.

Sariannen isä Jouko Reinikkala, joka on myös Finncontainersin hallituksen varajäsen.

EDI-leidit ry juhli Sariannen syntymäpäiviä Levillä 2014.

80

81


Tarkkaa taloutta SUOMEN VAHVIMMAT PLATINA 2007–2016

Finncontaners Oy

S

uomen Asiakastieto Oy arvioi yritysten luottokelpoisuutta ja taloudenhoitoa useilla eri kriteereillä. Se myöntää hyvin hoidetuille yritykselle vuosittain Suomen Vahvimmat -diplomin. Suomen Vahvimmat -sertifikaatti on näkyvä todiste yrityksen luottokelpoisuudesta, luotettavuudesta ja erinomaisesta maksukyvystä. Sertifikaatti kertoo asiakkaille, yhteistyökumppaneille, luotottajille ja muille sidosryhmille, että yhteistyö sertifioidun yrityksen kanssa on kestävällä pohjalla. Finncontainers on ollut koko toimintansa ajan kannattava yritys ja sille on myönnetty Asiakastiedon platinadiplomi, koska yritys on kuulunut Suomen Vahvimmat -yrityksiin jo vuodesta 2007.

82

83


Sarianne Reinikkala Helsingin Yrittäjien puheenjohtajaksi

V

uonna 2015 Helsingin Yrittäjien syyskokous valitsi aluejärjestölle uuden hallituksen ja puheenjohtajaksi valittiin Sarianne Reinikkala. Hän on lähes 80 vuoteen ensimmäinen nainen, joka valittiin tähän tehtävään. Jälleen yksi lasikatto on rikottu. – Katse tulevaisuudessa ja yrittäjyyden lippu korkealla, totesi Sarianne valintansa jälkeen. – Jo kymmenen vuotta sitten puhuin yrittäjyysyhteiskunnasta ja puhun edelleen. – Yrittäjyyden eri muodot ovat yhä lähempänä kaikkea työntekoa, kun siirrymme digitalouteen. Digitalisaatio ja keikkatalous uusine yritystoiminnan muotoineen muokkaavat koko Suomen elinkeinorakennetta. On hienoa olla sitä rakentamassa, Reinikkala summasi tunnelmiaan. Suomen Yrittäjien aluejärjestö Helsingin Yrittäjät ry koostuu yhdeksästä paikallisyhdistyksestä Helsingin alueella. Suomen Yrittäjät on 115 000 jäsenellään Suomen suurin elinkeinojärjestö. Helsingin Yrittäjiin kuuluu 6000 jäsentä.

84

85


Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala luovutti nuijan Sariannelle vuoden 2015 lopussa.

Helsingin Yrittäjien hallitus 2015. Oikealla sivulla Kanta-Helsingin Yrittäjien hallituksen järjestäytymiskokous Finncontainersin toimistolla 2015.

86

87


Yrittämisen haasteita tulevaisuudessa

S

uurteollisuuden työpaikkoja on kadonnut Suomesta pysyvästi viimeisen vuosikymmenen aikana yli 100 000. Samaan aikaan lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet alle kymmenen henkeä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjät ovat ikääntymässä, arviolta 70 000 yrittäjää on jäämässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ellei näiden yritysten toiminnalle löydy jatkajia, vaarassa on neljännesmiljoona työpaikkaa. Suurimpia haasteita tulevaisuuden yritystoiminnalle Suomessa onkin omistajanvaihdospolitiikan selkeyttäminen ja omistajanvaihdoksen tekeminen taloudellisesti järkeväksi. Useissa tilanteissa esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen sijaan yritystoiminta on taloudellisinta joko lopettaa kokonaan tai myydä ulkopuolisille, jos ostajaehdokkaita on tarjolla. Tärkeää olisi turvata työpaikkojen säilyminen ja kannustaa uusien työpaikkojen synnyttämistä.

88

Sarianne ryhtyi Helsingin Yrittäjien puheenjohtajaksi, koska halusi vaikuttaa omalta osaltaan yrittämisen mahdollisuuksiin Suomessa. Yrittäjien näkökulmaa on tuotava voimakkaammin mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vain yritysten taloudellinen menestyminen luo hyvinvointia ja ylläpitää turvaverkkoa. Suomen yhteiskuntarakenne on mullistunut merkittävästi ja ammattiyhdistysliike ei ole löytänyt itselleen oikeaa roolia. Vanhanaikainen vastakkainasettelu työnantajien ja työntekijöiden kesken ei toimi paikallistasolla pienissä yrityksissä, joissa yrittäjä työskentelee rinta rinnan omien ammattilaistensa kanssa. Sarianne jatkaa yrittämistä logistiikka-alalla Finncontainersin ohjaimissa ja edistää myös muiden yrittäjien asioita Helsingin Yrittäjien puheenjohtajana. Mielenkiintoinen matka jatkuu.

89


90

91


Joka sekunti kymmenen konttia eli...

92

93


... l채hes miljoona konttia lastataan joka p채iv채 ymp채ri maailmaa...

94

95


www.finncontainers.fi www.kontti.fi

96

Profile for Albert Hall

Konttien kanssa - Finncontainers 20 vuotta  

Konttien kanssa - Finncontainers 20 vuotta  

Advertisement