Kotkaviesti 12-4

l a s t e n

j a

n u o r t e n

ä ä n e n

k a n n a t t a j a 4/2012

Uutiset

ainolanrannan kesäleri

Tulossa

juhlavuosi 2013

Huviksi & hyödyksi pikkukaveria ei jätetä -projekti

TEEMA: Sukupolvien välinen solidaarisuus

KKT 2012 Repovesi keräsi yli 200 Kotkaa suoriutumaan tehtävistä

TE EM A :

SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS

SIVUT

SI SÄL LYS 04/ 12

T

4 Aina on oikea ikä – tehdä asioita yhdessä!

6 Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa...

7 Eläkkeensaajat ja Lapin Nuoret Kotkat joulupukkia tapaamassa 8 Näytelmä ilman käsikirjoitusta 9 Kotkakalluppi

UUTISET KKT REPOVESI 2012.......................................................... 10 Kielikylpyjä ja sirkustemppuja Leirisalossa.............. 14 Ensilumen Karu-leiri......................................................... 16 Soitinpaja ja koiratanssiesityksiä Ainolanrannan kesäleirillä.............................................. 17 Kymen Nuoret Kotkat juhli 60-vuotiasta piirijärjestöä............................................... 18 KANKAAN TORPPA: Kumppanuussopimus syntyi... 19 Kotkaliiton uudet puheenjohtajat.............................. 19

! tulossa

KKT 2012 järjestettiin Repovedellä s. 10

Juhlavuosi 2013......................................................22 KAMU, Sauvo, Finland / Haku liiton vertsuksi KAMU-leirille...................23 Lumilinnapäivät Kemissä.....................................24

KANSAINVÄLISYYS PEKAN MATKASSA: Oppimassa oppimisesta ja ihmisoikeuksista................................................................ 26

OHJAAJAT & VERTSUT Demokratiskolan!.............................................................. 28 Lapsikonfrenssi Norjassa................................................ 29

HUVIKSI & HYÖDYKSI INKKU: Luontoon liittyvä askartelutyö...................... 30 Pikkukaveria ei jätetä -projekti..................................... 31 Pelastakaa Lapset ry:n opas osallisuuteen............... 32 Lapset äänessä -hanke.................................................... 33 Syrjäytyminen on monien asioiden summa............ 34 Talvella lasketellaan, hiihdetään ja uidaan avannossa, kesällä vaelletaan vaaroilla...... 35 AMMATTINI: Ari Apajassalo kertoo............................. 36 MITEN TULIN KOTKIIN?: Sidi, 9 v................................... 36 KEKE: Sukupolvien välinen solidaarisuus.................. 37 7 YHTÄLÄISYYTTÄ.............................................................. 37 Sarjis....................................................................................... 38 Lukijakilpailu....................................................................... 39 Nuorten Kotkien yhteystiedot...................................... 39

 Ronja, 8 v.

U U T TA K O TK A V IE ST IS SÄ :

KESKIAUKEAMALLA AIKAJANA (s. 20–21)

PÄÄKIRJOITUS

kotkaviesti

Pääkirjoitus // Teemu Rasi

lasten ja nuorten äänen kannattaja Julkaisija: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki Puhelin (09) 774 5760 Telefaksi (09) 774 57645 toimisto@nuoretkotkat.fi www.nuoretkotkat.fi Tilaushinta: 20  /12 kk Osoiterekisteri ja mediatiedot: Kotkaliiton toimisto Päätoimittaja: Teemu Rasi Toimitussihteeri: Esa Kaskimo Toimituskunnassa lisäksi (liiton viestintätyöryhmä): Taina Leino, Juhani Parisaari, Jaana Sorsa, Marko Veijonaho, Avustajat: Inkeri Angelin, Atte Kalke, Leea Kröger, Iia Miikkulainen, Maria Paldanius, Minttu Pyykönen, Jouko Veijonaho, Satu West Taitto: Atte Kalke (+ Taina Leino)

Teemu Rasi

n jälleen tullut se aika vuodesta, kun voi kaivaa esiin

Painopaikka: Kehityksen Kirjapaino, Pori

sukset ja pulkat. Talvi tekee tuloaan ja harrastukset vaihtuvat lumisempiin.

ISSN 0783-0823

linnapäivillä käyntiin Nuorten Kotkien juhlavuosi!

SEURAAVA LEHTI 1/2013 ILMESTYY HELMIKUUSSA – aineistopäivä 15.1.2013 TEEMA: Kotkakulttuuri ennen ja nyt

Toivottavasti lunta saadaan ainakin sen verran, että saadaan helmikuussa Lumi-

Tällä kertaa teemamme liittyy sukupolvien väliseen yhteistyöhön. Välillä tuntuu, että tätä kanssakäymistä ei nykyään ole enää tarpeeksi. Ei ainakaan samalla lailla kuin ennen vanhaan. Monesti tähän vaikuttaa se, että asutaan niin kaukana vanhemmista ja/tai isovanhemmista. Vaikka matkustaminen

Aineisto-ohjeita: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin mattapinta. Digitaalikuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

onkin helppoa niin yhä kiireisemmän arjen takia perheissä arvostetaan viikonloppuja, kun ei tarvitse lähteä minnekkään. Lisäksi vietämme yhä enemmän aikaa netissä ja sosiaalisessa mediassa. Ja sinne ei välttämättä ole kovin monen isovanhemmat vielä eksyneet? Onneksi Nuoret Kotkat järjestää toimintaa ja tapahtumia, joissa lapset ja nuoret voivat osallistua yhdessä vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. Repovedelläkin oli tänä vuonna vartio, jonka jäsenet olivat neljästä sukupolvesta! Näitä mahdollisuuksia sukupolvien väliseen kanssakäymiseen kannattaa käyttää hyväksi, sillä ne ovat mainioita tilaisuuksia molemminpuoliseen oppimiseen 3 • kotkaviesti 4/2012

TEEMA

T

T eema : Sukupolvien välinen solidaarisuus

Aina on oikea

ikä

Tehdä asioita yhdessä!

4 • kotkaviesti 4/2012

A M E E T PE TR A TOIVONEN

Vuosi on kääntymässä lopuilleen, eurooppalainen teemavuosi suku­polvien välisestä yhteistyöstä – solidaarisuudesta – on päättymässä. Juhlapuheet on pidetty, nyt viimeistään on toiminnan aika. Eikä yhteistyölle ja sen mahdollisuuksille näy loppua. ävin muutama päivä sitten Joutsenon Eläkkeensaajien viikkotapaamisessa Joutsenon työväentalolla.

Aulan ilmoitustaululta ensimmäisenä silmiin osui Joutsenon Nuorten Kotkien kerhoilmoitus, mukavalta näytti. Joutseno ei varmasti ole ainoa paikkakunta Suomessa, missä Kotkat ja Eläkkeensaajat kokoontuvat samoissa tiloissa.

Ensimmäinen este yhteiselle toiminnalle on jo sellaisessa tilanteessa voitettu. Kohtaamispaikka on tuttu molemmille, sinne on helppo tulla.

Nuorten Kotkien ja Eläkkeensaajien toiminnassa on paljon samanlaista. Kerhot kokoontuvat viikoittain. Jossain päin ovat käden taidot kunniassa, toisaalla harrastetaan tanssia ja molempien lempipuuhaa ovat erilaiset retket. Yhteisistä retkistä onkin ainakin pohjoisimmassa Suomessa kokemusta ja kuulemani mukaan niin Kotkat kuin Eläkkeensaajat ovat olleet tyytyväisiä.

Nuorilla Kotkilla ja Eläkkeensaajilla on myös yhteinen murhe.

Kaikkien mummot, vaarit, ukit, mummit, papat ja mummat eivät asu lähellä, samalla paikkakunnalla tai edes lähikaupungissa. Pitkien matkojen takia tapaamiset saattavat jäädä vain juhlapyhiin.

Voi miten mukavaa olisi, jos olisi varamummu kävelymatkan päässä.

K

Ja uskokaa huviksenne, olisi se mukavaa siitä varamummustakin puuhata lasten kanssa.

Yhteistoiminta Kotkien ja Eläkkeensaajien kesken voi myös olla mukavan yhdessäolon lisäksi vaikka oppimista. Ikäihmiset ovat erittäin kiinnostuneita mm. tietotekniikan tarjoamista mahdollisuuksista. Nuoret osaavat käyttää tietokoneitaan vaikka silmät kiinni. Tässä voisi kysyntä ja tarjonta kohdata, kun Nuoret Kotkat antaisivat paikkakuntansa Eläkkeensaajille tietokonetukea, henkilökohtaista neuvontaa ja yhdessä nettiharjoittelua.

Vaikka meistä työikäisistä ja koululaisista vaikuttaa siltä, että eläkkeensaajalla se vasta kiire onkin. Totuus on kuitenkin se, että eläkkeensaajalla on aikaa, aikaa olla yhdessä, aikaa kuunnella, aikaa toisille ihmisille. Eletty elämä antaa ymmärrystä monenlaisille toimintatavoille. Lapsen ennakkoluuloton ja suoraviivainen suhtautuminen ihmisiin taas mahdollistaa monet jännät yhteiset retket ja leirit. Eläkkeensaajissa on paljon ohjausreserviä kotkatoimintaan, kun vain osaamme sen käyttöönottaa.

Yhteistyö Nuorten Kotkien ja Eläkkeensaajien kesken on oikea win-win-tilanne, kaikki voittavat. Siis ei kun rohkeasti yhteyksiin paikallisen eläkkeensaajayhdistyksenne kanssa.

Semmoset noin 75-vuotiaat voi mennä lasten kanssa puistoon.

(Niklas, 7)

Lapset k yllä tietävät mitä kaikkea ikäihmis et voivat te hdä: Jos on liian vanha, niin voi kävellä hiljaa.

Vanhat ihmiset voi kävellä tai pyöräillä.

(Kalle, 4)

(Joona, 7)

Vanhat ihmiset voi kutsua kavereita kylään ja järjestää kesäjuhlat.

(Moona, 6)

5 • kotkaviesti 4/2012

T

T E E M A / / Sukupolvien välinen solidaarisuus

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa……….

MAIRE PALLAS

Olisitpa saanut olla mukana kun Lapin Nuorten Kotkien, TSL:n Kemin Opinto­ järjestön ja Kemin Eläkkeensaajien porukka, nelisenkymmentä osallistujaa, teki retken Ranuan eläinpuistoon pientä jääkarhunpentua katsomaan. Jotenkin painettu kalenteri ja sääolot eivät ole kohdanneet meidän retkien osalta. Joulu­ kuussa, kun piti olla täysi talvi Napapiirin retkelle lähdettäessä, ei lunta ollut kuin aavistuksen verran. Nyt kun huhtikuun puolessa välissä lähdimme kevätretkelle, lunta oli Ranualla ainakin puoli metriä ja luvassa lumisadetta. Mutta eipä me moisista hermostuta, otetaan avuksi reipas retkimieli ja eikun matkaan. ähestymme eläinpuistoa ja kyselen, minkähän värinen se jääkarhu on. Ehdotukseni punainen tyrmätään huutoäänestyksellä. ”Sehän on valkoinen!” No miten sen erottaa lumesta kun lumikin on valkoista? Pieni nelivuotias Eetu sen keksii: ”Se liikkuu”. No mutta lumipallokin liikkuu, kun sitä pyörittää. Hetken hiljaisuus, sitten uusi oivallus: ”Sillä on jalat!”

Sillälailla, mitäs kysyit. Kierros eläinpuistossa alkaa ja matkalla näemme isoja lintuja, pöllöt varsinkin ovat vaikuttavan näköisiä. Harmaakarhunuorukaiset ovat jo selvästi kevättunnelmissa, ne telmivät ja painiskelevat riehakkaasti. Ja toden totta, karhua ei pääse pakoon kiipeämällä puuhun, niin taidokkaasti ja nopeasti ne kipaisevat pitkin oksatonta männyn runkoa ylös latvaan saakka.

