Page 1

AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASLEHTI

1

2 / 20 18

NO


Kannen kuvasi Katri Naukkarinen

Katria ei päästetty kuvaamaan tokiolaisessa pilvenpiirtäjässä sijaitsevaan startup coworking -tilaan. Sen sijaan hän löysi yläkerrasta tilanjakajia, jotka symboloivat japanilaisen työkulttuurin hierarkiaa.

2 / 20 18

s. 4 -11 Keigo

Päätoi m it t aja

Emilia Mäenmaa AD

Photo essay by

Viivi Prokofjev

Katri Naukkarinen

To i m i t u s s i h t e e r i

Kiira Koskela Av u s t a j a t

Dora Dalila, Sonia El Kamel, Laura Hakulinen, Touko Hujanen, Annaleena Kuronen, Katri Naukkarinen, Victoria Odum, Juho Rautiainen, Mikko Rikala, Ilkka Saastamoinen, Erik Solin, Hanna Valle, Johanna Vierros

s. 1 2-19 Hype petti

Kust a nt aja

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY To i m i t u s n e u vo s t o

Lasse Kaartinen, Annaleena Kuronen, Julius Luukkainen, Nando Malmelin, Joona Orpana, Tero Salonen, Anna-Mari Tenhunen, Verna Vuoripuro AALTO MAINITTU

I l m o i t u s my y n t i

Pirunnyrkki Oy Kari Kettunen puh. 0400 185 853 Erja Lehtonen puh. 0400 185 852

Markkinointiaalto

Aallonmurtaja

Saara Aalto tiimeineen paljasti nerokkuutensa julkaistessaan monikie­ lisen tulkinnan Monsters-kappaleesta. Mukaan haluttiin kaikki Eurovii­sukielet, jolloin kumartelu joka suuntaan ei aiheuta pyllistelyä m ­ ihinkään. Esitys onkin kerännyt satojatuhansia katse­luita. Aino on jo matkalla torille.

Nordic noirin jalanjäljissä myös Suomessa on monien iloksi alettu tuottaa tummanpuhuvia rikossarjoja. Kriitikot eivät kylvä kiitosta, mutta Ainosta tietty kotikutoisuus on vain valtti ja mahdollisuus erottautua. Tanskalaiset ja ruotsalaiset pitäköön siltansa, meillä on oma aallonmurtaja.

Aaltoihin kadonnut

P a i n o Printall AS / Painos 4500 kpl Ylioppilaslehti Aino PL 69, 01250 Espoo ainolehti@ayy.fi www.ainolehti.fi ISSN 2341-9776 Aino on Aallon ­y lioppilaslehti. Aino on journalistisesti itsenäi­n en. Neljä ­kertaa v­ uodessa ilmestyvä l­ehti tavoittaa 15000 ­k auppatieteiden, ­t aideteollisen ja teknillisten a­ lojen opiskelijaa. Aino on Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen.

AI

”Missä ovat Stora Enson kadonnet kuitupuut?” kysyi Helsingin Sanomat huhtikuussa. Alkutalvella Kemin satamasta kohti Kotkaa matkalla olleesta rahtialuksesta putosi aaltoihin 30 rekkalastillisen verran kuitupuita, joita ei sen koommin ole nähty. Ainolla on foliohattu tiukasti päässä.


PÄÄKIRJOITUS

3

Sano mitä haluan kuulla ” E KP on mandaattinsa rajoissa valmis

välttämättä täysin usko niihin. Tiedämme

tekemään kaiken, mitä tarvitaan euron

esimerkiksi, että useampi parisuhde päät-

puolesta. Ja uskokaa minua, se riittää”,

tyy kuin kestää läpi elämän. Hoemme

sanoi Euroopan keskuspankin johtaja

kuitenkin muuta, sillä miten muuten us-

Mario Draghi vuonna 2012 ja rauhoitti

kaltaisimme sitoutua toiseen ihmiseen.

hermostuneet sijoittajat ympäri maail-

Mantrat ovat elintärkeitä. Ne ylläpitävät

maa. EKP:n johtajan ei toisaalta voikaan

todellisuutta ja torjuvat pelkoja.

odottaa sanovan muuta kuin luottamusta

Nimittäin pelossa kukaan ei uskal-

herättäviä asioita. Ei, vaikka euroalueen

taisi tehdä mitään. Vaikka Johanna tun-

elvytyspaketin seurauksena markkinat

si suuttumusta mantraa kohtaan, ilman

olisivat vaarassa ylikuumentua. Hänen

sitä ei hän olisi ehkä koskaan ryhtynyt

tehtävänsä on hokea ja vakuuttaa kaiken

yrittäjäksi. Luottamukseen pohjautuvilla

olevan hyvin.

finanssimarkkinoilla puolestaan pelolla

Myös Johanna Vierrokselle hoettiin

on tuhoisat seuraukset: sijoittajat joko la-

mantraa. Startup-mantra lupasi menestys-

maantuvat tai myyvät osakkeita paniikissa.

tä, jos vain uskoo itseensä ja tekee par-

Slushin uusi toimitusjohtaja Andreas

haansa. Hän ei pyrkimyksistä huolimatta

Saari sanoi tämän lehden haastattelus-

kyennyt elättämään itseään eettistä bisnes-

sa, että yrittäjyys on paras tapa pelastaa

tä tekevällä yrityksellä. Vierros kirjoitti

maailma (s. 30). Kun kysyin, uskooko

tähän lehteen jutun unelman rikkoutumi-

hän ihan todella, että markkinatalouden

sesta ja siitä seuranneesta suuresta petty-

voi valjastaa palvelemaan pääosin hyvää,

myksestä startup-maailmaa kohtaan (s.12).

hänen vastauksensa oli liikuttava.

Vakuutamme aika monia muitakin asioita itsellemme ja muille, vaikka emme

Hän ei ole varma, mutta niin hän haluaa uskoa.

s. 30

Va p a u t t a j a Savior

s. 20 -29

TOUKO T/ W EMILIA MÄENMAA K/ P HUJANEN

Todellisuuteni Millaista on elämä jatkuvan kivun kanssa?

s. 33 Lopun alku

KU KA TEKI MITÄ?

Erik Solin

Johanna Vierros

Helsinkiläinen kuvittaja Erik Solin kuvitti tähän lehteen startup-mantraa käsittelevän jutun (s. 12). Erik kuuluu GRMMXI-kollektiiviin, joka esiteltiin Ainossa vuonna 2015 tulevaisuuden lupauksena. Tällä hetkellä hän piirtää sarjakuvaa, suree ilmastonmuutosta ja omien sanojensa mukaan välttelee työntekoa.

Ainon juttua (s. 12) varten vuosien takaisiin päiväkirjamerkintöihinsä perehtynyt Johanna Vierros on viestinnän suunnittelija Milttonilla ja Duara Travels -yrityksen osaomistaja. Viimeinen jutunteon aikana päätoimittajalle toimitettu päiväkirjamerkintä oli maaliskuulta 2018: P.S. suostuin kirjottaa emilialle ainoon päiväkirjamaisen jutun mun yrittäjyyspolusta koska se pakotti (kannusti). Tulee elämäni vaikein ja tärkein tuotos.

NO


Keigo

Haruka Furukawa 22 years old Undergraduate at Tokyo University of Foreign Studies In various positions in Slush for 3 years. Now Head of Startups.

Katri Naukkarinen 33 years old Master of Arts from Department of Photography in Aalto ARTS In Tokyo as an exchange student in Tama Art University during 2009–2010 Artist in Residence in Akiyoshidai International Art Village during January–February 2018 by recommendation of the Finnish Institute in Japan Awarded for her symbolic photography for magazines.

K AT R I N A U K K A R I N E N P H O T O G R A P H E D S Y M B O L S O F H I E R A R C H Y I N T O K Y O A N D S AT D O W N W I T H H A R U K A F U R U K A W A , H E A D O F S TA R T U P S AT S L U S H T O K Y O , T O TA L K A B O U T T H E H I E R A R C H I C A L A N D G E N D E R E D W O R K I N G C U LT U R E H O L D I N G T O G E T H E R J A PA N ’ S G I G A N T I C E C O N O M Y.


Katri: So the startup scene boasts about being very non-hierarchical. Which elements are still supporting the hierarchies? Haruka: So there’s this thing in Japan called keigo which is a level of politeness in

words. In Japanese there are different levels of keigo and using them enforces the hierarchy. Even if you’re more experienced in a group but you’re younger, some people would still use keigo. That’s one barrier. Also there are these weird rules like when

you have beer and cheer, you might position your glass lower, or when you exchange your business card, you might position it under. K: How about other structures in Japanese working culture? Such as gender equality?

H: Talking about boys and girls and work in here... There are two kinds of working positions. There are those where you can get promoted in, which guys apply for. Then there are general office positions without any possibilities for promo-


tions. Girls apply for these as their lifetime jobs. Girl universities even have slots for these positions. Many of my friends say, I just want to meet the Toyota guy and get married and quit. Getting hired is usually based on how pretty you are because the work is like on counters, registration and answering phone calls. Like,

all the pretty girls get those jobs. It’s so normal in Japan and I really hate it. Now is the season for freshmen to have meetings, and every guy tells how ”All the girls in my company are so pretty, I love this company!” Like, are you going there for work or are you expecting that to be like real-life Tinder?

K: But I guess it actually works like that if the office girls are also expected to get in relations with them.

the office then where’s your motivation?” I told him he needs to quit that company. K: Uhhhh...

H: Yeah I guess so... And I asked my guy friend: Do you want to work with pretty girls or do you want to work with energetic working girls? And he said ”Well if you don’t have pretty girls in

H: People choose companies like that.So girls normally don’t get a position on the top of the hierarchy. There’s this culture of standing by the big famous guys and


praising them, and many of the women here are happy with that because that’s the only way to live. K: And if you challenge the way things are here, you’re out? H: In Japan if you say an opinion, people might feel personally offended. Men might feel

offended. If you start talking like ”I don’t agree with your opinion” then I think many people could think like oh, this girl is offending me. It’s easier if old men like you and think you’re pretty and make that guy happy. Then you’re taken with that guy to every party and are able to make connections even without a position of your own.

K: I heard that you also went to an event where you were just told to smile and not talk about whatever as if you didn’t have any thoughts. H: Last week I just went to one of the biggest startup events in Japan. I saw girls in dresses with no sleeves, model girls with no relation to this event, with nothing

to do but to hold boards. And they were there just standing with boards for two whole days. Young girls, maybe university students. I guess they get paid not-so-bad but... Yeah. And I was asking like, who are these girls, what are they for, do they have to be here? And everyone was staring at me like no, don’t say that out loud!


K: Oh I just remembered I read somewhere that, maybe during the change of millennium, the Japanese government made a goal to have 30% of women in leading positions by 2020. A couple of years ago they re-evaluated the percentage and decided that 7% might

this: I was going through this picture (Haruka shows a picture from her phone) and counting girls... There’s like one, two... and no foreigners... and the guys in the front are not even students. Everyone’s complimenting them like, you’ve got so many young people, this is so cool. And I’m like yeah but

be more realistic. I also saw that the number for women in leading positions and boards would currently be around 3%. H: So two days ago we had a Slush meetup for volunteers. A lot of boys and girls, Japanese and foreigners,

where are all the girls? I know a lot of girls talking about startups, and many of them are in the Slush picture, but why are they not in this one? K: They’re not invited. H: Yeah they’re not invited. It’s a bit sad, right?

were all mixed together and enjoying themselves. Those people don’t even know each other and there were like 200 people in the same room. And then around the same time there was this other startup event for students, which was full of young

guys. This was organized by an actual venture capital firm that says that they need more young startups and they’re trying to build a young startup ecosystem. So, they brought all the entrepreneurially minded students together and it ended up like

K: They look so enthusiastic in that photo like, we have the best boys’ cluuuub!

didn’t catch that there weren’t that many girls, it’s so normal to us. Even like the population here is 50% girls 50% boys, I guess that’s same in every country, like...

H: Yaaaay no girls! Yeah I see over 200 people here and I see 3 girls. And this is so normal. I was a bit a ­shamed of myself because before Antti (CEO of Slush Tokyo) told me I

K: I think females make up even more of the population.


H: Yeah, but, this happens and I wasn’t even conscious about it. And talking about guest speakers or people who get invited to this kind of events, it’s more or less 100% guys. K: How is it with Slush Tokyo? H: We’re trying to get to

50/50. This year it’s a pretty good mix, we have pretty many ladies. It’s something that we care about a lot because we need people to get inspired by these people and if it’s all guys talking then definitely girls would think that okay it’s not my position, I won’t be able to do that. But we need to get

young girls excited about business too. ­ecently K: Let’s say, if I r acquired a good position, how would I feel if I went to one of these events, and how would they make me feel? Smaller? H: If you had a good position and went to a startup event…

If you are a girl, basically no one will come and talk to you even if you have, I don’t know, even if you are a CEO. If you are a woman I think not many people would be interested in you. Girls are normally just the general workers and just stand there for someone else.


