1
3 / 20 18
NO
1
Kannen kuvasi Mikko Rikala
3 / 20 18
Tämän lehden kansijuttua varten värvättiin kaksi mummoa toimituksen lähipiiristä. Helenaa ja Eijaa kestitettiin kuvauksissa kahvilla ja portugalilaisilla Pastel de nata -leivoksilla.
3 / 20 18 NO
s. 4 -9
Päätoi m it t aja
Emilia Mäenmaa AD
Viivi Prokofjev To i m i t u s s i h t e e r i
Kiira Koskela
Treat as
Av u s t a j a t
Dora Dalila, Sonia El Kamel, Laura Hakulinen, Milena Huhta, Lars Högström, Miska Kulmala, Erkka Mykkänen, Juuso Noronkoski, Mikko Rikala Mikaela Uuksulainen, Kira Vesikko
Loaded Th ree Perspectives to Guns
Kust a nt aja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY To i m i t u s n e u vo s t o
Lasse Kaartinen, Annaleena Kuronen, Julius Luukkainen, Nando Malmelin, Joona Orpana, Tero Salonen, Anna-Mari Tenhunen, Verna Vuoripuro
s. 10 -17 Kuka pitäisi minusta huolt a?
I l m o i t u s my y n t i
Antti Kiuru puh. 050 462 2132 antti.kiuru@ayy.fi
AALTO MAINITTU
Va a l e n n e t t u A a l t o
A r vomaailman aallot
Aalto kaupan
Ainon ikisuosikki Saara Aalto räväytti kesän päätökseksi oikein kunnolla ja vaalensi tukkansa noin puoli astetta blondimmaksi aiemmasta. Saara julkaisi hiuksistaan somessa kuvan, ja Iltalehden toimittaja haistoi klikkaukset. Otsikoihinhan sillä päästiin – ja syystä, jos Ainolta kysyy.
Vihreiden puheenjohtajaa Touko Aaltoa on hämmentänyt hänen oma sijaintinsa arvokartalla. Aalto kertoi Helsingin Sanomille, että häntä haukutaan sekä vihervasemmistolaiseksi että porvariksi, eikä hän ota asiasta enää itsekään selvää. Aino toivoo, että arvoitus ratkeaa ennen vaaleja.
Kiinteistömarkkinoilla on käynyt kuhina, kun Suomen merkittävimpiin arkkitehtuurikohteisiin kuuluva Paimion parantola pantiin myyntiin kesäkuussa. Elokuussa Helsingin Sanomat kertoi, että Alvar Aallon suunnittelema parantola on kerännyt runsaasti tarjouksia. Aino on jo muuttohommissa.
Pirunnyrkki Oy Kari Kettunen puh. 0400 185 853 Paino Printall AS / Painos 4500 kpl Ylioppilaslehti Aino PL 69, 01250 Espoo ainolehti@ayy.fi www.ainolehti.fi ISSN 2341-9776 Aino on Aallon y lioppilaslehti. Aino on journalistisesti itsenäin en. Neljä kertaa v uodessa ilmestyvä lehti tavoittaa 15000 k auppatieteiden, t aideteollisen ja teknillisten a lojen opiskelijaa. Aino on Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen.
AI
PÄÄKIRJOITUS
3
Ohuiden ar vailujen varassa Yksi Suomen suurimmista tulevaisuuden
ainakin suurimman osan riskistä porukal-
haasteista on vanhenevan väestön aiheut-
la. Näin on ollut usean vuosikymmenen
tama paine julkiselle taloudelle. Sivulta 10
ajan Suomessa.
alkava juttu kertoo omaishoidosta vanhe-
Poliitikkojen päätökset voivat kuiten-
nevan Suomen pelastuksena. Katsomme
kin johtaa siihen, että jokaisen on pakko
jutussa kahden–kolmenkymmenen vuoden
alkaa itse säästää ihan tavallista arkea
päähän ja spekuloimme, musertaako hoi-
varten, koska se on ainoa tapa tarjota hyvä
vavastuu ikäpolvemme.
elämä omille vanhemmille. Toisaalta jos
Tulevaisuudenkuvien maalaaminen
moni alkaa säästää vapaaehtoisesti van-
on hakuammuntaa. Esimerkiksi väestön
hempiensa tulevaisuuden varalle, se saat-
ikääntymisen vaikutukset riippuvat mo-
taa houkuttella poliitikot siirtämään ra-
nesta muuttujasta. Emme esimerkiksi
hoja vanhustenhoidosta jonnekin muualle.
tiedä työllisyystilannetta, joka vaikuttaa
Mahdollisuus varautua on harvojen
verotulojen määrään tai teknologian ta-
etuoikeus ja tuntuu epäsolidaariselta.
soa, joka vaikuttaa hoidon kustannuksiin.
Samaan aikaan en halua, että vanhem-
Voihan olla, että lääkkeet Alzheimerin
pani tai lapseni kärsivät, jos Suomen jul-
taudin hoitoon kehittyvät niin, ettei muis-
kiset palvelut romuttuvat.
tisairaiden kallista ympärivuorokautista hoivaa enää tarvita.
Eräänä iltana juttelen 35-vuotiaan tuttuni kanssa, joka asuu Yhdysvalloissa.
Tulevaisuuteen pitäisi silti varautua –
Hän on säästänyt jo vuosia vanhempien-
vaikkakin ahdistavan ohuiden arvailujen
sa tuleviin hoitokuluihin. Keskustelun
varassa. Yhteiskunta voi varautua siihen
jälkeen en saa yöllä unta, ja paniikissa
esimerkiksi veroja keräämällä. Yksilön
päädyn avaamaan superrahastotilin van-
vaihtoehtona on säästäminen. Itse ha-
hempieni ja oman tulevaisuuteni varalle.
luaisin elää yhteiskunnassa, joka jakaa
Tunnen itseni petturiksi.
MIKAELA T/ W EMILIA MÄENMAA K/ P UUKSULAINEN
Kädet savessa Rehtori Ilkka Niemelä
s. 18 -23
s. 24
s. 28
s. 33
Lopun alku
Todellisuuteni Kuka tahtoo nuorena naimisiin?
KU KA TEKI MITÄ?
Erkka Mykkänen
Milena Huhta
Kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Erkka Mykkäsellä on kaksi vinkkiä, joilla kuka tahansa saa tekstin kulkemaan. Ensimmäinen on tupakalla käyminen: nikotiinilla ladattu taukohetki pistää ideat virtaamaan (ja okei, vie lopulta hengen). Toinen vinkki on nokosten ottaminen kesken työpäivän. Uutena kolumnistina aloittava Erkka kirjoittaa aiheesta sivulla 35. Viimeksi hän käytti nokosia metodina kirjoittaessaan muusikko Kasmirin elämäkertaa.
Milena Huhdan fantasiasta, scifistä ja ysärianimesta ammentavia kuvituksia on voinut bongata muun muassa Suomen Kuvalehdestä, Demistä, Zelda Zinesta, Imagesta ja Ylioppilaslehdestä. Tähän lehteen hän kuvitti seuraavalta aukeamalta alkavan aseista kertovan jutun Treat as L oaded. Juuri nyt Milena odottaa Halloween-kautta ja sitä, että hänen unelmiensa lolitamekko saapuu postissa.
NO
AI
T/ W
A A LT O T O F I N D O U T.
K/ I
MILENA HUHTA WHY DOES ONE FIRE A GUN? W E TA L K E D T O T H R E E S T U D E N T S O F
SONIA EL KAMEL EMILIA MÄENMAA
Treat as Loaded
5
L A R I S S A R I M P I L Ä I N E N D E C I D E D T H AT S H E WAS G O I N G TO B E C O M E E ITH E R A V E G E TA R I A N O R A H U N T E R T o me the method of attaining the meat is important. The steak
I have shot a couple of white-tailed deer, called simply deer
you get from a store has once been a living creature. If I’m going
among the hunters. The first time I saw deer during a hunt I was
to eat meat, I want to be able to participate in all parts of the
so scared I thought even the critters would hear my breathing.
process that gets us meat on the table. That’s why at 18 years old
All the way up to the first killing I was wondering if I could ac-
I decided I was going to either become a vegetarian or a hunter.
tually kill an animal. But when you’re firing, you don’t really
I joined the same hunting association my grandfather used
have the time to think about it, because, despite the adrenaline
to be a part of. When my father called the association and said
rush, shooting is all about the technique.
I wanted to join them, they were a little confused. I was the association’s first female member.
I like hunting deer by stalking, as in waiting for the deer to come to a feeding spot. The technique allows more time to
Some people have a very blood-thirsty image of hunters. I
choose which deer to shoot. You have to aim behind the armpit,
don’t know a single hunter that would especially enjoy the killing
where the heart and lungs are, so the animal will die as quickly
part. In hunting, killing is not the point, it’s getting the catch –
and painlessly as possible. By stalking I have the highest chance
at least for me. To me, hunting is a meditative hobby. When I
of getting a deadly shot.
shoot, taking the shot must be the only thing on my mind. For
My weapon is my gramps’ old Sako 308 rifle. Guns can be
many, hunting is also social. For some bronanzas adult-oriented
expensive, so lending one was an economical solution. For me
celebrations are an integral part of the hunt. I believe as a girl it
the weapon is a tool, and it could as well be some other gun.
might be somewhat easier to get people to accept that you hunt.
On the other hand, handling a familiar gun is nice since I know
Maybe it’s harder to see a small, dainty girl as a cruel killer.
how it works.
NO
LIKE MILLIONS OF FINNISH MEN, ANTTI P I LV I N N I E M I L E A R N T H O W T O S H O O T I N T H E M I L I TA R Y B efore the army I had never handled a real gun. I had shot an air rifle at our summer place, but playing with guns wasn’t really my thing as a kid. I went to the army because I respect the compulsory military service and certain traditions of attending the army service. I have relatives who were killed in action. I came back from the military this summer after a year of training. Now I am a Second Lieutenant in the Finnish army reserve. We were handed guns the very first week of the training. The assault rifle, or ”rynkky”, is the most common weapon in the Finnish military, and every fighter needs to know the basics of using it. It’s an automatic weapon that can fire one shot or keep up sustained fire. One clip holds 30 rounds. The training began by assembling and disassembling the rifle. Then we practiced the kneeling and prone shooting positions with empty clips. After spending time in the terrain, we headed to the shooting ranges for the first time. I remember the loud noise and the recoil of my first shot. But I was more nervous about my buddy
AI
7
in the next range. It felt crazy to think that this guy next to me was really shooting a gun. During the military service I was never scared of handling the weapons, because their use is controlled and supervised, and the shooting exercises are strictly facilitated. The weapons lockers are monitored closely, and the number of weapons must match. In scouting shootings you might move in a way where your buddy is behind you with a loaded gun. That requires trust. Calling in the reserves is one of the most extreme measures in defending our country. It’s improbable yet not impossible that I would find myself on the battlefront. If it came down to that, at first shooting would probably feel repulsive. I’m not very pro-guns, and would for example be against a universal firearms license. I don’t think it’s very smart that anyone could use a gun anywhere. After the military service I’m glad that I don’t have to handle guns anymore. On the other hand I’m glad I do know how to use one, if I ever need to.