Ja siellä se sitten on, valkoinen pallero. Äitijääkarhu makoilee kalliolla ja pentu käy

L

6 • kotkaviesti 4/2012

välillä ruokailemassa, mutta pyöriskelee emon ympärillä touhukkaasti. Se on ihan valkoinen, toisin kuin emo, jonka turkki on hieman kellertävä. Hellyttävä pienokainen oli todella näkemisen arvoinen.

Kierros päättyy kodalle, jossa paistamme makkaraa ja syömme retkieväät.

Ennen kotimatkaa on vielä käytävä karkkikaupassa ja matkamuistoja tarjoavassa myymälässä.

Bussissa sitten esitellään pehmoleluja: karhuja, ilveksiä ja tietysti jääkarhuja. Aina on kuitenkin joukossa joku persoonallisuus, joka ei kulje valtavirran mukana. Ville on bongannut erikoisen pehmolelun, ison kalan. Ja mummuhan kun oli mukana, kala lähti pienen neuvottelun jälkeen Villen mukana kotiin. Villen kommentti erikoisesta matkamuistosta oli: ”Minä tykkään kalastaa. Virvelillä saa isompia kaloja, siksi se on parempi kuin onki. Kun mennään

kotiin, läimäsen tällä kalalla iskää ja sanon että lohi tuli, laitappas grilli lämpenemään.

Kyllä se varmaan hölmistyy.”

Mikä oli kivointa kysymykseen vastasi nelivuotias Sofia napakasti: ”Kaikki!” Sofian intialainen isä Sunil ja venäjältä kotoisin oleva Aino-äiti olivat samaa mieltä. Kaikki muutkin yhtyivät toteamukseen. Vielä kotimatkan saimme ajella kauniissa kevätsäässä mutta puolen tunnin kuluttua alkoi ankara räntäsade.

Tämäkin retki oli hyvä esimerkki siitä, että yhteistyössä on voimaa. Kun yhdistimme voimamme, oli lasten turvallista lähteä retkelle ja saimme kaikki nauttia iloisesta päivästä.

Mummut ja vaarit, lapset ja lastenlapset, kaikki yhdessä teemme elämään muistojen hetkiä.

Terveisin Maire

A M E E T Eläkkeensaajat ja Lapin Nuoret Kotkat

joulupukkkia tapaamassa

 JANITA

MAIRE PALLAS

Joulukuun toisen päivän iltana katselen parvekkeelta ulos lievän epätoivon vallassa. Vettä sataa niin paljon kuin taivaalta ikinä voi alas tulla ja tuuli puhaltaa vimmatulla voimalla. Huomenna pitäisi Kotkien tehdä retki Napa­piirille, joulupukin kammariin. Ihan ensimmäisenä ei mieleen tule joulu­lauluista On hanget korkeat nietokset tai Kun maas on hanki ja järvet jäässä! euraava aamu siristelee silmiään ja kas kummaa, kaikki on ihan toisin. Tuuli on puhaltanut voimansa loppuun, pilvirätit on puristettu kuiviksi ja yöllä on jopa satanut hiukan räntää niin, että maa on saanut vähän vaalennusvoidetta hipiälleen. Ja mikä parasta, aurinkokin on päättänyt tänään näyttäytyä. Yes, tästä tulee sittenkin hyvä jouluinen retki, ei kun matkaan vain.

Bussi lähtee ja karkkipussit rapisevat.

Hetken kuuluu vain tyytyväistä massutusta, kunnes pieni kirkas tytön ääni heläyttää:” Onko vielä pitkä matka.” Kolmivuotiaalle on vähän vaikea selittää, että kaksi kilometriä on aika lyhyt pätkä 140 kilometrin matkasta, mutta vakiovastaus tyydyttää: On meillä vielä jonkin verran matkaa.

Tyhjentyneet karkkipussit saavat loppumatkasta jo isommatkin kyselemään, milloin ollaan perillä. Äkkiä joku huomaa: ”Hei, täällähän on lunta.” Totta tosiaan, maa näyttää ihan valkoiselta, lunta on todellakin pari kolme senttiä. Tunnelma kohoaa selvästi.

Joulupukin Pajakylässä siirrymme heti jonottamaan Joulupukin kammariin. Tie sinne kulkee jännittävän elämysreitin kautta. On natisevaa jäätä, palavaa tulta ja jättimäinen kellon heiluri. Pienimmillä riittää isosti ihmettelemistä. Kyllä siinä mummut ja vaaritkin kokevat olevansa taikamaailmassa.

Lähestyessämme kammarin ovea jännitys senkun tiivistyy. Kuusivuotias Eetu

S

on odottanut kaksi vuotta pääsyä tänne ja jännitys näkyy ilmeestä. Edessämme kaksi parikymppistä kiinalaisnuorukaista kampaa hiuksiaan, jotta valokuva joulupukin kanssa olisi mahdollisimman edustava. Pieni italialainen tyttö vanhempineen pääsee pukin luo ja tyttönen on aivan innoissaan.

Ja sitten me lähestymme Joulupukkia, joka toivottaa Nuoret Kotkat tervetulleeksi.

Mistähän se senkin tiesi, että me ollaan Kotkia? Valokuvaa varten asetutaan Joulupukin ympärille pienen hässäkän säestämänä. Pienet eteen, isommat taakse, niinhän sen kuuluisi mennä, mutta aina joku sählää siellä välissä, kun ei oikein tiedä onko iso vai pieni. Viimein kuva on saatu otettua ja lähdemme kohti ovea. Yksi tytöistä henkäisee: ” Meinasi unohtua…” ja

kääntyy takaisin, ojentaa Joulupukille sen tärkeän toivomuskirjeen, niiata niksauttaa ja saa Joulupukilta vielä ylimääräisen halauksen. Tapaamisen jännitys, sen suuri merkitys ja lopulta helpotus. Kaikki se purkautuu poistuessamme käytälle. ”En kyllä yhtään pelännyt” pieninkin retkeläinen todistaa.

Kotimatkalla syödään lihapullia ja pottumuusia, katsellaan ostoksia ja niin, syödään tietenkin taas karkkia. Eetu-poika pyörittää jojoa ja sanoo: ”Tämä on karkkijojo, arvaa mistä sen tietää” Epäillen jotain jekkua vastaan, että empä tiedä. ”No kun sen sisällä on karkkia”. Niinpä niin, asiat voivat olla ihan sitä miltä ne näyttävät, niin kuin nyt karkkijojo ja Joulupukki.

7 • kotkaviesti 4/2012

T

T E E M A / / Sukupolvien välinen solidaarisuus

Näytelmä ilman käsikirjoitusta leila torkkel

Tampereen Aluejärjestö on aloittanut yhteistyön Eläkkeensaajien Tampereen osaston kanssa. Yhteistyön lähtö­ kohta on EU:n teema­ vuosi ”Sukupolvien välinen solidaarisuus”. dea tähän saatiin eläkkeensaajilta, jotka hakivat pienen apurahan ja toivat tietotaitoa, kuinka tehdään näytelmä ilman käsikirjoitusta.

Näytelmä ideoidaan yhdessä, joten aloitimme ensimmäisellä kerralla päättämällä näytelmän aiheen ja laatimalla kohtausluettelon paikalla olevien kanssa. Samalla mietittiin puvustusta ja mahdollisia kulisseja sekä laulettavia lauluja. Saimme kokoon kaikkiaan kymmenen eri kohtausta.

Näytelmään ei laadita käsikirjoitusta, vaan kaikki ”vetävät hatusta” vuoropuhelut eli näytelmä muuttuu joka kerta hiukan erilaiseksi. Lisäksi, jos joku sairastuu tai ei pääse joka harjoitukseen, ei näytelmä kärsi siitä. Silloin siihen tulee aina uusia juttuja.

Hanke aloitettiin laatimalla kesällä harjoitusaikataulu ja päätavoite on saada näytelmä valmiiksi 29.11. pidettävään yhteiseen pikkujouluun. Näytelmäharjoituksia pidetään joka toinen maanantai Tampereen Raittiustalolla. Kotkien omalla syysleirillä jatketaan näytelmän valmistamista ja ennen pikkujoulua pidetään ”Kenraaliharjoitukset”. Näytelmän kulissit ja tarvikkeet valmistetaan yhdessä leirillä.

Saman yhteistyön merkeissä Eläkkeensaajat tuovat perinnetietoa kotkien syysleirille. Yksi leiripäivä vietetään yhdessä opetellen ”vanhanajan” leikkejä ja askartelua sekä lauluja.

I

8 • kotkaviesti 4/2012

Kotkakalluppi

A M E E T

jaana sorsa

Vartio

”Neljä polvea” lähdössä vaativalle

Repoveden reitille

Kysymys 1: Monesko kerta mukana KKT:ssa?

Nina: Hhhmm. kai kolmas…?

Teija: Ehkä kaksitoista – ainaskin.

Tuija: 17–18 kertaa, ehkä.

Kaino: N. 20 kerta. Vaikea muistaa, kun on niitä kuitenkin monta.

Kysymys 2: Odotuksia tältä Repoveden tapahtumasta / tavoite?

Nina: Etten pelkäis sitä riippusiltaa.

Teija: Laatuaikaa perheen kanssa. Ja että saa ihailla hienoja maisemia.

Tuija: Mukavaa kisaa odotellaan. Mahdollinen sadekaan ei mieltä lannista.

Kaino: Noh, kun pyydettiin mukaan, niin ilman muuta lähdettiin perheen kanssa.

Bussissa tapahtuman jälkeen kysyttyä:

Kysymys 3: Mieleenpainuvin KKT / tehtävä/tapahtuma tms?

Nina: En muista, mutta tässä kisassa oli mukavinta se riippusilta, ja se oli hauskaa, kun äiti pelkäsi sitä.

Teija: Voitto C-sarjassa. Olin 5. luokalla – ehkä vuosi 1992 -- Kiilapäällä.

Tuija: En muista nyt mitään yksittäistä tapahtumaa, mutta nuorin lapsi – Taru – oli aina hukassa, ja sitä aina etsittiin, kun muut olivat jo maalissa.

Kaino: Muistan kun joskus 80-luvulla Karkkilan metsässä oltiin, ja rastimiehet oli itse väärässä paikassa. Nuuksiossa joskus oli KKT – ehkä 80-luvun alussa – kun satoi kaatamalla koko ajan, ja muovikappaleista tehtiin suojaa. Ja kyllä ne muistaa, kun eksyneitä on etsitty esim.

Luukin metsässä, Pohjan kisakeskuksessa.

Tämä tapahtuma oli kyllä mieleenpainuva myös; oli upeat maastot ja monipuoliset tehtävät.

Vasemmalta oikealle: Lapsi, lapsenlapsi ja lapsenla psenlapsi Nina Järvinen 8 v., Janakk alan Nuoret Kotkat Äiti, lapsi ja lapsenlapsi Teija Männistö 30 v., Jan akkalan Nuoret Kotkat Äiti, mummu ja lapsi Tuija Männistö 55 v., Jan akkalan Nuoret Kotkat Isovaari, vaari ja isä Kaino Mursunen 86 v. Kara -Viherkallion osasto Huoltajana mukana; Isom ummu, mummu ja äiti Maija-Liisa Mursunen 78 v.

Kysymys 4: Terveisiä ko. tapahtumien järjestäjille tulevaisuudessa?