HYPE PETTI O L E N R A K E N TA N U T I T S E L L E N I VA N K I L A N , A J AT T E L I J O H A N N A VIERROS, KUN OMA YRIT YS EI M E N E S T Y N Y T O D O T E T U L L A TAVA L L A . TÄ M Ä O N K E R T O M U S S I I TÄ , M I LTÄ T U N T U U , K U N S TA R T U P - M A A I L M A N L U PA U K S E T PA L J A S T U VAT T Y H J I K S I .

Syksy 2013. O len 24-vuotias idealisti, joka etsii vim-

Haaveeni työurasta eivät liity palkkaan tai

ilman sähköverkkoa, kehittää aurinkovoi-

malla elämän tarkoitusta tai vähintään

siihen, miten nopeasti voin edetä esimiehek-

malla toimivia lukulaitteita tai edullisia

graduaihetta. Olen juuri aloittanut Aallon

si. Ne liittyvät siihen, että työnantajallani ja

tietokoneita kehittyville markkinoille.

poikkitieteellisessä Creative Sustainability

tekemälläni työllä olisi myönteinen vaikutus

Vanha partiokaveri on perustanut jaka-

-maisteriohjelmassa. Opintojen ensimmäi-

myös oman palkkapussini ulkopuolelle.

misalustan, jolla voi kierrättää ja lainata

sen vuoden ajan meidät marinoidaan maapallon suurimmissa ongelmissa. Kuulen

Haluan ratkaista jotakin, mutta en tiedä vielä mitä. Tai miten.

tavaroita muilta. Yrittäjyysyhteisö on heräämässä jo-

viikoittain ilmaston lämpenemisestä, hal-

Samaan aikaan Suomessa entinen lu-

honkin uuteen ja antamassa tilaa myös

litsemattomasta väestönkasvusta, Texasin

kiokaverini Miki Kuusi johtaa Slushia,

muille kuin pelifirmoille. Yritykset ovat

kokoisesta muovilautasta Tyynessä valta-

jonka on onnistunut paisuttamaan kak-

kiinnostuneita ratkaisemaan voittoa tavoit-

meressä. Valtavat ongelmat alkavat hah-

sinkertaiseksi. Startup-buumi kiehtoo,

televilla liiketoimintamalleilla ongelmia,

mottua sarjana pienempiä ongelmia, joi-

mutta joku siinä myös häiritsee. Joka toi-

jotka on ennen sysätty valtion, kunnan tai

hin voisin ehkä vaikuttaa. Alan pyöräil-

nen firma väittää muuttavansa maailmaa,

järjestöjen harteille.

lä luennoille Vallilasta Töölöön, joskus

mutta useimmissa tapauksissa se tarkoit-

Alan kirjoittaa Ainoon resurssiälyk-

Otaniemeenkin. Vaikka ruokalassa on

taa turhanpäiväisten äppien kehittämistä.

käistä startupeista juttua, jossa puhun uu-

tarjolla herkkuani, lihapulllia, valitsen

Slushissa on kuitenkin ensimmäistä

desta yrittäjyysaallosta: ”Enää ei haluta

kasvisvaihtoehdon.

kertaa esillä yhteiskunnallista ohjelmaa

luoda vain uusia rovioita, vaan tehdä maa-

Seuraavan syksyn vietän Bangkokissa

lavalla, joka on nimetty Green Stageksi.

ilmasta vähän parempi paikka. Halutaan

opiskelijavaihdossa ja pohdin yhteiskunnal-

Puhujat ovat kansainvälisiä yrittäjiä, jotka

vaikuttaa johonkin”, totean ja tarkoitan

lista epäkohtaa, johon voisin itse puuttua.

haluavat helpottaa energiapulaa alueilla

myös itseäni.

AI


T/W

JOHANNA VIERROS

K/I

ERIK SOLIN

13

NO


10.1.2015

19.5.2015

Sain idean (äsken hot pot pöydässä)

Etenee! Koska on design-Annika ja busi-

teemalla live the life of someone else for

ness-Elina ja me ollaan impact business

30 days. Isäntäperheet meets airbnb

competition tiimi yliylihuomenna! Ah

meets doing good. Mitä jos voisit elää

mikä onnenpuuska, löysin taas (ka-

niinkuin bangkokilainen torimyyjä once

teissa olleen) kipinän ja elämä tuntuu

in your life? Kiinnoistaisko se ketään?

arvokkaalta tässä ja nyt ja siltä että

p.s. now it is time for small paychecks

oon just oikeessa paikassa.

and big memories. M ielestämme matkailu on mielekkäämE nnen paluuta Bangkokista Suomeen

pää ja eettisempää, kun se antaa arvoa

muutan pariksi kuukaudeksi maaseudulle

paikallisille kulttuureille ja yhteisöille.

opettamaan englantia paikalliseen kylä-

Viikonlopun kestävän ideakilpailun ai-

kouluun. Thaimaalaisen arjen eläminen

kana tämän ajatuksen ympärille rakentuu

omassa naapurustossa tuntuu ihmeellisel-

liikeidea: Voisimme tarjota matkailijoille

tä: saan kokea tavallisia hetkiä, joita ei ole

mahdollisuuden yöpyä paikallisten luo-

rakennettu minulle vaan jotka tapahtuvat

na kohdekylissä Afrikassa, Aasiassa ja

läsnäolostani riippumatta. Voisiko tässä

Latinalaisessa Amerikassa. Matkailija

olla liikeidea? Kiinnostaisiko matkailijoita

asuisi perheen luona yhteisössä maaseu-

maksaa siitä, että he pääsisivät kokemaan

dulla, kokkaisi perheen kanssa, osallis-

jotain tällaista?

tuisi peltotöihin tai kalastukseen, kävisi

Palaan vuoden alussa Suomeen

lähimmässä temppelissä tai markkinoilla.

ja kuulen opiskelijasta, Elinasta, joka

Kylässä voisi viipyä kolme tai kuusi yötä,

on vaihtanut markkinoinnin opinnois-

ja kaikki ruuat ja aktiviteetit kuuluisivat

ta samaan maisteriohjelmaan kanssani.

hintaan. Ottaisimme osan jokaisesta mat-

Markkinoinnin opinnoissa keskitytään

kailijan tekemästä maksusta.

lähinnä siihen, miten saadaan myytyä

Matkailijalle liikeideamme on vastaus

ihmisille mahdollisimman paljon tava-

autenttisuuden kaipuuseen. Majoittajille

raa. Sustainability-kursseilla puolestaan

se on tapa ansaita lisätuloa ja mahdolli-

mietitään, mitä kaikkea voisi myydä, jotta

suus nähdä oman arjen ainutlaatuisuus. Idea saa nimen, Duara Travels. Duara

ihmisten lisäksi myös planeetta hyötyisi. Laitan hänelle heti viestiä.

on swahilia ja tarkoittaa piiriä.

Helmikuussa syön hänen kanssaan

Meillä on konsepti, usko ja tiimi. Myös

lounasta Urho Kekkosen kadun Cafe

ulkopuoliset luottavat suunnitelmaamme.

Rougessa, ja kerron ideastani. Elinan

Yksi kisan tuomareista ilmoittaa, että jou-

silmät syttyvät.

lumme tulee olemaan ikävä, jos hän kuu-

Toukokuussa juttelen Aallon arkkiteh-

lee, ettemme ole edenneet Duaran suhteen.

tuurin professorin kanssa ideastani. Hän

Meillä ei siis ole vaihtoehtoja. On pak-

pysäyttää minut kesken lauseen ja käskee

ko perustaa yritys.

soittamaan eräälle Annikalle, joka suun11.12.2015

nittelee väitöskirjaa paikallisia yhteisöjä osallistavasta matkailukonseptista.

Oon yrittäjä? Oon yrittäjä!

Aalto-yliopisto laittaa paukkuja yrit-

mitähelvettiä.

täjyyteen. Startup Saunalla järjestetään jo 11. yrityskiihdyttämöohjelma, ja opiskelijayhteisö Aaltoes toteuttaa yrittäjähenki-

D uaran alkuhetket ovat huumaavia.

siä tempauksia kuudennen hallituksensa

Tuntuu käsittämättömältä, että olen löy-

johdolla. Töölön kampukselle perustetaan

tänyt tiimin ja että olen vihdoin tekemäs-

Impact Iglu, joka kerää yhteen yhteiskun-

sä jotain oikeaa. Tämä ei ole vain duuni:

nallisesta vaikuttamisesta haaveilevat ny-

tässä on kyse koko elämästä ja siitä mihin

kyiset ja tulevat yrittäjät. Ideakilpailuja ja

maailmassa uskoo.

erilaisia challengeja tuntuu olevan joka

Moni haluaa auttaa meidät alkuun.

viikonlopulle.

Tapaamme muita yrittäjiä, kehitysyh-

Toukokuussa 2015 minä, Annika ja

teistyöjärjestöjä ja matkailualan asian-

Elina päätämme osallistua sellaiseen.

tuntijoita. Startup Saunan koutsit ovat

AI


15 innoissaan. Meillä ei ole toimistoa, joten

Kierrämme pari tusinaa perhettä seit-

teemme töitä kahviloissa. Tiimipalaverit

semässä eri kylässä. Nyt meillä on perheet

pidämme Annikalla tämän tyttären nuk-

täällä, enää tarvitaan matkailijat.

kuessa päiväunia. Paperit printtaamme

”Eikö suurin osa turisteista halua vaan

kauppakorkeakoululla, flaijerit ja julisteet

Kendwaan juomaan bisseä”, kysyy joku

Design Factorylla.

suomijuntti Sansibarilla. Ei ja vaikka ha-

Lokakuussa on valittava toimitusjohta-

luaisikin, me emme tarvitse suurinta osaa,

ja ja hallituksen puheenjohtaja. Se tuntuu

vaan ne, jotka ymmärtävät ajatuksemme

huvittavalta yrityksessä, jolla on kolme

ja haluavat osaksi sitä.

perustajaa ja liikevaihto toistaiseksi nol-

Duaran ensimmäinen matkailija yöpyy

la euroa. Huvittavaa tai ei, Elinasta tu-

Lembenin kylässä Pohjois-Tansaniassa 11.

lee hallituksen puheenjohtaja ja minusta

maaliskuuta 2016. Toukokuussa vietäm-

toimitusjohtaja.

me vielä kaksi viikkoa Sri Lankalla, jossa

Suomen kehitysyhteistyövaroja leika-

aloitamme yhteistyön neljässä kylässä.

taan, ja suuri osa rahoituksesta siirretään kehitysmaissa toimivien yritysten tukemi-

14.3.2016

seen. Haemme Finnpartnershipilta partnerien identifiointia varten avustusta, joka

Hymyilyttää taas ilman syytä tai ehkä

kattaa 70% matkakuluista. Pyydämme lo-

syystä: aaltoes pyys fallupin star-

put 30% sijoituksina perheenjäseniltämme.

tup-yrittäjäpaneeliin ja joku mark

Seuraavana keväänä koko tiimi kes-

lähetti mailin otsikolla ”investing”.

kittyy Duaraan täysipäiväisesti. Meistä tulee päätoimisia yrittäjiä: elämme noin

L upailemme joka suuntaan räjähdys-

700 euron kuukausittaisella starttirahalla,

mäistä kysyntää ja kovia kasvunäkymiä.

kehitämme palvelua ja etsimme sijoittajaa,

Vakuutamme, että matkailijamäärämme

joka uskoisi meihin. Tutustumme Juhoon,

kasvaa toisena toimintavuonna kahteen

joka ottaa vastuulleen Duaran teknologi-

tuhanteen. Kolmantena vuonna ennus-

sen kehittämisen.

tamme myyvämme 25 tuhatta yöpymistä

Matkustamme kuukaudeksi Tansa­

44 kohdekylässä.

niaan etsimään ensimmäisiä kohdekyliä,

Numerot ovat päättömiä. Se on kuiten-

jotka sopivat Duaran profiiliin ja jotka ha-

kin pelin henki. Pitchatessahan on pakko

luavat toivottaa matkailijamme tervetul-

lupailla liikoja. Sijoittajien tulee tietää,

leiksi yhteisöönsä. Hakusessa on tavallista

onko yrityksellä mahdollisuus lunastaa

elämänmenoa ja maaseudun elinkeinoja,

epärealistiset lupauksensa vai ei.

eli maanviljelyä, kalastusta ja leipomista.