NO
”De fac to what I do is shoot holes i nto a ca rdboa rd.” AI
9
MA A R IT ESKOL A SHOOTS B ECAUSE SH E I S G O O D AT I T M y shooting hobby is goal-oriented, and I visit the shooting
about what’s happening around you. The lights could be blin-
range at least three times a week. I wouldn’t be into this if I
ding, and there could be a lot of noise. They are trying to make
couldn’t compete. Success is addictive.
shooting more audience-friendly, so the crowd is encouraged
The first time I tried shooting was at an event where you
to be loud. The conditions become different from training. In a
could have a go at different sports. I was 30 then. I’d been thin-
competition your pulse might get higher and your hands might
king for a while that shooting could fit a pedantic and preci-
start shaking.
se person like me. I have also done a lot with my hands, like
My weapon is an LP 300 air pistol. The factory-made XS-
drawing, painting and building models, which has allowed my
sized handle has been modified with filler to suit my small hands.
hand eye coordination to develop. At the event it turned out
I got a license for a pistol in 2011, but for now I have focused
that I had a talent for shooting. The same autumn I attended
on air pistol shooting, which doesn’t require a license. An air
Police Shooting Association’s training, after which I immedia-
pistol can’t do proper damage.
tely started competing.
I don’t really have an emotional connection to the gun. It’s
De facto what I do is shoot holes into a cardboard. My coach doesn’t talk about concentrating, but about being present in the
a tool, and an instrument the hobby requires. The main thing is that it works faultlessly.
process. That means that at the shooting range you can’t think
NO
Kuka pit äisi m i nust a huolt a? O M A I S H O I T O O N I H A N A A – H A L PA A JA I N H I M I L L I S TÄ . VA N H E N E VA N S U O M E N R AT K A I S U S A ATAT O L L A S I N Ä .
AI
T/W
EMILIA MÄENMAA
K/P
MIKKO RIKALA
11
K uumana kesäpäivänä istun Helsingin Laakson sairaalassa isäni
hänelle päivittäin kahvit, työskentelen etänä keittiön pöydän ää-
kanssa kuuntelemassa isoäitini samaa diagnoosia. Lääkäri sa-
reltä, illalla pesen hänen selkänsä – olen hänen omaishoitajansa.
noo, että mummi tulee ehkä tarvitsemaan ympärivuorokautista hoivaa tulevaisuudessa. Se on kallista. Mummilla on kuitenkin
K uvitelmani voi osua oikeaan, vahvistavat useat terveydenhuol-
mahdollisuus palveluseteleihin, joilla ostaa esimerkiksi ruo-
lon ja vanhustutkimuksen asiantuntijat.
kapalvelua ja lääkkeiden annostelua. Kun tilanne on tarpeeksi huono, hänellä on mahdollisuus päästä palvelutaloon.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger on johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Ikääntymisen
Mummi on tullut vanhaksi aikana, jona julkisten palvelujen määrää on alettu pikkuhiljaa supistaa. Mutta vielä on sentään lupaus siitä, että julkinen valta pitää huolta. Isääni tai hänen veljeään ei vaadita kustantamaan mummin elämää. Arki jatkuu aika lailla ennallaan.
ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. ”Nyt ollaan rakentamassa aiempaa vahvempaa normia omaishoidon ensisijaisuudesta”, Kröger sanoo. Omaishoidon kirjaaminen kärkihankkeeksi ja selvitysten teettäminen omaishoitajien asemasta kertovat, että omaisia
Kaikki on ihan hyvin, hänellähän on hyvinvointivaltio ja meidät, ajattelen vastaanotolla.
pidetään entistä keskeisempänä yhteiskunnan hoivaresurssina. Suurin syy siihen on raha. Valtiovarainministeriö on ollut jo pitkään huolestunut tulevai
Mutta sisälläni kalvaa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen perhe- ja pe-
suuden huoltosuhteesta. Se kuvaa, kuinka paljon verokassaa
ruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on nimittäin kyl-
potentiaalisesti kartuttavia työikäisiä ihmisiä on suhteessa työ-
vänyt mieleeni pelon.
voiman ulkopuolella oleviin kansalaisiin, kuten eläkeläisiin.
”Hoivavastuun kantaminen omista tai puolison vanhemmista on kunnioitettavaa sukupolvien välistä vastuuta”, kuuluivat Saarikon sanat viime keväänä. Tuolloin hän ilmoitti asettaneensa
Vastaus on, että liian vähän. Syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla. Mummoja ja pappoja kyllä riittää.
selvityshenkilön tutkimaan keinoja, joilla omaishoito ja työelä-
Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin muualla Euroopassa
mä voitaisiin sovittaa paremmin yhteen. Selvitys on osa halli-
keskimäärin, ja suomalaiset elävät pidempään kuin koskaan en-
tuksen ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon
nen. Vanhenevalla väestöllä tarkoitetaan sodan jälkeen syntyneitä
kehittämisen kärkihanketta.
suuria ikäluokkia ja minun vanhempieni ikäisiä ihmisiä. Vuonna
Perheen ulkopuolella vanhustenhoidon järjestävässä Suomessa narratiivi on uusi: arvossa ovat ne, jotka hoitavat itse.
2060 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä lähentelee kolmasosaa, ja hyvin vanhoja ihmisiä arvioidaan olevan yli 205 000.
”Ikääntyvässä Suomessa meidän on tehtävä kaikkemme, jot-
Luvattuja eläkkeitä pitää siis maksaa yhä useammalle ja yhä
ta muun muassa sosiaaliturvajärjestelmämme ja työelämämme
kauemmin. Maksettavien eläkkeiden lisäksi vanhusten pitkä
ottavat tämän vastuun kantamisen huomioon nykyistä parem-
aikaishoidon kustannukset lisääntyvät radikaalisti. Kaikista
min”, Saarikko jatkoi.
suurimmat kustannukset hoivalle aiheuttavat venyvän eliniän
Katson vastaanotolla mummin vieressä istuvaa isääni.
myötä yleistyvät sairaudet, kuten Alzheimerin tauti. Intensiivistä
Muutaman vuosikymmenen päästä edessämme voi olla sa-
hoivaa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa dramaattisesti.
mantapainen vastaanottokäynti, jonka jälkeen häntä ei viedäkään
Valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemien laskelmien mu-
palvelutaloon, vaan minun kotiini. Kuvittelen, kuinka keitän
kaan pitkäaikaishoidon menojen suhde bruttokansantuotteeseen
AI
13
O maisia pidet ä ä n ent ist ä keskeisempä nä yhteisk u n na n hoiva resu rssi na. kasvaa Suomessa 2,1 prosentista 4,3 prosenttiin vuoteen 2060
vuodessa. Se on 30 000 euroa vuodessa vähemmän verrattuna
mennessä.
tehostetun palveluasumisen kustannuksiin.
Mikäli verojen rankkaa kiristämistä tai velkaantumisen kiihtymistä ei nähdä vaihtoehdoksi, on keksittävä muita ratkaisuja
A siantuntijat ovat siis yhtä mieltä siitä, että omaishoidosta tu-
paisuvien hoitokulujen kattamiseksi.
lee arkipäivää yhä useammalle muutaman kymmenen vuoden päästä. Silloin milleniaalit ovat viisi-kuusikymppisiä.
Suurimmat odotukset lepäävät teknologian harteilla. Yksi innokkaimmista kansantalouden piiskureista on valtio-
Moni asiantuntijoista kuitenkin huomauttaa, että kyse ei
sihteeri Martti Hetemäki , joka uskoo erityisesti digitalisaation
ole täydellisestä, laitostuneen ja laadukkaan julkisen hoidon
ja robotiikan tarjoamiin säästömahdollisuuksiin. Toukokuussa
vaihtumisesta omaishoidoksi. Suomi nimittäin luottaa jo nyt
julkaistussa selvityksessään hän siteeraa Etelä-Karjalan sosiaali-
perheenjäsenten väliseen rakkauteen.
ja terveyspiirin toimitusjohtajaa Pentti Ikosta . Tämän mukaan
Tampereen yliopiston sosiaalioikeuden apulaisprofessori
esimerkiksi yksi lähihoitaja pystyy tekemään aamuvuorossa
Laura Kalliomaa-Puha on Annika Saarikon nimittämä tutki-
ainakin 20 ja iltavuorossa yli 40 virtuaalikäyntiä.
ja, jonka on määrä selvittää työelämän edellytyksiä lisäänty-
Osa näkee palveluiden markkinaehtoistamisen ratkaisuksi
välle omaishoidolle. Hoivaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä
kustannusten laskuun: tätähän sote-uudistuksella nyt yritetään.
tutkinutta Puhaa kiinnostaa erityisesti se, miten lainsäädäntö
Moni sosiaali- ja terveysalan kehittäjä on innostunut hollantilai-
määrittelee vastuun.
sesta Buurtzorg-mallista, jossa pienet itsenäiset tiimit vastaavat
”Aika hyvin voi ulkomailla järkyttää muita ihmisiä sano-
vanhusten hoivatyöstä. Kukin tiimi päättää itsenäisesti asiakkaan
malla, että meillä Suomessa ei tarvitse välittää muista ihmisis-
kanssa hoidosta. Buurtzorg on pystynyt laskemaan kuluja ja
tä kuin omista lapsistaan. Mutta tosiasiassahan se ei ole niin.”
nostamaan hoivan laatua purkamalla hierarkkisia järjestelmiä.
Kalliomaa-Puha puhuu lainsäädännön omaisolettamasta.
Kalliin laitoshoidon purkaminen on otettu vanhuspolitiikan
Hänen mukaansa lainsäädännössä on paljon pieniä viittauksia
tehtäväksi 2000-luvulla. Kotihoidon suosimista on perusteltu
ja oletuksia siitä, että omaiset hoitavat, vaikkei mitään lakiin
huokean hintalapun lisäksi myös sillä, että vanhukselle paras
perustuvaa hoivavelvoitetta olekaan.
paikka on kotona. Yksi vuorokausi vanhainkotihoitoa maksaa
”Sillä lailla rakennamme järjestelmäämme omaisten varaan.
kunnalle 150 euroa. Vuodessa se tekee 55 000 euroa. Kotihoidon
Sote-keskustelun henkilökohtainen budjetti ja palvelusetelien
piirissä tuotettu hoito on jo selvästi edullisempaa. Kaksi koti-
kilpailutuskin ovat asioita, joihin muistisairas ei millään pysty
hoidon käyntiä vuorokaudessa tekee vuodessa 32 400 euroa.
itse. Systeemi olettaa, että vanhuksen taustalla on joku.” Teppo Krögerin mukaan perheeltä tulee jo nyt enemmän
Vanhuspalvelulain ohjeistus onkin pitää vanhukset mahdolli-
apua vanhoille perheenjäsenille kuin julkisilta ja yksityisiltä
simman pitkään kotona. Omaishoito on alkanut näyttäytyä poliitikoille houkuttelevana
palveluilta. ”Kun määritellään, mitä julkinen tarjoaa, samalla määritel-
vaihtoehtona, eräänlaisena vanhainhoidon kruununjalokivenä. Se on helppo kääriä pakettiin, josta on vaikea kieltäytyä näyt-
lään se, mitä perheeltä odotetaan”, Kröger sanoo. Kaikki, mitä jää julkisen palvelutarjonnan ulkopuolelle, on
tämättä ihan paskalta tyypiltä. Se on inhimillinen hoivamuoto ja osoitus perheen epäitsekkyydestä. Lisäksi se on halpa rat-
joko ihmisen itse tai hänen perheensä kustannettava.
kaisu. Omaishoidon kustannukset kunnalle ovat 13 200 euroa
NO
Kaikkihan haluavat läheisilleen parasta mahdollista hoitoa.