Kaikki neljä polvea olivat yhtä mieltä Repoveden kisan onnistumisesta. Maaliin tultiin, ja vaikka satoi, niin ei se tosiaan lannistanut. ”Oli tämä niin mahtava kisa, että toivottavasti ei ole KKT:ta vähään aikaan Hämeessä, kun tästä on vaikea laittaa paremmaksi”, Tuija naurahtaa. Tulevaisuudessa Nina toivoi pidempää reissua äidin kanssa, ja että saisi enemmän kavereita. ”Ja vielä korkeampia riippusiltoja”, Nina huudahtaa.  9 • kotkaviesti 4/2012

UUTISET JA KUULUMISET

K

UUTISET & KUULU M ISET / / KK T REPO VESI

KKT Repovesi 22.- 23.9.2012 lea väänänen

22.–23.9. järjestetyssä perinteisessä vaellus- ja seikkailuviikon­ lopussa KotkaKuntoTapahtumassa Repoveden kansallispuiston maisemat tulivat tutuiksi yli 200:lle Nuorelle Kotkalle.

Repoveden valinta vuoden kansallispuistoksi oli helppo ymmärtää, sillä maisemat olivat todella vaihtelevat ja aivan upeat! iikonlopun aikana osallistujat vaelsivat läpi kansallispuiston tehden tehtäviä ja vastaten visaisiin kysymyksiin. Rastitehtävissä vaadittiin taitoja mm. ensiavussa, kasvien tunnistamisessa sekä kalliokiipeilyssä. Osallistujat ylittivät myös 15 metriä veden pinnan yläpuolella olevan riippusillan. Saattoipa muutamaa osallistujaa jopa huimatakin, vaikkakin nuorimmat osallistujat taisivat sillan ylittää juosten.

Osallistujien tehtävänä oli myös valokuvata maisemia, ja otokset olivatkin todella henkeäsalpaavia, aivan kuten maisematkin.

Vanhemmat osallistujat yöpyivät teltoissa maastossa ja nuorimmat majoittuivat Orilammen majalla. Nuorin osallistuja oli vuoden ikäinen ja vanhin vaeltaja jo 80-vuotta täyttänyt. Nuorimmat osallistujat kulkivat molempina päivinä opastettua reittiä, vanhempien suunnistaessa kartan ja kompassin kanssa pidemmän reitin.

Lauantaina nautittiin aurinkoisesta säästä ja vaelluksen lisäksi osallistujat pääsivät vesille Tuuletar II aluksella. Aivan kuivana viikonlopusta ei selvitty, kun aurinkoisen lauantain jälkeen vettä satoi koko sunnuntaipäivän. Maaliin tuli kohtalainen läjä märkiä telttoja, makuupusseja sekä rinkkoja.

Päättäjäisissä palkittiin voittajat ja kaikille jaettiin kunniakirjat urhoollisesta osallistumisesta. Vuoden päästä syksyllä kisaillaankin Uudellamaalla.

V

11 • kotkaviesti 4/2012

12 • kotkaviesti 4/2012

SUKO-SARJA Lyyli ja neidit Kymi+Häme Team Ahma Uusimaa Sammalvarpaat Savo Rinsessat Uusimaa Böödit Häme + V-Suomi

107 1 96 2 88 3 81 4 keskeytys

KOTKA-SARJA Monsterit Uusimaa Me ei tiietä!!

Pirkanmaa Taifuunit Uusimaa A-luokan tunarit Pirkanmaa K-Power Kymi

159 1 158 2 157,5 3 157 4 156 5

SUKO

Äidit, Pirkanmaa Matilainen, Anu Aaltonen, Soile Hirvimies, Johanna Mansukoski, Minttu

Lyyli ja neidit, Kymi/häme Lindroos, Joose. Kymi Vulkko, Lyyli. Kymi Virtanen, Saija. Häme Seppänen, Jonna. Häme

kotka

119,5 1 116,5 2 116 3 112,5 4 110,5 5 107,5 6 107,5

ohjaajat

Äidit Pirkanmaa Serkun serkut Uusimaa Hesan Hönöt Helsinki Vaeltavat karhut Pirkanmaa Tatit Uusimaa Muijat Uusimaa Cas fortuit Uusimaa

piko

OHJAAJASARJA

voittajajoukkueet

tulokset

UUTISET & KUULU M ISET / / KK T REPO VESI

PIKOSARJA

(ei paremmusjärjestyksessä)

Valokuvaus tehtava

Heimoveljet Savo Ketut Kymi Lynx Häme Metsänpeikot Savo Mummo ja muksut P-Karjala Namupalat Kymi+Uusimaa Neljä polvea Uusimaa+Häme Super vahvat liitäjät Kymi Tervatassut Häme Toivon tytöt Uusimaa Työkoneet Savo Vennan tiimi Pirkanmaa

KotkaKuntotapahtuma KKT Repovesi vaellukseen liittyi vartioille annettu valokuvaustehtävä. Palautetut valokuvat olivat kaikki ihastuttavia, taiteellisia sekä loistavia otoksia. Kuvat ovat nähtävillä Internetissä. Linkki kuviin löytyy sekä Kotkien Kotisivuilta että Kotkien Facebooksivuilta. Tämän vuoden voittajakuvat valitsi KKT konkari Tuomo ”Nalle” Saarinen. Voittajajoukkue Mummo ja muksut palkitaan kotka- ja sponsorituotteilla

Monsterit, UUSIMAA

Vinska, Alex Linko, Miro Hyvärinen, Piipe Nyholm, Janus

vartio

TUTUSTUMISSARJA

Pylleröt, V-Suomi Piironen, Katariina Piironen, Alexandra Mäntylä , Emilia Vesterinen, Venla

persoonallisin

Pylleröt V-Suomi 145 1 WC-DUCKS Häme 143 2 Kissat Kymi 141,5 3 Viialan villit tytöt Pirkanmaa 139 4 Systerit ja broidit Uusimaa 138 5 Päivänsäteet Kymi 137,5 6 Viisikko Pirkanmaa 137,5 Kävelevät harakat Pirkanmaa+P-Karjala 137 8 Tampereen pätkät Pirkanmaa 115 9 Super keikka Kymi 114 10

WC-DUCKS, Häme Sorsa, Ville-Veikko Järvinen, Niko Vartio, Helmi Lalli, Sofia Heikkilä, Santeri

Mikähän mah ta olla näiden Ko a tk lempikotiask ien are?

1.

1.

Mummo ja muksut Ilvonen Sirkka-Liisa Ilvonen Mio Ilvonen Minka

k o lm e a p a r a st a o t o st a v o i t i h a st e ll a s i v ull a 3 3 !

13 • kotkaviesti 4/2012

UUTISET & KUULU M ISET / / kansainvälistä henkeä leirisalossa

Kielikylpyjä ja sirkustemppuja Leirisalossa julia uzbjakov

Leiri ei ollutkaan ihan tavallinen leiri, koska mukaan kauniisiin kesä­ maisemiin tuli joukko latvialaisia lapsia ohjaajineen. Liepajas Jaunie Vanagi on Nuorten Kotkien sisarjärjestö. Lapset tulivat enimmäkseen Liepajaksen kaupungista. Kansainvälisyyttä tuli suomalaistenkin lasten harjoiteltua tulevan vuoden KAMU-suurleiriä silmällä pitäen. Leirivahvuus oli lähemmäs 60 ja sillä porukalla sitten sirkusteltiin, uitiin ja saunottiin.

auksen

Mölkkyturn humua

eirillä kuuli suomen ja latvian lisäksi englantia ja venäjää. Kielenopiskelu ja uusien leikkien leikkiminen oli puolin ja toisin varmasti lasten eniten mieleen jäänyt asia leiriltä.

Monet suomalaiset lapset uskoivat, että latvialaisille sauna olisi uusi tuttavuus, mutta vieraat pujahtivat saunan lauteille tottuneesti. Uusia kulttuuriin liittyviä tuli toki puolin ja toisin, mutta loppujen lopuksi sekä suomalaiset että latvialaiset huomasivat, että eivät he nyt niin erilaisia olekaan. J

L

Kelpaa Kuupylyjärvellä soudella.

14 • kotkaviesti 4/2012

 Timo ja Elsi – vertsuista leirikaste oli niin kiva juttu, että halusivat sen myös itselleen  Vertsut tekivät leirikasteen myös latvialaisille vierailemme.  Nähdään ensi vuonna Suomessa KAMUleirillä! See you next year in Finland in KAMU-camp!

Latvialaiset vieraat leikittivät leiriläisiä

Turun sirkus kävi leirillä tutustuttamassa lapsia sirkuksen saloihin. Meeri hyppää niin. että Mikko-enoa hirvittää.

Pikku Elefantti vartioi uimarantaa sujuu Esalta ja Minkalta kai Ei . at jonglöörihomm ? ut an tt vu luo Amanda ole jo

15 • kotkaviesti 4/2012

UUTISET & KUULU M ISET / / Ensilumen karu-leiri

Ensilumen Karu-leiri

, Vilma Vastamäki, Silja Laine ja Tinja Pelkonen Teksti: Viestintäpaja (Ohjaaja: Terhi Ljungkvist, Jäsenet: Jori Leinonen

Hämeen Nuoret Kotkat järjesti neljännen, Karu-leirin Muoniossa, Utkujärven majoilla.

Leirin ajankohta oli 20.– 26.10.2012. Leiriläisiä oli mm. Oulusta, Hollolasta, Heinolasta, Vaalasta ja Jyväskylästä. Kuvat: Petteri Viitanen eirillä järjestettiin leiriolympialaiset. Lajeina olivat karhunkaatohiihto, ohjaajan kuljetus pulkalla, saunamoniottelu, perunataistelu, karkkijono, tavarasäkki ja sanasta laulu. Joukkueita oli neljä: Team Sipuli, Hylkeet, Super Lumipallot ja Napapiirin sankarit.

Olympialaiset voitti Super lumipallot. Kilpailussa tarvittiin yhteistyötä, hyvää asennetta ja iloista mieltä!

L

Leirillä oli paljon iloista ja mukavaa toimintaa. Leikkejä oli paljon ja kaikilla oli hauskaa! Leirin hauskimmaksi leikiksi valittiin silmän­ iskumurhaaja ja vaimon ryöstö.

Häntäpallo oli myös vauhdikas ja mukaansa tempaava.

Leirillä oli monipuolisia työpajoja. Niitä olivat mm. sauna-, käsityö-, siivous ja keittiöpaja. Työpajoissa opittiin hyödyllisiä taitoja, kuten saunanlämmitystä. Käsityö-

pajassa valmistettiin hopeasormuksia ja uistimia Vesa Laamasen ohjaamana, lisäksi tehtiin helmikoruja ja ystävännauhoja punomalla puuvillalangoista. Keittiöpajassa leivottiin sämpylöitä ja pullia sekä valmistettiin päivän ruoat leirikokin apuna.

Siivouspajassa siivottiin yhteisiä tiloja ja keittiötä. Leiriläisten mielestä työpajat olivat mukavia ja mielekkäimmäksi nousi Vesan käsityöpaja.

LEIRIGALLUP Mallia karhunkaatohi ihdosta näyttävät Thomas Nirkkonen, Silja Laine ja Jenna Kälviäinen.

Karhunkaato tapahtu i lumipalloilla heittämällä .

Leiriläiset Pallastunturin vaelluksen jälkeen luontokeskuksen pihassa.

1. Mikä oli parasta leirillä?

2. Minkälainen tunnelma leirillä oli?

3. Kuinka paljon käytte leireillä?

4. Erityistä?

Jenna Kälviäinen, 13 v.: 1. Tunturivaellus, koska ei ole usein mahdollisuutta päästä tunturiin.