Pian saamme tietää sen itsekin.

Arkea, jota emme yleensä matkoilla näe

Asiakashankinta on hidasta. Kesän lop-

ja koe. Majoittajiksi ryhtyvien perheiden

puun mennessä kylissä on käynyt vasta 10

tulee olla kiinnostuneita matkailijoista

matkailijaa. Elokuun jälkeen varauksia tu-

ja pystyä tarjoamaan heille oma huone ja

lee muutamia kuussa, enimmillään kuusi.

siistit peseytymistilat.

Matkailijat, jotka uskaltautuvat kokei-

Reissu on palkitseva mutta rankka.

lemaan Duaraa, antavat kyllä erinomaista

Vuorotellen on hyvä flow ja vuorotellen

palautetta. Monelle kylässä asuminen on

usko meinaa loppua.

käänteentekevä hetki matkailijana, ehkä

Esittelemme Duaran konseptia kylän

jopa ihmisenä. Bloggaajat ja toimittajat

perheiden äideille, lapsille ja kymmenille

soittavat ja haluavat tehdä meistä juttuja.

kriittisille yrittäjänaisille. Naiset muo-

He kehuvat konseptiamme kiinnostavaksi

dostavat säästörinkejä, ja antavat toisil-

ja ainutlaatuiseksi.

leen lainoja mikroyritysten kehittämiseen.

Yritys ei kuitenkaan pyöri pelkillä ke-

Olemme päättäneet ohjata osan jokaisesta

huilla. Tarvitaan varauksia. Ystäväni ja tut-

varauksesta näille ryhmille. Näin tuemme

tuni matkustavat ympäri maailmaa, mutta

muitakin perheitä kuin vain niitä, joilla

eivät kokeile Duaraa. Miten voin onnistua

on mahdollisuus majoittaa matkailijoi-

houkuttelemaan asiakkaiksi ventovieraita,

ta luonaan. Puhuessamme Kigambonin

kun en saa niitä edes omista ystävistäni?

säästöringin jäsenten kanssa liikutun ja

Alan epäillä koko konseptin toimivuut-

minulta meinaa päästä itku. Hekin ehkä

ta. Onko sittenkin liian aikaista? Onko

huomaavat sen.

palvelu liian vaikea ostaa? Eivätkö ihmiset


AI


17 sittenkään halua nähdä tätä puolta maail-

1.2.2017

masta, vaikka me niin uskoimme?

yöpyi Lembenissä. Sen jälkeen olemme myyneet vasta 180 yöpymistä.

Syyskuisena iltana poikaystäväni ha-

Viime viikolla juotiin skumppaa ja nyt

Minusta tämä on vain kannattamat-

kee minut Korkeavuorenkadun Microsoft

kiroillaan saman malmölaisen takia.

toman bisneksen tekohengitystä. Olen

Fluxilta, jossa olemme pitäneet majaa

alkaa loppua voimat ja usko. Miksei

kuitenkin hiljaa. En halua tartuttaa ne-

kesästä saakka. Istun autossa ja itken.

kukaan ymmärrä että me vaan halu-

gatiivisia ajatuksia muihin.

Tämän piti olla unelmani, mutta mitä jos

taan että tää toimii että voitais saada

tämä ei riitäkään? Mitä jos tästä ei koskaan

aikaan jotain hyvää?

tule taloudellisesti kannattavaa? Mitä jos joudun tavallisiin töihin?

Yritän hokea itselleni, että olemme saaneet aikaan jo paljon. Että on luonnollista, etteivät ihmiset ryntää varaamaan

A lkuvuodesta Duara valitaan kiihdyt-

täysin uudenlaista majoituspalvelua, ja

En tiedä, ottavatko muut tiimissämme

tämöohjelmaan Malmöön, ja meille lu-

vieläpä kehittyvien maiden kylissä ilman

yhtä paljon paineita siitä, että Duaran lii-

vataan 30 000 euron sijoitus. Juhlimme

wifiä ja vesivessaa.

kevaihto ei kasva.

Lungissa Korkeavuorenkadulla. Vihdoin joku huomaa meidät.

20.10.2016

Epäilen kuitenkin myös omaa osaamistani. Jos tunnistamamme trendi on

Pari päivää myöhemmin selviää,

olemassa ja matkailu kehittyy tähän suun-

että sijoituksen ehdot ovat jotain ihan

taan, tarkoittaako se sitä, että minä olen

Suomeks sanottuna tää on ihan hiton

muuta kuin mihin meidät on uskoteltu.

huono? Onko vika sittenkin minussa, eikä

uuvuttavaa välillä. Onneks on valon-

Kyseessä ei olekaan riskisijoitus, vaan

palvelussa? Ehkä en sittenkään osaa to-

pilkahduksia niinku se ku sury & adi

laina. Perumme osallistumisemme vii-

teuttaa tätä oikealla tavalla?

sanoo et ne ansaitsee yhteensä 300

me metreillä.

euroa kuussa.

31.10.2016

määrät ovat kasvussa. Varmaankin Duara

omani horjuu. Annika on periksiantama-

kehittyy ihan oikeaan suuntaan ja ehkä

ton, ja saamme Tekesin projektirahoituk-

ihan kelpo vauhdilla. Minä en kuiten-

sen puoleksi vuodeksi. Sen kokonaisbud-

kaan enää näe sitä. Jokainen viesti tii-

jetti on 67 000 euroa, josta Tekes kattaa

miltä ahdistaa.

Tuntuu koko ajan enemmän siltä että

50 000. Loput 17 000 lainaamme pankista

duaran lopettaminen tai sivuduu-

henkilökohtaisin vakuuksin.

niks muuttaminen ois ennen kaikkea helpotus.

Varauksia tulee edelleen vähän, mutta

Muiden usko kannattelee Duaraa, kun

7.4.2017 paha romahdus

Olen jo väsynyt, mutta rahoitus on Duaralle elintärkeä. Sen avulla voimme

Mun usko ei oo koetuksella vaan fir-

testata haaveilemaamme bloggaajayhteis-

maan vaan myös itseeni. Muut käy

L okakuussa lähdemme vielä yhdelle reis-

työtä ja tavoittaa kansainvälisiä matkai-

gaaloissa me vaan väännetään ja vään-

sulle Indonesiaan ja Vietnamiin. Näillä

lijoita. Se antaa minulle mahdollisuuden

netään eikä mun luonteen lujuus enää

mailla on pakko onnistua, kaikkihan käy-

tehdä gradututkimukseni Duaran vaiku-

riitä. Oon niin uupunu.

vät koko ajan Balilla.

tuksesta kohdekylien ihmisten elämään.

Viisi viikkoa Kaakkois-Aasiassa on matkoista vaikein. Tiedän, että Bali on

Voimme ottaa käyttöön uuden sähköisen

O len rakentanut itselleni vankilan, josta

varausjärjestelmän.

en pääse pois.

meille hyvä kohde. Olin itsekin rakastu-

Duaran aloittamisen aikaan Elina, Juho

Kuinka helppoa onkaan palkkatöissä

nut siihen aiemmalla reissullani, mutta

ja minä olimme opiskelijoina tottuneet

käyvillä, jotka voivat vain lähteä, jos ah-

yhtäkkiä kaikki sen matkailuskenessä

elämään säästeliäästi. Annika puolestaan

distaa. Vaihtaa työpaikkaa. Mutta minä

onkin alkanut ärsyttää.

oli hoitovapaalla, eli hänen tulonsa oli

olen perustanut tämän firman. Minä en voi

Muistutan tapaamilleni matkailijoille,

jonkin aikaa turvattu. Tekesin rahoituksen

lähteä. Ainakaan vielä. Pahinta ei ole se,

ettei surffaus tai jooga kuulu Balin kulttuu-

ansiosta voimme nyt maksaa itsellemme

kun ei tiedä mitä pitäisi elämässään muut-

riin, vaan ovat australialaisten ja muiden

palkkaa ensimmäistä kertaa, ylelliset 1970

taa. Pahinta on se kun tietää, muttei voi.

länsimaalaisten tuontitavaraa. Kerron,

euroa kuussa.

Keväällä makaan viikon kuumeessa

etteivät paikalliset syö Ubudin hippikah-

Vaikka Suomessa on starttiraha ja yri-

viloiden tempeburgereita ja smoothie bow-

tyksen perustaminen on helppoa, yrittä-

leja. Vietnamissa kylät ovat urbaaneja ja

jänä joutuu huolehtimaan paljosta ja luo-

kylpyhuoneet likaisia. Hanoissa on mar-

pumaan monista asioista. Yrittäjänä ei ole

raskuussa hyytävän kylmä.

oikeutta saada työttömyysturvaa, vaikka

Duara asettuu tukkeeksi kaikille muil-

ei pystyisi nostamaan palkkaa. Yrittäjänä

le keskusteluille. Ihmiset kyselevät, mitä

pitää maksaa itselleen eläkettä, valtiolle

yritykselleni kuuluu. En jaksaisi vastata.

veroja ja vakuutusyhtiölle vakuutusmak-

En tiedä, mitä he haluavat kuulla enkä ha-

suja. Oman palkan maksaminen on aloit-

luaisi enää arvailla. Kiinnostaako kyseli-

televalle yrittäjälle kallista.

jöitä oikeasti, miten meidän käy?

Matkan jälkeen joku lähettää viestin: ”onnea slush 100 -paikasta!” Paska. Onko pakko mennä?

Tekes-projektin alkaessa on kulunut vuosi siitä, kun ensimmäinen matkailija

ja tajuan, etten voi jatkaa päätoimisena yrittäjänä Tekes-projektin jälkeen. En uskalla puhua tiimilleni. Entä jos he eivät tunne samoin?

Alan työskennellä kotona välttääkseni kysymykset.


Pusken Tekes-projektin läpi, mutta tiedän jo nyt – ensi vuonna teen jotain muuta. Minun on pakko päästä näyttämään kynteni työssä, jossa koen onnistumisia ja pääsen kehittymään. Haluan esimiehen, työterveyshuollon ja työyhteisön. Selkeän työnkuvan, kehityskeskustelut, viikonloput ja vuosilomat. En jaksa olla enää kirjanpitäjä, sisällöntuottaja ja strategi yhtä aikaa. Puhun vihdoin tiimille, jokaiselle

Johanna Vierros 15. tammikuuta.2018

erikseen. O n lokakuu 2017 ja ensimmäinen maanantaiaamu Tekes-projektin jälkeen. Ei ole kiire mihinkään. Olemme päättäneet, että Duara saa tästä lähtien kasvaa orgaanisesti. Se tarkoittaa, ettei rahoitusta toistaiseksi kerätä tai palkkoja makseta. Kukin tekee Duaraa sivutoimisesti ja on vapaa tekemään myös muita töitä. Olen outolintu yrittäjyyspiirien ulkopuolella. Kaikki ympärilläni tuntuvat olevan menestyneitä senior consultanteja tai account managereita. Eihän kukaan ikinä palkkaa minua. Olen melkein 30. Ystävät vakuuttavat, että tietysti yrittäjätaustainen kauppatieteiden maisteri saa töitä. Haluaisin uskoa heitä. Kolme vuotta olen pusertanut omaa projektiani ja nyt minun pitäisi esiintyä potentiaalisena työntekijänä muille. Kolme vuotta olen tehnyt kaikkea, mutta en tiedä, olenko tehnyt mitään erityisen hyvin. Koko syksyn ihmiset ympärilläni kyselevät, olenko kokonaan pois Duarasta. Haluan vastata että en, mutta näköjään minun pitää vetää raja, koska muuten et

Moi ystävät, Duara on ollut mun unelma ja elämäntehtävä kolme vuotta. Viime vuoden lopussa kypsyi päätös, että se tulee olemaan sitä jatkossakin, mutta mun osalta tästä eteenpäin harrastuksena. (Kuluva kuukausi on yrityksen historian paras eli Duara kasvaa koko ajan ja laajenee uusiin maihin, suosittelen kokeilemaan. ) Omassa yrityksessä pääsin tekemään kaikkea budjetoinnista brändäykseen. Nyt pienen ajattelutauon jälkeen tiedän, että vahvuuteni pääsevät parhaiten esiin roolissa, johon kuuluu: - sisältöjen suunnittelua ja toteutusta - tiivistä tiimityötä - vastuunottoa sekä yrityksestä että yhteiskunnasta Mun tänhetkinen unelma on löytää työnantaja, johon uskon sataprosenttisesti, jolle voin tarjota kaiken osaamiseni ja jossa voin kehittää itseäni ja toivottavasti myös muita. Siksi pyydän teiltä apua. Jos tiedätte työmahdollisuuksista, jotka voisi sopia mulle, vinkatkaa. Arvostan kaikkia kommentteja ja viestejä.