AI
15
Suom i luot t a a jo ny t perheenjäsenten väl iseen ra k kauteen. Kunnan ja omaisten käsitykset riittävästä hoidosta eroavat jo nyt:
Vuonna 2012 Väestöliitto tutki 1945–50 syntyneiden suoma-
esimerkiksi kuinka monta pesukertaa viikossa tai WC-käyntiä
laisten suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa asen-
päivässä riittää. Omaiset tilkitsevät julkisesti järjestetyn hoivan
teita perhesukupolvien välistä auttamista kohtaan. Valtaosan
ja toivotun hoivan tasoa omalla ajallaan – tai rahallaan.
mielestä vanhusten taloudellinen tukeminen kuului yhteiskun-
Lehtijutuista saa lukea kotiinsa kuolleista ja likaisissa vaipoissa makaavista vanhuksista.
nan vastuulle. Enemmistö katsoi myös, että arkiaskareissa auttaminen ja henkilökohtainen hoivaaminen olivat yhteiskunnan
Sinusta ei koskaan tule yhtä heistä, lupaamme mummille.
velvollisuuksia.
Saman lupaan vanhemmilleni, vaikka en vielä tiedä, mitä se
Suomalaisten mielestä välitön vastuu rajoittuu siis omaan
minulta vaatii.
itseen ja alaikäisiin lapsiin.
O lisiko iso osa suomalaisista valmis hyväksymään vanhem-
na sitä, että jotkut hoitavat lapsia kotona. Sitä varten on jopa
piensa hoidon osaksi elämäänsä, samaan tapaan kuin omien
olemassa lakisääteistä vapaata töistä.
Teppo Krögerin mukaan Suomessa pidetään ihan tavallise-
lasten hoidon?
Yhdestä ajatuksesta Suomessa vallitsee kuitenkin lähes yk-
Ei ole kovin pitkään siitä, kun järjestely oli vielä kaikille
simielisyys – vanhukselle paras vaihtoehto on olla kotona niin
itsestään selvä. Julkisesti kustannettu, perheen ulkopuolelle
pitkään kuin hän pärjää siellä. Siksi suomalaisille ei ollut kovin
sijoittuva hoito on suhteellisen uusi tapa huolehtia vanhuksis-
vaikeaa, kun vanhuspalvelulakia muutettiin sellaiseksi, jossa
ta. Isovanhempiemme nuoruudessa oli tavallista, että monta
kotihoitoa suositaan laitoshoidon sijasta. Kotona oleminen
sukupolvea asui yhdessä, ja vintissä hoidettiin mummot ja pa-
mahdollisimman pitkään ei ole kategorisesti huono vaihtoehto.
pat. Seurakunta tai useammasta talosta muodostunut ruotu piti
Krögerin mielestä tämä ei päde omaishoidon suhteen.
huolta heistä, joilla ei ollut perhettä.
”Kotihoidon ja omaishoidon välillä en ole koskaan kuullut
Vielä vuoteen 1970 saakka lapset olivat Suomessa velvollisia
mainittavan tällaista, että vanhuksen olisi parempi olla perheensä
huolehtimaan vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Seitsemän
kanssa. Tietysti on pieni ryhmä, jotka ovat valmiita ottamaan
vuotta myöhemmin poistui aviopuolisoiden keskinäinen huoleh-
vastuun omaisensa päivittäisestä hoivasta, mutta enemmistö ei
timisvelvollisuus, ja kunnasta tuli ihmisten virallinen huolehtija.
ole valmis jatkuvaan vastuuseen.”
Jotta työvoimaa saatiin tuottamattomasta hoivasta töihin ja maalta kaupunkiin, oli julkisen sektorin järjestettävä hoivapalveluja.
Vanhushoivan ympärillä on siis käynnissä kaksi rinnakkaista keskustelua, joista kumpikin liittyy käsitykseen vastuusta.
Suomi institutionalisoitui. Vanhukset laitettiin laitokseen, lapset päiväkotiin.
Kuka ensinnäkin maksaa hoivan. Vaihtoehtoja maksajiksi ovat joko julkinen sektori tai ihminen itse mahdollisesti lasten-
Uudet rakenteet mahdollistivat kulttuurin, jossa jokainen on
sa avustamana. Toiseksi, ketkä ylipäätään lasketaan omaisiksi.
riippumaton perheestään ja oikeutettu yksilöllisiin päätöksiin.
Esimerkiksi Saksassa perheenjäsenillä on lakisääteinen velvol-
Muutamme kotoa aikaisin pois verrattuna eteläeurooppalaisiin.
lisuus huolehtia vanhuksistaan.
Toisin kuin amerikkalaiset, emme puhu luontevasti ”communityn” ja ”familyn” merkityksestä.
Suomessa aihetta on tökkinyt siviilioikeuden professori Urpo Kangas . Hän on ehdottanut, että varakkaimpien lasten
NO
Ne perheet, joi l la on va ra a, al kavat ost a a yk sit y isiä palveluit a. tulisi olla taloudellisesti vastuussa vanhempiensa hoidosta,
Minä olen syntynyt Suomeen, joka on mahdollisuuksia
mikäli vanhuksen oman varallisuuden realisointi ei kata hoivan
täynnä. Toisin kuin vanhempieni tai isovanhempieni, minun ei
kustannuksia. Laura Kalliomaa-Puha ja Teppo Kröger näkevät,
ole tarvinnut taistella, vaan olen istunut katettuun pöytään. Sen
että vaihtoehdosta tullaan ehkä joskus keskustelemaan. Tällä
jälkeen on vielä kysytty: Mitä juuri sinä haluaisit tehdä? Missä
hetkellä vanhuksia ei velvoiteta muuttamaan omaisuuttaan ra-
tunnet olevasi hyvä? Mikä on sinusta merkityksellistä?
haksi hoivan kustannusten kattamiseksi. Ainoastaan tulot otetaan huomioon palvelumaksuissa.
Viime vuoden Sitran megatrendikatsauksen yhteydessä Elina Kiiski-Kataja ja Heli Nissinen kirjoittavat, että nyt eletään
Tätä realistisempi vaihtoehto on kuitenkin sellainen, jossa
samankaltaista aikaa kuin teollisen vallankumouksen alussa.
julkisesti tuetusta omaishoidosta tehdään suositus ja sen toteu-
Silloin tiedettiin, että teknologioiden vaikutukset talouteen tu-
tumista edistetään, ja muista palveluista tehdään hankalasti saa-
levat olemaan perinpohjaiset, mutta ei ollut täysin selvää, min-
tavia. Vaikka muunkinlaista hoitoa olisi periaatteessa olemassa,
kälaisia vaikutukset tarkalleen ottaen ovat. He kutsuvat tuota
sitä olisi käytännössä niin vaikea saada, että entistä useampi
aikaa paussiksi.
valitsisi omaishoidon. Näin on käynyt viime vuosina esimerkiksi
Milleniaaleista on tullut aikuisia paussin aikana.
tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotipaikkojen suhteen.
Kiiski-Kataja ja Nissinen kirjoittavat, että tilastollisessa
Kaikki eivät ala hoitaa omaisiaan. Ne perheet, joilla on va-
mittakaavassa ja maailmanhistoriassa 50 vuotta voi olla lyhyt
raa, alkavat ostaa yksityisiä palveluita.
aika, mutta yhden ihmisen elämässä koko työuran ja elämän
”Ruotsissa tätä on tutkittu. Pienituloisissa ryhmissä omaishoito lisääntyy, ja suurituloisissa ryhmissä palvelut ostetaan ulkopuolelta”, Kröger sanoo.
mittainen tragedia. Tragedia osuu niiden kohdalle, jotka joutuvat luovimaan ongelman ratkaisijana ennen kuin perustavanlaatuinen muutos on tehty. Pätkätöihin tottuneet milleniaalit työskentelevät edelleen
L asten velvollisuus huolehtia intensiivistä hoivaa kaipaavista
palkkaperusteisen sosiaaliturvan maailmassa. Jos mikään ei
vanhemmistaan ei ole vielä lähellä. Tutkimustieto asenteista
muutu, vastassa on ikääntyvän väestön aiheuttama hoivapommi.
perheen vastuuta kohtaan on kuitenkin kerätty enimmäkseen
Vanhemmistaan huolehtiville se voi tarkoittaa henkilökohtaista
niiltä, jotka eivät joudu huolehtimaan ikääntyvistä samassa
taloudellista tragediaa.
määrin kuin nykyopiskelijat tulevaisuudessa.
Esimerkiksi perustulolla pyritään korjaamaan erilaisia on-
Millainen sukupolvi milleniaalit on?
gelmia valtion, yksilön ja pääoman välisissä suhteissa. Ehkä
Mummini sukupolvi näki lapsena nälkää sodan aikana.
tulevaisuudessa moni hoitaa vanhempiaan perustuloa vastaan.
Äitini ei, mutta asui kotona 25-vuotiaaksi, jotta sai säästettyä
Silloin Nissisen ja Kiiski-Katajan kuvaama toimeentuloon liit-
tarpeeksi rahaa muuttaakseen omilleen ja maksaakseen kaup-
tyvä tragedia ei toteudu.
paoppilaitoksen maksut.
Silloin tragedia onkin se, että milleniaaleille annettiin jo
Julkinen sektori ja sen osana vanhustenhoito rakennettiin
lupa haaveilla muusta ja kuvitella olevansa vastuusta vapaita.
teollisen vallankumouksen jälkeiseen aikaan. Vanhemmilla sukupolvilla henkilökohtainen vastuu on ajoittunut aikuisiän al-
Juttua varten on haastateltu myös Sitran Human Driven Health
kupäähän. Kun työnsyrjään on päässyt kiinni, on saanut nauttia
-yksikön projektijohtaja Tuula Tiihosta, työelämätutkija Mia
pitkistä työurista ja seurata hyvinvointivaltion rakentumista.
Tammelinia ja tulevaisuudentutkija Markku Wileniusta.
AI
17
KÄDET SAVESS SUOMEN POLIITTINEN JOHTO ON K U N N O S TA U T U N U T K U VATA I T E I S S A : A PIL A N JA A NT TI R INNE VISUA LISOI OMAN SOTE-EHDOTUKSENSA. N I I N P Ä L Ä H E T I M M E A A LT O YLIOPISTON REHTORIN ILKK A N I E M E L Ä N M U O T O I L E M A A N S AV E S TA VA S TAVA L M I S T U N E E N VÄ R E KESKUKSEN. SAMALLA PUHUIMME
JUUSO NORONKOSKI
J U H A S I P I L Ä L O I L U O T TA M U K S E N
tätä Väre-keskusta. Miksi sä halusit tavata just täällä? NIEMELÄ: No jos pitäisi laittaa uusia yliopistorakennuksia
rankingiin, että miten ne toimii ja miten inspiroivia ne on, niin kyllä me aika korkealle mentäis tällä. T: Me toimituksessa mietittiin lisäksi, että tää varmaan jotenkin
symboloi myös sitä, kun ollaan kaikki vihdoin saman katon alla. N: Ehdottomasti. Tää saatiin tähän ihan keskelle kampusta,
se tuo ihmisiä yhteen. Ja onhan se ihan upeaa saada taiteen ja suunnittelun korkeakoulu kampuksen sydämeen.