2. Leirillä oli hyvä tunnelma ja yhteishenki.

3. Melkein jokaisella leirillä.

4. Kaikki oli kivaa ja linjaautomatkatkin olivat hauskoja.

Iida Laine, 14 v.: 1. Pihaleikit, Olympialaiset ja tunturivaellus.

2. Paras tunnelma ja oli hauskaa.

3. Kahden vuoden sisällä kaikilla leireillä.

4. Ikävä tulee heti bussissa koti­ matkalla.

Roosa Saarinen, 13 v.: 1. Tunturivaellus, koska en ole ennen käynyt tunturilla.

2. Hyvä yhteishenki ja seura 3. Aina, kun mahdollista.

4. Leiri onnistui hyvin.

16 • kotkaviesti 4/2012

UUTISET & KUULU M ISET / / Ainolanrannan kesäleiri

Soitinpaja ja koiratanssi­ esityksiä Ainolanrannan kesäleirillä

Vaikka Jyväskylän lämpö­tilat eivät kohonneetkaan hellelukemiin, leirimieli pysyi silti korkealla koko viikon ajan.

carita hänninen

inolanranta täyttyi tänäkin kesänä leiriläisten riemusta, kun vuosittain järjestettävä Jyväskylän Työväenyhdistyksen Nuorten Kotkien kesäleiri järjestettiin kesäkuussa. Viiden päivän ajan Ainolassa temmelsi 6–12-vuotiaita lapsia, vertaisohjaajia sekä aikuisohjaajia. Kaikkien leirille osallistujien määrä ohjaajineen hipoi lähemmäs neljääkymmentä. Vaikka Jyväskylän lämpötilat eivät kohonneetkaan hellelukemiin, leirimieli pysyi silti korkealla koko viikon ajan.

Perinteisten leiriaktiviteettien kuten kädentaitojen, pelien, liikunnan ja yhdessäolon lisäksi ohjaajat olivat kehitelleet hiukan erikoisempaa tekemistä. Leiriläiset saivat nauttia niin koiratanssiesityksestä, huvipuistoretkestä kuin lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen soitinpajastakin.

Monipuolinen, muttei liian kiireinen leiriohjelma takasi lasten viihtyvyyden ja sai lomatunnelman käyntiin.

Kaunis Ainolanranta on tarjonnut vuosien ajan upean leiripaikan lapsille ja ohjaajille, mutta tänä vuonna leiri järjestettiin siellä viimeistä kertaa. Tulevina vuosina Nuorten Kotkien kesäleiri tullaan pitämään muualla Jyväskylän alueella.

Kesäleirin ohjaajat eivät kuitenkaan vaihdu, ja sama leiritunnelma säilyy paikanvaihdoksesta huolimatta. Lisätietoja Nuorista Kotkista löytyy sivulta http://nuoretkotkat.fi/sivut/

A

17 • kotkaviesti 4/2012

UUTISET & KUULU M ISET / / Kymen kotkien karkelot

Kymen Nuoret Kotkat

Piirijärjestön 60-vuotisjuhlat AIKA: 6.10.2012 PAIKKA: Tirilän Työväentalo, Lappeenranta soili sirenne

Lappeenrantaan oli syksyisen aurinkoisena lauantaina kokoontunut mukavan kokoinen joukko iloisia lapsia ja aikuisia juhlimaan 60-vuotiasta piirijärjestöä.

Juhlassa esiintyi Lappeenrannan Nuorten Kotkien perhekerholaiset sekä Teatteriryhmä Kesy. Sen valloittava esitys Turkki nurin – Tarinoita Karhusta, viihdytti niin pienempiä kuin suurempiakin katsojia.

Juhlan päätteeksi syötiin kakkua sekä juotiin mehua ja kahvia sekä isossa salissa oli tilaa juosta kotkailmapalloja jahdaten.

J

Isossa salissa oli tilaa juosta kotkailmapalloja jahdaten.

Kymen Nuoret Kotkat Piiri­ järjestön puheenjohtaja Kais a Pentti kiitti vapaa­ehtoisia aikuisia sitoutumisesta ja panoksest a kotkatoiminnan suunnittelu un ja toteutukseen. Kaisa totesi , ettei kotkatoimintaa olisi ilman inno kkaita aikuisia.

Kymen Nuorten Kotkien juhlassa myönnettiin ansiomerkkejä pitkään mukana olleille ja ansioituneille kotka-ohjaajille.

Kuvassa ”Huominen kasvaa tänään” -mitalia vastaanottamassa Tuija Holopainen. Mitalia luovuttamassa Nuorten Kotkien Keskusliiton puheenjohtaja Sirpa Paatero sekä Kymen piirissä ja liiton toiminnassa pitkään mukana ollut konkariohjaaja Tuomo ”Nalle” Saarinen.

Muut ansiomerkkien saajat kuvassa Irma Suvanto (kultainen), Kaisa Pentti (hopeinen), Jaana Virinsalo (hopeinen), Seppo Lahtinen (kultainen), Pirkko Suuronen (Huominen kasvaa tänään –mitali). Ansiomerkit saivat myös Sari Päivinen (kultainen) ja Jaana Weckman (hopea).

18 • kotkaviesti 4/2012

UUTISET & KUULU M ISET / / Lyhyesti

KANKAAN TORPPA

Kumppanuussopimus Kankaan Torpan leirikeskuksen hoidosta allekirjoitettiin Kumppanuussopimus Kankaan Torpan leirikeskuksen hoidosta vuosille 2013–2017 allekirjoitettiin 3.10.2012 eduskunnassa.

Sopimus on jatkoa 31.12.2012 päättyvälle 4-vuotis­sopimukselle.

Kotkaliiton omistaman Kankaan Torpan Leiri­ keskuksen isännöinnistä vastaa jatkossakin Nuorten Kotkien Helsingin piiri.

Allekirjoittamassa Kotkaliiton puheenjohtaja Sirpa Paatero ja Helsingin Nuorten Kotkien puheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen

Kotkaliiton uudet puheenjohtajat Nuorten Kotkien Keskusliiton edustajisto valitsi 14.10.2012 kokouksessaan vuosille 2013–2014 puheenjohtajaksi Päivi Lipposen ja varapuheenjohtajaksi Marko Piiraisen. äivi Lipponen on 43-vuotias helsinkiläinen toisen kauden kansanedustaja ja kolmen tyttären äiti. Koulutukseltaan hän on historianmaisteri, filosofian tohtori ja Hanken MBA. Ennen kansanedustajan työtä hän toimi historianopettajana. Päivi harrastaa lukemista ja urheilua – erityisesti karatea, josta hänellä on ruskea vyö. Helsingin kunnallispolitiikassa hän on toiminut vuodesta 1995 lähtien.

P

Marko Piirainen on 36-vuotias porvoolainen hallintojohtaja Työväen Sivistysliitto TSL:ssä ja kahden pojan isä. Aiemmin hän on toiminut AKT:ssä useissa eri tehtävissä mm. talouspäällikkönä. Porvoon Nuorten Kotkien puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2010 alkaen. Marko harrastaa kesämökkeilyä, koiran kanssa ulkoilua, matkustamista sekä luonnossa liikkumista kuten vaeltamista, marjastusta, metsästystä ja kalastusta.

Porvoossa hänellä on lukuisia SDP:n luottamustoimia.

Liittohallitus vuonna 2013 Päivi Lipponen puheenjohtaja Marko Piirainen varapuheenjohtaja Hanna Eronen Maria Lundell Tuomo Luostarinen Timo Matilainen (uusi) Annamari Palenius Juhani Parisaari (uusi) Kai Pääkkö (uusi) Teemu Rasi Pia Saarela (uusi) Outi Veijonaho

Väistyvät puheenjohtajat Sirpa ja Juha vastavalitun puheenjohtaja Päivin kanssa edustajiston kokouksessa Sauvossa 14.10.2012

varat: Sari Päivinen Tuula Ljungkvist (uusi)

Päivi Lipponen

Marko Piirainen

19 • kotkaviesti 4/2012

AIKAJANA

1940 | 1950 | 1960 | 1970 | 1980 | 1990 | 2000

Nuoret Kotkat täyttää 70 vuotta 6.11.2013. Kerromme Kotkaviestissä kuvien ja tekstien kautta Nuorten Kotkien ansiokkaasta historiasta. Tässä ensimmäisessä osassa kerrotaan ensimmäisistä vuosikymmenistä.

Lähde: Viljo Ripatti: Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin, 1983

Vuonna 1946 piirejä oli jo 11 kappaletta.

Jaostosihteeri Veikko Vasama vaihtui samana vuonna Aarre Vaseniukseksi. Vasenius toimi jaostosihteerinä 40-luvun loppuun saakka.

Vuonna 1946 otettiin käyttöön sininen kotkapuku ja aloitettiin Kotkat-lehden julkaiseminen. Lehteä julkaistiin kolme vuotta.

Vuonna 1946 George de Godzinsky sävelsi Pietarin Salmenojan kirjoittaman runon Kotkamarssiksi.

1947

1946 1945

1944

1943

en ort Ko

–50 940 l

tkien 1

1941

Nuoret Kotkat Keskusjohto perustettiin 6.11.1943. Perustamista suunniteltiin jo vuonna 1941, mutta toinen maailman sota siirsi perustamista parilla vuodella.

Liiton ensimmäinen puheenjohtaja Varma Kosto Turunen toimi puheen­ johtajana aina vuoteen 1951 asti.

Heti perustamisvuonna otettiin käyttöön sekä Kotkamerkki että jäsenkortti.

|N uku u

Jo vuonna 1944 pidettiin ensimmäinen Kotkaleiri Vehmaisissa ja vuonna 1945 Heinolan Heinäsaaressa. Toiminta lähti muutenkin hyvin vauhdikkaasti käyntiin, sillä ensimmäisen kerran osallistuttiin kansainväliselle leirille Ruotsiin jo vuonna 1945. Tuosta alkaen aina tähän päivään asti ovat kansainväliset leirit kuuluneet olennaisena osana suomalaiseen Kotkatoimintaan. Myös Kotkaohjaajakurssit aloitettiin vuonna 1945.



Ensimmäiset valtakunnalliset Kotkapäivät pidettiin vuonna 1947 Kuopiossa ja maailman­ laajuinen Kotka­ järjestöjen kattojärjestö International Falcon Secretary IFS perustettiin Amsterdamissa Hollannissa.

20 • kotkaviesti 4/2012

Savonlinna 1952 Vuonna 1954 järjestettiin ensimmäinen KotkaKunto­ Kilpailu KKK Kaarinassa.

Nykyisin KotkaKuntoKilpailu KKT on eniten osanottajia keräävä Kotkaliiton järjestämä vuosittainen tapahtuma.

Vuonna 1949 Kotkapuku täydentyi sinisellä myssyllä eli pipolla ja käyttöön otettiin uusi virallinen Kotka­ rintamerkki.

Kotkatoimisto muutti jälleen vuonna 1959.

Tällä kertaa Vallilasta Hakaniemeen.

Liiton nimi vaihtui vuonna 1951 Nuorten Kotkain Keskusliitoksi ja puheenjohtajaksi vuoteen 1963 asti valittiin Arvi Hautamäki.

Vuonna 1957 otettiin käyttöön sekä ohjaajakortti että Kotka­ ohjaajien koulutusohjelma.

1958

1957

1959

1954 1953

1952 1951

1949

1948

Kotkaliiton toimisto on muuttanut useamman kerran Haka­niemestä Vallilaan ja takaisin. Vuonna 1948 toimisto muutti Hakaniemestä Vallilaan. Samana vuonna pidettiin myös edustajakokous.



Vuonna 1958 Suomesta osallistui 63 leiriläistä maailman­laajuiselle kotkaleirille Wienissä, Itävallassa.



Vuonna 1953 kotkaosastoja oli jo 188 kappaletta. Nuorten Kotkien pohjoismainen leiri järjestettiin Hangossa, Hopeahiekalla.