ymmärrä. Niinpä vedän rajan. Duara on minun

Kevät 2018. O len 29-vuotias idealisti, joka haluaa edelleen vimmalla muuttaa maailmaa. Sen lisäksi olen viestintätoimistotyöläinen, joka on pettnyt startup-hypeen. Me, kuten suurin osa muistakin, epäonnistuimme startup-aikaikkunassa. Emme ehtineet kasvattaa liikevaihtoa niin nopeasti, että olisimme vakuuttaneet sijoittajat. Heistä useimpien mielestä tämä oli nappikauppaa, jolle ei koskaan löytyisi järkevän kokoista markkinaa. Olen edelleen eri mieltä. Tälle liiketoimintamallille on markkina. Se ei vain välttämättä ole tarpeeksi suuri riskisijoittajien näkökulmasta. Startup-mantran mukaan voi saavuttaa mitä tahansa, jos vain uskoo tarpeeksi ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Se ei ole totta. Todellisuudessa startupilla on mikroskooppisen pienet mahdollisuudet, jos ei ole vaikutusvaltaisia kontakteja tai paljon pääomaa. Yleensä tarvitaan molempia. Ehkä kaikki hype on vain alkuinnostusta, ja kohta siirrytään todenmukai-

Johanna

sempaan keskusteluun siitä, millaista on

osaltani tästä lähtien harrastus. Harrastus

olla yrittäjä.

on jotain, mitä voin tehdä viisi tuntia vii-

Helmikuussa Duaran kautta varataan

kossa, mutta josta minun ei tarvitse ansai-

100 yöpymistä. Se on jo kelpo määrä.

ta rahaa. Sen sanan kaikki ymmärtävät.

Yrityksen liikevaihto on vielä pieni,

Tammikuussa 2018 teen Facebookiin

mutta sen vaikutus tansanialaisen Aishan

päivityksen, jonka kirjoittamista olen pe-

ja indonesialaisen Adin elämään suuri.

lännyt kuukausia.

Muistan taas tärkeimmän.

AI


19


T/ W

KIIRA KOSKELA

K/ P

ILKKA SAASTAMOINEN

K/ T

VICTORIA ODUM

VAPAU

AI


UTTAJA

21

Sav ior

PROFESSORI

AT T E

VA K AU M U K S E L L I N E N TUNNETTU

KORHOLA KRISTITTY

ILMASTOTUTKIJA,

ON JA

JOKA

P A R J A A T I E D E T TÄ D O G M A AT T I S E K S I J A K R I T I I K I T T Ö M Ä K S I . H Ä N E N M I E L E S TÄ Ä N USKONTO

VOI

VA PA U T TA A

T U T K I J AT

T I E D E U S K O S TA . P R O F E S S O R AT T E K O R H O L A I S A W E L L K N O W N C L I M AT E R E S E A R C H E R A N D A D E V O U T C H R I S T I A N , W H O C L A I M S T H AT S C I E N C E I S D O G M AT I C A N D U N C R I T I C A L . H E B E L I E V E S T H AT R E L I G I O N C O U L D S AV E RESEARCHERS FROM SOMETHING HE CA LL S S C I E N C E B E LI E F. H ankkikaa elämä. Niin Atte Korholan tekisi toisinaan mieli sanoa tutkijoille. Ehkä se auttaisi heitä näkemään oman ja muiden tutkimuksen hieman kriittisemmin silmin, Helsingin yliopiston professori arvelee. Itsekritiikin pitäisi olla tiedettä kannatteleva peruspilari, mutta Korholan mukaan voimakkaimmat persoonat dominoivat ja ohjaavat keskustelua haluamaansa suuntaan. Sisäinen kritiikki ei ole päässyt kehittymään etenkään nuorilla tieteenaloilla. Tutkijat hakkaavat kiveen totuuksia, jotka eivät ole totuuksia lainkaan, hän toteaa. Vaihtoehtojen tyrehdyttäminen ja oman oikeassa olemisen korostaminen ovat tiedeyhteisössä hänestä monesti läsnä. ”On paljon sellaista, mikä pyrkii tuhoamaan kriittisen ajattelun. Sellaista massapsykoosia, että mennään joukolla jonkin ajatuksen taakse.” Korholan arvostelu kuulostaa rankalta, ja etäisesti tutulta.

G et a life. That's what Atte Korhola feels like telling other researchers at times. Maybe that could help them view their own and other people’s research a bit more critically. Critical self-reflection should be the foundation of scientific research, but according to Korhola, a dominant few control scientific discourse, steering it in the direction of their choosing. Especially young scientific fields have yet to develop a habit of internal criticism. Korhola says that many researchers claim as truths things that are not true at all. Cutting out viable possibilities and a know-it-all attitude are often present in the scientific community. ”There’s a lot that aims to crush critical thinking. Sort of like a mass psychosis where people group up to back an idea.” Korhola’s comments sound harsh but remotely familiar. Similar accusations are often made against religious communities. Korhola is no stranger to either of the two sides.

Tiedeyhteisön sijaan vastaavia moitteita kohdistuu usein uskonnollisiin yhteisöihin. Korhola tuntee niistä molemmat. R ooman Klubin raportti ja väestönkasvun ennusteet olivat eräänlainen herätys lukioikäiselle Atte Korholalle. Massachusettsin

T he Club of Rome’s report and predictions on population growth were the wake-up call for a teenage Atte Korhola. The ”Limits to Growth” report by professors at Massachusetts Institute of Technology assessed how long the Earth could sustain our

NO


teknillisen korkeakoulun MIT:n professorien kirjoittamassa Kasvun rajat -raportissa arvioitiin luonnonvarojen riittävyyttä ja maapallon kestokykyä. Alun perin vuonna 1972 ilmestyneen raportin loppupäätelmä oli monille sokki – kasvun rajat saavutettaisiin sadassa vuodessa, jos kasvuvauhti jatkuisi samanlaisena. Lukion viimeistä luokkaa käyneellä Korholalla oli kova tarve tietää maailmasta enemmän. Uskonnollisessa suvussa ja perheessä varttuneelle nuorelle seurakunta tarjosi kasvualustan, joka ruokki tiedonnälkää entisestään. Luonnontieteiden lisäksi Korhola perehtyi muihin uskontoihin, filosofiaan ja maailmankatsomuksiin. Hän halusi pureutua pintaa syvemmälle ja luoda laajempia näkemyksiä asioista. Teologisia opintoja Korhola ei silti edes harkinnut. Lukion päättyessä hänelle oli itsestään selvää hakeutua alalle, jossa voi toimia globaalien ympäristöongelmien hyväksi. Tällaisten kysymysten pariin hän onkin päätynyt. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa professorina työskentelevä Korhola vetää noin 15 henkilön tutkimusryhmää ympäristömuutoksen tutkimusyksikössä. Yksikön tutkimusaiheet ovat suuria: mustan hiilen ilmastovaikutukset, ilmastohistoria, hiilen kierto arktisissa maisemissa, hiilen lähteet ja virtaus metsän maaperässä. Keskeinen kysymys kuuluu, miten ilmaston lämpeneminen saattaa vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin tulevaisuudessa. Ja nimenomaan näin päin, sillä Korholan mukaan vain noin kolmasosa ilmaston lämpenemisestä johtuu suoraan hiilidioksidipäästöistä. Kaikki muu tulee erilaisten palautteiden kautta, kun ekojärjestelmät reagoivat ilmaston lämpenemiseen.

growing consumption of natural resources. Originally published in 1972, the report’s conclusions were a shock to many. Should our growth rate continue, the limits to growth would be met in a hundred years. When Korhola was an upper secondary school senior, he craved for more knowledge of the world. He grew up in a Christian home, and for him, the church was a place that fostered his curiosity. In addition to natural sciences, Korhola studied other religions and ideologies, as well as philosophy. He wanted to dig deeper and broaden his perspective. But taking up theology was never for Korhola. After his secondary school graduation, Korhola was positive he wanted to apply to a field that allowed him to work for the good of the environment on a global scale. And so he did. Now a professor at the University of Helsinki’s Faculty of Biological and Environmental Sciences, Korhola heads a climate change research unit comprising some 15 researchers. The unit’s research topics are broad: the climate effects of black carbon, climate history, the carbon cycle in the Arctic, carbon sources and carbon flow in forest soil. The biggest question is how global warming might affect carbon dioxide emissions in the future. Yes – expressly in that order. According to Korhola, carbon dioxide emissions make up only about a third of the reasons behind global warming. The rest comes from various other sources as ecosystems react to the climate warming. Korhola has repeatedly expressed his views on how much more complex climate change is than commonly believed, and

AI


23

There is an utter lack of critical t h i n k i ng.

NO


Korhola on usein tuonut esille näkemyksensä siitä, että ilmastonmuutos on huomattavasti monimutkaisempi ilmiö kuin on tapana ajatella ja että ilmastouhkaa myös liioitellaan. Ei siis ihme, että hän on herättänyt soraääniä julkisuudessa. Keskustelua Korhola on valmis nytkin nostattamaan, sen verran kärkästä arvostelua hän esittää tieteen nykyisiä tekotapoja kohtaan. Tutkijoiden lisäksi osansa saavat niin media kuin poliitikot, jotka hänen mukaansa odottavat tieteentekijöiltä yksinkertaisia ja selkeitä tutkimustuloksia. Tieteen uskottavuus kärsii, kun tutkimusten epävarmuudet unohdetaan, hän sanoo. ”Masentaa ja turhauttaa, että kriittistä ajattelua on niin älyttömän vähän.” Korholan mielestä osaa tutkijoista vaivaa eräänlainen tiedeusko, eli ajatus siitä, että tieteellisin menetelmin voidaan saavuttaa yksiselitteinen totuus asioista. Ilmaus yhdistetään etenkin luonnontieteisiin ja käsitykseen niiden ylivertaisuudesta verrattuna vaikkapa humanistisiin tieteisiin. Sanaa tiedeusko on kuitenkin helppo viljellä, sillä sille ei ole selkeää määritelmää. Helsingin yliopiston kosmologian professori Kari Enqvist kirjoittikin viime syksynä Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan (ess.fi 2.9.2017) uskonnollisista fundamentalisteista, joiden strategiana on hänen mukaansa leimata tieteen saavutukset uskomuksiksi ja tieteeseen luottavat ihmiset tiedeuskovaisiksi. Korholan mielestä tilanne ei muutu, vaikka fundamentalistit käyttäisivät ajatusta omiin tarkoitusperiinsä. Jokaisen hitusenkaan johtavien tieteenfilosofien ajatuksiin perehtyneen on tunnustettava, että puhdas rationaalinen päättely on sula mahdottomuus, hän sanoo.

how the threats of climate change are exaggerated. It is no wonder he has stirred up controversy in the public discussion. Even now, Korhola is not afraid to arouse discussion – that is how readily he critiques the current methods of science. He also has a word to say about the media and politicians, who according to him, expect researchers to deliver simple and unambiguous results. But science loses credibility when the inconclusive nature of studies is forgotten, Korhola points out. ”The utter lack of critical thinking is depressing and frustrating to me.” Korhola feels that some researchers have slipped into scientism, the belief that the scientific method can provide straightforward truths. The expression is used particularly in connection to natural sciences and the notion of their superiority in comparison to other disciplines, like humanities. It is easy to throw around a word like scientism as its definition is vague. Professor of Cosmology at the University of Helsinki Kari Enqvist wrote in his column for Etelä-Suomen Sanomat (ess.fi 2.9.2017) about religious fundamentalists and their argumentation strategy, which includes declaring all scientific achievements as beliefs and the people who trust science as followers of scientism. Korhola argues that the fact that fundamentalists use the idea for their own purposes does not change things. Anyone who has read up on the philosophy of science must recognize the sheer impossibility of fully rational reasoning, he says. ”Science can never be free from presuppositions, but one must be able to change them as new evidence emerges.” Korhola is a devout Christian, but he thinks that his faith

”Tiede ei voi olla koskaan vapaa ennakko-oletuksista, mutta niitä on kyettävä muuttamaan, kun uutta evidenssiä ilmaantuu.” Korhola on vakaumuksellinen kristitty, mutta omasta mielestään hänellä on uskonsa vuoksi laajempi näkökulma maailmaan kuin pelkän tieteen nimeen vannovilla. Jatkuva kyseenalaistaminen kuuluu hänen mukaansa uskoon, ja kun myöntää oman tietämättömyytensä, myös tutkimustuloksiin suhtautuu harkiten. Toisin sanoen: kun ei tyydy näennäisratkaisuihin uskossa, tulee Korholan mukaan samalla ruokkineeksi tieteen klassisia perinteitä kriittisyydestä avoimuuteen. ”Siinä mielessä usko voi vapauttaa tiedettä tiedeuskosta.” U sko on aina ollut erottamaton osa Korholan elämää. Lapsena Lahdessa piti käydä pyhäkoulut ja kuunnella jumalanpalvelukset kiltisti radion ääressä. Uskonnollisessa suvussa varttuminen ei hänen mukaansa ollut yksinomaan hienoa. ”Olihan siellä vähän sellaista pakkosyöttöäkin”, hän sanoo, muttei halua puhua asiasta sen enempää. Sen sijaan hän haluaa puhua uskonnon vaikutuksesta omaan tieteen tekemiseen. Hänestä se, että tutkija tiedostaa oman maailmankatsomuksensa, on jo askel kohti avoimempaa tutkimuksen tekoa. Jokaisella tieteenharjoittajalla on maailmankatsomus tai jonkinlaiset ennakko-olettamukset, joiden varassa tekee tiedettä, hän sanoo. Objektiivista tutkimusta ei ole, sillä kaikki tutkimukset ovat täynnä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia manipulaatioon alkaen

AI

The ultimate goal of science is not truth, but to generate high quality infor mation.