T/ W
TOIMITTAJA: Kun tästä haastattelusta sovittiin, ehdotit paikaksi
KIIRA KOSKELA
M A H D O T T O M A S S A T E H TÄVÄ S S Ä .
K/ P
H Ä N E N E N S I M M Ä I S E S TÄ V U O D E S TA A N
SA
19
AI
21
T: Tän kaiken symboliikan takia me aja-
tehdä työtään.
näkökulmia kuin itselläni. Että en mä
teltiinkin, että muovaillaan savesta nyt
T : Sopiiko sun persoonaan olla
sillä tavalla oo hirveesti joutunut itseäni
haastattelun lomassa tää Väre-keskus. Me
suur-piirteinen?
hillitsemään.
hankittiin sulle tämmönen suojavaatekin,
N: On siinä opettelua ollut. Mullahan on
T: No mikä sitten on ollut vaikeinta tän
ettet sotke itseäs saveen, niin voit vetäistä
tausta tutkimuksessa ja opetuksessa, ne
ensimmäisen vuoden aikana?
tän haalarin yllesi ihan käytännön ja au-
on kivoja juttuja. Ja tietysti tutkimukses-
N: Ehkä sellainen uuden opettelu, tää
tenttisuuden nimissä.
sa erityisesti yksityiskohdat ratkaisee ja
on kuitenkin julkinen työ ja on paljon
N: No niin joo, hyvä. Mä sanoin Emilialle
ne täytyy hallita. Täältä vettä vähän, eiks
esiintymistä.
(Ainon päätoimittajalle), että kyl mä voin
tällä saada silotettua?
No nyt meillä on portaita. Mites me hei tää,
tällaselle epämukavuusalueelle tulla, mut-
T: Joo.
nyt mulla tuli villi idea, että jos tän lait-
ta kyl tää saven muovaamisjuttu on mulle
N: Niin sillä tavalla täytyy harjoitella,
tais poikki ja saatais ikään kuin kaks isoa
ihan uus. Onko tää sulle tuttua hommaa?
että ei sotke, kun muut osaa paljon pal-
A:ta ja sitten noita portaita sinne väliin.
T: Ei todellakaan. Että mistäs aloitetaan?
jon paremmin.
T: Joo, se on hyvä idea. Aiheuttaako sulle
N: Värehän on vähän kuin tämmöinen
T: Sulla alkaa tosiaan olla ensimmäinen
muuten puheet innovoinnista ja innovaatio-
salmiakki. Pitäiskö meidän saada Väreen
vuosi rehtorina taputeltuna. Onko tää vaan
yliopistosta paineita? Ethän sä voi vaikut-
siluetti tähän?
mun fiilis, kun tää vuosi näyttää ulospäin
taa siihen, innovoidaanko täällä valtavia.
T: Tässä on tällasia työkaluja ja vettä.
siltä, että ihan kauheasti ei ole tapahtunut
N: Sehän on puitteiden luomista. Ja ai-
N: Mitäs tästä nyt syntyy. No niin, tolle me
mitään ja mitään draamaakaan ei oo ollut.
kaskaalat on tärkeitä. Moni sanoo, että
tehdään jotain. Nyt on sun vuoro. Tää on
Mutta mikä sun tunne on?
yliopiston kvartaali on 25 vuotta. Tulokset
muuten hyvä idea, että sulla on joku visio
N: No mulla on ihan sama, mulla on ol-
näkyy vasta vuosikymmenien päästä.
ja mulla on visio, ja tehdään molemmat
lut kauhean kiva vuosi ja asiat on menny
Esimerkiksi kun meillä 2000-luvun
vuorotellen jotain.
eteenpäin. Totta kai asiat on haastavia
alussa muutettiin paperitekniikan koulu-
T: Totta, tosin mulla on visio nyt vähän
edelleenkin. Meidän rahoitusnäkymä ja
tusta. Aateltiin että okei, paperi on stan-
hukassa. Mutta jotenkin noi portaat inspi-
julkinen lähestymistapa tutkimukseen
darditeknologiaa, meidän ei tarvii tutkia
roi mua.
ja koulutukseen ei oikeastaan ole vielä
sitä. Oli valtava hanke, jossa mietittiin
N: Joo, hei saataisko me noista salmia-
muuttuneet, vaikka Suomen talous on
nanoselluloosaa ja mahdollisuuksia käyt-
keista portaat?
kääntynyt. Se on ehkä asia, jossa tuntuu
tää biomassaa. Vielä ei tiedetä, mitä tää
T: Ehdottomasti.
että ei olla menty niin hyvin eteenpäin kuin
lopulta tuottaa. Sieltä vois tulla muovia ja
N: Vähän erilaiset portaat, just noin. Upee.
olisin toivonut tän vuoden aikana. Mutta
metallia korvaavia materiaaleja, erittäin
Nyt täytyy olla vähän suurpiirteinen.
nää on niitä asioita, jotka on vaikea pe-
lujia materiaaleja, jotka on kuitenkin uu-
Täältä yks vielä, saadaan yhdet portaat.
rustella poliitikoille, kun tulos tulee niin
siutuvista raaka-aineista tehtyjä ja saas-
T: Pitääkö sun olla työssäsi kovin suur-
paljon myöhemmin kuin seuraavat vaalit.
tuttamattomilla menetelmillä.
piirteinen vai joudutko paneutumaan kovin
T: Kauheen kohteliaasti asettelet noita
Itse ainakin aattelen, että Aallolla on
yksityiskohtiin?
sanojasi. Saatko sä rehtorina sanoa mie-
tärkeä kansallinen ja globaali tehtävä. Kun
N: No mun pitää olla suurpiirteinen, se
lipiteesi niin suoraan kuin haluaisit?
se menee eteenpäin, niin ne on asioita, jot-
kuuluu tähän hommaan. On valtavan hyviä
N: Oon ehkä luonteeltani sellanen, etten
ka itselle kaikkein eniten vaikutusta tekee.
ihmisiä, jotka osaa niitä yksityiskohtia,
hae ristiriitaa, haen ratkaisuja. Ja ymmär-
T: Mitä tarkoitat globaalilla tehtävällä?
että heille pitää antaa tilaa ja mahdollisuus
rän, että taustalla voi olla ihan erilaisia
N: No yliopistothan on omilla vahvuus-
NO
AI
23
aloillaan tekemässä maailmaa paremmak-
T: Okei. Joudutko sä välillä antamaan
toimitukseen sit jotain, tämmönen abs
si. Mikään yksittäinen tutkija tai ala ei
ympäripyöreitä vastauksia, vaikka olisi
trakti taideteos. Meillähän on sellainen
pysty ratkaisemaan vaikka energiaan tai
konkretiaakin tarjolla?
prosenttitaidelinjaus. Eli kaikkeen, mitä
ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia.
N: No, tietysti välillä kun on se kaksi mi-
rakennetaan, käytetään investointikustan-
Hyvä esimerkki on vaikka tää
nuuttia aikaa. Että tässähän sulla on ai-
nuksista prosentti taiteeseen.
CHEMARTS-yhteistyö, jossa tuotiin muo-
kaa kuunnella. Niin se on ihan erilainen
T: No niin nyt on menny prosentti myös
din suunnittelijat ja selluloosan tutkijat
tilanne. Hei tuleeko siitä se V?
Ainon kustannuksista taiteeseen. Mut ei-
yhteen. Tän yhteistyön pohjalta on löy-
T: Vai meneekö nää kuitenkin näin päin?
hän tää prosenttilinjaus sun ansiota oo?
tyny tapoja tehdä uudella tavalla tekstii-
N: Jos tekis tälleen, ja sit niitä portaita
N: Ei oo. Toi Dipoli oli eka, sinne tilattiin
likuitua, jonka tarve kasvaa koko ajan ja
sinne väliin.
30 taideteosta meidän alumneilta.
joka on valtava globaali haaste sen takia,
Että sehän on usein opettajan ja tutkijan
T: No onko sulla mielessä jotain, mistä
että vaatteiden menekki kasvaa kun väestö
ongelma, kun moni asia on monimutkai-
haluisit jäädä muistetuksi kun tästä teh-
kasvaa mut sit samalla puuvillan viljely on
nen, niin miten sen sitten tiivistää niin, että
tävästä siirryt eteenpäin?
ekologisesti erittäin hankalaa. Se vaatii
ite on tyytyväinen ja sanonut asioita jotka
N: Ei, ei mulla oo sellasta… Mut hei tästä
valtavasti vettä ja viljelysmaata, ja siihen
pitää paikkansa eikä oo oikassut liikaa.
tuli upee. On Värettä, tätä salmiakkia, ja
tarvitaan aika paljon kasvinsuojeluainei-
T: Toimittajana kuulee aika paljon intoi-
on Aaltoo, ja noi portaat. Tää on tällanen
ta. Toisaalta sit ne muut vaihtoehdot vis-
lua startup-skenestä ja innovoinnista ja
tiimiefortti, et otetaan kunnia molemmat
koosista muovipohjaisiin materiaaleihin
sitä jotenkin kyynistyy kauheesti. Niin
tästä eiks niin.
ei oo kestäviä.
ärsyttääkö sua, kun esimerkiksi Ainossa
T: Kyllä. Tässä on nyt insinööri ja yhteis-
jonkin verran piruillaan tälle kaikelle?
kuntatieteilijä saaneet tällaisen aikaan.
man neljänneksi suurin bisnes. Et jos pys-
Ärsyttääkö sua toimittajien asenne?
N: Joo. Ja näinhän se itse asiassa tapahtuu.
tyy johonkin tollaseen asiaan vaikuttaa,
N: Ei mua, must on kiva et on kriittistä
Kun ymmärtää että kaikki mitä mekin teh-
sillä on valtava globaali vaikutus.
keskustelua, mehän lähdetään siitä, yrite-
dään niin jollain lailla ihminen on muka-
T: Tiedätkö mua etukäteen vähän jännitti
tään löytää monia näkökulmia ja se kuuluu
na. Ja se että me ymmärretään toisiamme
tää haastattelu, koska meidän päätoimit-
sitten siihen. Jos tää kestää merivettä niin
ja osataan tehdä yhteistyötä ja tuoda tai-
taja briiffas mut silleen, että sulta saa vaan
sit se kestää kriittisen keskustelun. Totta
teen ja tieteiden mahdollisuuksia yhteen,
ympäripyöreitä vastauksia.
kai me toivotaan, että meidän opiskelijat
että se on se juttu mitä maailma tarvitsee.
N: Okei.
saa sellaisen koulutuksen et ne rakentaa
Mietin että pitäiskö meidän signeerata tää?