Leirillä oli 1866 osanottajaa.

21 • kotkaviesti 4/2012

TULOSSA

!

Juhlavuosi 2013 Vuonna 2013 Nuorten Kotkien Keskusliitto täyttää 70 vuotta.

Juhlavuosi näkyy koko vuoden toiminnassamme juhlavuoden tapahtumien lisäksi.

Juhlavuoden käynnistää Lumilinnapäivät 2.–3.2. Kemissä. Viikonlopun ohjelmassa on Lumilinnavierailun lisäksi sekä lumiolympialaiset että lapinkaste.

Kamu-leiri järjestetään 23.7.–1.8. Ahtelan Nuorisoleirikeskuksessa Sauvossa. Leiri on kaikkia osallistava ja eri ikäryhmät huomioon ottava kaikenikäisille suunnattu kansainvälinen telttaleiri, jossa syrjiminen on kielletty.

Kylät ja asuminen jakautuvat ikäryhmittäin. Alle kouluikäiset asuvat omassa kylässään ja samaan kylään toivotaan runsaasti mummoja ja vaareja. Leirin ohjelma sisältää työpajoja kädentaidoista ajankohtaisiin keskustelutilaisuuksiin urheilua ja liikuntaa unohtamatta.

Syys-lokakuussa alueet järjestävät omia juhliaan omien erikoispiirteidensä mukaisesti. Lokakuussa alueellisissa juhlissa aloittaa kiertueen myös juhlabussi. Bussista jaetaan tietoa sekä Nuorista Kotkista että juhlavuoden tärkeistä teemoista erilaisin painotuottein ja materiaalein.

Nuorten Kotkien Keskusliiton virallinen syntymäpäivä on 6.11.2013. Juhlabussikiertue päättyy synttäriviikolla EteläSuomeen. Synttäriviikolla Nuoret Kotkat ympäri Suomen juhlii samanaikaisesti.

23.11. Juhlaseminaarissa Helsingissä keskustellaan ajankohtaisista Nuorten Kotkien sydäntä lähellä olevista lapsi- ja perhepoliittisista aiheista. Seminaariin ja sen yhteydessä järjestettävään juhlavastaanottoon kutsutaan omien ohjaajiemme lisäksi sekä kotimaisia että ulkomaisia vaikuttajia. Juhlapäivä huipentuu ohjaajaillalliseen mukaansa tempaavan musiikin parissa.

 ERIKA

3 1 0 2 U M A K 23.7.–1.8.2013 Sauvo, Finland Tavoite: 1 000 osallistujaa yli 20 eri maasta, mukana kaikki piirijärjestöt Suomesta majoittuminen pääasiassa teltoissa monipuolinen ohjelma tapahtuu sekä kylissä että koko leirialueella, retkiä lähialueelle KAMU-leirin suunnittelussa huomioitu KEKE-arvot; sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä leiri askartelu tapahtuu kierrätystuotteilla.

Kamu-leirin osallistujamaksu on 250 €

a, ma hd olli suu s ui da j a

ven eillä ... S yöd ää

keräilykohteet: Syyskuu – aterimet Lokakuu – villalangat Marraskuu – karkkipaperit Joulukuu – tuikkukynttilän alumiinipesä Tammikuu – kynttilänpätkät Helmikuu – napit Maaliskuu – villasukat (myös parittomat) Huhtikuu – munakennot, suklaamunien sisusmunat sisuksineen Toukokuu – helmet ja korut

ka? Kyllä ja ei. Kohtaamispaikka KAMU-kivi tehdä ruo kö itse ä ä t i lä? P siel hän ö nk

Leirialueella on useita rakennuksia

Kiip eily ä, f risb ee

Haku liiton vertsuksi KAMU2013 leirille on alkanut!

Hakulomakkeen saat omasta piirijärjestöstäsi. all Lomake palautetaan omaan piiriin nn nra e r e 3.12 mennessä! on m

ue Leirial korista… , a o ll a p o t Grillipaikkoja on monia, onneksi sillä leiri ilman iltanuotiota. Hmn? Ei käy! n , le alloa kap l a j , lyä säh il a, f go

Myös alle kouluikäisille löytyy tekemistä ja oma kylä. Leirikylä sijaitsee upealla paikalla merenrannalla.

23 • kotkaviesti 4/2012

!

Lumilinnapaiv Nuorten Kotkien

Lumi­ linna­ paivat

Tervetuloa Kemin Lumilinnaan Esa kaskimo

Nuorten Kotkien juhlavuosi käynnistyy mahtavalla seikkailutapahtumalla ainutlaatuisessa Kemin Lumilinnassa. Linna tarjoaa paljon ihmeteltävää ja tekemistä kaiken ikäisille osallistujille.

Lumilinnapäivien ohjelmassa on mm. Lapin kaste, Lumilinnaolympialaiset, shamaani ja tietysti poroja.

Sunnuntaina on mahdollisuus tutustua jäänmurtaja Sampoon.

Kävimme maaliskuussa Kemin Nuorten Kotkien kanssa tutustumassa vuoden 2012 Lumilinnaan. Sen käytävillä oli jännittävää kävellä ja katsella. Linnan ulkopuolella olevat liukumäet olivat erittäin suosittuja ja hauskoja .

Linnan maskotit Arttu ja Terttu olivat myös paikalla tervehtimässä kaikenikäisiä vierailijoita.

Karkki-, kummitus- ja prinsessalinna Lumilinnavierailun jälkeen menimme kotkakerholle ja lapset piirsivät omat ehdotukset tulevien vuosien linnasta. Suosituin vaihtoehto oli kummituslinna. Lisäksi kerholaiset ehdottivat mm. karkkilinnaa, eläinlinnaa ja kansainvälistä linnaa. Koska nimeni on Kaskimo, niin minun suosikkini oli eskimo.

Vertsut mukana suunnittelemassa

1./2.-3.2.2013 Kemissä  Joona, 6 v.

24 • kotkaviesti 4/2012

Vertsut Riina Isomursu, Anniina Keinänen, Anni Harju ja Julia Lamberg ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Nuorten Kotkien Lumilinnapäiviä.

– On todella mukavaa, että tänne Kemiin tulee Nuoria Kotkia eri puolilta Suomea. Lupaamme järjestää mielenkiintoista ja monipuolista tekemistä kaiken ikäisille.

Kemissä nuorilla on hyvät mahdollisuudet harrastaa teatteria, musiikkia ja liikuntaa. Talvi vain saisi olla vähän lyhyempi.

vat Nuorten Kotkien juhlavuosi (70 vee) käynnistetään valtakunnallisesti kuuluisassa Lumilinnassa Kemissä.

Lumilinna on niin suuri, että sieltä löytyy mm. hotelli, kirkko ja ravintola. Lapsille on liukumäkiä ja kiipeilypaikkoja. Lumilinna on rakennettu lumesta ja jäästä.

Vertsut Riina, Anniina, Anni ja Julia ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Nuorten Kotkien Lumilinnapäiviä

Nuorten Kotkien Lumilinnapäivät Kemissä 2.–3.2.2013 Ohjelmassa mm.:  Lumilinnaan tutustuminen  Lumilinnaolympialaiset  Lapin kaste  Lumikengillä kävely ja tandem-suksilla hiihtäminen  Käynti Kemin uimahalli-kylpylässä Ilmoittautumiset: 11.1. mennessä Kotkaliittoon.

Anniinsa, 6 v. 

Lisatietoja Lisätietoja liiton kotisivuilta www.nuoretkotkat.fi

Matias, 4 v. 

osallistuja­ maksu: 95 €

majoitus: Cumulus-hotelli

25 • kotkaviesti 4/2012

KANSAINVÄLISYYS "Meillä Nuorilla Ko tkilla on Kataloniassa sis ar­ järjestö nimeltään Esplac."

Oppimassa oppimisesta ja ihmisoikeuksista TEKSTI JA KUVAT: pEKK A ÖSTERB ERG

peninsula, Pyreneiden niemimaa eli Iberian niemimaa on Euroopan suurin lla Aluee alue. llinto itseha onian Katal ee jonka pohjoisosissa sijaits onkin yli tiheys väestö sen ja ssa suome koko kuin ä ihmisi än asuu enemm kymmen­kertainen Suomeen verrattuna. ämä äidinkielenään katalaania puhuva kansa on kulttuurinsa ja perinteidensä osalta rikas ja erittäin omalaatuinen, jopa kummallinen. Välimeren auringossa, Pyreneiden pohjoispuolella ja Andorran naapurissa mikään ei ole niin pyhää kuin siesta tai ehkäpä Messi, juhliminen, liha, tomaatit, Gaudí tai kenties oliiviöljy.

Meillä Nuorilla Kotkilla on Kataloniassa sisarjärjestö nimeltään Esplac, joka toimii paikallisena keskusliittona ja pitää sisällään yli sata paikallisjärjestöä, joita kutsutaan nimellä Esplais. Nuorehko organisaatio järjestää ensi vuonna ensimmäisen kansainvälisen leirinsä, mutta kansainvälisiä seminaareja ja

T

26 • kotkaviesti 4/2012

koulutuksia on järjestetty kymmenien vuosien ajan. Esplacin suurimmat erot Nuoriin Kotkiin liittyvät sen koulutukselliseen tehtävään, joka on läsnä kaikessa toiminnassa aina lasten leireistä koulutuksiin.

Mitä ovat ihmisoikeudet? On mielenkiintoinen kysymys, joka jokaisen pitäisi esittää ensinnäkin itselleen. Sen jälkeen ystävilleen, työ- ja koulukavereilleen, lapsilleen, leireillä ja jne. Vastaukseksi harvemmin saa mitään muminaa kummempaa. Kummallista, kysymyksessähän on jokapäiväinen ja yksinkertainen asia. Virallinen 30. kohdan määrittely löytyy ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta lähes neljällä sadalla eri kielellä osoitteesta www.ohchr.org.

Ensinnäkin ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ja niiden tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvon mukainen elämä.

Omien oikeuksien tuntemisen lisäksi on tärkeää myös kunnioittaa muiden oikeuksia.

Miksi me ja moni muu organisaatio sitten taistelee ihmisoikeuksien puolesta, vaikka ihmisoikeus julistuksen on allekirjoittanut lähes kaikki maailman valtiot. Koska julistus kirjoitettiin 1948 ja yhä julistukseen kirjoitettuja oikeuksia rikotaan päivittäin.

Right to Diversity: Acting for Inclusion

Norja, Ranska, Suomi, Saksa, Italia, Itävalta, Espanja, Portugali, Latvia, Liettua

Hostellin sauna­osasto.

Barbequen jälkeinen leikkituokio.

"Osallistujien erilaiset alkuperät, tavat ja tottumukset mahdollistivat monimuotoisen keskustelun, uudenlaiset ratkais ut ja kattavat ja monipuoliset tulokset ."

Sagrada Família.

Sant Joan de les Abadesses.

ja Columbia olivat edustettuina jokavuotisessa Esplacin järjestämässä koulutuksessa ja tällä kertaa aiheina olivat seminaarin otsikon mukaisesti monimuotoisuus ja huomioon ottaminen.

R2D: A4I seminaari oli rakenteeltaan tavanomainen ja toimiva. Ensin tutustuttiin toisiimme ja toistemme organisaatioihin. Tämän jälkeen tutustuttiin aiheeseen, jonka jälkeen käytimme opittuja tietoja ja taitoja hyväksi tuomalla aiheen julki tällä kertaa teatterin voimin.