25 only grants him a broader perspective of the world than those who solely swear in the name of science. He says that constant questioning is a part of faith, and admitting one’s ignorance also allows one to maintain a degree of skepticism when it comes to research findings. ”In that sense, faith can help save science from scientism.”

Totuuden sijaan tieteellä t avoitellaa n parasta mahdollista tietoa.

näytteiden valinnasta ja merkitsevien raja-arvojen asettamisesta. Stanfordin yliopiston biolääketieteen professori John Ioannidis onkin väittänyt, että valtaosa julkaistuista tutkimustuloksista on virheellisiä ja jo metodologisilta lähtökohdiltaan vääriä. Korhola huomauttaa, että myös itse aineistoa voidaan tulkita monin eri tavoin, ja jokaisen tulkinnan tueksi voidaan löytää todisteita. Totuuden sijaan tieteellä tavoitellaan parasta mahdollista tietoa, ja kriittinen suhtautuminen tutkimustuloksiin kehittää tiedettä edelleen. Tai niin sen ainakin pitäisi. ”Positivismin idea on, että tutkimusaineistolle on olemassa yksi yksiselitteinen tulkinta, mutta tällaista nykytiede ei enää ota lähtökohdakseen. Valitettavasti joillakin tiedemiehillä on kuitenkin hyvin taantumuksellinen näkemys tieteestä.” Tiedeyhteisössä uskonnollisuus ja omasta maailmankatsomuksesta puhuminen ovat Korholan mielestä tabu. Ajatus siitä, että uskonnollisuus vaarantaa tieteellisen objektiivisuuden, on voimissaan. Tämä kävi ilmi esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2009, kun presidentti Barack Obama nimitti tunnetun tieteilijän Francis Collinsin johtamaan Kansallista terveysinstituuttia. Ennen nimi-

tystä Collinsista oli tullut vakaumuksellinen kristitty, ja joidenkin tutkijoiden mielestä tämä teki hänestä kelvottoman tehtävään. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen mukaan Collinsin tapaus tuo esille linjan tiedeyhteisö välillä. Toisten mielestä usko ja tiede tarkastelevat todellisuuden eri puolia, kun taas toisten mielestä maailmankaikkeudesta voidaan saada tietoa vain tieteen avulla. Kun tutkimuskeskus selvitti tutkijoiden uskonnollisuutta, kävi ilmi, että tutkijoista selvästi harvempi

F aith has always played a key role in Korhola’s life. As a child, he had to go to Sunday school and listen to church service on the radio. For him, growing up in a religious family was not always sunshine and roses. ”There was some force feeding, too”, he says and changes the subject. Korhola thinks that acknowledging one’s own worldview is already a step toward more transparent research. Each scientist has their own standpoint and presuppositions that underlie the research they do, he claims. There is no such thing as objective research, since all studies are subject to manipulation starting with the selecting of samples to defining whether or not a result has statistical significance. Professor of Biomedicine at Stanford University John Ioannidis has claimed that most published studies have both flawed results and an improper methodological starting point. Korhola notes that the actual research material, too, can be interpreted in various ways, and that it is possible to cherry pick supporting evidence for any kind of claim. The ultimate goal of science is not truth, but to generate high quality information. A critical approach to research results actually brings science forward. Or at least it should. ”The idea of positivism is that research material has only one, unambiguous interpretation – a notion modern science no longer accepts. Unfortunately some scientists have very stagnant views on science.” He feels that being religious and talking about one’s worldview is a taboo in the scientific community. There is a prevailing thought that religious convictions jeopardize scientific objectivity. This became evident in the United States in 2009, when President Barack Obama appointed a respected scientist, Francis Collins, to lead the National Health Institute. Before the designation, Collins had become a devout Christian, which made him unfit for the position in the eyes of some researchers. According to Pew Research Centre, the Collins case reveals a divide within the scientific community. Some think that religion and science explore different sides of the same reality, whereas others believe that only science can provide us with knowledge about the universe. The research center’s survey of religious belief among the scientific community of the United States indicated that scientists had much lower levels of belief in God or a higher power than the general American public. Pew’s findings can be seen to demonstrate that there is a conflict between faith and science. However, Korhola believes many scientists do not dare to reveal they are religious. He thinks that atheist scientists have managed to spread out a belief that religion is an enemy of science. One renowned atheist and researcher is British evolutionary biologist and ethologist Richard Dawkins, who was the

NO


AI


27 uskoo jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan verrattuna muihin kansalaisiin Yhdysvalloissa. Pew:n saamaa tulosta voisi pitää osoituksena ristiriidasta uskon ja järkiperäisen tieteen välillä. Korhola kuitenkin arvelee tuloksen syyksi myös sen, että moni tutkija ei kehtaa tai uskalla

Uskon otaksutaan kavent ava n tiedettä, mutta paskat.

paljastaa uskonnollisuuttaan. Hänen mielestään joukko ateistisia tutkijoita on onnistunut levittämään ajatuksen uskosta tieteen vihollisena laajalle. Yksi tunnettu ateisti ja tieteentekijä on Richard Dawkins , brittiläinen evoluutiobiologi ja eläintieteilijä, joka toimi vuodesta 1995 vuoteen 2008 tieteen yleistajuistamisen professorina Oxfordin yliopistossa. Vuonna 2006 hän perusti säätiön nimeltä Richard Dawkins Foundation for Reason & Science. Säätiö kertoo nettisivuillaan tehtävikseen tieteen arvon opettamisen ja sekularismin edistämisen. Kirjeessään nettisivuvierailijalle Dawkins toteaa, että kaksi näennäisesti erillistä tehtävää linkittyy tiiviisti yhteen, ja nostaa esille valtavat ihmiskunnan olemassaoloa koskevat kriisit: ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun. Niiden ratkaisemista hidastaa hänen mukaansa eniten juuri uskonto, kun taas kriittinen ajattelu voi pelastaa ihmiskunnan. Uskonnollinen ääriajattelu talloo Dawkinsin mielestä paitsi tieteen saavutuksia, myös yksilön vapautta. Korhola toivoisi, ettei uskoa nähtäisi näin yksioikoisesti. ”Uskon otaksutaan kaventavan tiedettä, mutta paskat”, Korhola kiihtyy. ”Tai voihan se kaventaa, jos se on dogmaattisen kapeaa”, hän myöntää heti perään. Usko ei Korholan mukaan ole mielipideasia, eikä se ole rationaalisesti pääteltävissä. Kenties juuri siksi uskon ja tieteen välillä nähdään helposti ristiriita, sillä tieteen ajatellaan pohjaavan nimenomaan järkiperäisyyteen. Korholasta olisi kuitenkin syytä muistaa, että tieteessä on myös keskenään vastakkaisia näkemyksiä ja teorioita. ”Ajatellaan, että uskossa olisi kyse hatarasta uskottelusta

University of Oxford’s Professor for Public Understanding of Science from 1995 to 2008. In 2006, he started the Richard Dawkins Foundation for Reason & Science. On its website, the foundation states that its mission is to promote scientific literacy and a secular worldview. In his letter to the web page’s visitor, Dawkins states that the two seemingly separate aims are interrelated. He also underlines the two crises faced by humanity: climate change and unsustainable population growth. What stands most in the way of solving them is religion, whereas critical thinking can be the savior of humankind. Dawkins argues, that in addition to interfering with the advance of science, religious extremism hinders personal freedom. Korhola hopes for a more nuanced approach to religion. ”People presume that faith suffocates science, but to hell with that”, Korhola says, now agitated. ”Well, it can, if it is narrow and dogmatic”, he softens. According to Korhola, faith is not a question of opinion, nor can it be rationally explained. Perhaps the fact that it is not based on rationality is precisely why religion and science are so often thought to contradict one another.

NO


tai haahuilusta, ja että tiede on eksaktin varmuuden ja päättelyn maailma. Tieteellisen tutkimuksenkin varmuus on tietyissä asioissa aika huteraa”, Korhola toteaa. Rinnastus kuulostaa hurjalta. Ihanko todella Korhola vertaa tieteellisen tiedon varmuutta uskoon? ”En todellakaan, ne ovat kaksi eri maailmaa. Tieteellisesti hankittu tieto on edelleen paras pohja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Mutta viisas tunnistaa ja tunnustaa tieteen rajat.” K un puhutaan uskosta ja tieteestä, on puhuttava myös luomiskertomuksesta ja alkuräjähdyksestä. Pew-tutkimuskeskuksen mukaan yhdysvaltalaiset arvostavat tutkijoita huomattavan

However, Korhola thinks it is important to remember that opposing views and theories exist within science, too. ”Religion is sometimes described as just sort of drifting about and playing make believe, whereas science is seen as a realm of reliable certainty and deduction. But scientific research can at times be fairly unreliable, too”, Korhola says. The parallel sounds radical. Is he really comparing the reliability of scientific information to religious belief? ”Not at all, they are two separate worlds. Scientifically acquired information is still the best basis for societal decision making. But it is wise to recognize and acknowledge the limits of science.”

paljon, mutta joidenkin voimakkaasti uskonnollisten kansalaisten on vaikea hyväksyä tiettyjä tieteellisiä teorioita, kuten evoluutioteoriaa. Korhola on puhunut ennen kaikkea siitä, mitä uskonto voi antaa tieteelle, mutta huomauttaa, että myös tieteellä on uskolle paljon tarjottavaa. Tiede voi hänen mukaansa vapauttaa ihmiset taikauskosta ja erilaisista vääristymistä. Uskonnon ja tieteen välille syntyy hänen mielestään hankausta siinä tapauksessa, että usko ja pyhät kirjoitukset ymmärretään väärin ja vaikkapa Raamattua pidetään ikään kuin tieteellisenä kuvauksena tai oppikirjana. Hän kertoo itsekin pohtineensa kysymystä evoluutioteoriasta nuorempana. ”Mutta sitten rauhoituin.” Monet tieteen ja uskon välille kuvitelluista ristiriidoista ovat nykytiedon mukaan myyttejä. Uskonnolliset yhteisöt ovat kautta historian tukeneet tiedettä ja yliopistoja, ja esimerkiksi astronomi Nicolaus Copernicus , biologi ja genetiikan isä Gregor Mendel ja fyysikko Isaac Newton olivat paitsi tieteilijöitä, myös

uskonmiehiä. Harhaoppisuudesta tuomittu tiedemies Galileo Galilei oli saanut tukea katoliselta kirkolta ennen kuin onnistui

pahastuttamaan Paavin puheillaan. Korholan mukaan kristinuskon kaltainen yksijumalainen usko on joidenkin historioitsijoiden mukaan itse asiassa inspiroinut tiedettä. ”Jos ajatellaan, että maailman takana on joku meidän kaltaisemme ajattelukykyinen taho, ymmärretään että kaoottiselta näyttävässä maailmassa voi olla järjestelmällisyyttä, jota on mielekästä tutkia.” Tieteentekijöiden maailmankuvalla on siis merkitystä. Yhteiskunnallisissa päätöksissä nojataan tieteellisiin tutkimustuloksiin, ja tutkijat määrittelevät tieteen etiikkaa omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi lääketieteen eettisissä kysymyksissä maailmankatsomukselliset näkemykset tulevat nopeasti vastaan. Yhdysvalloissa geeniteknologiaa on vastustettu uskonnollisista syistä. Suomessa ajankohtainen keskustelunaihe on eutanasia. Korhola toimi vuoden alkuun asti Pohjoismaisessa bioetiikkakomiteassa, jossa käsiteltiin tieteen eettisiä kysymyksiä. Hän sanoo, ettei ole käytännössä törmännyt ristiriitaan tieteen ja oman maailmankatsomuksensa välillä. ”Tiede yleensä kertoo, mikä on mahdollista. Se ei kavenna vaihtoehtoja, vaan lisää niitä. Sen jälkeen tulevat eettiset kysymykset siitä, mitä ollaan valmiita tekemään.”