T: Mut musta tuntuu, että sultahan saa to-
parempaa maailmaa.
T: Joo ehdottomasti.
Tekstiiliteollisuus on kuitenkin maail-
della konkreettisia vastauksia.
No niin tää alkaa olla jo niin abstraktia
N: Mihis me laitetaan, johonkin yhtei-
N: Ahaa.
(katsoo savityötä).
seen tilaan?
T: Miksi sä luulet että Emilialla on tällai-
T: Alkaa varmaan olla aika valmis.
T: Pitäiskö se laittaa tonne sisälle?
nen käsitys?
N: Toi katto oli hei upee idea. Sitoo
N: Joo, laitetaan tänne nimikirjaimet.
N: Hän varmaan tietää mistä puhuu.
noi elementit yhteen. Nyt teil on Ainon
N: ... No ni. INKK.
NO
O pi nto opas T/W Toimitus K/P Mikko Rikala
AINO KERÄSI TUULISELLA A LVA R I N A U K I O L L A H A R H A I L E VA L L E UNTUVIKOLLE VINK K EJÄ ENSIMMÄISEEN OPINTOVUOTE E N.
Muodosta mielipide Aino-gate
Salaseurat
Ainon kukkahattutädit kuvittelivat
Vappulehti Julkkua ja Äpyä toimitta-
Huhtikuussa aaltolaisen Julkun
ylemmyydentunnossaan itsestään ja
vat salaseurat ovat vuosikymmeniä
taustalla toimiva luolamieskilta ha-
lehdestään jälleen isoja ja käsitteli-
olleet miesten valtakuntaa.
vahtui vuoteen 2018. Se valitsi puo-
vät kuluvan vuoden ensimmäisessä
Vaikka Julkku ja Äpy ovat julki-
numerossa kokoaan suurempaa ai-
suudessa saaneet eniten ryöpytystä
hetta: rasismia Aallon opiskelijoi-
akateemisissa yhteisöissä vallitse-
Teekkarilakki
den bileissä. Metelihän siitä nousi,
van sukupuoleen perustuvan syrjin-
Teekkarin tunnistaa tupsulakistaan,
ja Jodel sekosi.
nän tiimoilta, sukupuolittuneilla
johon teekkari suhtautuu ulkopuoli-
kerhoilla on pitkät perinteet myös
sia hämmentävällä hartaudella. Kun
muissa kuin teekkaripiireissä.
Aino talvella harhautui vitsailemaan
Hesari tarttui aiheeseen ja teki siitä oman jatkojuttunsa. Tämän
lensa ja avasi ovensa naisille.
jälkeen Tuomas Enbuske pahoit-
Herrakerhoja on puolusteltu
tupsulakista ja teekkarikulttuurista,
ti mielensä siitä, että joku kyseen-
sillä, että kyse on hauskanpidosta
teekkari loukkaantui. Aino pyytää
alaistaa rasistiset teemabileet. AYY
kavereiden kesken ja myös naisilla
teekkarilta anteeksi käytöstään ja
otti kantaa kaikille turvallisten ta-
on omia kerhojaan. Vastapuoli on
aiheuttamaansa mielipahaa.
pahtumien puolesta.
huomauttanut, että kyse ei ole sa-
Lue Sisäpiirivitsi Ainon verkko-
tunnaisista kaveripiireistä, ja kri-
sivuilta ja muodosta oma mielipitee-
tiikki kohdistuu kerhojen suomaa
si vuoden kohutuimmasta jutusta.
ja luomaa statusta ja valtaa kohtaan.
Metsä on marjoja pullollaan! Opiskelijan keskimääräiset tulot alittavat EU:n virallisen köyhyysrajan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemän minimibudjetin, uutisoi Yle vuoden alussa. Onneksi on olemassa sydämellisiä tahoja, jotka vinkkaavat opiskelijalle, kuinka elää kekseliästä mutta edullista arkea! Sanomalehti Kaleva julkaisi vuonna 2011 säästäväisen opiskelijan vinkit, jotka pätevät edelleen. Poimimme niistä hyödyllisimmät. Ilon kautta! ”Vanha kunnon aamupuuro on hintaansa nähden hyvin ravitsevaa.”
myös jauhoja, kuivahiivaa ja leivinjauhetta.” ”Suolan ja pippurin lisäksi makua saa muun muassa lie-
”Palkokasvit ovat varsinkin kuivattuina edullinen vaihtoehto lihalle.”
mikuutioiden, sitruunapippurin, paprikajauheen, chilijauheen, curryn ja erilaisten yrttien avulla - kokeile
”Kaloista esimerkiksi sei ja silakka (korkeintaan kerran viikossa syötynä) ovat suositeltavia vaihtoehtoja.” ”Myös nuudelit ovat opiskelijaruoan maineessa, mutta ne eivät ole erityisen edullisia. Halvemmaksi tulee pussi spagettia tai makaronia.”
vaikkapa yrttisuolaa tai pizzamaustetta!” ”Innokkaan leipurin ranteet säästyvät sähkövatkaimen avulla.” ”Jos asut hyvän marjapaikan lähistöllä, poimi marjoja pakkaseen jo syksyllä.”
”Hyvin varustellusta ruokakaapista löytyy ainakin öljyä, näkkileipää, puurohiutaleita, riisiä ja pastaa. Leipoessasi tarvitset
Lähde: ”Säästäväinen opiskelija tekee ruoan itse” 18.8.2011, kaleva.fi
Kenen joukoissa seisot?
A altolaisena opiskelijaidentiteettiäsi ei suinkaan määritä se, oletko kauppatieteilijä, artsilainen tai teekkari. Väliä on vain sillä, millä vakavuudella suhtaudut opiskelijakulttuuriin. Osa
Pssst!
tuntee tulleensa kotiin, kun toiset joutuvat tsemppaamaan hieman enemmän. Jos kuulut jälkimmäisiin, opiskelijakulttuurin keskellä luoviminen voi tuoda eteesi seuraavia asioita:
P uhutaanko ympärillä kieltä, joka muistuttaa suomea,
Tuskaa, kun
mutta jota et kuitenkaan
perustelet itsellesi, että täytyy mennä ensimmäisenä
ymmärrä? Ainon uusi jut-
vuonna mukaan opiskelijatoimintaan, koska ”se on kiva
tupalsta perehdyttää luki-
juttu, joka pitää kokea”.
jansa Aalto-sanastoon ja
kysyt itseltäsi, mihin olen tullut ja keitä nämä ihmiset oi-
suomentaa sekavinta aaltoa
kein ovat, ja heti perään toteat: 19-vuotiaita, jotka halua-
jokaiselle ymmärrettävään
vat juoda glögijellyshotteja.
muotoon sivulla 38. Häpeää, kun lähetät ”hups, väärä ryhmä” -viestejä fuksiryhmään, jossa pitää pakon vuoksi olla, mutta johon et ole koskaan ennen kirjoittanut mitään. Valmiutta raahata megakajareita ja tölkkisäkkejä kaupungilla neljältä yöllä bileistä, joiden loppumista olet odottanut baaritiskin takana kyykyssä muilta juhlijoilta piilossa. kokata pastasalaattia suurtalouskeittiössä kolme kertaa viikossa bileisiin, joissa et haluaisi olla, ihmisille, joiden kanssa et haluaisi olla. feidata ulkomaanmatka päästäksesi 70-luvun leirikeskuksessa järjestettävään ”tärkeään fuksimökkiviikonloppuun”, jossa ei tapahdu mitään muuta mielenkiintoista kuin että yksi fukseista vetää käteen sekasaunassa. käyttää rahaa viinaan, jota et itse juo. Ryhmään kuulumattomuutta vappuna, kun pukeudut mieluummin kivoihin vaatteisiin kuin haalareihin ja muodon vuoksi käyt yliopistolla pyörähtämässä. Haalarit olet ostanut ensimmäisen viikon sekoiluissa sosiaalisesta paineesta, muttet koskaan käytä niitä tai ainakaan ompele niihin yhtäkään merkkiä. Helpotusta, kun löydät omat ihmiset eikä sinun tarvitse enää yrittää tavoitteellisesti sosialisoida opiskelijabileissä.
T uskin mikään asia herättää suomalaisissa samanlaista intohimoa kuin alkoholi. Vuoden 2017 mieleenpainuvimmat debatit koskivat alkoholilain uudistusta, ja Suomen suurimman päivälehden uutiskynnyksen ylittävät kalsarikänniemojit.
K ippis!
Myös opiskelijoiden riennoissa alkoholi virtaa ja ryyppäämistä glorifioidaan. Aino haluaa vakavoitua hetkeksi kaikkia koskettavan aiheen äärellä ja todeta, että opiskelijabileissä voi juhlia myös selvin päin ja kippistely onnistuu alkoholittomillakin. Siis skool ja riemukasta syksyä jokaiselle Otaniemessä!
A hdist aako opi ntola i na?
Kannattaako opintolainaa
koron. Jos päätyy ostamaan asun-
nostaa? Miksi?
non, talletetulle rahalle maksettu
Opintolaina kannattaa ehdottomasti
korko kasvaa. ASP on hyvin konk-
nostaa. Ihan sama, pystyykö sitä si-
reettinen ja turvallinen sijoitus.
joittamaan vai käyttääkö elämiseen.
Jos on valmis ottamaan vähän
Jos valmistuu kuudessa vuodessa,
enemmän riskiä ja siirtymään osa-
valtio maksaa opintolainahyvityksen,
kemarkkinoille mutta ei ole mah-
eli parhaassa tapauksessa lainaa tar-
dollisuutta perehtyä yksittäisiin
V uonna 2017 opintotuen määrää las-
vitsee maksaa useita tonneja vähem-
osakkeisiin, ETF-rahasto eli in-
kettiin ja lainaosuutta nostettiin 650
män takaisin kuin sitä on nostanut.
deksirahasto on hyvä vaihtoehto.
euroon tukikuukautta kohden. Yhä
Indeksirahastoissa on pienet kulut
useampi joutuu siis nostamaan opin-
Entä jos ei ole oikeutettu
tolainaa elämiskulujen kattamiseksi.
hyvitykseen? Kannattaako
Opintotuen sijoittaminen herät-
ja hyvä tuottopotentiaali. Se on kustannustehokasta säästämistä.
silti nostaa?
tää kiivaita tunteita, ja syystä: tällä
Kannattaa, koska opintolainassa on
Ja sitten asiaan on toi-
hetkellä moni opiskelija tekee it-
niin hyvät ehdot: joustavat maksuajat
nen näkemys. Aino ky-
selleen rahaa sijoittamalla halpaa
ja valtiontakaukset. Et tule koskaan
lainaa, jota ei tarvitse elämiseen.
saamaan tuon parempaa lainaa.
Samalla moni joutuu ottamaan velkaa, jotta pystyy kattamaan peruskulut arjessaan.
syi osakestrategi Jukka Oksaharjulta joulukuussa 2016, kannattaako opinto-
Jos lainan nostaa, eikä tar-
laina sijoittaa vai lähteä sil-
vitse joka senttiä elämi-
lä Intiaan:
seen, mitä lopuilla rahoilla
Eikö opintolaina riitä molempiin?
nojen jälkeen vielä jotain käteen,
kannattaa tehdä?