Mikä sitten teki elokuun seminaarista niin erikoisen? Mielettömät maisemat ja tunnelmallinen pieni Sant Joan de les Abadessesin kylä Pyreneiden juurella, vuosien valmistelu ja suunnittelu

Ihmistornit ovat iso osa Katalonialaista kulttuuria.

massaan

vai mielenkiintoinen aihe? Varmasti kaikki edellä mainitut, mutta päällimmäisenä ainutlaatuinen ryhmä ja sen dynamiikka. Osallistujien erilaiset alkuperät, tavat ja tottumukset mahdollistivat monimuotoisen keskustelun, uudenlaiset ratkaisut ja kattavat ja monipuoliset tulokset. Toisaalta ihmisten erilaisuus sai osallistujat ymmärtämään kuinka helppo toisten oikeuksia on loukata tietämättään.

Learning to learn

Kurssin vetäjät olivat ammattilaisia ja selkeästi tehneet läksynsä. Yhtä tärkeää kuin kurssin aihe on osallistujien oppiminen. Sama pätee myös joka päiväiseen elämään.

Ihmisten erilaisista oppimistottumuksista ja -tavoista syntyvää ongelmaa kurssilla oli yritetty ratkaista tarjoamalla mahdollisimman paljon erilaisia oppimistyökaluja.

Minulle kurssin suurinta antia olivat oppimisharjoitukset, jossa pyrittiin määrittelemään itselleen paras tapa oppia uusia asioita. Onko helpompaa lukea vai kuunnella, johtaa vai seurata tai kirjoittaa, piirtää vai näytellä? Näitä asioita ei aina ”nippelitietoa” päntätessään tule miettineeksi. Näitä asioita ei myöskään aina tule ajatelleeksi suunnitellessaan esimerkiksi vertsukurssia.

Terveisin ja hyvää loppusyksyä toivottaen, Pekka 27 • kotkaviesti 4/2012

OHJAAJAT & VERTSUT

DEMOKRATISKOLAN!

Sonja h, Vilma, Sonja P ja JAsmin

28.–30.9. neljä tyttöä ympäri Suomea matkustivat ohjaajansa Soilin kanssa Tukholmaan ensimmäiseen demokratiakoulun tapaamiseen. Demokratiakouluun osallistuu nuoria neljästä eri maasta; Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Samat nuoret tapaavat toisiaan seminaarin merkeissä neljä kertaa, yksi tapaaminen yhdessä maassa. rojekti on pitkä, sillä seuraava tapaaminen on vasta joulukuussa Tanskassa, sitten helmikuussa Norjassa ja viimeinen huhtikuussa Suomessa. Seminaariryhmä lähtee myös kesäkuussa yhteiselle matkalle, jonka määränpään saamme itse valita.

Ensimmäisessä tapaamisessamme Tukholmassa aiheenamme oli ohjaajan vastuu ja organisaatio sekä

P

Nuorten Kotkien osallistujat vasemmalta Vilma Kaatrasalo, Sonja Hämäläinen, Jasmin Trogen ja Sonja Pääsukene

28 • kotkaviesti 4/2012

lasten oikeuksien sopimus. Näitä aiheita käsittelimme workshoppien avulla ja keskustelemalla ryhmissä. Pieniä ongelmia tuotti ruotsin kieli, joka on pääkielenä seminaarissa. Kaikesta selvittiin ja loppujen lopuksi kaikkia ymmärrettiin.

Seuraavaa seminaaria odotellessa!

Terkuin Sonja H, Vilma, Sonja P ja JasmiN

Ruotsin Kotkien kv-sihteeri Linnea Lindberg vastasi ensimmäisen demokratiakouluviikonlopun vetämisestä

Nuorten Kotkien ohjaajien rekrytointi ja tulevaisuus –tehtävän tuotos

Nora Söderlund ja jannica ahonen

Lapsikonfrenssi

Norjassa aavuimme iltapäivällä Norjaan Haraldsheimiin. Pikaisen lounaan jälkeen aloitimme roolipelin, jonka teemana oli ”Barn på flykt”. Olimme kuuden tunnin ajan somalialainen perhe, joka oli pakomatkalla Somaliasta Norjaan. Minkäänlaisia arvoesineitä ei saanut olla mukana.

S

Barnkonferensen

i Norge

i anlände till Norge på eftermiddagen till Haralsheim. Vi besökte ett asylmottagshus till plats med 300 asylsökare. Barnen hade ingen rätt till skolgång under asylsökningsperiorden. Barnen får under 15kronor per dag. De får dagligen också mat och alltid ibland aktiviteter.

På fredagen deltog vi i barnkonferansen där vi tillsammans skrev ihop en lista av krav för att förbättra asylbarnens liv. Av kraven gjorde vi ett brev och skickade den till stadsministern,barnministern och inriketsministern.

V

Nora & Jannica.

TULOSSA! Moro!

Me Pirkanmaan Nuoret Kotkat halutaan nääs, että sää laitat kalenteriis ylös semmoisen päivä­ määrän, kun 18.–19.5.2013. Tuona viikon­ loppuna toivotamme teidät kaikki terve­­tulleeksi Tampereelle perinteisille Kotkapäiville.

Luvassa Särkänniemi eli Särkkä reissu, sirkusta ja ennen kaikkea mukavaa fiilistä ja yhdessä oloa.

Tarkemmat tiedot tapahtumasta tulee lähempänä, mutta nyt kannattaa päivämäärät pistää kalenteriin!

Se on moro ja Kotkapäivillä tavataan!

Tseenare!

Vi Birkalands Unga Örnar vill at du NÄÄS sätter på din kalender den tidpunkt 18.–19.5.2013 Vid samma tidpunkt, välkomnar vi er alla till traditionella Örndagar i Tammerfors.

Vi kommer att fira i Särkäniemi = Särkkä resa, lära cirkus, och framför allt, en trevlig känsla till att vara tillsammans.

Mera information kommer närmare händelsen men datumen ska nu lägga till din kalender!

Det är moro och vi träffas i Örndagar!

29 • kotkaviesti 4/2012

HUVIKSI VIKSI HJAUHYÖDYKSI Tässä luontoon liittyvä askartelutyö syksyn kerhoiltaa varten.

Nahkaranneke Leikkaa parkkinahasta 2–3 cm leveä ja oman ranteesi ympärysmitan pituinen pala.

Mittaa napakka pala.

Kuviointi: kostuta nahan pintaa kevyesti vedellä (ei läpi­ märäksi) esim. vanutupolla, jonka ympärille kiedottu lakanakangaspala on kiinnitetty kuminauhalla (kts. kuva).

Paina kostutettuun nahan pintaan kuvioita paksulla virkkuukoukulla tai muotoilupuikolla.

Kostuta pintaa tarpeen mukaan työskentelyn lomassa. Anna pinnan kuivahtaa ennen värjäystä.

Käytä värjäyksessä suojakäsineitä. Ota nahkaväriä niukalti lakanakankaalle päällystettyyn vanutuppoon. Hankaa sillä kuvioitua nahan pintaa. Väri tarttuu vain koholla oleviin osiin.

Voit värjätä useita ohuita värikerroksia. Silloin väri tummenee. Siistin lopputuloksen saat, kun laitat monta ohutta kerrosta etkä yhtä paksua kerrosta.

Värjää myös nahkapalan reunat.

Tee molempiin päihin nahkasaksilla tai paksulla piikillä kaksi reikää.

Kiinnitys.

Valitse puuhelmi, jonka läpi pujotat 15 cm pituisen nahkanauhan (nahkanauhan voit myös värjätä etukäteen). Solmi nauhan päät yhtä pitkiksi.

Pujota nauhan päät nahka­ palan rei’istä läpi ja solmi ne kahdella eri suuntaan tehdyllä solmulla. Tee toiseen päähän vain helmen mentävä nahkalenkki nahkanauhasta, jonka solmit juuri. Sovita ranteeseen, ennen kuin lyhennät nahkanauhojen päät.

Käsittele valmiin työn pinta lopuksi nahkarasvalla.

Hyvää syyskautta, Terveisin, Inkku Korsonpolku 4, 2. krs, 01450 Vantaa toimisto@inkunideapaja.net, www.inkunideapaja.net puh. 09 972 1025 Ideapajan perustaja: ”Inkku” Inkeri Angelin, puh. 040 709 0138

30 • kotkaviesti 4/2012

ja hyodyksi Nuorten Kotkien vuoden 2011 Lapsitekopalkinnon saaja

Pikku­kaveria ei jätetä -projekti Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jonka tehtävänä on tarjota turvallinen suhde aikuiseen mieheen lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin aikuisiin miehiin. Toiminnan tavoitteina on tutustuttaa lapsi aikuisen miehen elämään, tukea lasta ja mieskaveria turvallisen ja luottamuksellisen suhteen rakentamisessa, sekä auttaa lasta laajentamaan hänen kehitystään tukevaa sosiaalista turvaverkostoa.

oimintaan mukaan tulevat miehet käyvät 15 tunnin mieskaverikurssin, jolla perehdytään mm. lapsen kehitysvaiheisiin, jotta vapaaehtoiset osaisivat huomioida eri-ikäisten lasten tarpeet toiminnassaan. Muita kurssin aiheita ovat vapaaehtoisena toimimisen velvollisuudet ja oikeudet, omat motiivit, elämäntilanne ja mieskaverina toimimisen haasteet. Vapaaehtoisille järjestetään myös säännöllisiä työnohjauksellisia tapaamisia ja mieskavereiden ja pikkukavereiden yhteisiä retkiä. Myös mieskaveria lapselleen hakeville äideille järjestetään yhteisiä tapaamisia, joissa on mahdollista keskustella toiminnasta ja jakaa kokemuksia.

Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminta aloitettiin vuonna 1992 ja siitä lähtien toiminta on vakiintunut ja laajentunut nykyisiin mittoihinsa. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla mieskavereina toimi yli sata miestä, jotka antavat aikaansa vielä isommalle pikkukavereiden joukolle.

Mieskaveritoiminnan tarpeellisuus muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla on ilmennyt useissa yhteydenotoissa yksittäisiltä ihmisiltä ympäri Suomea. Yhteydenottajina ovat olleet niin vapaaehtoisiksi haluavat miehet kuin äidit, jotka haluaisivat löytää lapsilleen mieskaverin.

T

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole ammatillisesti ohjattua Mieskaveritoimintaa suuresta tarpeesta ja kysynnästä huolimatta. Mieskaveritoiminnan vakiintuneet, tunnusta saaneet ja toimiviksi havaitut toimintamallit ovat hyvin siirrettävissä muille paikkakunnille. Tämän siirrettävyyden helpottamiseksi ja toiminnan laadun varmistamiseksi Pienperheyhdistys on rekisteröinyt Mieskaveritoiminnan Mieskaverittavaramerkiksi.

Pienperheyhdistys asetti vuonna 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli yhteistyökumppaneiden etsiminen ja RAY:lle jätetyn projektiavustushakemuksen valmistelu. Lisäksi työryhmä tapasi sekä sosiaalija terveydenhuollon asiantuntijoita ja päättäjiä että yhteiskunnallisia vaikuttajia ja poliittisia päättäjiä. Työryhmässä oli pitkään mieskavereina toimineita vapaaehtoisia, joiden kokemukset ja näkemykset olivat ensiarvoisen tärkeitä toiminnan esittelyssä ja projektin valmistelussa.

Pikkukaveria ei jätetä -projektille saatiin RAY:n projektiavustus Emma & Elias -ohjelmasta vuosille 2012–2015. Projektin konkreettinen päätavoite on pysyvä ja elinvoimainen Mieskaveritoiminta neljällä uudella paikkakunnalla vuoden 2015 loppuun mennessä.