W hen we talk about religion and science, we also have to address the Genesis and the Big Bang. According to Pew Research Center, Americans have a great amount of respect for scientists, but some highly religious individuals have difficulty in accepting certain scientific theories, like the theory of evolution. Korhola has mostly focused on what religion can offer science. He notes that science also has a lot to offer to religion. According to him, science can save people from superstition and numerous warped religious beliefs. He says that religion and science clash when faith is misunderstood and Holy Scriptures misinterpreted: for example, when the Bible is read as scientific text or as a textbook. When he was younger, he himself spent time pondering the question of the theory of evolution. ”But then I calmed down.” Many of the conflicts painted between science and religious belief have been rendered myths by our current knowledge. Throughout time, religious communities have supported science and universities. For example, astronomer Nicolaus Copernicus, biologist and the father of genetics Gregor Mendel and physicist Isaac Newton were both scientists and believers. Scientist Galileo Galilei, who was condemned for heresy, had received aid from the Catholic church before he upset the Pope with his views. Korhola says that a monotheistic religion like Christianity has, according to some historians, actually served to inspire science. ”If we imagine that a rational being like ourselves is behind the universe, it follows that there might be a system worth studying behind this seemingly chaotic world.” A researcher’s worldview matters. Societal decision making leans on scientific research and findings, and the scientists defining research ethics lean on their own standpoint. For example, ideological views interject the ethics of medicine rather quickly. In the United States, gene technology has been protested for religious reasons. In Finland, the issue currently at hand is euthanasia. Until the beginning of this year, Korhola was in the Nordic Committee on Bioethics, where he took part in discussing and analyzing the ethical questions of science. He says he has not ran into a conflict between science and his own worldview. ”Science usually tells us what is possible. It doesn’t narrow down our options, it adds to them. Then come the ethical questions about what we are willing to do.”

AI


29

NO


T/ W

SONIA EL KAMEL

K/ P

MIKKO RIKALA

VÄSYN

S E L I T TÄ M ÄT Ö N

SÄRKY

JA

VÄ S Y M YS

” O len ollut tosi urakeskeinen ihminen. Se, että teen jotain kun-

E S T I V ÄT T Y Ö N T E O N J A O P I S K E L U N , J A S I I H E N L O P P U I V AT M Y Ö S K E L A N T U E T. Y H TÄ K K I Ä S E LV I S I

ALK ANEEN

Kaikki muuttui kesällä 2016. Muistan istuneeni bussissa,

SY YKSI

kun yhtäkkiä alkoi särkeä kaikkialle. Kipu tuntui vähän kuin

KROONINEN

päänsäryltä, mutta kaikkialla kehossa. Samana kesänä olin

KIVUN

F I B R O M YA L G I A ,

nianhimoista, on ollut mun juttu elämässä.

ruokakaupassa, kun vasen jalka puutui selästä varpaisiin. Se

KIPUOIREYHTYMÄ.

oli sellainen sähköiskumainen tunne.

AI


NYT

TODELLISU UTENI

31

töihin ja kertoi, etten saisi diagnoosilla sairauslomaa. Se tuntui kauhealta. Silloin mulle tosin vain läppäistiin diagnoosi, koska tutkimuksissa työterveyslääkäri ei löytänyt mitään muutakaan sairautta, joka vastaisi oireitani. Fibromyalgia kun on hyvin vaikeasti osoitettavissa. Myöhemmin YTHS:n lääkäri teki lisää muita sairauksia poissulkevia kokeita ja diagnosoi fibromyalgian järeämmin perustein. Kela ei yleisesti ottaen tue rahallisesti ihmisiä, joilla on fibromyalgia. Syksyllä jäin töistä ja koulusta lomalle, koska olo oli niin paha, ettei ollut juuri vaihtoehtoja. Ajattelin, että joko Kela myöntää tai ei myönnä sairauslomaa. Lopulta sain sairauslomaa, mutta sitä piti hakea aina uudestaan vähintään kuukausittain. Se, mitä diagnoosissa luki, vaihteli. Diagnoosiksi saatettiin kirjata esimerkiksi lihaskipu tai ahdistuneisuus. Sairausloman loputtua kuntoutustukea ei myönnetty, koska perusteet tuelle eivät Kelan mukaan enää olleet riittävät. Kela katsoi mun olevan täysin työkykyinen. En tiedä, millä logiikalla, kun sairaskertomuksista ei käynyt mitenkään ilmi, että olisin parantunut. Vapaa-ajan vietto ei enää ollut kovinkaan mielekästä, koska en voinut tehdä samoja asioita kuin ennen, kuten juosta pitkää matkaa tai soittaa kitaraa, sillä käsissäni ei ollut puristusvoimaa. En voinut mennä vaikkapa elokuviin, koska en tiennyt, onko mulla rahaa ruokaan. En ole ikinä ollut yhtä stressaantunut rahasta. Onneksi mulla oli säästöjä. Ja onhan mulla vanhemmat, jotka auttavat. Mutta en kehtaa pyytää vanhemmiltani jonkun huvin maksamista, vaikka myös huvin vuoksi täytyy tehdä asioita, että pysyy terveenä. Kelan varassa eletty aika oli todella rajoittavaa, koska en ikinä tiennyt, milloin rahaa tulee. Puhun rahahuolista mennessä muodossa, koska nyt suoritan muutamaa kurssia ja ainakin toistaiseksi voin nostaa opintotukea. En koskaan tiedä, millainen olo mulla on huomenna tai viikon päästä. Puhumattakaan vuoden päästä. En pysty suunnittelemaan mitään, kun en kykene kokonaiseen työviikkoonkaan nyt. Aluksi tuntui siltä, että menetin kaiken: terveyden, harrastukset, työt ja koulun. Unelma kovasta urasta rapistui pois. Olen aina pitänyt hyvää huolta itsestäni. Siksi diagnoosista tuli tosi avuton olo. Ei kukaan oikein tiedä, mistä fibromyalgia johtuu. Monet uskovat, että stressi voi laukaista sen. Olin juuri muuttanut pois kotoa eri mantereelle, aloittanut uuden koulun ja seurustelun ja opiskelin uudella kielellä. Vaikka koin ne asiat mieluisiksi, muutokset saattoivat olla järkyttäviä mun keholle ja mielelle – ainakin alitajuisesti. Näytin sairastuessani tosi normaalilta ja terveeltä ja näytän varmaan edelleen. Helppohan mulle on sanoa, että jatka nyt vaan elämääsi, kun mikään paikka ei ole näkyvästi rikki. Haluaisin olla ahkera ja tekevä. Kun joku sanoo, että sen kun menet ja teet, tuntuu tosi pahalta. Monet varmaan ajattelevat,

Aluksi oireet eivät vaikuttaneet mun elämään hirveästi, vaikka

että sairaus on korvien välissä.”

oli pelottavaa, kun en tiennyt mistä särky ja väsymys johtuivat. Pystyin jatkamaan toimistotöitä kesällä, mutta alkusyksyllä oireiden pahentuessa ja lisääntyessä menin lääkäriin ja yritin hakea sairauslomaa. Työterveyslääkäri diagnosoi mulle fibromyalgian. Se on parantumaton krooninen kipuoireyhtymä. Lääkäri käski takaisin

Haastateltava on Aallon perustieteiden korkeakoulun kolmannen vuoden opiskelija.

NO


AI


NELJÄNNEKSEN SENSAATIO

33

Ka r vai nen ka n na not to

From Mousse issue #58 © Artist

Kuvataiteilija Aboubakar Fofana toi viime vuoden Documenta-näyttelyyn 54 indigoon dipattua lammasta, joita näyttelyvieraat pääsivät ihailemaan laitumella. Neljännentoista kerran järjestetyssä nykytaiteen näyttelyssä ollut teos kommentoi muuttoliikettä, ja lampaat edustivat 54:ää Afrikan maata. Myös Otaniemessä nähtiin poliittiseksi leimautuneita eläimiä, kun Alvarin aukiolle tuotiin alpakoita opiskelijoiden paijattavaksi. Tällä kertaa trendieläinten tehtävänä oli rasisminvastaisuuden sijaan edistää opiskelijoiden mielenterveyttä.

NO


AJANKOHTAISTA

Aalto x Airbnb Miltä kuulostaisi Alvar Aallon suunnittelema 120-neliöinen huoneisto lähtöhintaan 49 000 euroa? No siltä, että ei lähde. Yle kertoi huhtikuussa Aallon suunnittelemista kiinteistöistä Kotkan Sunilassa, jossa kämpät eivät käy kaupaksi. Kuten Muumien, Nuuksion ja suomidesignin kohdalla yleensäkin, viimeinen oljenkorsi ovat japanilaiset turistit: Sunilasta yritetään seuraavaksi tehdä matkailukohde, jossa pääsisi asustelemaan arvostetun arkkitehdin suunnittelemassa asunnossa ja kokemaan Aalto-elämyksen aidoimmillaan, Airbnb:n hengessä.

Antroposeenin aalloilla Meret täyttyvät muovilla. Makea vesi hupenee. Merenpinta nousee. Ihmiskunnan vaikutuksen maapalloon kyseenalaistavat enää republikaanit. Valtameren tällä puolen kuohutaan vähemmän ja tehdään enemmän: polttoaineella ja öljynjalostuksella rikastunut Aalto-alumni Mika Anttonen poraa kahta seitsemän kilometrin syvyistä reikää Otaniemessä tavoitteenaan saada maaperästä puhdasta lämpöenergiaa, ja Aalto on ensimmäisenä suomalaisena yliopistona sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Toivoa sopii, että nämä kestävyysaallot kantavat kauas.

Loppu palopuheille Aallon opiskelijoiden jaksaminen ei ole kestävällä pohjalla. Kestävyyskupru paljastui toistamiseen AllWell?-kyselyn tuloksista, joiden mukaan Aallon opiskelijoista burnout-riski on noin 20 prosentilla. Kansallinen taso on ollut noin kymmenen prosentin luokkaa. Ratkaisuksi huolestuttavaan tilanteeseen Aallossa on puhuttu opiskeluhyvinvoinnin nostamisesta opetuksen kehittämisen keskiöön, ohjelmakohtaisten kehittämisalueiden yksilöimisestä ja kehittämistoimien kohdistamisesta rakenteisiin. Konkreettisempiakin vaihtoehtoja on onneksi tarjolla. Huhtikuussa Otaniemessä villiinnyttiin pörröisen pehmoisista eläinystävistä, jotka AYY toi opiskelijoiden silitettäväksi valtakunnallisena Opiskelijoiden mielenterveyspäivänä. Ensimmäistä kertaa järjestetyn mieleterveyspäivän teemana oli myötätunto, jota heräteltiin taannoisen alpakka-gaten hengessä Alvarin aukiolla yli sadan silittäjän voimin. Jälleentulitodistetuksi,ettäpikaratkaisukaikkiinongelmiinlöytyyalpakoista–olikyse sitten kuormittavasta opiskelijaelämästä tai äärioikeistosta.

Luolien louhintaa Ainon kollega Ylioppilaslehti kritisoi jo vuonna 2009 Julkun ja Äpyn toimituksien salaseuroja, joihin naisilla ei ole asiaa. Toinen näistä herrakerhoista havahtui syrjiviin asenteisiinsa viimein huhtikuussa 2018. Luolamieskilta valitsi Aku Louhimiehen tyylisen ”emme ole osanneet kuunnella” -kulman kriisiviestintäänsä. Ratkaisuksi kilta arpoi naiskiintiön: Kristiina Mäkelästä tehtiin killan kunniajäsen. Mitäköhän seuraavien yhdeksän vuoden aikana saavutetaan?

LOPU N ALKU

s. 4 0 - 41

s. 43

s. 46

Person of Interest

Salaliittoteoria

Vi i m e i n e n k u va

Palstalla Sonia El Kamel spekuloi, miksi Aalto-yliopistossa vietetään viidettä periodia.

Hanna Vallen ottaa kantaa aikamme vaatimukseen olla kaikkea saman aikaisesti.