Jos tuollaista asiaa pitää miettiä, niin
kannattaa ne joka tapauksessa nos-
Riippuu siitä, kuinka paljon haluaa
kyllä sinuna lähtisin sinne Intiaan.
taa, sanoo kauppakorkeakoukun
ottaa riskiä. Tavalliselle talletustilil-
Henkinen pääoma ja ystävyyssuhteet
rahoituksen ainejärjestön rahasto-
le rahaa ei kannata laittaa, sillä siellä
ovat ainoita asioita, jotka oikeasti
vastaava Valtteri Viitala . Hän ker-
rahalle ei saa juurikaan tuottoa tällä
jäävät jäljelle. Pääoma on vain väline
too oman näkemyksensä siitä, mitä
hetkellä. ASP-tili on hyvä vaihtoeh-
siihen, että saa hankittua vapaa-ai-
hyötyä opintolainan ottamisesta on.
to, sillä siellä rahalle saa prosentin
kaa ja henkistä pääomaa.
Jos lainasta jää pakollisten me-
K/P
TÄYDENKUUN KUVA
T/ W
MISKA KULMALA
TAHDO AV I O I T U V I E N K E S K I - I K Ä N O U S E E S U O M E S S A , J A AV I O L I I T T O S O L M I TA A N E N S I M M Ä I S E N
K E R R A N K E S K I M Ä Ä R I N Y LI 3 0 -V UOTI A A N A . A N U H AV E R I N E N M E N I N A I M I S I I N J O PA R I K Y M P P I S E N Ä , S I L L Ä A I K A T U N T U I O I K E A LTA .
AI
TODELLISU UTENI
29
menimme kihloihin, tosi moni kysyi meiltä syytä asialle. Tapasin sanoa, että olemme sitoutujatyyppejä. Eihän kihlautuminen tai avioliitto toimi, jos siihen ei ole valmis, mutta me molemmat olimme ja koimme, että haluamme tehdä sen päätöksen. Miksi odottaa? Miksi ei nyt? M inulle jäi hääpäivästä todella hyvä olo. Häissä olivat läsnä perheemme, läheiset ja rakkaat, jotka tukivat meitä ja juhlivat kanssamme. Saimme osoittaa rakkautta hienolla ja ainutlaatuisella tavalla. Kaikkien häät ovat aina erityisiä ja parin näköisiä. Läheisemme ovat suhtautuneet avioitumiseemme erittäin positiivisesti, ja erityisesti vanhempamme ovat olleet onnellisia puolestamme ja tukeneet meitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kaverit ovat olleet enemmän ihmeissään, positiivisesti kuitenkin. Meidän kaveripiirissä ei juurikaan ole nuorena avioituneita tai avioitumista suunnittelevia, joten olemme siis aika poikkeavia. Varsinkin silloin, kun täytyy laittaa toinen ja toisen tunteet omien halujen edelle, huomaa, että meillä on erilainen tilanne kuin suurimmalla osalla kavereista. En kuitenkaan koe, että olisin avioliiton takia jäänyt jostain paitsi. Jokaisessa parisuhteessa täytyy ottaa toinen osapuoli huomioon. Naimisissa olossa moni asia on tosi upeaa. Minusta ihaninta on se, että joku on vierellä, eikä tarvitse pelätä, että hän lähtisi pois. Aina saa tukea ja turvaa. Minulle avioliitto symboloi rakkautta. Me menimme naimisiin, koska halusimme osoittaa toisillemme rakkautta ja toisaalta osoittaa myös muille, että tässä me olemme ja rakastamme toisiamme. Ennen avioliittoa asuimme omilla vanhemmillamme, ja naimisiinmenon myötä muutimme yhteen. Nyt lähellä on lähes aina joku, josta saa seuraa ja jolle voi jutella. Se on mahtavaa, mutta on yhteen muuttamisessa ollut myös vaikeuksia. Kun laitetaan kaksi ihmistä asumaan saman katon alle, kestää hetki, että arki alkaa sujua. Sillä ei ole väliä, onko avioliitossa vai ei, sillä monia asioita täytyy käydä yhdessä läpi. O len pitkään haaveillut vaihtoon lähdöstä, ja jos se ei onnistu
ON
yhdessä Tiituksen kanssa, menemme erikseen. Koemme olevamme aika vakaalla pohjalla. Olemme puhuneet, että vaikka meillä on yhteisiä unelmia, se ei tarkoita, että omista pitäisi luopua. Kun on naimisissa, asuu yhdessä ja käy samaa yliopistoa, on tärkeää, että on omiakin unelmia ja tavoitteita. Silloin jaksaa paremmin myös yhteisiä juttuja. Nykyään ihmisten elämä on hektistä, ja monet pelkäävät jäävänsä paitsi jostain. Sen takia varmaan helposti ajatellaan avioliiton rajoittavan elämää. Pelätään, että omat jutut ja harrastukset jäävät kokonaan pois. Ymmärrän sen, mutta lopulta on kyse siitä, miten saa asiat toimimaan ja onko vierellä oikea ihminen. Jos ei ole, liitto tuskin toimii eikä kumpikaan ole onnellinen.
” O len ollut Tiituksen kanssa yhdessä neljä vuotta ja naimisissa
Jotkut löytävät oikean ihmisen aiemmin ja jotkut myöhem-
melkein vuoden. Tunsimme jo pari vuotta ennen kuin aloim-
min – turha sitä on stressata. Asiat tapahtuvat omalla ajallaan.
me seurustella. Kävimme molemmat Espoossa seurakunnan
Meille se aika oli nyt.
nuortenilloissa ja liikuimme samoissa kaveripiireissä. Yhtenä kesänä Tiitus lähetti minulle viestiä, että lähdetkö ulos. Minä taisin olla silloin 16 ja Tiitus 17. Olen pienestä pitäen haaveillut meneväni naimisiin. Kun
NO
Anu Haverinen, 21, Informaatioverkostojen opiskelija
TULOSSA
19.9.2018
ANTTI HIETALA MINNA HAAPKYLÄ LOTTA KAIHUA PAAVO KINNUNEN PIRJO LONKA PYRY NIKKILÄ KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS
ROOLEISSA
JANI-MATTI SALO JA MARK NISKANEN PUKUSUUNNITTELU PIRJO LIIRI-MAJAVA MUSIIKKI JA ÄÄNISUUNNITTELU KASPERI LAINE DRAMATURGI JANI VOLANEN
LAVASTUS JA VALOSUUNNITTELU
AI
T ule tekemä ä n A i noa!
Liity:
S I X PA C K I T AINA OPISKELIJAHINTAAN! Kuukausihintojemme rasvaprosentti on nolla. Kuntosalit, ryhmäliikunta ja palloilu alkaen 8,4 € / kk. Tule tutustumaan ilmaiseksi! www.unisport.fi NO
A B LO C K VANNEET A E M M E OL LOCKIIN! B A N A L RAVINTO ÄÄN, TULE SYÖM A’SIN ME FAF TARJOAM ONADIN M I L N E S I KOTITEKO ÄÄLLE! KAUPAN P
Tutkittua tietoa
Pauli Juuti Huono johtaminen Kelvoton johtaminen on yleinen, mutta vaiettu ongelma. Huonoa johtamista ehkäistään parhaiten rikkomalla siihen liittyviä tabuja. Vältä tukala työilmapiiri tunnistamalla vaaran paikat.
Tervetuloa verkkokauppaammeuppa.fi gaudeamus.pikakir jaka
Otatieto-sarjan oppikirjat syyskuun ajan -20 % verkkokaupastamme tarjouskoodilla AINO18.
TARJOUS VOIMASSA 16.9.2018 ASTI VAIN FAFA’S A BLOCKISSA OTANIEMENTIE 12, 02150 ESPOO
NELJÄNNEKSEN SENSAATIO
33
Kuosi nsa menet t ä ny t? Stockmann on kulkenut pitkän tien Suomen tavaratalojen lippulaivasta jatkuvia säästökohteita etsiväksi reliikiksi. Aikanaan hienostorouvien suosimalla Stockalla asiointi viesti korkeasta sosiaalisesta statuksesta – sittemmin gloria on karissut toistuvien yt-neuvottelujen pyörteessä. Foto Roos, Helsingin Kaupunginmuseo
Jonkinlaista arvostusta perinteikkään tavaratalon ympärillä silti vielä on, ja siitä ovat päässeet hyötymään myös Aallon opiskelijat. Aalto-yliopiston vuosittaisessa Pattern Lab -projektissa maisteriopiskelijat esittelevät osaamistaan kuosisuunnittelussa, ja tuotoksia on päätynyt Stockmannin kanssa tehdyn yhteistyön myötä myös tavaratalon mallistoihin.
NO
AJANKOHTAISTA
Mahdoton teht ävä Kahdeksanvuotias Aalto-yliopisto on ohittanut pahimman uhmaiän, mutta identiteettiään se hakee edelleen. Iso kysymys kuuluu, miten Aaltoyliopistosta saataisiin millään tavoin yhtenäinen opiskelijayhteisö. Syksyn aikana tilanteen pitäisi kuitenkin kirkastua, sillä asiaa selvittämään AYY on palkannut uuden projektikoordinaattorin. Aikataulu on tiukka: alle puolessa vuodessa tulisi ratkaista ongelma, jota on erilaisin kokoonpanoin pohdittu kohta vuosikymmen. Esimerkiksi Aino ja AYY etsivät aaltolaisuuden ydintä yhteisellä kyselyllä viimeksi vuonna 2016. Tuoreen koordinaattorin tehtävä tuntuu mahdottomalta, mutta jos johonkin, niin sellaisiin on kuuden korkeakoulun sekamelskassa totuttu.
Keramiik kaa Väreessä Kuusi Aallon opiskelijaa lennätettiin viime keväänä Kiinan Jingdezheniin, jota pidetään posliininvalmistuksen synnyinpaikkana. Siellä Saija Halko, Nikolo Kerimov, Matias Liimatainen, Maria Punkkinen, Collin Velkoff ja Man Yau osallistuivat kolme viikkoa kestäneeseen työpajaan, jossa kukin työsti omaa teostaan. Matkalla syntyi uniikkeja keramiikkamaljakoita, jotka ovat syyskuussa nähtävillä Väreessä. 12 maljakkoa päätyi myös täydentämään Aalto EE:n taidekokoelmaa.
Iloa syksyyn Jäivätkö turisteille nähtäväksi avatut Suomenlinnan kuolemansellit kesällä kiertämättä? Ei hätää! Aalto-yliopiston, Ylen ja Paikkatietokeskuksen yhteistyönä luodussa 3D-virtuaaliympäristössä pääsee kulkemaan selleissä ja kokemaan vuosisadan takaiset synkkyydet. Ylen verkkosivuilla julkaistussa kokonaisuudessa voi samalla kuunnella sekä vankien että vartijoiden tositarinoihin perustuvia katkelmia. Jos syksy ei vielä tarpeeksi masenna, niin eiköhän elämänilo viimeistään tämän virtuaalielämyksen myötä sammu.