Mieskaveritoiminnan laajentamiseksi aloitettu yhteistyö Ahjolan

Setlementti ry:n kanssa Tampereella käynnistyi vuoden 2012 alussa ja ensimmäinen mieskaverikurssi Tampereella on juuri alkamassa. Toiminta on määrä aloittaa vuoden 2013 aikana Turussa, jossa yhteistyökumppanina on Pelastakaa lapset ry:n Turun tukihenkilötoiminta.

Mieskaveritoiminnan saama positiivinen julkisuus on tuonut tullessaan lukuisia yhteydenottoja ympäri maata. Pienperheyhdistys on sitoutunut tukemaan myös muita järjestöjä, jotka haluavat aloittaa Mieskaveritoiminnan omalla paikkakunnallaan. Pienperheyhdistys tarjoaa valmiin toimintamallin, perehdytyksen toiminnan aloittamiseen, valmiit koulutusmateriaalit ja esitteet, tukea tiedotukseen, yhteistyöverkoston ja säännöllistä koulutusta ja tapaamisia mieskaveritoiminnan ohjaajille

 Kaverukset Eeli ja Aapee.

Tavalliset asiat ovat toisinaan hyvin merkityksellisiä.

Lisätietoja: www.mieskaverit.fi

31 • kotkaviesti 4/2012

HUVIKSI Lapsen ääni

Pelastakaa Lapset ry:n opas osallisuuteen

 sim

one

riina salonen

Viime syksynä sain työssäni lastentarhanopettajana osallistua pilottiryhmän vetäjänä osallisuusoppaan tekemiseen. Toimitin kyseisiä oppaita nyt viimein Kotkaliittoon ja toivon niiden leviävän ympäri Suomea. Ajattelin hieman kertoa omia ajatuksiani osallisuudesta ja lasten ja nuorten kanssa toimimisesta.

tse lasten kanssa tehty projekti on luettavissa oppaasta, joten en ala sitä enempää tähän kirjaamaan. Mutta tässä suora lainaus raporttia varten kirjoittamastani prosessin kuvauksesta: ”Lasten ajatusten virtaamisen seuraaminen oli jännittävää. Minulle osallisuus on tuttua jo lapsuudesta harrastustoiminnan kautta. Olen saanut nuoresta asti vastuuta ja vapautta toimia kavereiden kanssa, aikuisten tukemana ja heidän antamillaan taloudellisilla raameilla.

Nyt itse osallisuuden mahdollistajana toimiessa huomasin, ettei se olekaan niin itsestään selvää. En pidä valmiista askartelumalleista. Nyt ymmärrän vielä paremmin, etten niitä ala tekemään! Valmiiksi mallinnettu ja sanoitettu maailma ei anna lapselle puheenvuoroa.”

Tämä oivallus sisälläni asuvasta osallistajasta nousi esiin, kun raporttia kirjoitin. Tämä harrastustoiminta on tietysti Nuoret Kotkat, joka on kuulunut elämääni aina.

Itse olen k erhon aloittanut 8-vuotiaana ja sen jälkeen osallistunut jäsenhankintaan viemällä kerhoon kaikki naapurinkin lapset. Aika tavallinen tarina tämä on varmaankin.

Vertsuikäisenä saimme ystävieni kanssa oman kerhon pidettäväksi. Meillä oli oma kerhobudjetti ja saimme itse käyttää rahat kerhotarvikkeisiin. Ohjaajat toki olivat tukenamme, mutta harvoin toimiimme puuttuttiin. Vastuunkantaminen antoi uskoa meihin koulukiusattuihin tosi paljon. Osastomme omilla leireillä oli vuorotellen vertsuleiripäällikkö. Jokaiseen leirin

I

32 • kotkaviesti 4/2012

suunnitteluun pääsi vertsut osallistumaan ja toteuttamaakin. Itse muistan olleeni leiripäällikkönä 16-vuotiaana.

Nämä vastuullisten hommien hoitamisesta saadut kokemukset ovat kantaneet vielä aikuisenakin. Tämän hetken lapset elävät kovin turvallisessa ja valmiissa maailmassa. Keinujen alla on turvahiekat ja kaikkien aidanrakojen pitää olla sellaisia, ettei pää jää jumiin. Ja kukapa siitä vastaa, että metsässä kulkiessa kompastuu puunjuuriin ja satuttaa jalkansa? No metsänomistaja varmaankin. Lapset tarvitsevat luontaisia haasteita, mahdollisuuksia tehdä, siis sitä tavallista kotkatoimintaa.

Touhutaan aikuisten kanssa, isompi näyttää ja auttaa pienempää. Yhdessä saadaan polttopuut kannettua, ruokapöydät pyyhittyä, teltat pystytettyä. Liian valmiissa ja turvallisessa maailmassa ei pysty kokemaan osallisuutta kuin ehkä tietokonepeleissä.

Palatakseni tuohon ”Lapsen ääni” -materiaaliin. Tässä jälleen suora lainaus raportistani: ”Ensimmäisellä kerralla juttelimme aiheesta osallisuus ja lapsen äänen kuuluminen. Ryhmän toinen tyttö vakuutti, moneen kertaan hyvin painokkaasti: ”Kyllä lapsen ääni kuuluu, vaikka lapsi ei huutaisikaan.” Näinhän sen pitää olla.

Annetaan siis meidän Nuorille Kotkille mahdollisuus tehdä ja osallistua. Muistetaan kuunnella lapsen ääntä monelta kantilta ja ollaan aikuiset aidosti läsnä lasten kanssa.

Salosen Riina

Lapset äänessä

Lapset äänessä -hanke on lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävä hanke, jonka kohderyhmänä ovat ensisijaisesti järjestöjen toiminnassa mukana olevat 7–12-vuotiaat lapset, vapaaehtoisohjaajat, luottamushenkilöt ja työntekijät, opettajat ja lasten vanhemmat. Hankkeen on tarkoitus ajoittua vuosille 2012–2014.

Yhteishanketta ovat toteuttamassa Kalevan Nuorten Liitto, Kansallinen Lastenliitto, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus, Suomen Setlementtiliitto ja Vesaisten Keskusliitto. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Jussi Perämäki.

asten oikeuksia ja osallisuutta lähestytään muun muassa kehittämällä osallisuutta entisestään vuorovaikutusta lisäämällä, menetelmiä kehittämällä, tapahtumia ja koulutuksia järjestämällä. Lasten oikeudet halutaan saada mukaan ohjaajakoulutuksiin kiinteänä osana. Lasten näkemykset ja aloitteet halutaan koota yhteen ja saattaa päättäjille tiedoksi sekä paikallis- että valtakunnantasolla.

Osana Lapset äänessä -hanketta toteutettiin myös valtakunnallinen Majanrakennuskilpailu 2012. Äänestys kymmenestä finalistista käydään majanrakennuskilpailun nettisivulla 1.–9.11. Tuomaristo valitsee finalistien joukosta ja omista suosikeistaan majat, jotka palkitaan tuotepalkinnoilla. Voittajat julkistetaan Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.

L

www.majanrakennus.fi

KKT REPOVESI: VAlo­kuvauskilpailun satoa

ja hyodyksi

HUVIKSI Syrjäytyminen on monien

asioiden

K ai Lepomäki

Syrjäytyminen on nykyään aihe, josta puhutaan paljon, ja josta tehdään erilaisia projekteja ja hankkeita pitkin poikin Suomen maata. Monelle kuitenkin sana syrjäytyminen on vieras tai monella on eri käsitys siitä, että keitä ovat syrjäytyneet.

E

34 • kotkaviesti 4/2012

jotka sitten ovat vieneet ”ns” maton jalkojen alta.

Monesti myös pienillä asioilla voi olla parantavaa vaikutusta siihen, että ihminen saa elämäänsä lisää kipinää tai yritystä nousta syrjäytymisen kierteestä. Sen ei välttämättä tarvitse olla muuta kuin pieni pyyteetön välittämisen signaali toiselta ihmiseltä. Voi riittää, kun kysyt esimerkiksi naapurissa asuvalta vanhukselta kuulumisia tai kysyt pihassa nahistelevilta lapsilta, että mikä on hätänä? Tai että olet vaan ystävällesi ja muille ihmisille läsnä.

Meillä Nuorissa Kotkissa on onneksi herätty toimimaan ja teke-

Faktaa:

VA:n (Elinkeinoelämän valtuuskunta) 2012 julkistamassa raportissa mainitaan minusta hyvä ja selkeä määritelmä syrjäytyneistä nuorista. Määritelmä menee jotakuinkin näin ” ne ovat nuoria, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa, eikä kukaan tiedä tarkkaan keitä he ovat, ja mitä he tekevät”.

Mistä sitten syrjäytyminen yleensä johtuu tai mitä ihmisen elämässä tapahtuu, että kierre on valmis? Syitä ja mielipiteitä on varmasti monia, mutta varmaa on se, että syrjäytymisen kierteen takana on monien epäonnistumisien ja hylkäämisten summa. Olen tavannut aikuisia ja vanhuksia, jotka ovat kertoneet kokemuksiaan siitä, että mitkä asiat heidän elämässään ovat vaikuttaneet siihen, että he ovat joutuneet syrjäytyneiksi tai olleet erittäin lähellä syrjäytymistä. Monesti olen kuullut saman, mitä myös eri tutkimukset ja tilastot osoittavat, että näiden ihmisten elämässä on ollut kiusaamista, syrjintää, työttömyyttä ja lukuisia pieniä arjen takapakkeja,

mään syrjäytymisen ehkäisyn eteen töitä, tästä hyvänä esimerkkinä on elokuussa käyntiin lähtenyt projekti nimeltään Kiusaaminen ja syrjintä on rikos – puuttuminen on välittämistä. Projektille on annettu työ­ nimikkeeksi KIPU-projekti. Projektista saat lisätietoa allekirjoittaneelta sekä tietenkin tulevaisuudessa Kotkaviestistä.

Mukavaa loppusyksyä ja valtakunnallisissa tapahtumissa tavataan!

Terkuin:

Kai ”EPPU” Lepomäki kai.lepomaki@nuoretkotkat.fi

• yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle eli veronmaksajille 1,2 miljoonaa euroa • syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2011 yhteensä noin 51 300 • ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä on koulutus.

Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa • syrjäytyneitä nuorista lähes neljännes on maahan­ muuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt – kanta­väestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas

ja hyodyksi Talvella lasketellaan, hiihdetään ja uidaan avannossa, kesällä vaelletaan vaaroilla

 Julia

esa kaskimo

Sallan Lomakoti sijaitsee 150 kilometrin päässä Rovaniemeltä itä-rajan lähellä. Kaunis Lapin luonto, kasvisto ja eläimet, Sallatunturi ja Poropuisto houkuttelevat turisteja ympäri maailman. allan lomakotia ylläpidetään talkoovoimin.

Elina Jokela on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2003.

Ennen Elinaa hänen isänsä Hannu Virtanen toimi toistakymmentä vuotta yhdistyksen vetäjänä.

– Yhdistys on perustettu 1957 (erittäin hyvä vuosi kirj. huom!).

Nykyiset rakennukset on tehty 1980-luvulla. Vuodepaikkoja lomakodissa on lapsille 20 kappaletta.

Lisäksi löytyy lattiamajoitustilaa toimintatiloista ja ruokasalista sekä saunatuvasta.

Ruokailut voi hoitaa omatoimisesti lomakodin keittiössä. Isommille ryhmille on tarjolla myös paikallisen pitopalvelun palvelut.

Yhdistys omistaa maa-alueen, tosin yleisen uimarannan maa-alue on vuokrattu kunnalle, Elina kuvailee.

S

Sallan lomakoti 150 km Rovaniemeltä

Tietysti tehdään retki Sallatunturille ja Poropuistoon, jossa on Lapin luontoa esittelevä näyttely.