”We don’t need all sixteen-year-olds to become entrepreneurs”, says Slush CEO Andreas Saari.

AI


35

KOLU MNIT

Tarina ilman opetusta

Ku ka hyöt y y totuuden jälkeen

A hdistus iski heti, kun näin Instagramissa

I nformaatiotulvassa räpiköidessä on hyvä

keveästi kirjoitetun inspiraatiolauseen ja

välillä nousta vähän korkeammalle maal-

kommentit sen alapuolella. ”Mitä tekisin,

le katselemaan suurten virtojen liikkeitä.

jos en pelkäisi?” postaus kannusti meistä

Seuraa osahahmotelma kulttuurimme

jokaista kysymään itseltään.

tilannekuvasta.

Tyhjänpäivisillä hokemilla täytetyt

Keskiajalla kulttuurihierarkian ylim-

huoneentaulut alkavat onneksi olla passé,

mällä paikalla istuivat Jumala ja papisto.

jos ne muuta koskaan olivat, mutta siitä

Kun papit alkoivat tuotteistaa taivaspaik-

huolimatta feediini tupsahtaa mukavuus-

koja, kaikki eivät tyytyneet ihailemaan

alueen ulkopuolelle kehottavia postauk-

bisneksen innovatiivisuutta. Kirkkoa syy-

sia tasaisella varmuudella. Enemmän kuin

tettiin korruptiosta ja se alkoi menettää

viestien varsinainen sisältö, ihmisten aito

valtaansa.

usko niihin ärsyttää ja ihmetyttää. 

Viimeisen naulan kirkon arkkuun löi

Iltapäivä- ja naistenlehtien selviyty-

valistusajan rationaalinen vallankumous.

mistarinat ja henkilökuvat oravanpyörästä

Usko korvattiin järjellä ja transsenden-

karanneista uskalikoista ruokkivat mie-

taalinen objektiivisella – Tieteestä tuli tie

likuvaa siitä, että jokainen tarina päät-

Totuuteen. Rationaalisuus ei kuitenkaan

tyy hyvin ja että menestys on vain itsestä

osoittautunut ihan niin rationaaliseksi kuin

kiinni. Pelkkää tyytyväisyyttä ei kannata

aluksi ajateltiin. Viimeistään se menetti

tavoitella, sillä pienellä vaivalla ja rohkeu-

hohtonsa, kun Neuvostoliitto esitteli nä-

della voi kokea jotain maagista. Oletus on,

kemyksensä rationaalisesta kerrostalosta.

että kahdeksasta neljään tehtaassa työskentelevä duunari ei ole onnellinen, vaan oman saamattomuutensa ja pelkuruutensa

Nyt elämme jälleen valistuksen ajan

T/W

KIIRA JUHO  

uhri. Perusarki on hukkaan heitettyä elä-

K/ P DORA DALILA

kaltaista murroskautta. Tässä vallankumouksessa objektiivisen järjen syrjäyttää subjektiivinen kokemus, eikä tietä totuu-

mää, kun vaihtoehtona on myydä asunto

teen enää ole. Totuus pölyttyy nyt saman

ja irtaimisto läppäriä lukuun ottamatta

kaapin nurkalla, jonne Jumala rationaa-

ja ostaa menolippu sinne, missä aurin-

lisuuspöhinöissä nostettiin.

ko paistaa ja olut on halpaa. Taikoja al-

On vaikea sanoa, miltä uusi aikakausi

kaa tapahtua heti, kun vain irtisanoutuu

tulee näyttämään. Vallankumouksen tär-

turvallisesta päivätyöstä ja sen suomista

kein päivä on sen loppumista seuraava. Hyvät aikomukset eivät takaa hyvää

mukavuuksista. Lehtijutut ovat luontevaa jatkoa pastel-

lopputulosta, ja vaikka vallanpitäjä vaih-

linsävyisille Disney-piirretyille. Lapsena

tuisi parempaan, ei vallan huumaava ja

olikin järkytys kuulla totuus alkuperäisen

korruptoiva vaikutus katoa. Valistuksen

Pienen merenneidon kohtalosta, ja mum-

aika johti kehitykseen monella saralla,

milan vintiltä löytyneet Grimmin  sadut

mutta mustia joutseniakin tuli. Menetettyä

kalvoivat mieltäni viikkokausia.

kytköstä johonkin itseä suurempaan ryhdyttiin tuolloin paikkaamaan Valtion ja

Aikuisena on kai kuitenkin jo hyväksyttävä se, että onnellisia loppuja ei ole

Kansan käsitteillä, tuhoisin seurauksin.

kuin Satuhäissä. Siksi toivoisin kuulevani

Vaikka objektiivisuus ja totuus näh-

enemmän kuvauksia epäonnistumisista ja

dään patriarkaatin sortokeinoiksi, ei niistä

pettymyksiksi paljastuneista unelmista.

luopuminen välttämättä vähennä patriar-

Kertomuksia siitä, kuinka läheisen kuo-

kaatin valtaa. Poliitikot, jotka toistaisek-

lema ei tehnytkään omaisista entistä vah-

si ovat tarttuneet uuden ajan tarjoamiin

vempia, mutta kuinka he suru rinnallaan

mahdollisuuksiin, eivät ole feministin

jatkavat arkea. Tarinoita ilman loppunos-

perikuvia. Totuuden jälkeinen aika on

tatusta ja minkäänlaista opetusta, koska

kuitenkin vasta alkamassa. Odotettavissa

sillä tavalla tarinat useimmiten päättyvät.

lienee lisää mustia joutsenia.

KIIRA KOSKELA

JU HO RAUTIAINEN

NO


ONE STEP AHEAD A N D R E A S S A A R I O N LY J U S T S TA R T E D A S THE NEW CEO OF SLUSH. NONETHELESS

is the Ch ief Executive

H E A L R E A D Y K N O W S W H AT H E W A N T S T O

Officer of startup event Slush

D O A F T E R T H AT.

co-founder of earlystage vent ure capital f u n d Wave Ve n t u r e s

Could you live as you preach and be an entrepreneur yourself? Absolutely and I will be one after Slush. I want to solve climate change and make people ten times better learners. Building a company is one of the best ways to do that. After that I can go back to investing. I’m a bad loser and an extremely competitive person. I’ve known since middle school that I want to become an entrepreneur one day. I’m a perfectionist who also enjoys to work in a frame set by someone else. But much more, I love the ambiguity and feeling of insecurity of setting the limits to myself - or rather not setting any limits at all, however naive that may sound. You’re not an entrepreneur at the moment but instead the newly elected CEO of Slush. Do you feel like you are executing somebody else’s vision? Before starting as the CEO, I had felt for already some time that the long-term vision of Slush wasn’t crystal clear. When I took on the job, I knew I could only blame myself after that. In five years, Slush should have the best capabilities in the world to bring people together in the context of entrepreneurship, whether

AI


PERSON OF INTEREST

37

physically or online: potential ideas, their builders, financiers, and buyers find each other with minimal effort. Entrepreneurship education is being brought to schools more and more. Why is everyone trying to shove entrepreneurship down kids’ throats? We don’t need all sixteen-year-olds to become entrepreneurs but I think an entrepreneurial mindset is something that anyone can profit of. It has to do with failing and getting up again. In the future, most work will be project based and it is essential to be able to lead oneself. In your Linkedin, you claim that entrepreneurship is the best way to solve ”big and meaningful problems in the world”. Entrepreneurship is based on capitalism which someone could see as the essential problem maker. How come entrepreneurship is the best way to solve problems? We need capitalism to save the world. Some people, like myself, can be mobilized with a mission incentive – that is, ”a cause”. studies

When you add a financial incentive to it, it starts to move mas-

Industrial and

ses. In the future, the most successful companies will be the kind

Engineering

which are a combination of both – it will be easier for them to

Management

compete for skillful workforce when a big paycheck isn’t the only thing they can offer.

at Aalto Universit y

That seems idealistic. Has the human mind really changed that much that we could turn the course of this boat and harness capitalism towards fighting good? I am not sure, but I want to believe that it’s happening. is into extreme sports

During the past few years, Slush has become global with branch events in Shanghai, Tokyo and Singapore. What guides Slush when choosing new locations? We try to look for places where there is still room for a change in the mindset towards entrepreneurship. Japan, which is an extremely hierarchical society is an example of this. Young volunteers are our everything. Government officials around the world ask us often, if we could take Slush to their cities. It’s not reason enough. We want the local young people, not politicians. Do you take human rights into account when choosing locations? That’s not the first thing we look at. We try to stay politically neutral. You live and breathe the startup scene. Can the hype be deceptive? Hyping entrepreneurship just for the sake of starting companies is not fruitful. If it doesn’t solve a problem, it’s nonsense.

T/ W NO

EMILIA MÄENMAA

K/ P SLUSH


SALALIITTOTEORIA

V niin kuin vitosperiodi V niin kuin vappu

V iides periodi on kuin liian pitkään jat-

Vuosi, eli 365 päivää, on jaollinen vii-

kuneen televisiosarjan ei-toivottu uusi

dellä. Työviikossa on yleensä viisi päivää.

tuotantokausi. Siis se, jossa jo kolmeen

Suomalaisessa kouluarvostelujärjestel-

kertaan kuolleet hahmot herätetään vielä

mässä arvosana 5 on välttävä. Yliopistoissa

viimeisen kerran henkiin.

opintosuoritusten arvosteluasteikko on

Aalto-yliopistossa opetus on jaksotettu

0–5 kokonaislukuina, ja arvosana 5 on

viiteen seitsemän viikon mittaiseen perio-

erinomainen ja korkein mahdollinen ar-

diin. Viides ja viimeinen periodi alkaa aina

vosana. Aalto-yliopiston rehtorin Ilkka

huhtikuun alussa ja päättyy toukokuun

Niemelän etunimessä on viisi kirjainta.

puolenvälin jälkeen. Tänä vuonna tarkat

Niin on myös nimissä Tuula ja Aalto.

päivämäärät viidennelle periodille ovat

Viisikantainen ruusu symboloi antiikin

9.4.–18.5.2018. Vitosperiodissa Aallossa

roomalaisille salaisuutta ja luvun viisi

voi opiskella esimerkiksi seuraavia kurs-

roomalainen numero on V.

seja: matematiikkaohjelmistot, yritysvastuu ja -etiikka sekä rahoituksen perusteet – kovin kiinnostavia, hyödyllisiä ja työläitä

Miten tämä kaikki sitten liittyy viidenteen periodiin? Nokkelimmat ovat jo saattaneet hok-

kursseja tulevaisuuden gamechangerille. sata yhteyden: V niin kuin vappu. Monien muiden kotimaisten korkea-

Opiskelu vitosperiodissa on Ainon

koulujen akateemiseen kalenteriin viides

toimittajien käsiin päätyneistä, Aalto-

periodi ei kuitenkaan kuulu. Helsingin

yliopiston johdon laatimista arkaluon-

yliopistossa periodeja on neljä, joista vii-

toisista dokumenteista päätellen silkkaa

meisen kontaktiopetus päättyy jo 6.5.2018.

peitetoimintaa vapun vieton ympärillä.

Herää siis kysymys, miksi viides periodi

Eihän kukaan oikeasti enää istu kirjas-

on olemassa Aallossa? Miksi yliopistomme

tossa pänttäämässä toukokuussa, vaan

opiskelijoita yritetään pitää väkisin koulun

aivosolujen rippeet ovat jo mädäntyneet

penkillä pitkälle toukokuuhun, kun tove-

lei-kaulaseppeleiden ja sateessa kastunei-

rimme Helsingin yliopistosta jonottavat jo

den sipsien sekaan Kaivopuiston lokkien

toista viikkoa työkkärin ovella?

nokittavaksi.

EASTER EGG

GETTY T/ W SONIA EL KAMEL K/ P IMAGES

Post-merk k i O n vaikea hetki reissun päällä. Mai­

Toinen on aivan varma, että viisikir-

semakortit kotiväelle on kirjoitettu, mutta

jaiminen koodi on opiskelijoille kehitetty

postimerkkejä ei ole lähimailla myynnissä.

etu, jolla postit kulkevat veloituksetta.

Onneksi tieto vähentää tuskaa. Postin

Kolmas miettii, että ehkä kortit pää-

voi lähettää myös salaisella koodilla, joka

tyvät kirjattuihin osoitteisiin pelkästään

vie lippulapun perille haluttuun osoittee-

postivirkailijoiden laiskuuden takia.

seen ilmaiseksi.

Niin, se koodi.

Koodi on harvan hallussa, vielä.