Lujitemuovia puoliv uosisadan takaa Tulevaisuuden talo Futuro viettää 50-vuotisjuhlaansa, joka Ainon mielestä tuntuu kestäneen vähintään viimeiset viisi vuotta – sen verran taajaan avaruusalusta muistuttavasta muovirakennuksesta on tehty juttuja mediassa. Otaniemen naapurissa Tapiolassa sijaitsevassa Futurossa pääsee vielä syyskuun puolivälin paikkeille asti kokemaan mediataiteilija Mika Taanilan ääniteoksen. Vuonna 1968 valmistunut Futuro on tehty lujitemuovista, ja Taanilan teoksessa puolestaan kuullaan ääniä, joita kyseisen materiaalin valmistuksessa syntyy.
LOPU N ALKU
s. 36-37
s. 38
s. 42
Person of Interest
Aalto-suomi-aalto
Vi i m e i n e n k u va
Palstalla avaamme Aalto-yliopiston jargonia ja teemme omaehtoisia gallupeja.
Palstalla vaihtuva kuvantekijä kertoo, mistä ajassamme on kyse.
”The reality is that 90 percent of what we do in science fails”, says cancer researcher Joy Wolfram.
AI
35
KOLU MNIT
Negatiivisuus vapaut taa
Päiväunien kunnianpalautus
N egatiivisten ajatusten esittäminen julki-
O letko joskus nukahtanut kesken luennon?
sesti tuntuu usein etikettivirheeltä. Aikana,
Hienoa! Olit terveyden, kansantalouden
jona ihmiset julistavat katkaisevansa kaik-
ja ympäristön asialla. Selitän.
ki siteet myrkyllisiin ihmisiin, negatiivi-
Nokostelu kesken päivän vaatii pok-
suus on monen mielestä epämiellyttävä
kaa, mutta aivotutkijoille asia on itses-
piirre. Positiiviset ajatukset ovat sen sijaan
tään selvä: pikatirsat resetoivat mielen,
saaneet yhä enemmän jalansijaa ihmisten
muisti terävöityy ja hähmäisyys hälvenee.
mielissä. Yksi syy on se, että valoisan
Oppimiselle uni tekee ihmeitä.
ajattelun ajatellaan edesauttavan menes-
Muistan tunteen paitsi luennoilta myös
tymistä. Mutta kuinka kauheaa olisi, jos
työstäni kulttuurijärjestön tuottajana: ha-
negatiivisia ajatuksia ei pyrittäisikään
lusin vetää unet, mutta työpaikallani en
vaimentamaan?
kehdannut edes mainita asiasta. Täällähän
Yltiöpositiivisuus on aiemmin tunnettu
on tuhat juttua kesken – ja tämä haluaa
lähinnä yhdysvaltalaisena ilmiönä, mutta
pötköttää! Siksi käytin suosiolla päivis-
positiivisuuden kierteeseen imeytyminen
täni tuntikausia läppärin takana, uupu-
on yhä useamman suomalaisenkin tavoit-
neena, salaa Facebookia selaten. Ei ko-
teena. Ajatellaan, että positiivisesti ajatte-
vin tehokasta.
lemalla saa aikaan jatkumon, jossa hyvät
Sittemmin sain luoda oman työrytmini.
asiat seuraavat toisiaan. Menestyminen on
Kun kirjoitin ensimmäistä romaaniani, nu-
vain omasta asenteesta kiinni.
kuin joka iltapäivä. Työaikakirjanpidossa
On helppo ymmärtää, miksi positiivi-
suoritukseni olisi näyttänyt sopimusrik-
suuden mantraan valetaan uskoa. Kukapa ei haluaisi ajatella, että elämää voi hallita ajatuksen voimalla. Todellisuus ei kui-
komukselta. Kuusi tuntia työtä päivässä!
T/W
SONIA ERKKA
K/ P DORA DALILA
En osannut syyllistyä, sillä kirjan ensimmäinen versio syntyi kahdessa viikossa.
tenkaan ole aivan näin yksinkertainen.
Tiedän, tiedän. Luentosali- tai toimis-
Myös positiiviset ihmiset epäonnistuvat
toarkeen päiväunien sovittaminen on pal-
elämässään kammottavasti, ja maailman
jon vaadittu. Eivät nokoset minultakaan
negatiivisinkin ihminen voi saavuttaa elä-
oikeissa töissä onnistuneet. Mutta miksi?
mässään paljon.
Yksi syy on, että ihmisellä ei ole mis-
Positiivinen ajattelu saattaa myös sa-
sä nukkua. Ja mikä pahempaa, ei lupaa
lakavalasti haudata alleen kirjon vaikeita
nukkua. Ei virallista eikä sosiaalista. Siksi
tunteita, joita olisi syytä käsitellä rehel-
yhteiskunnassamme on järjestettävä no-
lisesti. Esimerkiksi pettymystä on hel-
kosten kunnianpalautus.
pompaa käsitellä, jos myöntää itselleen
Jos olet järkevä toimiston sisustaja, ti-
olevansa pettynyt. Toiveikkaat ajatukset
laat töihin sänkyjä. Jos suunnittelet työkse-
voivat tulla myös itsekriittisyyden tiel-
si luentosaleja tai niiden auloja, asennutat
le. Olemalla kriittinen omia tekemisiään
niihin makuuasentoon meneviä tuoleja.
kohtaan saattaa hahmottaa omat kykyn-
Jos olet vastuuntuntoinen opettaja, käyt
sä todenmukaisemmin. Ja se jos mikä on
luennon jälkeen kiittämässä sellaisel-
tärkeää menestymisen kannalta.
le nukahtanutta opiskelijaa. Meidän on
Kukaan tuskin haluaa velloa omassa
kerta kaikkiaan annettava toisillemme
ikävyydessään koko ikäänsä. Negatiiviset
lupa nukkua – jopa kannustettava siihen.
ajatukset eivät kuitenkaan ole synonyymi
Se on terveydelle, kansantaloudelle ja
ikävyydelle. Päinvastoin, elämän rajalli-
ympäristölle parempi tapa viettää tauko
suuden ymmärtäminen voi auttaa menes-
kuin vaikkapa röökinpoltto, joka jostain
tymään paremmin. Lauseen voi vaikka
syystä on yhä ihan okei syy olla vartti
kirjoittaa ylös kalenterin kulmaan ja sen
pihalla töiden parista. Tehokas ihminen
viereen piirtää pienen sydämen.
nukkuu töissä.
SONIA EL KAMEL
NO
ERKKA MYKKÄNEN
LIFESAVER 29-year- old F in nish r e s e a r c h e r. Assistant Professor at Mayo Clinic in Florida where leads J O Y W O L F R A M B E L I E V E S T H AT I N S T E A D
the Nanomedicine and
OF SAFE RESEARCH PROPOSALS, CR AZY
E x t r a c e l l u l a r Ve s i cl e s
IDEAS ARE NEEDED WHEN TRYING TO
L a b o r a t o r y.
S A V E L I V E S . A LT E R I N G T H E S H A P E O F
B a c h e l o r ’s a n d
N A N O PA R T I C L E S M I G H T B E O N E O F T H E M .
M a s t e r ’s d e g r e e in biology from the Universit y of Helsi n k i. Ph.D. i n nanoscience and technology at the Chinese Academy of Sciences. Wa s i nclud e d i n t he Amgen Scholars Ten
Your research team at the Mayo Clinic works with
to Wat ch L i st i n 2016.
nanomedicine in the treatment of cancer and has
The list selects the
come up with a new approach. Why was a new
most aspiring young talents in science and
apporoach needed?
medicine across 42 Nanoparticles deliver medication to tumor and diseased tissues. The liver is the enemy of nanomedicine. Anything nanosized that you inject into the blood, will go to the liver because it’s the body’s filtration system. If all the nanoparticles that we inject get stuck in the liver, it means that very few will reach the tumor. To solve this problem, we found that we can change the shape of the nanoparticle to a space ship shape, like a disc. What other findings has your lab done? Another finding that my lab has done is that chloroquine, which is actually antimalarial drug, could lock the liver temporarily from taking in the nanoparticles. If we trick the liver with the
AI
countries.
PERSON OF INTEREST
37
malarial drug, and then inject the nanoparticles, we get more of it in the tumor and less in the liver. You only started your lab last year and have already made these findings – seems kind of crazy? The research for many of these findings was initiated prior to the start of my own lab. The reality is that over 90 percent of what we do in science fails. And this is not even on patient level, this is in the lab. On average it takes 15 years and 2,6 billion dollars to get a therapeutic agent to patient use. So it’s a huge investment. Most scientists work on something for their whole lives and still fail, because most of the stuff, even the stuff that works well in animals, ends up not working in humans. Okay, so your lab has obviously been highly successful. What is the next step you intend to take? In the US to get something clinically approved, you have to submit an investigational new drug application (IND) to the Food and Drug Administration (FDA). This year, my goal is to submit an application for injecting biological nanoparticles into the scalp to treat hair loss. The nanoparticles that are injected under the scalp are isolated from subcutaneous fat. The regulatory process is a lot faster for using nanoparticles that have been taken under the skin and then used to other subcutaneous parts of the body, than using nanoparticles in intravenous injections. Hair loss is not something that people are dying for. But once we’ve shown that the nanoparticles work for hair loss, we’re more likely to get an approval to use them for our actual purpose which is intravenous injections for let’s say cancer treatment. In Finland there has recently been a lot of discussion about cancer research funding, and public funding has decreased during the last decade. What Source:
are the trends in research funding internationally?
orcid.org I think there is definitely a similar trend in the US. I can’t speak of Asia – I think Asia has a lot of funding. Scientists in the US are looking for non-governmental sources of funding and partnerships with companies. I think that the main difference between Europe and the US is that in the US philanthropy is more common. One family can give 99 million dollars to cancer research. When there’s little funding and the competition is high, you run into a problem where everyone submits safe research proposals. When we really want to save patients we need to have crazy ideas.
T/ W NO
KIIRA KOSKELA
K/ P GETTY IMAGE
AALTO-SUOMI-AALTO: OPAS AALTO-JARGONIIN
Game Changer [geim:tsein:tsöör]
G ame changer on Aalto-yliopiston mark-
Koska Google ei tarjonnut vastausta
kinointiosaston keksimä termi, johon ki-
siihen, mitä game changer Aallon konteks-
teytyy yliopiston brändin ydin: yliopisto
tissa tarkoittaa, Aino suoritti Facebook
kouluttaa ”yhteiskunnan suurten haastei-
Messengerissä tieteellisen kyselytutki-
den ratkaisemiseksi tarvittavia osaajia,
muksen (kuten kuka tahansa todellinen
joilla on tietoa ja kykyä rakentaa kestävää
tieteellisiä konventioita haastava pelin-
yhteiskuntaa ja tehdä rohkeita muutoksia
muuttaja tekisi). Otokseen kuului erityi-
hyvinvoinnin lisäämiseksi”. Harva opis-
sesti startup-, tekki- ja opiskelijapiirien
kelija ehkä tuntee itseään yhteiskunnan
vaikuttajia. Tässä vastaukset:
rakenteiden rajuksi ravistelijaksi matkal-
”Aallon yritys olla cool.”
laan Täffän spagetille verkkarit jalassa. Kun googlaa sanaparin game changer, ilmestyy kenttään hakuehdotus ”game changer suomeksi”. Hakuja on tehnyt luultavasti moni Aallon opiskelija, joka on alkanut bongailla koulun suomenkielisillä nettisivuilla englanninkielistä sanaa entisen ”muutoksentekijän” sijasta.