Talvisin laskettelu ja hiihto ovat suosittuja. Läheisen hotellin kylpylä­ osasto on myös meidän asiakkaiden käytössä. Tämä on maksullista.

Revontulia voi nähdä syksystä kevääseen, mutta erityisesti kevättalvella, Elina kertoo.

Rantasaunasta pääsee järveen uimaan talvellakin.

Sallan Lomakodin päärakennuksessa on hyvin varustettu keittiö, majoitustilaa, sauna ja iso kokoontumistila.

Poropuistossa pääsi hyvin läheltä seuraamaan porojen toimintaa.

Toimintaa ympäri vuoden Sallan lomakoti on ympärivuotisessa käytössä. Asiakkaita riittää eri vuoden aikoina.

– Lomakodissa järjestetään kesällä alueen lapsille musiikkileiri. Se onkin melkeinpä ainoa lasten leiri, joka täällä on tarjolla kunnan lapsille.

Leiriohjelmassa on erilaista luontotoimintaa, kuten vaellusta vaaroilla, pihapelejä, nuotioiltoja, saunomista, uimista ja kalastamista. Sisätiloissa muun muassa askarrellaan.

– Laskettelu on parasta Sallassa! Elinan pojat Juho (10 v.), Aleksi (8 v.) Oskari (5 v.) äitinsä kanssa Sallatunturin juurella.

35 • kotkaviesti 4/2012

AMMATTINI

HUVIKSI

Ari apajasalo, 32 vuotta Ammatti: Lastentarhaopettaja TEKSTI Marko Veijonaho

ri työskentelee lastentarhaopettajana Luvian päiväkoti Kuunarissa. Hänen ryhmässään Jungmanneissa on 3–5-vuotiaita lapsia. Lastentarhaopettajaksi voi tulla kouluttautumalla joko ammattikorkeakoulussa sosionomi (AMK):ksi tai yliopistossa kasvatustieteiden kandidaatiksi.

A

Lastentarhaopettaja tekee lasten kanssa töitä 7 tuntia päivässä ja lisäksi suunnittelulle on varattu aikaa 39 minuuttia. Työaika on siis viikottain 38 tuntia ja 15 minuuttia. Päiväkodissa työskentelee lastentarhaopettajien lisäksi lastenhoitajia ja päiväkotiavustaja.

Ensimmäiset lapset tulevat hoitoon aamulla kello 7 ja viimeiset lähtevät iltapäivällä kello 17.15. Niinpä lastentarhaopettajat ja hoitajat ovat vuorotellen aamu- ja iltapäivävuorossa.

MITEN TULIN NUORIIN KOTKIIN?

Päivän aikana Arin työhön kuuluu leikkiä, pelejä ja askartelua lasten kanssa. Ari on jo lapsena tottunut puuhailemaan lasten kanssa, koska hänen äitinsä oli perhepäivähoitaja. Kotoa saatu malli ohjasi myös Arin kiinnostumaan lasten kanssa työskentelystä.

Kotoa saatu malli ohjasi myös Arin kiinnostumaan lasten kanssa työskentelystä

Sidi Toum Benckroun IMO 9 vuotta, Helsinki TEKSTI ESA KASK aurinko. Voi leikkiä ulkona kavereiden kanssa, pelata jalkapalloa isoveljen kanssa ja käydä uimassa monta kertaa päivässä.

Suomessa on talvella kivaa, kun pääsee pulkkamäkeen. Sidi pelaa myös jalkapalloa ja hän on vähän aikaa sitten liittynyt paikalliseen jalkapalloseuraan.

Nuorten Kotkien Kotkis -kerhossa Sidi on käynyt kahden vuoden ajan. Hän on voittanut monta kertaa ahkerimman kerholaisen palkinnon. Se tarkoittaa, että hän on osallistunut kerhon toimintaan joka viikko. Kotkis-kerhosta Sidi kuuli vertaisohjaaja Elinalta, joka asuu samassa pihapiirissä.

S

idi on yhdeksänvuotias poika. Hän on asunut koko ikänsä Helsingissä. Hänen vanhempansa ovat kotoisin Marokosta.

Sidi viettää kesät sukulaisten luona Marokossa. Hänestä siellä on mukavaa, kun aina paistaa

36 • kotkaviesti 4/2012

Sidin mielestä Kotkiksessa on paljon kivaa tekemistä. Hän pitää erityisesti erilaisista leikeistä, kuten karkin piilotuksesta, bingon pelaamisesta ja valokuvasuunnistuksesta. Uimaretki läheiseen uimahalliin on myös hyvin mieluisa. Sidin mielestä Kotkisessa on kivoja kavereita.

ja hyodyksi KEKE

 Milla

Sukupolvien välinen solidaarisuus

 Miisa

heidi karppinen

anha intiaanien sananlasku sanoo: ”Kohtele maata hyvin. Vanhempasi eivät antaneet sitä sinulle, lapsesi lainasivat sen sinulle. Emme peri maata esi-isiltämme, lainaamme sen lapsiltamme.” Tässä sanonnassa yhdistyvät kauniisti kestävän kehityksen ajatus ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Lapset ja nuoret on nähtävä tulevana sukupolvena, jolla on oikeus saada perintönä maailma, jossa heidän mahdollisuuksiaan tyydyttää tarpeensa ei ole etukäteen edellisten sukupolvien toimesta kulutettu.

V

Meidän aikuisten tulisi muistaa, että pohjimmiltaan ei ole tärkeää se, millaisena olemme maailman vanhemmiltamme saaneet, vaan se, millaisena me jätämme sen lapsillemme. Maailma ei kuitenkaan ole vain

Etsi kuvista 7 yhtäläisyyttä

puhdasta luontoa, raikasta ilmaa ja maan antimia, vaan myös rakentamamme yhteiskunta. Lapsilla on oikeus saada maailma, jossa kaikkien on hyvä elää.

Kysyin Emilialta (8 v.), mitä hänen mielestään on isovanhempien, vanhempien ja lapsien välinen reiluus. Vastaukseksi sain seuraavat ajatukset: – – – – –

otetaan toinen huomioon otetaan mukaan tekemään asioita kuunnellaan toisia ei pyydetä toista tekemään asioita puolestaan sovitaan yhdessä säännöt

Pääsin huomaamaan kuinka hienoja ajatuksia lapselta löytyy, kun vaan kysyy! Sukupolvilla on paljon opittavaa toisiltaan, kun vain muistetaan kuunnella toisen mielipidettä.

Vastaukset sivulla 38

37 • kotkaviesti 4/2012

HUVIKSI

7 yhtäläisyyttä (sivu 37): 1. Tönön kivijalka ja paidan hiha • 2. Kassin reunus ja housunlahje • 3. Tasku molemmissa

4. Linnun siipi ja ukin hiukset • 5. Kissan häntä ja ruukkukasvin oksa • 6. Myssy ja kuvio verhossa 7. Paidan etumus ja pallon kuvio

38 • kotkaviesti 4/2012

ja hyodyksi Tämän lehden sivulle sivuille on piilotettuna kuusi tällaista Viestikotkaa.

Mille sivuille? __________________________________

Lähetä vastauksesi 15.1. mennessä tällä vastauslomakkeella.

Vastanneiden kesken arvotaan 20 euron lahjakortti.

Edellisen lehden lukijakilpailun monista vastauksista onnetar nosti Milla Jylkän vastaus­ lomakkeen. Hän saa palkinnoksi lahjakortin.

Nuorten KotkIEn keskusliitto NKK ry Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki puh. (09) 774 5760 fax (09) 774 57645 www.nuoretkotkat.fi Lea Väänänen, toiminnanjohtaja 045 876 3997 Marja Mailasalo, taloudenhoitaja (09) 774 57613, 040 584 7594 Soili Sirenne kulttuuri- ja kv-sihteeri (09) 7347614, 050 581 5288 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi Kai Lepomäki projektityöntekijä (09) 774 57615, 045 807 2077 IFM-SEI Rue du Trône, 98, B-1050 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org AP/IP-TyöTEKO-projekti Oulu Riikka Tirkkonen, puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi Pohjois-Karjala Sirkka-Liisa Ilvonen 040 579 2834 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomi Leila Tanskanen, puh. 040 515 2309 varsinais-suomi@nuoretkotkat.fi

Nimi Osoite

[ ] Huom! Osoitteeni on muuttunut.

PIIRIJÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT Helsingin Nuoret Kotkat Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki Timo Katajamäki, puh. (09) 730 991, 050 555 2964, fax (09) 773 3891 timo.katajamaki@hnk.fi, www.hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat c/o Riihimäen Nuoret Kotkat, Rity-talo, Hämeenkatu 48–50, 11100 Riihimäki Kaisu Kotiranta (pj.), puh. 040 538 8779 hame@nuoretkotkat.fi www.hameennuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän ty Kauppakatu 30 A , 40100 Jyväskylä Sirpa Pietikäinen, puh. 050 549 8659 keski-suomi@nuoretkotkat.fi Kymen Nuoret Kotkat Vesivallinaukio 5 B 14, 48600 Kotka Jaana Virinsalo, puh. 044 359 8670 kymi@nuoretkotkat.fi www.kymennuoretkotkat.fi Lapin Nuoret Kotkat Valtakatu 5 as 8, 94100 Kemi Sari Ailinpieti puh. 050 326 6496, fax (016) 221 986 lappi@nuoretkotkat.fi Oulun Nuoret Kotkat Pakkahuoneenkatu 28, 90100 Oulu www.nuoretkotkatoulu.nettisivut.fi Pirkanmaan Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Tommi Leinonen (pj.), puh. 040 732 0791 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi

Pohjanmaan Nuoret Kotkat Rauhankatu 18, 67100 Kokkola Katiina Nevala (pj.), puh. 041 709 3082 etunimi.sukunimi@nkpohjanmaa.fi www.nkpohjanmaa.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Venetie 6, 80160 Joensuu Anne Kankaanpää, puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi www.elisanet.fi/pknuoretkotkat Savon Nuoret Kotkat + Kuopion Nuoret Kotkat Puijonkatu 23 A 4 krs.

70100 Kuopio Tuula Jämsen, puh. (017) 368 8631, 050 591 2749, fax (017) 368 8644 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.nuoretkotkat-kuopio.fi Satakunnan Nuoret Kotkat + Porin Nuoret Kotkat Annankatu 15 B 20, 28100 Pori puh./fax (02) 633 3398 satakunta@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com Svenska Örndistriktet Maria Lundell, puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com Uudenmaan Nuoret Kotkat + Espoon NK aluejärjestö Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Pirjo Tirronen puh. (09) 851 4400, 040 776 8815 fax (09) 823 0596 uusimaa@nuoretkotkat.fi

Kotkaviesti maksaa postimaksun

KOTKAVIESTI Nuorten Kotkien Keskusliitto NKK ry Vastauslähetys Tunnus 5006954 00003 HELSINKI

Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat + Raision NK ry ja Turun NK ry Eerikinkatu 30, 20100 Turku Leila Tanskanen puh. (02) 414 5201 040 515 2309 fax (02) 414 5102 varsinais-suomi@vsnk.fi Julia Uzbjakov puh. (02) 414 5300, 0400 627 420 fax (02) 414 5301 www.vsnk.fi PAIKALLISYHDISTYKSIÄ Heinolan Nuoret Kotkat Mäkelänkatu 20, 18200 Heinola pj. Tuula Ljungkvist puh. 040 751 1659 tuula.ljungkvist@nuoretkotkat.fi www.hameennuoretkotkat.fi/ heinola/index.php Lappeenrannan Työväenyhdistys Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta miia.kiuru@netti.fi puh. 040 508 4474 fax (05) 451 2120 Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Antti Wallenius, puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi www.tampereennuoretkotkat.net Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Anu Kähärä, puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi 39 • kotkaviesti 4/2012