Kirjoita postimerkille tarkoitettuun

Googlailulla löytyy vain muutama van-

suorakulmioon 2FaBe ja kortti menee

hahko chattikeskustelu, joissa spekuloi-

miltei aina perille. Testattu on.

daan sen alkuperää. Yksi sanoo, että se on CIA:n kommu-

Madridista ja Köpiksestä lähetetyt lehtileikkeet saapuivat koti-Suomeen.

nikointiin kehitetty koodi, jolla agentti on

2FaBe on palstan vanhin ja arvokkain

voinut lähettää raporttinsa mistä tahansa

easter egg, joten ei ole syytä jatkaa vies-

minne tahansa. Nettineuvojen mukaan

tittelyä. Palsta päättyy, hyvästi.

koodin käyttö pitää lopettaa heti, ettei ovelle ilmesty tummapukuisia miehiä.

AI

T/ W

VIIVI PROKOFJEV

EMOJI K/ P TEHDAS


39

AIVOPESU

– VAI HTUVA KI RJOITTAJA AIVOPESE E OPISKE LIJOITA VALITSE MASTAAN AI H E ESTA

L i ia n helppo lä hteä P ikkukylien nuoret pakenevat mahdol-

Geopoliittinen kisa on kiihtymässä en-

lisuuksien perässä maalta kaupunkiin.

tisestään. Jos Suomen välkyimmät osaajat

Haikaillaan avarampaa ilmapiiriä, mie-

muuttavat maailmalle, saamme ehkä lukea

lenkiintoisempia töitä, parempaa palkka-

myöhemmin naistenlehdistä heidän ruislei-

tasoa. Samaan tapaan yhä useampi suo-

vän kaipuustaan, mutta he eivät enää pelaa

malainen muuttaa koulut käytyään pois

jääkiekkojoukkueissamme, tee Suomi-

maasta, eikä välttämättä koskaan palaa.

filmejä tai perusta firmojensa pääkont-

Suomessa voi käydä vielä juhannusmö-

toreita Helsinkiin. Jos emme vastaavasti

killä, koska Suomen kesä on niin kaunis.

pysty houkuttelemaan muualta Suomeen

Joka vuosi Suomesta muuttaa ulko-

koulutettuja työntekijöitä, vaarana on,

maille noin 3000 25-34-vuotiasta, eikä

että jäämme suurten teknologiayritysten

enemmistö heistä suunnittele palaavansa

jäähdytyshallien maaperäksi arvokkaan

takaisin. Ainoastaan eläkeläisten keskuu-

tietotyön sijaan.

dessa paluumuutto on yleisempää kuin ulkomaille jääminen. Korkeakoulutetut

A ivovuoto voi olla tulevaisuudessa

muuttavat maasta useammin kuin kou-

Suomen kansantaloudelle suurempi on-

luttamattomat. Mitä korkeampi koulutus,

gelma kuin sote-uudistuksen kaatuminen

sitä suurempi on maasta muuttamisen

tai aktiivimalli. Maailma on yhtä globaalia

todennäköisyys. Varsinkin tohtorit ovat

liikettä. Meillä on edelleen maantieteel-

parahdelleet yliopistoleikkauksista jo

liset rajat, mutta tavarat, ihmiset, iden-

vuosia, ja nyt he katoavat vähin äänin.

titeetit ja trendit virtaavat muita uomia

Ketkä seuraavat perässä?

pitkin. Suomi on yhä tuhansien mahdol-

Näyttelijät, lentäjät, sairaanhoitajat,

lisuuksien maa, kiitos ilmaisen koulutuk-

investointipankkiirit, startup-yrittäjät, in-

sen. Työmarkkinoiden kansainvälistyessä

sinöörit ja opettajat. Parhaat osaajat eivät

kiinnostavimpien työmahdollisuuksien

välttämättä tyydy siihen, mitä Suomella

synnyttäminen ja tukeminen kotimaan

on tarjota, jos mahdollisuuksien tarjon-

kamaralla on kuitenkin tärkeämpää kuin

ta ei kiritä heitä eteenpäin, vastaa oman

koskaan aiemmin.

kunnianhimon tasoa, tai töitä ei yksinker-

Suomessa investointipankkiiri ei pää-

taisesti ole. Lähteminen on liian helppoa.

se suurimpiin salkkuihin käsiksi, ja siksi

Samaan aikaan Suomella on vaikeuksia

hän lähtee kunnianhimoisena suurkau-

houkutella muualta osaajia, vaikka meillä

punkiin. Mutta täällä köyhällä lähiöper-

on maapallon puhtain ilma ja keskimää-

heen lapsella on periaatteessa mahdolli-

rin 40 neliötä asuintilaa henkeä kohden.

suus kouluttautua investointipankkiiriksi.

Esimerkiksi teknologiayritykset tarvitsi-

Mahdollisuuksia molemmat. Toista Suomi

sivat yli 53 000 uutta työntekijää vuoteen

ei tarjoa, toisen tarjoaa.

2021 mennessä, mutta startupit kamppai-

Jotta Suomi pysyy tulevaisuudessakin

levat jo nyt ohjelmistoalan ammattilaisten

mahdollisuuksien maaperänä, on syytä

löytämisessä. Koodareita metsästetään

keskittyä kumpaankin.

headhunterien muhkeiden bonuksien voimin varsinkin Itä-Euroopasta. Ainoastaan peliala onnistuu houkuttelemaan tänne

Annaleena Kuronen on maaliskuussa

väkeä kaikkialta maailmasta, koska alan

ilmestyneen Kutsuvat sitä pöhinäksi -

mielenkiintoisimmat työpaikat sijaitsevat

Tositarinoita kasvuyrittäjyydestä -kir-

Suomessa.

jan kirjoittajista.

NO

T/ W

ANNALEENA KURONEN

K/ P MIKAELA UUKSULAINEN


Ylioppilaskuntasi tiedottaa! AUS informerar! AYY’s announcements! HOW THE NEW AYY BRAND WAS BORN Aalto University Student Union implemented a new brand strategy at the start of 2018. Chair of the Board Noora Vänttinen explains how the new brand was built. AALTO UNIVERSITY STUDENT UNION, soon celebrating its 8th birthday, has not previously undertaken any systematic brand work. The chair of the AYY board, Noora Vänttinen, acted as the board correspondent for brand work in 2017 and now explains why the need for a re-branding was very real. ”We conducted a survey to find out what AYY’s members thought of the student union. We found out that they didn’t think of AYY as their own student union, and that AYY’s services were largely unknown. We wished to clarify what kind of a student union AYY is”, Vänttinen says.

ALL ELEMENTS OF the brand have been thought out so that they send a unified message of what AYY is. As an example, Vänttinen mentions the new logo of the student union. ”The logo reflects the idea that the student union is the soil from which the Aalto community can grow. The logo can be broken down into smaller parts, from which you can then build all kinds of new elements. Just like each member of the student union can build their own whole from everything the student union has to offer,” Vänttinen states.

A WORKING GROUP of five people spent the last year building the brand. Based on research, a brand strategy approved by the Representative Council was created to guide AYY in its actions. The vision of AYY as an enabler of the best student’s life in the world is at the very core of the strategic work.

EVEN THOUGH THE BRAND has been in the works for a long time, Vänttinen notes that it is not set in stone. The current brand strategy will stay in effect until the end of 2020 when its success is evaluated and the strategy updated. In the future, AYY’s members can continue to affect the brand through the Representative Council.

The brand strategy includes a new visual guide that was implemented at the start of 2018. Goals included in the strategy are constantly being incorporated into the daily work of AYY’s board and staff. ”A brand is an all-encompassing concept. Its renewal doesn’t merely mean that we update the visual outlook, but a new worldview and a vision of what the student union of the future looks like go along with it. The brand should be reflected in all of the student union’s activities,” Vänttinen says.

”The brand strategy concerns the Student Union both as a community as an organization, and it will be constantly updated. Together we create the vision of what our student union is.”

AI


Vision: The best student’s life in the world Aalto University Student Union’s vision,” the best student’s life in the world”, is split into four goals. Here we present the objectives included in AYY’s brandstrategy. Identity: the Aalto spirit is forever The Aalto spirit is a unifying, shared identity for all members – Aalto people feel that they are part of the Aalto community and take pride in this also after graduation, and later on, they will give back to the Aalto community. An Aalto person is both a student of the university and a member of the Student Union. All Aalto people understand and are familiar with AYY’s and the Aalto community’s field of activities and its scope.

AYY as a wielder of influence: the Aalto students build the best university, community and society AYY speaks with the voice of all Aalto students. AYY’s advocacy work is bold, visible, goal-oriented and credible. AYY supports and encourages its students to be active and to make changes in society. Advocacy and influencing work are transparent, well-communicated and meaningful to the members.

AYY as a foundation of the community: the Aalto spirit enables its members to fulfill themselves, channel their passion, create and learn something new and improve themselves AYY helps the Aalto community to reach ever higher. AYY values different student cultures and traditions and shows this in its operations. AYY builds international student community where all Aalto students can implement their wildest ideas, because Aalto people always help one another.

AYY as a service provider: a happy and unforgettable time at the Aalto University is created through AYY’s services Members recognize and are aware of AYY’s services. High-quality housing services in particular are a clear and recognizable part of the range of services offered by AYY. Students can produce and develop the services and have an influence on their contents in the way they see best. AYY’s services offer something for each member, regardless of the student’s situation or background.

Otaniemi Night of Arts

Otaniemen yö

Otnäs natt

A cross-artistic campus festival on the 6th of October that truly looks like its creators.

Opiskelijoiden näköinen poikkitaiteellinen kampusfestivaali lauantaina 6.10.

En studentpräglad tvärvetenskaplig campusfestival lördagen den 6 oktober.

Make the night your own; join us in creating it! Event signups are now open.

Tee yöstä näköisesi, tule mukaan tekemään! Tapahtumailmoittautuminen auki nyt.

Sätt din prägel på natten, kom med som arrangör! Evenemangsanmälningen har börjat.

www.otaniemenyo.fi

www.otaniemenyo.fi

www.otaniemenyo.fi


VIIMEINEN KUVA

G r a a f i k k o H a n n a Va l l e k e r t o o , m i s t ä a j a s s a m m e o n k y s e

VIIMEINEN SANA

Aino Aalto M inä, Allu ja Gullichsenin Maire kokoonnuttiin porukalla neuvonpitoon saatuamme edellisen numeron tätä lehdykkää käsiimme. Alvarin aukiolla on näköjään tuullut rajumminkin. Britti-imperiumijuhla nostatti myrskyn, jonka jälkiä on saatu siivota aina Villa Maireaa asti. Kuohunnan seurauksena muun muassa peruttiin poliittisen epäkorrektiuden sitsit. Mekin haluamme olla moderneja. Siksi olemme päättäneet perua naamiaiset, ilonpidon, seksin, sanamme, lupaukset, mielipiteet ja tulevat päätökset.

T/ W

Yst. Aino Aalto

AI

TOIMITUS


T ule tekemä ä n ai noa

K E SÄ A SU N T OJA HELSINGISSÄ

1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fi

E T S I M M E J AT K U VA S T I U U S I A K I R J O I T TA J I A , K U VA A J I A J A K U V I T TA J I A .

TULE MUK AAN TEKEMÄÄN U U T TA A I N O A !

www.latokartanonyokyla.fi

Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiö

Teollisuuden ja tekniikan korkeakoulujen yhteistyötä Collaboration between Industrial Companies and Aalto University Säätiö myöntää apurahoja opinnäytetöihin. Toiminta perustuu säätiölle tehtyihin lahjoituksiin ja säätiön pääoman tuottoon. Yritykselle lahjoitus on edullinen ja kevyt tapa osallistua tutkimukseen. Opiskelijalle tukisäätiön apuraha tarjoaa vaihtoehtoisen tavan rahoittaa diplomityö.

Kuva: Ilkka Törmä

The Foundation for Aalto University Science and Technology awards MSc and PhD thesis grants and supports the research and teaching of technical disciplines at Aalto University. For Companies the Foundation offers an easy and low-cost way of research collaboration. Companies donating to the Foundation can target specific fields of science.


Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä nettizine, jossa eri taiteenlajit kohtaavat toisensa. Koe uusin numero Valta: www.zelda.fi

NO

Aino 2/2018  

Vuoden toisessa numerossa puhutaan siitä, mitä tapahtuu, kun unelma ei kannakaan ja oma yritys ei menesty odotetulla tavalla, selvitetään, v...

Aino 2/2018  

Vuoden toisessa numerossa puhutaan siitä, mitä tapahtuu, kun unelma ei kannakaan ja oma yritys ei menesty odotetulla tavalla, selvitetään, v...

Advertisement