”Ärsyttävä innovointipuhe, se että panostetaan ”innovointiin” perustutkimuksen kustannuksella.” ”TEXAS RANGER” ”Nuori, ketterä ja innovatiivinen kuori vanhalle sekä jäykälle kropalle.” ”Toimii ainoastaan, kun muut antavat tittelin. Itse annettuna tekee sinusta vain
Game changer on Aallon opiskelijoiden lisäksi Moderni perhe -ohjelman jakso,
kusipäisen moukan.” ”Vähän kun Huispauksen etsijä.”
mobiiliäppi sekä kolmen dokumenttielo-
”Tilastoja ja faktoja tähän oheen et ol-
kuvan, kolmen musiikkialbumin, neljän
laan jotain game changereitä. Mitä peliä
kappaleen ja Survivor: selviytyjät -ohjel-
me oikein ollaan muuttamassa ja miten?
man 34. tuotantokauden nimi.
Ja miten Aalto oikein siihen liittyy?”
CORNELIUS T/ W EMILIA MÄENMAA K/ P 20
1
TE EN !
3/2016
26 2
20
AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASLEHTI
S.22
14
5
16
7
METSÄ
8
31
22
METSÄ ON UUSI
4 /2016
6
JUHO KUO
SMANEN
PELASTAA
K ATS E TU LE VAIS U U
SUOMI-E
LOKUVAN
S.32
1
AALTO -YLIOPIS TON YLIOPP ILASLEH TI
15
2 /201
17
2
3
9 18
3 / 20 17
NO
NO
A?)
21
13
27
(EHKÄ
25
1
10
24 29
1 1 1
23
19
Kiitos 2016-2018 yhdestätoista lehdestä. AD Viivi is out! A)
IA RIVIERA
LL A
(KUVASS
ES
GL AMOUR
MUOTI-
ON ST O PI HT I LE -Y LI LT O IL AS AA IO PP YL
s. 24
12
TON TI AALTO -YLIOPIS YLIOPP ILASLEH
HY È R
28
s. 16
4
BUR
16
6
KUVASS
20
IT NOUT
1/
3 / 20 18
30
11
IOPIS TON AALT O-YL SLEH TI YLIO PPILA
AI
39
KOLME NÄKÖKU LMAA AJANKOHTAISEEN ILMIÖÖN
K I E R T O TA L O U S E I O L E VA I N M AT E R I A A L I E N K I E R R ÄT Y S TÄ . M E G AT R E N D I H A A S TA A
K ier tot alous
K U L U T U S K U LT T U U R I A , T E O L L I S I A T U O TA N T O TA P O J A J A L I I K E T O I M I N TA - A J AT T E L U A .
K irsi Niinimäen luotsaama kiertotalou-
K estävän kulutuksen professori Mikko
teen erikoistunut Fashion/Textile Futures-
Jalas vetää poikkitieteellistä Creative
Lundströmin tutkimusryhmä kehittää
tutkimusryhmä pyrkii suunnittelun avulla
Sustainability -maisteriohjelmaa, jossa
menetelmiä metallien kiertotalouteen eli
rikkomaan fast fashion -ajattelua ja luo-
muun muassa kehitetään yrityksille kier-
siihen, miten esimerkiksi älypuhelinten
maan tuotteista entistä merkityksellisem-
totalouden liiketoimintamalleja.
ja sähköautojen akuista saataisiin metallit
piä käyttäjille.
”Oppikirjaesimerkki kiertotalouden
H ydrometallurgian professori Mari
talteen ja uudelleen käyttöön.
”Alallamme puhutaan tunnetason kestä-
liiketoimintamallista on tuotepalvelujär-
”Kun kiertotaloudesta puhutaan, ihmi-
vyydestä: mikä on sellaista designia, joka
jestelmä, jossa yritys on mukana myös
set yleensä ajattelevat metsä- tai ruokata-
saa ihmiset rakastumaan vaatteisiinsa ja
tuotteen elinkaaren myöhemmissä vai-
loutta. Esimerkiksi elektroniikassa käy-
pois heittämisen sijaan korjaamaan niitä.
heissa huolto- ja purkupalveluissa. On
tetään kuitenkin paljon metalleja, joten
Kiertotalous muokkaa koko vaateteolli-
lisäksi hyvä hakkeroida olemassa ole-
niiden merkitys on suuri. Kulta, hopea ja
suuden toimintatapoja aina muotoilusta
via ajatusmalleja kulutustarpeista. Onko
teräs kiertävät hyvin, mutta esimerkiksi
bisnesajatteluun. Esimerkkinä tästä ovat
esimerkiksi tarve omistaa auto vai vain
sähköautojen akuissa käytettävä litium ei
vaatelainaamot, joissa osaa suunnittelijoi-
liikkua paikasta A paikkaan B? Autojen
kierrä vielä ollenkaan. Metallien kiertoa
den mallistoista voi ainoastaan vuokrata.
yhteiskäyttö elää nyt uutta tulemistaan.
tuhotaan valmistamalla tuotteita, jois-
Designerien pitäisi rohkeasti ryhtyä yh-
Jo 1990-luvun lopulla car sharing -ajatuk-
sa metalleja laitetaan yhteen tuntematta
teistyöhön muiden alojen ihmisten kanssa
set olivat pinnalla, mutta silloin puuttui
keinoja, joilla ne saadaan irti toisistaan
ja käyttää luovuuttaan pelkän tuotesuun-
keskeisiä elementtejä, kuten älypuhelin-
tuotteen elinkaaren lopussa.”
nittelun sijaan koko vaateteollisuuden
ten mahdollistama paikannusteknologia.”
uudistamiseen.”
NO
T/ W
LAURA HAKULINEN
SIMO K/ P RISTO HEL.KAUP.MUS
Ylioppilaskuntasi tiedottaa! AUS informerar! AYY’s announcements!
O TA N I E M I N I G H T O F A R T S B R I G H T E N S O C TO B E R W I T H A RT
To celebrate the ARTS School of Art and Design moving to Otaniemi, Aalto University Student Union’s theme for the year 2018 is The Year of Art. On October 6th, the student union will join forces with student associations to put together an arts festival on the Otaniemi campus. Find out what’s in store! summer themed decorations, and maybe even some summer drinks and snacks for the guests.”
OTANIEMI NIGHT OF ARTS is a new festival put together by the Aalto community. It will feature many forms of art, from cinema to sculpture, both traditional and surprising. Among others, the Chemistry Guild and the theatre group Teekkarispeksi are working on their own subevents.
STUDENTS FROM ALL SIX schools of Aalto University are going to take part in creating Otaniemi Night of Arts. Both Wallinmaa and Mattila say there is no question about it – art and science are a great match.
“As chemists, we want to share the joy of chemistry with others. We also love all things neon! That’s why we came up with a lava lamp workshop,” host Lotta Wallinmaa from the Chemistry Guild says.
“Let me put it this way: why wouldn’t a lava lamp be considered art?” Wallinmaa laughs. “Yeah, and why wouldn’t engineering and art fit well together? Art fits well with everything,” Mattila adds.
“In our workshop, everyone can make their own temporary lava lamp in a laboratory beaker. We’ll be using materials that glow under UV light and the guild is going to provide a lighted display base for the lamps. Together with festival guests, we can create a big, glowing work of art.”
“When it comes to academic work, the School of Chemical Engineering often collaborates with Aalto ARTS. The Aalto community teaming up to create an art festival is just a more lighthearted continuation of that,” Wallinmaa goes on.
TEEKKARISPEKSI HAS A DIFFERENT idea in mind. Their event will feature music, dance, and a workshop where guests can create art with their own hands. The festival takes place in October, but the theme of Teekkarispeksi’s event is Summer Night.
“I think art acts as a good counterweight to fields of study that include a lot of mathematics and theory. It gives you a creative boost,” Mattila says.
“The words ’summer night’ can evoke feelings of freedom and wistfulness. We wanted to have a loose theme that can bring many sorts of things to mind and tie all parts of our event together,” Viivi Mattila from Teekkarispeksi’s event planning team explains.
Otaniemi Night of Arts will take place on the Otaniemi campus on October 6th. The festival is free of charge, with 30 different subevents to choose from. The full programme will be revealed in mid-September.
“Besides the performances, our event will feature
FIND OUT MORE: OTANIEMENYO.FI
AI
Upcoming AYY events 5.9.
6.9.
Aalto Party & Afterparty
Otasuunnistus
20.–22.9.
15.9.
Humans vs. Zombies
Academic Quidditch World Cup
1.10. Otatarhan ajot
1.10.
29.10.–3.11.
5.–10.11.
Lakinlaskijaiset
Elossa movie festival
Teekkariperinneviikko
VIIMEINEN KUVA
Graafik ko Lars Högström kertoo, mistä ajassamme on kyse
VIIMEINEN SANA
Aino Aalto R apakon takaa kantautui kesän aikana kiintoisia uutisia: Kanada salli kannabiksen viihdekäytön. Enpä tiennyt, että se Justin on tuollainen hippi - niin komea mies! Allu ei mustasukkaisuuttaan halua hänestä kuullakaan, mutta tuumittiin eräänä iltana Gullichsenin Mairen kanssa, josko tässä olisi kannattava sijoituskohde. Allun raken-
nelmat homehtuvat sellaista vauhtia, että jonkinlainen varasuunnitelma pitäisi keksiä. Ajateltiin Mairen kanssa, että olisi hyvä tutustua vähän paremmin aiheeseen. Nähdään syksyn sadonkorjuujuhlissa!
T/ W
Yst. Aino Aalto
AI
TOIMITUS
Täydelliset opiskelukaverit.
Hanki nyt Mac-kannettava tai iPad Pro edulliseen opiskelijahintaan*). Saat Beats-kuulokkeet kaupan päälle.
iPad Pro alk. 699 €
MacBook Air alk. 949 €
MacBook alk. 1 399 €
MacBook Pro alk. 1 399 €
(norm. 749 €)
(norm. 1 129 €)
(norm. 1 549 €)
(norm. 1 549 €)
+ kaupan päälle Powerbeats3 -nappikuulokkeeet, arvo 199 €
+ kaupan päälle Powerbeats3 -nappikuulokkeeet, arvo 199 €
+ kaupan päälle Beats Solo3 kuulokkeeet, arvo 299 €
+ kaupan päälle Beats Solo3 kuulokkeeet, arvo 299 €
*) Tarjous on voimassa 13.10.2018 saakka kaikissa 1Storen myymälöissä. Opiskelijahinta myönnetään täysi-ikäisille yliopisto-, korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai lukio-opiskelijoille ja niiden opetushenkilökunnalle. Ota mukaan voimassaoleva opiskelijakortti tai oppilaitoksen hyväksymisilmoitus. 1Store Kauppakeskus Kamppi • Helsinki 1Store WTC • Aleksanterinkatu 17 • Helsinki 1Store Turku • Yliopistonkatu 23 • Turku ☎ 010 230 7300 | www.1store.fi